Museoon 1 / 2012

1

museoon!TA

MP

ER

EE

N K

AU

PU

NG

IN M

US

EO

PALV

ELU

T

1/2

012

Tampereen taidemuseo Bali Hai!Sara Hildénin taidemuseo Erik EhnrothTR1 FestArt: Animoi!Vapriikki Lennossa

2

Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti

Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2012

Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen

Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Tähtitalvikki Poikajärvi ja Johanna Kangas

Toimitussihteeri: Tähtitalvikki Poikajärvi

Editointi:Tammisto Knuutila Tammisto Oy

Taitto: Timo Lehtinen, Lasse Honkanen

Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2012

Museoon –lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla.

Kansi: Bali Hai -näyttely Tampereen taidemuseossa

TAMPEREEN KOKOELMAKESKUS – TÄRKEÄ INVESTOINTI KULTTUURIIN

Tässä lehdessä:1 Pääkirjoitus2 Erik Enroth – väkevän väriasteikon ekspressionisti4 Tamperelaiset taideostoksilla8 Vuoden nuori taiteilija tekee grafiikkaa maalauskankaalle10 Bali Hai!12 FestArt: Animoi!14 Art Forum Tampere16 Myyttinen lintu20 Britti Tampereella 201224 Tulossa syksyllä26 Muumilaakso muuttaa – mutta milloin ja mihin?27 Mustikerho28 Uutisia 31 Näyttelykalenteri34 Tapahtumakalenteri S

1

Kuva: Antti Sompinmäki

TAMPEREEN KOKOELMAKESKUS – TÄRKEÄ INVESTOINTI KULTTUURIIN

uomessa ainutlaatuinen museoiden kokoelmakeskus valmistuu Tampereen Ruskon kau-punginosaan keväällä. Noin 16 miljoonaa euroa maksanut, yli 11 000 neliömetrin laa-juinen rakennuskokonaisuus sisältää säilytystilat kaikille niille Tampereen kaupungin omistamille ja kaupungin museoiden ylläpitämille taideteoksille, museoesineille ja luonnonnäytteille, jotka eivät ole yleisön nähtävillä näyttelyissä tai julkisissa tiloissa. Kokoelmakeskuksessa on tilat myös konservoinnille sekä muulle kokoelmien hoidolle ja

tutkimukselle. Keskuksen yleisötiloissa esitellään koululaisryhmille, harrastajille ja muille kiinnostuneille kokoelmien rikkautta ja kokoelmatyötä.

Käytännön museotyölle uudet tilat merkitsevät todella paljon. Mutta hankkeella on myös suuri symbolinen ja periaatteellinen merkitys. Tampereen kaupunki, joka on ollut valmis rakentamaan kunnon tilat kulttuuri- ja taideomaisuudelleen, ansaitsee hankkeesta tunnus-tuksen. Kiitos kuuluu myös Opetus- ja kulttuuriministeriölle hankkeen tukemisesta. Vaikka uudesta museorakennuksesta ei tule koskaan suurten kävijäryhmien kohdetta eikä median seuraamaa dynaamista tapahtumapaikkaa, monestakin näkökulmasta kokoelmakeskus on 2000-luvun alun tärkeimpiä kulttuuri-investointeja Suomessa ja toivottavasti esikuvana myös muille kaupungeille ja maakunnille. Uuden keskuksen vaikutukset museotyön laatuun, koko-elmien säilymiseen ja kartutukseen sekä museoiden yhteistyöhön ovat merkittävät ja näkyvät myös tavalliselle museoasiakkaalle.

Kokoelmakeskus ei vähennä kokoelmien esittelyä näyttelyissä. Päinvastoin: kun kokoelmat saadaan tiedollisesti ja fyysisesti parempaan hallintaan, mahdollisuudet tehdä niistä näyttelyitä paranevat. Kun Tampereelle suunnitellaan lisää tilaa taidemuseoille, voidaan keskittyä nimen-omaan näyttely- ja yleisötiloihin, kokoelmatilatarve on ratkaistu kauaksi tulevaisuuteen.

Muutto uuteen keskukseen ja tilojen käyttöönotto on suuri työ. Tästä huolimatta näyttely-toimintaa jatketaan lähes täydellä teholla. Vuoden 2012 uusien näyttelyiden aiheet ulottuvat Tampereelta Balille ja Siperian Burjatiaan, muinaisen Egyptin muumioista englantilaisen J.M.W. Turnerin grafiikkaan sekä lintuihin suomalaisten ja muiden pohjoisen ihmisten elämän-piirissä. Ja monet vanhat tutut näyttelyt jatkuvat. Tervetuloa museoihin kokemaan elämyksiä ja oppimaan uutta!

TOIMI JAATINENTUOTANTOJOHTAJA

S

2

Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 50 vuotta Sara Hildénin säätiön perustamises-ta. Juhlakauden aloittaa taidemaalari Erik Enrothin näyttely.

Erik Enrothin (1917–1975) maalaustapaa on luonnehdittu ekspressionisti-seksi ja kubistiseksi. Hänen tuotannossaan toistuvat taiteilijalle läheiset aiheet kuten sirkus, urheilu, kaupunkinäkymät, tehdas- ja työläisaiheet, maisemat, henkilökuvat ja asetelmat. Enroth oli tuottelias taiteilija ja saattoi työstää yk-sittäistä maalausta useita vuosia, jopa sen jälkeen kun teos oli ollut jo esillä näyttelyssä.

Enroth matkusteli paljon muun muassa Espanjassa ja Yhdysvalloissa in-nostuen yhtälailla New Yorkin vilskeestä kuin Arizonan luonnon muovaamasta erämaasta. Espanjassa Enrothia kiehtoi vuoristomaisemien lisäksi paikallinen kulttuuri, matkan innoittamana syntyi maalauksia flamencotanssijoista, här-kätaistelusta ja espanjalaisista elonkorjaajista.

”En käytä malleja, mutta kuljen ympäri tehtaissa, teurastamoissa, romuva-rastoissa – kaikkialla missä kohtaan elämän räiskyvän väriloiston ja muistista luon uudelleen kokemuksen.”

Asetelmamaalauksissaan Enroth toisti häränkalloteemaa. Toisinaan hä-ränkallo on brutaalin verinen, toisinaan taas heleän vaaleankeltaiseksi ku-lunut. Kuolema kiehtoi Enrothia elämän lihallisuuden ja toiminnallisuuden vastakohtana ja keskeisenä osana elämän kiertokulkua. Kiinnostava koko-naisuus Enrothin tuotannossa ovat sirkusaiheiset teokset, joita syntyi useita 1940–50-luvuilla. Sirkuksen kimallus ja loisto on jätetty taka-alalle, Enroth kuvaa viihdetyön varjopuolta, raskaan työn kuluttamia komeljanttareita.

Sodanjälkeiset ponnistelut maan jälleenrakentamiseksi innostivat Enrothia maalaamaan työläis- ja tehdasaiheita. Näissä kuvauksissa korostuivat työn ankaruus ja työläisten fyysiset ponnistukset.

Erik Enroth avioitui vuonna 1949 Sara Hildénin kanssa. Hänellä oli työ-huone Tampereella Commercen talossa Keskustorin laidalla, ja paikalliset aiheet, kuten tehdas- ja kaupunkinäkymät päätyivät teoksiin. Enroth teki useita tussipiirustuksia Tampellan tehdassaleista ja työläisistä. Piirroksia hän käytti lähdeaineistona maalauksiaan varten. Muita Tampere-aiheita hänen tuotannossaan olivat muun muassa Pyynikki, Tampellan voimalaitos ja Kes-kustorin Vanha kirkko.

Erik Enrothin näyttely on esillä Sara Hildénin taidemuseossa 6.5.2012 asti. Kesällä esillä on modernismin klassikoita, Sara Hildénin säätiön kokoelman uusia hankintoja sekä Erik Enrothin Amerikka-aiheiset teokset.

Sara Hildénin säätiön kokoelmassa on 4600 teosta, lisäksi säätiö vastaan-otti vuonna 2011 graafikko Pentti Kaskipuron testamenttilahjoituksena noin 3600 teoksen taidekokoelman. Museon kokoelmaa kasvatetaan edelleen vuosittaisin taidehankinnoin.

HELENA YLI-KERTTULA

”Työni täytyy olla kuin puristettu nyrkki,

tiivis ja tehoava.”Erik Enroth – väkevän väriasteikon ekspressionisti

ERIK ENROTH 11.2.2012–6.5.2012 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA

3

Erik Enroth, Elonleikkuu, 1953. Kuva: Jussi Koivunen.

Erik Enroth, Sepän työkaluja, 1950–1951. Kuva: Jussi Koivunen.

4

Joku saattaa pitää houkuttelevana ajatusta, että voisi kulkea työkseen taidenäytte-lyissä, tehdä löytöjä ja shoppailla toisten rahoilla. Tilaisuuden tullen kokisi itsensä tärkeäksi, koska esiintyisi asiakkaana, ja asiakas on aina oikeassa. Tästä makset-

taisiin palkkaakin – pientä ja nimellistä, mutta silti. Ovatko julkisia taidehankintoja tekevät siis etuoikeutettu joukko vai onko roposilla tässäkin kääntöpuolensa?

Miten erottaa taideteos kaikista muista myytävis-tä esineistä? Edes lainsäätäjä ei täsmällisesti kerro, miten teoskynnys ylittyy, puhumattakaan siitä, että ottaisi kantaa laatukriteereihin. Tekijänoikeu-dellisessa mielessä huonokin taide on aina taidet-ta. Vaikeuksia tulee, kun pitäisi pettämättömästi tehdä ero hyvän ja vähemmän hyvän teoksen välillä. Luultavasti kaikissa kokoelmapoliittisissa ohjelmissa kuitenkin juuri taiteellinen taso ilmoi-tetaan tärkeimmäksi hankinnan kriteeriksi.

Laadun voi tunnistaa korvaamalla sen ensin määrällä, kuten Kurt Vonnegutin fiktiivinen tai-teilija Rabo Karabekian on huomauttanut: ”Kun olet nähnyt miljoona taulua, et erehdy ikinä.”

TAPIO SUOMINEN

Tamperelaiset taideostoksilla

Yksi ongelma ainakin on ajan puute. Kuvataide-kentän seuraaminen on niin suuri työ, että se tus-kin kattavasti onnistuu oman toimen ohella. Kun-nallisen kartuttajan kädet on myös sidottu tiukoin kokoelmapoliittisin sitein. Hän ei tee valintoja niin kuin yksityinen keräilijä, joka voi keskittyä minkälaiseen sisältöön haluaa. Julkista taideko-koelmaa on kartutettava julkilausutuin perustein ja linjassa instituution perustehtävän kanssa.

Mikä on hyvää taidetta?Hankinnan hankaluus on sekin, että taidekokoel-maan ostetun esineen pitäisi olla taideteos, vaikka määritelmällisiä työkaluja ei oikein ole tarjolla.

Radoslaw Grytan Vilja-installaatio valmistui taidemuseon 80-vuotisjuhlanäyttelyyn. Teos ostettiin 2011 taidemuseon kokoelmaan. Gryta on Vuoden nuori taitelija vuodelta 1987. Kuva: Jari Kuusenaho.

5

Mutta hankittu tieto johtanee vain keskiarvo-ostoihin. Todellisella taiteentuntijalla pitäisi olla myös luontaisia ominaisuuksia; hänellä on hyppysissään aivan erityinen esteettinen herk-kyys poimia laajasta tarjonnasta juuri sellaiset työt, joille arvoluokittajat eivät tulevaisuudessa naureskele. Hankintapäätös on nimittäin viime kädessä, jos ei makuasia, niin arvostelma kui-tenkin. Tärkein kokoelmapoistoja vastaan käy-tetty peruste onkin se, että taiteen arvoluokitus on tehty jo hankintavaiheessa.

Taiteen käsite on lisäksi historiallinen, eikä menneitä saa kyseenalaistaa ainakaan nyky-muodin lumoissa. Museoeettisissä ohjeissakin

todetaan, että kokoelmien poistot on tehtävä ”täydessä ymmärryksessä niiden merkityksestä”. Hankintoja tekevien on siis syytä tarkkailla omaa tuloskuntoaan – aika näyttää, mihin se riittää.

Museoon – vai kaupungille?Teosta ostettaessa mietitään samalla, liitetään-kö se museokokoelmaan vai kaupungin koko-elmaan. Muiden suurten kaupunkien tapaan Tampere ostaa taidetta sijoitettavaksi kaupun-gin tiloihin ja julkiseen kaupunkitilaan. Siten halutaan tuottaa elämyksiä kaupunkilaisille ja luoda viihtyisä ympäristö työntekijöille. Myös taidekasvatuksellinen näkökulma on muka-

Villu Jaanisoon Kumiankka vuodelta 2003 ostettiin vuonna 2010. Se on nyt esillä Ratinanniemessä ja vuonna 2012 Vuoreksen asuntomes-suilla. Kumiankka on ensimmäinen kokoelmateos, jolle on jo hankintavaiheessa määritelty elinkaari. Tämä johtuu siitä, että kumi ei säily ikuisesti – ei ainakaan ulkona. Kuva: Jari Kuusenaho.

