Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
MUSEOIDEN
KOKONAISARKKITEHTUURI
1
Sisällys 1. Johdanto ............................................................................................................................................... 4
1.1. Suomen museolaitos ja museoiden kokoelmat ............................................................................ 5
1.2. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK) ............................................................................. 5
1.3. Museo 2015 -hanke ...................................................................................................................... 7
1.4. Kokonaisarkkitehtuurin lähtökohdat ja menetelmä ..................................................................... 8
1.5. Keskeiset erot edelliseen versioon ja kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ............................. 10
1.6. Kokonaisarkkitehtuurityöryhmä ................................................................................................. 11
2. Periaatteellisen tason arkkitehtuuri ................................................................................................... 12
2.1. Arkkitehtuurityötä ohjaavia linjauksia ........................................................................................ 12
2.2. Rajaukset ja reunaehdot ............................................................................................................. 13
2.3. Arkkitehtuuriperiaatteet ............................................................................................................. 14
2.3.1. Yleiset periaatteet ............................................................................................................... 14
2.3.2. Toimintaan kohdistuvat periaatteet ................................................................................... 16
2.3.3. Tietoon kohdistuvat periaatteet ......................................................................................... 17
2.4. Standardit ja Museoiden luettelointiohje ................................................................................... 20
2.5. Sidosarkkitehtuurit ...................................................................................................................... 21
2.5.1. Kansalliset lainsäädännölliset näkökohdat ......................................................................... 21
2.5.2. Julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurit ........................................... 21
2.5.3. Opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisarkkitehtuurityö ................................................. 22
2.5.4. Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri .................................................... 23
2.5.5. Kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuurit ............................................................................ 23
2.5.6. Organisaatioiden sidosarkkitehtuurit ................................................................................. 23
2.5.7. Kansainväliset sopimukset ja linjaukset .............................................................................. 23
2.6. Kansalliset verkostot ja hankkeet ............................................................................................... 24
3. Käsitteellisen tason arkkitehtuuri ....................................................................................................... 25
3.1. Museoiden tehtävät .................................................................................................................... 25
3.1.1. Tiedon tallennus ja säilytys ................................................................................................. 26
3.1.2. Tiedonvälitys ....................................................................................................................... 26
3.1.3. Tutkimus .............................................................................................................................. 26
2
3.1.4. Viranomaistoiminta ............................................................................................................ 26
3.2. Museoille yhteiset ja ulkoiset palvelut ....................................................................................... 27
3.2.1. Museoiden kokoelmahallinnan järjestelmäpalvelu ............................................................ 27
3.2.2. Asiakasliittymä Finna .......................................................................................................... 27
3.2.3. Pitkäaikaissäilytyspalvelu (PAS-palvelu).............................................................................. 27
3.2.4. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu Finto .......................................................... 27
3.2.5. Kartta-aineistot ................................................................................................................... 28
3.2.6. Kuvapalvelut ........................................................................................................................ 28
3.2.7. Kysy museolta -palvelu ....................................................................................................... 29
3.2.8. Museokortti ........................................................................................................................ 29
3.2.9. Seinätön museo .................................................................................................................. 29
3.2.10. Museotilasto ....................................................................................................................... 30
3.3. Sidosryhmät ................................................................................................................................ 30
4. Loogisen tason arkkitehtuuri .............................................................................................................. 31
4.1. Prosessikartta .............................................................................................................................. 31
4.2. Prosessikuvaukset ....................................................................................................................... 32
4.2.1. Tiedon tallennus ja säilytys ................................................................................................. 33
4.2.2. Tiedonvälitys ....................................................................................................................... 45
4.2.3. Tutkimus .............................................................................................................................. 56
4.2.4. Viranomaistoiminta ............................................................................................................ 57
4.2.5. Tukiprosessit ....................................................................................................................... 58
4.3. Loogiset tietovarannot ................................................................................................................ 61
4.3.1. Ydintiedot ............................................................................................................................ 63
4.4. Palvelutasojen harmonisointi ..................................................................................................... 64
5. Fyysisen tason arkkitehtuuri ............................................................................................................... 64
5.1. Fyysiset tietovarannot ................................................................................................................ 64
5.2. Järjestelmäsalkku ........................................................................................................................ 65
A. Liitteet ................................................................................................................................................. 66
A.1. Arkkitehtuurityötä ohjaavia linjauksia ........................................................................................ 66
A.2. Lainsäädäntö ja sopimukset ........................................................................................................ 67
3
A.2.1. Lainsäädäntö (A2.1) ............................................................................................................ 67
A.2.2. Kohdealuetta koskevat kansainväliset sopimukset ............................................................ 73
A.2.3. Kohdealuetta koskevat kansainväliset standardit .............................................................. 75
A.2.4. Kohdealuetta koskevat kansainväliset julistukset ja suositukset ....................................... 76
A.2.5. Yleiset kansalliset sidosarkkitehtuurit ................................................................................. 77
A.2.6. Kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuurit ............................................................................ 77
A.2.7. Organisaation sidosarkkitehtuurit ...................................................................................... 78
A.3. Loogiset tietovarannot ................................................................................................................ 79
A.4. Fyysiset tietovarannot ................................................................................................................ 80
A.5. Tietojärjestelmäkuvaukset .......................................................................................................... 81
B. Hallintamalli ........................................................................................................................................ 82
B.1. Arkkitehtuurihallinnan yleiset periaatteet .................................................................................. 82
B.1.1. Arkkitehtuurin johtaminen ................................................................................................. 82
B.1.2. Arkkitehtuurinhallinta kehittämisprojekteissa ................................................................... 82
B.1.3. Arkkitehtuurin muutoksenhallinta ...................................................................................... 82
C. Sanasto ................................................................................................................................................ 84
4
1. Johdanto
Suomen museolain1 mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä
kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään tallettamalla, säilyttämällä ja tutkimalla aineellista ja
visuaalista kulttuuria sekä välittämällä tietoa. Samansuuntaisesti museoiden tehtäviä luonnehtii
Kansainvälinen museoneuvosto ICOM museon määritelmässään2.
Tämä dokumentti, Museoiden kokonaisarkkitehtuuri, pyrkii esittämään kuinka museot näitä tehtäviään
toteuttavat. Se on kokonaisvaltainen esitys Suomen museokentästä, jonka tavoitteena on
havainnollistaa museoiden toimintaympäristöä, tehtäviä, tietovarantoja ja niiden hallintavälineitä.
Dokumentin alussa esitellään Suomen museokenttää ja kokonaisarkkitehtuurityön lähtökohtia, joihin
kuuluu muun muassa museotoimintaa ohjaavia periaatteita. Alkupuolella esitellään myös olennainen
lainsäädäntö sekä kansalliset ja kansainväliset sopimukset ja linjaukset, joiden tarkemmat kuvaukset
löytyvät liitteistä. Toimintapainotteisesti suuntautuneen kokonaisarkkitehtuurin olennaisena osana
kuvaillaan museotyön moninaiset palvelut ja prosessit, sekä museoissa olevat tietovarannot ja niiden
hallintavälineet. Jälkimmäiset havainnollistavat tietohallinnon ammattilaisille, millaista tietoa museoissa
on ja millaisilla välineillä ja prosesseilla sitä hallitaan. Lopussa on kattava sanasto.
Tavoitteena on esittää museokentän eri elementtien – organisaatioyksiköiden, toimintaprosessien,
tietojen ja tietojärjestelmien liittymisen toisiinsa ja niiden toiminnan kokonaisuutena. Näin museoiden
kokonaisarkkitehtuurista kehittyy suunnittelun ja johtamisen väline, joka edistää yhteistyötä museoalan
sisällä mutta olennaisesti myös kirjasto- ja arkistosektorien kanssa. Kokonaisarkkitehtuurityö sitoo
muistiorganisaatiot yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi.
Vaikka kokonaisarkkitehtuuri on ensisijaisesti suunnattu museoammattilaisille, sitä voidaan käyttää
myös viestinnässä yleisön suuntaan kertomaan mitä kaikkea museoissa tehdään.
Museoiden kokonaisarkkitehtuurin edeltäjä, Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri 1.0,
laadittiin vuoden 2012 aikana osana Museo 2015 -hanketta museoammattilaisista ja muista
asiantuntijoista kootussa kokonaisarkkitehtuurityöryhmässä. Ryhmä kutsuttiin koolle uudelleen hieman
päivitetyssä kokoonpanossa loppuvuodesta 2014, jolloin Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen
(KDK) kokonaisarkkitehtuurin päivitystyö käynnistyi. Museo 2015 -hankkeen kokoaman
kokonaisarkkitehtuuriryhmän tehtäväksi tuli päivittää aiemmin julkaistu Museoiden kokoelmahallinnan
kokonaisarkkitehtuuri tähän ylemmän tason arkkitehtuuriini liittyväksi museosektorin
kokonaisarkkitehtuuriksi. Vastaavasti kirjasto- ja arkisto-organisaatiot tuottavat omat sektorikohtaiset
arkkitehtuurinsa.
1 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920729 2 kts: http://icom.museum/the-vision/museum-definition/
5
1.1. Suomen museolaitos ja museoiden kokoelmat
Vuoden 2014 museotilaston3 mukaan Suomessa on 152 ammatillisesti hoidettua museota, jotka
ylläpitävät yhteensä 327 säännöllisesti avoinna olevaa museokohdetta. Lisäksi on noin 1000 yhdistysten,
säätiöiden, kuntien, yritysten ja yksityishenkilöiden ylläpitämää paikallismuseokohdetta.
Paikallismuseoita ylläpidetään pääosin sivutoimisesti ja vapaaehtoisvoimin. Suomen museolaitos on
jaettu alue- ja alakohtaisesti vastuualueisiin. Valtakunnalliset museot, Suomen kansallismuseo,
Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Kansallisgalleria kehittävät kukin oman alansa museotoimintaa.
Suomen 22 maakuntamuseota4 ja 16 aluetaidemuseota5 edistävät ja ohjaavat museotoimintaa
alueellisesti. Valtakunnallisia erikoismuseoita6 on Suomessa 16. Ne koordinoivat valtakunnallista
tallennus-, tutkimus- ja näyttelytoimintaa omalla erikoisalallaan.
Suomalaisten museoiden kokoelmiin kuului vuoden 2014 lopussa noin 5,5 miljoonaa
kulttuurihistoriallista esinettä. Taideteosten määrä oli noin 394 000. Luonnontieteellisten museoiden
kokoelmiin sisältyi yli 19 miljoonaa objektia tai näytettä ja valokuvakokoelmien laajuus oli noin 21
miljoonaa objektia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriyksikkö vastaa valtionhallinnossa museolaitosta ja
kulttuuriperintöä koskevista asioista. Kulttuuriympäristöasiat kuuluvat ympäristöministeriölle.
Kulttuuriympäristön suojelusta, siihen liittyvästä tutkimuksesta ja museotoimen yleisestä johdosta ja
kehittämisestä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Museovirasto7. Museovirasto laatii myös
vuosittaisen museotilaston ja vastaa museoalan kehittämisestä yhteistyössä muun museolaitoksen
kanssa.
1.2. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK)
KDK:n kokonaisarkkitehtuurissa hanke on kuvattu seuraavasti:
”Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM)
toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus. Sen perustan muodostavat kirjastot, arkistot ja museot
sekä kulttuuriperintöaineistoa säilyttävät muut organisaatiot ja näiden tietoteknisistä ratkaisuista
vastaavat toimijat. KDK:lla on useita liittymäkohtia tutkimuksen tietoaineistoja tallentaviin, hallinnoiviin,
välittäviin ja säilyttäviin muihin hankkeisiin ja organisaatioihin.
KDK-hankkeen painopistealueet ovat
3 https://www.museotilasto.fi/ Alla listatut tiedot katsottu 12.8.2015. 4 Maakuntamuseoista kts: http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/tietoa_suomen_museoista/maakuntamuseot 5 Aluetaidemuseoista kts: http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/tietoa_suomen_museoista/aluetaidemuseot 6 Erikoismuseoista kts: http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/tietoa_suomen_museoista/valtakunnalliset_erikoismuseot 7 Kulttuuriympäristön kokonaisarkkitehtuurin esiselvitys 2013: http://www.nba.fi/fi/File/2922/esiselvitys-kokonaisarkkitehtuurista.pdf
6
● KDK:n Pitkäaikaissäilytys-palvelun (PAS-palvelun) ja Finna-asiakasliittymän ylläpito ja
kehittäminen sekä muiden merkittävien kirjasto-, arkisto- ja museosektoreiden digitaalisten
palveluiden kehittämistarpeiden tunnistaminen;
● kirjasto-, arkisto- ja museosektoreiden keskeisten tietojärjestelmien ja tietoarkkitehtuurien
yhteentoimivuuden edistäminen muun muassa Kansallista palveluarkkitehtuuria hyödyntäen;
● digitaalisten kulttuuriperintötietovarantojen luontia, hallintaa, hyödyntämistä ja säilymistä
parantavien toimintamallien ja välineiden kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen
vahvistaminen.
Kansallinen digitaalinen kirjasto toteuttaa Juha Sipilän hallitusohjelman kirjauksia, jotka koskevat taiteen
ja kulttuurin saatavuuden parantamista sekä panostusta julkisten palvelujen digitalisointiin, joka on
myös hallitusohjelman strateginen teema.
Kansallinen digitaalinen kirjasto on yksi niistä tutkimus-, innovaatio- ja luovuusympäristöistä, joiden
kehittymisen vahvistaminen on opetus- ja kulttuuriministeriön strateginen linjaus. KDK toteuttaa
kansallisia kulttuuri- ja tiedepoliittisia linjauksia lisäämällä kirjastojen, arkistojen ja museoiden
digitaalisten tietovarantojen saatavuutta, säilymistä ja yhteentoimivuutta. Samalla KDK muodostaa
merkittävän mahdollistajan kulttuuriperinnön tutkimusinfrastruktuurin kehittymiselle ja siten osaltaan
edistää esimerkiksi verkko-oppimisympäristöjen toimintaedellytyksiä.
Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) kokonaisarkkitehtuuri on pitkäikäinen kuvauskokonaisuus, jonka
keskeinen tavoite on tarjota riittävää ohjeistusta arkkitehtuurikokonaisuuksien yhteentoimivuuden
mahdollistamiseksi ja arkkitehtuuriohjauksen vaikuttavuuden varmistamiseksi. KDK-
kokonaisarkkitehtuuria ylläpidetään KDK-hankkeen määrittelemän päivitysohjeistuksen mukaisesti.
Kansallinen digitaalinen kirjasto–hankkeen kokonaisarkkitehtuurin keskeiset teemat ovat:
● KDK:n PAS-palvelun ja Finna-asiakasliittymän ylläpito ja kehittäminen sekä muiden merkittävien
kirjasto-, arkisto- ja museosektoreiden digitaalisten palveluiden kehittämistarpeiden
tunnistaminen;
● kirjasto-, arkisto- ja museosektoreiden keskeisten tietojärjestelmien ja tietoarkkitehtuurien
yhteentoimivuuden edistäminen muun muassa kansallista palveluarkkitehtuuria hyödyntäen;
● digitaalisten kulttuuriperintötietovarantojen luontia, hallintaa, hyödyntämistä ja säilymistä
parantavien toimintamallien ja välineiden kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen
vahvistaminen”8
Museoiden kokonaisarkkitehtuuri täydentää KDK:n kokonaisarkkitehtuuria museosektorin osalta.
Samaan tapaan kirjastot ja arkistot tuottavat omat sektorikohtaiset kokonaisuutensa. Lisäksi toimivat
omat tietoarkkitehtuuri- ja pitkäaikaissäilytysryhmänsä.
8 http://www.kdk.fi/images/tiedostot/KDK_kokonaisarkkitehtuuri_final.pdf
7
1.3. Museo 2015 -hanke
Museoiden kokonaisarkkitehtuurityö asetettiin yhdeksi vuonna 2011 alkaneen Museo 2015 -hankkeen
painopisteeksi. Se on Museoviraston yhteistyössä Suomen museoliiton ja Kansallisgallerian kanssa
johtama ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tehtävä on museoiden
kokoelmahallinnan kehittäminen tuottamalla kokoelmahallinnan työkaluja museoammattilaisille.
Kokonaisarkkitehtuurityön lisäksi sen keskeiset osa-alueet ovat yhteisen kokoelmahallintajärjestelmän9
kilpailutus ja hankinta, kansallisten luettelointiohjeiden tuottaminen ja museoiden tukeminen
aineistojen viemisessä KDK:n asiakasliittymä Finnaan10. Hankkeen tavoitteena on edistää museokentän
organisoitumista ja päätöksentekoa kokoelmien hallintaan ja niitä koskevan tiedon saatavuuteen
liittyvissä kysymyksissä.
Museo 2015 -hankkeen visiona on museoiden sähköisten aineistojen ja niihin liittyvien metatietojen
säilyminen, liikkuminen ja avautuminen yleisölle. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan yhdenmukaisia,
standardisoituja luettelointikäytäntöjä, jollaisia syntyy vuonna 2014 julkaistun Museoiden
luettelointiohjeen myötä. Toinen edellytys on väline, jolla luettelointitietoja voi tallettaa siten että
yhteentoimivuuden tavoite toteutuu. Tällainen on hankkeessa tuotettava MuseumPlusRIA –
kokoelmahallintajärjestelmä, jonka pilotointivaihe päättyy vuonna 2016. Kolmanneksi, aineistot ja tiedot
on saatettava myös yleisön saavutettaviin, joka tapahtuu kotimaassa Finnan välityksellä ja Euroopan
tasolla vastaavasti Europeana -portaalin kautta. Hankkeen neljän osa, kokonaisarkkitehtuurityö, pyrkii
hahmottamaan sen kokonaisuuden, joka museoiden aineistoista, järjestelmistä, yhteyksistä ja
toimintaympäristöstä ylipäänsä kehittyy. Kaikki tämä tähtää museokentän yhteentoimivuuteen ja
yhteistyöhön, sekä parempiin yhteyksiin kaikkien muistiorganisaatioiden kesken ja nivoutuu siten
olennaisesti KDK:n tavoitteisiin.
Hankkeen keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia on työstetty museoiden edustajista ja muista asiantuntijoista
kootuissa työryhmissä ja Museo 2015 -projektitiimissä. Hankkeella on Museoviraston nimittämä
johtoryhmä, johon kuuluvat edustajat Museovirastosta, Suomen museoliitosta ja Kansallisgalleriasta.
Johtoryhmä vastaa hankkeen seurannasta sekä strategisen tason päätöksistä ja linjauksista.
Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurin hallinnointi kuuluu Museo 2015 -hankkeen
johtoryhmälle hankkeen ajan. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli esitetään liitteessä B.
Museo 2015 -hankevaihe jatkuu lokakuun loppuun 2016 asti, jonka jälkeen eri osiot jatkavat elämäänsä
uuden ylläpitokonsortion muodossa. Siirtymäkauden myötä MuseumPlusRIAn hallinnointi siirtyy Suomen
museoliitolle ja KDK-yhteistyö sekä luetteloinnin kehittäminen asettuu osaksi Museoviraston toimintaa.
9 Valmistuessaan vuoden 2016 aikana kokoelmahallintajärjestelmä, Suomeen räätälöitävä MuseumPlusRIA, tulee halukkaiden museoiden
saavutettaviin. Suomessa on kuitenkin muitakin kokoelmahallintajärjestelmiä, joiden kehitys jatkuu. Luonnontieteellisille aineistoille esimerkiksi ollaan kehittämässä omaa järjestelmää. 10 http://www.finna.fi/
8
1.4. Kokonaisarkkitehtuurin lähtökohdat ja menetelmä
Tärkeä lähtökohta kokonaisarkkitehtuurin laatimiseen tulee ammatillisesti hoidettujen museoiden
toimintaa ohjaavasta museolaista, jossa museoiden tehtävät on määritelty seuraavasti:
”Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan
ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta
tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville,
harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja
julkaisutoimintaa.”11 Kokonaisarkkitehtuuri parantaa museoiden mahdollisuuksia näiden tehtävien
toteuttamiseen.
Toinen lähtökohta tulee KDK:n tavoitteista. Museoiden kokonaisarkkitehtuuri on sektorikohtainen
kokonaisuus, jonka olennaisena tavoitteena on edistää museoiden yhteentoimivuutta niin, että ne
liittyvät yhdessä muiden muistiorganisaatioiden kanssa luontevasti KDK:n toimintaan. Museo 2015 –
hankkeen tavoitteiden kannalta Museoiden kokonaisarkkitehtuuri on tärkeä havainnollistaessaan sen
toimintaympäristön, jossa museoiden kokoelmahallintaa kehitetään, ja ne välineet, joilla
yhteentoimivuus saavutetaan.
Kokonaisarkkitehtuuri on laadittu soveltaen Kartturi-kehystä12, joka on yhdensuuntainen JHS-179-
suosituksen13 kanssa. Kartturi on jäsennysmalli, jota käyttäen kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueet on
työryhmässä jäsennetty taulukoiksi ja listoiksi. Arkkitehtuurin liitetaulukoihin on muodostettu
kokonaiskuva esimerkiksi museoiden erityppisistä fyysisistä ja immateriaalisista objekteista,
havaintotiedoista, muista tietovarannoista sekä fyysiseen ympäristöön (rakennettu ympäristö, alueet,
muinaisjäännökset) liittyvistä meta- ja paikkatiedoista.
Kokonaisarkkitehtuuri jakaantuu neljään tasoon: periaatteelliseen, käsitteelliseen, loogiseen ja fyysiseen
tasoon. Periaatteellisella tasolla kuvataan hankkeen arkkitehtuuriperiaatteet, sidosarkkitehtuurit
(sisältäen lainsäädännön ja standardisalkun) sekä arkkitehtuuriin liittyvät rajaukset ja reunaehdot.
Käsitteellisellä tasolla kuvataan museokentän palvelut ja sidosryhmät. Loogisella tasolla kuvataan
museoalan prosessit ja loogiset tietovarannot. Fyysisellä tasolla kuvataan museoiden tietovarannot sekä
järjestelmäsalkku.
11 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920729 (29.12.2015) 12Kartturi-kehys on Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuripilotissa (KA-pilotti) tuotettu korkeakoulukenttään mukautettu
kokonaisarkkitehtuurimalli 13 http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS179/JHS179.html (24.8.2015)
9
Kuva 1. Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurin viitekehys
10
1.5. Keskeiset erot edelliseen versioon ja kokonaisarkkitehtuurin
kehittäminen
Tämän kokonaisarkkitehtuurin edeltäjässä, Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurissa,
keskityttiin kokoelmahallintaan. Painotus jatkuu tässäkin versiossa, vaikkakin näkökulmaa on
laajennettu. Edelliseen versioon verrattuna tähän dokumenttiin on päivitetty lainsäädäntöä ja linjauksia
koskeva osio, tarkennettu ja täydennetty arkkitehtuuriperiaatteita ja tuotu mukaan kansallisia
verkostoja ja hankkeita. Mukaan on nyt otettu myös Kartturi -mallin mukainen käsitteellinen taso, jonka
myötä arkkitehtuuriin on tuotu palvelukuvauksia. Prosesseja on täydennetty huomattavasti ja päivitetty
vastaamaan kansainvälistä SPECTRUM 4.0-standardia. Lisäksi sanastoa on täsmennetty ja täydennetty.
Olennainen täydennys on museoiden fyysisten tietovarantojen ja järjestelmien tarkempi kartoitus, jota
varten työryhmässä kehitettiin yksityiskohtainen tiedonkeruulomake. Sillä kerättiin tietoja muun muassa
museoiden erilaisista sähköisistä tietovarannoista sekä niiden tietokannoista ja rajapinnoista.
Uutta on myös hallintamalli, jonka merkitys on suuri, koska kokonaisarkkitehtuurin vaikuttavuuden ja
luotettavuuden kannalta on tärkeää, että arkkitehtuurikuvausta ylläpidetään ja sen ajantasaisuutta
arvioidaan säännöllisin väliajoin.
Arkkitehtuurin seuraavaa versiota varten näkökulmaa on syytä laajentaa entisestään. Prosessit
esimerkiksi on käytävä läpi ja täydennettävä näyttelytyön näkökulmasta. Tärkeä kehittämiskohde on
myös loogisten tietovarantojen, palvelujen ja prosessien vertailu. Fyysisten tietovarantojen ja
järjestelmien kartoitusta on syytä jatkaa, koska tähän versioon tehty laajalla otoksella lähetetty kysely
tuotti odotettua vähemmän vastauksia. Järjestelmien osalta päivitystarvetta aiheuttaa myös
kokoelmahallintakentän tilanne, jossa useat museot ovat aikeissa vaihtaa järjestelmää johtuen muun
muassa Museo 2015 -hankkeessa tuotetun MuseumPlusRIA -järjestelmän markkinoille tulosta ja
joidenkin vanhojen järjestelmien poistumisesta.
Yleisesti kokonaisarkkitehtuuria kehitetään siten, että se on yhteensopiva julkishallinnon
kokonaisarkkitehtuurityön kanssa. Kehitystyössä on huomioitava tietojärjestelmissä ja niihin liittyvissä
palveluissa tapahtuvat muutokset. KDK:n palveluiden kehitystä on seurattava tarkasti muun muassa
pitkäaikaissäilytysratkaisun edistymisen osalta. Arkistojen- ja kirjastojen kokonaisarkkitehtuurityötä on
seurattava, jotta sektorien kokonaisarkkitehtuurit kehittyvät yhdenmukaisesti. Jatkokehityksessä on
myös huomioitava ne arkkitehtuurit ja linjaukset, jotka on tehty esimerkiksi sähköisen asioinnin ja
demokratian vauhdittamisohjelmassa eli SADe-ohjelmassa14. Myös muiden olennaisten
14 SADe: http://vm.fi/sade
11
kokonaisarkkitehtuurien, kuten kulttuuriympäristön, ympäristöministeriön, Suomen
ympäristökeskuksen ja Museoviraston kokonaisarkkitehtuurin, kehitystä on seurattava.
1.6. Kokonaisarkkitehtuurityöryhmä
Kokonaisarkkitehtuurin ensimmäisen version toteuttanut vuonna 2011–2012 toiminut työryhmä koottiin
museoiden ilmoittamista edustajista ja muista asiantuntijoista. Työryhmään osallistuminen antoi
mahdollisuuden laajaan kokoelmahallintaa koskevaan yhteistyöhön sekä yhteisten toimintamallien ja
uusien ratkaisujen kehittämiseen. Työryhmän puheenjohtajana toimi marraskuusta 2011 elokuuhun
2012 Riitta Autere (Museo 2015) ja syyskuusta 2012 joulukuuhun 2012 Satu Savia (Museo 2015).
Työryhmän konsultteina ja sihteereinä toimivat Anssi Kainulainen, Kimmo Koivunen ja Pauliina
Somerkoski (CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy), projektipäällikkö Kimmo Antila (Museokeskus
Vapriikki), projektipäällikkö Maija Ekosaari (SAKU-hanke), erikoissuunnittelija Miikka Haimila
(Museovirasto), tutkimuspäällikkö Maarit Henttonen (Espoon kaupunginmuseo), tutkija Kari Hintsala
(Turun museokeskus, kesäkuuhun 2012 saakka), osastonjohtaja Vesa Hongisto (Museovirasto),
tietotekniikka-asiantuntija Hanna Koivula (Luonnontieteellinen keskusmuseo), museonjohtaja Simo
Kotilainen (Suomen käsityön museo), amanuenssi Riitta Kuusikko (Rovaniemen taidemuseo),
museonjohtaja Kimmo Kyllönen (Sähkömuseo Elektra, elokuuhun 2012 saakka), tutkimuspäällikkö
Juhana Lahti (Arkkitehtuurimuseo), amanuenssi Virpi Mäkinen (Keski-Suomen museo), amanuenssi Kati
Nenonen (Helsingin taidemuseo), amanuenssi Riina Tiainen (Turun museokeskus), tietohallintopäällikkö
Kari Peiponen (Valtion taidemuseo (nyk Kansallisgalleria), yli-intendentti Minna Perähuhta
(Museovirasto), ja koulutuspäällikkö Leena Tokila (Suomen museoliitto).
Päivitystyön toteuttamiseen kutsuttiin useita samoja henkilöitä, joista kuitenkaan kaikki eivät olleet
käytettävissä. Myös Museo 2015 -hankkeen kokoonpanossa oli tapahtunut muutoksia. Lopullinen
työryhmä: Puheenjohtajana toimi Eero Ehanti (Museo 2015), sihteerinä Sampsa Heinonen (Museo
2015), ja jäseninä museonjohtaja Kimmo Antila (Postimuseo), projektipäällikkö Maija Ekosaari
(elokuuhun 2015 asti, SÄMPLE-hanke), yli-intendentti Miikka Haimila (Museovirasto), tutkimuspäällikkö
Maarit Henttonen (Espoon kaupunginmuseo), tietotekniikka-asiantuntija Hanna Koivula
(Luonnontieteellinen keskusmuseo), museonjohtaja Simo Kotilainen (Suomen käsityön museo),
amanuenssi Riitta Kuusikko (Rovaniemen taidemuseo), tutkimuspäällikkö Juhana Lahti
(Arkkitehtuurimuseo), intendentti Virpi Mäkinen (Keski-Suomen museo), tutkija Satu Savia (Helsingin
kaupunginmuseo), erikoistutkija Sirkka-Liisa Seppälä (Museovirasto) ja amanuenssi Riina Tiainen
(syksystä 2015 alkaen sijaisena ts. amanuenssi Elina Ovaska).
12
2. Periaatteellisen tason arkkitehtuuri
Periaatteellisen tason kuvaukset muodostavat perustan, johon koko muu arkkitehtuurityö tukeutuu. Ne
määrittelevät arkkitehtuurin ja sen piiriin kuuluvan toiminnan tavoitetilaa. Arkkitehtuuriperiaatteiden
lisäksi tälle tasolle kuuluvat myös toimintaympäristöä määrittävät lait, linjaukset ja sidosarkkitehtuurit,
sekä standardisalkku omana tärkeänä kokonaisuutenaan.
Periaatteellisella tasolla esitetään keskeiset rajaukset ja periaatteet, joiden ohjaamana
arkkitehtuurityötä on tehty. Olennaista on, että arkkitehtuurityön aikana tehdyt ratkaisut ja
suunnittelupäätökset perustetaan selkeisiin ja tunnettuihin periaatteisiin. Tämä lähestymistapa on yksi
keskeinen osa kokonaisarkkitehtuurin määrittely- ja kuvausprosessissa hyödynnettyä
arkkitehtuuriohjauksen periaatetta.
2.1. Arkkitehtuurityötä ohjaavia linjauksia
Museoiden kokonaisarkkitehtuurilla toteutetaan osaltaan myös museoalan kehittämistä koskevia
linjauksia ja toimintastrategioita. Tavoitteena on, että palvelut, prosessit, järjestelmät ja tiedonhallinta
tukevat yhteisten linjausten ja strategioiden toteuttamista ja mahdollistavat niiden toteutumisen
seurannan.
Museoalalle olennainen dokumentti on opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 202015, jossa esiin
nousevassa sivistyksen vetovoiman säilyttämisessä museotyöllä on olennainen rooli. Toinen
huomioitava OKM:n julkaisu on Kulttuuripolitiikan strategia 202016, jossa korostetaan muun muassa
kulttuurin kansantaloudellisen merkityksen vahvistamista ja kulttuuripalvelun saatavuutta. Erityisen
selvästi museoita tulee koskettamaan tekeillä oleva Museopoliittinen ohjelma17, jossa tullaan ottamaan
kantaa muun muassa museolaitoksen rakenteeseen, valtionosuusjärjestelmän toimivuuteen ja
rahoituksen kohdentumisen perusteisiin sekä esittämään vaihtoehtoja museoiden ja kulttuuriperinnön
hyödyntämiseksi voimavarana. Museopoliittinen ohjelma valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.
Museoiden kasvava rooli digitaalisten aineistojen tuottajana korostaa myös Tuottava ja uudistuva
Suomi: Digitaalinen agenda vuosille 2011-202018 –dokumentin tärkeyttä. Siinä muun muassa edistetään
digitaalisten tietovarantojen tuottamista ja verkkosaatavuutta. Laajemmalla katsannolla myös Avoimen
15 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/opetusministerion_strategia_2020.html 16 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Kulttuuripolitiikan_strategia_2020 17 Museopoliittisen ohjelmatyön etenemistä voi seurata sivulta: https://museopolitiikka.wordpress.com/ 18 http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1225475
13
tieteen ja tutkimuksen tiekartta (ATT)19 koskettaa museoalaa pyrkiessään nostamaan Suomen vuoteen
2017 mennessä yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa.
Nämä linjaukset on esitelty tarkemmin liitteessä A.1.
2.2. Rajaukset ja reunaehdot
● Museoiden kokonaisarkkitehtuurityön painopisteen tulee olla museosektorin sisäisten ja ulkoisten muutosten ja muutostarpeiden tunnistamisessa ja niiden mallintamisessa kokonaisarkkitehtuurikuvauksen seuraavaan versioon.
● Museoiden kokonaisarkkitehtuurin on oltava yhteismitallinen KDK-kokonaisarkkitehtuuriin kanssa ja täytettävä siellä asetetut tavoitteet. Sen on myös oltava yhteismitallinen arkistojen ja kirjastojen kokonaisarkkitehtuurien kanssa
● Museoiden kokonaisarkkitehtuuri keskittyy kokoelmahallintaan johtuen sitä koordinoineen Museo 2015 –hankkeen ja KDK-hankkeen tavoitteista. Kokonaisarkkitehtuuri voi kuitenkin laajentua tulevissa päivityksissä.
● Museoiden kokonaisarkkitehtuuria laaditaan ja ylläpidetään museoalan toimijoiden yhteistyönä. Viestinnällä, ohjeistuksella ja koulutuksella vaikutetaan periaatteiden omaksumiseen ja noudattamiseen.
● Työssä hyödynnetään Kartturi-kehystä, mutta lähestymistapaa tulee voida muuttaa tarpeen mukaan esimerkiksi ottaen huomioon JHS-179-kehykseen kohdistuvan kehitystyön.
● KDK-standardisalkku on keskeinen työkalu eri sektorien piiriin kuuluvien arkkitehtuurin yhteentoimivuuden ja yhteistoiminnan saavuttamisessa. Museoiden luettelointiohje on toinen tärkeä työkalu yhteentoimivuuden parantamiseksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
19 http://avointiede.fi/avoimen-tieteen-ja-tutkimuksen-tiekartta
14
2.3. Arkkitehtuuriperiaatteet
Arkkitehtuuriperiaatteiden laatimisen tarkoituksena on auttaa museo-organisaatioita saavuttamaan
yhteinen näkemys periaatteista, joiden mukaan kokonaisarkkitehtuuria ja sen piiriin kuuluvaa toimintaa
ja yhteentoimivuutta kehitetään.
Arkkitehtuuriperiaatteet on jaettu yleisiin, toimintaan vaikuttaviin, tietoon kohdistuviin ja teknologiaan
kohdistuviin periaatteisiin. Arkkitehtuurityössä periaatteet ovat luonteeltaan pitkäikäisiä, joten
aikaisemman version arkkitehtuuriperiaatteet ovat edelleen mukana. Näiden lisäksi mukaan on otettu
päivitystyön aikana tunnistettuja uusia periaatteita.
Periaatteita kirjattaessa seurattiin avoindata.fi -portaalista20 löytyviä määrityksiä (Julkisen hallinnon
arkkitehtuuriperiaatteet21, Valtionhallinnon arkkitehtuuriperiaatteet 1.022) sekä samaan aikaan tekeillä
ollutta KDK:n kokonaisarkkitehtuuria23, joiden kanssa periaatteet ovat linjassa.
2.3.1. Yleiset periaatteet
Arkkitehtuuri ja sen kehittäminen on avointa
Selitys: Museoiden arkkitehtuurityötä tehdään ja päivitetään avoimesti. Museoille tarjotaan
mahdollisuus osallistua sen päivitystyöhön. Arkkitehtuuria tarkastellaan hallintamallissa määritellyn
prosessin ja aikataulun mukaan, eikä muutoksia tehdä jatkuvasti. Toiminnassa tulee avoimuuden
rinnalla huomioida tietoturvaan sekä tietojen luottamuksellisuuteen ja salassapitoon liittyvät säädökset.
Peruste: Avoimuudella parannetaan arkkitehtuurin soveltuvuutta kaikille osapuolille ja edistetään sen
omaksumista. Avoimuus lisää arkkitehtuurin ja sen kehittämisen läpinäkyvyyttä.
Vaikutus: Museoiden kokonaisarkkitehtuuri on kaikkien museoiden käytettävissä. Arkkitehtuuri ja sen
kehittäminen dokumentoidaan sovitusti ja nämä dokumentit ovat museoiden saatavilla hallintamallissa
esitetyn mukaisesti. Eri osapuolille on selvää, kuinka arkkitehtuuriin voi vaikuttaa. Myös valmisteilla
olevista asioista tiedotetaan hallintamallissa sovitusti. Museot voivat suunnitella toimintaansa
arkkitehtuurin mukaisesti ja itselleen sopivalla aikataululla.
20 https://www.avoindata.fi/fi Avoindata.fi kokoaa julkisen hallinnon yhteentoimivuutta edistävää suunnittelutietoa ja mahdollistaa
suunnittelutiedon jakamisen ja uudelleenkäytön. 21 https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/julkisen-hallinnon-arkkitehtuuriperiaatteet 22 https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/valtionhallinnon-arkkitehtuuriperiaatteet-v1-0 23 Museo 2015-hankkeesta KDK:n kokonaisarkkitehtuuriryhmään kuuluivat Sampsa Heinonen ja Eero Ehanti.
15
Toiminnassa hyödynnetään yhteisesti sovittuja standardeja
Selitys: Yhteisten standardien käyttäminen tukee laadukkaiden, luotettavien ja yhdenmukaisten
aineistojen ja metatietojen tuottamista. KDK:n kokonaisarkkitehtuurin standardisalkku kuvaa yhteisesti
käytetyt standardit ja määritykset. Salkussa kuvataan myös rajapinnat, siirtoformaatit ja
pitkäaikaissäilytyksen (PAS) vaatimukset aineistojen kuvailulle.
Semanttisen yhteismitallisuuden tulee olla mahdollisimman laajaa, eli erityyppisten (tekniset,
hallinnalliset, kuvailevat) metatietojen tulee olla tuotettu ja ylläpidetty yhteisten sääntöjen mukaisesti.
Tiettyä aineistotyyppiä kuvailevien metatietojen pitää olla mahdollisimman yhteentoimivia sektorista
riippumatta. Järjestelmien välinen integraatio tukeutuu rajalliseen määrään erilaisia tekniikoita.
Peruste: KDK:n kokonaisarkkitehtuurin ja sen standardisalkun noudattaminen mahdollistaa museoille
KDK-hankkeen palveluiden hyödyntämisen. Standardisalkussa määritellään edellytykset aineistojen
jakelulle Finna-asiakasliittymän kautta sekä aineistojen pitkäaikaissäilytykselle.
Standardisalkun noudattaminen edistää palveluiden yhtenäistämistä ja aineistojen yhdisteltävyyttä sekä
metatietojen kehittämistä yhteiseksi avoimeksi linkitetysti dataksi.
Vaikutus: Eri museoiden ja erilaisten järjestelmien yhteentoimivuus toteutuu standardisalkun mukaisten
yhtenevien rajapintojen ja siirtoformaattien avulla. Standardisalkun noudattaminen vähentää museoissa
tarvittavaa työtä Finnan ja pitkäaikaissäilytysratkaisun käyttöönotossa. Museoiden mahdollisuudet
vaikuttaa KDK:n standardisalkun kehittämiseen on varmistettava.
