MUURAMEN KIRKON PERUSKORJAUSHankesuunnitelma

Hanke käynnistyi siksi, että vuosittaisissa kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastuksissa kirkon julkisivujen koristelistoista irtoili palasia, joiden syyn arveltiin olevan sisäkaton lämpövuodot.

Myös katon räystään puuosissa oli lahovaurioita.

Kirkon seinissä ei pysynyt kalkkimaalaus ja sen syy oli aiheellista selvittää.

Kirkon seinissä oli rappauksen lohkeamisia, joiden syytä oli aiheellista selvittää.

LÄHTÖKOHTA

Päivi Ollikaisen taidehistorian pro gradu- tutkielma (JyY,Taiteiden ja kulttuurintut-kimuksen laitos 2010):”Kirkko harjulla: A Aallon suunnittelema Muuramen kirkko 1926–29”.

Muuramen kirkko – värityskartoitus, Elina Järvelä, Ukri Oy

Julkisivujen kuntotutkimus, Ramboll Julkisivujen koristerappausten tutkimusraportti,

Ramboll Asbestikartoitus, PTS-kiinteistötekniikka Oy Laskentamuistio PTS-kiinteistötekniikka Oy

SELVITYKSET

Rakennuksen yläpohjan rakenteen ilma- ja lämpövuodot korjataan.

Vesikatto ja -varusteet uusitaan.  Julkisivut kunnostetaan ja kalkitaan. Ruusutarha rakennetaan uudelleen. Ikkunat kunnostetaan ja maalataan. Sisäpuolella kattorakenteet rakennetaan uudelleen. Katon 1979 remontissa tehdyt kotelot puretaan. Alttarikaide korvataan alkuperäisen mallisella. Seinät maalataan väritutkimusten ja Aallon

alkuperäisen värimääritelmän mukaan. Rakennuksen sähköjärjestelmä uusitaan.

RAKENNUSHANKE

Ruusutarha

Tarkoitus olla ennallistava. Ulkopuoli palautetaan alkuperäiseen asuun: puretaan

myöhemmin rakennettu savupiippu ja rakennetaan uudelleen kirkon länsipuolella sijainnut ruusutarha.

Kirkon sisäpuolta tarkoitus kunnostaa alkuperäistä asua kunnioittavaan asuun:

Kattorakenteet ja pintojen materiaalit alkuperäiseen suuntaan.

Maalauksella palauttaa kirkkotilan alkuperäistä tunnelmaa.

Alttarikaide.

KUNNOSTUKSEN TAVOITE

Muuramen kirkko on suojeltu kirkkolain perusteella. Neuvosto esitti 25. 11. 2003 Kirkkohallitukselle kirkon ottamista suojeltujen kirkkojen luetteloon. ”Kirkollinen rakennus, joka on rakennettu ennen vuotta 1917 on suojelunalainen.

Kirkkohallitus voi määrätä sitä nuoremman kirkollisen rakennuksen suojeltavaksi, jos suojeluun on sellainen syy, jonka johdosta vastaavan rakennuksen suojelusta voitaisiin päättää rakennussuojelulain (60/85) mukaan... Rakennuksen suojelu kohdistuu myös sen kiinteään sisustukseen, siihen liittyviin maalauksiin ja taideteoksiin sekä piha-alueeseen.” Kl 4: 5 § 1 mom.

Þ Rakennuksen kunnostaminen kuuluu srk:lle. Suojelun johtaminen on kirkkohallituksen asia. Muuramen kirkon kunnostustöiden suunnitelmat on hyväksytettävä tuomiokapitulissa, kirkkohallituksessa, museovirastossa ja opetusministeriössä. Asiasta antaa lausuntonsa myös Aalto-säätiö.