6

na, mikä tarkoittaa sitä, että julkisten teosten soveltuvuus sijoituspaikkaansa arvioidaan. Päiväkodissa provokatiivinen teos luultavasti synnyttäisi samanlaista riitaa kuin Leinolan Mannerheim Keskustorilla.

Museokokoelman kartuttamisessa voi ottaa vähän riskiäkin, koska sillä ei ole sisustukselli-sia velvoitteita. Museokokoelmaan voi hankkia – museomestareiden harmiksi tosin – myös han-kalasti installoitavia töitä, jotka eivät teko- ja esitystavaltaan sovi kaupungin kokoelmaan. Toki pitää miettiä, miten teokset istuvat jo ole-massa olevaan kokonaisuuteen, miten ne sitä profiloivat eli mihin suuntaan kokoelmaa halu-taan ja on syytä kasvattaa.

Aiemmin taidemuseon kokoelman toivot-tiin painottuvan vanhempaan arvotaiteeseen, mutta se on käytännössä hinnoiteltu ulottu-mattomiin. Hankinnat keskittyvät nyt pakosta-kin nykytaiteeseen, joskin ajallisia jatkumoita täydennetään, jos huomionarvoisia töitä löytyy ja rahaa on. Mielekkäämpää kuin kilpailla jäl-kijättöisesti Ateneumin kanssa olisi kuitenkin löytää omat vahvuudet. Aluetaidemuseolle yksi sellainen tarjoutuu luonnostaan oman alueen taiteen tallentamisesta, onhan jokaisella muse-olla parhaat edellytykset seurata lähiympäris-tönsä tapahtumia.

Virtaviivaista päätöksentekoa?Museokokoelman suhteellisesta riippumatto-muudesta kertoo sekin, että siihen museon-johtaja voi ostaa teoksia itsenäisesti, kun taas kaupungin kokoelman hankinnat alistetaan vielä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden joh-tokunnan demokraattisesti hyväksyttäviksi. Tampereella on tosin käytännössä päädytty sii-hen, että myös museokokoelman hankinnoista päätetään kollektiivisesti. Päätökset ja esitykset tekee nelihenkinen kuvataiteen asiantuntijaryh-mä eli tuttavallisemmin Katri. Siihen kuuluvat nyt puheenjohtajana Taina Myllyharju, sihtee-rinä Sirpa Joenniemi ja jäseninä Hannu Taros ja Tapio Suominen. Takavuosina ryhmä oli huomattavasti laajempi, ja mukana oli myös arvovaltaisia poliittisia luottamushenkilöitä. Organisaatiota ja päätöksentekoa on siis siltä osin virtaviivaistettu.

Paikallisuutta suositaanPaikallistaiteilijoita suositaan myös kaupungin kokoelman ostoissa, eikä paikallisuus onneksi enää tarkoita kotikutoisuutta, sillä Pirkan-maalla asuu paljon tasokkaita taiteilijoita.

Gabriel Engberg, Maisema Pohjois-Hämeestä, 1927. Maalauksen lahjoitti Pentti Vikkula 2011. Lahjoituksiin pyritään soveltamaan ostoihin verrattavia tasokriteereitä. Kuva: Antti Sompinmäki.

Päivi Koskisen valokuva Elisa 2009 ei ole vielä löytänyt sijoitus-paikkaansa. Minkälaiseksi kannanotoksi se tulkittaisiin sairaa-laympäristössä? Kuva Antti Sompinmäki.

7

Hankinnoilla on merkitystä myös taiteilijoiden tukimuotona. Siksi tamperelaisia ei välttämät-tä houkuttele kohdentaa omia verovarojansa Helsinkiin, niin kuvataiteen kansallinen keskus kuin se onkin. Jos ja kun taidehankinnoista pu-hutaan tukimuotona, kannattaa huomata, että hankintamäärärahojen leikkaukset tarkoittai-sivat käymistä taiteilijoiden rahapussilla, joka tutkitusti ei ole kovin paksu.

Taidekokoelma karttuu noin sadan teoksen vuosivauhtia, mikä on ehkä vajaa promille kaikista Suomessa valmistuvista taideteoksis-ta. Suurin osa kartunnasta päätyy kaupungin kokoelmaan, mutta raja kokoelmien välillä on häilyvä ja monet teokset sopisivat kumpaankin kategoriaan. Näyttelyistä tai suoraan taiteilijoil-ta hankittujen yksittäisten teosten lisäksi vuo-sittain teetetään 1–2 tilausteosta, jolloin taitei-lijat pyritään saamaan mukaan jo ympäristön suunnitteluvaiheeseen.

Hinta, laatu… Taiteen ostaja joutuu miettimään myös teosten hinnan ja laadun suhdetta, olkoonkin, että taiteen hinnan muodostus on hankala asia. Hienoa tietysti olisi, että ostettaisiin hyviä töitä nousevilta kyvyiltä jo siinä vaiheessa, kun hin-nat eivät ole vielä karanneet käsistä. Halvalla hankitut teokset kasvattaisivat sitten aikaa myöten arvoaan ja samalla pönkittäisivät mu-kavasti museoihmisten omanarvontuntoa.

Tällaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun kävin Glasgow’ssa Kelvingrove Art Gallery and Mu-seumissa, jonka kokoelmat täyttävät vaativim-mankin kävijän toiveet. Museon 22 galleriassa on esillä 8000 esinettä. Niistä tunnetuin on Salvador Dalin maalaus Christ of St John of the Cross (1951), jolle on omistettu oma huoneensa.

Museo kertoo mielellään tarinaa Dalin maa-lauksen hankkimisesta. Museonjohtaja Tom J. Honeyman maksoi vuonna 1952 teoksesta 8 200 puntaa. Summa lienee nykyrahassa 632 000 euroa, jos se suhteutetaan keskiansioihin. Hankinta synnytti aikanaan kärjekkään keskus-telun. Maalausta pidettiin liian kalliina elävän taiteilijan työksi. Ostamista vastustivat erityises-ti Glasgow’n taidekoulun opiskelijat, joiden mie-lestä rahat tuli käyttää paikallisten taiteilijoi-den teoksiin. Sittemmin Dalin maalauksesta on tullut museon vetonaula, ja sen reproduktioiden myynti on tuottanut hankintahinnan jo mo-ninkertaisesti takaisin. Honeymania kiitellään nyt kaukonäköiseksi visionääriksi, joka tiukassa tilanteessa uskalsi pitää näkemyksestään kiinni.

… ja arvo On mukavaa, että Kelvingrove vetää turisteja, mutta jotenkin turhanpäiväiseltä tämäntyyppi-nen taiteen välineellistäminen tuntuu. En usko, että museon tallennustehtävälle on eduksi, jos teoksia pitää arvioida ikään kuin sijoituskohtei-na tai jollakin tavoin realisoitavana omaisuu-tena.

Suurista turistimääristä huolimatta minä en tunnista edes Salvador Dalin maalauksen taidehistoriallista merkittävyyttä. Haluaisin kysyä 1950-luvun taideopiskelijoiden tapaan, mitä glasgow’laiset taiteilijat hankinnasta ovat hyötyneet. Hankinnan kannalta taiteen itseisar-voinen merkitys on paljon kiinnostavampi kuin sen arvo vaihdon välineenä.

Jouna Karsi, Puisto, 2011, sekatekniikka. Karsin teos on hyvä esi-merkki hankinnasta, joka sopisi sekä kaupungin että taidemuseon kokoelmaan. Teokseen kuuluva pleksivitriini mahdollistaa sijoittami-sen myös ei-valvottuun julkiseen tilaan. Kuva: Antti Sompinmäki.

8

Kaikki Ari Pelkosen tavanneet huokailevat: ”Iha-na!”. Eikä syyttä. Sympaattinen nuori mies kat-soo puhuessaan suoraan silmiin. Hän ei täytä mitään perinteisiä taiteilijan tunnusmerkkejä, ei pukeudu baskeriin eikä mutise partaansa tai ole korostetun teatraalinen.

Ari Pelkonen voisi yhtä hyvin olla luksusvaate-kaupan myyjä tai hienostuneen yökerhon tiskijuk-ka. Työhuoneen työpöytäkin on korostetun siisti ja puhdas ja työkalut esimerkillisessä järjestyksessä.

Kun Ari Pelkonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2012, häntä luonnehdittiin sanoilla

”Suomen tyylikkäintä taidetta vanhalla puupiir-rostekniikalla tekevä taidegraafikko”. Tyylikästä todellakin, mutta myös sykähdyttävää. Äkkisel-tään katsottuna Pelkosen kuvat jättävät vaiku-telman cooleista levynkansimaisista kuvituksis-ta, mutta lähempää tarkasteltuna kuvista löytyy hulppeaa syvyyttä.

Hienovaraisen rankkaa työtäPelkonen aloittaa kuvan tekemisen pohjustamal-la maalauskankaan ja tekee siihen maalausjäl-jen, värin – alun maalaukselle. Usein yksinkertai-sen maalauseleen. Vasta sitten hän ryhtyy työstä-mään puulaattaa. Rankkaa fyysistä työtä vaativa puupiirrostekniikka uuvuttaa kädet ja polvet – Pelkonen työskentelee lattialla – eikä salli yhtään virhettä. Hienosyistä japanilaista painopaperia-kaan ei sovi kohdella rajusti ja painotyökin vaatii keskittymistä ja itse kehiteltyä tekniikkaa. Japa-ninpaperille painetun kuvan Pelkonen kiinnittää poikkeuksellisesti maalauspohjan päälle. Hänen teoksensa ovat kollaaseja, osaksi maalausta, osaksi grafiikkaa. Lopputuloksena syntyy niin ainutlaatuisia kuvia, että Vuoden nuori taiteili-ja -asiantuntijatyöryhmäkin on jo usean vuoden ajan kiinnittänyt niihin huomiota.

Vaikka Ari Pelkosen isokokoisia teoksia katsel-lessa mieleen tulevatkin suuret nimet Andy War-hol ja Roy Lichtenstein, ei taiteilijan päätä tunnu pakottavan eikä vertaus pop-taiteen klassikkoi-hin pelota. Pelkonen ei ota kantaa eikä käsitte-le kuvissaan ajankohtaisia aiheita tai tuo esiin omia poliittisia päämääriään. Hän maalaa omia tuntojaan ja tuntemuksiaan, oman sukupolven-sa tapaan, coolisti. Kuvissa taiteilijan näköinen hahmo katsoo, liikkuu, tuijottaa, pukee, on vai-vaantunut tai muuten elehtii siten, että katsoja jää miettimään, mitä ihmettä kuvassa tapahtuu. Se on tarkoituskin. Nämä kuvat vaativat aikaa ja kestävät katsomiskertoja.

”Suomen tyylikkäintä taidetta”

VUODEN NUORI TAITEILIJA TEKEE GRAFIIKKAA MAALAUSKANKAALLE

TAINA MYLLYHARJU

Kuvat JARI KUUSENAHO

Lauma, 2009, puupiirros ja akryyli kankaalle. Yksityiskokoelma.

Nopea maisema, 2006, puupiirros ja akryyli kankaalle. Yksityiskokoelma.

9

Kuka?ARI PELKONEN • syntyi Porissa 1978• opiskeli Turun ammattikorkeakoulun Kuvataiteen koulutusohjelmassa ja Kuva-taideakatemiassa• valmistui Taiteen maisteriksi 2006• yksityisnäyttelyitä vuodesta 2004• työskenteli Kuvataideakatemian Taidegrafiikan osastolla työmestarina 2009–11.

Mikä?VUODEN NUORI TAITEILIJA -TAPAHTUMA• syntyi Tampereen nuorkauppakamarin aloitteesta 1984• tuo esiin nuoria, lahjakkaita kuvataiteilijoita ja kiinnittää huomiota uuteen suo-malaiseen kuvataiteeseen ja sen ilmiöihin• ensimmäinen Vuoden nuori taiteilija -näyttely Tampereen taidemuseossa 1985, esillä Kristian Krokforsin teoksia• näyttelyn yhteydessä julkaistaan Ari Pelkosen taidetta esittelevä kirja.

Hunt, 2009, puupiirros ja akryyli kankaalle. Taiteilijan omistuksessa.

Naamio, 2008, puupiirros ja akryyli kankaalle. Yksityiskokoelma.

VUODEN NUORI TAITEILIJA 2012 ARI PELKONEN -NÄYTTELY TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 18.2.–24.4.2012

10

Bali Hai!Tampereen taidemuseon vieraita

odottaa taidematka Balille.

Helmikuussa avautuvassa Bali Hai -näyttelys-sä on lähes 40 maalausta, niin perinteisem-pää paikallista tyyliä kuin näytteitä kansainvä-lisemmistä modernistisista suuntauksistakin.

Näyttelyn nimi tulee Richard Rodgers & Oscar Hammerstein -musikaalista South Pacific vuodelta 1949. Bali Ha'i on sen tun-netuimpia lauluja.