Lähde: KDK KA, Museoiden kokoelmahallinnan KA
Museoiden kokonaisarkkitehtuurin tulee olla strategialähtöistä
Selitys: Museoiden kokonaisarkkitehtuurilla edistetään museoalan kehittämistä koskevien yhteisten
linjauksien ja strategioiden toteutumista.
Peruste: Kokonaisarkkitehtuuri on välineistö, jonka avulla ylemmän tason yhteiskunnallisia tavoitteita ja
strategioita viedään museosektorin toiminnassa käytettävien tietojen, järjestelmien ja palvelujen tasolle.
Vaikutus: Tietojärjestelmät, palvelut ja tiedonhallinta tukevat yhteisten linjausten ja strategioiden
toteuttamista ja mahdollistavat niiden toteutumisen seurannan
Lähde: OKM:n KA-periaatteet (ja KDK KA)
16
2.3.2. Toimintaan kohdistuvat periaatteet
Arkkitehtuurin tulee olla toiminta- ja asiakaslähtöistä
Selitys: Arkkitehtuurissa otetaan huomioon eri asiakas- ja sidosryhmien tarpeet ja etsitään malleja ja
palveluja, joilla ne voidaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti toteuttaa.
Peruste: Palveluihin, toimintaprosesseihin ja niissä käytettäviin tietoihin on useita näkymiä ja tarpeita.
Arkkitehtuurissa painotetaan asiakkaiden ja asiakasrajapinnassa toimivien tarpeita ja otetaan huomioon
suunnittelun, seurannan ja johtamisen tietotarpeet.
Vaikutus: Arkkitehtuuri on käytännönläheinen ja ottaa huomioon erilaiset palveluihin ja tietoon
kohdistuvat tarpeet
Lähde: OKM:n KA-periaatteet (ja KDK KA)
Museon kokoelmapolitiikka ohjaa kokoelmahallintaa
Selitys: Kokoelmahallinta pohjautuu kunkin museon laatimaan kokoelmapolitiikkaan. TAKO-verkostossa
mukana olevien museoiden on huomioitava tallennustyönjako, jonka perusteella on solmittu
verkostossa mukana olevien museoiden ja Museoviraston väliset tallennusyhteistyösopimukset.24
Peruste: Kokoelmahallinta on museon toiminnan keskeinen työväline. Sitä ohjaavat lainsäädäntö,
kotimaiset ja kansainväliset sopimukset sekä museon toimintaan liittyvät strategiset asiakirjat,
esimerkiksi kokoelmapolitiikka, -strategia tai -ohjelma. Kokoelmapolitiikka tai sitä vastaava museon itse
laatima strateginen asiakirja tukee museoasetuksen mukaista pitkän aikavälin toiminta- ja
taloussuunnitelmaa kuvatessaan kokoelmanhallintaa ja siihen liittyviä prosesseja sekä niiden laadukasta
ja yhdenmukaista toteuttamista. Myös kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) Museotyön eettiset
säännöt ohjaavat museoita tekemään ja julkaisemaan kokoelmapolitiikan.
Vaikutus: Museoiden kokoelmahallinnalle on olemassa tavoitetilan sisältävä toimintasuunnitelma, jossa
määritellään kokoelman kartuttamisen tavoitteet sekä olemassa olevan kokoelman hoitamisen
periaatteet. Kokoelmahallinta ja siihen liittyvät dokumentit tukevat museoiden lakiperusteisten
tehtävien suorittamista. TAKO-verkostossa mukana olevat Museot voivat tallennusyhteistyösopimuksen
määrittelemissä puitteissa kartuttaa kokoelmiaan hallitusti ja välttää päällekkäistä työtä.
24 TAKOsta kts: http://tako.nba.fi/index
17
2.3.3. Tietoon kohdistuvat periaatteet
Arkkitehtuuri mahdollistaa tiedon saavutettavuuden, käytettävyyden ja rikastettavuuden
Selitys: Museon järjestelmien tulee mahdollistaa tiedon tallentaminen, hyödyntäminen eri prosesseissa,
tutkiminen ja tulkinta sekä jakaminen käyttäjälle mielekkäässä muodossa. Tämä koskee myös erilaisia
tilastotietoja. Museoiden vaalima tieto kuuluu kansalaisille, ja heillä tulisi mahdollisuuksien mukaan olla
vapaa pääsy tähän kulttuuriomaisuuteen. Tietojen tulee olla monipuolisesti täydennettävissä.
Yhteentoimivuuden edistämiseksi erilaisten aineistojen ja niihin liittyvien metatietojen julkisuustasoja ja
tietoturvaa tulee pystyä sujuvasti ylläpitämään järjestelmissä ja palveluissa.
Periaatteen toteuttaminen edellyttää ennen kaikkea aineistojen metatietojen semanttista
yhteismitallisuutta. Tämä helpottaa aineistojen hakua, käyttöä sekä pitkäaikaissäilytystä. Pyrkimyksenä
ovat aineistotyyppikohtaiset semanttisesti yhteismitalliset kuvailevat metatiedot ja yhteiset
luettelointisäännöt.
Peruste: Kokoelmahallinnan tietovarantojen tulee olla tehokkaasti, tietoturvallisesti ja esteettömästi
käytettävissä. Museoiden tuottaman tiedon tulee olla myös muiden tahojen käytettävissä. Ratkaisuissa
pyritään modulaarisuuteen ja mahdollisimman kestävään riippumattomuuteen toimittajasta. Tietojen
monipuolisen rikastamisen tulee olla mahdollista.25
Vaikutus: Tiedot ovat monipuolisesti käytettävissä, myös automaattisen käsittelyn mahdollistavassa
muodossa, ja aineistot ovat saavutettavissa ja käytettävissä julkisesti ellei niistä erikseen laissa muuta
säädetä (esim. henkilötietolaki, tekijänoikeuslaki). Tietojen kartuttaminen, päivittäminen, julkistaminen
ja tarvittaessa tietoihin pääsyn rajaaminen on tehty helpoksi ja turvalliseksi. Toimittajariippumattomuus
ja modulaarisuus vähentävät palvelutuotannon riskejä pitkällä aikavälillä ja mahdollistavat toimintojen
käyttöönoton erilaisissa museoissa. Käyttäjä-, palvelu- ja asiakaslähtöisyys otetaan huomioon tiedon
saavutettavuutta ja käytettävyyttä parannettaessa.
Museoiden ydintiedot tunnistetaan ja niitä ylläpidetään yhteisten sääntöjen mukaan
Selitys: Museoalan yhteiset tietovarannot ja ydintiedot on tunnistettava. Yhteisten tietovarantojen
ydintiedot koskevat sekä tietosisältöjä (esim. henkilötiedot, paikkatiedot, luokittelut) että niihin liittyviä
prosesseja (esim. palvelut, organisaatiot) ja niitä tulee ylläpitää yhteisesti sovitulla tavalla. Ydintiedoista
tunnistetaan muiden kuin museoiden vastuulla olevat osat ja noudatetaan niiden ylläpidon sääntöjä.
Tulisi tunnistaa 1) mitkä ydintiedot ovat museosektorin ylläpitämiä 2) mitkä ydintiedot ovat
muistiorganisaatioiden yhteisiä 3) mitkä ydintiedot ovat julkisen hallinnon yhteisiä
25 Valtioneuvoston asetus museoista (1192/2005).
18
Peruste: Ydintiedosta tulee olla yhtenäinen käsitys koko museoalalla ja sen tulee olla samanlaista ja
samanlaatuista kaikille sitä hyödyntäville prosesseille. Ydintiedonhallinnalla pyritään hyvään
tiedonhallintatapaan, päätöksenteon johdonmukaisuuteen ja luotettavuuteen, lakien ja säädösten
noudattamiseen, tietoturvallisuuden ja tietosuojan toteutumiseen sekä kustannusten vähenemiseen,
kun tieto on laajasti saavutettavissa.
Vaikutus: Museoalan ydintiedot ovat eri toimijoiden näkökulmasta helposti saatavilla ja ne
ymmärretään samalla tavalla. Ydintietoja ylläpidetään hallitusti ja yhteisesti sovituin toimintatavoin.
Erillisiä tietolähteitä yhdistetään tehokkaammiksi ja toimivimmiksi kokonaisuuksiksi, ja ne ovat
keskenään verrannollisia. Tiedon käytettävyys, eheys ja laatu paranevat.
Tiedot määritellään ja aineistot luetteloidaan yhteisten sääntöjen mukaan
Selitys: Museoaineistojen luetteloinnissa käytetään Museo 2015 -hankkeen julkaisemaa Museoiden
luettelointiohjetta26 ja yhteisiä standardeja. Ontologioiden, luokitusjärjestelmien ja sanastojen suhteen
noudatetaan niin ikään Museo 2015 –hankkeen tuottamaa suositusta.27 Jo kuvaillut aineistot pyritään
saattamaan luettelointiohjeen ja standardien mukaiseksi. Muistiorganisaatioiden (arkistot, kirjastot,
museot) yhteistyötä aineistojen kuvailun yhtenäistämiseksi tulee edistää.
Peruste: Yhteiset säännöt ja niiden mukaiset yhtenäiset toimintatavat huomioivat museoiden
aineistojen monimuotoisuuden sekä mahdollistavat aineistojen yhteismitallisuuden, yhteentoimivuuden
ja pitkäaikaissäilytyksen. Yhteiset luettelointikäytännöt edistävät ja helpottavat aineistojen käyttöä ja
saavutettavuutta.
Vaikutus: Kulttuuri- ja luonnonperinnön tietovarantojen käytettävyys paranee, tietojen siirto helpottuu
ja tulkinnanvaraisuus vähenee. Organisaatiokeskeisestä näkökulmasta siirrytään aineistokeskeiseen
näkökulmaan, kun tiedonhaun kannalta relevantit aineistot ovat tiedontuottajasta riippumatta
yhtenäisesti haettavissa ja käytettävissä. Eri toimijoiden hyvin erilaisille aineistoille pystytään
rakentamaan laaja-alaisesti uusia, innovatiivisia, monikäyttöisiä ja joustavia palveluita. Aiemmin kuvailtu
aineisto on käytettävissä, vaikka kuvailuerot saattavat hankaloittaa aineiston löydettävyyttä ja
käytettävyyttä.
Metatiedot ovat kiinteä osa aineistoja ja kokoelmia
Selitys: Museoiden prosesseissaan (luettelointi jne.) kartuttama tieto digitaalisista ja fyysisistä
aineistoista on arvokasta ja merkittävää. Museoiden kokoelmiin kuuluvien objektien merkitys on niiden
26 http://www.luettelointiohje.fi/ 27 http://www.nba.fi/fi/File/2784/suositus-museoille-2015.pdf
19
sisältämässä ja niihin liittyvässä tiedossa kulttuuri- ja luonnonperinnöstämme. Kulttuuriympäristön ja
luonnonperinnön osalta kartutetaan tietoa myös muilta toimijoilta.
Peruste: Aineistoihin liittyvän tiedon oikeellisuuden varmistamiseksi ja uudelleenkäytön
mahdollistamiseksi metatietojen on soveltuvin osin aina kuljettava aineistojen mukana. Metatiedot
antavat aineistolle merkityksen ja selityksen sekä mahdollistavat aineiston ymmärtämisen. Metatiedot ja
niiden karttuminen tulee tehdä näkyväksi.
Vaikutus: Liittämällä metatiedot kiinteäksi osaksi aineistoja niiden merkitys vahvistuu. Aineistojen ja
kokoelmien metatiedot ja niiden rakenne yhdenmukaistuvat, museoiden yhteistoiminta helpottuu ja
toimintatavat vakiintuvat.
Arkkitehtuuri tukee aineiston pitkäaikaista säilymistä
Selitys: Yksi museoiden perustehtävistä on tallentaa ja säilyttää aineellista ja visuaalista kulttuuri- ja
luonnonperintöä tuleville sukupolville. Digitaalisten objektien osalta kansallisia museoalalla käytettäviä
pitkäaikaissäilytysratkaisuja määritellään ja kokeillaan parhaillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalalla yhteisten digitaalisten tietojen pitkäaikaissäilytyksestä, formaateista ja migraatioista
huolehtii ja kehittää KDK-hanke. Kulttuuriympäristön osalta pitkäaikaissäilytyksen kysymykset liittyvät
mm. kuntien ja Suomen ympäristökeskuksen ratkaisuihin.
Peruste: Aineistojen pitkäaikainen säilyttäminen on merkittävä osa museoiden perustehtävää.
Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilyttäminen toteutetaan KDK-hankkeessa. Kokoelmahallinnan
arkkitehtuurin tulee siten huomioida KDK:ssa tehdyt määritykset digitaalisten aineistojen koko
elinkaaren ajan.
Vaikutus: Museoiden kokoelmatoimintaan kuuluva kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen
turvataan sekä fyysisten että digitaalisten aineistojen osalta.
Paikkatiedon tallentaminen tehdään standardien mukaisesti
Selitys: Kokonaisarkkitehtuurin tarkoituksenmukaisen toteutumisen kannalta kohteet, esineet, tms.
liitetään koordinaatein kartalla sijaitsevaan paikkaan aina kun tieto on olemassa. Paikkatietojen
tallentamisessa ja hyödyntämisessä noudatetaan paikkatiedon viitearkkitehtuurissa esitettyjä
toimintatapoja ja standardeja28.
28 Paikkatiedon viitearkkitehtuuri (uusi versio käytössä keväällä 2016): http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/viitearkkitehtuuri
20
Peruste: Luetteloidut objektit voidaan liittää paikkoihin joissa ne on valmistettu, niitä on käytetty tai
joita objektit kuvaavat. Esimerkiksi maisemamaalaukset voidaan sijoittaa paikkaan, josta ne on maalattu
tai taiteilijan tuotanto voidaan yhdistää hänen ateljeensa sijaintipaikkaan samoin kuin toteutumattomat
arkkitehtuurisuunnitelmat voidaan sijoittaa tarkoitetulle paikalle, esineet niiden suunnittelu- tai
tuotantopaikkaan ja julkiset veistokset niiden sijaintipaikoille.
Vaikutus: Paikkatietojen standardinmukainen käyttö objektien metatietoja tallennettaessa mahdollistaa
mm. objektien esittämisen kartalla, objektien maantieteellisten sijaintien analysoinnin: esimerkiksi
tiettyjen objektityyppien tai taiteilijan aiheiden levinnäisyyden visualisoimisen, metatietojen syötön
automatisoinnin esim. sijaintikuntien osalta, maantieteellisten hakujen kehittämisen ja luetteloitujen
aineistojen jakamisen myös standardimuotoista paikkatietorajapintojen kautta.
2.4. Standardit ja Museoiden luettelointiohje
KDK-standardisalkku29 sisältää KDK:n asiakasliittymässä ja KDK:n PAS-palvelussa käytettävät standardit.
Se kiinnittyy aluekohtaisena salkkuna valtiovarainministeriön kokonaisarkkitehtuuriin sisältyvään
julkishallinnon standardisalkkuun, jota koskeva JHS-suositus 181 hyväksyttiin 28.10.2011.
Standardisalkussa mainitut standardit ohjaavat kaikkia kirjastoja, arkistoja ja museoita, jotka ovat
mukana KDK-hankkeessa sekä muita organisaatioita, jotka tulevaisuudessa siirtyvät hankkeen
palveluiden käyttäjiksi. Esitetyt standardit on jaettu suosituksiin ja pakollisiin kuvauksiin, joita on
noudatettava esimerkiksi tietojärjestelmiä uusittaessa ja joiden käyttöön järjestetään myös koulutusta.
Salkun ylläpidosta vastaa KDK-hankkeen ohjausryhmä.
KDK:ssa tuotetaan ja ylläpidetään määrityksiä, jotka konkretisoivat standardisalkussa tehtyjä valintoja ja
määrittävät miten valittuja standardeja tulee soveltaa. Näiden määritysten tavoitteena on mahdollistaa
aineistojen yhteismitallisuus ja yhteentoimivuus pitkäaikaissäilytyksen vaatimalla tasolla. Nämä
määritykset rinnastetaan kokonaisarkkitehtuurissa standardisalkkuun.
Standardisalkussa korostetaan museoiden luettelointityön kannalta olennaista SPECTRUM-standardia,
jota on lokalisoitu Suomeen Museo 2015 -hankkeen julkaiseman Museoiden luettelointiohjeen30
muodossa. Museoiden luettelointiohje auttaa kokoelmien luetteloinnin parissa työskenteleviä
tuottamaan yhtenäistä, laadukasta ja monipuolista tietoa museoiden tallentamasta kulttuuriperinnöstä.
Luetteloinnin muututtua museoiden sisäisestä kokoelmien hallinnasta avoimempaan, yleisöä
palvelevaan suuntaan on ollut tarve kehittää luettelointia uudella tavalla. Ohjeen laatimisen
lähtökohtana on ollut luetteloinnin kansallinen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen kansainvälisiä
29 http://www.kdk.fi/fi/kokonaisarkkitehtuuri/standardisalkku 30 http://www.luettelointiohje.fi/
21
standardeja noudattaen. Luettelointiohjetta laadittaessa on huomioitu myös arkisto- ja kirjastosektorien
standardit, jotta muistiorganisaatioiden yhteentoimivuus toteutuisi.
Museoiden kokonaisarkkitehtuurissa on jatkettu SPECTRUMin lokalisointia täydentämällä ja
yhtenäistämällä prosessikuvauksia sen mukaisiksi. Suomessa Museovirasto on sitoutunut SPECTRUMin
levitykseen ja kehitykseen allekirjoittamalla yhteistyösopimuksen standardia levittävän Collections
Trustin kanssa. SPECTRUM sekä muutamia muita museoalan standardeja on esitelty liitteessä A.2.3.
2.5. Sidosarkkitehtuurit
Sidosarkkitehtuurien yhteydessä listataan relevantti lainsäädäntö, suositukset, standardit, ohjeistukset
ja muut määritykset, joilla voi olla vaikutuksia arkkitehtuuriin tai sen piiriin kuuluvaan toimintaan.
2.5.1. Kansalliset lainsäädännölliset näkökohdat
Lainsäädännöllä on määritelty museoiden tehtäviä, kulttuuriaineistoja ja asiakirjatietoja sekä
museokokoelmien muodostamista, hallintaa, saatavilla pitoa ja säilyttämistä koskevat velvoitteet.
Kokonaisarkkitehtuurityössä on otettu huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan
organisaatioita sekä koulutusta, tiedettä ja kulttuuria koskeva lainsäädäntö ja tekijänoikeussäädökset
sekä kulttuuriympäristöaineistoja koskevat ympäristöministeriön hallinnonalan säädökset. Näistä on
laadittu lyhyitä luonnehdintoja liitteeseen A.1.1.
2.5.2. Julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurit
Julkisen hallinnon viranomaisella on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi lakiin
perustuva velvollisuus suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurinsa julkisen hallinnon yhteisen
kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti.31 Valtiovarainministeriön tehtävänä on huolehtia julkisen hallinnon
kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta. Valtiovarainministeriössä muodostetun julkisen
hallinnon kokonaisarkkitehtuurin avulla koordinoidaan ja kehitetään julkisen hallinnon organisaatioiden
keskinäistä ja eri järjestelmien välistä yhteentoimivuutta. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
koostuu joukosta yhteisiä arkkitehtuureja. Yhteisessä arkkitehtuurissa suunnitellaan ja toteutetaan ne
ratkaisut, joita alueen toimijoiden kannattaa yhteisesti hyödyntää. Yhteisillä arkkitehtuureilla tuetaan
julkisen hallinnon kansallista ohjausta, mutta myös yksittäisten julkisen hallinnon organisaatioiden omaa
arkkitehtuurin kehittämistyötä.
Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurilla ohjataan ja tuetaan hallinnonaloilla ja virastoissa tapahtuvaa
valtionhallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämistä. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri
31 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, 10.6.2011/634
22
koostuu valtionhallinnon yhteisestä konserniarkkitehtuurista ja valtionhallinnon kohdealueiden
arkkitehtuureista. Kohdealueet ovat pääosin samat kuin julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissakin
(kuva 2.).
Kuva 2. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
2.5.3. Opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisarkkitehtuurityö
Tietohallintolain mukaan kunkin ministeriön on huolehdittava kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä
omalla toimialallaan.32 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissa ministeriön toimialaa vastaava käsite
on kohdealue. Kohdealueen yhteisen arkkitehtuurin suunnittelu on yhteistyötä, jossa kaikkien alueen
toimijoiden tulee olla mukana. Kohdealueen suunnittelutyötä koordinoivana vastuutahona toimii
ministeriö. Kohdealue kattaa kaikki alueen toimijat riippumatta siitä, ovatko nämä valtionhallinnon
organisaatioita, välillisen valtionhallinnon organisaatioita, kuntaorganisaatioita tai muita toimijoita.
Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla
olevaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin (JHKA) Koulutus, tiede ja kulttuuri -kohdealueeseen.
Kulttuuriympäristötiedon osalta hanke liittyy myös Ympäristö ja yhdyskuntarakenne -kohdealueen
kokonaisarkkitehtuuriin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa kohdealueen arkkitehtuurin ohjausryhmän ja päättää
kohdealueen osa-alueiden arkkitehtuurityötä ohjaavista tahoista. Kohdealueen arkkitehtuurityö
käynnistyi syksyllä 2012.
32Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, 10.6.2011/634.
23
Sidosarkkitehtuurit on tunnistettu, mutta niitä ei laajemmin käsitellä tässä kokonaisarkkitehtuurissa.
Luettelo yleisistä kansallisista sidosarkkitehtuureista on koottu liitteeseen A.2.5.
2.5.4. Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri
KDK-hankkeen kokonaisarkkitehtuuri33 toimii kehikkona, joka määrittelee Kansallisen digitaalisen
kirjaston käytännön toimintamallit ja ohjaa niiden toteuttamista. Kokonaisarkkitehtuuri määrittelee
yhteisiä palveluita, tietosisältöjä, sovelluksia ja teknologiaa koskevat yhteentoimivuuden vaatimukset
KDK:oon liittyville organisaatioille.
2.5.5. Kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuurit
Sidosarkkitehtuurit on tunnistettu, mutta niitä ei laajemmin käsitellä tässä kokonaisarkkitehtuurissa.
Luettelo kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuureista on koottu liitteeseen A.2.6.
2.5.6. Organisaatioiden sidosarkkitehtuurit
Sidosarkkitehtuurit on tunnistettu, mutta niitä ei laajemmin käsitellä tässä kokonaisarkkitehtuurissa.
Luettelo museo-organisaatioiden omista sidosarkkitehtuureista on koottu liitteeseen A.2.7.
2.5.7. Kansainväliset sopimukset ja linjaukset
Unescon piirissä on tehty useita kansainvälisiä museoalaan vaikuttavia yleissopimuksia, joista osan
Suomi on ratifioinut, sekä eritasoisia suosituksia. Myös Euroopan valtioiden yhdessä sopimiin
tavoitteisiin kuuluu kulttuuriperinnön suojelua ja kulttuuriaineistojen tietoaineistojen digitoinnin sekä
sähköisen saatavuuden ja pitkäaikaissäilytyksen edistäminen sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Lisäksi
museoalan lukuisat kansainväliset järjestöt ovat julkaisseet erilaisia julistuksia, suosituksia ja
ohjeistuksia.
Luettelo kohdealuetta koskevista kansainvälisistä sopimuksista, julistuksista ja suosituksista on koottu
liitteisiin A 2.2 ja A 2.4.
33 Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri. http://www.kdk2011.fi/images/tiedostot/KDK-kokonaisarkkitehtuuri2.pdf
24
2.6. Kansalliset verkostot ja hankkeet
Suomalainen museokenttä on viime vuosina organisoitunut kehittämään yhteisiä käytäntöjä ja
työnjakoa kokoelmahallintaan. Tämän dokumentin tuottama ja alussa esitelty Museo 2015 on esimerkki
tällaisesta yhteisestä kehittämishankkeesta, jonka ansiosta syntyi pysyviä ja tulevaisuudessakin
kehittyviä ohjeistuksia ja työkaluja. Hankkeen olennaisista tuotoksista Museoiden luettelointiohje34 ja
Suositus museoille ontologioiden, luokitusjärjestelmien ja asiasanastojen käytöstä35 on esitelty
toisaalla tässä dokumentissa. Samoin kaikille muistiorganisaatioille olennainen KDK -hanke saa runsaasti
huomiota toisaalla. Alla on mainittu muutamia muita kokonaisarkkitehtuurin viimeistelyn aikana
ajankohtaisia hankkeita ja julkaisuja, joiden tuloksina on syytä odottaa Suomen museokentälle pysyviä,
arkkitehtuurityötä ja museoalaa edistäviä verkostoja, työkaluja tai käytäntöjä.
TAKO36 on vuonna 2009 alkunsa saanut ammatillisten museoiden tallennus- ja
kokoelmayhteistyöverkosto. Sen tavoitteina on kehittää museoiden välistä tallennustyönjakoa ja
koordinoida nykydokumentointia. TAKO toimi ensin projektina opetus- ja kulttuuriministeriön tuella
2009 - 2012 ja on vuoden 2013 alusta alkaen osa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon toimintaa.
TAKO-toiminta alkoi kulttuurihistoriallisten museoiden verkostona, mutta on sittemmin laajentunut
myös taidemuseoiden suuntaan.
Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt oli hanke, jonka tuloksena syntynyt julkaisu37 tarjoaa museoille
ohjeita ja välineitä vaikeisiin poistokysymyksiin. Verkkojulkaisun näkökulma on käytännöllinen
kulttuurihistoriallisten museoiden esinekokoelmapoistoihin keskittyvä. Taidemuseoiden suuntaan työ
sekä laajenee että täydentyy Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hankkeessa, josta on myös tulossa
verkkojulkaisu.
Luettelointityötä täydentämään kehitetty Merkitysanalyysimenetelmä38 on museo-objektien ja -
kokoelmien museoarvon ja merkitysten määrittelyyn tarkoitettu menetelmä. Verkkojulkaisun avulla
museot voivat entistä paremmin tallentaa, hallinnoida, hoitaa ja hyödyntää kokoelmiaan sekä tuoda
esiin niiden sisältämiä koko yhteiskuntaa koskettavia näkökulmia.
Kokoelmapolitiikan muistilista museoille39 on SAKU -hankkeen tuottama ja Museo 2015 -hankkeen
julkaisema muistilista, joka antaa museoille ohjeita ja välineitä kokoelmapolitiikan laadintaan.
Museot hyvinvoinnin edistäjinä oli 2011-2013 Museoviraston johdolla toteutettu kehittämishanke, jonka
tuloksena syntyi Vaikuttava museo40 –verkkosivusto ja Altistutaan asiakkaille! Museoiden johtamis- ja
34 http://www.luettelointiohje.fi/ 35 http://www.nba.fi/fi/File/2784/suositus-museoille-2015.pdf 36 http://tako.nba.fi 37 http://www.museoliitto.fi/kokoelmapoistot 38 http://www.museoliitto.fi/merkitysanalyysimenetelma 39 http://www.nba.fi/fi/File/2094/kokoelmapolitiikan-muistilista-museoille.pdf 40 http://www.vaikuttavamuseo.fi
25
toimintamallit muutoksessa41 -verkkojulkaisu. Verkkosivustolla esitellään inspiraation lähteitä, ideoita,
kokemuksia ja tarinoita museoiden kehittämistyön tueksi. Kuusiportaiseksi kehityspoluksi suunnitellun
sivuston tavoitteena on lisätä museoiden tietoa muun muassa strategiatyöhön liittyvistä vaiheista,
tarjota tukea ja helpottaa suunnittelutyötä. Altistutaan asiakkaille! –verkkojulkaisu toimii erinomaisena
johdatuksena verkkosivuston käyttöön herätellessään lukijoita tarkastelemaan nykyisiä museotoiminnan
organisointitapoja ja johtamiskäytäntöjä uusin silmin.
Museoiden toiminnan yhteiseen kehittämiseen tähtää myös Museoiden arviointimalli42, joka on ollut
Museoviraston vetämänä käytössä vuodesta 2007. Se on työkalu, jonka tarkoituksena on tukea
museoiden toiminnan suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Tavoitteena on
myös kannustaa museoita omien vahvuuksien ja painopisteiden löytämiseen. Tätä kirjoittaessa
arviointimallin uudistustyö oli loppusuoralla.
3. Käsitteellisen tason arkkitehtuuri
Käsitteellisellä tasolla kerrotaan mitä museoissa ja museoiden toimintakentällä tehdään sekä esitellään
erilaiset tehtävät ja palvelut sekä niihin liittyvät tiedot ja vaadittavat järjestelmät sekä
teknologiaratkaisut. Museoiden ydintoimintaan liittyvien tehtävien lisäksi esitellään myös yhteisiä
palveluita ja ulkoisia palveluita, joita museot voivat hyödyntää halutessaan. Museoiden ydintehtävien
osalta kuvaukset tarkentuvat huomattavasti seuraavan luvun prosessikuvauksissa.
3.1. Museoiden tehtävät
Kansainvälisen museoneuvosto ICOMin määritelmä museosta kuuluu seuraavasti:
"Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos,
joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii,
säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita
ihmisestä ja hänen ympäristöstään.”43
Marraskuussa 2015 Unescon hyväksymä museoita ja kokoelmia koskeva suositus44 listaa museoiden
ensisijaisiksi tehtäviksi kulttuuriperinnön säilyttämisen kokoelmia kartuttamalla ja ylläpitämällä,
41 http://www.vaikuttavamuseo.fi/altistutaan-asiakkaille 42 http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/museoiden_arviointi 43 kts: http://icom.museum/the-vision/museum-definition/ Tässä on huomioitava, että ICOM päivittää määritelmää tarpeen mukaan
yhteiskunnan muuttuessa 44 http://www.unesco.se/wp-content/uploads/2015/12/Recommendation-concerning-the-protection-and-promotion-of-museums-and-
collections-their-diversity-and-their-role-in-society.pdf
26
tutkimuksen, kommunikoinnin näyttelyin ja kaikin muin keinoin, sekä koulutuksen, joka viittaa myös
epämuodolliseen sivistystehtävään.
Nämä tehtävät on huomioitu Suomen museolaissa45, jonka mukaan museotoiminnan tavoitteena on
ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään.
Museotyö voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin:
3.1.1. Tiedon tallennus ja säilytys
Museolaissa on määritelty museoiden tehtäväksi edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon
saatavuutta tallentamalla aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.
Museoasetuksen mukaisesti tallennuksen aihepiiri vastaa museon aihepiiriä ja maantieteellistä aluetta.
Tiedon tallennus- ja säilytystehtäviin kuuluvat kokoelmakehittäminen, luettelointi sekä kokoelmien hoito
ja konservointi, joihin liittyvä prosessit kuvataan seuraavassa luvussa.
3.1.2. Tiedonvälitys
Museolain mukaan museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta
harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.
Näin ollen museoiden tiedonvälitystehtäviin kuuluvat näyttely- ja tapahtumatuotanto, julkaiseminen,
tieto- ja kokoelmapalvelut sekä kokoelmien liikkuvuus. Näiden prosessit ovat kuvattu seuraavassa
luvussa.
3.1.3. Tutkimus
Museolaissa on määritelty museon tehtäväksi edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon
saatavuutta myös tutkimusta harjoittamalla. Museoasetuksen mukaisesti tutkimuksen aihepiiri vastaa
museon aihepiiriä ja maantieteellistä aluetta. Museoissa tehtävä tutkimus sekä käyttää että tuottaa
kokoelmia. Tutkimusprosessit on kuvattu seuraavassa luvussa.
3.1.4. Viranomaistoiminta
Viranomaistoiminnassa huolehditaan museoiden viranomaisasemaan liittyvistä tehtävistä ja
velvollisuuksista. Viranomaistoiminnan aineistoja syntyy myös suojelun toimeenpanossa, ts. kohteiden
työmaiden aikaisessa yhteistyössä, ja muinaisjäännöksen toteamisessa. Viranomaistoiminnan prosessit
on kuvattu seuraavassa luvussa.
45 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920729
27
3.2. Museoille yhteiset ja ulkoiset palvelut
3.2.1. Museoiden kokoelmahallinnan järjestelmäpalvelu
Toimija: Useita (kts jäljempänä kohdasta Fyysisen tason arkkitehtuuri)
Palvelu: Sähköinen kokoelmahallintajärjestelmä museoiden käyttöön, joka mahdollistaa sähköisten
aineistojen ja niiden metatietojen tallennuksen, säilytyksen ja jakamisen.
Käytön edellytykset: Sopimus järjestelmän käyttöönotosta ja käytöstä kyseistä järjestelmää hallinnoivan
tahon kanssa, tiedonsiirto (migraatio) uuteen järjestelmään.
3.2.2. Asiakasliittymä Finna
Toimija: Kansalliskirjasto, KDK -hanke
Palvelu: Kansallinen Finna-hakupalvelu kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoidulle aineistolle.
Keskitetysti ylläpidetty verkkopalvelu, joka mahdollistaa museoiden aineistojen avaamisen suurelle
yleisölle yhdessä muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Palvelu on KDK:n olennaista toimintaa ja se on
kuvattu kattavasti KDK:n kokonaisarkkitehtuurissa.
Käytön edellytykset:
● Liittyminen Konsortioon allekirjoittamalla Finnan palvelusopimus Kansalliskirjaston kanssa
● Oma taustajärjestelmä, jossa on OAI-PMH-haravointirajapinta
3.2.3. Pitkäaikaissäilytyspalvelu (PAS-palvelu)
Toimija: CSC Tieteellinen laskenta Oy, KDK -hanke
Palvelu: Digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytys. Datan bittitason säilyttäminen. Palvelu kuuluu
olennaisena osana KDK:n toimintaan ja on kuvattu kattavasti KDK:n kokonaisarkkitehtuurissa.
Käytön edellytykset:
● Sopimus OKM:n kanssa PAS-palvelun hyödyntämisestä
● Sopimus CSC Oy:n kanssa PAS-palvelun käytöstä
● Oman aineiston paketointi METS-formaattiin KDK:n standardisalkun määritysten mukaisesti
3.2.4. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu Finto
Toimija: Kansalliskirjaston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen Finto-
projekti46.
46 https://finto.fi/
28
Palvelu: Finto on suomalainen palvelu sanastojen, ontologioiden ja luokitusten julkaisua ja käyttöä
varten. Finto tarjoaa käyttöliittymän sanastojen selailulle, sekä avoimet rajapinnat sanastojen
hyödyntämiseen muissa sovelluksissa. Se on olennainen muistiorganisaatioiden yhteentoimivuuden
kannalta.
Käytön edellytykset:
● Osaaminen Finton avoimien rajapintojen hyödyntämiseen muissa sovelluksissa.
3.2.5. Kartta-aineistot
Toimija: Maanmittauslaitos
Palvelu: Kotimaiset taustakartta-aineistot ja kiinteistötiedot. Huom: vastaavat kansainväliset aineistot
saatavissa myös rajapintojen kautta esim. Google, Bing ja OpenStreetMap.
Käytön edellytykset:
● Sopimus aineistojen käytöstä (tarvittaessa)
● Osaaminen aineistojen käyttöön rajapintojen kautta
3.2.6. Kuvapalvelut
Toimija: Useita, mm Museoviraston kuvakokoelmat47, Arjenhistoria48 -konsortio, Kantapuu49 -konsortio
Palvelu: Verkkoportaaleja, joiden välityksellä pääsee selaamaan ja tutkimaan valikoituja otoksia
museoiden digitoiduista kokoelma-aineistoista. Palveluista voi myös ostaa tallenteita ainestoista
jatkokäyttöä varten.
Kuvakokoelmat.fi -verkkopalvelu sisältää valikoidun julkisen otoksen Museoviraston kuvakokoelmista ja
Suomen merimuseon kuvakokoelmista. Arjenhistoria.fi on Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston,
Kansan Arkiston, Tekniikan museon, Sähkömuseo Elektran, Helsingin yliopistomuseon, Päivälehden
museon, Suomen siirtolaisuusmuseon ja Kultamuseon yhteinen verkkoportaali. Kantapuu-tietokanta
sisältää laajan otoksen suomalaista metsäkulttuuria esittelevää aineistoa Suomen Metsämuseo Luston,
Lapin metsämuseon, Pielisen museon, Nurmeksen museon, Verlan tehdasmuseon, Ilomantsin
museosäätiön sekä Suomen Metsästysmuseon kokoelmista.
Käytön edellytykset: Liittyminen kyseistä palvelua ylläpitävään konsortioon
47 https://www.kuvakokoelmat.fi/ 48 http://www.arjenhistoria.fi/ 49 http://www.kantapuu.fi/
29
3.2.7. Kysy museolta -palvelu
Toimija: Kysy museolta50 -verkoston museot
Palvelu: Designmuseon, Helsingin kaupunginmuseon, Lusto – Suomen Metsämuseon, Postimuseon,
Suomen maatalousmuseo Saran, Suomen kansallismuseon, Suomen valokuvataiteen museon,
Teatterimuseon, Tekniikan museon ja Urheilumuseon yhteinen verkkotietopalvelu, jonka kautta voi
lähettää museoiden erikoisalaan liittyviä kysymyksiä kuvineen museoille. Museot vastaavat kysymyksiin
kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Kukin museo vastaa palvelun kautta tulleisiin kysymyksiin
omalla Kysy museolta -sivullaan (esim. kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo) ilmoittamansa
aikataulun puitteissa. Osa arkistosta on avoimessa Internet-verkossa.
Käytön edellytykset: Liittyminen Kysy museolta –verkostoon. Verkostoon liitytään solmimalla
palvelutuotantosopimus Flo Apps Oy:n kanssa
3.2.8. Museokortti
Toimija: Suomen museoliitto ry (FMA Creations Oy)
Palvelu: Museokortti51 on suomalaisten museoiden yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan
ensimmäisestä käyttöpäivästä. Henkilökohtaisella Museokortilla pääsee Museokortti -järjestelmässä
mukana oleviin yli 200 museokohteeseen eri puolilla Suomea.
Käytön edellytykset: Sopimus verkostoon liittymisestä Suomen museoliiton yrityksen FMA Creations
Oy:n kanssa
3.2.9. Seinätön museo
Toimija: Suomen museoliitto ja Momeo Oy
Palvelu: Seinätön museo –palvelu tarjoaa alustan, jolle museot voivat toteuttaa älypuhelimilla
käytettävää sisältöä (esimerkiksi selostajaääntä, pelillisiä ominaisuuksia, ääneen ajastettuja
kuvavaihdoksia, gps-paikannusta, videoita, sisä- ja ulkokarttoja…)
Käytön edellytykset: Sopimus palvelusta Suomen museoliiton kanssa. Sisältöjen tuotanto.
50 http://kysymuseolta.fi/ 51 Tietoa museoille: http://www.museoliitto.fi/museokorttitietoa. Tietoa asiakkaille: http://www.museot.fi/museokortti
30
3.2.10. Museotilasto
Toimija: Museovirasto
Palvelu: Museotilasto.fi -verkkopalvelu sisältää Museoviraston kokoaman tilastotiedon ammatillisesti
hoidettujen museoiden taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta vuodesta 2007 alkaen.
Verkkopalvelussa voi hakea ja tarkastella tietoa tilastohaun, avoimena tietona julkaistujen taulukoiden
ja vuosittaisten tilastojulkaisujen avulla.