Þ (”Kirkollisen rakennuksen purkamista tai sellaista korjaamista, joka olennaisesti muuttaa sen ulko- tai sisäasua, koskeva päätös on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi” (Kl 4: 2§, 2mom) ja ”päätös on alistettava opetusministeriön vahvistettavaksi.” (Kl 4: 5 § 4 mom))

Kirkkohallituksella on oikeus puuttua rakennustöihin, jotka eivät ole sen hyväksymiä tai toteutetaan vastoin sen toivomaa tapaa. (”Kirkkohallitus voi kieltää työn tai määrätä sen keskeytettäväksi. Kirkkohallituksen päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta.” (Kl 4: 6 § 2 mom)

Kirkon suojelu kirkkolaissa

Kirkko on luokiteltu Museoviraston aloitteesta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. (Päätös tuli voimaan 01. 01. 2010.)

Museoviraston laatima Rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi on otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta.

Tarkoituksena on, että inventointiin otetut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kuvan Suomen rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. (Muuramessa kirkko ja Kinkomaan sairaala-alue.)

Museovirasto toimii kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena.

Se huolehtii osaltaan alaa koskevan lainsäädännön toteutumisesta yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö

SISÄVÄRITYKSEN LÄHTÖKOHTA

Suunnitelman mukainen väritys. 1. KIRKKOSALIN KUPOLIKATTO Indigon sininen 2. KIRKKOSALIN KATTOPALKKI (nykyinen palkki ja

urkupillikaapin sisällä) vihertävän harmaa 3. KIRKKOSALIN KATON KONSOLILAATTA punaisen ruskea 4: KIRKKOSALIN SEINÄPINNAT vaalean harmaa 5. KIRKKOSALIN IKKUNA- AUKKOJEN SMYYGIPINTA vaalean harmaa

SEINIEN JA KATTOJEN VÄRIT

6. LEHTERIN KATTO (alkuperäinen rakenne kokonaan poistettu) sininen

7. PANEELISEINÄ LEHTERITASOLLA violetilla taitettu harmaa, alemmat osat vihertävän harmaat

8. LEHTERIN KAIDE (tasopinta, metallipinta ja alkuperäinen ulkoseinämä ) harmaa ja punainen

9. LEHTERIN ALAPUOLEN PILARIT. PILAREIDEN KAPITEELIT

musta, harmaa 10. ETEISTILAN KATTO sininen 11. ETEISTILAN SEINÄT sininen 12. ETEISTILAN IKKUNA- JA OVIPINNAT musta

13. SAKASTIN SEINÄT JA KATTO seinät: sininen, katto: harmaa

14. PORRASKÄYNTI SAKASTIIN: SEINÄT JA KATTO SEKÄ OVIKARMI tumma ruskea

15. KUORIN IKKUNASYVENNYS: SEINÄT ruskeanpunainen/harmaa, ”roosa”

16. SEURAKUNTASALIN ALKUPERÄINEN KATTO petsattu vaneri, petsin sävy avoin

17. SEURAKUNTASALIN SEINÄT vaalea harmaa 18. SEURAKUNTASALIN IKKUNA-AUKON SMYYGIPINTA vaalean harmaa 19. SAARNASTUOLI sävy vielä avoin 20. ALKUPERÄISET PENKIT Indigon sininen

21. ALKUPERÄISET PUUPUITEIKKUNAT mustanharmaa 22. LATTIAT grafiitinharmaa/musta PILARIT Seiniin päin mustat, muuten harmaat Tutkimuksessa on kaivettu esiin alimmat väripinnat. Uusi

maalaus tehdään näiden sävyjen perusteella. Niiltä kohdin joissa väritutkimus esittää lisäselvityksen tekemistä lopullinen sävy selviää myöhemmin.

Harkitut mittasuhteet, pintojen värien kontrasti ja dramaattinen valaistus

Loggian katto on ultramariinin sininen. Ikkunan puitteet sinisen mustat. Paneloidut ovet ja tornin

ovet sinisen mustat. Julkisivujen väri on keltaiseen taitettu valkoinen.

ULKOPUOLIEN VÄRI