Uskonto ja taide – vahvasti läsnä Balilainen maalaustaide sai varsinaisesti alkunsa hindulaisuuden myötä. Maalauksia tilasivat Balin kuningashovit uskonnollisiin seremonioihin ja pa-latsien ja temppelien koristuksiksi. Niiden aiheet saatiin Mahabharatasta ja Ramayanasta sekä Su-tasoma-tarusta ja muista balilaisista kertomuksista. Kuvien tekijöitä kutsuttiin nimellä sangging.

1900-luvun alussa hollantilaiset valloittivat saa-ren ja hovit menettivät kykynsä toimia taiteen suoje-lijoina. Turismi alkoi kehittyä suurin piirtein samaan aikaan. Maahan tuli myös taiteilijoita. Näistä Walter Spiesillä (1895–1942) ja Rudolf Bonnetilla (1895–1978) on ollut suuri merkitys saaren taidehistorias-sa. Molemmat olivat mukana Pita Maha -liikkeessä, joka pyrki elvyttämään balilaisen taiteen traditioita ja vastustamaan massatuotantoa.

Uskonto ja taide ovat edelleen vahvasti läsnä Balin asukkaiden elämässä. Bali on hindulainen provinssi maailman suurimmassa muslimivaltios-sa, Indonesiassa. Intiasta peräisin oleva uskonto on vuosisatojen kuluessa kehittynyt omaan suun-taansa yhdistäen paikallisia uskomuksia hindulai-siin vaikutteisiin. Balilaiset palvovat jumalkolminai-

TAPANI PENNANEN

…religion is alive and is therein order to teach how to love lifeand how to live life;art is alive and is there in orderto cherish the sanctity of life.Here, art is not externalto life and belief.

taiteilija Walter Spies kirjeessään veljelleen Leolle, Ubud, Bali 1939

suutta Brahma, Shiva ja Vishnu, ja näiden rinnalla esi-isiään ja luontoa. He uskovat myös magiaan ja henkien voimaan.

Uskon harjoittaminen on osa balilaisten jokapäi-väistä elämää. Saaren kaupungit ja kylät ovat täynnä palvontapaikkoja, temppeleitä, pienempiä pyhäkköjä ja alttareita. Uskonnollisia juhlia on paljon. Temppe-leissä on runsaasti veistokoristelua ja jonkin verran maalauksia. Balilaiset näyttävät muutoinkin arvosta-van veistotaidetta. Reliefit ja kuvapatsaat ovat olen-nainen osa myös uusien rakennusten, kuten hotellien, ilmettä. Veistokset ovat saarelaisten omaa tuotantoa.

Ubud – maalaustaiteen keskusUbud on Balin maalaustaiteen keskus. Kaupungissa on paljon eritasoisia taidekauppoja ja -gallerioita, joissa myydään traditionaalisia tyylejä edustavien maalausten lisäksi kaikkia mahdollisia suuntauksia abstraktioista Michael Jacksonin ja Marilyn Monro-en muotokuviin. Osa varsinaisista taidegallerioista on suuria taidekeskuksia, joissa vierailija voi tutus-tua myös taiteilijoihin työssään.

Ubudin tärkeät taidemuseot ARMA (Agung Rai Museum of Art), Museum Neka, Museum Puri Lu-kisan ja Museum Rudana ovat kehittyneet juuri tällaisista yksityisistä taidekeskuksista ammatil-lisesti ylläpidetyiksi museoiksi. Niiden joukkoon on nousemassa myös Tampereen taidemuseon yhteistyökumppani Sahadewa Gallery. Taidekes-kuksen johtaja herra I Dewa Gede Sahadewa on rakennuttamassa kokoelmilleen suurta museota, joka avautuu alkukesästä 2012. Sen näyttelytilojen yhteenlaskettu pinta-ala ylittää esimerkiksi Tampe-reen taidemuseon vastaavat tilat moninkertaisesti.

10

11

Bali Hai!

BALI HAI! TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 18.2.–2.4.2012

BALI• Jaavan ja Lombokin välissä sijaitseva saari Indonesiassa, yksi Indonesian 33 provinssista• pinta-ala lähisaarineen on 5 780 km², asukasluku noin 3,6 miljoonaa• pääkaupunki Denpasar• merkittävin hindulaisuuden keskus Intian ulkopuolella• suosittu matkailukohde, noin 7 miljoonaa turistia vuosittain• turismi koki takaiskuja vuosien 2002 ja 2005 pommi-iskuissa, joissa kuoli yli 200 turistia ja paikallista asukasta• ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat saarelle 1597; toisen maailmansodan jälkeen Balista tuli 1948 osa itsenäistä Indonesiaa.

11

12

FestArt: ANIMOI!- animaattoreiden näyttely

Tampereen elokuvajuhlat on yhdessä TR1 Taidehallin kanssa järjestänyt jo muuta-man vuoden ajan elokuvajuhlien yhtey-teen elokuvaa tavalla tai toisella sivuavan näyttelyn. Tänä vuonna vuorossa on ani-maatioiden esittely.

Animaatio on kymmenen viime vuo-den aikana kasvanut niin Suomessa kuin kansainvälisestikin merkittäväksi taide-muodoksi eikä se enää pitkään aikaan ole ollut vain lastenelokuviin tai mainontaan keskittyvä tekotapa. Japanilaisen animen maailmanvalloitus tai television aikuisille suunnatut Simpsonien ja South Parkin tai vaikkapa suomalaisen Pasilan kaltaisten sarjojen suuri suosio yhdessä digitaalitek-niikan tarjoamien uusien mahdollisuuksi-en kanssa ovat laajentaneet ja monipuo-listaneet animaatioiden katsojapohjaa. Samalla alan koulutus on vakiintunut ja tekijöiden määrä moninkertaistunut.

FestArt: Animoi -näyttelyn on koonnut vuonna 2004 perustettu Animaation apu-pyörä ry. Sen tarkoituksena on edistää ja kehittää animaatiota itsenäisenä taide-muotona ja kohottaa animaation tekijöi-den ammattitaitoa sekä auttaa heitä ke-hittymään taiteellisesti mielenkiintoiseen suuntaan. Yhdistys kokoaa myös resursseja yhteiseen käyttöön ja järjestää mahdolli-suuksia epäkaupallisten, omaehtoisten animaatioprojektien toteuttamiseen. Jäse-nistö koostuu noin 40:stä pääasiassa nuo-resta animaation ammattilaisesta.

Animoi -näyttelyprojekti käynnistettiin toukokuussa 2008 keräämällä yhdistyksen jäseniltä teosehdotuksia. Toteutettavaksi valittiin kymmenen mielenkiintoisinta.

FESTART: ANIMOI! – ANIMAATTOREIDEN NÄYTTELY, TR1 TAIDEHALLI 25.2.–25.3.2012

Ami Lindholm, Ahdistaa/helpottaa, animaatiopäiväkirja.

Kaisa Penttilä, Juosten kustu.

Reetta Neittaanmäki, Lilliputti.

Maria Björklund, Kihi-Kuhi.

13

FestArt: ANIMOI!- animaattoreiden näyttely

Niiden esillepanolla haluttiin uudistaa animaation esitys- ja katsomistilanteita. Luopumalla valkokangas – katsoja -ase-telmasta ja tuomalla teokset galleriaym-päristöön tarjotaan yleisölle uudenlaisia tapoja tutustua animaatioon ja samalla myös uusia lähestymistapoja animaation tekemiseen.

Näyttelytila esityspaikka mahdollistaa installaatiot, interaktiivisuuden ja lineaari-sesta aikakäsityksestä sekä kuvarajaukses-ta luopumisen. Näyttely myös kyseenalais-taa animaation perinteiset konventiot ja uudistaa elokuvallisten kerronnan keinoja.

Esiin tulee laaja kirjo erilaisia tekotapoja ja niiden yhdistelmiä. Teoksissa käsitellään muun muassa liikkumattoman ja liikku-van välistä suhdetta, passiivisen hahmon olemuksellisuutta, minimalististen liikkei-den tunnepitoista ilmaisuvoimaa, katsojan suhdetta kontaktia hakevaan hahmoon, audiovisuaalista tilan illuusiota sekä liik-kuvan kuvan tirkistelevää luonnetta. Kos-ka suurin osa tekijöistä toimii elokuvallisen animaation parissa, heille on luontevaa lähestyä aihetta tarinan kautta. Näyttely tarjoaa hauskoja hetkiä niillekin, jotka ei-vät ole vihkiytyneet animaatiotekniikan saloihin.

Näyttelyn animaatiotaiteilijat ovat: Kris-tian Simolin, Reetta Neittaanmäki, Jan Andersson, Ami Lindholm, Mark Ståhle, Tommi Juutilainen, Aiju Salminen, Maria Björklund, Kaisa Penttilä ja Niina Suomi-nen. Osa heistä on tehnyt ammatillisia elokuvatuotantoja ja jotkut ovat toimineet alalla jo pitkään. Viimeisen runsaan kym-menen vuoden aikana menestystä on tullut myös kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.

SIRPA JOENNIEMI

FESTART: ANIMOI! – ANIMAATTOREIDEN NÄYTTELY, TR1 TAIDEHALLI 25.2.–25.3.2012

Aija Salminen, Hus!/Schash!/schoo!

Kristian Simolin, Not waiting for Godot.

Niina Suominen, Finnish Fable 2011

14

Miksi toimitte juuri Hämeenkyrössä?– Kaikki alkoi vuonna 2009 ideasta, jonka sain

Inga Mustakallion ja Teemu Räsäsen kanssa, kun asuimme Sveitsissä ja vietimme itse aikaa residens-seissä. Kartoitimme vaihtoehtoja Ranskasta ja eri puolilta Suomea, kunnes päädymme Hämeenky-röön. Eniten valintaan vaikutti Tampere-Pirkkala-lentokentän läheisyys.

– Helsinki is not Finland -sanonnassa kiteytyy monen vieraamme ajatus siitä, miksi he haluavat tulla nimenomaan metsään työskentelemään. He haluavat nähdä aitoa suomalaista kulttuuria. Suo-men puhdas luonto, järvet, kansallismaisemat ja esimerkiksi Frantsilan luomuosaaminen ovat myös toimintaamme tukevia elementtejä.

Millaista luentosarjaa olette suunnitelleet TR1 Taidehalliin ensi kevääksi?

– Haluamme edistää luentosarjallamme kansain-välisten ammattilaisten ja pirkanmaalaisten näke-mysten kohtaamista. Luennoilla kuullaan monipuoli-sia tapoja toteuttaa ja tuottaa taiteellisia produktioi-ta. Jokaisen luennon jälkeen on keskustelutilaisuus, jonka toivomme olevan aktiivinen. Toivon myös, että pirkanmaalaiset toimijat voisivat solmia siteitä vie-railevien luennoitsijoiden kanssa. Luovien yksilöiden

Tampereen sydämessä Väinö Linnan aukiolla si-jaitseva TR1 Taidehalli tekee keväällä 2012 uuden aluevaltauksen: se järjestää kansainvälisen taiteilija- ja kuraattoriluentojen sekä tapaamisten sarjan. Kuu-kausittaiset tapahtumat liittyvät sisällöiltään kevään näyttelyohjelmaan.

Art Forum Tampere -luentosarjan organisoi Ar-teles Creative Center ja sen johtaja Pekka Ruuska. Arteles on järjestänyt taiteilijaluentoja ja projekteja aiemmin muun muassa Kiasmassa ja Porin taide-museossa.

Pekka Ruuska, mikä on Arteles ja millaista toimintanne on?

– Arteles keskittyy luovien yksilöiden verkosto-jen laadun ja määrän kasvattamiseen. Toimintam-me painottuu tällä hetkellä verkkoympäristöihin ja luoviin residenssiohjelmiin.

Residenssiohjelmat kestävät yleensä 1–3 kuu-kautta, ja niissä työskentelee kuukausittain noin 8–10 taiteilijaa, taiteilijaryhmää tai kuraattoria. Isoin ryhmä koostuu pääasiassa kansainvälisistä kuvataiteilijoista ja kuraattoreista. Konkreettisesti toimipisteemme on Arteles Creative Center Hämeenkyrössä, entisessä Haukijärven kansakoulussa, jossa aikanaan opiskeli muun muassa nobelisti F. E. Sillanpää.

15

ART FORUM TAMPERE – tuulahdus kansainvälisestä taidemaailmasta Luentosarja TR1 Taidehallissa keväällä 2012

välinen kansainvälinen yhteistyö on mielestäni oikea tapa myös pirkanmaalaisen taideosaamisen viemi-seksi maailmalle.

Keitä luennoitsijoita kuullaan?– Luennoitsijat tulevat ympäri maailmaa, esimer-

kiksi Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Meksikosta. Henkilökohtaisesti minua kiinnostavat erityisesti kolmen johannesburgilaisen taiteilijan esittelyt. He ovat kirjailija Zachariah Rapola sekä kuraattori- ja taiteilijakaksikko Lauren Von Gogh ja Robyn Cook. Etelä-Afrikasta on viime aikoina noussut esille hyvin mielenkiintoisia poikkitaiteellisia projekteja.