Käytön edellytykset: Tilastoon kuuluvat museot kirjautuvat järjestelmään omilla tunnuksillaan
vastatakseen kyselyyn. Tulokset eli tilastotietokannat ovat kaikkien saatavilla ja haettavissa
verkkopalvelun kautta.
3.3. Sidosryhmät
Lakisääteisiä sidosryhmiä museoille ovat OKM, kunnat ja viranomaiset.
Ohjaava rooli on keskusorganisaatioilla eli Museovirastolla, Kansallisgallerialla ja Luonnontieteellisellä
keskusmuseolla, joiden alaisuudessa alueensa museotoimintaan ohjaavat maakuntamuseot ja
aluetaidemuseot. Lukuisten museoiden osalta säätiöillä, yhdistyksissä ja muilla omistajilla on myös
ohjaava rooli, samoin kannatusyhdistyksillä.
Museoalan järjestöistä Suomen museoliitolla on keskusjärjestön ja edunvalvojan roolit. Edunvalvoja on
myös museoammatillisissa työtehtävissä työskentelevien Museoalan ammattiliitto (MAL).
Kansainvälisen museoliiton eli ICOMin Suomen komitean roolina on jalkauttaa suuren kansainvälisen
museoalan järjestön toimintoja Suomeen ja edistää suomalaisten museoammattilaisten
verkostoitumista maailmalla. ICOMOS Suomen osastolla on vastaava rooli monumenttien ja
kulttuuriperintökohteiden osalta. Unescon asioita puolestaan hoitaa Suomen Unesco-toimikunta.
Konservointiasioita edistää Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto. Pohjoismaista
yhteistyötä edistää myös Skandinaavinen museoliitto.
Yhteistyötahoista olennaisia ovat arkistot ja kirjastot sekä KDK, joka sitoo kaikki muistiorganisaatiot
yhteen. Yliopistojen ja muiden oppilaitoksien sekä tutkimuslaitoksien kanssa tehdään
tutkimusyhteistyötä.
Palveluntarjoajia ovat esimerkiksi tietojärjestelmiä, palvelimia ja portaaleja tarjoavat ja hallinnoivat
tahot. Myös aineistojen käsittelyyn ja sisältöjen tuotantoon on palveluja tarjolla.
Luovuttajat edistävät kokoelmien karttumista lahjoittamalla tai tarjoamalla aineistoja museoille.
Tällaisia voivat olla kansalaiset, järjestöt, yhdistykset, yritykset ja kuolinpesät.
Asiakkaita ovat esimerkiksi museokävijät ja tietopalveluasiakkaat.
31
Jatkokäyttäjiksi voidaan mieltään tutkijat ja koko suuri yleisö, jota varten museotyötä lopulta tehdään.
4. Loogisen tason arkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin looginen taso vastaa kysymykseen “miten?” esittäessään miten edellisessä
luvussa esitetyt museoiden tehtävät – tiedon tallennus ja säilytys, tiedonvälitys, tutkimus ja
viranomaistoiminta – toteutetaan eri prosessien avulla. Prosessikuvauksien jälkeen tuleva loogisten
tietovarantojen listaus, joka tarkentuu liitteessä A.3., Se esittää miten tieto jäsentyy ja jakautuu
tietovarantoihin ja miten järjestelmäympäristöt rakentuvat. Looginen taso ei esitä varsinaisia fyysisiä
toteutusratkaisuja, vaan siinä kuvataan eri kohteiden riippuvuuksia ja jäsennystä. Loogisen tason
arkkitehtuuri on kuvattu tavoitetilan näkökulmasta.
4.1. Prosessikartta
Prosessikartan ytimenä on ammatillisesti hoidettujen museoiden toimintaa ohjaava museolaki ja siinä
määritellyt museoiden tehtävät. Prosessikartta kuvaa kokoelmahallinnan ydinprosessit, joita ovat tiedon
tallennus ja säilytys, tiedonvälitys, tutkimus ja viranomaistoiminta. Kuvassa 3. on esitetty prosessikartta
ydinprosesseina. Verrattuna edelliseen Museoiden kokoelmahallinnan arkkitehtuuri 1.0-julkaisuun
prosessikuvausten jäsennystä ja määrittelyä on täydennetty ja yhdenmukaistettu ottamalla huomioon
soveltuvin osin Collection Trustin Spectrum The UK Museum Collections Management Standard 4.0-
standardin prosessikuvaukset. 52
52 SPECTRUM standardin ja sen käännettyjen ja lokalisoitujen versioiden käyttö on lisensioitu museoiden henkilökunnalle kansainvälisesti ei-kaupalliseen käyttöön. Prosessien määrittelyssä hyödynnetään valituin osin SPECTRUM 4.0 -version prosessikuvauksia sisältävää osaa. http://www.collectionstrust.org.uk/collections-link/collections-management/spectrum/the-spectrum-standard Jokaisen prosessin kohdalla määritellään sen kuvaus (definition) ja sen minimivaatimukset (minimum standard). Standardi pitää sisällään myös tarkemmat prosessien työnkulkukuvaukset vuokaavioina, mutta niitä tässä dokumentissa hyödynnetä.
32
Kuva 3. Prosessikartta.
4.2. Prosessikuvaukset
Prosessien omistajat ja toimijat ovat viitteenomaisia ja vaihtelevat organisaatiokohtaisesti, alla
muutamia esimerkkejä. Tässä kokonaisarkkitehtuurissa nimetyt roolit kuvaavat sitä osaamista tai
ammattitaitoa, jota kyseisessä prosessissa vaaditaan tai olisi hyvä olla.
JHS 152-suosituksessa esitetään, että prosesseja kuvatessa tulee aina huomioida se taso mitä
kuvaamiselta vaaditaan ja mihin käyttötarkoitukseen prosessikuvausta laaditaan. Suosituksessa prosessit
jaetaan neljään kuvaustasoon: prosessikarttaan, toimintamalliin (prosessitaso), prosessinkulkuun
(toimintotaso) ja työnkulkuun. Museoiden kokonaisarkkitehtuuria laadittaessa tulee huomioida kaikkien
museoiden prosessien yhteiset tarpeet ja vaateet. Tästä johtuen prosessikuvausta ei viedä kuin yleisellä
tasolla prosessikartan ja toimintamallin ulkopuolelle yksityiskohtaisempaan prosessien tai työnkulun
kuvauksiin, jotka ovat museosektorilla organisaatiokohtaisia. Yksittäiset museot voivat hyödyntää
dokumentissa esitettyä yleisemmän tason jäsennystä prosesseista omien prosessiensa kehittämisessä ja
käyttää sitä lähtökohtana tarkemmassa työn- tai prosessinkulun mallintamistyössä.53
53 http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs152
33
Ulkoiset asiantuntijat
Museoammattilaiset (amanuenssit, konservaattorit, kuraattorit, museon johtajat,
museolehtorit, museomestarit, tutkijat jne.)
Palveluntuottajat
Tietohallinnosta tai -tekniikasta vastaavat
Asiakkaat
4.2.1. Tiedon tallennus ja säilytys
Museolaissa on määritelty museoiden tehtäväksi edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon
saatavuutta tallentamalla aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.
Museoasetuksen mukaisesti tallennuksen aihepiiri vastaa museon aihepiiriä ja maantieteellistä aluetta
(tallennustyönjako). Tiedon tallennuksen ja säilytyksen prosessit liittyvät museolain edellytykseen
museon tallennustoiminnasta ja museoasetuksessa mainittuun säilytystehtävään.
Tiedon tallennuksen ja säilytyksen jakautuminen osaprosesseihin on esitetty kuvassa 4.
Kuva 4. Tiedon tallennus ja säilytys
34
Kokoelmakehittäminen
Kokoelmakehittämisen prosessi pitää sisällään museon kokoelmakehittämisen rinnakkaisprosessit:
hankinnan ja poiston. Kokoelmakehittämisen prosessilla viitataan museokokoelmien dynaamiseen
luonteeseen: aktiivisesti hoidetut kokoelmat ovat jatkuvassa uudelleentulkitsemisen,
merkityksellistämisen ja kontekstualisoinnin liikkeessä.
Hankinta 54
Hankinta kattaa eri tavat kartuttaa kokoelmia (mm. inventoinnin, muinaisjäännöksen toteamisen, oston,
deponoinnin, lisensioinnin, lahjoituksen, julkisen taiteen hankinnat ja keruun).
Hankintaprosessissa tulee huolehtia hankintatapahtuman sekä hankittujen objektien dokumentoinnista
ja niiden hallinnasta koko prosessin ajan.
Omistaja: Museo
Toimijat: Hankinnan toimijat (museoammattilaiset), hankinnan lähteet (lahjoittajat jne.)
Sidosryhmät: Museon kokoelmapolitiikan kannalta kaikki relevantit sidosryhmät
Lähtötilanne: Uuden objektin tai objektiryhmän liittäminen kokoelmiin.
Lopputilanne: Objekti on liitetty kokoelmiin luetteloitavaksi.
Menestystekijät
- Museolla on käytössään kokoelmahallintajärjestelmä, jonka avulla voi hallinnoida kaikkia
kokoelmakartuttamiseen liittyviä prosesseja mukaan lukien valmisteluvaihe ennen hankittavaa
aineistoa.
- Kokoelmahallintajärjestelmästä tulee olla saatavissa tiedot kaikista organisaation hankinnoista ja
niihin liittyvistä objekteista. (SPECTRUM)
54 SPECTRUM 4.0 s. 14–16 ja 26–28. Jatkossa eri prosessien määritelmissä tai menestystekijöissä hyödynnetyt SPECTRUM 4.0-standardiin viittaavat kohdat on merkitty siten, että yksittäisen lauseen jälkeen on merkintä (SPECTRUM). SPECTRUM-standardissa jokaisen prosessin osalta on määritetty prosessin minimivaatimukset, joita on hyödynnetty Museoiden kokonaisarkkitehtuurissa menestystekijöitä määriteltäessä. SPECTRUM-standardissa esitetään suora vaade määriteltyjen ehtojen täyttymisestä, kun taas Museoiden kokonaisarkkitehtuurissa jokaisen prosessin osalta on nojauduttu JHS 152-suosituksessa esitettyyn toimintamallikuvaukseen (taso 2). Tässä toimintamallikuvauksessa edellytetään vain prosessin menestystekijöiden kuvaamista, ei minimivaatimusten määrittämistä. Ks. JHS152-suosituksesta tarkemmin http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS152/JHS152.html
35
- Kaikki yksittäiseen hankintaprosessiin liittyvä oleellinen informaatio on tallennettava pysyvästi
hankintaa koskeviin tietoihin.
- Ajantasainen kokoelmapolitiikka ohjaa museon kokoelmien kartuttamista. (SPECTRUM)
- Jokaiseen kokoelmiin liitettävään objektiin tulee merkitä hankintaprosessissa yksilöllinen
tunnus. (SPECTRUM)
- Museon tulee varmistaa, että hankinnan lähteet (esim. lahjoittajat) ymmärtävät ne
sopimusehdot, joilla heidän luovutuksensa (esim. lahjoitus) otetaan vastaan museossa.
(SPECTRUM)
- Hankinnassa huomioidaan hankittavaan objektiin tai objekteihin liittyvä lainsäädäntö pitäen
sisällään mm. omistus- ja tekijänoikeudet.
- Museo pystyy tarjoamaan objektien säilytykseen asianmukaiset tilat.
Hankinnan alaprosessit
Lahjoitus
Prosessi kuvaa kohteen vastaanoton kokoelmaan lahjoituksella. Tarkoituksena on hankkia ja tallentaa
tietovarantoa aikalaisille ja jälkipolville.
Toimijat: Museoammattilaiset.
Syötteet: Päätökset, sopimukset, lahjakirjat, testamentit.
Sidosprosessit: Luettelointi.
Deponointi
Deponointi tarkoittaa kokoelmiin liitetyn objektin luovutusta muulle toimijalle siten, että kohteen
omistusoikeus jää luovuttavalle taholle, mutta sen hallintaoikeus siirtyy vastaanottajalle.
Tavoitteet: Kokoelmat säilyvät kokoelmapolitiikan mukaisina ja kokoelmien liikkuvuus toteutuu.
Toimijat: Museoammattilaiset.
Syötteet: Päätökset, sopimukset, laskut, rahtikirjat yms. dokumentit prosessiin liittyen.
Sidosprosessit: Luettelointi, kokoelmien liikkuvuus.
Keruu ja nykydokumentointi
Keruu tarkoittaa kokoelmakohteiden kartuttamista erillisinä keruuhankkeina tai muun toiminnan
yhteydessä tapahtuvana kohteiden toteamisena kokoelmiin liitettäväksi. Keruukohteena voivat olla
esimerkiksi rakennusfragmentit, esineet, haastattelut, rakennusmittaukset tai luonnontieteelliset
aineistot.
36
Omistaja: Museo, tutkijat, kulttuuri- ja luonnonympäristön viranomaistehtäviä hoitava taho.
Toimijat: Kulttuuri- ja luonnonperinnön tehtäviä hoitavat tahot.
Sidosprosessit: Luettelointi, viranomaistoiminta.
Osto
Ostoprosessissa on dokumentoitu museokokoelmiin hankittavan kohteen osto valmistelusta
päätöksentekoon ja kokoelmaan liittämiseen. Tavoitteena on toteuttaa museolakia hankkimalla ja
tallentamalla kohteita.
Toimijat: Museoammattilaiset.
Asiakkaat: Taidemuseoiden osalta taiteilijat, galleriat, taidekenttä.
Syötteet: Päätökset, sopimukset, laskut, rahtikirjat yms. dokumentit prosessiin liittyen. Tuotokset:
Kohteita luetteloitavaksi kokoelmiin.
Sidosprosessit: Luettelointi.
Inventointi
Kulttuuri- ja luonnonperinnön inventointi seuloo ja karsii yleisestä tiedosta tarkkaa, kohdekohtaista
tietoa määrämuotoisesti ja ennalta sovittujen määritysten mukaisesti. Tieto kohteista tallentuu
Museoviraston, maakuntamuseon tai kunnan muihin järjestelmiin.
Omistaja: Inventoinnin tilaaja.
Lähtötilanne: Tunnistettu tietotarve (kaavoitus, inventointiohjelma).
Lopputilanne: Saavutettu ajanmukainen ja laadukas tieto, joka on raportoitu sovitussa muodossa.
Toimijat: Inventoinnin toteuttaja (usein ostopalvelu).
Asiakkaat: Kokoelman omistaja, kaikki tiedon hyödyntäjät.
Sidosryhmät: Muut viranomaiset, arkistot, kirjastot ja museot.
Menestystekijät:
- Vuorovaikutus kaikkien asianosaisten kesken.
37
- Tiedon tallentuminen yhteiskäyttöisiin paikkoihin siirrettävässä muodossa.
- Yleisten ja yhteisten standardien ja sanastojen käyttö.
- Helpot kenttätallennusmuodot suoraan järjestelmiin.
- Yksi yhteinen valtakunnallinen inventointijärjestelmä, joka soveltuisi erilaisille museoille.
- Yhteys valtakunnallisiin yleisiin rekistereihin. Valitaan ammattitaitoinen inventoinnin toteuttaja.
Prosessin ohjaus ja kehittämismenettely: Museon tulee olla osallisena inventoinnin ohjauksessa.
Valtakunnallinen vastuu kulttuuriympäristön osalta on Museovirastolla sekä valtakunnallisena
erikoismuseona Arkkitehtuurimuseolla.
Poisto 55
Kokoelmapoistolla viitataan sekä konkreettisiin poistotoimenpiteisiin että museo-objektin statuksen
muutokseen. Kokoelmapoistossa muuttuu tai raukeaa pysyvästi joko objektin omistajuussuhde, sen
status museaaliseen kokoelmaan kuuluvana objektina tai molemmat. Poisto tarkoittaa erilaisin
menetelmin suoritettavaa objektin pysyvää siirtämistä museaalisesta kokoelmasta. Poistoprosessi pitää
sisällään objektin poiston ohella sen dokumentoinnin ja poistoa koskevien käytänteiden
(poistopolitiikan) määrittelyn.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset
Prosessin sidosryhmät: Museoammattilaiset
Lähtötilanne: Poistoarvioinnin tarve on havaittu. Objekti valitaan poistoarviointiin.
Lopputilanne: Objekti on käynyt läpi poistoprosessin ja siihen kohdistettavat toimenpiteet on suoritettu.
Objekti voidaan poistoprosessin seurauksena joko säilyttää museaalisissa kokoelmissa tai poistaa
museaalisista kokoelmista.
Menestystekijät
- Poistopäätöstä tehtäessä museon tulee ottaa huomioon kaikki sen kannalta relevantit
arviointikriteerit ottaen huomioon myös lainsäädännölliset edellytykset. (SPECTRUM)
- ICOM:n eettiset säännöt tulee huomioida poistoprosessia suunniteltaessa.
- Poistoarviointia tehtäessä tulee ottaa huomioon objektin hankinnan lähteen kanssa tehdyssä
sopimuksessa määritellyt hankinnan ehdot. (SPECTRUM)
55 SPECTRUM 4.0 s. 88–92.
38
- Poistoprosessi ei voi olla museossa ainoastaan yhden ihmisen vastuulla. Poistot hyväksytään
museon poistopolitiikan mukaisesti. (SPECTRUM)
- Jos objekti päätetään poistaa kokoelmista poistoarvioinnin seurauksena, objekti voidaan poistaa
kokoelmista kolmella eri tavalla: objektin statuksen muutos, objektin siirto ja objektin
tuhoaminen sekä kierrätys materiaalina. Nämä kolme eri tapaa jakautuvat eri
toimenpidemahdollisuuksiin. 56
- Kaikki tuhoamalla poistettavaksi valitut objektit tuhotaan vastuuntuntoisesti menetellen.
(SPECTRUM)
- Jos objektia poistettaessa päädytään objektin siirtoon, ICOM:n eettisten sääntöjen mukaisesti
ammatillisesti hoidetut museot ovat etusijalla. Tällä tavoin objekti säilyy julkisen
saavutettavuuden piirissä.
- Poistetut objektit merkitään poistetuiksi museon kokoelmahallintajärjestelmässä. (SPECTRUM)
Kokoelmien tiedonhallinnan prosessit
Luettelointi 57
Luettelointiprosessi pitää sisällään kokoelmiin kuuluvien objektien tietojen tallentamisen, niiden
ylläpidon ja versioinnin. Luetteloinnissa objektia kuvaillessa tallennetaan kaikki objektin tiedot ja viitteet
muuhun sitä koskevaan informaatioon noudattaen yhteisiä ohjeita58 ja standardeja. Luetteloinnissa ei
edellytetä kaikkien objektia koskevien tietojen merkitsemistä suoraan sen luettelointitietoihin, mutta
niiden tulee pitää sisällään viitteet muihin joko museon itsensä tai muun muistiorganisaation hallussa
oleviin tietovarantoihin. Luetteloinnin avulla objekti erotetaan muista samankaltaisista ja tehdään siten
tunnistettaviksi. Luettelointitietoihin kuuluvat myös objektin hallinnolliset tiedot sekä sen
museoelämään liittyvät tiedot ja toimenpiteet. Luettelointiin kuuluu myös erilaisten objektista
tuotettujen digitaalisten aineistojen ja niiden metatietojen liittäminen objektin tietojen yhteyteen.
Objektin tiedot kootaan vastaanottotiedoista, tarkastelemalla itse objektia sekä selvittämällä tietoja eri
lähteistä. Luetteloinnin tuloksena syntyy yksittäisistä objekteista ja suuremmista kokonaisuuksista
systemaattista tietoa, joka on haettavissa, siirrettävissä ja käytettävissä. Museolaissa (729/1992, 1§)
määritellään yhdeksi museon perustehtäväksi kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon
saatavuuden parantamisen sitä tallentamalla ja säilyttämällä. Luettelointi varmistaa prosessina tämän
perustehtävän toteutumisen.
56 Ks. eri käytännöistä tarkemmin Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt. Västi, Emilia & Sarantola-Weiss, Minna (toim.). Suomen museoliiton julkaisuja 65. Helsinki 2015. s.26–28. 57 SPECTRUM 4.0 s. 40–42. 58 http://www.luettelointiohje.fi/ Museoiden luettelointiohje on kansainväliseen SPECTRUM 4.0-standardiin perustuva suomalaisten museoiden luettelointia ohjaava järjestelmäriippumaton työväline.
39
Prosessin omistaja: Museo.
Lähtötilanne: Kuvailematon objekti/kohde.
Lopputilanne: Objektia koskevat kuvailevat, hallinnolliset ja tekniset metatiedot on tallennettu
kokoelmahallintajärjestelmään.
Toimijat: Museoammattilaiset. Kaikki tiedon tallentajat ja hyödyntäjät.
Sidosryhmät: Järjestelmätoimittajat.
Menestystekijät:
- Luetteloinnissa täytyy pyrkiä sellaiseen kuvailun tasoon, jonka avulla voidaan menestyksekkäästi
tunnistaa objekti toisista samankaltaisista objekteista. (SPECTRUM)
- Objektia luetteloidessa huomioidaan Museoiden luettelointiohje. Objektista kirjataan
kokoelmahallintajärjestelmään vähintään ne Museoiden luettelointiohjeen mukaiset
vähimmäistiedot, jotka ovat tiedossa tai selvitettävissä. 59
- Objektin metatiedot tallennetaan ja säilytetään sellaisessa kokoelmahallintajärjestelmässä, joka
tarjoaa käyttäjälle mm. riittävän tehokkaiden hakuominaisuuksien avulla esteettömän pääsyn
tehdyn tiedonhaun kannalta relevantteihin hakutuloksiin. (SPECTRUM)
- Luetteloinnissa pyritään luettelointitietojen oikeellisuuteen ja tarkkuuteen.
- Objektin metatiedot ja digitaaliset aineistot tallennetaan niiden pitkäaikaissäilytystä tukevaan
kokoelmahallintajärjestelmään.
Keskeiset resurssit ja muut volyymitiedot: Luetteloija, järjestelmä, ontologiat, sanastot, luokitukset jne.,
metatietostandardit, muut relevantit tietovarannot.
Paikkainventointi 60
Paikkainventointi pitää sisällään ajantasaisen informaation ylläpidon kaikista niistä objekteista, joista
museo on juridisesti vastuussa. Tämä pitää sisällään museon kokoelmien ohella lainatut objektit,
kokoelmiin toistaiseksi liittämättömät sekä dokumentoimattomat objektit ja deponoidut objektit.
(SPECTRUM)
Menestystekijät
59 Ks. http://www.luettelointiohje.fi/#Vähimmäistiedot 60 SPECTRUM 4.0 s. 30-32.
40
- Museolta edellytetään jatkuvaa kaikkiin objekteihin kohdistuvaa vastuuvelvollisuutta.
(SPECTRUM)
- Museolta edellytetään ajantasaisen informaation ylläpitämistä kaikista sen hallussa olevista
objekteista pitäen sisällään sekä lainassa olevat että museoon lainatut objektit, tilapäisesti
deponoidut objektit ja toistaiseksi kokoelmiin liittämättömät objektit. (SPECTRUM)
- Museon tulee ylläpitää omistajuustietoja jokaisesta sen hallussa olevasta objektista.
(SPECTRUM)
- Museon tulee ylläpitää ajantasaisia tietoja sen hallussa olevien objektien nykyisestä sijainnista.
(SPECTRUM)
Oikeuksien hallinta 61
Oikeuksien hallinnalla tarkoitetaan museon kokoelmiin liittyvien oikeuksien hallintaan ja
dokumentaatioon liittyvää prosessia. Oikeuksien hallinnan prosessin pyrkimyksenä on selkeyttää
museon näkökulmasta sen kokoelmiin liittyvää lainsäädäntöä. Oikeuksien hallinnan prosessin
pyrkimyksenä on turvata eri oikeudenhaltijoiden kunnioittaminen. (SPECTRUM)
Prosessin omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset. Oikeuksien haltijat. Ulkoiset asiakkaat.
Sidosryhmät: Tekijänoikeusjärjestöt.
Menestystekijät
- Museon tulee ottaa huomioon sen toiminnan kannalta kaikki oleellinen lainsäädäntö. Museon
tulee myös seurata aktiivisesti mahdollisia lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. (SPECTRUM)
- Museon tulee selvittää ja dokumentoida hankinnan yhteydessä kaikki sitä koskevat oikeudet.
(SPECTRUM)
- Museon tulee huolehtia, että kaikkien oikeuksienhaltijoiden oikeudet otetaan huomioon sekä
museon toiminnassa että muiden osapuolien taholta. (SPECTRUM)
- Museon tulee huolehtia immateriaalioikeuksien dokumentoinnista ja tallentamisesta, kun sen
toiminnassa syntyy tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien kriteerit täyttävää
aineistoa. (SPECTRUM)
- Museon tulee varmistaa, että julkaisu- tai muut oikeudet säilyvät organisaation omistuksessa
eikä niitä vahingossa menetetä. (SPECTRUM)
- Museon tulee varmistaa, että sen tuottamissa erilaisissa toimeksiannoissa (esim. valokuvaus)
immateriaalioikeuksista sovitaan toimeksiannon toteuttajan kanssa. (SPECTRUM)
61 SPECTRUM 4.0 s. 64-67.
41
Vakuutusarvon määrittäminen 62
Vakuutusarvon määrittämisellä tarkoitetaan museon pysyvästi hallinnoimien tai tilapäisesti sen vastuulla
olevien kokoelmien vakuutustarpeiden hallinnointia ja dokumentointia. (SPECTRUM)
Menestystekijät
- Museon hallinnassa olevat objektit on asianmukaisesti vakuutettu. (SPECTRUM)
- Museo vastaa aina, että sen vastuulla olevien objektien riittävästä vakuutussuojasta
huolehditaan riippumatta toimiiko se lainansaajana tai – antajana.
- Museon vakuutuskäytännöt tulee katselmoida säännöllisesti ja uudistaa tarpeen vaatiessa.
(SPECTRUM)
Objektin siirto 63
Prosessi pitää sisällään museon vastuulla olevien objektien kuljettamisesta ja siirtämisestä aiheutuvat
sijaintitietojen muutosten tallentamisen, jotta museossa voidaan taata objektien löydettävyys missä
tahansa tilanteessa. Sijaintitietoihin sisältyy sijaintipaikka, jolla tarkoitetaan määriteltyä paikkaa, jossa
objekti tai objektiryhmä on esillä (esim. näyttelytila) tai jossa niitä säilytetään (säilytyspaikka).
(SPECTRUM)
Menestystekijät
- Museon edellytetään säilyttävän tiedot objektin vakituisesta sijainti- ja säilytyspaikasta.
(SPECTRUM)
- Museon edellytetään säilyttävän tiedot objektin sijainnista silloin, kun se ei ole vakituisessa
sijaintipaikassa. (SPECTRUM)
- Museon täytyy taata objektin saavutettavuus vähintään sen tunnuksella ja sijaintipaikan
perusteella. (SPECTRUM)
- Museon tulee huolehtia objektin siirtoon liittyvien tietojen ylläpitämisestä organisaation
fyysisten ja hallinnollisten rajojen sisällä. (SPECTRUM)
- Museon tulee huolehtia kaikkien tietojen ylläpitämisestä liittyen objektien siirtoon organisaation
fyysisten ja hallinnollisten rajojen sisällä. (SPECTRUM)
- Museon tulee huolehtia, että se säilyttää tiedon objektin siirrosta vastuussa olleesta henkilöstä.
(SPECTRUM)
- Museon tulee huolehtia, että se säilyttää tiedon osallisista, jotka ovat suorittaneet objektin
siirron. (SPECTRUM)
62 SPECTRUM 4.0 s. 55-59. 63 SPECTRUM 4.0 s. 33-35.
42
- Museon tulee huolehtia, että se säilyttää tiedon kaikista objektin edellisistä sijainneista.
(SPECTRUM)
Kokoelmien hoito ja konservointi
Kuntokartoitus 64
Kohteesta tehdään kuntokartoitus konservaattorin valitsemin tilanteeseen sopivin tutkimusmenetelmin.
Tavoitteena on, että kohteen tarkka kunto tiedetään ja tieto siitä on dokumentoitu.
Toimijat: konservaattorit
Tuotokset: Kirjallinen kuntokartoitus tai raportti, joka voi sisältää kuntoluokituksen.
Menestystekijät
- Kuntokartoituksista on aina vastuussa koulutettu henkilökunta. (SPECTRUM)
- Kuntokartoitustiedot ovat saavutettavissa kokoelmahallintajärjestelmästä objektin tunnuksella.
(SPECTRUM)
- Museossa suoritettujen kuntokartoitusten dokumentaatio on ajantasaista. Kaikki
kuntokartoituksiin liittyvä asianmukainen informaatio dokumentoidaan huolellisesti.
(SPECTRUM)
- Kuntokartoitus tulisi suorittaa aina objektin käytön (esim. näyttelykäyttö) tai sen olosuhteiden
muutoksen yhteydessä. (SPECTRUM)
- Kuntokartoituksen yhteydessä tulee dokumentoida toimenpiteen päivämäärä,
kuntokartoituksesta vastuussa olleet osalliset ja toimenpiteen syy. (SPECTRUM)
- Museon kokoelmiin kuuluvien objektien kuntoa tarkkaillaan riittävän säännöllisesti. (SPECTRUM)
- Erilaisiin varoittaviin signaaleihin reagoidaan museossa asianmukaisilla toimenpiteillä.
(SPECTRUM)
- Museo on selkeästi tunnistanut ja määrittänyt vastuut kuntokartoitusten suorittamisesta.
(SPECTRUM)
Sidosprosessit: Luettelointi, tutkimus, konservointitoimenpiteet, näytteiden hoito.
Konservointitoimenpiteet 65
Ennaltaehkäisevien ja korjaavien konservointitoimenpiteiden dokumentaatio ja informaation hallinta.
Menestystekijät
64 SPECTRUM 4.0 s. 43-48. 65 SPECTRUM 4.0 s. 49-51.
43
- Konservointitoimenpidettä koskevat tiedot ovat saatavilla kokoelmahallintajärjestelmässä
objektin tunnuksella ja ne ovat ajantasaista. (SPECTRUM)
- Konservointitoimenpiteisiin tulee olla niitä suorittavalla valtuutus ennen niiden aloittamista.
(SPECTRUM)
- Konservointitoimenpiteen tietoihin tulee tallentaa kaikki sitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot
pitäen sisällään konservaattorin nimen, konservaattorin organisaatiota koskevat tiedot ja
toimenpiteen tai toimenpiteiden päivämäärät. (SPECTRUM)
- Objektin luettelointitietuetta tulee päivittää, jos konservointitoimenpiteen seurauksena joko
saavutetaan tai menetetään objektia koskevaa informaatiota. (SPECTRUM)
- Konservointitoimenpiteiden jälkeen toteutettavat määräaikaistoimenpiteet tulee olla
suunniteltu etukäteen päivämäärän tarkkuudella. (SPECTRUM)
Elävien kokoelmien hoito
Elävien kokoelmien hoito käsittää kasvitieteellisten puutarhojen ja eläintarhojen elävien kokoelmien
ylläpitoon liittyvät toimenpiteet ja seurannan.
Toimijat: Museoammattilaiset, asiantuntijat.
Lopputilanne: Kokoelma pysyy elinvoimaisena ja sitä voidaan kasvattaa asetettujen tavoitteiden
mukaisesti.
Menestystekijät:
- käytäntöjen luominen, kehittäminen ja noudattaminen
- hiljaisen tiedon dokumentoiminen ja jakaminen
Mittarit: Elävien näytteiden suuri geneettinen variaatio (saman lajin sisällä) ja pieni kuolleisuus.
Näytteiden hoito
Näytteiden hoito on kokoelman olosuhteiden seurantaa ja näytteiden kunnon tarkkailua, jolla turvataan
ja varmistetaan näytteiden ja niiden sisältämän informaation säilyminen.
Lähtötilanne: Kokoelmaa säilytetään kokoelmapolitiikan linjausten mukaisesti.
Lopputilanne: Kokoelman olosuhteita seurataan ja näytteiden kuntoa tarkkaillaan, tarkkailun tuloksena
saatujen havaintojen edellyttämät toimenpiteet tehdään ja niiden vaikutusta seurataan.
Toimijat: Museoammattilaiset.
Menestystekijät: Kokoelmapolitiikan ja käytäntöjen luominen, kehittäminen ja noudattaminen.
44
Elävien kokoelmien näytteiden hoito
Kasvitieteellisten puutarhojen ja eläintarhojen elävien kokoelmien ylläpitoon liittyvät toimenpiteet ja
seuranta, joiden avulla kokoelma pysyy elinvoimaisena ja sitä voidaan kasvattaa asetettujen tavoitteiden
mukaisesti.
Omistaja: Museo.
Lähtötilanne: Kokoelman sisältö ja tavoitteet tunnetaan.
Lopputilanne: Kokoelma pysyy elinvoimaisena (mahdollisimman pieni kuolleisuus) ja sitä voidaan
kasvattaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Toimijat: Museoammattilaiset, asiantuntijat.
Menestystekijät: Käytäntöjen luominen, kehittäminen ja noudattaminen, hiljaisen tiedon
dokumentoiminen ja jakaminen.
Mittarit: Elävien näytteiden suuri geneettinen variaatio (saman lajin sisällä) ja pieni kuolleisuus.
45
4.2.2. Tiedonvälitys
Kuva 5. Tiedonvälitys
Näyttely- ja tapahtumatuotanto66
Näyttelytuotanto on museoiden ydintoimintaa. Tapahtumatuotanto tukee usein näyttelytoimintaa ja voi
liittyä näyttelytuotantoon, mutta voi myös olla näyttelyistä irrallista. Tavoitteena on museon
ohjelmatoiminnan toteuttaminen, kävijöiden saaminen ja kokoelmien esitteleminen.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset, ulkopuoliset asiantuntijat, palveluntarjoajat, asiakkaat.
Tuotokset: Kaikki kertyvä tieto, joka palvelee museon toimintaa.
Sidosprosessit: Tiedon tallennus ja säilytys, tiedonvälitys, tutkimus, viranomaistoiminta, tukiprosessit.
66 vrt. SPECTRUM 4.0, s.68–74. SPECTRUM-standardin Use of Collections-prosessi pitää sisällään mm. näyttelytoiminnan, tutkimusprosessit ja museopedagogiikan.
46
Näyttely
Prosessi kattaa museon pysyvien, vaihtuvien, kierto- ym. näyttelyiden toteuttamisen. Tavoitteena on
museon näyttelyohjelman toteuttaminen. Prosessin tarkoituksena on näyttelyn tuotannon kuvaaminen,
jäsentäminen ja vaiheistaminen sekä kokoelmahallinnan tukeminen.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset, ulkopuoliset asiantuntijat, palveluntarjoajat. Asiakkaat.
Syötteet: Kokoelmien liikkuvuuteen liittyvät tapahtumat. Konservointi ym. kokoelmien ylläpitoon
liittyvät toimenpiteet. Näyttelytuotannon kautta kertyvä kokoelmiin liittyvä tieto.
Lähtötilanne: Päätös tiettyä aihetta käsittelevän näyttelyn toteuttamisesta.
Lopputilanne: Näyttely on ohi tai näyttelyn kierto on päättynyt, aineisto on palautettu kokoelmiin,
kokoelmatiedot on täydennetty näyttelyn kartuttaman tietämyksen osalta.
Menestystekijät: Sujuvuus, vaiheistus ja liittyminen toisiin prosesseihin, kokoelmahallinnan
palveleminen.
Mittarit: Prosessin toteutuminen, aikataulussa ja budjetissa pysyminen sekä kävijätavoitteiden
saavuttaminen.
Tapahtumatuotanto
Prosessiin kuuluu museon näyttelyihin ja muuhun toimintaan, kuten julkaisuihin liittyvien tapahtumien
toteuttaminen. Tavoitteena on museon näyttely- ja muun toiminnan tukeminen. Prosessin tarkoituksena
on tapahtuman toteuttamisen kuvaaminen, tapahtuman liittäminen muihin prosesseihin, esim. näyttely
ja julkaisuprosessiin.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset, ulkopuoliset asiantuntijat, palveluntarjoajat. Tapahtumassa esiintyvät
tahot. Asiakkaat.
Lähtötilanne: Tarve tapahtuman toteuttamiselle muihin prosesseihin liittyen. Päätös tapahtuman
toteuttamisesta.
47
Lopputilanne: Tapahtuma on ohi ja siihen liittyvät tiedot kuten osallistujamäärät tallennettu,
tapahtumiin liittyvä digitaalinen materiaali on tallennettu.
Menestystekijät: Tiedotus, muun toiminnan tukeminen.
Mittarit: Osallistujamäärä, onnistunut tapahtuma.
Museopedagogiikka
Museon kokoelmia ja niistä kerättyä tietoa käytetään museon pedagogisen työn suunnittelussa ja
toteuttamisessa. Tietoja täydennetään museokokoelmista pedagogisen työn yhteydessä tehdyllä
tutkimuksella ja yleisöltä tai oppijoilta saadulla palautteella ja tiedoilla.
Omistaja: Museo.
Lähtötilanne: Tilanteen etukäteiskartoitus: onko kyseessä ryhmä vai yksittäiskävijätilanne tai
yksittäisryhmätilanne (ns. kaikki museon kävijät). Määritellään käynnin tavoitteet ryhmän näkökulmasta.
Lopputilanne: Opetus- ja oppimistapahtumat on pidetty, niistä saatu palaute on käsitelty ja soveltuvilta
osin tallennettu museon tietojärjestelmään.
Toimijat: Museoammattilaiset, asiakkaat.
Asiakkaat: Sisäiset asiakkaat museossa kokoelmayksikkö, näyttely-yksikkö, pedagoginen yksikkö tai
yleisöpalvelun työntekijät. Ulkoiset asiakkaat: organisaatio tai henkilö, joka osallistuu
museopedagogiseen toimintaan oppijana tai opettajana.
Sidosryhmät: Museolehtori / pedagoginen yksikkö; kokoelmavastaava; näyttelyprojektin vastaava,
yleisöpalvelun työntekijät, tiedottaja, päivähoito, perusopetus, eritasoiset oppilaitokset, kaikki museon
kävijät, segmentoidut ryhmät ja kävijät.
Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Suunniteltaessa museopedagogista ohjelmaa erityisesti
oppilaitoksille on tärkeää löytää relevantti yhteys opintosuunnitelmiin. Näitä yhtymäkohtia
kartoitettaessa ja kokoelmiin tai näyttelyihin liittyvää materiaalia laadittaessa tarvitaan teoksista,
objekteista ja ilmiöistä kuvia, av-materiaalia, taustatietoa ja viittauksia muihin tietolähteisiin. Olemassa
olevien käyttö- ja opetuskokoelmien identifiointi, kunto- ja saatavuustiedot. Tarvitaan tietoa siitä, miten
kokoelmajärjestelmään talletettua tietoa saa käyttää pedagogisessa työssä (tekijänoikeudet,
tutkimusluvat, käyttö internetissä tai sosiaalisessa mediassa, QR-koodeissa jne.).
Menestystekijät: Mahdollisuus hyödyntää museon moniammatillista osaamista tarvittaessa. Tarvittaessa
museokäynnin sisältöä voidaan räätälöidä ryhmän tarpeiden mukaan. Henkilökohtaisella asiakkaan tai
ryhmän ohjaamisella merkittävä rooli prosessissa, ei toimi pelkällä teknologialla. Tietojärjestelmän
48
kannalta on oleellista tietojärjestelmään tallennetun kokoelmatiedon löytyminen museopedagogisen
työn pohjamateriaaliksi. Tiedon joustava siirtäminen pedagogiseen käyttöön jalostettavaksi eri
muodoissaan (kuvat, tekstinkäsittelyohjelmat, www-sivut jne.). Valmistetun pedagogisen materiaalin ja
käynnin tuottaman uuden tiedon tallentaminen järjestelmään (vrt. yleisöpalautteen tallentaminen).
Prosessin keskeiset resurssit ja muut volyymitiedot: Koordinoiva pedagogi, museon pedagogisen linjan
kirjaaminen koko henkilökunnan tiedoksi. Kaikkien ei tarvitse olla pedagogeja, mutta pedagogi yksinään
ei pysty toiminaan eli museon läpimenevä pedagoginen linja tulee olla kaikkien työntekijöiden tiedossa
ja oma rooli prosessissa tiedostettu.
Prosessin ohjaus ja kehittämismenettely: Prosessia ohjaa museon oma strategia ja sen painopisteet.
Jatkuva koulutus pedagogian ja arviointimenetelmien kehittyessä.
Rajapinnat muihin prosesseihin: Luettelointi, tietopalvelu
Julkaiseminen 67
Julkaiseminen liittyy museon ydintoimintoihin. Perinteisesti julkaiseminen liittyy läheisesti esimerkiksi
näyttelytoimintaan (näyttelyluettelot, näyttelyjulkaisut) ja tutkimustoimintaan. Nykyään julkaisemisen
kenttä on laajentunut huomattavasti. Esimerkiksi erilaiset digitaalisen ja verkkojulkaisemisen muodot
sekä viestintään liittyvät materiaalit kuuluvat julkaisemiseen. Tavoitteena on museon asiantuntemuksen
ja tiedon jakaminen sekä näyttelyiden ja museon muun toiminnan tukeminen. Kokoelmahallinnan
kannalta erityinen julkaisemisen muoto on kokoelmatietojen tai kokoelmien julkaisu, joka saattaa
esimerkiksi ulkoympäristössä olevien kohteiden tiedot verkossa saataville (vrt. esim. www.rky.fi).
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset, ulkopuoliset asiantuntijat, palveluntarjoajat.
Asiakkaat.
Syötteet: Museon kokoelmiin liittyvä tutkimustieto ja muu vastaava tieto.
Tuotokset: Julkaisut, myyntituotot, kokoelmiin liittyvä tieto.
Prosessin lähtötilanne: Päätös julkaisun tekemisestä.
Lopputilanne: Julkaisu on julkistettu.
Prosessin menestystekijät: Prosessin toteutuminen sekä aikataulussa ja budjetissa pysyminen.
Sidosprosessit: Luettelointi, kokoelmien liikkuvuus.
67 Vrt. SPECTRUM 4.0, s-68-74.
49
Tieto- ja kokoelmapalvelut
Prosessissa välitetään tietoja ja saatetaan sitä asiakkaiden käyttöön. Prosessiin kuuluu myös
tietolähteiden käytössä avustaminen.
Kokoelmapalvelut
Arkisto- ja kirjastopalvelu
Arkisto- ja kirjastopalveluprosessin tarkoituksena on museon tallentamien arkisto- ja kirjastokokoelmien
saattaminen asiakkaiden käyttöön. Prosessiin sisältyvät museon arkisto- ja kirjastopalvelun asiakkaiden
tiedontarpeet, museon ylläpitämät toiminnot ja palvelut niiden täyttämiseksi sekä toimintojen ja
palveluiden lopputulokset.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset, asiakkaat.
Lähtötilanne: Museon tallentamiin arkisto- ja kirjastokokoelmiin tai niihin liittyvään tietoon kohdistuvan
tiedontarpeen ilmeneminen (esim. aineistokysely).
Lopputilanne: Museon tallentamat arkisto- ja kirjastokokoelmat ja niihin liittyvä tieto on saatettu
asiakkaan käytettäväksi ja asiakas on saanut tarvitsemansa tiedon, palvelun tai fyysisen suoritteen.
Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Vaihtelevat tiedontarpeet (vapaasti määritelty tiedontarve,
määritelty käyttötarkoitus).
Menestystekijät: Arkisto- ja kirjastokokoelmien saavutettavuus, käytettävyys ja aineistoon liittyvä
tiedonhallinta (luettelointi, tietokannat, asiasanoitus, hakupalvelut).
Mittarit: Aineiston tilausten ja käytön määrä, asiakaskäyntien määrä.
Keskeiset resurssit ja muut volyymitiedot: Arkisto- ja kirjastokokoelmien tietokanta ja sen
toiminnallisuus, aineiston käyttöoikeuksien ja rajoitusten hallinta.
Rajapinnat muihin prosesseihin: Kokoelmapalvelu, luettelointi, digitointi, kuvapalvelu, metatietojen
ylläpito ja hallinta, neuvonta.
Kokoelmapalvelu
Prosessin tarkoituksena on museon tallentamien ja säilyttämien kulttuuri- tai luonnonperintökohteiden
ja niihin liittyvien tietojen saattaminen asiakkaiden käyttöön palveluiden kautta. Prosessiin sisältyvät
50
asiakkaiden tiedontarpeet ja niiden toteuttamiseksi ylläpidetyt toiminnot ja palvelut sekä niiden
lopputulokset.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset, kokoelmapalveluiden käyttäjät.
Lähtötilanne: Museon tallentamiin ja säilyttämiin kulttuuri- tai luonnonperintökohteisiin sekä niihin
liittyviin tietoihin kohdistuvan tiedontarpeen ilmeneminen (esim. lainapyyntö, näyttely, kokoelmiin
kohdistuva aineistokysely).
Lopputilanne: Asiakas on saanut tarvitsemansa tiedon, palvelun tai suoritteen (esim. aineistolaina).
Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Tiedontarpeet ja niiden kohteet vaihtelevat laajasti ja kattavat koko
museon toimialan ja asiantuntemuksen.
Menestystekijät: Kokoelmien hallinta ja saavutettavuus, tietokannat.
Mittarit: Toteutuneet palvelut ja niiden suoritteet (esim. lainat, näyttelyt).
Rajapinnat muihin prosesseihin: Luettelointi, digitointi, säilytys, metatietojen ylläpito ja hallinta,
kuvapalvelu, arkistopalvelu, konservointitoimenpiteet, näyttely, julkaiseminen.
Kuvapalvelu
Prosessiin sisältyvät museon kuvapalveluiden asiakkaiden tiedontarpeet, museon toteuttamat toiminnot
ja palvelut niiden täyttämiseksi sekä tarjottujen palveluiden ja toimintojen lopputulokset. Tarkoituksena
on museon kokoelmiin tallennetun visuaalisen kulttuuri- ja luonnonperinnön ja siihen liittyvän
tiedon saattaminen asiakkaiden käyttöön.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset, kuvapalveluiden käyttäjät.
Lähtötilanne: Museon kokoelmiin tallennettuun visuaaliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvän
tiedontarpeen ilmeneminen (esim. kuvatilaus).
Lopputilanne: Asiakas on saanut tarvitsemansa tiedon, palvelun tai fyysisen suoritteen (esim.
kuvatiedosto).
51
Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Havaittu vapaamuotoinen tiedontarve tai määritelty käyttötarkoitus
(esim. julkaisu).
Menestystekijät: Tehokas aineisto- ja tiedonhaku, riittävät aineistoon liittyvät metatiedot, riittävä
tietous hallinnallisista metatiedoista (tekijänoikeuksien valvonta, käyttöoikeudet).
Mittarit: kuvapalveluiden kyselyjen määrä, kuvatilausten määrä, palvelusta saadut tulot.
Rajapinnat muihin prosesseihin: Kokoelmapalvelu, arkistopalvelu, digitointi, luettelointi, valokuvaus ja
kuvantaminen, näyttely, julkaiseminen.
Asiakkaan ohjaus ja neuvonta
Asiakkaan ohjaus
Prosessiin kuuluvat museon lakisääteisiin tehtäviin ja niiden hoitamiseen (muu kuin viranomaistoiminta)
liittyvään asiantuntijuuteen (esim. kulttuuriperinnön hoito, paikallismuseotyö, kokoelmien hallinta)
kohdistuvan ohjaustarpeen ilmeneminen, ohjaukseen liittyvät toiminnot (esim. ohje, keskustelu,
katselmuskäynti, valvonta, palaute) ja niiden toteuttaminen.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset, ohjauspalveluita tarvitsevat yksityiset asiakkaat, yhteisöt ja organisaatiot.
Lähtötilanne: Museon lakisääteisiin tehtäviin ja niiden hoitamiseen liittyvään asiantuntijuuteen (esim.
kulttuuriperinnön hoito, paikallismuseotyö, kokoelmahallinta) kohdistuvan ohjaustarpeen ilmeneminen.
Lopputilanne: Asiakas on saanut tarvitsemansa vastineen (esim. ohje, keskustelu, katselmuskäynti,
valvonta, palaute) ohjaustarpeelleen.
Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Asiakkaiden neuvonnan tarve vaihtelee (yksittäiseen esineeseen
liittyvä neuvontatarve, avustuksiin liittyvä neuvonta jne.).
Menestystekijät: Yhteistyön jatkuvuus, vuorovaikutus ja tuloksekkaat toimintatavat.
Neuvonta
Prosessiin sisältyvät neuvontatarpeen ilmeneminen, toteutunut kontakti asiakkaan kanssa sekä
neuvonnan toteuttaminen ja sen vaatimat toimenpiteet. Prosessin tarkoituksena on museon
lakisääteisiin tehtäviin (muu kuin viranomaistoiminta) ja niiden hoitamiseen liittyvän asiantuntijuuden
(esim. rakennustutkimus, arkeologinen tutkimus, paikallismuseotyö, kokoelmatyö) saattaminen
asiakkaiden käyttöön neuvonnan kautta.
52
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset, neuvontaa tarvitsevat museon ulkoiset asiakkaat (yksityishenkilöt,
yhteisöt, organisaatiot) sekä vertaisorganisaatiot ja kollegat.
Lähtötilanne: Museon lakisääteisiin tehtäviin ja niiden hoitamiseen liittyvään asiantuntijuuteen
kohdistuvan neuvontatarpeen ilmeneminen (esim. puhelu tai sähköpostikysely).
Lopputilanne: Asiakas on saanut tarvitsemansa asiantuntijapalvelun ja tiedon lyhytkestoisen
neuvontakontaktin kautta.
Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Vaihteleva neuvontatarve: esim. ympäristönhoitoon, rakennuksiin ja
niiden kuntoon tai korjaustarpeeseen tai kokoelmanhoitoon liittyvä ongelmatilanne.
Menestystekijät: Museon tarjoama riittävä asiantuntijuus.
Mittarit: Toteutunut neuvontapalvelu ja siitä saatu palaute.
Rajapinnat muihin prosesseihin: Asiakkaan ohjaus, konservointitoimenpiteet, kokoelmapalvelu,
kuvapalvelu, arkistopalvelu, tutkimus
Kokoelmien liikkuvuus
Kokoelmien liikkuvuus jakautuu kuuteen prosessiin: lähtevään lainaan, vastaanotettavaan lainaan,
sijoitukseen, näytteiden vaihtoon, säilytykseen ja kuljetukseen.
Lähtevä laina 68
Lähtevän lainan prosessi pitää sisällään määriteltyä tarkoitusta varten toiseen museoon tai
yksityishenkilölle lainattavan objektin tai objektien lainan dokumentoinnin ja hallinnan laina-aikana.
Tavoitteena on, että museon kokoelmaesineitä lainataan sujuvasti, asianmukaisesti ja
kokoelmaturvallisuus huomioiden.
Menestystekijät
- Museolla tulee olla oma lainapolitiikka. Kaikki lainapyynnöt käsitellään museon lainapolitiikan
mukaisesti. (SPECTRUM)
- Museo huolehtii kirjallisen sopimuksen laatimisesta sekä lainanantajalle että lainan
vastaanottajalle ennen kuin laina laitetaan käytäntöön. (SPECTRUM)
68 SPECTRUM 4.0 s. 20-25.
53
- Lainasopimuksessa on kirjallisesti sovittu, että laina on tehty ennalta määritellyksi ajanjaksoksi.
(SPECTRUM)
- Museon tulee säilyttää tiedot kaikista lähtevistä lainoista. Näihin tietoihin tulee olla merkitty
lainan vastaanottaja, laina-aika ja lainan syy. (SPECTRUM)
- Museon tulee pystyä kontrolloimaan riittävän tehokkaasti lähtevän lainaan kohdistuvia eri
toimenpiteitä. (SPECTRUM)
- Museon tulee varmistua siitä, että lainan vastaanottaja voi taata riittävät lainattavaan objektiin
kohdistuvat hoito- ja turvallisuustoimenpiteet sekä järjestää lainattavalle objektille
lainasopimuksessa määritellyt olosuhteet. (SPECTRUM)
- Museon tulee taata, että kaikki lainattavat objektit ovat asiankuuluvalla tavalla vakuutettu laina-
aikana. (SPECTRUM)
Vastaanotettava laina 69
Vastaanotettavan lainan prosessi pitää sisällään museon lainaamien objektien hallinnan ja
dokumentoinnin, joista se on vastuussa määritellyn ajanjakson. Lainatut objektit on lainattu museoon
lainasopimuksessa määritettyä tarkoitusta varten. Tällä tarkoituksella viitataan yleensä objektien
asettamiseen esille näyttelyssä, mutta vastaanotettavan lainan prosessi pitää sen lisäksi sisällään
rajapintoja tutkimuksen, konservoinnin, tutkimuksen, valokuvauksen ja julkaisun prosesseihin.
(SPECTRUM)
Vastaanotettavan lainan prosessi mahdollistaa museon kokoelmiin kuulumattoman kohteen saamisen
museon käyttöön. Tietoa kokoelmaesineestä välittyy siten sekä lainaavalle taholle että laajemmalle
yleisölle.
Menestystekijät
- Museon tulee aina määritellä lainan syy (esim. näyttely) mahdolliselle vastaanotettavalle lainalle
ennen lainapyynnön lähettämistä. (SPECTRUM)
- Lainattuun objektiin tulee kohdistaa samat kokoelmahoitotoimenpiteet kuin mihin tahansa
museon pysyviin kokoelmiin kuuluvaan objektiin. (SPECTRUM)
- Lainanantajan ja lainan vastaanottajan tulee aina solmia kirjallinen sopimus ennen lainan
asettamista täytäntöön. (SPECTRUM)
- Museon tulee varmistaa, että se pystyy noudattamaan kaikkia lainaan liittyviä ehtoja ja
toteuttamaan lainasopimuksessa edellytetyt olosuhteet. (SPECTRUM)
- Jokainen lainasopimus on tehty ennalta määritellyiksi ajanjaksoiksi. (SPECTRUM)
- Museon tulee varmistaa, että objektit on vakuutettu koko laina-ajaksi. (SPECTRUM)
- Museolla tulee pystyä riittävän tehokkaasti ohjaamaan vastaanotettavan lainan toimenpiteitä.
(SPECTRUM)
69 SPECTRUM 4.0 s. 78-83.
54
- Museon tulee taata, että lainattujen objektien sijainnista säilytetään ajantasaista informaatiota.
(SPECTRUM)
- Museon tulee taata, että lainattujen objektien turvallisuudesta säilytetään ajantasaista
informaatiota. (SPECTRUM)
- Museon tulee taata, että lainattujen objektien fyysisistä olosuhteista ja ympäristöstä
ylläpidetään ajantasaista informaatiota. (SPECTRUM)
- Museon tulee varmistaa, kaikki lainaan liittyvä dokumentaatio säilytetään. (SPECTRUM)
- Museon tulee varmistaa, että kaikki oleellinen informaatio liittyen lainan vastaanottajaan ja
lainaan on lainanantajan saatavilla. (SPECTRUM)
Sijoitus 70
Prosessissa museon kokoelmiin kuuluvan taideteoksen (tai esineen) sijoitetaan tai talletetaan esim.
virastoon tai laitokseen. Taideteoksen omistajuus ja säilytysvastuu säilyy museolla. Tavoitteena on
museokokoelman saavutettavuus, tiedon lisääminen ja sijoituspaikan ympäristön viihtyvyyden
lisääminen.
Toimijat: Museomammatilaiset.
Asiakkaat: Sijoitus-/talletuskohteet.
Syötteet: Tieto kohteen sijainnista.
Sidosprosessit: Luettelointi.
Näytteiden vaihto
Näytteiden vaihdossa runsaita objektityyppejä vaihdetaan puuttuviin tai harvalukuisiin kokoelman
kartuttamiseksi kokoelmapolitiikan linjausten mukaisesti.
Lähtötilanne: Kokoelman sisältö ja lisäystarpeet tunnetaan.
Lopputilanne: Kokoelmaa on kartutettu vaihdoilla kokoelmapolitiikan linjausten mukaisesti (runsaita
objektityyppejä vaihdettu puuttuviin/harvalukuisiin tyyppeihin).
Toimijat: Museoammattilaiset.
Menestystekijät: Kokoelmapolitiikan ja käytäntöjen luominen, kehittäminen ja noudattaminen.
Mittarit: Vaihtojen lukumäärä.
70 Vrt. SPECTRUM 4.0, s. 33-35.
55
Rajapinnat muihin prosesseihin: Metatiedot ja versiointi, tutkimus.
Säilytys
Prosessi kuvaa museon kokoelmiin sisältyvän kohteen säilyttämisen valvotuissa olosuhteissa. Prosessi
sisältää myös olosuhteiden valvonnan työnkulun. Museon kokoelmiin kuuluva kohde on sen
vaatimuksien mukaisissa olosuhteissa säilytettynä ja sen olosuhteita valvotaan.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset.
Asiakkaat: Museo.
Syötteet: Tiedot kohteen olosuhdevaatimuksista ja toteutuneista olosuhdeominaisuuksista.
Tuotokset: Tiedot kohteen olosuhdevaatimuksista ja toteutuneista olosuhdeominaisuuksista.
Sidosprosessit: Sijoitus, luettelointi, hoito ja konservointi.
Kuljetus 71
Kuljetusprosessi pitää sisällään objektien kuljetuksen hallinnan ja kuljetukseen liittyvän dokumentaation.
Prosessi pitää sisällään ne objektit, joista museo on kuljetuksen aikana joko osittain tai kokonaan
vastuussa. (SPECTRUM)
Menestystekijät
- Jokaisen kuljetuksen tulee noudattaa museon kuljetuksia koskevia kirjallisia käytänteitä.
(SPECTRUM)
- Museon tulee taata, että lainattujen objektien kuljetuksissa noudatetaan lainasopimuksessa
määriteltyjä ehtoja. (SPECTRUM)
- Kuljetettavista objekteista tulee teettää kuntokartoitus ennen kuljetuksen järjestämistä.
(SPECTRUM)
- Kuljetettavat objektit tulee olla lainasopimuksen mukaisesti vakuutettu ennen kuljetuksen
järjestämistä. (SPECTRUM)
- Jokaisesta kuljetuksesta laaditaan suunnitelma, joka pitää sisällään riskien kartoituksen ja
pelastussuunnitelman. (SPECTRUM)
71 SPECTRUM 4.0 s. 36-39.
56
4.2.3. Tutkimus
Kuva 6. Tutkimus
Tutkimus
Prosessin kuvauksen esimerkkeinä on erilaisia tieteellisiä menetelmiä, kuten kuvassa 6 esitetään.
Tutkimus käyttää ja tuottaa kokoelmia. Tutkimus on prosessi, jolla erilaiset tutkimukset ja niiden
tulokset kytketään kokoelmahallintajärjestelmään. Esimerkkejä erilaisista tutkimusprosesseista ovat
kokoelmia tuottava ja täydentävä tutkimus, kokoelmiin ja aineistoihin pohjautuva tutkimus,
arkistotutkimus, laboratoriotyönkulku, selvitykset, arkeologiset kaivaukset ja seurannat.
Toimijat: Tutkimuksen tekijätaho, kokoelmahallintajärjestelmää käyttävä organisaatio.
Tuotokset: Kokoelmahallinnan tietojen perusteella saatu tutkimus ja sen tulokset ovat osa
kokoelmahallinnan tietokokonaisuutta tai tutkimuksen tuottama uusi aineisto on osa kokoelmahallinnan
tietokokonaisuutta.
Kokoelmia tuottava ja täydentävä tutkimus
Tavoitteena on kytkeä tutkimus ja sen tulokset kokoelmahallintajärjestelmään tai tuoda tutkimuksessa
syntyneet (hankitut) kohteet kokoelmahallinnan piiriin.
Kokoelmiin ja aineistoihin pohjautuvat tutkimus 72
Kokoelmiin ja aineistoihin pohjautuva tutkimus on eri metodein tehtävää tutkimusta, joka käyttää
kokoelmanhallintaan tallennettuja tietoja.
72 Vrt. SPECTRUM 4.0, s.68-74.
57
4.2.4. Viranomaistoiminta
Kuva 7. Viranomaistoiminta.
Viranomaistoiminnan prosesseissa huolehditaan museoiden viranomaisasemaan liittyvistä tehtävistä ja
velvollisuuksista.
Luvat
Lupia myöntävä viranomainen tarvitsee luvan käsittelyyn tietoja kokoelmahallinnasta tai
kokoelmahallintajärjestelmään tallennettuun kohteeseen liittyy lupa, jonka tiedot tulee tallentaa.
Omistaja: Museo tai kulttuuriympäristöstä vastaava yksikkö tai vastuualue.
Toimijat: Lupia myöntävä viranomainen, kokoelmahallintajärjestelmää ylläpitävä organisaatio. Muut
viranomaiset ja luvan asianosaiset.
Tuotokset: Lupaan liittyvät tiedot on tallennettu luvassa käsitellyille kohteille.
Lausunnot
Omistaja: Museo tai kulttuuriympäristöstä vastaava yksikkö tai vastuualue.
Lähtötilanne: Lausuntopyyntö.
Lopputilanne: Lausunto lähtee määräajassa.
Asiakkaat: Viranomaiset (lausunnon pyytäjä) ja lausunnon kohteena olevat asiakkaat (esim.
rakennusluvan hakija).
58
Sidosryhmät: Muut viranomaiset kuin lausunnon pyytäjä, suunnittelijat, luvan hakija(t), kuntalaiset.
Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Oikea-aikainen lausuntoprosessi ja jouheva prosessin sujuminen
laadukkaasti.
Menestystekijät: Eri toimijat tuntevat prosessin ja etenevät sen mukaisesti, vuorovaikutus ja riittävät
resurssit.
Mittarit: Lausuntoprosessin sujuminen aikataulussa ja laadukkaasti.
Keskeiset resurssit ja muut volyymitiedot: Henkilöresurssit (rakennustutkijat, arkeologit, konservaattorit,
korjausrakentamiseen suuntautuneet arkkitehdit) ja ajan tasalla olevat inventoinnit ja tutkimustieto.
Ohjaus ja kehittämismenettely: Lausuntoprosessin eri vaiheet tunnistettu eri sidosryhmien ja
asiakkaiden keskuudessa.
Rajapinnat muihin prosesseihin: Rakennuslupahakemuksiin, kaavoitukseen, ympäristöön ja arkeologiaan
liittyvät prosessit.
4.2.5. Tukiprosessit
Tukiprosessit ovat kokoelmahallintaa tukevia muita museotyön prosesseja.
Formaattimuunnokset
Formaattimuunnoksilla tarkoitetaan museon kokoelmahallinnan järjestelmien (taustajärjestelmien)
digitaalisen aineiston metatiedon muuntamista siirtokelpoiseen formaattiin. Prosessi tuottaa, tai
avustaa tuottamaan, rajapintoja ja menetelmiä digitaalisen aineiston tietojen siirtoa varten. Tavoitteena
on mahdollistaa museoiden digitaalisen aineiston siirtämisen muihin palveluihin oikeissa
(standardi)formaateissa.
Toimijat: Museon kokoelmahallinnan kokonaisuudesta vastaava yksikkö. Museon kokoelmahallinnasta
tietoja vastaanottavat toimijat. Museokävijät ja kokoelmista tietoja hakevat loppukäyttäjät
tietoverkossa. Museon kokoelmahallinnan (ja tietohallinnon) henkilöt. Taustajärjestelmien toimittajat ja
IT-konsultit. KDK-asiakasliittymästä ja pitkäaikaissäilytyksestä vastaavat tahot.
Syötteet: Taustajärjestelmissä oleva digitaalinen aineisto pitäen sisällään digitaaliset tallenteet ja niitä
koskevan metadatan. Digitaalista aineistoa taustajärjestelmissä siirretään muihin palveluihin.
59
Tuotokset: Muunnosten toteuttaminen taustajärjestelmissä ja niiden rajapinnoissa. Ohjeistus ja
dokumentaatio formaattien käyttöön ja formaattimuunnoksiin.
Sidosprosessit: KDK-kokonaisarkkitehtuurin standardisalkun ylläpitoprosessi sekä asiakasliittymän ja
pitkäaikaissäilytyksen tiedonsiirron prosessit.
Digitointi
Digitoinnissa museon tallennusvastuualueeseen kuuluvien analogisten tietolähteet muunnetaan
digitaaliseen muotoon ja ne tallennetaan, säilytetään ja saatetaan asiakkaiden käyttöön. Tavoitteena on
varmistaa (mahdollisesti hauraiden ja huonokuntoisten) kokoelmiin kuuluvien objektien ja
dokumenttien sisältämän informaation saatavuus, käytettävyys sekä tukea niiden säilyvyyttä.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Museoammattilaiset. KDK.
Lähtötilanne: Digitointia varten valittu ja järjestetty aineisto on valmis digitoitavaksi ja on toimitettu
digitoinnista vastaavalle henkilölle. Tämän jälkeen suunnitellaan objektien digitointijärjestys.
Suunnitteluvaiheeseen kuuluu myös tarvittavan laitteiston hankkiminen (kamerat, skannerit, nauhurit,
adapterit, piuhat, ohjelmistot jne), mikäli kyse on organisaatiolle ei-tyypillisen aineiston digitoinnista.
Lopputilanne: Objekti on digitoitu ja tallennettu välitöntä ja tulevaa käyttöä varten aineistotyypin
kannalta relevantissa formaatissa. Pitkäaikaissäilytystä varten tallennetaan mahdollisimman
korkealaatuinen digitaalinen tiedosto kokoelmahallintajärjestelmään KDK:n PAS-järjestelmän
edellyttämissä säilytys- ja siirtokelpoisissa tiedostomuodoissa. Digitoitujen tiedostojen jälkikäsittely
jatkuu luettelointiprosessina. Digitoinnin ”purku” jatkuu logistiikkaprosessina.
Valokuvaus ja kuvantaminen
Prosessiin kuuluu museon tallennusvastuualueeseen kuuluvien objektien ja ilmiöiden dokumentointi
valokuvausta ja muita menetelmiä käyttäen (esim. laserkeilaus, 3D-skannaus, äänittäminen,
videoiminen) sekä kuvien, vedosten ja muiden lopputuotteiden tallentaminen, säilyttäminen ja
saattaminen asiakkaiden käyttöön. Tavoitteena on rikastaa museoiden tarjoamaa informaatiota
visuaalisen ja audiovisuaalisen viestinnän keinoin, dokumentoida objekteja ja ilmiöitä.
Omistaja: Museo tai ulkoinen asiantuntija (ostopalvelu).
Toimijat: Museoammattilaiset, kuvaa tarvitseva organisaatio tai henkilö.
Lähtötilanne: Objektin tai tapahtuman valinta tai aineistopyyntö.
60
Lopputilanne: Käyttötarkoitusta varten sopiva tuotos (digitaalinen tiedosto/vedos /tuloste) on valmis
luetteloitavaksi ja/tai esitettäväksi/käytettäväksi halutussa muodossa. Lisäksi tulevaa käyttöä ja KDK:n
PAS-järjestelmää varten tallennetaan mahdollisimman korkealaatuinen säilytys- ja siirtokelpoinen
digitaalinen tiedosto tietojärjestelmään.
Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Resoluution ynnä muut kriteereiden tarpeenmukaisuus
varmistettava.
Menestystekijät: Metatietojen tallentuminen taltiointihetkellä. Tiedostojen tallentaminen
yhteiskäyttöisiin järjestelmiin.
Tietojärjestelmän kannalta oleellista: Jo kuvattujen/kuvaamattomien kohteiden hakeminen ja
löytyminen, kaikkien kuvaversioiden linkittäminen objektiin, tapahtumaan tai ilmiöön mahdollista.
Digitaalisen kuvan metadatan (IPTC/EXIF) vienti tietojärjestelmään automaattisesti.
Rajapinnat muihin prosesseihin: Täytyy tarvittaessa käydä uudelleen läpi
Sopimukset
Prosessin tarkoituksena on varmistaa kokoelmiin otettujen objektien omistussuhteet, käyttö, säilytys- ja
immateriaalioikeudet sekä museon kokoelmiin otettujen ja museon toiminnassa käytettävien (esim.
TAKO, Collections Mobility, talletukset) objekteihin liittyvien tietojen laillinen käyttö. Museon
perussopimuskäytännöt voidaan jakaa seuraavasti: hallinta- ja omistusoikeus, immateriaalioikeudet,
kokoelmien liikkuvuus, kokoelmien käyttö ja hallinta.
Omistaja: Museo.
Toimijat: Sopimuksen laatija museossa, ulkoinen asiakas (lahjoittaja, deponoija, kuvia tilaava yritys tai
henkilö jne.).
Lähtötilanne: Sopimuksiin liittyen prosessin lähtötilanne voi olla joko työntekijän palkkaaminen
(valokuvaaja, dokumentoija), tekijänoikeuksien ym. immateriaalioikeuksien siirtäminen, lahjoitusten
vastaanottosopimukset (omistusoikeus, salassapito / julkisuus / käyttö), talletussopimukset (TAKO,
Collections Mobility, määräaikais- ja ainaistalletukset), lainasopimukset, tutkimussopimukset (yritysten
ja julkisyhteisöjen kanssa solmittavat sopimukset niiden toiminnan dokumentointiin ja tutkimukseen
liittyen) tai tekijänoikeudenalaisen materiaalin esittämiseen liittyvät sopimukset. Lupiin liittyen
prosessin lähtötilanne voi liittyä luvan hankkimiseen omaan toimintaan tai lupien antamiseen muille.
Muille annettuihin lupiin lukeutuvat kuvaus- ja haastatteluluvat erilaisiin nykydokumentointiin liittyen,
luvat dokumentointiaineiston käyttöön, tietyntyyppisten kokoelmien hallussapitoon, hoitoon ja
61
säilytykseen tarvittavat luvat: esim. aseenkantoluvat, räjähdeluvat, luonnontieteellisen
havaintomateriaalin (mm. suojellut eläinlajit) hallussapito.
Lopputilanne: Tarpeiden mukainen juridisesti pätevä sopimus on solmittu, allekirjoitettu, arkistoitu
arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti ja annettu tiedoksi kaikille, joiden työhön se vaikuttaa
(esim. lupa julkaista kokoelmatieto kuvineen internetissä syötetty tietokantaan).
Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Tietojärjestelmä mahdollistaa (ainakin) yleisimmissä sopimuksissa
määriteltyjen ehtojen kirjaamisen, hakemisen ja niiden mukaan lajittelun ts. tietojärjestelmä tukee sitä,
että sovitut asiat tulevat käytäntöön ja kaikkien asianosaisten tietoon (esim. credit line, käytön
rajoitukset jne.) ja helposti saataville. Tietojärjestelmässä on eri käyttäjätasoja, jotka rajoittavat
tarvittaessa määritettyjen tietojen saatavuutta. Tietojärjestelmä mahdollistaa objektien tietojen keräilyn
ja yhdistämisen valmiisiin sopimuspohjiin (esim. lainasopimukset, kuvankäyttösopimukset) tai tietojen
siirtämisen tekstinkäsittelyyn tai muuhun vastaavaan järjestelmään sopimusten laatimista vasten.
Menestystekijät: Selkeät ohjeet toimintatavoista kussakin tilanteessa. Nimetyt vastuuhenkilöt ja heidän
varahenkilönsä. Yhteistyö organisaation (sopimusasioista vastaavan) juristin kanssa.
Mittarit: Alhaiset oikeudenkäyntikulut, valmiit sopimuspohjat yleisimpiin tilanteisiin,
rutiinisopimuksissa nopea läpimenoaika (selvät toimintamallit esim. siitä, kenen nimi tarvitaan mihinkin
paperiin).
4.3. Loogiset tietovarannot
Loogisten tietovarantojen avulla esitetään, mitkä tietokokonaisuudet kannattaa koota yhteen
tavoitetilan näkökulmasta. Tietovaranto-termi ei vielä ota kantaa siihen, miten tieto taltioidaan
fyysisesti, vaan looginen tietovaranto voidaan taltioida fyysisesti erillisiin tietokantoihin, yhteen
tietokantaan – tai ei tietokantaan lainkaan (vrt. luku Fyysiset tietovarannot).
Prosesseissa käytettävien tietovarantojen kuvaaminen auttaa organisaatiota suunnittelemaan
tiedonhallinnan ja -huollon mahdollisimman hyvin toimintaa tukevaksi ja järkeistämään tiedon
tuottamisen prosesseja. Loogisten tietovarantojen kuvaus varmistaa tiedon hallittavuuden sekä sen, että
samaa tietoa ei taltioida moneen paikkaan. Se esittää, mitkä tietokokonaisuudet kannattaa koota yhteen
ja mitä niistä tarvitaan keskitetysti hallinnoitavina ydintietoina.
Kokoelmahallinnan ylätason loogisia tietovarantoja ovat:
Pysyvät tunnukset
Pysyvät tunnukset ovat museon tallentaman ja säilyttämän, kulttuuri- tai luonnonperintöön sisältyvän
62
kokonaisuuden (esim. museo-objektin, arkistoaineiston, kuvauksen, havaintotiedon tai näytteen),
kohteen tai muun tallennetun yksikön yksilöiviä, ainutkertaisia tunnuksia. Niiden avulla voidaan
yksittäinen digitaalinen aineisto tai kuvailukokonaisuus tunnistaa muista samankaltaisista digitaalisista
aineistoista. Pysyvä tunniste annetaan aineistoille, joita on tarkoitus säilyttää hyvin pitkään laitteistoista
ja tietojärjestelmistä riippumatta.
Metatieto
Metatieto on yleisesti tietoa tiedosta eli jotakin tietovarantoa tai säilytysyksikköä kuvailevaa tietoa.
Kokoelmahallinnassa metatieto kuvaa museon tallentamien ja säilyttämien, kulttuuri- tai
luonnonperintöön sisältyvien aineistojen (esim. museo-objektien, arkistoaineiston, kuvausten,
havaintotietojen, näytteiden), kohteiden tai muiden tallennettujen yksiköiden ominaisuuksia,
kontekstia, sisältöä, rakennetta sekä näiden hallintaa ja käsittelyä koko elinkaaren ajan.
Osallisten tuottamat aineistot
Osallisten tuottamat aineistot ovat museon tallentamiin ja säilyttämiin tietoihin tai museon toimialaan
liittyviä, käyttäjien tai muiden osallisten tuottamia tietoja tai aineistoja, joita saadaan esimerkiksi
seurannan, keruiden, kyselyiden, verkkopalveluiden rekisteröityneiden käyttäjien (esim.
luontopäiväkirja) sekä sosiaalisen median kautta.
Auktoriteettitiedot
Auktoriteettitieto on kontrolloitu, pysyväluonteinen, aiheenmukaisesti koottu ja järjestetty hierarkkinen
tietokokonaisuus, jonka tarkoitus on parantaa tiedon esittämisen ja kuvailun sekä luetteloinnin
yhdenmukaisuutta sekä tuotetun tiedon käytettävyyttä ja löydettävyyttä.
Oikeustiedot
Oikeustiedot ovat museon tallentamaan kulttuuri- tai luonnonperintöön sisältyvän objektin, näytteen,
havaintotapahtuma- tai kohdekuvauksen, muun aineiston tai tietokokonaisuuden käyttöön sekä
saataville saattamiseen liittyviä oikeudellisia ja sopimusperusteisia tietoja, rajoituksia ja ehtoja.
Sijainti
Museon tallentamaan kulttuuri- tai luonnonperintöön sisältyvän objektin, näytteen,
havaintotapahtuma- tai kohdekuvauksen, muun aineiston tai tietokokonaisuuden sijaintitieto
kokoelmissa sekä sen valmistukseen, syntyyn, löytöön ja/tai käyttöön liittyvät sijaintitiedot. Tällainen on
esimerkiksi varastopaikkamerkintä.
Sopimukset
Kokoelmahallintaan liittyvien erityyppisten sopimusten muodostama tietovaranto.
Seurannan ja valvonnan tietovarannot
Museon kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen ja vaalimiseen liittyvien viranomais- ja
lakisääteisten tehtävien ja toimenpiteiden suorittamisesta syntyvät kokoelmahallinnan tietovarannot.
63
Analyysiaineistot
Analyysiaineistot ovat museon kokoelmiin sisältyvien, muualla tuotettujen tai museon oman toiminnan
tuloksena syntyneitä analyysiaineistoja, esim. ajoituslaboratorion tuottamia aineistoja.
Tilastot
Tilastojen tietovaranto sisältää kokoelmahallinnan prosesseissa syntyvät ja niitä kuvaavat tilastotiedot.
Kokoelmaturvallisuuden tiedot
Kokoelmahallinnan turvaamiseen ja suojeluun liittyvät sekä sen tuottamat tietovarannot.
Tietojärjestelmätiedot
Tietojärjestelmätietoihin kuuluvat museon kokoelmahallinnassa käytettyjen tietojärjestelmien tiedot.
Formaattikirjasto
Formaattikirjastoon sisältyvät kuvaukset museon kokoelmahallinnan tiedontallennuksessa käyttämistä
tiedostomuodoista sekä sovelluksista, joilla ne ovat avattavissa ja/tai muunnettavissa muodosta toiseen
sekä näiden kehityksen seurannasta karttuva tieto.
4.3.1. Ydintiedot
Loogista tietovarannoista on tunnistettu ydintiedot. JHS 17973 määrittelee ydintiedon seuraavasti:
”Ydintieto on koko organisaation toiminnan kannalta välttämätöntä perustietoa. Ydintiedoksi
luokitellaan tieto, jota organisaatio tarvitsee toiminnassaan samanlaisena ja -laatuisena tai jota useampi
prosessi tarvitsee tai hyödyntää. Ydintiedolle on ominaista, että tieto on organisaation toiminnan
näkökulmasta pysyvää ja kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai tulisi olla yhtenäinen käsitys koko
organisaatiossa.”
Ydintietojen tunnistaminen on tärkeää päällekkäisen työn poistamiseksi ja kustannusten säästämiseksi.
Ydintiedoille on pyritty nimeämään mahdollisia ylläpidollisia ja hallinnollisia vastuutahoja tai alustavia
olemassa olevia pohjatietolähteitä.
Seuraavat loogiset tietovarannot ovat ydintietoja:
Pysyvät tunnukset
Auktoriteettitiedot
Roolikuvaukset
Nimiauktoriteettitiedot
Ajan auktoriteettitiedot
Tekijänoikeustiedot
Toimintakuvaukset
Paikannimiauktoriteettitiedot
Paikkatieto
73 http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs179
64
Taksonomia
Kuvailun kontrolloidut sanastot
4.4. Palvelutasojen harmonisointi
Tietovarantojen tärkeyttä toiminnan kannalta on kuvattu tietovarantojen palvelutasojen avulla.