Miten luennot liittyvät TR1:n näyttelyihin?– Illan esittelijöitä pyydetään jo etukäteen otta-

maan kantaa TR1:n kulloisenkin näyttelyn teemaan ja lähestymään sitä esittelijän oman kulttuurin tai jostain muusta omasta näkökulmasta. Yksi iltojen herkulli-simpia anteja on varmasti se, miten omat vakiintu-neet toimintatapamme nähdään ulkopuolisen silmin.

Kenelle luennot on tarkoitettu?– Tilaisuudet soveltuvat erityisesti niille, jotka ovat

kiinnostuneita kansainvälisen taidemaailman suun-tauksista ja uusista virtauksista. Tapahtumasarjan kautta pyritään myös kehittämään pirkanmaalaisen ja kansainvälisen taidekentän vuoropuhelua ja yh-

teistyötä. Tilaisuudet ovat yleisölle avoimia ja ilmai-sia. Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi!

Pekka Ruuska on opiskellut teatteriohjausta Turun Taideakatemiassa, mediataidetta Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa ja taiteen teoriaa Ge-neven yliopistossa.

Art Forum Tampere -luennot klo 17.30–19.30ti 31.1. ti 28.2. ti 27.3. to 19.4.to 31.5. Ilmainen sisäänpääsy

VIRPI NIKKARI

Taiteen ja kulttuurin dynaaminen kohtauspaikkaTR1 Taidehalli on toimintansa alusta lähtien profiloitunut monipuoliseksi näyttely-keskukseksi, joka esittelee niin kuvataidetta kuin populaarikulttuuriakin. Näyttelyt koostuvat pääasiassa kuva- ja mediataiteen, valokuvan, sarjakuvan, valokuvajourna-lismin, designin, taidekäsityön ja arkkitehtuurin esittelyistä. Näyttelyt vaihtuvat galleri-amaisen nopeasti. Vastaavaa taiteen ja kulttuurin dynaamista kohtaamispaikkaa ei Tampereella ole, ja yleisö onkin löytänyt hyvin TR1 Taidehallin: kävijämäärät ovat nousseet jatkuvasti, vuonna 2011 kävijöitä oli yli 36 000.

16

MYYTTINEN LINTU

Linnut elävät lähellä ihmisiä. Niiden laulu kuuluu erottamattomasti meitä ympäröivään luontoon jopa modernissa kaupungissa. Talvella ruokimme siivekkäitä

ystäviämme lintulaudoilla. Keväällä tarkkailemme muuttolintujen paluuta, ja kun heräämme aamulla iloiseen linnunlauluun, tiedämme kesän vihdoin tulevan. Syksyllä, kun näemme kurkiauran lentävän kohti etelää, hyvästelemme valoisan

vuodenajan ja valmistaudumme talveen.

Pyhät linnutMuinaiselle suomalaiselle linnut olivat tärkeä osa maailmanjärjestystä. Kalevalan vanhimpi-en runojen mukaan maailma syntyi Väinämöi-sen polvelle pesineen sotkan munasta. Linnut toimivat samaanien apuhenkinä ja veivät viestejä eri ulottuvuuksien välillä. Kun ihminen kuoli, sielu poistui suun kautta linnun hahmos-sa ja lensi taivaaseen. Vainaja saattoi lintuna palata laulelemaan kotiväelle, ja siksi pihaan laitettiin lintulauta ja varattiin pyhien pihlaja-puiden marjat vainajalinnulle. Myös lintujen ruokkiminen jouluna on vanha tapa. Muinais-suomalaiset kutsuivat näin suvun vainajat mu-kaan keskitalven juhlaan.

LintukotoSuomalaiset uskoivat, että linnut lensivät Lin-nunrataa pitkin talveksi Lintukotoon, onnen maahan. Sinne johti aukko taivaanääressä eli eteläisessä horisontissa. Keväällä ne tulivat takaisin Pohjolaan, ja koettiin luon-non uudestisyntymisen ihme. Lintuja metsästettiin ympäri vuoden, mutta erityisesti keväiset muuttolinnut olivat talvivarastot tyhjentäneille ihmisille erittäin tärkeää ravintoa.

MARJO MERILUOTO-JAAKKOLAPiirroskuvat: STINA RIIKONEN

Telkkä, kuva Erkka Hindberg

1717

Kunstkamera

Leonardo da Vinci, lentokone

Vesilinnun kansaLintujen käytöksestä osattiin ennustaa paitsi tulevaa säätä ja vuo-dentuloa, myös kohtaloa. Vieläkin lasketaan elinvuosia käen kukkumisesta tai pelätään mustanpuhuvan korpin tuovan on-nettomuutta. Linnut esiintyvät run-saslukuisina suomalaisessa nimistössä, ru-noudessa, kuvataiteessa, musiikissa ja kirjalli-suudessa. On esimerkiksi laskettu, että Aleksis Kiven tuotannossa lintu esiintyy keskimäärin joka toisella sivulla. Niin merkittävä on lin-tujen asema suomalaisessa mytologiassa ja kulttuurissa, että entinen Viron presidentti Lennart Meri on kutsunut suomalaisia ja suo-mensukuisia kansoja vesilinnun kansaksi.

18

Yksi kevätaamun kohokohtiani on edelleen havainnoida suolla liikkuvaa kurkiparia tai järven lahdella uiskentelevaa joutsenpariskuntaa. Tällaiset kohtaamiset jättävät sieluun pysyvän kuvan. Jukka T. Helin, Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja

Lapin noitien ja Siperian saamanien parissa olen havainnut noidan sakraalin laulun rytmin olevan sama Amurilta Atlantin vuonon rantaan. Silloin se on vanhempi kuin kieli. Olen havainnut, kuinka samaani asuu leiristään pohjoisessa, erillään muista, jotta voi seurus-tella luonnon kanssa. Hän kuuntelee etenkin lintujen ääniä ja saa ne vastailemaan. Tästä kohtaamisesta syntyy samaaniepiikkaa. Juha Pentikäinen, pohjoisen etnografian professori, Lapin yliopiston taiteiden tie-dekunta ja Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Olen aina kalevalamittaista runoutta esitellessäni kertonut poikapuolisille oppilailleni, että jos he todella haluavat oppia tuntemaan suomalaisen naisen sisintä, ottakoot esiin Kantelettaren ja etsikööt naisten kalevalamittaisen lyriikan helmet. Siellä laulaa suoma-laisen naisen elävä sielulintu. Lassi Saressalo, folkloristiikan dosentti, Turun yliopisto

Talvella syötän pihalintuja pihapiirissä, keväällä käyn ottamassa vastaan muuttolinnut, kesällä seuraan pesintää, ja keskitalvella teen yhden laskentaretken – vähän niin kuin velvollisuudesta ja myötätunnosta ankeassa oloissa sinnitteleviä talvehtijoita kohtaan. Linnut ovat elämän tapa; biologiaa ja ekologiaa, estetiikkaa ja fyysistä kilvoittelua. Niin kauan kun jaksamme lasten lailla kysellä ja katsella, ihmetellä ja hämmästyä, luonto on rakas ja elämä on elämisen arvoinen. Risto Pelkonen, arkkiatri

19

Linnut lentävät VapriikkiinJumalten sanansaattajista Angry Birdseihin Lennossa – linnut Vapriikissa -näyttely kertoo linnuista suomalaisten ja suomensukuisten kansojen kumppaneina läpi vuosituhansien, Ka-levalan maailman syntymyyttien vesilinnuista nykypäivän Angry Birds -hahmoihin. Humoristisessa ja leikittelevässä näyttelyssä tutustutaan perusteellisesti lintuun sekä kulttuurisena että biologisena olentona. Näyttelyssä voi muun muassa kokea lentämistä lintujen kanssa, laulaa lintuaiheista karaokea ja pelata Angry Birds -livepeliä. Perheen pienimmät rauhoittuvat pehmeässä linnunpesässä.

Perinteistä asialinjaa edustavat tuhti tietopaketti suomalaisista linnuista sekä esineet Pietari Suuren Etnografisesta ja antropologisesta muse-osta Pietarista. Niistä arvokkain on 21 000 vuotta vanha luinen joutsenfiguuri Siperiasta. Esineitä on myös muista suomalaisista museoista. Näyttelyn keskeisiksi teemoiksi nousevat ihmisen kaipuu lentää kuin lintu, lintujen merkitys jumalten sanansaattajina ja sielun vertauskuvina sekä toisaalta lintujen tärkeys ihmisten ravintona ja osana suomalaista luontoa.

LENNOSSA – LINNUT VAPRIIKISSA 23.2.2012–21.4.2013.

Huuhkajan poikanen, kuva Erkka Hindberg

20

Kuinka nykypäivän britin kokemus Tam-pereella elämisestä eroaa vuosisata sit-ten Tampereelle muuttaneen ulkomaa-laisen kokemuksesta? Molekyylibiologi-an professori Howy Jacobs Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutista kertoo.

HOWY JACOBSBritti Tampereella, 2012

Kaupankäyntiä Keskustorilla.

Kuva:Petri Kaipiainen.

Yhteisen valuutan – ja nyttemmin valuuttakriisin – lisäksi Euroopalle on yhteistä euroespresso, euro-teinit ja naurettavista syistä myöhästelevät junat. Britannian liityttyä EU:ta edeltäneeseen Euroopan yhteisöön vuonna 1973 maassa pelättiin, että pian jouduttaisiin luopumaan brittiläisistä instituutioista, kuten perinteisestä oluttuopin mitasta pintista, ja tilalle tulisivat ulkomaalaiset käytännöt. Kenellekään ei tullut mieleen mahdollisuus, että vuonna 2012 muun muassa Tampereella Suomessa myytäisiin olutta brittiläisinä pintteina eli 568 millilitran annok-sina. Tai että BBC:tä voisi katsella useimmissa Eu-roopan kodeissa.

Lyhyesti sanottuna Euroopan ja lähes koko pla-neetan kansakuntien kulttuurit ja elämäntavat ovat vähitellen samanlaistumassa kulttuuristen normien soluttautuessa elämäämme joka suunnalta. Kan-salliset perinteet säilyvät, mutta ovat näkyvimpiä matkailuteollisuudessa, jossa historia ja nostalgia korostuvat. Vieraista maista on tehty vierailijoille turvallisia ja ennalta-arvattavia. Niiden omintakei-suutta on pidetty yllä juuri sen verran, että vierailu vielä kannattaa. Usein kohteen luonto on sen ainoa aidosti erityinen piirre: Islannin tulivuoret ja jääti-köt, Australian Iso valliriutta ja Uluru (Ayres Rock) ja USA:n Grand Canyon.

Tampere ei sijaitse suurten vuorten juurella eikä sademetsän sydämessä, jokisuistossa tai tuulen-pyyhkimällä tasangolla. Sen muistomerkit eivät kil-paile Empire State Buildingin, Taj Mahalin tai Kiinan muurin kanssa. Totuus on, että se on tyypillinen jälkiteollinen yliopistokaupunki, jolla on asukkail-leen paljon tarjottavaa, mutta jonka kulttuuri ja elä-

21

mäntapa ovat pitkälti samat kuin missä tahansa samantyyppisessä "länsimaisessa" kaupungissa. Vierailija 1900-luvun alun Britanniasta huomaisi toki erot oman aikansa ja nykyajan välillä, mutta ei pitäisi nykyistä Tamperetta oleellisesti erilaisena kuin ny-kyajan Telfordia, Norwichia tai Rotherhamia. Näissä kaikissa ihmiset käyvät kerran viikossa autoillaan ruokaostoksilla keskustan ulkopuolella sijaitsevis-sa supermarketeissa. Kaupunkien vanhat keskustat ovat tavallisesti vilkkaimmillaan (aivan muista syis-tä) kahdelta sunnuntaiaamuna. Useimmat ihmiset nauttivat perhe-elämänsä yksityisyydestä ja jakavat työkavereidensa kanssa hyvin erilaisia kiinnostuk-senkohteita ja harrastuksia, mutta väittävät myös heillä olevan sata tai useampia ‘ystäviä’ ja ‘seuraa-jia’ ympäri maailmaa internetin välityksellä. Myös nämä internet-ystävät asuvat hyvin samanlaisissa paikoissa — hyvin harvat Etelänavalla tai jurtassa Ulko-Mongoliassa.

Tampere, jonka lentokentästä on tullut halpalen-toliikenteen keskus, on jossakin mielessä yhtä paljon osa suur-Lontoota kuin "suur-Helsinkiä". Tampereel-ta käsin on nopeampaa, halvempaa ja helpompaa viettää viikonloppu Cambridgessä kuin käydä Lapis-sa (tai Kuopiossa, tai edes Turun saaristossa).