Palvelutasot korostavat tietokannan saatavuuden ja käyttövalmiuden priorisointia, erityisesti sen kautta,
miten nopeasti ongelmatilanteista toivutaan.
Tietojärjestelmän palvelutoimittajan ja käyttäjäorganisaation välillä sovitaan yleensä palvelun
käytettävyysajasta ja tuen saatavuudesta. JHS174 -suositus74 antaa ohjenuoran tämän määrittämiseen
palvelutasojen avulla. Se määrittelee erikseen palveluluokat tukipalveluille, palvelinten käyttöpalveluille
ja tietoliikenteen peruspalveluille.
5. Fyysisen tason arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin fyysistä tasoa kutsutaan myös toteutustasoksi. Taso kiinnittää määritellyn ja
suunnitellun kokonaisuuden todellisen toteutuksen kuvaukseksi.
5.1. Fyysiset tietovarannot
Fyysiset tietovarannot -kuvaus listaa varsinaiset todelliset tietokannat ja muut fyysiset tietovarannot
nykytilan kuvauksena, siinä missä loogiset tietovarannot keskittyvät tavoitetilan tasolla kuvattuihin
käsitteellisiin kokonaisuuksiin. Lista auttaa muodostamaan kokonaiskuvan museoiden käytössä olevista
tietovarannoista, niiden elinkaaren vaiheesta ja suhteesta yhteisten palvelujen kehittämiseen. Fyysisten
tietovarantojen kuvaukset ovat erinomainen väline toimintojen kehittämisen ja muutoksenhallinnan
tueksi.
Museoiden kokonaisarkkitehtuuriryhmä lähetti kesäkuussa 2015 kaikille maakuntamuseoille, alueellisille
taidemuseoille ja valtakunnallisille erikoismuseoille sekä Museovirastolle ja Kansallisgallerialle fyysisiä
tietovarantoja ja tietojärjestelmiä kartoittavan kyselyn. Vastauksia kyselyyn kertyi yhteensä 28:lta eri
organisaatiolta. Kyselyssä kartoitettiin museoiden digitaalisia ja muita tietovarantoja. Museoalalla on
käytössään tiedon tallennuksen koko kirjo. Museoilla on käytössään erilaisia tietojärjestelmiä ja
tietokantoja. Digitaalisen tallentamisen ohella museot tallentavat yhä informaatiota myös
paperimuodossa. Keskeiset fyysiset tietovarannot on kuvattu liitteessä A.4.
Fyysiset tietovarannot sisältävät muun muassa tietoja objekteista ja kulttuuri- tai luonnonympäristöstä,
erilaisia analyysejä ja mittausaineistoja sekä arkisto- ja kirjastotietoja.
74 http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs174
65
5.2. Järjestelmäsalkku
Järjestelmäsalkku sisältää keskeisen informaation järjestelmäkokonaisuuden hallintaan. Museoiden
kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurin järjestelmäsalkku on jaettu organisaatioittain ja
organisaatiotyypeittäin (kulttuurihistorialliset museot, taide- ja erikoismuseot sekä luonnontieteelliset
museot).
66
A. Liitteet
Dokumentin liitteinä ovat luettelot museoalaa koskevista lainsäädännöistä ja sopimuksista, museoiden
tietojärjestelmistä sekä loogisista ja fyysisistä tietovarannoista. Liite B pitää sisällään Museoiden
kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Lisäksi liitteenä on sanasto (liite C), johon on koottu museoalan
keskeiset käsitteet selityksineen.
A.1. Arkkitehtuurityötä ohjaavia linjauksia
Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2020
Selitys: Museoiden kokonaisarkkitehtuurin kehityksessä on huomioitava OKM:n strategiset linjaukset
niiltä osin kuin ne koskevat museoalaa.
Vaikutus: Yksi OKM:n strategisista päämääristä on sivistyksen vetovoiman säilyttäminen. Muiden
muistiorganisaatioiden tavoin museot keskittyvät aineistojen säilyttämiseen, jakamiseen ja
hyödyntämiseen, jonka kautta museoilla on merkittävä rooli OKM:n sivistysalueen strategisten
päämäärien toteutuksessa.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/opetusministerion_strategia_2020.html
Kulttuuripolitiikan strategia 2020
Selitys: Linjaus määrittelee niitä ylätason tavoitteita, joiden saavuttamista kokonaisarkkitehtuurilla tulisi
edistää.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Kulttuuripolitiikan_strategia_2020
Vaikutus: Kulttuuripolitiikan kehittämisen tavoitteista museoalaa koskevat ainakin kulttuurisen
perustan vahvistaminen, kulttuurin kansantaloudellista merkityksen vahvistaminen, kansainvälistymisen
ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisen näkökulmat sekä kulttuuripalvelujen saatavuuden ja laadun
parantamisen painotukset. KDK:n mittakaavassa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus aineistojen
jakamisen ja hyödyntämisen mahdollistajana nousee keskeiseksi tekijäksi.
Museopoliittinen ohjelma (valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä)
67
Selitys: Työryhmä laatii ehdotuksen museopoliittisiksi linjauksiksi ja painopisteiksi Suomessa.
Ohjelmassa otetaan kantaa muun muassa museolaitoksen rakenteeseen, valtionosuusjärjestelmän
toimivuuteen ja rahoituksen kohdentumisen perusteisiin. Lisäksi siinä esitetään vaihtoehtoja museoiden
ja kulttuuriperinnön hyödyntämiseksi voimavarana sekä uuden toiminnan mahdollistajana.
Museopoliittisen ohjelmatyön etenemistä voi seurata sivulta: https://museopolitiikka.wordpress.com/
Tuottava ja uudistuva Suomi: Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020
Selitys: Museoiden kokonaisarkkitehtuuri nivoutuu kansallisiin kulttuuri- ja tiedepolitiikan strategisiin
linjauksiin, joita ovat muun muassa laadukkaiden kulttuurin ja tieteen digitaalisten tietovarantojen
tuottamisen ja verkkosaatavuuden edistäminen sekä verkko-oppimisympäristöjen ja
tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen
http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1225475
Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta (ATT)
Selitys: ATT-hankkeen tavoitteena on edistää tiedettä avoimuuden keinoin ja lisätä tieteen
yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tämä tapahtuu parantamalla tutkimuksen tuottaman tiedon hallintaa
ja hyödyntämistä. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista
tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti
yhteiskunnassamme. ATT-hankkeen tiekartta on etenemissuunnitelma suomalaisille tutkijoille,
tutkimusryhmille, tutkimusorganisaatioille, päättäjille, rahoittajille sekä kansalaisille avoimen tieteen ja
tutkimuksen edellytyksien, hyödyntämisen ja käytännön soveltamisen edistämiseksi vuosina 2014-2017.
http://avointiede.fi/
http://avointiede.fi/avoimen-tieteen-ja-tutkimuksen-tiekartta
Vaikutus: Tavoitteena on tunnistaa ylätasolla yhteneviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää KDK:n
yhteydessä.
A.2. Lainsäädäntö ja sopimukset A.2.1. Lainsäädäntö
Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/63475
Velvoittava.
Ei koske yliopistojen alaisia laitoksia, mutta reunaehtojen noudattaminen luo edellytyksiä
75 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634
68
yhteistoiminnalle julkishallinnon ja muiden julkista valtaa käyttävien organisaatioiden kesken. Edellyttää
kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttämistä.
Laki viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista
22.12.2011/140676
Velvoittava.
Museolaki 3.8.1992/72977
Velvoittava.
Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan
ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta
tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville,
harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.
Museolain perusteella määritellään myös museoiden valtionosuuskelpoisuus.
Valtioneuvoston asetus museoista 22.12.1995/119278
Velvoittava.
Asetus täydentää museolakia valtionosuuden saamisen edellytyksien osalta muun muassa
museotyöntekijän kelpoisuusvaatimuksiin ja toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyen. Asetuksessa
annetaan myös korotetun valtionosuuden edellytykset.
Laki Museovirastosta 23.4.2004/28279
Lain mukaan kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten on opetusministeriön
alainen Museovirasto.
Valtioneuvoston asetus Museovirastosta 195.2004/40780
Museovirastossa on Suomen kansallismuseo, joka toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona,
sekä muita toimintayksiköitä. Museoviraston tehtävänä on johtaa ja kehittää muinaismuistohallintoa ja
maan museotointa; toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana
asiantuntijaviranomaisena sekä huolehtia alaa koskevan lainsäädännön toteutumisesta yhdessä muiden
viranomaisten ja muun museolaitoksen kanssa; vastata osaltaan muinaisjäännösten, rakennuskulttuurin
ja kulttuuriympäristön hoidosta ja valvonnasta ja huolehtia alan kehittämisestä; suorittaa esihistorian,
historian, kansatieteen, merihistorian, numismatiikan, rakennushistorian ja taidehistorian alaan
76 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111406 77 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920729 78 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20051192 79 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040282 80 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040407
69
kuuluvaa tallennusta ja tutkimusta; huolehtia kulttuurihistoriallisen kansalliskokoelman kartuttamisesta
ja hoidosta; ylläpitää museoita ja järjestää näyttelyitä; hoitaa museolaitokselle myönnettävään
valtiontukeen liittyvät erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät; toimia arkeologisen ja meriarkeologisen
aineiston keskuskonservointilaitoksensa sekä huolehtia restaurointialan ohjauksesta ja valvonnasta;
edistää neuvonta- ja valistustoiminnan keinoin kulttuuriperinnön säilyttämistä ja hoitoa.
Laki Kansallisgallerista 889/201381
Kulttuuriperinnön vahvistamiseksi ja taiteellisen sivistyksen edistämiseksi on kuvataiteen
valtakunnallisena museona toimiva Kansallisgalleria.
Kansallisgalleria on itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön
toimialaan.
Kansallisgallerian tehtävänä on huolehtia 6 §:ssä tarkoitetun Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja
kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa, osallistua taidemuseoalan
asiantuntijana museoalan kehittämiseen sekä huolehtia muista sille laissa säädetyistä tai opetus- ja
kulttuuriministeriön antamista tehtävistä. Tehtäviään hoitaessaan Kansallisgalleria vahvistaa kuvataiteen
yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Kansallisgalleriaan kuuluvia museoita ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja
Sinebrychoffin taidemuseo. Kutakin museota johtaa museonjohtaja.
Valtioneuvoston asetus Kansallisgalleriasta 1074/201382
Kansallisgallerian toimintaa ohjaava asetus, joka tarkentaa yllä olevaa lakia muun muassa kokoelmien
ylläpidon ja henkilöstön kelpoisuusvaatimusten osalta.
Yliopistolaki 24.7.2009/55883
§72 Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Luonnontieteellinen keskusmuseo. Luonnontieteellinen
keskusmuseo vastaa luonnontieteellisten kansalliskokoelmien säilyttämisestä, kartuttamisesta ja
näytteillepanosta sekä näihin liittyvästä tutkimuksesta ja opetuksesta.
Arkistolaki 23.9.1994/83184
Velvoittava.
Kuntalaki 17.3.1995/36585
Velvoittava.
81 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130889 82 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131074 83 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558 84 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831 85 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365
70
Hallintolaki 6.6.2003/43486
Velvoittava.
Laki ohjaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa ja tukee hallinnon palvelujen
laatua ja tuloksellisuutta.
Henkilötietolaki 22.4.1999/52387
Velvoittava.
Laki koskee yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja
käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/62188
Velvoittava.
Laki koskee oikeutta saada tietoa viranomaisten julkisista asiakirjoista sekä viranomaisena toimivan
vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja
yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista samoin kuin viranomaisten
velvollisuuksista lain tarkoituksen toteuttamisessa.
Koskee lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää
hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa.
Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 16.6.2004/51689
Velvoittava.
Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/40490
Velvoittava.
Tekijänoikeusasetus 21.4.1995/57491
Velvoittava.
Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 5.6.2002/45892
Velvoittava.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/13293
Velvoittava.
86 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 87 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 88 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 89 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040516 90 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 91 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574 92 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020458 93 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
71
Maankäyttö- ja rakennusasetus 10.9.1999/89594
Velvoittava.
Laki rakennusperinnön suojelemisesta 4.6.2010/49895
Velvoittava.
Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/48096
Velvoittava.
Muinaismuistolaki 17.6.1963/29597
Velvoittava.
Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja
historiasta. Kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo Museovirasto.
Irtainten muinaisesineiden osalta säädetään, että vähintään sata vuotta vanhaksi oletettavan rahan,
aseen, työkalun, koristeen, astian, kulkuvälineen tai muun sellaisen esineen, jonka omistajaa ei tiedetä,
löytäjän on toimitettava esine sellaisenaan Museovirastoon, jolla on oikeus lunastaa esine korvausta
vastaan. Merestä tai vesistöstä löydetty laivan tai muun aluksen hylky, joka voidaan olettaa vähintään
sata vuotta vanhaksi, tai sellaisen hylyn osa on rauhoitettu.
Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/109698
Velvoittava.
Laki oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta 25.11.2002/97399
Velvoittava.
Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta 5.2.1999/115100
Velvoittava.
Laissa tarkoitettuja kulttuuriesineitä ovat yli 100 vuotta vanhat esineet. Taideteosten, käsikirjoitusten,
sävellyskäsikirjoitusten ja kulkuneuvojen ikäraja on 50 vuotta. Lakia sovelletaan lähinnä Suomessa
valmistettujen esineiden vientiin. Jos esine on tehty ulkomailla, sen on pitänyt olla Suomessa vähintään
50 vuotta viimeisten 100 vuoden aikana ja oltava riittävä yhteys suomalaiseen kulttuuriin. Kokoelmille
94 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895 95 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498 96 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850480 97 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1963/19630295 98 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 99 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020973 100 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990115
72
sekä kansalliseen merkkihenkilöön ja historiaan liittyville esineille ei aseteta ikärajaa. Merkkihenkilöihin
liittyviä esineitä voivat olla kirjeenvaihto, päiväkirjat ja valokuvat sekä arvo-, kunnia- ja ansiomerkit.
Lupaa edellyttävät kaikki arkeologiset irtaimet esineet, jotka on löydetty maasta tai vedestä.
Kulttuuriesineitä ei saa viedä maasta ilman lupaa. Museovirasto toimii yleisenä lupaviranomaisena ja
taideteosten osalta Valtion taidemuseo. Museovirasto voi siirtää päätösvaltaansa mm. maakunnalliselle
tai muulle keskusmuseolle tietyn esineryhmän osalta.
Euroopan neuvoston asetus(EY) kulttuuriesineiden viennistä N:o 116/2009101
Velvoittava.
Laki Euroopan talousalueen valtion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta
16.12.1994/1276102
Velvoittava.
Laki kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevan pöytäkirjan eräiden
määräysten hyväksymisestä ja pöytäkirjan soveltamisesta 15.7.1994/1135103
Velvoittava.
Laki varastetuista tai laittomasti maastaviedyistä kulttuuriesineistä tehdyn Unidroit'n
yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta
28.5.1999/877104
Velvoittava.
Asetus arkeologisen perinnön suojelua koskevan tarkistetun eurooppalaisen yleissopimuksen
voimaansaattamisesta 31.3.1995/486105
Velvoittava.
Asetus Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen
voimaansaattamisesta 1.2.1992/10106
Velvoittava.
Tasavallan presidentin asetus Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä
yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain
101 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:039:0001:0007:fi:PDF 102 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941276 103 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19941135 104 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990877 105 www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950486 106 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920010
73
voimaantulosta 10.3.2006/14107
Velvoittava.
Asetus Euroopan kulttuuriyleissopimuksen voimaansaattamisesta 30.1.1970/6108
Velvoittava.
Kirkkolaki 26.11.1993/1054109
Velvoittava.
Laki ortodoksisesta kirkosta 10.11.2006/985110
Velvoittava.
Laki paikkatietoinfrastruktuurista 12.6.2009/421111
Velvoittava.
"Paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain (421/2009) 3 §:ssä tarkoitettuja paikkatietoaineistoja ovat: q)
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen aineistot
biomaantieteellisistä alueista; s) Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon, Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen aineistot lajien levinneisyydestä;"
Valtioneuvoston asetus paikkatietoinfrastruktuurista 1.10.2009112
Velvoittava.
A.2.2. Kohdealuetta koskevat kansainväliset sopimukset
Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemiseksi aseellisen selkkauksen sattuessa 1954 (ns. Haagin
sopimus)113
Ohjaava.
Vastuutaho: UNESCO / OKM.
Yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron
kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi 1970. (ns. Unidroit'n sopimus)114 Suomen hallituksen ratifioima 1999
107 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2006/20060014 108 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700006 109 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054 110 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060985 111 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090421 112 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090725 113 http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/haag?lang=fi 114 http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/kulttuuriomaisuus
74
Ohjaava.
Vastuutaho: (UNESCO) OKM
Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta 1972 (ns.
Maailmanperintösopimus)115 (Suomi liittyi 1987)
Ohjaava.
Vastuutaho: UNESCO / OKM.
Yleissopimus Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta (Suomi ei ole ratifioinut)
Ohjaava.
Vastuutaho: UNESCO
Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisestä 2003116, Suomi liittyi sopimukseen 2013
Ohjaava.
Vastuutaho: UNESCO / OKM.
Yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 2005 Suomi hyväksyi
2006.
Ohjaava.
Vastuutaho: UNESCO / OKM.
EU:n perussopimus, artikla 167
”Unioni myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa
niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä
kulttuuriperintöä.”
Vastuutaho:
Euroopan kulttuuriyleissopimus 1954 (Suomi osallistui tarkkailijana 1963 alkaen ja liittyi 1970)
Puitteet laajalle toiminnalle koulutuksen, kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön alueilla
Vastuutaho: Euroopan komissio / OKM?
115 http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/mperintosopimus 116 http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/09/unesco_yleissopimus.html
75
Eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta Malta/Valetta 1992/1995 117
Ohjaava.
Vastuutaho: Euroopan komissio / OKM?
Yleissopimus Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelusta Granada 1985 Suomi ratifioinut 1992
Vastuutaho: Euroopan komissio / OKM?
Eurooppalainen maisemayleissopimus Florence 2000. Suomi on ratifioinut 2005
Vastuutaho: Euroopan komissio / OKM?
Puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä Faro 2011 Faron sopimus118
Suomi ratifioinut 2015
Vastuutaho: Euroopan komissio / OKM?
A.2.3. Kohdealuetta koskevat kansainväliset standardit
SPECTRUM
SPECTRUM on englantilaisen Collections Trust -organisaation kehittämä ja ylläpitämä
kokoelmahallintaan keskittyvä standardi. SPECTRUM on käytössä tuhansissa museoissa eri puolilla
maailmaa luettelointia ohjaavana ja kokoelmiin liittyviä prosesseja mallintavana käytännön
ohjeistuksena.
Museovirasto ja Collections Trust solmivat joulukuussa 2013 yhteistyösopimuksen SPECTRUM-
standardin käyttämisestä. Museovirasto liittyy SPECTRUM-yhteisöön muiden standardin kääntäneiden ja
lokalisoineiden National Partnereiden seuraan. National Partnerina Museovirasto ylläpitää ja kehittää
kansallista käännöstä SPECTRUM-standardista, seuraa sen käyttöä Suomessa ja osallistuu
kansainväliseen kehitystyöhön. Muita National Partnereita ovat Belgia, Brasilia, Saksa, Hollanti, Norja,
Portugali ja Slovenia.
SPECTRUM sisältää kuvaukset 21:sta kokoelmahallintaan liittyvästä prosessista sekä määrittelyt
objekteista luetteloitavista tiedoista. Museo 2015 -hankkeessa SPECTRUM-standardista on suomennettu
117 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1995/19950026/19950026_2 118 http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/5wvfHVXjQ.html
76
ja muokattu suomalaisiin käytäntöihin soveltuvaksi version 4.0 liite 1 (Appendix 1, Information
Requirements).119 Se sisältää yli 500 yksittäistä luettelointiohjetta esimerkkeineen. Museoiden
luettelointiohjeesta on jätetty pois ne SPECTRUMin ohjeet, jotka ovat tarpeettomia tai suomalaisiin
käytäntöihin soveltumattomia. Ohjeeseen on lisätty suomalaisessa luetteloinnissa välttämättömiä
luettelointiohjeita, joita SPECTRUM ei sisällä.
CEN/TC 346 ”Conservation of Cultural Heritage” – kultuuriperinnön vaalimisen standardit
Ainoa eurooppalainen standardisoimiskomitea, joka vastaa kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyvien
standardien valmistelusta. Sen sateenvarjon alla laaditaan mm. korjausrakentamista, konservointia,
valaistusta, energiatehokkuutta, pakkauksia ja kuljetusta, kokoelmien säilymisen turvaamista, sisä- ja
ulkopuolisen ilmaston mittaamista ja konservointiprosessia käsittelevät standardit. Ryhmän
suomalainen seurantaryhmä SR 216120 toimii Suomen standardisoimisliitto SFS:n alaisuudessa ja siinä on
jäseniä mm. Museovirastosta, ICOM Suomen komitea ry:stä ja Pohjoismaisen konservaattoriliiton
Suomen osastosta (PKL). Seurantaryhmä SR 216 seuraa ja vaikuttaa toimialansa eurooppalaiseen
standardisointiin, ottaa kantaa standardiehdotuksiin ja päättää kääntämisestä.
A.2.4. Kohdealuetta koskevat kansainväliset julistukset ja suositukset
Kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus121 2001 Jäsenvaltiot sitoutuvat toimiin
tehdäkseen Unescon kulttuurista moninaisuutta koskevan yleismaailmallisen julistuksen tunnetuksi ja
erityisesti tekemään yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi
Vastuutaho: Unesco
Suositus taiteilijan asemasta. Helsinki 1983
Vastuutaho: Unesco
Suositus historiallisesti huomattavien alueiden suojelusta ja merkityksestä nykypäivänä, Helsinki 1982
Vastuutaho: Unesco
Suositus kulttuuri- ja luonnonperinnön kansalliseksi suojelemiseksi. Helsinki 1982
Vastuutaho: Unesco
Suositus henkisen kansanperinteen ja perinnekulttuurin suojelemiseksi. Helsinki 1992
119 www.luettelointiohje.fi 120 http://www.sfs.fi/standardien_laadinta/sfs_n_tekniset_komiteat_ja_seurantaryhmat#SFSSR216Kulttuuriperinnnvaaliminen 121www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/Liitteet/diversiteetti_FI.pd
f
77
Vastuutaho: Unesco
Recommendation on the Protection and Promotion of Museums and Collections122, 2015
Vastuutaho: Unesco ja ICOM
Museotyön eettiset säännöt123
Vastuutaho: ICOM
A.2.5. Yleiset kansalliset sidosarkkitehtuurit
Paikkatiedon viitearkkitehtuuri124
Ohjaava.
Valmistelussa oleva viitearkkitehtuuri joka tukee kunkin organisaation omaa kokonaisarkkitehtuurityötä
paikkatietonäkökulman osalta. Luonnosversio 0.8 paikkatiedon viitearkkitehtuurista julkaistiin vuonna
2013. Viitearkkitehtuuri julkaistaan keväällä 2016.
Vastuutaho: Paikkatietoasiain neuvottelukunta
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri125
Ohjaava.
Vastuutaho: Valtiovarainministeriö.
Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri126
Ohjaava.
Luonnos.
Vastuutaho: Valtiovarainministeriö.
A.2.6. Kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuurit
Kansallinen digitaalinen kirjasto -kokonaisarkkitehtuuri127
Ohjaava.
Vastuutaho: Kansalliskirjasto / OKM.
Lajitietokeskuksen kokonaisarkkitehtuuri
Vastuutaho: Valtakunnallinen lajitietokeskus.
122 http://www.unesco.org/new/fileadmin/MULTIMEDIA/HQ/CLT/images/FINAL_RECOMMENDATION_ENG_website_03.pdf 123 http://finland.icom.museum/etiikka.html 124 http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/viitearkkitehtuuri 125 http://vm.fi/julkisen-hallinnon-yhteinen-kokonaisarkkitehtuuri 126 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110407Luonno/name.jsp 127 www.kdk.fi
78
Lajitietokeskuksen perustamiskokous oli 7.9.2012, ja kokonaisarkkitehtuurityö pyritään aloittamaan
mahdollisuuksien mukaan vuoden 2013 alusta. Tulee ohjaamaan Luonnontieteellisen keskusmuseon IT-
infrastruktuurin skaalaamista valtakunnalliseksi lajitietokeskukseksi.
A.2.7. Organisaation sidosarkkitehtuurit
Museon taustaorganisaation viitearkkitehtuuri
Ohjaava.
Vastuutaho: Museon taustaorganisaatio.
Museon kokoelmapolitiikka
Ohjaava.
79
A.3. Loogiset tietovarannot
A.3
_Lo
og
ise
t ti
eto
va
ran
no
tS
ivu
1
Nim
iP
ääti
eto
läh
de
Ku
vau
sT
ieto
vara
nn
on
keskeis
et
tied
ot
Palv
elu
taso
Vastu
uta
ho
/yll
äp
itäjä
Inte
rnational S
tandard
Nam
e I
dentifier
(IS
NI,
IS
O
27729)
on n
imie
n k
ansain
välin
en
sta
ndard
itunnus.
Sitä h
alli
nnoi vuonna 2
011
peru
ste
ttu I
SN
I-keskus,
jonka t
oim
innasta
vasta
a
useid
en t
ekijä
noik
eusjä
rjestö
jen ja k
irja
sto
jen
muodosta
ma k
onsort
io (
htt
p:/
/ww
w.isni.org
).
ISN
I-tieto
kanta
(htt
p:/
/isni.oclc
.nl )
on a
vatt
u
vapaaseen k
äyt
töön t
am
mik
uussa 2
012.
Suom
en
osalta I
SN
I-tu
nnuksia
halli
nnoi K
ansalli
skirja
sto
.
Rakennusperinnön o
salta k
eskein
en o
n k
iinte
ä
rakennustu
nnus:
VR
K (
rakennuskanta
), m
yös
pure
tut
2014 a
lkaen.
Sitä e
nnen p
ure
tut
rakennukset
kultakin
org
anis
aatiolta.
MV
(m
uin
ais
jäännökset)
,
MF
A (
tote
utu
matt
om
ien s
uunnitelm
ien t
unnukset)
2.
Meta
tieto
Kokoelm
ahalli
nnassa m
eta
tieto
on m
useon t
alle
nta
mie
n ja s
äily
ttäm
ien,
kulttu
uri-
tai lu
onnonperintö
ön s
isältyv
ien a
ineis
toje
n (
esim
. m
useo-
obje
ktien,
ark
isto
ain
eis
ton,
kuvauste
n,
havain
totieto
jen,
näyt
teid
en),
kohte
iden t
ai m
uid
en t
alle
nnett
uje
n y
ksik
öid
en o
min
ais
uuksia
, konte
kstia,
sis
ältöä,
rakennett
a s
ekä n
äid
en h
alli
nta
a ja k
äsitte
lyä k
oko e
linkaare
n a
jan
kuvaavaa t
ieto
a.
Sitä v
oid
aan k
äyt
tää t
iedon t
unnis
tam
iseen,
paik
alli
sta
mis
een,
pitkäaik
ais
säily
ttäm
iseen s
ekä h
akuun.
Meta
tieto
jakautu
u k
uvaile
vaan,
teknis
een,
halli
nnolli
seen,
rakente
elli
seen ja k
äyt
töä
koskevaan m
eta
tieto
on.
Kuvaile
va m
eta
tieto
, te
knin
en m
eta
tieto
, halli
nnolli
nen
meta
tieto
, ra
kente
elli
nen m
eta
tieto
ja k
äyt
töä k
oskeva
meta
tieto
.
A/B
2.1
. Ku
vail
eva m
eta
tieto
Kuvaile
va m
eta
tieto
on m
useon t
alle
nta
mie
n ja s
äily
ttäm
ien,
kulttu
uri-
tai
luonnonperintö
ön s
isältyv
ien a
ineis
toje
n ja k
ohte
iden k
uvailu
n ja
luett
elo
innin
tuott
am
an t
iedon s
ekä n
äid
en t
ieto
jen löyt
äm
isen,
tunnis
tam
isen,
käyt
töön s
aam
isen ja y
mm
ärr
ett
ävyy
den e
delly
ttäm
ien
meta
tieto
jen k
okonais
uus.
Kuvaile
van m
eta
tiedon p
eru
ste
lla a
ineis
to,
kohde t
ai m
uu t
ieto
kokonais
uus v
oid
aan t
unnis
taa ja s
iihen liit
tyvää t
ieto
a
jalo
sta
a.
Tähän loog
iseen t
ieto
vara
nto
on s
isältyv
iä t
ieto
ele
mentt
ejä
ovat
mm
. ain
eis
ton,
sen y
ksik
ön,
kohte
en t
ai m
uun t
ieto
kokonais
uuden t
unnis
te
(esim
erk
iksi pää-,
inventa
ario-
tai kokoelm
anum
ero
), t
iedot
sen n
imis
tä,
fyys
isis
tä o
min
ais
uuksis
ta,
havain
noin
ti-,
löyt
ö-
tai keru
uta
pahtu
masta
,
valm
ista
jasta
ja s
uunnitte
lijasta
, käyt
täjä
stä
, om
istu
shis
toriasta
sekä
muis
ta k
onte
kstitiedois
ta.
Kuvaile
vaan m
eta
tieto
on s
isältyv
ät
myö
s e
rila
iset
aik
aan liit
tyvät
ilmais
ut,
käyt
ety
t hanke-,
tutk
imuspro
jekti-
tai
org
anis
aatiokohta
iset
sanasto
t (s
anasto
t, luokitusjä
rjeste
lmät,
tesauru
kset
sekä o
nto
log
iat,
jotk
a e
ivät
kuulu
aukto
rite
ett
itie
toih
in)
sekä t
iedot
kuvailu
kohte
en t
yypis
tä (
esim
. to
teutu
sty
yppi, r
akennuste
n t
yyppitie
dot
tai
taid
ete
oksen f
unktio-
tai sta
tustiedot)
.
Kuvailu
n k
ohte
esta
riip
puen jotk
ut
seura
avis
ta t
iedois
ta:
pää-,
inventa
ario-
tai kokoelm
anum
ero
; nim
itie
dot
(yle
isnim
i, e
risnim
i, m
uut
nim
et)
; obje
ktin,
näyt
teen,
havain
non t
ai kohte
en f
yysin
en k
uvailu
, fy
ysis
essä
kuvailu
ssa k
äyt
ety
t para
metr
it,
arv
ot
tai arv
ovälit
sekä
accura
cy-
tiedot;
hankin
ta-,
löyt
ö-,
havain
noin
ti-
tai
keru
uta
pahtu
man t
iedot;
valm
ista
jan,
suunnitte
lijan,
käyt
täjä
n t
ai m
uun t
oim
ijan t
iedot;
käyt
tö-
ja
om
istu
shis
torian t
iedot,
erila
iset
aik
aan ja t
ote
utu
kseen
liitt
yvät
ilmais
ut;
sis
ältöön,
om
inais
uuksiin
tai paik
kaan
liitt
yvät
kuvaustiedot
sekä k
onte
ksti-
ja luokitustiedot.
Edellä
main
ittu
jen lis
äksi m
yös e
rila
iset
tark
em
mat
ain
eis
toty
ypin
mukais
et
kuvailu
tiedot.
A/B
2.2
. Tekn
inen
meta
tieto
Teknin
en m
eta
tieto
sis
ältää t
iedot
museossa t
alle
nnett
uje
n ja
säily
tett
ävie
n,
kulttu
uri-
tai lu
onnonperintö
ön s
isältyv
ien a
ineis
toje
n,
obje
ktien ja k
ohte
iden s
äily
ttäm
isestä
, käsitte
lystä
, m
uunta
mis
esta
tois
een
muoto
on,
niid
en t
eknis
istä
yksityi
skohdis
ta s
ekä n
äid
en o
min
ais
uuksie
n ja
tapahtu
matieto
jen h
isto
riatiedot.
Säily
tykseen,
käsitte
lyyn
ja y
lläpitoon liit
tyvät
tiedot,
muuto
shis
toriat,
tois
tam
isen t
ai esittä
mis
en t
eknis
et
edelly
tykset
sekä laitte
isto
-, o
hje
lmis
to-
ja v
ers
iotiedot.
A/B
1. P
ysyvät
tun
nu
kset
XP
ysyv
ät
tunnukset
ovat
museon t
alle
nta
man ja s
äily
ttäm
än,
kulttu
uri-
tai
luonnonperintö
ön s
isältyv
än k
okonais
uuden (
esim
. m
useo-o
bje
ktin,
ark
isto
ain
eis
ton,
kuvauksen,
havain
totiedon t
ai näyt
teen),
kohte
en t
ai m
uun
talle
nnetu
n y
ksik
ön y
ksilö
iviä
, ain
utk
ert
ais
ia t
unnuksia
. N
iiden a
vulla
void
aan y
ksittä
inen d
igitaalin
en a
ineis
to t
ai kuvailu
kokonais
uus t
unnis
taa
muis
ta s
am
ankaltais
ista
dig
itaalis
ista
ain
eis
tois
ta.
Pys
yvä t
unnis
te
anneta
an a
ineis
toill
e,
joita o
n t
ark
oitus s
äily
ttää h
yvin
pitkään laitte
isto
ista
ja t
ieto
järj
este
lmis
tä r
iippum
att
a.
Sam
aan t
alle
nnett
uun a
ineis
toon s
aatt
aa
liitt
yä u
seita e
rila
isia
pys
yviä
tunnuksia
. P
ysyv
ien t
unnuste
n loog
iseen
tieto
vara
nto
on s
isältyv
ät
tunnuste
n ja n
iiden m
uodosta
mie
n järj
este
lmie
n
lisäksi eri t
unnusjä
rjeste
lmiä
tois
iinsa lin
kittä
vät
ratk
ais
ut
tai palv
elu
t.
Pys
yvä t
unnus,
tunnukseen liit
tyvä U
RI-
tunnus (
jos
sella
inen litty
y tu
nnukseen),
tie
to k
äyt
ety
stä
tunnusjä
rjeste
lmästä
(esim
erk
iksi D
igital O
bje
ct
indetifier,
Pers
iste
nt
UR
L,
Uniform
Resourc
e N
am
e,
Arc
hiv
al
Resourc
e K
eys
tai E
xte
nsib
le R
esourc
e I
dentifier)
sekä
tunnuste
n ja t
unnusjä
rjeste
lmie
n s
iltaam
isessa s
ynty
vä
tieto
.
A
A.3
_Lo
og
ise
t ti
eto
va
ran
no
tS
ivu
2
2.3
. Hall
inn
oll
inen
meta
tieto
Halli
nnolli
sessa m
eta
tiedossa k
uvata
an m
useossa t
alle
nnett
uje
n ja
säily
tett
ävie
n,
kulttu
uri-
tai lu
onnonperintö
ön s
isältyv
ien a
ineis
toje
n ja
kohte
iden s
ekä n
äih
in liit
tyvie
n m
eta
tieto
jen h
alli
nta
an ja y
lläpitoon liit
tyvät
tiedot.
Näitä h
alli
nnolli
sia
tie
toele
mentt
ejä
ovat
tiedot
kuvailu
n k
ohte
ena
ole
van a
ineis
ton o
mis
taja
sta
, hankin
nasta
, te
kijä
noik
euksie
n h
altijo
ista
,
käyt
tö-,
näyt
tö-
ja julk
isuusra
joituksis
ta s
ekä m
uis
ta e
hdois
ta.
Halli
nnolli
seen m
eta
tieto
on s
isältyy
myö
s t
ieto
kuvaill
un a
ineis
ton,
kokonais
uuden,
kohte
en t
ai m
uun t
alle
nnetu
n y
ksik
ön s
uoje
lupäätö
ksis
tä ja
-sta
tuksesta
sekä m
aahantu
onti-
tai m
aasta
vie
ntira
joituksis
ta ja n
äih
in
liitt
yvis
tä luvis
ta.
Kuvailu
n k
ohte
esta
riip
puen jotk
ut
seura
avis
ta t
iedois
ta:
ain
eis
ton,
kohte
en t
ai m
uun t
alle
nnetu
n ja k
uvaill
un y
ksik
ön
ja s
iihen liit
tyvän m
eta
tiedon o
mis
tajie
n t
iedot
(nim
i,
yhte
ystiedot
tai viit
e n
äih
in),
kokoelm
iin h
ankin
nan t
apa,
aja
nkohta
ja h
ankin
nan o
sapuolten t
iedot,
tekijä
noik
euksie
n h
altio
iden t
iedot
yhte
ystieto
ineen,
tiedot
käyt
tö-,
näyt
tö-
ja julk
isuusra
joituksis
ta p
eru
ste
luin
een,
aik
ara
join
een s
ekä n
äid
en m
ahdolli
set
viit
etiedot,
suoje
lupäätö
kseen liit
tyvät
tiedot
ja p
eru
ste
lut
sekä
aik
ara
jat,
suoje
lusta
tus s
ekä m
aasta
vie
ntiin
tai -t
uontiin
liitt
yvä lupa t
ai kie
lto p
eru
ste
luin
een ja v
iitte
ineen.
A/B
2.4
. Raken
teell
inen
meta
tieto
Rakente
elli
nen m
eta
tieto
on m
useon t
alle
nta
miin
ja s
äily
ttäm
iin,
kulttu
uri-
tai lu
onnonperintö
ön s
isältyv
iin a
ineis
toih
in ja k
ohte
isiin
sekä n
äid
en
kuvailu
tieto
ihin
liit
tyvä t
ieto
tie
don s
äily
tysm
uodosta
ja s
en r
akente
en
teknis
istä
om
inais
uuksis
ta.
Rakente
elli
nen m
eta
tieto
sis
ältää t
iedot
käyt
ety
stä
tie
dosto
muodosta
vers
iohis
torioin
een,
sen s
ynty
his
toriasta
,
eheys
tiedosta
ja s
iihen liit
tyvästä
alg
oritm
ista
, kuvailu
form
aatista
ja s
en
tasosta
tai siih
en liit
tyvis
tä k
äyt
ännöis
tä,
mahdolli
sen r
akennekart
an,
ain
eis
tokohta
iset
teknis
et
piir
teet,
tarp
eelli
set
tunnis
tetiedot,
jne.
Kuvailu
n k
ohte
esta
riip
puen jotk
ut
seura
avis
ta t
iedois
ta:
ain
eis
ton t
iedosto
muoto
sekä v
ers
iohis
toria,
tieto
ain
eis
ton
syn
nys
tä,
eheys
tieto
ja s
iihen liit
tyvä a
lgoritm
i
(tark
istu
ssum
ma),
kuvailu
ssa k
äyt
ett
y fo
rmaatt
i ja
käyt
ett
y
taso,
rakennekart
ta (
str
uctu
ral m
ap),
ain
eis
toty
ypin
mukais
ten t
eknis
ten o
min
ais
uuksie
n k
uvailu
sekä
tunnis
tetiedot.
Rakente
elli
sia
tie
toja
ovat
esim
erk
iksi tiedon
talle
nnusm
uoto
(LID
O,
MA
RC
tm
s.)
, tieto
ain
eis
ton
aitoudesta
ja e
heyd
estä
. D
igitoin
nis
sa s
ynty
vä info
rmaatio:
käyt
ety
t tiedosto
muodot,
kom
pre
ssio
tiedot.
Ain
eis
ton
säily
ttäm
isen s
eura
nnan t
uott
am
a t
ieto
, käyt
töön
tarv
itta
van a
ute
ntikoin
nin
tie
dot,
sala
usavaim
et,
sala
sanat.
A/B
2.5
. K
äytt
öä k
oskeva m
eta
tieto
Käyt
töä k
oskeva m
eta
tieto
sis
ältää m
useon t
alle
nta
man ja s
äily
ttäm
än,
kulttu
uri-
tai lu
onnonperintö
ön s
isältyv
än k
okonais
uuden (
esim
. m
useo-
obje
ktin,
ark
isto
ain
eis
ton,
kuvauksen,
havain
non t
ai näyt
teen),
kohte
en t
ai
muun t
alle
nnetu
n y
ksik
ön k
äyt
östä
syn
tyvän t
iedon.
Tälla
isia
tie
toja
ovat
esim
. käyt
tö-,
lain
aus-
ja lata
uskert
oje
n m
äärä
t, n
äid
en t
apahtu
mie
n
aja
nkohdat
ja k
esto
t, k
äyt
töta
rkoitus,
käyt
ön y
hte
ydessä s
ynty
vät
palu
uviit
teet
(tra
ck-b
ack)
sekä t
ieto
käyt
täjis
tä ja n
äid
en m
aantiete
elli
sestä
sija
innis
ta k
äyt
töta
pahtu
man y
hte
ydessä.
Käyt
tö-,
lain
aus-
ja lata
uskert
oje
n m
äärä
t, a
jankohdat,
käyt
töta
rkoitus,
palu
uviit
teet
(tra
ck-b
ack),
tie
to k
äyt
täjis
tä
sekä n
äid
en m
aantiete
elli
sestä
sija
innis
ta
käyt
töta
pahtu
man y
hte
ydessä
A
3. O
sall
iste
n t
uo
ttam
at
ain
eis
tot
Osalli
ste
n t
uott
am
at
ain
eis
tot
ovat
museon t
alle
nta
miin
ja s
äily
ttäm
iin
tieto
ihin
tai m
useon t
oim
iala
an liit
tyviä
, käyt
täjie
n t
ai m
uid
en o
salli
ste
n
tuott
am
ia t
ieto
ja t
ai ain
eis
toja
, jo
ita s
aadaan e
sim
erk
iksi seura
nnan,
keru
iden,
kys
ely
iden,
verk
kopalv
elu
iden r
ekis
terö
ityn
eid
en k
äyt
täjie
n (
esim
.
luonto
päiv
äkirja
) sekä s
osia
alis
en m
edia
n k
autt
a.
Tie
tovara
nto
on k
uulu
vat
myö
s s
osia
alis
en m
edia
n s
ovellu
ste
n a
vulla
museon a
ineis
tosta
kerä
tyt
arv
ioin
ti-
ja k
om
mentt
itie
dot
sekä joukkois
tam
isen (
cro
wdsourc
ing
)
tuott
am
at
ain
eis
tot.
Käyt
täjä
n t
uott
am
at
kuvaukset,
havain
not,
kom
mentit,
tag
it,
tiedon t
uott
aja
n n
imi ja
yhte
ystiedot
sekä t
iedon
tuott
am
isen a
jankohta
.
A
4.
Au
kto
rite
ett
itie
do
tX
Aukto
rite
ett
itie
to o
n k
ontr
ollo
itu,
pys
yvälu
onte
inen,
aih
eenm
ukais
esti k
oott
u
ja järj
este
tty
hie
rark
kin
en t
ieto
kokonais
uus,
jonka t
ark
oitus o
n p
ara
nta
a
tiedon e
sittä
mis
en ja k
uvailu
n s
ekä luett
elo
innin
yhdenm
ukais
uutt
a ja
tuote
tun t
iedon k
äyt
ett
ävyy
ttä ja löyd
ett
ävyy
ttä.
Useim
miten
aukto
rite
ett
itie
toje
n f
yysis
et
tieto
vara
nnot
tuote
taan ja y
lläpid
etä
än m
uualla
kuin
museossa.
Aukto
rite
ett
itie
dot
muodosta
vat
om
an a
ihealu
eensa
tieto
kannan,
joka o
hja
a t
iedon t
alle
nnusta
ja m
ahdolli
sta
a u
seita
hyv
äksyt
tyjä
muoto
ja.
Aukto
rite
ett
itie
dot
jakautu
vat
nim
iaukto
rite
ett
itie
toon,
rooli-
ja t
oim
inta
kuvauksiin
, kuvailu
n k
ontr
ollo
ituih
in s
anasto
ihin
,
paik
katieto
on s
ekä p
aik
annim
istö
- ja
lajin
imis
tötieto
ihin
.
AK
ansalli
skirja
sto
(K
ansalli
sbib
liog
rafia),
Taiteili
jaseura
(T
aiteili
jam
atr
ikkeli)
, S
uom
en
rakennusta
iteen m
useo (
ark
kitehdit)
ym.
4.1
. Nim
iau
kto
rite
ett
itie
toX
Nim
iaukto
rite
ett
itie
to s
isältää t
oim
ijatiedot
henkilö
-, p
erh
e-,
suku-,
ryh
mä-
ja/t
ai yh
teis
öta
son n
imitie
tona.
Toim
ijan n
imia
ukto
rite
ett
itie
to y
hdis
tää
henkilö
n ja t
äm
än n
imen e
rila
iset
kirjo
itusasut,
tra
nslit
tero
innit ja k
ieliv
ers
iot
sekä a
utt
aa e
rott
am
aan s
am
annim
iset
henkilö
t to
isis
taan.
Toim
ijan v
iralli
nen n
imi, t
äm
än k
äyt
täm
ä n
imi sekä n
imen
muut
kirjo
itusasut,
nim
ien e
rila
iset
translit
tero
intim
uodot
sekä k
ieliv
ers
iot.
AA
AT
, K
ong
ressin
kirja
sto
, U
SA
/VT
M
Gett
y U
nio
n L
ist
of
Art
ist
Nam
es
Pate
ntt
i- ja r
ekis
terihalli
tus (
Yrity
stiedot/
Y-
tunnus),
miten laaje
nneta
an o
miin
tarp
eis
iin,
epäviralli
set
ja lyh
ytaik
ais
et
ryhm
itty
mät?
4.2
. Ro
oli
ku
vau
kset
XR
oolik
uvaukset
ovat
eri t
oim
ijoid
en s
ekä o
bje
kti-
ja a
ineis
toty
yppie
n
erila
isia
roole
ja n
imis
anoin
a k
uvaavia
käsitte
itä s
ekä n
äih
in r
oole
ihin
liitt
yvie
n s
uhte
iden k
uvauksia
.
Toim
ijan r
oolia
kuvaava k
äsite y
leis
nim
enä:
tekijä
,
valm
ista
ja,
suunnitte
lija,
havain
non t
ekijä
, käyt
täjä
sekä
näih
in k
äsitte
isiin
liit
tyvät
laaje
mm
at
roolik
uvaukset
ja
yhte
ydet
muih
in r
oolik
uvauksiin
.
AA
AT
, K
ong
ressin
kirja
sto
, U
SA
/VT
M,
MV
Sekto
rita
solla
sovitut
yhdis
tett
ävis
sä k
irja
sto
- ja
ark
isto
sekto
rin r
oolim
äärity
ste
n k
anssa.
A.3
_Lo
og
ise
t ti
eto
va
ran
no
tS
ivu
3
4.3
. To
imin
taku
vau
kset
XT
oim
inta
kuvaukset
sis
ältävät
kuvaukset
eri t
oim
ijoid
en t
oim
innasta
, m
yös
his
torialli
ste
n a
iem
pie
n ja jo p
äätt
yneid
en t
oim
into
jen o
salta.
Tie
tovara
nto
sis
ältää k
uvaukset
esim
. lii
keto
imin
nan t
ai org
anis
aation m
uutt
um
isen
myö
tä m
uutt
uneesta
toim
innasta
.
Toim
ijan n
imi, a
ikaja
kson k
uvaus,
toim
innan k
uvaus,
lähde-
tai viit
etiedot.
AM
useovirasto
, K
ansalli
skirja
sto
(Kansalli
sbib
liog
rafia),
Taiteili
jaseura
(Taiteili
jam
atr
ikkeli)
, S
uom
en r
akennusta
iteen
museo (
ark
kitehdit)
ym.
4.4
. Ku
vail
un
ko
ntr
oll
oid
ut
san
asto
tX
Kuvailu
n k
ontr
ollo
idut
sanasto
t ovat
kokoelm
ahalli
nnan p
rosesseis
sa
tapahtu
vaan t
iedon k
uvailu
un ja luokitta
mis
een k
äyt
ett
äviä
kontr
ollo
ituja
ja
halli
nta
malli
n m
ukaan y
lläpid
ett
yjä,
pys
yväis
luonte
isia
sanasto
ja
(asia
sanasto
t, t
yylik
ausi- ja a
ikaja
ksoje
n k
uvailu
t, luokitte
lujä
rjeste
lmät,
tesauru
kset
ja o
nto
log
iat)
. T
ieto
vara
nto
sis
ältää m
yös e
ri järj
este
lmie
n
yhdis
täm
iseen t
ark
oitetu
t ra
tkais
ut.
Muut
kuvailu
ssa ja luett
elo
innis
sa
käyt
ety
t sanasto
t, e
sim
. pro
jekti-,
pro
sessi-,
hanke-
sekä
org
anis
aatiokohta
iset
sanasto
t ja
sanalis
tat
sis
ältyv
ät
kuvaile
van
meta
tiedon t
ieto
vara
nto
on,
ks.
Kuvaile
va m
eta
tieto
.
Kontr
ollo
ituih
in ja o
man h
alli
nta
malli
nsa m
ukaan
yllä
pid
ett
yihin
sanasto
ihin
sis
ältyv
ät
asia
sanat,
esim
.
Yle
isen s
uom
ala
isen a
sia
sanasto
n,
Museoala
n
asia
sanasto
n t
ai A
llmän t
esauru
ksen t
erm
it;
kontr
ollo
ituje
n
luokitusjä
rjeste
lmie
n luokituste
rmit,
esim
. A
rt &
Arc
hitectu
re T
hesauru
s,
Outlin
e o
f C
ultura
l M
ate
rials
,
Iconcla
ss t
ai T
ilasto
keskuksen T
ehtä
välu
okitus;
kontr
ollo
ituje
n ja h
alli
nta
malli
ltaan p
ysyv
äis
luonte
iste
n
onto
log
ioid
en s
isältäm
ät
käsitte
et,
esim
. Y
lein
en
suom
ala
inen o
nto
log
ia,
tieto
käyt
ety
stä
kontr
ollo
idusta
sanasto
sta
sekä n
äid
en s
anasto
jen s
isältäm
ien t
erm
ien
pys
yvät
toim
innalli
set
tunnukset.
AK
ansalli
skirja
sto
VM
/OK
M,
(ON
KI)
,
sekto
rikohta
iset
toim
ijat,
MA
SA
, M
useovirasto
;
ICO
NC
LA
SS
, V
TM
; A
AT
, O
CM
(H
um
an
Rela
tions A
rea F
iles,
Inc.
(HR
AF
), M
useovirasto
;
Allm
än?
4.5
. A
jan
au
kto
rite
ett
itie
do
tX
Aik
aan,
aja
nkohtiin
ja a
janja
ksoih
in liit
tyvä o
nto
log
inen a
ukto
rite
ett
itie
to.
Aja
n a
ukto
rite
ett
itie
to m
ääritt
ele
e g
eolo
gis
et,
his
torialli
set,
taid
ehis
torialli
set,
kale
nte
riin
pohja
utu
vat
ym.
aja
nja
ksot.
AS
AP
O (
Suom
en a
jalli
nen
paik
kaonto
log
ia/K
ansalli
skirja
sto
/Museovirasto
/V
TM
4.6
. P
aik
kati
eto
XP
aik
katieto
on t
ieto
ihin
, tieto
ain
eis
toih
in t
ai -k
ohte
isiin
liit
tyvä g
eodeett
inen
peru
stieto
. S
e o
n a
luett
a k
oskevaa t
ieto
a,
joka s
isältää k
ohte
en s
ijain
nin
välit
töm
änä t
ai välil
lisenä v
iitta
uksena t
iett
yyn p
aik
kaan t
ai
maantiete
elli
seen a
lueeseen.
Tie
to e
sitetä
än n
um
eerisena t
ieto
na
koord
inaatisto
ssa (
paik
an s
ijain
ti m
aapallo
lla).
[1]
Num
eerinen k
oord
inaatisto
on s
idott
u p
aik
katieto
koord
inaatt
imuodossa s
ekä k
äyt
ett
y koord
inaatisto
(paik
an
sija
inti m
aapallo
lla).
.
A/B
/DA
jan-
ja p
aik
anonto
log
ia S
AP
O (
Suom
en
paik
kaonto
log
ia)/
Kansalli
skirja
sto
Maanm
itta
usla
itos(k
oord
inatt
ijärj
este
lmä)
VR
K
Muin
ais
jäännöste
n p
aik
katiedot
MV
. R
HR
:ssä
rakennuste
n t
iedot
sija
inte
ineen.
Maata
louden
siv
ura
kennukset,
tote
utu
matt
om
at
suunnitelm
at
ja p
ure
tut
(v.2
014 a
sti)
rakennukset
määrite
llään
org
anis
atiokohta
isesti.
4.7
. P
aik
an
nim
iau
kto
rite
ett
itie
toX
Paik
annim
iaukto
rite
ett
itie
to o
n m
aantiete
elli
siin
paik
annim
iin liit
tyvä
tieto
vara
nto
, jo
ka s
isältää p
aik
annim
et,
niid
en e
ri k
irjo
itusasut
ja
his
torialli
set
nim
et.
Tie
toon liit
tyy
sekä a
jalli
nen u
lott
uvuus (
yksittä
isen
paik
an n
imi eri a
ikoin
a)
sekä p
aik
katieto
, jo
ka k
ert
oo n
imen k
uvaam
an
paik
an m
aantiete
elli
sen s
ijain
nin
.
Paik
an n
imitie
to,
aie
mm
at
nim
et,
muut
kirjo
itusasut
sekä
nim
een liit
tyvä p
aik
katieto
.
AS
AP
O (
Suom
en a
jalli
nen
paik
kaonto
log
ia/K
ansalli
skirja
sto
/Kansalli
sark
isto
Maanm
itta
usla
itos:
paik
annim
irekis
teri
Kart
at:
maanm
itta
usla
itos,
KA
, kunnat,
nim
istö
toim
ikunnat
kunnis
sa
4.8
. T
akso
no
mia
XLajin
imis
tön a
ukto
rite
ett
itie
to s
isältää luonnontiete
elli
nen lajin
imis
tön s
ekä
his
torialli
set
ja r
innakkais
nim
et.
Lajin
imis
töön s
isältyv
ät
myö
s t
iete
elli
set
ja
kansankie
liset
nim
et
sekä n
imis
töön liit
tyvät
erila
iset
luokitusjä
rjeste
lmät
ja -
hie
rark
iat.
Tie
tovara
nto
on L
uonnontiete
elli
sen k
eskusm
useon y
lläpitäm
ä.
Lajin
tie
teelli
nen n
imi, k
ansankie
liset
nim
et,
his
torialli
set
lajin
imet
sekä r
innakkais
nim
et
sekä n
imitie
toon liit
tyvä
luokitustieto
.
ALuonnontiete
elli
nen k
eskusm
useo
5. S
ijain
tiM
useon t
alle
nta
maan k
ulttu
uri-
tai lu
onnonperintö
ön s
isältyv
än o
bje
ktin,
näyt
teen,
havain
tota
pahtu
ma-
tai kohdekuvauksen,
muun a
ineis
ton t
ai
tieto
kokonais
uuden s
ijain
titieto
kokoelm
issa s
ekä s
en v
alm
istu
kseen,
syn
tyyn
, lö
ytöön ja/t
ai käyt
töön liit
tyvät
sija
intitiedot.
Sija
intitiedolla
tark
oiteta
an k
oord
inaatt
ien,
osoitte
en t
ai m
uun p
aik
anta
van t
ekijä
n a
vulla
määrite
ltyä
tie
toa.
Se v
oi olla
koord
inaatt
ien (
paik
katieto
) ja
osoitte
en
lisäksi esim
. paik
annim
i ta
i alu
een n
imi (p
aik
annim
itie
to).
Tie
tovara
nto
on
kuulu
vat
myö
s a
iem
mat
sija
intipaik
at.
Tie
tovara
nto
on k
uulu
vat
ala
ryhm
inä
nyk
yinen s
ijain
ti ja a
lkuperä
än liit
tyvä s
ijain
titieto
.
Joku t
ai jo
tkut
seura
avis
ta:
paik
katieto
koord
inaatt
imuodossa ja k
äyt
ett
y koord
inaatisto
,
paik
annim
itie
to,
osoitetieto
.
A/B
5.1
. N
ykyin
en
sij
ain
tiN
ykyi
nen s
ijain
ti t
ark
oitta
a s
ijain
tia m
useon k
okoelm
assa n
ykyh
etk
ellä
:
säily
tyspaik
an t
ai nyk
yisen s
ijain
tipaik
an t
iedot
sekä a
iem
mat
sija
intipaik
at.
Joku t
ai jo
tkut
seura
avis
ta:
osoitetieto
, osoitetieto
a
tark
em
pi sija
intitieto
(esim
. kerr
os,
huone,
hyl
ly,
kaappi
tms.)
, paik
katieto
koord
inaatt
imuodossa ja k
äyt
ett
y
koord
inaatisto
.
A/B
/D
5.2
. A
lku
perä
än
lii
ttyvä s
ijain
titi
eto
Alk
uperä
än liit
tyvä s
ijain
titieto
tark
oitta
a m
useon t
alle
nta
maan k
ulttu
uri-
tai
luonnonperintö
ön s
isältyv
än o
bje
ktin,
näyt
teen,
havain
tota
pahtu
ma-
tai
kohdekuvauksen,
muun a
ineis
ton t
ai tieto
kokonais
uuden a
lkuperä
än
liitt
yvää t
ieto
a,
esim
. obje
ktin s
ynty
- ta
i valm
istu
spaik
ka,
havain
non
syn
typaik
ka,
ain
eis
ton t
ai näyt
teen k
eru
upaik
ka.
Joku t
ai jo
tkut
seura
avis
ta:
paik
katieto
koord
inaatt
imuodossa ja k
äyt
ett
y koord
inaatisto
,
paik
annim
itie
to,
osoitetieto
tai m
uu o
soitetieto
a t
ark
em
pi
sija
intitieto
.
A
A.3
_Lo
og
ise
t ti
eto
va
ran
no
tS
ivu
4
6. O
ikeu
sti
ed
ot
Oik
eustiedot
ovat
museon t
alle
nta
maan k
ulttu
uri-
tai lu
onnonperintö
ön
sis
ältyv
än o
bje
ktin,
näyt
teen,
havain
tota
pahtu
ma-
tai kohdekuvauksen,
muun a
ineis
ton t
ai tieto
kokonais
uuden k
äyt
töön s
ekä s
aata
vill
e
saatt
am
iseen liit
tyviä
oik
eudelli
sia
ja s
opim
usperu
ste
isia
tie
toja
, ra
joituksia
ja e
hto
ja.
Tie
toih
in liit
tyy
lähtö
kohta
isesti p
eru
ste
sekä v
iite joko
säädökseen t
ai sopim
ukseen.
Tie
tovara
nto
jakautu
u julk
isuus-,
käyt
töoik
eus-
sekä t
ekijä
noik
eustieto
ihin
.
Julk
isuustiedot,
käyt
töoik
eustiedot,
tekijä
noik
eustiedot.
A
6.1
. Ju
lkis
uu
sti
ed
ot
Julk
isuustiedot
sis
ältävät
tiedot
museon t
alle
nta
maan k
ulttu
uri-
tai
luonnonperintö
ön s
isältyv
än o
bje
ktin,
näyt
teen,
havain
tota
pahtu
ma-
tai
kohdekuvauksen,
muun a
ineis
ton t
ai tieto
kokonais
uuden ja s
iihen liit
tyvie
n
meta
tieto
jen julk
isuudesta
: ovatk
o n
e t
ai osa n
iistä
julk
ista
vai sala
ssa
pid
ett
ävää s
ekä m
iltä o
sin
ja m
illä p
eru
ste
ella
ne o
vat
sala
isia
(esim
.
viranom
ais
en t
oim
innan julk
isuus t
ai sala
ssapitovelv
oitte
et,
henkilö
tieto
lain
säädäntö
, uhanala
isuus ja y
ksityi
syy
den s
uoja
, tu
tkim
uksen
ensik
äyt
ön s
uoja
). T
ieto
vara
nto
myö
s s
ala
ssapid
on t
ai tiedon julk
isuuden
rajo
ituste
n a
jalli
sen k
esto
n,
jos s
ella
inen v
oid
aan m
äärite
llä s
ekä
mahdolli
set
tapaus-
tai tila
nnekohta
iset
ohje
et
ja e
hdot.
Julk
isuuden s
tatu
s:
julk
inen,
sala
ssa p
idett
ävä,
peru
ste
lu,
peru
ste
lun v
iitetiedot,
sopim
us-,
käyt
äntö
- ta
i säädöstiedot,
aja
llinen k
esto
.
A
6.2
. Käytt
öo
ikeu
sti
ed
ot
Käyt
töoik
eustiedot
sis
ältävät
tiedot
museon t
alle
nta
maan k
ulttu
uri-
tai
luonnonperintö
ön s
isältyv
än o
bje
ktin,
muun n
äih
in s
isältyv
än
kokonais
uuden,
tieto
sis
ällö
n t
ai havain
toain
eis
ton k
äyt
töoik
euksis
ta:
edelly
tyksis
tä ja/t
ai ra
joituksis
ta s
ekä n
iiden p
eru
ste
ista
. T
ieto
vara
nto
sis
ältää m
yös t
yötu
rvalli
suusla
insäädännön m
ukais
et
rajo
itukset
ain
eis
ton
käyt
ölle
.
Käyt
töoik
euden r
ajo
ituste
n k
uvaus,
peru
ste
lu,
peru
ste
lun
viit
etiedot.
A
6.3
. Tekij
än
oik
eu
sti
ed
ot
Tekijä
noik
eustiedot
sis
ältävät
tiedot
museon t
alle
nta
man k
ulttu
uri-
tai
luonnonperintö
ön s
isältyv
än o
bje
ktin,
muun n
äih
in s
isältyv
ään
kokonais
uute
en,
tieto
sis
ältöön t
ai havain
toain
eis
toon liit
tyvis
tä
tekijä
noik
eudelli
sis
ta s
eik
ois
ta:
tekijä
noik
euden o
mis
taja
- ja
haltija
tiedot,
aja
lliset
raja
ukset
ja m
ahdolli
set
ehdot.
Tekijä
noik
eudelli
set
rajo
itukset,
aja
lliset
raja
ukset.
AT
ekijä
noik
eusjä
rjestö
t (T
eosto
, K
uvasto
, G
ram
ex
jne.)
7.
So
pim
ukset
Kokoelm
ahalli
nta
an liit
tyvie
n e
rity
yppis
ten s
opim
uste
n m
uodosta
ma
tieto
vara
nto
.
A
8. S
eu
ran
nan
ja v
alv
on
nan
tie
tovara
nn
ot
Museon k
ulttu
uri-
ja luonnonperinnön s
äily
ttäm
iseen ja v
aalim
iseen liit
tyvie
n
viranom
ais
- ja
lakis
ääte
iste
n t
ehtä
vie
n ja t
oim
enpiteid
en s
uoritt
am
isesta
syn
tyvät
kokoelm
ahalli
nnan t
ieto
vara
nnot.
Ain
eis
tosta
riip
puen joku t
ai jo
tkut
seura
avis
ta:
viranom
ais
toim
innan ja t
utk
imuksen t
uott
am
at
tiedot,
seura
nnan t
uott
am
at
tiedot,
kunto
-, k
onserv
oin
ti-
ja
resta
uro
intitiedot,
toim
enpiteid
en (
esim
. m
enete
lmälli
nen
uudelle
en h
avain
noin
ti t
ai avustu
ste
n s
eura
nta
) ja
hoid
on
sekä f
yysis
en y
mpäristö
n s
eura
nnan t
iedot.
A
8.1
. Vir
an
om
ais
toim
inn
an
tie
do
tV
iranom
ais
toim
innan t
uott
am
at
tiedot
sis
ältävät
museon
viranom
ais
toim
inta
na lakis
ääte
isis
sä t
ehtä
vis
sä t
uott
am
ia
kokoelm
ahalli
nta
an s
isältyv
ä t
ieto
sis
ältöjä
: esim
. lu
pia
, la
usunto
ja,
päätö
ksiä
ja levin
neis
yyskart
toja
. T
älla
isia
ovat
myö
s k
aavoitukseen
liitt
yvät
invento
innit,
dokum
ento
innit ja lausunnot,
konserv
oin
ti-
ja
resta
uro
intisuunnitelm
at
sekä -
kert
om
ukset,
alk
uperä
- ja
ajo
itusarv
ioin
nit,
maasta
vie
nti-
ja m
aahantu
onti-,
kajo
am
is-
ja k
aiv
auslu
vat.
Sis
ällö
ltään t
ai to
imin
naltaan k
okoelm
ahalli
nta
an liit
tyvänä
viranom
ais
toim
inta
na a
nnetu
t lu
vat
ja lausunnot,
tehdyt
päätö
kset,
levin
näis
yyskart
at,
invento
innit,
suunnitelm
at,
kert
om
ukset
sekä a
rvio
innit.
A
8.2
. Seu
ran
nan
tu
ott
am
at
tieto
vara
nn
ot
Seura
nnan t
uott
am
at
tieto
vara
nnot
sis
ältävät
muin
ais
jäännös-
tai
kulttu
uriym
päristö
kohte
en t
ilan s
eura
nnan ja s
iihen liit
tyvät
toim
innan
tuott
am
at
tiedot,
luonnonym
päristö
n s
eura
nnan t
ieto
vara
nnot,
luonnonkasvie
n s
iem
enpankkitoim
innan s
ekä n
äyt
teid
en k
erä
äm
isen.
A
8.3
. K
un
to-,
ko
nserv
oin
ti-
ja
resta
uro
inti
tied
ot
Kunto
-, k
onserv
oin
ti-
ja r
esta
uro
intitiedot
sis
ältävät
museon t
alle
nta
maan
kulttu
uri-
tai lu
onnonperintö
ön s
isältyv
än o
bje
ktin,
näyt
teen,
havain
tota
pahtu
ma-
tai kohdekuvauksen,
muun a
ineis
ton t
ai
tieto
kokonais
uuden k
unto
on,
konserv
oin
tiin
tai re
sta
uro
intiin
sekä k
unnon
seura
nta
an liit
tyvät
sekä a
lan k
oulu
tuksen m
yötä
syn
tyvät
tiedot.
Esim
. kunto
arv
iot,
konserv
oin
ti-
ja
resta
uro
intisuunnitelm
at,
-ra
port
it ja -
kert
om
ukset
sekä
kuva-a
ineis
tot.
A
8.4
. F
yysis
en
ym
päri
stö
n s
eu
ran
nan
tied
ot
Fyy
sis
en y
mpäristö
n s
eura
nnan t
iedot
sis
ältävät
museon
kokoelm
ahalli
nta
an liit
tyvät
teknis
et
seura
nta
tiedot,
esim
. lä
mpötila
-,
koste
us-,
tärinä-
ja v
alo
rasitusm
itta
ukset
sekä h
om
etu
tkim
ukset.
A/C
A.3
_Lo
og
ise
t ti
eto
va
ran
no
tS
ivu
5
9.
An
aly
ysia
ineis
tot
Analy
ysia
ineis
tot
ovat
museon k
okoelm
iin s
isältyv
ien,
muualla
tuote
ttuje
n
tai m
useon o
man t
oim
innan t
ulo
ksena s
ynty
neitä a
naly
ysia
ineis
toja
, esim
.
ajo
itusla
bora
torion t
uott
am
ia a
ineis
toja
. T
ieto
vara
nto
on s
isältyv
ät
om
ina
ala
ryhm
inään a
naly
soin
nin
tuott
am
at
tieto
vara
nnot
sekä luonnontiete
elli
sen
labora
torio w
ork
flo
w'n
tuott
am
ien u
usie
n t
ieto
jen m
uodosta
mat
tieto
vara
nnot.
A
9.1
. A
naly
so
inn
in t
uo
ttam
at
tieto
vara
nn
ot
Analy
soin
nin
tuott
am
at
tieto
vara
nnot
sis
ältävät
museon k
okoelm
iin
kuulu
van ja s
en h
allu
ssa o
levan a
ineis
ton a
naly
soin
nin
tuott
am
ia t
ieto
ja.
A
9.2
. Lab
ora
tori
o-t
yö
ku
lun
(w
ork
flo
w)
tuo
ttam
at
tieto
vara
nn
ot
Labora
torio-t
yökulu
n (
work
flo
w)
tuott
am
at
tieto
vara
nnot
sis
ältävät
museon
uutt
a t
ieto
a t
uott
avan labora
torioty
ön p
rosessin
tuott
am
ia t
ieto
ja.
A
10.
Til
asto
tT
ilasto
jen t
ieto
vara
nto
sis
ältää k
okoelm
ahalli
nnan p
rosesseis
sa s
ynty
vät
ja
niit
ä k
uvaavat
tila
sto
tiedot.
A
10.1
. Näytt
ely
iden
tu
ott
am
at
tied
ot
Näyt
tely
iden t
uott
am
at
tiedot
ovat
museon t
ai sen y
hte
isty
ökum
ppaneid
en
näyt
tely
toim
innassa s
ynty
viä
ja m
useoid
en k
okoelm
iin s
isältyv
iin
ain
eis
toih
in,
obje
kte
ihin
, havain
toih
in t
ai näyt
teis
iin liit
tyviä
tie
toja
, jo
tka e
i
sis
älly
meta
tieto
ihin
tai näyt
tely
toim
inta
an liit
tyvie
n p
rosessin
tuott
am
iin
tieto
vara
nto
ihin
.
Näyt
tely
n t
iedot:
nim
i, k
uvaus,
aja
nkohta
ja d
okum
enta
atio
näyt
tely
stä
ja s
en v
alm
iste
lusta
.
A
10.2
. T
utk
imu
ksen
tu
ott
am
at
tieto
vara
nn
ot
A
10.3
. Tap
ah
tum
ien
tu
ott
am
at
tied
ot
Tapahtu
mie
n t
uott
am
at
tiedot
ovat
museon t
ai sen y
hte
isty
ökum
ppaneid
en
muussa t
apahtu
mato
imin
nassa k
uin
näyt
tely
n y
hte
ydessä,
esim
.
oheis
tapahtu
massa,
syn
tyvät
ja m
useon k
okoelm
iin s
isältyv
iin a
ineis
toih
in,
obje
kte
ihin
, havain
toih
in t
ai näyt
teis
iin liit
tyviä
tie
toja
, jo
tka e
ivät
sis
älly
meta
tieto
ihin
tai ta
pahtu
mato
imin
nan p
rosessie
n t
ieto
vara
nto
ihin
A
10.4
. Elä
vie
n k
oko
elm
ien
tu
ott
am
at
tied
ot
Elä
vie
n k
okoelm
ien h
oid
on ja n
iihin
liit
tyvän t
oim
innan t
uott
am
at
tieto
vara
nnot.
Kasvitie
teelli
set
puuta
rhat
ja e
läin
tarh
at.
A
10.5
. Ko
ko
elm
ien
lii
kku
vu
ud
en
tu
ott
am
at
tied
ot
Kokoelm
ien liik
kuvuuden t
uott
am
at
tiedot
ovat
museon k
okoelm
iin
sis
ältyv
ien a
ineis
toje
n,
obje
ktien,
havain
toje
n t
ai näyt
teid
en s
ekä n
iihin
liitt
yvie
n t
ieto
jen lain
auste
n (
sis
ään-
ja u
losla
inaus)
sekä lahjo
ituste
n
tuott
am
ia t
ieto
ja.
A
10.6
. Ko
ko
elm
ati
ed
on
kau
pall
isen
hyö
dyn
täm
isen
tu
ott
am
at
tied
ot
Kokoelm
atiedon k
aupalli
sen h
yödyn
täm
isen t
uott
am
at
tiedot
ovat
museon
talle
nnukseen ja t
utk
imukseen s
ekä m
uuhun k
okoelm
ahalli
nta
an liit
tyvän
tiedon h
yödyn
täm
isestä
ja s
oveltam
isesta
museon k
aupalli
sessa
toim
innassa ja t
uott
eis
sa s
ynty
viä
tie
toja
.
A
10.7
. V
iesti
nn
än
ja t
ied
ott
am
isen
tuo
ttam
at
tied
ot
Vie
stinnän ja t
iedott
am
isen t
uott
am
at
tiedot
ovat
museon k
okoelm
iin
sis
ältyv
ien a
ineis
toih
in,
obje
kte
ihin
, havain
toih
in t
ai näyt
teis
iin s
ekä n
iihin
liitt
yviin
tie
toih
in liit
tyvän v
iestinnän ja t
iedott
am
isen t
uott
am
ia t
ieto
ja,
jotk
a
eiv
ät
sis
älly
ain
eis
toje
n,
obje
ktien,
havain
toje
n t
ai näyt
teid
en m
eta
tieto
ihin
.
A
10.8
. Peru
so
petu
ksen
ja
kasvatu
sto
imin
nan
tu
ott
am
at
tied
ot
Peru
sopetu
ksen ja k
asvatu
sto
imin
nan t
uott
am
at
tiedot
ovat
museon
kokoelm
iin s
isältyv
ien a
ineis
toih
in,
obje
kte
ihin
, havain
toih
in t
ai näyt
teis
iin
sekä n
iihin
liit
tyviin
tie
toih
in liit
tyvän o
petu
s-
ja k
asvatu
sto
imin
nan,
myö
s
museopedag
og
iikan,
tuott
am
ia k
okoelm
ahalli
nta
an ja s
en a
ineis
toih
in
liitt
yviä
tie
toja
. M
yös m
useon t
uott
am
at
julk
iset
verk
ko-o
ppim
ate
riaalit
sis
ältyv
ät
tähän t
ieto
vara
nto
on.
A
10.9
. Asia
ntu
nti
jap
alv
elu
iden
tu
ott
am
at
tied
ot
Asia
ntu
ntija
palv
elu
iden t
uott
am
at
tiedot
ovat
museon t
uott
am
an
tieto
palv
elu
n,
am
matilli
sen ja k
ork
ea-a
ste
en o
petu
ksen,
tiete
elli
ste
n
julk
ais
uje
n ja e
sitys
ten s
ekä k
ansain
välis
en y
hte
isty
ön m
useoid
en
kokoelm
iin s
isältyv
istä
ain
eis
tois
ta,
obje
kte
ista
, havain
nois
ta t
ai näyt
teis
tä
sekä n
iihin
liit
tyvis
tä t
iedois
ta t
uott
am
ia t
ieto
ja.
A
10.1
0. H
an
keti
ed
ot
Hanketiedot
ovat
museon k
okoelm
ahalli
nta
an liit
tyvie
n ja s
en a
ineis
toja
käyt
tävie
n t
utk
imus-
ja k
ehittä
mis
hankkeid
en t
ieto
ja.
Tälla
isia
ovat
myö
s
tiedot
yhte
ishankkeis
ta julk
isen h
alli
nnon t
oim
ijoid
en,
ylio
pis
toje
n,
kork
eakoulu
jen ja t
utk
imusla
itoste
n k
anssa.
A
10.1
1. P
alv
elu
ku
vau
kset
Kokoelm
ahalli
nnan p
rosesseih
in liit
tyvie
n p
alv
elu
kuvauste
n m
uodosta
ma
tieto
vara
nto
.
A
A.3
_Lo
og
ise
t ti
eto
va
ran
no
tS
ivu
6
10.1
2. P
äätö
sti
ed
ot
Palv
elu
kuvaukset
Kokoelm
ahalli
nnan p
rosesseih
in liit
tyvie
n p
alv
elu
kuvauste
n
muodosta
ma t
ieto
vara
nto
.
A
11. K
oko
elm
atu
rvall
isu
ud
en
tie
do
tK
okoelm
ahalli
nnan t
urv
aam
iseen ja s
uoje
luun liit
tyvät
sekä s
en t
uott
am
at
tieto
vara
nnot.
A
11.1
. Ko
ko
elm
atu
rvall
isu
ud
en
ain
eis
tot
Kokoelm
ien f
yysis
een t
urv
aam
iseen ja s
uoje
luun liit
tyvät
sekä s
en
tuott
am
at
tieto
vara
nnot.
A
11.2
. Tie
totu
rvall
isu
ud
en
ain
eis
tot
Museon k
okoelm
ahalli
nta
an liit
tyvät
ja s
en y
hte
ydessä t
uote
tut
tieto
turv
alli
suute
en liit
tyvät
ain
eis
tot,
esim
. ohje
et,
suositukset,
määrä
ykset,
kuvaukset,
raport
it ja s
uunnitelm
at.
A
12. T
ieto
järj
este
lmäti
ed
ot
Tie
tojä
rjeste
lmätieto
ihin
kuulu
vat
museon k
okoelm
ahalli
nnassa k
äyt
ett
yjen
tieto
järj
este
lmie
n t
iedot.
Järj
este
lmie
n n
imet,
kuvaukset,
toim
itta
jan n
imi- ja
yhte
ystiedot
sekä t
ieto
yhte
yshenkilö
stä
. V
ers
iotiedot
sekä
tiedot
järj
este
lmän m
uis
ta o
min
ais
uuksis
ta.
A
13.
Fo
rmaatt
ikir
jasto
Form
aatt
ikirja
sto
on s
isältyv
ät
kuvaukset
museon k
okoelm
ahalli
nnan
tiedonta
llennuksessa k
äyt
täm
istä
tie
dosto
muodois
ta s
ekä s
ovellu
ksis
ta,
joill
a n
e o
vat
avatt
avis
sa ja/t
ai m
uunnett
avis
sa m
uodosta
tois
een s
ekä
näid
en k
ehityk
sen s
eura
nnasta
kart
tuva t
ieto
.
Museon k
okoelm
ahalli
nnassa k
äyt
ett
yjen t
iedosto
muoto
jen
nim
et,
kuvaukset
ja v
ers
iotiedot
sekä n
äid
en a
vaam
iseen
ja m
uunta
mis
een k
äyt
ett
ävie
n s
ovellu
ste
n n
imet,
kuvaukset,
om
inais
uudet
ja v
ers
iotiedot.
A
[1]
Tie
to k
ohte
ista
, jo
iden p
aik
ka M
aan s
uhte
en t
unneta
an.
Paik
katieto
sis
ältää v
iitta
uksen t
iett
yyn p
aik
kaan t
ai m
aantiete
elli
seen a
lueeseen.
Paik
katieto
voi kuvata
kohte
en s
ijain
tia ja m
uita o
min
ais
uuksia
, kute
n m
uoto
a.
Paik
katieto
kuvaa u
sein
luonnon t
ai
rakennetu
n y
mpäristö
n k
ohte
ita,
mutt
a v
oi kuvata
mitä t
ahansa t
oim
inta
a t
ai ilm
iötä
, jo
nka s
ijain
ti t
unneta
an.