1900-luvun alkupuolella Tampere oli englantilai-selle vierailijalle paljon oudompi. Vain harvat tam-perelaiset puhuivat alkeellisintakaan englantia eikä ulkomailla ollut käynyt juuri kukaan. Ihmiset pesey-tyivät yleensä kerran viikossa – saunassa. Kirkolliset pyhäpäivät hallitsivat kalenteria. Esimerkiksi pyhäin-päivä oli vakava uskonnollinen juhla, ei kaupallinen Amerikasta kopioitu Halloween. Joulupukkikin oli paljon pelottavampi kuin nykyajan Coca-Cola-puk-

Dear Maggie – William Lomax ja TampereVapriikissa 20.4.–30.9.2012

Dear Maggie – William Lomax ja Tampere nos-taa päivänvaloon Vapriikin kuva-arkiston niin tutkijoille kuin suurelle yleisöllekin tuntematto-man, laajan ja merkittävän William Lomaxin valokuvakokoelman. Lomaxin Tampere-aiheiset valokuvat sijoittuvat 1800–1900-lukujen vaihtee-seen. Näyttely avaa myös uuden näkökulman ul-komaalaisuuden teemaan. Englantilaissyntyinen William Lomax muutti pysyvästi Tampereelle 1891 Finlaysonin puuvillatehtaalle kankurimestariksi. Hän harrasti aktiivisesti valokuvausta ja oli muun muassa Fotografiklubben i Tammerforsin jäsen. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan korkeatasoinen valokuvakirja, jossa upeiden valokuvien rinnalla pohditaan Lomaxin valokuvatuotantoa, avataan hänen henkilöhistoriaansa sekä pureudutaan Fo-tografiklubben i Tammerforsin toimintaan.

William Lomax (1865–1934) tarkasteli valokuvissaan sadan vuoden takaista Tam-peretta maahanmuut-tajan silmin.

Purjeveneitä Naistenlahdella.

22

ki. Kaupungin työväenkulttuuri oli synkkää, vaikka-kin toipumassa katkerasta sisällissodasta, joka oli hajottanut perheitä ja tuonut mukanaan kuolemaa ja julmuutta massiivisissa mittasuhteissa.

Vuonna 1996 Tampereelle saapuneena ulkomaa-laisena pystyn tunnistamaan vanhan kulttuurin jään-teitä ja toisaalta muutoksia, jotka vievät meitä kohti globaalia yhdenmukaisuutta. Tampereen historialli-nen sydän, jota hallitsevat kosken rantojen nykyisin muistomerkinomainen tehdasmiljöö ja Keskustorin vaikuttavat Jugend-rakennukset, on vieläkin erityi-nen. Mutta nykyisin Keskustorin historiallista au-kiota rumentavat lasista ja teräksestä rakennetut linja-autokatokset, jotka näyttävät taiwanilaisesta kuvastosta tilatulta. – Jos minä olisin saanut päät-tää Keskustorin uudistamisprojektista olisin ottanut rohkeamman ja nyky-Suomea paremmin kuvaavan linjan. Keskustorille olisi voitu vaikkapa istuttaa rivi palmuja, joiden ympärille olisi laitettu talveksi uusiu-tuvalla energialla lämmitettävä lasisuoja. Tai sitten aukio olisi voitu entisöidä alkuperäiseen tyyliinsä.

1990-luvun loppupuolella laboratorioni oli to-dennäköisesti vastuussa puolesta Tampereelle muuttaneista muslimeista. Erään kollegani Tam-pereella vieraillut farmaseuttivaimo sanoi ihmisten kadulla pelkäävän häntä, koska hän oli pukeutunut perinteiseen muslimiasuun. Ajat ovat muuttuneet ja Tampereesta on tullut rennompi ja monikulttuu-risempi, enemmän muiden Euroopan kaupunkien kaltainen. Nykyisin maahanmuuttajat Aasiasta, Af-rikasta ja muualta näkyvät katukuvassa. Stockman-nilla voi joskus kuulla puhuttavan ranskaa. Mutta täältä puuttuvat suuret Euroopan ulkopuolelta tul-leet vähemmistöyhteisöt, jotka ovat olennainen ja merkittävä osa yhteiskuntaa jälkikolonialistisissa pääkaupungeissa kuten Lontoossa, Lissabonissa ja Amsterdamissa.

Seuraukset ovat moninaiset. Ensinnäkin Tampe-reen ravintolakulttuuri on kehittymätöntä. Toisaalta täällä on paljon vähemmän etnisiä jännitteitä kuin monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Silti täälläkin on omat muukalaisvihaa lietsovat po-liitikkonsa ja kommentaattorinsa, joiden retoriikassa kuuluu 1930-luvun kaikuja. Rasismilla on kuitenkin Suomessa hyvin rajallinen viehätys. Kun eräs kan-sanedustaja jokin aikaa sitten ehdotti mustien ja homojen karkottamista Ahvenanmaalle, esitettiin väistämätön vastaehdotus, että vaikka tämäkin olisi liikaa saariston infrastruktuurille, olisi yksinkertai-sempaa karkottaa saarille Suomen paljon pienempi rasistipopulaatio. Valitettavasti jopa tämä vahingoit-taisi Ahvenmaan taloutta ja yhteiskuntaa tavalla,

jota ei voida hyväksyä. Syvemmällä tasolla on yksi silmiinpistävä seikka,

joka erottaa Tampereen (tai Suomen, tai kaikki Poh-joismaat) Britanniasta, nimittäin yhteiskunnallisen yhtenäisyyden perinne. Tämä ei tarkoita, että sosi-aalinen liikkuvuus Suomessa olisi esteetöntä tai et-tei Suomessa olisi köyhyyttä. Se tarkoittaa vain, että elämä on tasa-arvoisempaa kuin esimerkiksi enti-sessä asuinpaikassani Skotlannissa. Glasgow’ssa 20–30 prosenttia väestöstä on pysyvästi äärimmäi-sen puutteen kierteessä. Tämä enemmän tai vä-hemmän pysyvä alaluokka luo rikollisuuden ja katu-väkivallan kulttuurin, joka on Tampereelle täysin tun-tematon. Täällä äärimmäisin väkivalta, pois lukien lähes jokaista nykyaikaista yhteiskuntaa vaivaava perheväkivalta, on kahden humalaisen suomalais-miehen välillä, jotka haastavat toisiaan tappeluun jostain tyhjänpäiväisestä asiasta eikä kumpikaan ole siinä kunnossa, että tappelu johtaisi mihinkään. Niinpä Tampereen kaduilla on turvallista kulkea päi-vin ja öin; ainoa varottava asia on paleltumat.

Yhteiskunnallisen sopuisuuden perinne on myös jollain tavalla sisällissodan perintöä. Politikointi on kohteliasta ja konsensushenkistä. Tärkeimmät puolueet ovat kaikki hyvin lähellä toisiaan, ja täl-lä hetkellä yhteiskunnallista asiantilaa pyrkii päät-täväisimmin muuttamaan puolue, joka edustaa äärikeskustaa. Oikeisto kannattaa intohimoisesti markkinataloutta, jonka tuottamalla vauraudella voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Vasemmisto julistaa kestävää uskoaan hyvinvointivaltioon, joka luo mahdollisuudet taloudelliselle menestykselle. Lyhyesti sanottuna puolueiden välillä ei ole todellisia eroja. Tampereen kaupunginhallitus ja pormestari toimivat samalla konsensusperiaatteella.

Tampere tuntui minusta kodilta viikon jälkeen. Silti se tuntuu vielä viidentoista vuoden jälkeenkin jollakin tapaa vieraalta. Olisi sääli jos se luopuisi jäljellä olevista erityispiirteistään globalisaation ni-missä. Vappu kaikkine puolineen on vieläkin mah-tava spektaakkeli. Toisaalta aamun ruuhkabussissa vierailija saattaisi olettaa maahan julistetun kansal-lisen surupäivän. Mutta ei ole huono asia olla jäl-kiteollinen inhimillisen kokoinen yliopistokaupunki. Asumalla Tampereella välttää päivittäisen kaaoksen M25-moottoritiellä. Kun otetaan huomioon kaikki suurkaupunkielämän vaivat, elämänlaatu Tampe-reella on monta pykälää korkeampi lähes millä hy-vänsä mittarilla mitattuna. Jopa omaa sydäntäni lähimpänä oleva alakulttuuri tuntuu täällä olevan paljon helpommin saatavilla: olen käynyt kuunte-lemassa kansainvälisiä punk-bändejä Tampereella paljon useammin kuin Britanniassa asuessani.

Kuvat: William Lomax

23

Posetiivareita.

Hiihtokilpailut järven jäällä.

Talvinen Näsinpuisto. Vetureita rakennetaan Tampellassa.

Kuvat: William Lomax

24

Syksyllä 2012 Vapriikki tarjoaa kulttuurin nälkäisil-le ainutkertaisen elämyksen. Marraskuusta lähtien Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan -näyttely vie tutkimusmatkalle kiehtovaan faraoiden Egyptiin.

Kuoleman jälkeinen elämä tunnetaan monissa maailman uskonnoissa. Se askarrutti myös muinai-sia egyptiläisiä, jotka varustivat vainajansa viimeiselle matkalle monien tarkkojen sääntöjen mukaan. Vaina-jan mukaan hautoihin laitettiin myös arkisia tarvekaluja ja kallisarvoisia rituaaliseineitä. Egyptin hautakammiot aarteineen ovat kiehtoneet ihmismieliä läpi vuosisato-jen ja houkutelleet puoleensa niin haudanryöstäjiä ja onnenonkijoita kuin tutkijoita ja arkeologejakin.

Vapriikin näyttely tulee Firenzen egyptologisesta museosta, jonka kokoelmia on vuosisatojen kulues-sa kartuttaneet mm. vaikutusvaltainen Medici-suku. Vapriikiin saapuvista esineistä monet ovat museon kokoelmiin päätyneet vuonna 1828 Egyptiin suuntau-tuneen ranskalais-toskanalaisen tutkimusretkikun-nan työn tuloksena. Matkaa johtivat Italian egypto-logian perustaja, Ippolyte Rosellini ja ranskalainen Jean Francois Champollion, mies joka onnistui rat-kaisemaan hieroglyfien arvoituksen. Työn tulokset jaettiin tasan: puolet keruutuloksista jäi Firenzeen, toinen puoli niistä matkasi Louvreen, Pariisiin.

Vapriikin Muumiot – matka kuoleman valtakun-taan -näyttely keskittyy muinaisen Egyptin kuoleman kultin esittelyyn; se perehdyttää mm. palsamoinnin ja muumioinnin saloihin. Mukana näyttelyssä on sar-

kofageja, rituaaliesineitä, arkisia tar-vekaluja, amuletteja ja koruja.

Ja tietysti myös muumioita; mm. nuoren naisen ja

lapsen muumiot. Firenze egyptolo-

ginen museo esit-telee kokoelmiaan Italian ulkopuolella nyt ensimmäistä

kertaa. Vapriikin näyttelyssä on mu-

kana sata aitoa ja toinen toistaan kieh-tovampaa esinettä.

TULOSSA SYKSYLLÄMUUMIOT VIIHTYVÄT PIMEÄSSÄ

MARJO-RIITTA SALONIEMIKuvat: MUSEO EGITTO, FIRENZE

MUUMIOT – MATKA KUOLEMAN VALTAKUNTAAN VAPRIIKISSA 16.11. 2011–31.3. 2013

25

Tampereen taidemuseo järjestää siperialaisen ku-vanveistäjän Dashi Namdakovin (s.1967) näyttelyn Tampereen taidemuseossa 1.12.2012–28.2.2013. Lyhyessä ajassa oman maansa supertähdeksi nousseen ja viime vuoden aikana myös kansainvä-listä kiinnostusta herättäneen kuvanveistäjän teok-sia nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. Ai-kaisemmin taiteilijan teokset ovat olleet esillä mm. Valtiollisessa Eremitaasissa Pietarissa ja Lontoos-sa. Tampereen näyttely koostuu kaikkiaan noin 100 teosta ja valikoima loisteliaita koruja. Teosten aihe-maailma on lähtöisin taiteilijan kotiseudun rikkaas-ta kansanperinteestä, johon taiteilija on lisännyt oman mystisen ulottuvuuden. Teosten aihemaailma ja muotoilu tuo mieleen Tampereen taidemuseon parin vuoden takaisen menestysnäyttelyn H.R. Gi-gerin, johon myös kuvataiteilija itse myöntää tun-tevansa mielenkiintoa. Namdakovin tapauksessa myös taideteosten tekninen toteutus lyö katsojan ällikällä – sekä jättikokoisten pronssiveistosten et-tä miniatyyristen korujen viimeistely antaa viitteitä tekijänsä teknisestä taituruudesta. Taatusti suoma-laista taidemaailmaa kohahduttava näyttely!

TULOSSA SYKSYLLÄTAINA MYLLYHARJU

DASHI NAMDAKOV

Dashi Namdakov, Evening, 2001

Dashi Namdakov, Teosnimi, vuosi

DASHI NAMDAKOV TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 1.12.2012–28.2.2013

26

Muumilaakso muuttaa – mutta milloin ja mihin?

Tamperelaisten ja muidenkin rakastama muumien kotipesä on muuton edessä. Pääkirjasto Metso menee remonttiin näillä tiedoin 2013, ja siihen mennessä on

Muumilaakson löydettävä uudet, ajanmukaiset tilat muualta.

näillä näkymin liittymässä Muumilaakson seuraan.Muitakin vaihtoehtoja on, ainakin teoriassa. On

esitetty taidemuseon uudisrakennusta Pyynikintorin varteen ja Muumilaaksolle tiloja sinne. On esitetty useampia kiinteistöjä keskustasta, mutta ne eivät ole soveltuneet tarkoitukseen. On esitetty uudis-rakennusta, vahvana tonttiehdokkaana Eteläpuisto Pyhäjärven rannalla.