Geoin
form
atiik
an s
anasto
. htt
p:/
/ww
w.t
sk.f
i/tiedosto
t/pdf/
Geoin
form
atiik
anS
anasto
80
A.4. Fyysiset tietovarannot
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 1
Ark
kit
eh
tuu
rim
use
oT
ieto
va
ran
toT
ieto
va
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tok
an
tate
kn
olo
gia
Tie
tov
ara
nn
on
ko
ko
Tie
tue
ide
n m
ää
räK
äy
ttö
tih
ey
sS
uu
nta
Ra
jap
inta
Sii
rty
vä
tie
tosi
sält
öK
äy
ttö
liit
tym
ä/k
oh
de
/lä
hd
eM
uu
ta
SIP
I
Tie
toja
va
lok
uvis
ta,
ark
kit
eh
tuu
rik
oh
teis
ta,
suu
nn
itte
lijo
ista
ja
ark
kit
eh
tuu
rik
ilp
ail
uis
ta.
My
SQ
L1
47
Gt
54
37
1,
jois
ta
va
lok
uva
tie
tue
ita
40
65
8
(my
ös
ku
va
tie
do
sto
32
07
3
tie
tue
ess
a),
ko
hd
eti
etu
eit
a 6
55
3,
kil
pa
ilu
tie
tue
ita
22
23
ja
he
nk
ilö
tie
tue
ita
49
37
.
Ke
skim
ää
rin
vii
si
kä
ytt
äjä
ä/v
rk.
Pre
tty
Lib
Tie
toja
kir
jois
ta j
a j
ulk
ais
uis
taM
icro
soft
SQ
L3
93
Mt
34
44
5 n
ide
ttä
, n
oin
. 7
00
hy
lly
me
triä
Ko
lme
yll
äp
itä
jää
+
ne
ttik
äy
ttä
jät
>k
irja
tie
tok
an
ta
WW
W-s
ivu
sto
mfa
.fi
/ k
irja
sto
/
ain
eis
toh
ak
u
Mig
raa
tio
-op
tio
mm
. M
AR
C 2
1-
form
aa
ttii
n j
a E
xce
l-ta
ulu
kk
oo
n.
Pre
tty
Cir
cT
ieto
ja l
eh
dis
täM
icro
soft
SQ
L4
0 M
t
97
9,
jois
ta 2
00
00
tie
tue
tta
(arv
io)
Ko
lme
yll
äp
itä
jää
>la
ina
tta
va
t le
hd
et
WW
W-s
ivu
sto
mfa
.fi
/ k
irja
sto
/
ain
eis
toh
ak
u
Mig
raa
tio
-op
tio
mm
. M
AR
C 2
1-
form
aa
ttii
n j
a E
xce
l-ta
ulu
kk
oo
n.
Ori
gin
aa
liti
ed
o
sto
Tie
toja
lä
hin
nä
pii
rust
uk
sist
a,
mu
tta
my
ös
ma
lle
ista
ja e
sin
eis
tä.
SQ
L Li
gh
t4
,3 M
t1
03
0
Ke
skim
ää
rin
ko
lme
kä
ytt
äjä
ä /
vrk
.
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Ka
uk
o
Ko
ko
elm
iin
, a
rkis
tom
ate
ria
ali
in,
ku
lttu
uri
ym
pä
rist
öö
n j
a n
äy
tte
lyh
in l
iitt
yvä
ä
tie
toa
: M
eta
tie
do
t, a
lue
et,
asi
ak
irja
t, d
iat,
esi
ne
et,
ka
rta
t, k
irja
t, k
uva
na
uh
at,
ma
alö
yd
öt,
mu
ina
isjä
än
nö
kse
t (t
yö
n a
lla
), n
eg
ati
ivit
,
nä
ytt
ely
t, p
ost
iko
rtit
, ra
ke
nn
uk
sen
osa
t,
rak
en
nu
kse
t, t
ap
eti
t, t
au
lut,
va
lok
uva
t ja
ää
nin
au
ha
t -k
ok
on
ais
uu
ksi
sta
.
ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
0-1
5
vu
oro
ka
ud
ess
a.
Ta
rko
itu
s
laa
jen
taa
tu
leva
isu
ud
ess
a
kä
ytt
öo
ike
uk
sia
ka
avo
itu
kse
n j
a
rak
en
nu
sva
lvo
nn
an
kä
ytt
öö
n.
Nim
istö
llä
on
jo
kä
ytt
öo
ike
ud
et.
>
Pro
fiu
mF
inn
a
En
sim
mä
ise
ssä
va
ihe
ess
a F
inn
aa
n
vie
dä
än
esi
ne
ide
n,
va
lok
uvie
n j
a d
ioje
n
me
tati
eto
ja.
Ku
ltu
uri
ym
pä
rist
ön
me
tati
ed
ot
inte
gro
ida
an
my
öh
em
min
.
<>
Ve
rkk
ole
vy
+ u
lko
ise
t k
ova
levy
t
<
Tri
mb
le W
eb
ma
p
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
öo
sio
ssa
rak
en
nu
ste
n m
eta
tie
do
t
pa
ikk
ati
ed
on
osa
lta
(e
sim
.
py
syvä
ra
ke
nn
ust
un
nu
s,
aik
ais
em
ma
t
rak
en
nu
stu
nn
uk
set,
sija
inti
kii
nte
istö
, x-
ja
y-
ko
ord
ina
ati
t, k
ad
un
nim
i
suo
me
ksi
ja
ru
ots
iksi
,
kii
nte
istö
n n
imi)
pä
ivit
tyvä
t ja
tku
va
sti.
<T
rim
ble
We
bm
ap
Ka
rtta
tie
do
t
(vir
an
om
ais
ve
rsio
)
ww
w.s
ivu
sto
:
xcit
y.e
spo
o.f
i/w
eb
ma
p/
<T
rim
ble
We
bm
ap
Ka
rtta
tie
do
t (j
ulk
ine
n O
pe
n
We
bm
ap
)
htt
p:/
/xci
ty.e
spo
o.f
i/w
eb
ma
p/w
e
bm
ap
.xb
ap
?se
rvic
e=
Op
en
We
bm
a
p
<
eC
ity
Esp
oo
n k
au
pu
ng
in
rak
en
nu
spii
rust
us-
,
po
hja
tutk
imu
s- j
a
ka
nta
ka
rtta
-ain
eis
toja
(vir
an
om
ais
ve
rsio
)
htt
ps:
//a
rsk
a.e
spo
o.f
i/e
xtra
/lo
gin
.asp
x?R
etu
rnU
rl=
%2
fext
ra%
2fm
a
p2
.asp
x%3
fra
tu%
3d
49
-64
-2-
1%
26
x%3
d%
26
y%
3d
&ra
tu=
49
-64
-
2-1
&x=
&y
=
<
eC
ity
Esp
oo
n k
au
pu
ng
in
rak
en
nu
spii
rust
us-
,
po
hja
tutk
imu
s- j
a
ka
nta
ka
rtta
-ain
eis
toja
(ju
lkin
en
eC
ity
)
htt
ps:
//a
rsk
a.e
spo
o.f
i/m
ap
2.a
spx
?ra
tu=
49
-64
-2-1
&x=
&y
=
eC
ity
on
Esp
oo
n k
au
pu
ng
in T
ek
nis
en
ja
ym
pä
rist
öto
ime
n t
arj
oa
ma
ain
eis
toje
n
my
yn
tip
alv
elu
. P
alv
elu
n a
ine
isto
on
tek
ijä
no
ike
ud
ell
ise
sti
suo
jatt
ua
.
Pa
lve
lun
sis
äll
öst
ä v
ast
aa
Te
kn
ine
n j
a
ym
pä
rist
öto
imi,
pa
lve
lua
yll
äp
itä
ä S
ito
.
Esp
oo
n k
au
pu
ng
inm
use
o
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 2
Ka
up
un
gin
ve
rkk
oa
sem
at
L- j
a N
- ve
rkk
oa
sem
at
sisä
ltä
vä
t m
use
on
toim
inta
an
,ta
pa
htu
mii
n j
a v
ira
no
ma
isty
öh
ön
liit
tyvä
ä d
igit
aa
list
a a
sia
kir
jaa
ine
isto
a j
a v
alo
ku
via
(wo
rd,
exc
el,
Po
we
rPo
int,
jp
g,
tiff
. jn
e.
).
ka
up
un
gin
mu
seo
lla
ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 3
0-5
0
vu
oro
ka
ud
ess
a.
<>
Tie
do
sto
jak
o
pa
lve
lim
ell
a
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
U-v
erk
ko
ase
ma
sis
ält
ää
ka
up
un
gin
pa
ikk
ati
eto
a
(Ma
pIn
fo)
<T
ied
ost
oja
ko
pa
lve
lim
ell
a
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Te
kla
GIS
Ra
ke
nn
usv
alv
on
na
n t
ieto
ja.
<>
Ka
up
un
gin
mu
seo
vie
vir
an
om
ais
työ
n t
ulo
kse
na
rak
en
nu
sva
lvo
nn
all
e
oso
ite
tut
lau
sun
no
n j
a
ka
nn
an
oto
t su
ora
an
järj
est
elm
ää
n.
Sä
hk
öis
et
ryh
mä
työ
tila
t
Sä
hk
öis
et
ryh
mä
työ
tilo
jen
(S
ha
re P
oin
t) a
vu
lla
tie
do
n t
uo
tta
min
en
, h
yö
dy
ntä
min
en
ja
jak
am
ine
n H
-ve
rko
ssa
eli
ha
llin
no
nve
rko
ssa
.
Do
ku
me
nti
nh
all
inn
an
lis
äk
si r
yh
mä
työ
tilo
issa
vo
i
esi
m.
kä
yd
ä k
esk
ust
elu
a,
jätt
ää
ilm
oit
uk
sia
,
ko
ko
ust
aa
se
kä
se
ura
ta t
eh
tävie
n e
dis
tym
istä
.
<>
Sis
ält
ää
esi
me
rkik
si m
use
on
ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
än
ke
hit
täm
is-
ja
pro
jek
tia
sia
kir
joja
.
Dy
na
sty
Pä
ätö
kse
nte
ko
järj
est
elm
ä D
yn
ast
y,
asi
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
, Lo
tus
No
tes.
Pä
ätö
kse
nte
ko
järj
est
elm
ä D
yn
ast
y 3
60
sis
ält
ää
ka
up
un
gin
to
imie
lin
ten
ja
vir
an
ha
ltij
oid
en
pä
ätö
kse
t, a
sia
t ja
asi
oih
in l
iitt
yvä
t a
sia
kir
jat
alk
ae
n 2
.1.2
01
1.
Nä
htä
vä
nä
ova
t a
ino
ast
aa
n
julk
ise
t a
sia
t ja
asi
ak
irja
t.
<>
Lotu
s N
ote
s
Ka
up
un
gin
mu
seo
lta
järj
est
elm
ää
n v
ied
ää
n
my
ös
ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ön
tuo
tta
ma
t la
usu
nn
ot.
Lisä
ksi
ka
up
un
gin
mu
seo
lla
kä
ytö
ssä
lu
ku
isa
mä
ärä
ka
up
un
kit
aso
isia
sä
hk
öis
iä
ha
llin
tajä
rje
ste
lmiä
(h
en
kil
öst
öti
eto
järj
est
elm
ä,
ER
P-j
ärj
est
elm
ä (
toim
inn
an
oh
jau
s).
<>
Sä
hk
öp
ost
i
Sä
hk
öp
ost
it.
Sä
hk
öp
ost
eis
sa j
a n
iih
in l
iitt
yvis
sä
ark
isto
ka
nsi
ois
sa p
alj
on
mu
seo
n t
oim
inta
an
liit
tyvä
ä t
ieto
va
ran
toa
, k
ute
n v
ira
no
ma
isty
ön
tulo
kse
na
sy
nty
ne
itä
ka
nn
an
ott
oja
ja
säh
kö
po
ste
ja=
kir
jeit
ä,
jois
sa k
au
pu
ng
inm
use
on
ko
ko
elm
iin
ta
i k
ult
tuu
riy
mp
äri
stö
ön
lii
tty
vä
ä
tie
toa
.
<>
Mic
roso
ft O
utl
oo
k
Ka
up
un
gin
mu
seo
n
"kir
jee
nva
ihto
a".
Va
in k
yse
ise
n h
en
kil
ön
lu
ett
avis
sa.
Va
ara
n t
ied
on
ka
toa
min
en
. P
itä
isi
mu
ista
a s
iirt
ää
ark
isto
inti
a v
aa
tiva
t
do
ku
me
nti
t a
rkis
too
n.
YK
SA
- M
ikk
eli
mu
seo
ark
isto
n d
igit
oit
uja
av-a
ine
isto
ja
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
ske
tti
(Ete
lä-K
arj
ala
n
mu
seo
)
Esi
ne
- ja
ku
va
ko
ko
elm
ien
lu
ett
elo
inti
tie
do
t se
kä
osa
sta
pie
nik
ok
ois
et
tun
nis
tek
uva
t. M
yö
s
mu
seo
n k
irja
sto
ko
ko
elm
a l
ue
tte
loit
u M
usk
ett
iin
.
To
imij
are
kis
teri
Mu
ske
tti:
4,1
gb
(va
in
pie
ne
t n
äy
ttö
ku
va
t)
85
00
0
Kä
ytt
äji
ä n
oin
5-6
he
nk
/
vrk
>
Va
litu
t e
sin
e-
ja
ku
va
ryh
mä
t vä
hit
ell
en
Fin
na
(te
ke
illä
)
Mu
usa
(E
telä
-
Ka
rja
lan
taid
em
use
o)
Tie
do
t ja
ku
va
t E
telä
-Ka
rja
lan
ta
ide
mu
seo
n
taid
ete
ok
sist
a,
my
ös
tie
do
t si
joit
uk
sist
a,
toim
en
pit
eis
tä j
a t
oim
ija
rek
iste
ri3
50
03
he
nk
/vrk
Va
litu
t te
osk
uva
tF
inn
a (
joss
ak
in v
aih
ee
ssa
)
Kio
ski
(Ku
lttu
uri
ym
p
äri
stö
yk
sik
kö
)
Tie
do
t, k
uva
t, r
ap
ort
it,
pa
ikk
ati
ed
ot,
ko
ord
ina
ati
t
ja a
lue
raja
uk
set
inve
nto
idu
ista
rak
en
nu
spe
rin
tök
oh
teis
ta.
mu
uta
ma
tu
ha
tta
tie
tue
tta
:
inve
nto
inti
ha
nk
e"l
om
ak
ke
ita
" 3
6 k
pl,
alu
e"l
om
ak
ke
ita
" 5
18
kp
l,
ko
hd
e"l
om
ak
ke
ita
" 4
30
0
kp
l ja
rak
en
nu
s"lo
ma
kk
eit
a"
66
67
kp
l.E
i m
ieti
tty
vie
lä.
Lap
pe
en
ran
na
n m
use
ot
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 3
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
ske
tti
Ko
ko
elm
ati
ed
ot,
esi
ne
- ja
va
lok
uva
ko
ko
elm
at
Va
rmis
tett
u
ve
rkk
oa
sem
a
(pa
lve
lin
)
Nä
ytt
ely
tuo
tan
toih
in,
julk
ais
uih
in,
do
ku
me
nto
inti
in j
a t
utk
imu
kse
en
lii
tty
viä
te
kst
i-
ja k
uva
-ain
eis
toja
, d
igit
oit
uja
ku
via
90
44
8 t
ied
ost
oa
/ 3
91
Gt
jatk
uva
kä
ytt
ö
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Me
dia
vu
1.7
.1b
ta
ide
teo
ksi
a n
. 9
00
0
Ra
jap
into
ja e
i o
le
luo
tu.
Su
un
nit
elm
issa
: V
ali
tut
me
tati
ed
ot
teo
ksi
sta
ja
tek
ijä
no
ike
ud
est
a v
ap
ais
ta
teo
sku
vis
ta (
Lid
o X
ML)
Su
un
nit
elm
issa
: M
use
o
20
15
/Fin
na
Ve
rkk
ole
vy
n t
eo
ste
n
dig
iku
vie
n p
ien
en
ny
s ja
lin
kit
ys
Ta
mu
un
Ve
rkk
ole
vy
Ta
ide
teo
ksi
in l
iitt
yvä
ku
va
ma
teri
aa
li
Ve
rkk
ole
vy
n t
eo
ste
n
dig
iku
vie
n p
ien
en
ny
s ja
lin
kit
ys
Ta
mu
un
Ta
mu
To
imin
taa
n j
a t
ap
ah
tum
iin
lii
tty
vä
dig
ita
ali
ne
n
ku
va
ma
teri
aa
liD
igik
uvie
n m
eta
tie
do
tV
erk
ko
levy
Pä
äk
au
pu
nk
is
eu
-du
n
pa
lve
lu-k
art
an
toim
i-
pis
tere
kis
teri
He
lsin
gin
ju
lkis
et
ve
isto
kse
t (t
eo
kse
n n
imi,
tait
eil
ija
, ju
lkis
tam
isvu
osi
, si
jain
tik
oo
rdin
aa
tit,
ku
va
, k
uva
tie
do
t)
Ka
up
un
gin
avo
in
RE
ST
-ra
jap
inta
,
JSO
N t
ai
XM
L
Sa
ata
vil
la o
leva
t ti
ed
ot:
teo
kse
n n
imi,
ta
ite
ilij
a,
julk
ista
mis
vu
osi
,
sija
inti
ko
ord
ina
ati
t, k
uva
,
ku
va
kre
dii
tit
pa
lve
luk
art
ta.h
el.
fi,
HA
M:i
n u
usi
ve
isto
spa
nk
ki
(va
lmis
teil
la)
Pa
lve
lu-k
art
ta t
oim
in-n
ass
a.
Mu
seu
mP
lus
Va
ihtu
vie
n n
äy
tte
lyid
en
te
ost
ied
ot
ku
vin
ee
n
(my
ös
sop
imu
s-,
ku
lje
tus-
ja
va
ku
utu
stie
do
t
liit
tein
ee
n),
la
ina
aja
tie
do
t ja
nä
ytt
ely
tie
do
t.
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Po
lyd
oc
3.0
Po
lyd
oc
3.0
,Jy
vä
sky
län
ta
ide
mu
seo
n
taid
ek
ok
oe
lmie
n k
ok
oe
lma
tie
do
t se
kä
ke
skis
uo
ma
lais
ten
ku
nti
en
ta
ide
ko
ko
elm
ati
eto
ja.
Järj
est
elm
äss
ä o
n l
isä
ksi
ta
ide
mu
seo
n k
irja
sto
n j
a
leik
ea
rkis
ton
lu
ett
elo
inti
ed
ost
oja
.6
, 8
3 T
t
Sis
ält
ää
mm
. n
. 1
2 0
00
lue
tte
loid
un
ta
ide
teo
kse
n
tie
do
t, n
. 7
00
0
kir
jast
ok
ok
oe
lma
n
lue
tte
loin
titi
ed
ot
sek
ä n
.
29
00
0 l
eh
tile
ikk
ee
n
vii
teti
ed
ot.
Lis
äk
si
ke
skis
uo
ma
lais
ten
ku
nti
en
taid
ek
ok
oe
lmie
n t
ieto
ja n
.
20
00
te
ok
sest
a.
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
-4 /
vrk
>
(Po
lyd
oc
We
b A
PI
ma
hd
oll
ine
n)
Me
tati
ed
ot
ka
ikis
ta
tie
tok
an
na
n k
ok
oe
lma
-
ain
eis
tois
ta
tek
ijä
no
ike
uk
sie
n j
a
kä
ytt
öo
ike
uk
sie
n r
ajo
issa
Kä
ytt
äjä
ha
llit
tu k
äy
ttö
liit
tym
ä
ve
rkk
oa
sem
all
a
htt
p:/
/ww
w.r
ed
oro
m.c
om
/po
lyd
oc/
po
l
yd
oc.
htm
Jyvä
sky
län
taid
em
use
on
ku
va
-ark
isto
Jyvä
sky
län
ta
ide
mu
seo
n s
äh
kö
ise
n k
uva
-ark
isto
n
tie
do
sto
ja j
a n
iih
in l
iitt
yviä
me
tati
eto
ja.
Ph
oto
sho
p
11
4 G
t
32
93
9 k
uva
tie
do
sto
aA
kti
ivis
ia k
äy
ttä
jiä
1-5
/ v
rk
>M
eta
tie
do
t k
aik
ista
tie
tok
an
na
n v
alo
ku
vis
ta
tek
ijä
no
ike
uk
sie
n j
a
kä
ytt
öo
ike
use
hto
jen
rajo
issa
.
Kä
ytt
äjä
ha
llit
tu k
äy
ttö
liit
tym
ä
ve
rkk
oa
sem
all
a
Ve
rkk
ole
vy
Po
lyd
oc-
tie
tok
an
taa
n l
iitt
yvä
t k
uva
-,
tek
stie
do
sto
t ve
rkk
oa
sem
all
a
Sis
ält
yy
arv
ioo
n
Po
lyd
oci
n
tie
tova
ran
no
n k
oo
sta
No
in 8
50
00
ku
va
tie
do
sto
a (
jpg
, ti
ff)
Tie
do
sto
jak
o
pa
lve
lim
ell
a
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Tie
do
sto
jen
kä
sitt
ely
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
TA
MU
(M
ari
a)
Ta
ide
teo
ste
n t
ied
ot,
min
imit
ied
ot
tait
eil
ijo
ista
.
Te
ok
siin
lii
tty
vä
t to
ime
np
ite
et
(la
ina
t, t
eo
ste
n
sijo
itta
min
en
vir
ast
oih
in j
a l
ait
ok
siin
,
pa
ikk
ati
ed
ot,
ha
nk
inta
tie
do
t),
julk
ise
n t
ait
ee
n
ha
nk
inn
at,
ko
nse
rvo
nn
it,
yh
teis
kä
ytt
öin
en
ve
isto
shu
olt
ore
kis
teri
, k
uva
-ark
isto
n t
ied
ot,
kä
sik
irja
sto
n t
ied
ot)
. K
ok
oe
lma
tie
do
t. L
iitt
ee
t.
Ve
rkk
ole
vy
Fo
rum
Ma
rin
um
HA
M H
els
ing
in t
aid
em
use
o
Jyv
äsk
ylä
n t
aid
em
use
o
Ka
inu
un
Mu
seo
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 4
Mu
ske
tti
Esi
ne
ide
n j
a v
alo
ku
vie
n l
ue
tte
loin
titi
ed
ot
sek
ä
tun
nis
tek
uva
t1
6,6
2 G
B
20
69
7 e
sin
ett
ä
33
30
2 v
alo
ku
va
a
4 k
ok
oe
lma
a
4 3
81
to
imij
aa
2 4
16
pa
ikk
aa
3 h
lö /
vrk
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
>
To
pic
-Ma
p
siir
toti
ed
ost
o
Me
tati
ed
ot
ka
ikis
ta
teo
ksi
sta
ja
tek
ijä
no
ike
ud
est
a v
ap
ais
ta
teo
sku
vis
ta s
ek
ä e
rill
ise
n
lise
nsi
sop
imu
kse
n
sall
imis
ta t
eo
sku
vis
taW
ww
-siv
ust
o:
ko
ko
elm
at.
fng
.fi
>O
AI-
PM
H
Re
po
sito
ry
kd
k.f
ng
.fi
Me
tati
ed
ot
ka
ikis
ta
teo
ksi
sta
ja
tek
ijä
no
ike
ud
est
a v
ap
ais
ta
teo
sku
vis
ta (
Lid
o X
ML)
Fin
na
>O
AI-
PM
H
Re
po
sito
ry
kd
k.f
ng
.fi
Me
tati
ed
ot
tek
ijä
no
ike
ud
est
a v
ap
ais
ta
teo
sku
vis
ta j
a n
iih
in
liit
tyvis
tä t
eo
ksi
sta
(L
ido
XM
L)E
uro
pe
an
a
<>
PE
RL
skri
pti
, O
DB
C,
MS
SQ
L S
erv
er
Ve
rkk
ole
vy
n t
eo
ste
n
dig
iku
vie
n p
ien
en
ny
s e
ri
ko
ko
ihin
ja
au
tom
aa
ttin
en
lin
kit
ys
Mu
usa
an
Ve
rkk
ole
vy
<>
OD
BC
, M
S S
QL
Se
rve
r
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Se
lain
kä
ytt
öli
itty
mä
tie
toje
n
yll
äp
ito
on
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
>C
#-o
hje
lma
,
Mic
roso
ft I
IS
Ko
ko
elm
at
ve
rko
ssa
ve
rkk
op
alv
elu
un
lin
kit
ett
ävä
t d
igik
uva
t
Ww
w-s
ivu
sto
: k
ok
oe
lma
t.fn
g.f
i
>C
#-o
hje
lma
,
Mic
roso
ft I
IS
Fin
na
an
lin
kit
ett
ävä
t
dig
iku
va
tW
ww
-pa
lve
lin
nd
l.fn
g.f
i
>C
#-o
hje
lma
,
Mic
roso
ft I
IS
Eu
rop
ea
na
an
lin
kit
ett
ävä
t
dig
iku
va
tW
ww
-pa
lve
lin
eu
rop
ea
na
.fn
g.f
i
>P
ER
L sk
rip
ti,
OD
BC
,
MS
SQ
L S
erv
er
Ve
rkk
ole
vy
n d
igik
uvie
n
pie
ne
nn
ys
eri
ko
ko
ihin
ja
au
tom
aa
ttin
en
lin
kit
ys
Mu
usa
an
Mu
usa
<>
Ext
en
sis
Po
rtfo
lio
Cli
en
t
Dig
iku
vie
n m
eta
tie
do
t ja
ku
va
tie
do
sto
t "s
alk
uis
sa"
Po
rtfo
lio
Cli
en
t ti
eto
jen
yll
äp
ito
on
<>
Tie
do
sto
jak
o
pa
lve
lim
ell
a
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Tie
do
sto
jen
kä
sitt
ely
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
>E
xte
nsi
s P
ort
foli
o
Se
rve
r
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Ww
w-s
ivu
sto
:
po
rtfo
lio
.fn
g.f
i:8
09
0 P
ort
foli
o
Se
rve
r W
eb
Cli
en
t
<>
Ext
en
sis
Po
rtfo
lio
Cli
en
t
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Po
rtfo
lio
Cli
en
t ti
eto
jen
yll
äp
ito
on
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
>O
AI-
PM
H
Re
po
sito
ry
kd
k.f
ng
.fi
Ka
ikk
i n
ime
kk
ee
t (D
ub
lin
Co
re X
ML)
Fin
na
>M
icro
soft
IIS
+P
HP
Kir
jav@
- K
an
sall
isg
all
eri
an
kir
jast
on
ko
ko
elm
ati
eto
ka
nta
Ww
w-s
ivu
sto
: k
irja
va
.fn
g.f
i
Mu
usa
Ta
ide
teo
ste
n j
a t
ait
eil
ijo
ide
n t
ied
ot
sek
ä t
eo
ksi
in
liit
tyvie
n t
ap
ah
tum
ien
tie
do
t. T
aid
ek
ok
oe
lmii
n
liit
tyvie
n v
alo
ku
vie
n j
a d
igit
oit
uje
n k
uvie
n t
ied
ot.
Mic
roso
ft S
QL
Se
rve
r9
GB
37
77
2
Sis
äin
en
kä
ytt
ö p
äiv
ittä
in.
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä n
.
30
/vrk
.
Ka
nsa
llis
ga
lle
ria
Sis
äin
en
kä
ytt
ö p
äiv
ittä
in.
n.
30
kä
ytt
äjä
ä/v
rk.
Po
rtfo
lio
Ta
ide
teo
ksi
in s
ek
ä t
oim
inta
an
ja
ta
pa
htu
mii
n
liit
tyvä
dig
ita
ali
ne
n k
uva
ma
teri
aa
li.
Ext
en
sis
& M
icro
soft
SQ
L
Se
rve
r2
,5 T
Bn
. 1
50
00
0S
isä
ine
n k
äy
ttö
pä
ivit
täin
.
n.
30
kä
ytt
äjä
ä/v
rk.
Ve
rkk
ole
vy
Ta
ide
teo
ksi
in s
ek
ä t
oim
inta
an
ja
ta
pa
htu
mii
n
liit
tyvä
dig
ita
ali
ne
n k
uva
ma
teri
aa
li.
Mu
ut
dig
ito
idu
t ti
ed
ost
ot.
Mic
roso
ft W
ind
ow
s
Se
rve
r2
,5 T
Bn
. 1
50
00
0
Sis
äin
en
kä
ytt
ö p
äiv
ittä
in.
Yle
isö
lle
on
ve
rko
ssa
Kir
java
Kir
jast
ok
ok
oe
lmie
n t
ied
ot.
Yli
65
00
0
nim
ek
eti
etu
ett
a.
Su
om
ala
ise
n k
uva
tait
ee
n
Mic
roso
ft S
QL
Se
rve
r8
50
MB
65
20
0
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 5
>M
icro
soft
IIS
+P
HP
Su
om
ala
ise
n k
uva
tait
ee
n
bib
lio
gra
fia
Ww
w-s
ivu
sto
:
kir
java
.fn
g.f
i/b
ibli
og
rafi
a/b
ibli
og
r
afi
at.
ph
p
>M
icro
soft
IIS
+P
HP
Ny
ky
tait
ee
n
vir
tua
ali
kir
jast
o
Ww
w-s
ivu
sto
:
kir
java
.fn
g.f
i/vir
tua
ali
kir
jast
o/k
ivi
ki.
ph
p
<>
JDB
C,
MS
SQ
L
Se
rve
r
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Java
-oh
jelm
a t
ieto
jen
yll
äp
ito
on
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
> <>
JDB
C,
MS
SQ
L
Se
rve
r
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Java
-oh
jelm
a t
ieto
jen
yll
äp
ito
on
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
> <>
PH
P,
My
SQ
LK
aik
ki
kä
ytt
öo
ike
uk
sie
n
rajo
issa
Se
lain
kä
ytt
öli
itty
mä
tie
toje
n
yll
äp
ito
on
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Po
lyd
oc
3.0
Po
lyd
oc
3.0
, K
esk
i-S
uo
me
n m
use
on
dia
ari
on
,
ko
ko
elm
ati
eto
jen
, lu
ett
elo
itu
jen
esi
ne
ide
n,
va
lok
uvie
n,
na
uh
oit
ek
ok
oe
lmie
n,
tutk
imu
sark
isto
n j
a p
aik
all
ism
use
ok
ok
oe
lmie
n
ko
ko
elm
ati
ed
ot.
Jä
rje
ste
lmä
ssä
on
lis
äk
si m
use
on
kir
jast
on
, le
ike
ark
isto
n,
eri
llis
ko
ko
elm
ien
,
irta
imis
ton
, k
on
serv
oin
tik
ert
om
ust
en
ja
rak
en
nu
stu
tkim
uk
sen
lu
ett
elo
inti
ed
ost
oja
. n
, 3
5 G
t
Sis
ält
ää
mm
. n
. 7
2 5
00
lue
tte
loid
un
esi
ne
en
tie
do
t, n
. 8
00
0
lue
tte
loid
un
va
lok
uva
n
tie
do
t, n
. 1
40
0
ark
isto
ko
ko
elm
an
tie
do
t ja
n.
10
40
0
kir
jast
ok
ok
oe
lma
n
lue
tte
loin
titi
ed
ot
sek
ä n
.
20
00
0 l
eh
tile
ikk
ee
n
vii
teti
ed
ot.
Lis
äk
si
pa
ika
llis
mu
seo
iiu
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 7
-10
/
vrk
>
(Po
lyd
oc
We
b A
PI
ma
hd
oll
ine
n)
Me
tati
ed
ot
ka
ikis
ta
tie
tok
an
na
n k
ok
oe
lma
-
ain
eis
tois
ta
tek
ijä
no
ike
uk
sie
n j
a
kä
ytt
öo
ike
uk
sie
n r
ajo
issa
Kä
ytt
äjä
ha
llit
tu k
äy
ttö
liit
tym
ä
ve
rkk
oa
sem
all
a
htt
p:/
/ww
w.r
ed
oro
m.c
om
/po
lyd
oc/
po
l
yd
oc.
htm
Kio
ski
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ön
alu
e-,
ko
hd
e-
ja
rak
en
nu
sko
hta
isia
in
ve
nto
inti
tie
toja
2,5
Gt
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ö:
No
in
10
00
0 t
ietu
ett
a
Vu
on
na
20
14
no
in 2
01
0
ava
ttu
a i
stu
nto
a
>C
#-o
hje
lma
,
Mic
roso
ft I
IS
Inve
nto
inti
ha
nk
ke
ide
n,
alu
eid
en
, k
oh
teid
en
ja
rak
en
nu
ste
n y
din
tie
do
t M
S
Exc
el-
tau
luk
ko
na
Kä
ytt
äjä
ha
llit
tu
sela
ink
äy
ttö
liit
tym
ä
htt
ps:
//w
ww
.ku
lttu
uri
ym
pa
rist
o.f
i/K
IOS
KI2
_e
site
.pd
f
Kio
ski
>C
#-o
hje
lma
,
Mic
roso
ft I
IS
Alu
eid
en
pa
ikk
ati
eto
Ma
pIn
fon
mid
/mif
-
tie
do
sto
ina
Kä
ytt
äjä
ha
llit
tu
sela
ink
äy
ttö
liit
tym
ä
Kio
ski
<>
MS
SQ
L S
erv
er
Ka
ikk
i K
äy
ttä
jäh
all
ittu
sela
ink
äy
ttö
liit
tym
ä t
ieto
jen
yll
äp
ito
on
Jyvä
sky
län
ka
up
un
gin
ku
vie
nh
all
inta
j
ärj
est
elm
ä
(Pro
fiu
m)
Jyvä
sky
län
ka
up
un
gin
eri
yk
sik
öid
en
ku
va
tie
do
sto
ja j
a n
iih
in l
iitt
yviä
me
tati
eto
ja,
ku
va
tila
ust
oim
inn
all
isu
us
Mic
roso
ft S
QL
Se
rve
r
Ku
va
t: 2
06
Gt
(pit
ää
sisä
llä
än
my
ös
mu
ide
n
Jyvä
sky
län
ka
up
un
gin
yk
sik
öid
en
ku
via
)
Ke
ski-
Su
om
en
mu
seo
n
osu
us
n.
7 8
00
ku
va
tie
do
sto
a
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä (
Ke
ski-
Su
om
en
mu
seo
n o
suu
s) 7
-
10
/ v
rk
>
OA
I-P
MH
Me
tati
ed
ot
ka
ikis
ta
tie
tok
an
na
n v
alo
ku
vis
ta
tek
ijä
no
ike
uk
sie
n j
a
kä
ytt
öo
ike
use
hto
jen
rajo
issa
.
Kä
ytt
äjä
ha
llit
tu
sela
ink
äy
ttö
liit
tym
ä
htt
p:/
/ww
w.p
rofi
um
.co
m/f
i/te
kn
olo
gia
t
/pro
fiu
m-s
en
se%
E2
%8
4%
A2
Ve
rkk
ole
vy
Po
lyd
oc-
tie
tok
an
taa
n l
iitt
yvä
t k
uva
-, t
ek
sti-
ja
ää
nit
ied
ost
ot
ve
rkk
oa
sem
all
a
Sis
ält
yy
arv
ioo
n
Po
lyd
oci
n
tie
tova
ran
no
n k
oo
sta
No
in 5
0 0
00
ku
va
-, ä
än
i-
tai
tek
stit
ied
ost
oa
(pä
äo
sin
jp
g,
tiff
, tx
t, d
oc,
rtf,
pd
f -
tie
do
sto
ja)
Tie
do
sto
jak
o
pa
lve
lim
ell
a
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Tie
do
sto
jen
kä
sitt
ely
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
usa
Ta
ide
teo
ste
n j
a t
ait
eil
ijo
ide
n t
ied
ot
sek
ä t
eo
ksi
in
liit
tyvie
n t
ap
ah
tum
ien
tie
do
t. t
aid
ek
ok
oe
lmii
n
liit
tyvie
n v
alo
ku
vie
n j
a d
igit
oit
uje
n k
uvie
n t
ied
ot.
70
36
ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 5
vu
oro
ka
ud
ess
a
on
ve
rko
ssa
avo
inn
a s
ela
usl
iitt
ym
ä
htt
p:/
/kir
java
.
fng
.fi.
Ka
rkk
i
Ta
ide
his
tori
all
iste
n a
sia
kir
ja-a
rkis
toje
n t
ied
ot.
Yli
18
00
0 d
ocu
me
nt.
na
me
-tie
tue
tta
tie
tok
an
na
ssa
+
yli
13
00
0 t
ied
ost
oa
ve
rkk
ole
vy
llä
.
Mic
roso
ft S
QL
Se
rve
r3
0 M
B
18
08
2 t
ietu
ett
a
tie
tok
an
na
ssa
+ 1
3 1
34
tie
do
sto
a v
erk
ko
levy
llä
.
Sis
äin
en
kä
ytt
ö p
äiv
ittä
in.
Kir
java
nim
ek
eti
etu
ett
a.
Su
om
ala
ise
n k
uva
tait
ee
n
bib
lio
gra
fia
ja
Ny
ky
tait
ee
n v
irtu
aa
lik
irja
sto
ova
t
yh
tey
de
ssä
sa
ma
an
jä
rje
ste
lmä
än
.
Mic
roso
ft S
QL
Se
rve
r8
50
MB
65
20
0
Sis
äin
en
kä
ytt
ö p
äiv
ittä
in.
Avo
ka
ad
o
Vid
eo
teo
ste
n s
ek
ä m
uu
n
dig
ita
ali
sen
vid
eo
ma
teri
aa
lin
tie
do
t. T
ait
eil
ija
ha
ast
att
elu
jen
se
kä
mu
ide
n
ää
nit
teid
en
tie
do
t.
My
SQ
L1
TB
n.
40
00
Ke
ski-
Su
om
en
mu
seo
Ku
op
ion
ta
ide
mu
seo
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 6
Ko
ha
-
kir
jast
ojä
rje
ste
lmä
Ku
op
ion
ta
ide
mu
seo
n k
äsi
kir
jast
ok
ok
oe
lma
n
nim
ike
tie
tue
ita
Hu
om
! va
in s
isä
ise
ssä
ta
lle
nn
us-
ja h
ak
uk
äy
töss
ä,
ei
lain
au
sto
imin
toa
n.
10
00
nim
ike
ttä
.
(ta
lle
nta
min
en
on
oll
ut
ke
ske
n 3
vu
ott
a)
järj
est
elm
än
sii
rto
to
ise
lle
alu
sta
lle
ty
ön
all
a.
Tä
llä
he
tke
llä
ei
kä
ytö
ssä
Kii
nto
levy
Dig
ita
ali
ne
n k
uva
-ark
isto
. K
ok
oe
lma
- ja
nä
ytt
ely
ku
va
t se
kä
ta
ide
ka
sva
tust
oim
inta
an
liit
tyvä
t k
uva
t1
4 0
00
2-4
krt
/ v
rk
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
seo
tie
tojä
rj
est
elm
ä
Mu
ske
tti
Tie
do
t k
ok
oe
lmii
n k
uu
luvis
ta e
sin
eis
tä,
va
lok
uvis
ta j
a a
rkis
toa
ine
isto
sta
. K
on
ve
rsio
n
jälj
iltä
my
ös
osa
mu
seo
n k
äsi
kir
jast
on
ain
eis
tost
a,
po
istu
ma
ssa
. M
usk
ett
i si
sält
ää
tie
tyst
i
yh
teis
kä
ytö
ssä
ole
via
to
imij
ak
uva
ilu
ja.