Vuosi 2014 on Tove Janssonin 100-vuotisjuhla-vuosi. Olisi komeaa avata uusi Muumilaakso sil-loin. Onnistuuko se ja millä varoin? Voiko kaupunki osoittaa tarpeeksi rahaa muumeille? Voidaanko saada ulkopuolista rahoitusta? Ymmärtävätkö oi-keat ihmiset Muumilaakson arvon tamperelaisena käyntikohteena?

Muumit hurmaavat maailmallaMuumilaakso on painottanut toimintaansa kansain-välisiin näyttelyihin vuodesta 2007 lähtien. Muutto on ollut tiedossa, ja siksi nykyisiin tiloihin ei ole ha-luttu merkittävästi investoida. Vääjäämättä nykyinen tila rapistuu ja kuluu. Sen museotekniikka on jo tul-lut tiensä päähän. On ollut sopiva aika suuntautua ulospäin, ja sillä onkin ollut seurauksensa.

Vaikka kokonaiskävijämäärä Muumilaaksossa on laskenut viiden viime vuoden aikana, on ulkomais-ten kävijöiden määrä kasvanut. Lisäksi kansainvä-liset näyttelyt eri puolilla maailmaa ovat keränneet viiden vuoden aikana yhteensä yli 500 000 kävijää.

Kansainvälisille museovieraille kannattaisi raken-taa museokohde, joka vastaa odotuksia, hurmaa ja saa bloggaajat kehumaan Tamperetta ja Muu-milaaksoa.

Tervetuloa Tampereelle, uuteen Muumilaaksoon 2014 – minne, se on vielä yllätys,

mutta pankaa vuosi mieleen ja seuratkaa mitä Muumilaak-

sosta kuuluu.

Keskustelu uudesta sijaintipaikasta käy vilkkaana ja usein tunteikkaanakin. Se osoittaa, että yleisölle Tove Janssonin alkuperäinen muumitaide on tärkeä asia. Onhan se kaikkien tamperelaisten omaisuutta 1986 allekirjoitetun lahjakirjan perusteella. Jansson lahjoitti muumikokoelmansa Tampereen kaupungille ja Tampereen taidemuseolle. Nyt tuo kokoelma on noussut jo kansallisaarteen asemaan.

Remontin alta pois… Muumit ovat asuneet niin kaakeliuunin takana kuin viehättävässä villassa omassa laaksossaan. Taidete-okset ovat olleet Muumilaaksossa Hämeenpuistossa vuodesta 1987, liki 25 vuotta. Vieläkään ei ole var-maa, milloin Metson remontti alkaa, mutta kaupungin budjettiin ja hankkeisiin se on kirjattu vuodelle 2013.

On tärkeää, että muumitaide olisi evakuoitu Met-sosta parempaan talteen, kun remontti alkaa. Re-montin pöly, melu, tärinä, lika ja työnteon trafiikki eivät edistä kokoelman säilyvyyttä eivätkä yleisön viihtyvyyttä.

…minne?Kipakka kysymys. Tilan olisi vastattava teosten arvoa – tämä mainitaan lahjakirjassa. Sinne pitäisi päästä helposti. Sen pitäisi palvella niin kotimaisia, tamperelaisia kuin ulkomaisiakin muumien ystäviä, kaiken ikäisiä, hiljaisia ja aktiivisia museovieraita. Sen pitäisi tunnelmaltaan noudattaa Tove Janssonin itsensä luomia suuntaviivoja. Tällaisen tunnelman voi aistia nykyisessä Muumilaaksossa, jonka suun-nitteluun taiteilija itse osallistui.

Vahvin ehdokas uudeksi tilaksi tällä hetkellä on Luovien alojen keskus, jota on pitkään ideoitu Ran-taväylän varteen, lähelle Särkänniemeä niin sanot-tuun Sukkatehtaaseen. Samaan rakennukseen olisi luvassa monikin kulttuurialan ja erityisesti lasten-kulttuurin toimija. Lisäksi Muumilaakson naapuri, Kivimuseo upeine kiteineen, mineraaleineen, korui-neen ja muinaisine fossiileineen olisi

ELINA BONELIUS

Kuva: Reino Branthin, Vapriikin kuva-arkisto.

27

Musti kirje.indd 2 27.1.2012 15:06:10

28

Itella suunnittelee siirtävänsä Helsingin pääpostitalolla toimivan Postimuseon Tampereelle Vapriikkiin vuoden 2014 aikana.

Postimuseon perustehtävänä on kerätä ja säilyttää jälkipol-ville postialan historiaan ja kehitykseen liittyvää esineistöä ja aineistoa sekä esitellä sitä yleisölle. Museon näyttelytoi-mintaan kuuluvat perusnäyttelyn lisäksi erilaiset teema-näyttelyt.

- Olemme hyvin tyytyväisiä Postimuseon muuttosuun-nitelmista Vapriikkiin, jossa toimii jo nyt neljä erikoismuse-ota, museonjohtaja Petteri Takkula Itellasta kertoo.

Korjausneuvontaa Amurin työläis-museokorttelissa Kesällä 2012 Amurin työläismuseokortteli on avoinna 15.5.–16.9. Museon kesä on täynnä tapahtumia: kesäteat-teria, musiikkia, perinnetyönäytöksiä ja kierroksia lapsille. Kaikki tapahtumat löydät museon nettisivuilta toukokuun alusta alkaen.

Amurin 1946-vuoden asunto on remontissa tuleva-na kesänä. Asunto on ollut 1900-luvun alkukymmenillä talonomistajan, Ehrlundin perheen, käytössä. Rakennus-konservaattori Susanna Hietamäki neuvoo museovieraita kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin vanhojen rakennusten kunnostamisessa.

Tamperelainen Eliisa-teatteri esittää kesällä 2012 Amurin työläismuseokorttelissa Aapelin eli Simo Puuppo-sen vuonna 1958 ilmestyneeseen romaaniin perustuvan näytelmän Pikku Pietarin piha. Näytelmän esitykset ovat heinä-elokuussa.

UUTISIA...UUTISIA...UUTISIA...UUTISIA...UUTISIA...UUTISIA...UUTI-

Postimuseo osaksi

museokeskus Vapriikkia

Rakennuskonservaattori neuvoo Amurin museovieraita vanhojen rakennusten kunnostamisessa.

Reetta Tervakangas

Musokalenteri.indd 8 27.1.2012 15:00:15

29

UUTISIA...UUTISIA...UUTISIA...UUTISIA...UUTISIA...UUTISIA...UUTI-

Mediamuseo Rupriikissa konferensiisvieraat voivat tutus-tustua vanhaan sanomalehtirotaatioon.

Maailman tiede- ja teknologiamuseot kokoontuvat TampereellaThe International Committee for Museums and Collections of Science and Technology (CIMUSET) kerää vuosittain konferenssiinsa maailman tiede- ja teknologiamuseoiden ja tiedekeskusten ammattilaiset. Vuonna 2012 tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa, Tampereella ja Helsingissä. Vapriikki, Rupriikki ja Työväenmuseo Werstas vastaavat järjestelyistä yhdessä Tekniikan museon ja Heure-kan kanssa.

Elokuun viimeisellä viikolla (28.–31.8.2012) järjes-tettävä Brighter Perspectives for Science and Technology Museums -konferenssi tarjoaa monipuolista ohjelmaa noin 120 konferenssivieraalle. Tarjolla on mm. katsaus Kiinan tiedekeskusten nopeaan kehitykseen ja työpajoja uusista näyttelytekniikan ratkaisuista.

Konferenssin sivut: www.tampere.fi/cimuset2012

Pirkanmaan koululaiset ilmaiseksi Tampereen museoihin

Tampereen kaupunki myöntää vuonna 2012 ilmaisen sisäänpääsyn kuuteen museoonsa pirkanmaalaisille koululai-sille. Etu on voimassa huhtikuun loppuun asti sekä elokuusta joulukuuhun 2012.

Kouluryhmille ilmaiset museot ovat: Tampereen Kivimuseo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemu-seo, Vapriikki, Rupriikki ja TR1. Opastuksista peritään maksu normaaliin tapaan.

Reetta Tervakangas

Jari Kuusenaho


30

Sam

psa

Vir

kaj

ärv

i, 2

01

1.

Nyt m

e – e

ilen

me

21.1.–19.2.2012

TR1 Taidehalli TR1 KunsthalleVäinö Linnan aukio 13Finlayson33210 Tampere Avoinna ti–pe 9–17 / la–su 11–18Open Tue–Fri 9–5 / Sat–Sun 11–6Perjantaisin vapaa pääsy!Free Admission on Fridays!

Tervetuloa näyttelyiden avajaisiin perjantaina 20.1. klo 18You are cordially invited to the opening of the exhibitions

on Friday 20th January 2012 at 6 pm

Tarjoilua / Refreshments

Kahdelle / For two

Sam

psa

Vir

kaj

ärv

i, 2

01

1.

Nyt m

e – e

ilen

me

21.1.–19.2.2012

TR1 Taidehalli TR1 KunsthalleVäinö Linnan aukio 13Finlayson33210 Tampere Avoinna ti–pe 9–17 / la–su 11–18Open Tue–Fri 9–5 / Sat–Sun 11–6Perjantaisin vapaa pääsy!Free Admission on Fridays!

Tervetuloa näyttelyiden avajaisiin perjantaina 20.1. klo 18You are cordially invited to the opening of the exhibitions

on Friday 20th January 2012 at 6 pm

Tarjoilua / Refreshments

Kahdelle / For two

TAMPEREEN TAIDEMUSEOwww.tampere.fi/taidemuseo

[email protected] (03) 5656 6577

Puutarhakatu 34 Aukioloajat ti–su 10–18

MUUMILAAKSOwww.tampere.fi/muumi


Hämeenpuisto 20 Aukioloajat ti–pe 9–17, la–su 10–18

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOwww.tampere.fi/sarahilden


Särkänniemi, Laiturikatu 13Aukioloajat ti–su 11–18

RUPRIIKKI JA TR1www.tampere.fi/mediamuseo

www.tampere.fi/[email protected]

puhelin (03) 5656 6411Finlaysonin alue

Väinö Linnan aukio 13Aukioloajat ti–pe 9–17, la–su 11–18

VAPRIIKKIwww.vapriikki.fi


Tampellan alueAlaverstaanraitti 5

Aukioloajat ti–su 10–18

TAMPEREEN KIVIMUSEOwww.tampere.fi/kivimuseo

puhelin (03) 5656 6046Hämeenpuisto 20

Aukioloajat ti–pe 9–17, la–su 10–18

31

MEDIAMUSEO RUPRIIKKIVerkon punontaa – internetin historiaa Näyttelyssä esitellään tietoverkkojen ja netti-ilmiöiden ihmeellistä maailmaa. Retropeliharrastaja viihtyy museon GameCabinetin äärellä!

MUUMILAAKSOTanssiva MuumilaaksoMuumilaaksossa on esillä perusnäyttelyn lisäksi myös vaihtuva näyttely. Nyt on vuorossa yli 30 teoksen Tanssiva Muumilaakso, joka käsittelee liikettä ja tanssillisuutta Tove Janssonin muumitaiteessa.

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOErik Enroth 11.2.–6.5.Erik Enrothin (1917–75) maalaustapaa on luonnehdittu ekspressionistiseksi ja kubistiseksi. Hänen tuotannossaan toistuvat taiteilijalle läheiset aiheet kuten sirkus, urheilu, kaupunkinäkymät, tehdas- ja työläisaiheet, maisemat, henkilökuvat ja asetelmat.

TAMPEREEN TAIDEMUSEOMazzano! 20 vuotta aikaa taiteelle & Markus Kåhre: Ravintola Pidot 26.11.–5.2. Viittätoista nykytaiteilijaa yhdistää Mazzano Romano, italialainen pikkukaupunki, ja siellä sijaitseva Väinö Tannerin säätiön taiteilijaresidenssi.

Vuoden nuori taiteilija 2012 Ari Pelkonen & Bali Hai! 18.2.–22.4. Vuoden nuori taiteilija 2012 Ari Pelkonen on helsinkiläisty-nyt kuvataiteen maisteri ja graafikko. Pelkosen teoksissa yhdistyy hidastyöstöinen puupiirrostekniikka ja spontaani akryylimaalaustapa. Taidemuseon pohjakerroksen Bali Hai! -näyttelyssä matkataan Balille. Miten traditiot ovat säilyneet Balin kuvataiteessa, miten eurooppalainen vaikutus on muuttanut traditioita?

Dimensio ry. 40 vuotta 12.5.–5.8. Ennakkoluuloton ja uutta kokeileva taiteilijaryhmä Dimensio ry. juhlii 40-vuotista taivaltaan. Vuonna 1972 perustettu

Dimensio -ryhmä on yhdistänyt taidetta ja teknologiaa teoksissaan. Ryhmä on toiminut tienraivaajana kineettisen taiteen, valoon ja liikkeeseen perustuvan taiteen saralla.

J. M. W. Turner ja Liber Studiorum sekä Pekka Luukkola 25.8.–4.11.Näyttelyn teemana on maisema. Joseph Mallord William Turnerin (1775–1851) Englannin romantiikan ajan tunne-tuimman maisemamaalarin taidegrafiikkaa ja akvarelleja esittelevä näyttely saapuu. Samaan aikaan taidemuseon yläkerroksessa on nähtävillä Ars Fennica 2011 -ehdokkaan Pekka Luukkolan valokuvataidetta. TR1 TAIDEHALLI

Sisäiset maisemat 21.1.–19.2. Taiteilijat Marja Pirilä, Tomoko Kurahara ja Satoko Sai. Sisäi-set maisemat – Inner Landscapes on yhteisöllinen, monitai-teellinen, suomalais-japanilainen projekti, joka on toteutettu turkulaisten vanhusten kanssa.

Katseen takana 21.1.–19.2.Kuvataiteilija Maarit Hedmanin ja valokuvaaja Leena Louhi-vaaran näyttelyssä kohtaavat maalaus ja valokuva – sekä näkönsä menettäneen ja näkevän henkilön kokemus.

Nyt me – eilen me 21.1.–19.2.Sampsa Virkajärven ja Riikka Lenkkerin näyttelyssä käydään kolmen sukupolven välistä vuoropuhelua videoiden, valoku-vien ja maalausinstallaatioiden kautta.

Fest Art: Animoi! Animaattoreiden näyttely 25.2.–25.3. Näyttelyn on koonnut vuonna 2004 perustettu Animaation apupyörä ry. Näyttely kyseenalaistaa animaation perinteiset konventiot ja uudistaa elokuvallisten kerronnan keinoja. Esille tulee kirjo erilaisia tekotapoja ja niiden yhdistelmiä.

Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä / Hyvää päivää herra Holbein! 25.2.–25.3.Mestareiden jalanjäljissä tehtyjä muotokuvia, jotka ovat syntyneet omakuvallisten valokuvatyöpajojen kautta. Näyt-telyn innoittajana on ollut renessanssimaalari Hans Holbein nuoremman (1497/98–1543) muotokuvat.

Marja Pirilä Maarit HedmanErik Enroth© Moomin Characters™

NÄYTTELYKALENTERI


32

Text Art – visuaalista runoutta 31.3.–29.4.Näyttelyn kuraattorit Tony Trehy ja Karri Kokko esittelevät sekä brittiläisten ja suomalaisten runoilijoiden visuaalista taidetta.

Tampere kuplii 5.–6.5. Tampere kuplii -sarjakuvafestivaalien myyntinäyttely

TAMK kuvataiteen koulutusohjelman päättötyönäyttely Ero 14.5.–1.6.2012 Näyttely on osa Tampere Art Factory -tapahtumaa

Pirkanmaan viides triennaali Elämäntapa 16.6.–12.8.

Kaj Franck -muotoilupalkinto 2011 ja sisustusarkkitehti Simo Heikkilä 16.6.–12.8.Palkintonäyttelyssä on esillä professori Simo Heikkilän tuotantoa 1980-luvulta nykypäivään.

Eioin McHugh 18.8.–23.9. VAPRIIKKILadyn tyyli – muotokuvaaja Lady Ostapeckin Amerikan pukuja ja potretteja 18.3.2012 saakkaAmerikkalaisia naisten muotipukuja ja asusteita 1840 –1950 -luvuilta sekä Lady Ostapeckin fantasiavalokuvia.

Täyttää kaasua Pyynikillä – Hämeen moottorikerhon matkassa 80 vuotta 3.6.2012 saakkaTäyttä kaasua Pyynikillä kertoo elämyksellisellä tavalla Pyynikinajojen historiasta, sen moottoripyöristä ja ajajista. Näyttely esittelee myös Hämeen moottorikerhon muuta toimintaa ja tarjoaa nähtäväksi monia hienosti entisöityjä moottoripyöräkaunottaria.

Lennossa – linnut Vapriikissa 24.2.2012– 21.4.2013Näyttely kertoo linnuista suomalaisten ja suomensukuisten kansojen kumppaneina läpi vuosituhansien, aina Kalevalan maailman syntymyyttien vesilinnuista nykypäivän Angry

Birds -hahmoihin. Humoristisessa ja leikittelevässä näytte-lyssä tutustutaan perusteellisesti lintuun sekä kulttuurisena että biologisena olentona.

Dear Maggie – William Lomax ja Tampere 20.4.–30.9. 2012Näyttely nostaa päivänvaloon Vapriikin kuva-arkiston niin tutkijoille kuin suurelle yleisöllekin tuntemattoman, laajan ja merkittävän William Lomaxin valokuvakokoelman.

MUUMIOT – matka kuoleman valtakuntaan16.11.2012–31.3.2013Kuoleman jälkeinen elämä tunnetaan monissa uskonnoissa. Se askarrutti myös muinaisia egyptiläisiä, jotka varustivat vainajansa viimeiselle matkalle tarkkojen sääntöjen mukaan.

Tampereen luonnontieteellinen museo Näyttelyssä voi tutustua elämän historiaan, alueen luonnon monimuotoisuuteen eri aistien avulla tai seurata ajankohtaisia luontoilmiöitä.

Aika leikkiä – lelulaatikon aarteitaLeikkikalujen ja leikin historiasta kertova näyttely esittelee ulko- ja kotimaisia leikkikaluja.

Miekkamiehiä ja fantasiasotureita – tinasotilaista miniatyyripeleihin21.10.2012 saakka

Tampere 1918Tampere sisällissodan pyörteissä.

Tammerkoski ja kosken kaupunkiTampereen historia kylästä kaupungiksi.

Innovaatiot Paikallisen teknisen osaamisen historiaa ja nykypäivää.

JääkiekkomuseoTeräsmies Teppo Numminen 2.9.2012 saakkaJääkiekkomuseo esittelee kiekkoilija Teppo Nummista kuvin ja esinein neljän vuosikymmenen ajalta.

KenkämuseoTuhannen kengän tarina.

NÄYTTELYKALENTERI NÄYTTELYKALENTERI

Reetta TervakangasW. Lomax/Vapriikin kuva-arkisto Erkka HindbergMuseo Egitto/Firenze

Reetta Tervakangas


33

LASTENKULTTUURI-KESKUS RULLATuntumaa 14.1.–4.3.2012Näyttely kaikille aisteille. Tuotanto Porin lastenkulttuurikeskus.

Ilma, lento, keveys. 17.3.–15.4.2012 Näpsä-käsityökoulu

Sara Hildén -akatemian kevätnäyttely 28.4.–3.6.2012

GALLERIA EMIL VANHA KIRJASTOTALO Tunsitko? Tiesitkö? -valokuvanäyttely 27.1.–19.2.2012Suomen kaikki matelijat ja sammakkoeläimet.Kuvat Jarmo Latva ja Lisse Tarnanen.

Sara Hildén -akatemian teemanäyttely muotoilusta 27.2.–22.3.2012

Meri 2012. 30.3.– 6.5. 2012 Yhteistyössä Tampereen, Odensen ja Tarton kuvataiteilijat.Näyttely on osa Pohjolan päivien ohjelmaa

TAMK kuvataiteen koulutusohjelman päättötyönäyttely Ero 14.5.–1.6.2012 Näyttely on osa Tampere Art Factory -tapahtumaa

Kuvataidekerho Maalikot 40-juhlavuotisnäyttely 11.6.– 29.6.2012

Vanha Havanna 6.9.–30.9.2012Kuvat Pekka Reunanen (Argentiina). Näyttely on osa Kuuban kulttuuriviikon ohjelmaa.

NÄYTTELYKALENTERI NÄYTTELYKALENTERISTUDIOVANHA KIRJASTOTALORakkaudesta Pietariin 5.1.–22.1. 2012 Pietarilaisten nuorten uusia kuvakulmia kotikaupunkiinsa. Yhteistyössä Pietarin taidelyseo 190.

Gustav Klimt 120-vuotisjuhlanäyttely 24.2.–18.3. 2012 Klimtin reproduktioita (Wien). Näyttely on osa saksankie-listen maiden kulttuuritapahtumaa. Yhteistyössä Suomen Itävallan suurlähetystö.

Residenssitaiteilijoiden Andrea Good’in (Itävalta) Karo Smitz’in (Sveitsi) yhteisnäyttely 23.3.–15.4.2012 Näyttely on osa saksankielisten maiden kulttuuritapahtumaa.

Tarot. Visa Knuuttilan yksityisnäyttely 19.4.– 3.5.2012

TAMK kuvataiteen koulutusohjelman päättötyönäyttely 7.5.–3.6.2012

KULTTUURIVIIKOTSaksankielisten maiden kulttuuriviikot 12.–22.3. 2012

Pohjolan päivät 23.–30.3.2012

Iranin kulttuuritapahtuma 8.–12.5.2012

Järjestäjä: Kulttuuripalvelut. Lisätietoja: www.tampere.fi/kulttuurijamuseot/kulttuuripalvelut/kulttuurienvalinen.html

Jarmo LatvaLasse Honkanen Kari VainioReetta Tervakangas


34

AMURIN TYÖLÄISMUSEOKORTTELITOUKOKUULauantaina 26.5. klo 13–15 vanhojen pihakasvien vaihto

KESÄKUUPerhepäivä Amurin museokorttelissa torstaina 17.6. Pihaleikkejä meiltä ja muualta.Tapahtuman järjestävät TAITE ja Moniääninen museo -hanke. Lisätiedot ja tarkempi ohjelma www.tampere.fi/taidekaari KESÄKUU–ELOKUUKorjausneuvontaaRakennuskonservaattori Susanna Hietamäki kunnostaa vuoden 1946 rappua ja neuvoo museovieraita kesä – elokuussa vanhojen rakennusten kunnostamista koskevissa asioissa. Ks. www.tampere.fi/amuri

Teatteriesitys Pikku Pietarin piha Ensi-ilta 14.7. klo 19. Näytökset 15.7.; 17.7.; 18.7.; 19.7.; 22.7.; 24.7.; 25.7.; 26.7.; 29.7.; 7.8.; 8.8.; 9.8.; 10.8.

SYYSKUUSunnuntaina 9.9. Syysmarkkinat klo 10–16.

TAMPEREEN KIVIMUSEOLauantaina 12.5. Museoiden yö. Katso www.tampere.fi/museoidenyo/

MUUMILAAKSOHELMIKUUTaikatalvikierrokset lapsille talvilomien aikaan Kierros sopii parhaiten yli 4-vuotiaille ja se toteutetaan, jos osallistujia on vähintään neljä. Kierros kestää noin 30 minuuttia ja alkaa klo 12. 21.2., 22.2., 23.2., 24.2., 28.2. ja 29.2.

MAALISKUUTaikatalvikierrokset lapsille talvilomien aikaan Sopii parhaiten yli 4-vuotiaille ja se toteutetaan, jos osallis-tujia on vähintään 4. Kierros noin 30 minuuttia ja alkaa klo 12 1.3. ja 2.3.

TOUKOKUULauantaina 12.5. Museoiden yö. Katso. www.tampere.fi/museoidenyo/

RUPRIIKKI JA TR1Yleisöopastus sunnuntaisin klo 13Vapaa pääsy Rupriikkiin ja TR1:een perjantaisin.

HELMIKUU–TOUKOKUUVapaa pääsy Rupriikkiin ja TR1:een perjantaisin.

Virkkaustyöpajat Rupriikissa perjantaisin klo 15–17.

Art Forum Tampere -luennot klo 17.30 alkaen. Vapaa pääsy. Arteles on kansainvälinen nykytaiteeseen suuntautunut taiteilija- ja kuraattori-residenssiohjelma. Luennoilla taiteilijat kertovat työskentelystään. ti 28.2, ti 27.3, to 19.4 ja to 31.5

21.4. Perhepäivä, taiteellista toimintaa perheille! Vapaa pääsy. Tampere Biennale, TR1 Taidehalli, mediamuseo Rupriikki, Lastenkulttuurikeskus Rulla ja TAITE kutsuvat-tutustumaan näyttelyihin Väinö Linnan aukiolla. Uutta suomalaista musiikkia ja taidetyöpajoja.

MediataideillatKuvataiteilija Jussi Koitelan isännöiminä klo 17–19.Vapaa pääsy, katso www.tampere.fi/ tr16. 3. klo 17–19 Kuvataiteilija Nuutti Koskinen: Taide ja vallan mytologia3. 4. klo 17–19 Kuvataiteilija ja ohjaaja Anna Nykyri kertoo teoksistaan.8. 5. klo 17–19 Tuoretta suomalaista ja kansainvälistä videotaidetta. 5. 6. klo 17–19 Kuvataiteilija Jukka Hautamäki: Mekatroniikka kuvataiteessaLauantaina 12.5. Museoiden yö. Ks www.tampere.fi/museoidenyo/

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOYleisöopastus sunnuntaisin klo 13. Taidetorstait senioreille ja työttömille. 12.1., 16.2., 8.3. ja 19.4. Opastettu näyttelykierros klo 14.

TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI

Lasse Honkanen Reetta Tervakangas Jari KuusenahoTallipiha Tallipiha

35

TALLIPIHAKoko perheen laskiaisrieha Sununtaina 19.2. klo 11–16. Vapaa pääsy! Taidepyykkiä – ilmainen taidepaja lapsille vanhassa tallissa. Järj. Fantastinen Norsu. Hevosajelua, ponitalutusta. Tytti-tyllerö hauskuttaa lapsia ja jakaa karkkia klo 12–16.Ami-pässi rapsuteltavana klo 13–16. Kahvilasta herkkuja. Pääsiäismarkkinat 31.3.–1.4. Laantaina ja sunnuntaina klo 11–16. Vapaa pääsy! Lammastuottajien ja kädentaitajien toripäivät: taljoja, lankoja, huovutusvillaa, käsitöitä, karitsanlihaa.Hevosajelua, ponitalutusta. Vanhassa tallissa pupuja.Myymälät ja kahvila avoinna normaalisti.Lankalauantai 7.4. klo 11–16. Vapaa pääsy! Käsityöläisten tori: käsitöitä, taidetta, herkkuja.Hevosajelua, ponitalutusta. Vanhassa tallissa pupuja 7.4. saakka. Noita Kati Kiukkunen tekee kolttosiaan klo 12–16.Kahvilasta ja suklaapuodista pääsiäisen herkkuja.

TAMPEREEN TAIDEMUSEOYleisöopastus sunnuntaisin klo 15

HELMIKUULauantaina 25.2. klo 13 taiteilijatapaaminen: Vuoden

nuoren taiteilija 2012, Ari Pelkonen.

MAALISKUUVauvan kanssa museoon! -iltapäiväkierros Keskiviikkona 14.3. klo 14Sunnuntaina 25.3. klo 15–15.45 kuvataiteilija Lars Holmström: Kokemuksia työskentelystä Wiepersdorfin taiteilijaresidenssissä Sunnuntaina 25.3. klo 16 –16.30 klassisen musiikin konsertti. HUHTIKUUVauvan kanssa museoon! -aamupäiväkierrosKeskiviikkona 4.4. klo 11 Lauantaina 7.4. klo 13 taiteilijatapaaminen: Vuoden

nuoren taiteilija 2012, Ari Pelkonen.


Jaakko Selin Outi Virtanen

Outi V

irtanen

Akseli Perä-Rouhu Mia BergiusJari Kuusenaho Jussi Lahtinen

Viittomakielinen opastusLauantaina 14.4. klo 14

VAPRIIKKIYleisöopastus sunnuntaisin klo 14vapaa pääsy perjantaisin lko 15–18

HELMIKUU

LADYN TYYLI -LUENNOT KESKIVIIKKOISIN KLO 18 Luennoille on vapaa pääsy.Klo 17 opastus Ladyn tyyli -näyttelyyn pääsymaksun lunastaneille.

1.2. Muotiin ja matkailuun erikoistunut toimittaja Jaakko Selin: Mennyt maailma tämän päivän catwalkweilla – miten historia näkyy nykymuodin hullutuksissa?8.2. Intendentti Annamari Eskola: Hattumuodin vaiheita 22.2. Fintage ry:n puheenjohtaja Lassi Patokorpi: 1919–1939 Miesten pukeutumisen kulta-aika29.2. FT Ulla Tillander-Godenhielm: Tiara tekee kuningattaren 7.3. Kouluttaja Anne Helistö: Positiivinen ulkoinen ja sisäinen viestintä

12.2. KARNEVAALI! LASTEN MUSEOSUNNUNTAI Pajat suunnattu yli 5-vuotiaille,Alle 17-vuotiaat maksutta, aikuiset lastenlipulla (3€)klo 14 ja klo 15.30 perhekierros Täyttä kaasua Pyynikillä -näyttelyyn klo 14 ja klo 15.30. Lippunauhat liehumaan! Lippunauhoja juhliin ja koristeeksiklo13, klo 14 ja klo 15.30 SirkusKurkistus!Sirkustyöpajassa pääset tutustumaan sirkuksen maailmaan yhdessä hauskaa pitäen. Ennakkoilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan, rajoitettu osallistumismäärä. klo 15 Sorin Sirkus. Ilma-akrobatiaa katon rajassa!klo 17 Flamman tulishow Vapriikin piha-alueella. Yhteistyössä: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut.


36

Sunnuntaina 19.2. klo 14 Täyttä kaasua Pyynikillä Surina-Sussun ja Pärinä-Pablon matkassaOpastetulla kierroksella kiihdytellään Surina-Sussun ja Pärinä-Pablon mukana Pyynikinajojen aikaan. Kierroksella muistellaan ajajasankareita, suurtapahtuman huumaa sekä tietenkin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tule kertomaan omat tarinasi Pyynikinajoista!

SUNNUNTAINA 26.2. LENNOSSA – LINNUT VAPRIIKISSA -TEEMASUNNUNTAI klo 14 opastus Lennossa-näyttelyyn, opastus pääsymaksun lunastaneille.klo 15.30 FT Lassi Saressalo: Kokko lensi koillisesta – kansanrunojen linnuista klo 16.30 Kameran ulkoiluttaja Olavi Kalkko: Linnut ja valokuvaus – elämän mittainen intohimo.Luennoille vapaa pääsy.

MAALISKUUSunnuntaina 4.3. Ihan pönttöä!klo 14 opastus Lennossa-näyttelyynklo 15–18 linnunpönttötyöpaja. Pääsymaksu 10 €, sis. pääsyn Vapriikin näyttelyihin. Alaikäisten kanssa pitää olla aikuinen nikkaroimassa samaa pönttöä. Yhteistyössä: Iideshovin Työpaja / Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry.

Lauantaina 10.3. klo 16–17 ja 11.3. klo 15.30–16.30 Alexis Krasilovskyn dokumentti: Shooting WomenVapaa pääsy. Yhteistyössä: Amerikka-kirjasto.

Sunnuntaina 11.3. klo 14 Upeita unelmia – hulmuavia helmoja Draamallinen opastus Ladyn tyyli -näyttelyyn. Kierroksella astumme entisajan tunnelmaan, ihailemme kauniita pukuja, kuulemme tarinoita tanssiaisista ja pääsemme kurkistamaan taikastudion kulisseihin.

Sunnuntaina 18.3. Elävät patsaat klo 15–17Yhteistyössä Näpsä, Tampereen ammattiopisto ja Kaarilan lukio.Vapriikin pääsymaksu 5€/2€ (norm. 8/3€)

Sunnuntaina 25.3. Pääsiäistä!Kumpi on ensin – muna vai kana? klo 14 opastus Lennossa-näyttelyynklo 13–15 Lapsille ja lapsenmielisille museorastirataklo 14–16 Tehdään virpomavitsoja. Non-stop työpaja, niin kauan kuin materiaaleja riittää.Päivän toimintoihin museoon pääsymaksulla: 8/3€, alle 7–vuotiaat ilmaiseksi.

Lauantaina 31.3. Pirkanmaan alta -seminaariKs. ohjelma: www.tampere.fi/vapriikki/tapahtumat.Tarkempi aikataulu ilmoitetaan kevään aikana Vapriikin tapahtumakalenterissa.

TÄYTTÄ KAASUA PYYNIKILLÄ -LUENNOT KESKIVIIKKOISIN KLO 18. Klo 17 opastus Täyttä kaasua Pyynikillä -näyttelyyn. Opastus pääsylipun lunastaneille. Luennoille on vapaa pääsy. 14.3. klo 18 Suomen Moottoriliitto ry:n puheenjohtaja Juhani Halme: Kaksipyöräisen vauhdin hurmaa ja harras-tusmahdollisuuksia21.3. klo 18 Hämeen Moottorikerhon kunnia-puheenjohtaja Timo ”Tinke” Katajamäki: Muistissa kaikki 34 Pyynikinajoa.

HUHTIKUULauantaina 14.4. klo 10–15 Kansainväliset jääkiekkokorttimessutMyynnissä ja esillä jääkiekkoon liittyvää keräilytavaraa, ennen kaikkea jääkiekkokortteja. Vapaa pääsy.

Maanantaina 16.4. Onko tämä aito? Museopedagogiikka kulttuurihistoriallisessa museossaKohderyhmä: kaikki museopedagogiikasta kiinnostuneetKoko päivän kestävässä koulutuksessa tutustutaan kulttuurihistoriallisen museon mahdollisuuksiin toimia oppimisympäristönä. Hinta: 25€, tiedustelut puh. 050 345 3904.


Teppo Rastio, Hellas Jääkiekkosarja 1965

Teppo Numminen, 1996 Fleer Ulla Lähdesmäki Lauri Kautia, Vapriikin kuva-arkistoCourtesy of Women Make Movies

Reetta Tervakangas


37

Keskiviikkona 18.4. klo 18 TÄYTTÄ KAASUA PYYNIKILLÄ -LUENTO Suomen Veteraanikilpamoottoripyöräkerho ry:n puheenjohtaja Simo Nieminen:Onko moottoripyörästäni museoajoneuvoksi?Klo 17 opastus Täyttä kaasua Pyynikillä -näyttelyyn. Opastus pääsylipun lunastaneille.

LENNOSSA -LUENNOT KESKIVIIKKOISIN KLO 18 klo 17 opastus Lennossa-näyttelyyn. Opastus pääsylipun lunastaneille. Luennoille on vapaa pääsy. 28.3. klo 18 Ympäristösihteeri Lasse Kosonen: Siipien suhinaa – lintujen kevätmuutto Pirkanmaalla 25.4. klo 18 Hyönteistutkija Juhani Itämies: Kaikkien rakastamien hyttysten elämän salat

Sunnuntaina 22.4. klo 14 Täyttä kaasua Pyynikillä Surina-Sussun ja Pärinä-Pablon matkassaOpastetulla kierroksella kiihdytellään Surina-Sussun ja Pärinä-Pablon mukana Pyynikinajojen aikaan. Kierroksella muistellaan ajajasankareita, suurtapahtuman huumaa sekä tietenkin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tule kertomaan omat tarinasi Pyynikinajoista!

TOUKOKUULauantaina 5.5. Adoptoi monumentti -bussiretki Ennakkoilmoittautuminen bussiretkelle ma 2.4. alkaen puh. 035656 5140 tai [email protected]. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan kevään aikana Vapriikin tapahtumakalenterissa: www.tampere.fi/vapriikki/tapahtumat Retken järjestää Kulttuuriympäristöyksikkö.

Lauantaina 12.5. Museoiden yö. Katso www.tampere.fi/museoidenyo/

SENIORIPÄIVÄTPäivien aikana seniorit pääsevät eurolla museoon ja voivat halutessaan osallistua maksuttomaan näyttelyopastukseen. Opastuksiin ovat tervetulleita myös muut museovieraat.

Muumilaaksossa Toven torstait 9.2. Opastus tai esitelmä klo 14.29.3. Opastus tai esitelmä klo 14.26.4. Opastus tai esitelmä klo 14.

Sara Hildénin taidemuseon Taidetorstait senioreille ja työttömille12.1., 16.2., 8.3. ja 19.4. Opastettu näyttelykierros klo 14.

Vapriikissa perjantaina27.1. klo 12 opastus Tampere 1918 -näyttelyyn. Oppaana projektipäällikkö Kimmo Antila17.2. klo 12 opastus Ladyn tyyli -näyttelyyn. Oppaana tutkija Katri Pyysalo30.3. klo 12 opastus Lennossa-näyttelyyn. Oppaana FT Marjo Meriluoto-Jaakkola20.4. klo 12 opastus Täyttä kaasua Pyynikillä – Hämeen moottorikerhon matkassa 80 vuotta -näyttelyyn. Oppaana FT Marjo Meriluoto-Jaakkola.Pirkanmaan maakuntamuseo on kiinnostunut tarinoista Tampellan alueelta. Näitä kuultaisiin perjantaina 20.4.klo 11–13. Tervetuloa tarinoimaan!

Tampereen taidemuseossa tiistaina21.2. Opastus klo 14 Vuoden nuori taiteilija ja Bali Hai!20.3. Opastus klo 14 Vuoden nuori taiteilija ja Bali Hai!17.4. Opastus klo 14 Vuoden nuori taiteilija ja Bali Hai!15.5. Opastus klo 14 Dimensio ry. 40 vuotta

TR1 Taidehalli torstaina2.2. Opastus klo 14 Katseen takana -näyttely1.3. Opastus klo 14 Fest Art: Animoi! sekä Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä15.3. Opastus klo 14 Fest Art: Animoi! sekä Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä12.4. Opastus klo 14 Fest Art: Animoi! sekä Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmäMuutokset mahdollisia.


Lasse Honkanen Reetta Tervakangas Reetta TervakangasLauri Kautia, Vapriikin kuva-arkisto


38

Documents

Museoon 1 / 2012