8,1
2 G
t
37
16
5 e
sin
ett
ä,
6 5
67
ark
isto
-ob
jek
tia
, 8
3 6
93
va
lok
uva
a,
48
ko
ko
elm
aa
,
9 1
66
to
imij
aa
, 6
12
5
pa
ikk
aa
(T
ietu
eid
en
mä
ärä
27
.7.2
01
5)
ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 5
- 1
0
vu
oro
ka
ud
ess
a
Pa
kk
i
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ön
asi
an
ha
llin
ta j
a i
nve
nto
inti
.
Sis
ält
ää
vä
h.
pe
rust
ied
ot
rak
en
ne
tust
a
ym
pä
rist
öst
ä s
eu
raa
vie
n k
un
tie
n a
lue
elt
a:
Ha
min
a,
Iitt
i, K
otk
a,
Ko
uvo
la,
Mie
hik
kä
lä,
Py
htä
ä,
Ru
ots
inp
yh
tää
, V
iro
lah
ti.
Ei
sisä
llä
toim
ija
tie
tok
an
taa
.2
90
Mt
Tie
tue
et:
ra
ke
nn
uk
sia
66
02
; k
oh
teit
a 4
55
5;
lau
sun
toja
30
3;
ha
nk
ke
ita
36
2;
inve
nto
inti
ha
nk
ke
ita
60
; a
vu
stu
s 4
35
1 -
2 k
äy
ttä
jää
vii
ko
ssa
Ka
ak
ku
ri
Ky
me
nla
ak
son
mu
seo
n k
äsi
kir
jast
on
te
ok
set.
Sa
ma
an
tie
tova
ran
too
n s
isä
lty
vä
t m
yö
s
Ky
me
nla
ak
son
am
ma
ttik
ork
ea
ko
ulu
n j
a S
uo
me
n
me
rim
use
on
kir
jast
oje
n t
eo
kse
t. K
yse
on
sii
s
am
ma
ttik
ork
ea
ko
ulu
n k
irja
sto
n
tie
tojä
rje
ste
lmä
stä
, jo
nn
e a
ine
isto
mm
e
syö
tetä
än
.n
ite
itä
42
76
Ve
rkk
ole
vy
Ku
va
-ark
isto
on
lu
ett
elo
idu
t d
igio
rig
ina
ali
t, k
op
iot
Mu
ske
tti-
pa
lve
lim
ell
e t
all
en
ne
tuis
ta p
ien
istä
ku
va
tie
do
sto
ista
ym
. d
igit
aa
lise
t ti
ed
ost
ot.
Ei
sisä
llä
to
imij
ati
eto
ka
nta
a.
29
9 G
t
no
in 4
7 0
00
tie
do
sto
a,
pä
äa
sia
ssa
ku
va
tie
do
sto
ja
2 -
3 k
äy
ttä
jää
vu
oro
ka
ud
ess
a
Ky
hik
a
Ky
me
nla
ak
son
his
tori
all
isia
ka
rtto
ja d
igit
aa
lise
ssa
mu
od
oss
a.
Ei
sisä
llä
to
imij
ati
eto
ka
nta
a.
ka
up
pa
nim
i C
um
ulu
s1
00
Mt
1 3
90
his
tori
all
ista
ka
rtta
a
Ve
ne
pii
rust
us
ko
ko
elm
a
Ko
ko
elm
aa
n o
n k
oo
ttu
eri
ta
vo
in d
ok
um
en
toit
uja
pu
uve
ne
ita
itä
ise
n S
uo
me
nla
hd
en
alu
ee
lta
.k
au
pp
an
imi
Cu
mu
lus
1,3
Gt
Tie
tue
et/
pii
rust
ust
uk
set:
45
mit
att
ua
ve
ne
ttä
, 6
5
luo
nn
osp
iiru
stu
sta
, 3
0
pu
oli
ma
lle
ista
te
hty
ä
pii
rust
ust
a
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Ko
ko
elm
ah
all
i
nta
järj
est
elm
ä
Ka
nta
pu
u (
E-
ku
va
)
Mu
seo
-ob
jek
tie
n (
esi
ne
, k
uva
, a
v,
asi
ak
irja
, k
irja
)
me
tad
ata
, o
bje
kti
en
ha
llin
taa
n l
iitt
yvä
t ti
ed
ot
ja
dig
ita
ali
set
va
lok
uva
t; o
sap
uo
liti
eto
ka
nta
(to
imij
are
kis
teri
)M
yS
QL5
10
51
97
ob
jek
tia
, jo
ista
75
87
5 v
alo
ku
va
a j
a
vid
eo
ta,
11
25
1 e
sin
ett
ä,
17
59
6 j
ulk
ais
ua
, 4
75
asi
ak
irja
a/a
rkis
toy
ksi
kk
öä
Lust
on
sis
äin
en
Ka
nta
pu
u:
ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä m
use
on
sisä
llä
ta
i si
do
sry
hm
issä
pä
ivit
täin
5-7
; Lu
sto
n
julk
ine
n k
äy
ttö
liit
tym
ä
ka
nta
pu
u.f
i: k
ym
me
niä
tuh
an
sia
ha
ku
ja k
aik
kii
n
Ka
nta
pu
un
tie
tok
an
toih
in
vu
od
ess
a j
a l
isä
ksi
ha
ku
ja
sam
oih
in a
ine
isto
ihin
Fin
na
ssa
, m
use
oid
en
Fin
na
ssa
ja
Eu
rop
ea
na
ssa
.
>
OA
I-P
MH
Julk
isik
si m
ää
rite
lly
t
me
tati
ed
ot
mu
seo
-
ob
jek
teis
ta (
esi
ne
et,
va
lok
uva
t, a
v,
asi
ak
irja
t) j
a
ob
jek
tie
n d
igit
aa
lise
t
(lo
wre
s) k
uva
tF
inn
a,
mu
seo
ide
n F
inn
a
Ky
me
nla
ak
son
mu
seo
Lust
o -
Su
om
en
Me
tsä
mu
seo
(S
uo
me
n M
ets
äm
use
osä
äti
ö)
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 7
>Ju
lkis
iksi
mä
äri
tell
yt
me
tati
ed
ot
mu
seo
-
ob
jek
teis
ta (
esi
ne
et,
ku
va
t
ja v
ide
ot)
ja
ob
jek
tie
n
dig
ita
ali
set
(lo
wre
s) k
uva
tE
uro
pe
an
a
ka
nta
pu
u.f
i
smo
lra
jatt
u v
an
ha
erä
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
>O
AI-
PM
HM
eta
tie
do
t ja
ku
va
tF
inn
a
>M
eta
tie
do
t ja
ku
va
tK
uva
ko
ko
elm
at.
fi
<W
MS
Ta
ust
ak
art
at
Ma
an
mit
tau
sla
ito
s W
MS
<>
We
bse
rvic
ea
sio
ide
n j
a k
oh
teid
en
lin
kit
yk
set
Sa
lam
a
<>
We
bse
rvic
ea
sio
ide
n j
a k
oh
teid
en
lin
kit
yk
set
Ark
eo
log
ine
n l
ue
tte
loin
tise
llu
s
>W
MS
Ko
hte
ide
n p
aik
ka
tie
do
tP
aik
ka
tie
toik
ku
na
>W
MS
Ko
hte
ide
n p
aik
ka
tie
do
tA
vo
in W
MS
<>
We
bse
rvic
eK
oh
teid
en
pe
ruti
ed
ot
ja
pa
ikk
ati
ed
ot
Sii
ri (
Pir
ka
nm
aa
n
ma
ak
un
tam
use
o)
Ku
va
ko
ko
elm
a
t.fi
Ku
vie
n k
ats
elu
ja
my
yn
tijä
rje
ste
lmä
Pä
ivit
täin
<M
eta
tie
do
t ja
ku
va
tM
usk
ett
i
<>
We
bse
rvic
ea
sio
ide
n j
a k
oh
teid
en
lin
kit
yk
set
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ön
tie
tojä
rje
ste
lmä
>M
PR
IA A
PI
Lue
tte
loid
ut
tie
do
tM
PR
IA
>W
eb
serv
ice
asi
oid
en
ja
ko
hte
ide
n
lin
kit
yk
set
Ku
ltu
uri
ym
pä
rist
öm
tie
tojä
rje
ste
lmä
<Y
rity
kse
n t
ied
ot
Yri
tyst
ieto
järj
est
elm
ä
<H
en
kil
öti
ed
ot
va
ltio
na
vu
stu
ksi
in
Vä
est
öre
ksi
teri
Mu
seo
tila
sto
Mu
seo
ide
n v
uo
tuis
en
til
ast
ok
yse
lyn
tie
do
tV
iik
oit
tain
>A
vo
ime
n d
ata
n
lata
us
Til
ast
oti
ed
ot
We
b-s
ivu
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
usa
Ta
ide
teo
ste
n j
a t
ait
eil
ijo
ide
n t
ied
ot
sek
ä t
eo
ksi
in
liit
tyvie
n t
ap
ah
tum
ien
tie
do
t. T
aid
ek
ok
oe
lmii
n
liit
tyvie
n v
alo
ku
vie
n j
a d
igit
oit
uje
n k
uvie
n t
ied
ot.
Tie
tok
an
na
ssa
27
22
ob
jek
tia
, 2
60
8 d
igik
uva
a,
8
ko
ko
elm
aa
.
EN
VA
Ee
ro N
eli
ma
rka
n d
igit
oid
ut
va
lok
uva
t N
eli
ma
rkk
a-
mu
seo
n a
rkis
toss
a k
iin
tole
vy
llä
.N
oin
30
00
ob
jek
tia
.
Dig
ito
idu
t
va
lok
uva
t
Mu
seo
n t
oim
inta
an
ja
ta
pa
htu
mii
n l
iitt
yvä
dig
ita
ali
ne
n k
uva
ma
teri
aa
li k
iin
tole
vy
llä
.2
34
3 o
bje
kti
a.
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
ske
tti
Lue
tte
loin
titi
eto
ja e
sin
eis
tä,
va
lok
uvis
ta,
dio
ista
,
ne
ga
tiiv
eis
ta,
dig
iku
vis
ta,
po
stik
ort
eis
ta,
asi
ak
irja
-
ain
eis
tois
ta.
Sis
ält
ää
to
imij
ati
eto
ja,
va
lok
uvis
sa
ole
vie
n j
a l
ah
joit
taji
en
he
nk
ilö
tie
toja
(sy
nty
mä
aik
oja
), y
rity
stie
toja
, p
aik
ka
tie
toja
,
va
rast
oin
tip
aik
ka
tie
toja
SQ
L
Ku
via
ta
lle
tett
un
a
Iste
kin
pa
lve
lim
ell
e
9,8
0 G
B,
70
39
9
tie
do
sto
a.
Iste
kin
pa
lve
lim
ell
e o
n m
eil
le
va
ratt
u t
all
en
nu
stil
aa
20
Gb
.
14
81
59
tie
tue
tta
, jo
ista
ku
va
-osa
sove
llu
kse
ssa
53
60
1,
esi
ne
-
osa
sove
llu
kse
ssa
64
84
7,
toim
ija
-osa
sove
llu
kse
ssa
29
71
1
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 5
-10
pä
ivit
täin
Ve
rkk
ole
vy
Va
lok
uva
aja
Uu
no
La
uk
an
va
lok
uva
tH
TM
Ln
oin
90
0 M
tn
oin
82
00
tie
tue
tta
htt
p:/
/ou
lu.o
uk
a.f
i/p
pm
/la
uk
ka
/h
ak
e/i
nd
ex.
htm
l
Mu
ske
tti
Esi
ne
ja
ku
va
ko
ko
elm
at.
Ob
jek
tie
n m
eta
tie
do
t ja
dig
ita
ali
set
ain
eis
tot.
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ön
tie
tojä
rje
ste
lm
ä
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ön
su
oje
luk
oh
tee
t ja
nii
de
n
pa
ikk
ati
ed
ot,
ark
eo
log
ise
t tu
tkim
ush
an
kk
ee
t,
ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ön
ja
ka
nsa
tie
tee
n
tutk
imu
sra
po
rtte
ja.
MS
SQ
L se
rve
rT
ieto
ka
nta
3,6
GB
,
liit
ett
yjä
tie
do
sto
ja
71
28
85
kp
l, 5
,56
TB
58
44
84
tie
tue
tta
(ko
ko
elm
ao
bje
kti
en
mä
ärä
)
Pä
ivit
täin
Mu
seo
vir
ast
o
Ne
lim
ark
ka
-mu
seo
- E
telä
-Po
hja
nm
aa
n a
lue
taid
em
use
o
Ou
lun
mu
seo
- ja
tie
de
ke
sku
s (P
oh
jois
-Po
hja
nm
aa
n m
use
o)
Ark
eo
log
ine
n
lue
tte
loin
tiso
v
ell
us
Ark
eo
log
ise
t lö
ytö
tie
do
t (j
ärj
est
elm
ä o
n v
uo
nn
a
20
15
pil
oto
inti
va
ihe
ess
a).
Pä
ivit
täin
Pä
ivit
täin
Ma
ria
DB
Pä
ivit
täin
Mu
seo
vir
ast
on
asi
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
Sa
lam
aM
S S
QL
serv
er
MS
SQ
L se
rve
r T
ieto
ka
nta
7,9
GB
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 8
Ve
rkk
ole
vy
Va
lok
uva
ko
ko
elm
iin
se
kä
to
imin
taa
n j
a
tap
ah
tum
iin
lii
tty
vä
dig
ita
ali
ne
n k
uva
ma
teri
aa
li.
80
Gt
yli
88
00
0 t
ietu
ett
aS
atu
nn
ais
ia k
äy
ttä
jiä
Ulk
ois
et
ko
va
levy
t
Va
lok
uva
ko
ko
elm
iin
lii
tty
vä
dig
ita
ali
ne
n
ku
va
ma
teri
aa
li8
53
Gt
47
50
0 t
ietu
ett
a1
kä
ytt
äjä
/ p
äiv
ä
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
ske
tti
(ko
ko
elm
ah
all
i
nta
järj
est
elm
ä
)
Po
hjo
is-K
arj
ala
n m
use
on
esi
ne
ide
n,
va
lok
uvie
n j
a
kä
sik
irja
sto
n j
ulk
ais
uje
n h
an
kin
tae
rä-,
ku
va
ilu
-,
toim
ija
- ja
to
ime
np
ide
tie
do
t se
kä
esi
ne
istä
ja
va
lok
uvis
ta d
igit
aa
lise
t tu
nn
iste
ku
va
tM
S S
QL
19
,87
GB
Tie
tok
an
na
ssa
36
02
8
va
lok
uva
a,
17
51
5 e
sin
ett
ä,
18
35
ju
lka
isu
a
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 3
-5
he
nk
eä
vu
oro
ka
ud
ess
a>
ei
tie
do
ssa
Me
tati
ed
ot
eri
kse
en
va
litt
avis
ta v
alo
ku
vis
ta j
a
esi
ne
istä
Su
om
en
Mu
seo
t O
nli
ne
>e
i ti
ed
oss
a
Me
tati
ed
ot
eri
kse
en
va
litt
avis
ta v
alo
ku
vis
ta j
a
esi
ne
istä
Op
en
Ka
reli
a -
asi
ak
asl
iitt
ym
a
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
ske
tti
Eri
taso
isia
lu
ett
elo
inti
tie
toja
; n
imi,
ku
va
ilu
,
va
lmis
taja
,va
lmis
tusp
aik
ka
ja
-a
ika
, m
ate
ria
ali
,
mit
at,
me
rkin
nä
t, k
uva
, a
sia
san
at,
lu
ok
itu
s,
nä
ytt
ely
- ja
ju
lka
isu
tie
do
t, h
an
kin
tati
eto
ja
sijo
itu
spa
ikk
a4
4 4
59
esi
ne
ttä
Pä
ivit
täin
Mu
usa
Lue
tte
loin
titi
ed
ot
teo
snim
i, k
ää
nn
ök
set,
tait
eil
ija
tie
do
t, e
lin
vu
od
et,
mit
at,
te
kn
iik
ka
,
ma
teri
aa
li,
ha
nk
inta
vu
osi
, h
an
kin
tati
ed
ot,
va
ku
utu
sarv
o,
sija
inti
pa
ikk
a,
asi
asa
na
t, k
uva
ilu
,
ku
va
, k
un
toti
ed
ot,
la
ina
ust
ied
ot,
nä
ytt
ely
- ja
julk
ais
uti
ed
ot
66
00
ta
ide
teo
sta
(se
kä
lisä
ksi
org
an
isa
ati
om
uu
tok
sen
my
ötä
my
ös
Tik
an
oja
n
taid
ek
od
in j
a K
un
tsin
mo
de
rnin
ta
ite
en
mu
seo
n
ko
ko
elm
at
30
00
)P
äiv
ittä
in
Pre
tty
lib
1
15
48
nim
ike
ttä
Ka
stik
ka
13
64
3 n
ide
ttä
Ko
tka
ei
tie
toja
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
>O
AI-
PM
H
Re
po
sito
ry
kd
k.f
ng
.fi
Me
tati
ed
ot
ka
ikis
ta
teo
ksi
sta
ja
tek
ijä
no
ike
ud
est
a v
ap
ais
ta
teo
sku
vis
ta (
Lid
o X
ML)
Fin
na
>O
AI-
PM
H
Re
po
sito
ry
kd
k.f
ng
.fi
Me
tati
ed
ot
tek
ijä
no
ike
ud
est
a v
ap
ais
ta
teo
sku
vis
ta j
a n
iih
in
liit
tyvis
tä t
eo
ksi
sta
(L
ido
XM
L)
Eu
rop
ea
na
<>
PE
RL
skri
pti
, O
DB
C,
MS
SQ
L S
erv
er
Ve
rkk
ole
vy
n t
eo
ste
n
dig
iku
vie
n p
ien
en
ny
s e
ri
ko
ko
ihin
ja
au
tom
aa
ttin
en
lin
kit
ys
Mu
usa
an
Ve
rkk
ole
vy
<>
OD
BC
, M
S S
QL
Se
rve
r
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Se
lain
kä
ytt
öli
itty
mä
tie
toje
n
yll
äp
ito
on
E-k
uva
1.
An
alo
gis
ten
ku
vie
n m
eta
tie
do
t 2
. D
igit
oit
uje
n
ku
vie
n m
eta
tie
do
t 3
. D
igit
oit
u t
ied
ost
o 4
.
Dig
iori
gin
aa
lik
uvie
n m
eta
tie
do
t 5
.
Dig
iori
gin
aa
lik
uva
tM
yS
QL
Yh
tee
nsä
60
89
2
Ak
tivii
sia
kä
ytt
äji
ä 1
-3
vu
oro
ka
ud
ess
a
Po
hjo
is-K
arj
ala
n m
use
o
Po
hjo
is-P
oh
jan
ma
an
mu
seo
Po
rin
ta
ide
mu
seo
Mu
usa
1.
taid
ete
ok
set
2.
tait
eil
ija
t 3
. ta
pa
htu
ma
t 4
.
julk
ais
ut
5.
teo
sku
va
t .
Ta
ite
ilij
at,
ta
pa
htu
ma
t ja
julk
ais
ut
lin
kit
ett
ävis
sä u
sea
mp
aa
n
taid
ete
ost
ietu
ee
see
n.
My
SQ
L
1.
Ob
jek
teja
3 8
61
, 2
.
toim
ijo
ita
1 7
81
, 3
.
tap
ah
tum
ia 3
13
3,
5.
Te
osk
uvia
2
62
2,
ko
ko
elm
ia 1
2,
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
-4
vu
oro
ka
ud
ess
a
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 9
Leh
tile
ikk
ee
t1
. Le
hti
leik
ea
rkis
ton
me
tati
ed
ot
Pa
rad
ox
(tie
tok
an
ta
pe
räis
in 1
99
0-l
uvu
n
alu
sta
)T
ietu
eit
a 3
8 5
41
-
Ve
rkk
ole
vy
W
1.
Me
dia
-ark
isto
n d
igit
oid
ut
tie
do
sto
t 2
.
Tie
do
sto
jen
me
tati
ed
ot
3.
Tu
tkim
usa
rkis
ton
dig
ito
idu
t ti
ed
ost
ot
4.
Tu
tkim
usa
rkis
ton
me
tati
ed
ot
5.
Ku
va
-ark
isto
n d
igio
rig
ina
ali
t
1.
36
0 t
ied
ost
oa
3.
1 7
14
tie
do
sto
a
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 5
-10
vu
oro
ka
ud
ess
a
Ve
rkk
ole
vy
O
1.
Nä
ytt
ely
ark
isto
2.
Yle
isö
työ
/ p
ed
ag
og
ise
t
pa
lve
lut,
ark
isto
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
0-1
2
vu
oro
ka
ud
ess
a
Ta
ide
mu
seo
n
ve
rkk
osi
vu
t
1.
Nä
ytt
ely
tie
do
tte
et
2.
Vu
osi
ke
rto
mu
kse
t 3
.
Ka
usi
oh
jelm
at
4.
Nä
ytt
ely
- ja
ta
pa
htu
ma
juli
ste
et
Ta
ide
mu
seo
n
ark
isto
-
ve
rkk
osi
vu
sto
t
1.
arc
hiv
e.p
ori
art
mu
seu
m.f
i :
me
dia
-ark
isto
n j
a
tutk
imu
sark
isto
n a
ine
isto
jaW
ord
Pre
ss
Ulk
ois
et
ve
rkk
op
alv
elu
t
1.
Ta
pa
htu
mie
n j
a l
ue
nto
jen
vid
eo
talt
ioin
nit
htt
ps:
//w
ww
.yo
utu
be
.co
m/c
ha
nn
el/
UC
AlY
9D
NG
oA
M4
Ga
srk
jeO
4u
g/
2.
Inst
ag
ram
htt
ps:
//in
sta
gra
m.c
om
/po
ria
rtm
use
um
/ 3
.
Fa
ceb
oo
k
htt
ps:
//w
ww
.fa
ceb
oo
k.c
om
/pa
ge
s/P
ori
n-
taid
em
use
o-P
ori
-Art
-
Mu
seu
m/1
42
54
24
25
84
35
46
#.
4.
E-p
ho
tos
htt
p:/
/ep
ho
tos.
com
/h/p
ori
art
mu
seu
m
D-a
rk
ve
rkk
osi
vu
t
1.
Pe
rfo
rma
nss
ita
lle
nte
et
htt
p:/
/ww
w.t
eh
da
sry
.fi/
da
rk/
Wo
rdP
ress
Kä
ytt
öö
no
tto
va
ihe
ess
a
D-a
rk
tie
tok
an
ta1
. P
erf
orm
an
ssit
all
en
teid
en
me
tati
ed
ot
My
SQ
LK
äy
ttö
ön
ott
ova
ihe
ess
a
Ak
tivii
vis
ia k
äy
ttä
jiä
1-2
vu
oro
ka
ud
ess
a
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Ko
ko
elm
an
ha
ll
inta
järj
est
elm
ä
We
bM
usk
ett
i
Mu
ske
tti-
tie
tok
an
na
ssa
11
11
9 e
sin
ett
ä j
a t
eo
sta
,
29
12
ku
va
a,
2 m
use
ota
, 7
ko
ko
elm
aa
, 4
00
1 t
oim
ija
a,
16
37
pa
ikk
aa
; A
cess
-
tie
tok
an
na
ssa
10
83
3
luo
nn
on
tie
tee
llis
tä
nä
yte
ttä
Mu
seo
n h
en
kil
ök
un
na
n
kä
ytä
ssä
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
We
bM
usk
ett
i
Sa
tak
un
na
n M
use
on
esi
ne
- ja
ku
va
ko
ko
elm
an
ku
va
t se
kä
me
tati
ed
ot.
Osa
an
ob
jek
teis
ta
lin
kit
ett
y k
uva
. S
isä
ltä
ä M
usk
eti
n "
no
rma
ali
t"
toim
ija
- p
aik
ka
- y
m.
tie
tok
an
na
t. S
isä
ltä
ä m
yö
s
use
ide
n m
aa
ku
nn
an
pa
ika
llis
mu
seo
ide
n e
sin
e-
tai
ku
va
ko
ko
elm
ati
eto
ja,
use
imm
ista
my
ös
ku
va
tie
do
sto
ja.
Mic
roso
ft S
QL
80
5,1
9 M
B (
ei
sis.
liit
eti
ed
ost
oja
)
Tie
tok
an
na
ssa
on
55
53
3
esi
ne
ttä
, 4
42
50
ku
va
a,
78
06
asi
asa
na
a,
71
82
pa
ikk
aa
, 2
38
2
ha
nk
inta
erä
ä,
16
08
1
toim
ija
a,
10
6 l
uo
kit
uk
sen
luo
kk
aa
, 2
3 k
ok
oe
lma
a,
24
mu
seo
ta j
a 3
6
toim
ipis
tett
ä.
Sis
ält
ää
ko
lmis
en
tuh
att
a
ma
ak
un
na
n
pa
ika
llis
mu
seo
ille
ku
ulu
va
a o
bje
kti
a.
0-6
/ v
rk
>
OA
I-P
MH
-ra
jap
inta
Fin
na
an
Esi
ne
- ja
va
lok
uva
ko
ko
elm
an
me
tati
ed
ot
ja v
alo
ku
va
t
ka
tse
luk
oo
ssa
. T
äll
ä
he
tke
llä
Fin
na
an
on
ha
ravo
itu
n.
10
00
esi
ne
en
ku
va
t ja
me
tati
ed
ot.
tulo
ssa
om
a F
inn
a-n
äk
ym
ä
satm
.fin
na
.fi,
nä
ky
vä
t li
säk
si
mu
seo
ide
n F
inn
ass
a j
a t
ule
va
t
ka
nsa
llis
ee
n n
äk
ym
ää
n
We
bM
usk
ett
i o
n m
uid
en
mu
seo
ide
n
kä
yte
ttä
vis
sä m
istä
ta
ha
nsa
ve
rko
sta
sela
ime
n k
au
tta
.
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Po
rvo
on
mu
seo
Sa
tak
un
na
n m
use
o
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 1
0
Acc
ess
-
tie
tok
an
na
t
(yh
t. 7
kp
l)
Acc
ess
iin
on
lu
ett
elo
itu
Ro
sen
lew
-mu
seo
esi
ne
-,
ku
va
- ja
ark
isto
ko
ko
elm
a,
Sa
tak
un
na
n M
use
on
dia
t, a
rke
olo
gis
et
ko
ko
elm
at,
kä
sik
irja
sto
t ja
kir
jak
ok
oe
lma
t se
kä
osa
fil
me
istä
.
?
Yh
de
n t
ieto
ka
nn
an
ko
ko
4-2
4 M
t
Acc
ess
-tie
tok
an
toih
in o
n
lue
tte
loit
u k
aik
kia
an
75
64
8 m
use
o-o
bje
kti
a.
Joil
tak
in o
sin
lu
ett
elo
inti
on
pä
äll
ek
kä
istä
We
bM
usk
eti
n k
an
ssa
,
mu
tta
Acc
ess
on
nä
issä
kin
tap
au
ksi
ssa
en
sisi
jain
en
tie
do
nh
ak
uvä
lin
e.
0-4
/vrk
/ t
ieto
ka
nta
Ei
raja
pin
toja
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Pa
kk
i-
tie
tok
an
ta
Sis
ält
ää
in
ve
nto
inti
tie
toja
ja
va
lok
uvia
kii
nte
istö
istä
ja
ku
lttu
uri
ym
pä
rist
öa
lue
ista
.
Mu
seo
n s
ek
ä a
lue
en
ku
nti
en
vir
an
om
ais
ten
kä
ytö
ssä
. S
isä
ltä
ä p
aik
ka
rek
iste
rin
Sa
tak
un
na
n
ku
nn
ista
ja
nii
de
n k
au
pu
ng
ino
sist
a/k
yli
stä
.
Re
kis
tere
issä
on
yh
tee
nsä
use
ita
sa
toja
tie
tue
ita
.?
(k
äy
ttö
AS
P-p
alv
elu
na
)7
,22
Gt
n.
65
00
ko
hd
ett
a,
85
0
alu
ett
a.
5-1
5 /
vrk
Ei
raja
pin
toja
On
mu
seo
n u
lko
pu
oli
ste
n t
oim
ijo
ide
n
kä
yte
ttä
vis
sä m
istä
ta
ha
nsa
ve
rko
sta
sela
ime
n k
au
tta
.
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
<>
?
Au
tom
aa
ttin
en
lin
kit
ys
Mu
ske
ttii
nM
usk
ett
i
<>
Tie
do
sto
jak
o
pa
lve
lim
ell
a
Ka
ikk
i k
äy
ttö
oik
eu
ksi
en
rajo
issa
Tie
do
sto
jen
kä
sitt
ely
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Po
lyd
oc
Esi
ne
et
IIS
, A
SP
7 T
t 2
83
75
4-5
kä
ytt
äjä
ä p
äiv
ittä
in>
Po
lyd
oc,
IIS
AS
P,
TX
T
Esi
ne
ko
ko
elm
at,
ku
va
t,
inte
rne
tlin
kit
ja
liit
eti
ed
ost
ot
n.
20
00
0 l
iite
ku
va
a s
ek
ä m
uit
a l
iitt
eit
ä
Ku
va
t 3
54
42
4-5
kä
ytt
äjä
ä p
äiv
ittä
in>
Ku
va
ko
ko
elm
a,
ku
va
t ja
liit
eti
ed
ost
ot
n.
40
00
0 v
alo
ku
va
a
Pu
vu
t2
08
8jo
ka
pä
ivä
>K
an
sall
isp
uk
uk
esk
uk
sen
pu
ku
ko
ko
eln
a,
ku
va
t ja
liit
eti
ed
oto
tn
. 1
5 0
00
ku
va
a j
a l
iite
ttä
Pu
ku
tie
do
t6
37
jok
a p
äiv
ä>
Tie
do
t su
om
ala
isis
ta
ka
nsa
llis
pu
vu
ista
Ark
isto
15
55
jok
a p
äiv
ä>
Ark
isto
n l
ue
tte
lon
. 3
00
lii
tett
ä
Dia
rio
58
51
4-5
kä
ytt
äjä
ä p
äiv
ittä
in>
Ka
ikk
ien
ko
ko
elm
ien
dia
rio
tie
do
t, k
uva
t,
liit
eti
ed
ost
ot
liit
teit
ä k
uvia
ja
mu
ita
(P
DF
, D
oc,
txt
)
Kir
jast
o7
47
54
-5 k
äy
ttä
jää
pä
ivit
täin
>M
use
on
ja
Ka
nsa
llis
pu
ku
ke
sku
kse
n
kir
jast
o
Leik
ke
et
65
63
jok
a p
äiv
ä>
Leh
tile
iha
ke
mis
to j
a
liit
eti
ed
oto
tn
. 3
00
0 l
iite
ttä
Pii
rust
uk
set
58
81
jok
a p
äiv
ä>
Pii
rust
usk
ok
ole
ma
, k
uva
t ja
liit
eti
ed
ost
ot
n.
50
00
ku
va
a
Ry
ijy
t2
56
8jo
ka
pä
ivä
>T
ieto
ja r
yjy
istä
ja
nii
de
n
suu
nn
itte
lijo
ista
, k
uva
t
Tu
tkim
us
16
55
8jo
ka
pä
ivä
>T
ieto
ja k
äsi
työ
ala
n
tutk
imu
ksi
sta
n 3
00
lii
tett
ä
Kä
sity
ön
ark
isto
t8
48
>T
ieto
ja k
äsi
työ
ala
n
ark
isto
ista
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
ve
rsio
3.1
. S
QL
Su
om
en
lasi
mu
seo
Lasi
esi
ne
et,
ty
ök
alu
t, k
on
ee
t, m
uu
t e
sin
ee
t,
pii
rust
uk
set.
SQ
L1
45
GB
Tie
tok
an
na
ssa
40
70
8
ob
jek
tia
Kä
ytt
äji
ä 2
-4 /
ty
öp
äiv
ä
Pre
tty
Lib
Lasi
ala
n e
rik
ois
kir
jast
o.
Tie
tok
an
na
ssa
n.
10
00
0
nim
ek
ett
äK
äy
ttä
jiä
1 /
ty
öp
äiv
ä
Su
om
en
la
sim
use
o
Ve
rkk
oa
sem
a
Ka
ikk
i m
use
on
dig
ita
ali
set
tie
do
sto
t (k
uva
t,
ska
nn
au
kse
t jn
e.)
, o
sa p
ain
ok
elp
ois
ess
a
tie
do
sto
mu
od
oss
a.
Sis
ält
ää
esi
m.
We
bM
usk
eti
n
ku
va
tie
do
sto
t, A
cce
ss-t
ieto
ka
nn
at
ym
s.
?2
,21
Tt
Va
ike
a a
rvio
ida
, u
seit
a
sato
ja t
uh
an
sia
. 3
5 /
vrk
Su
om
en
kä
sity
ön
mu
seo
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 1
1
Ve
rkk
ole
vy
Esi
ne
isii
n,
nä
ytt
ely
ihin
ja
ta
pa
htu
mii
n l
iitt
yvä
ä
dig
ita
ali
sta
ku
va
ma
teri
aa
lia
.
Ve
rkk
ole
vy
Lasi
ala
an
lii
tty
viä
ha
ast
att
elu
ja.
2,3
5 G
t
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
ske
tti
Esi
ne
ide
n,
juli
ste
ide
n j
a v
alo
ku
vie
n m
eta
tie
do
t:
MS
SQ
L S
erv
er
20
12
(+
R2
)
80
0m
b (
ei
sis.
liit
eti
ed
ost
oja
)
esi
ne
et:
34
36
8
juli
ste
et:
24
25
va
lok
uva
t: 5
69
51
po
isto
ko
ko
elm
a /
esi
ne
et:
16
7A
kti
ivis
ia k
äy
ttä
jiä
5-1
0/v
rk
Esi
ne
: n
imi,
ma
teri
aa
li,
mit
at,
ko
nte
kst
i,
va
lmis
tust
ied
ot,
asi
asa
na
, lu
ok
itu
s, t
oim
en
pid
e,
toim
ija
tie
do
t
Juli
ste
et:
aih
e,
asi
asa
na
, to
ime
np
ide
, lu
ok
itu
s,
om
ina
isu
us,
va
lmis
tust
ied
ot
Va
lok
uva
t: a
ihe
, h
en
kil
öt,
ta
pa
htu
ma
, p
aik
ka
,
aik
a,
ku
va
us,
te
kij
ä,
asi
asa
na
, o
min
ais
uu
s,
toim
en
pid
e,
ha
nk
inta
tie
do
t
Sis
ält
ää
to
imij
are
kis
teri
n
Ve
rkk
op
alv
eli
nE
sin
eid
en
ja
ju
list
eid
en
dig
ita
ali
set
ku
va
t
Va
lok
uvis
ta d
igit
oid
ut
ku
va
tie
do
sto
t
Ark
isto
tie
tok
a
nta
To
imij
a,
pa
ikk
a,
aik
a,
toim
en
pit
ee
t, j
ne
Mic
roso
ft S
QL
Se
rve
r
ark
isto
nm
uo
do
sta
jat:
34
28
Kä
ytt
äji
ä 2
0-3
0 v
rk
htt
p:/
/ww
w.u
rhe
ilu
ark
isto
.fi/
De
f
au
lt.a
spx?
tab
id=
38
32
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Ko
ko
elm
ah
all
i
nta
järj
est
elm
ä
Ak
seli
Esi
ne
et,
ku
va
t, k
irja
sto
, a
rkis
to,
tila
uk
set,
pa
lau
tte
et
My
SQ
L
Tie
tok
an
na
ssa
80
35
ku
va
a,
18
82
4 e
sin
ett
ä,
17
02
7 n
ide
ttä
, 6
9
ark
isto
ko
ko
na
isu
utt
a.
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä
Te
kn
iik
an
mu
seo
ssa
5-2
0
vu
oro
ka
ud
ess
a.
htt
p:/
/ww
w.a
rje
nh
isto
ria
.fi/
fi/a
d
min
/
Ak
seli
on
oll
ut
kä
ytö
ssä
vu
od
est
a 2
01
0
läh
tie
n j
a s
en
ta
ust
all
a o
n s
eit
sem
än
mu
seo
n j
a k
ah
de
n
ark
isto
n m
uo
do
sta
ma
ko
nso
rtio
.
Ko
nso
rtio
on
ku
ulu
va
t: T
yö
vä
en
mu
seo
We
rsta
s, T
ek
nii
ka
n m
use
o,
Sä
hk
öm
use
o E
lek
tra
, H
els
ing
in
yli
op
isto
mu
seo
, S
uo
me
n
siir
tola
isu
usm
use
o,
Pä
ivä
leh
de
n m
use
o,
Ku
lta
mu
seo
, T
yö
vä
en
Ark
isto
ja
Ka
nsa
n
Ark
isto
. A
kse
lin
ke
ntt
ära
ke
nn
e o
n
ka
ikil
le o
hje
lma
a k
äy
ttä
vil
le
org
an
isa
ati
oil
le y
hte
ine
n.
Ak
seli
on
E-K
uva
-
ko
ko
elm
an
ha
llin
tao
hje
lmis
ton
lu
oja
n
Ed
uix
Oy
:n a
sen
nu
s, j
ok
a o
n u
ud
iste
ttu
ja ke
hit
ett
y v
ers
io m
ets
äa
lan
mu
seo
ide
n
kä
ytt
äm
äst
ä E
-ku
va
n K
an
tap
uu
-
ve
rsio
sta
. E
-Ku
va
on
avo
ime
en
läh
de
ko
od
iin
(Li
nu
x, A
pa
che
, M
yS
QL,
PH
P)
pe
rust
uva
tie
tok
an
tao
hje
lmis
to,
jon
ka
ke
hit
täm
ise
n
pa
ino
pis
teit
ä o
va
t o
lle
et
lue
tte
loin
nin
no
pe
us,
he
lpp
ok
äy
ttö
isy
ys
ja
mo
nip
uo
lisu
us.
Oh
jelm
a o
n
ase
nn
ett
u T
am
pe
ree
lla
sij
ait
seva
lle
pa
lve
lim
ell
e j
a s
itä
kä
yte
tää
n
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Su
om
en
urh
eil
um
use
o
Te
kn
iik
an
mu
seo
To
rnio
nla
ak
son
ma
ak
un
tam
use
o
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 1
2
Ko
ko
elm
an
ha
ll
inta
järj
est
elm
ä
Mu
ske
tti
Esi
ne
, k
uva
, p
ain
otu
ote
, o
sitt
ain
en
toim
ija
rek
iste
ri
5 k
ok
oe
lma
a,
28
91
toim
ija
a,
13
95
pa
ikk
aa
,
90
16
ku
va
a,
38
pa
ino
tuo
tett
a,
71
37
esi
ne
itä
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
-3/v
rk
Ve
rkk
ole
vy
Dig
ito
idu
t k
uva
t, e
sin
ek
uva
t1
22
kt
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
-3/v
rk
Lap
in k
irja
sto
Kä
sik
irja
sto
21
07
nim
ike
ttä
Ve
rkk
ole
vy
Dia
ari
t, a
v-k
ok
oe
lma
n h
ak
em
isto
t8
Ak
tiiv
ista
kä
ytt
äjä
ä 1
-2/v
rk
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
usa
Ta
ide
teo
ste
n j
a t
ait
eil
ijo
ide
n t
ied
ot
sek
ä
taid
ete
ost
en
ta
pa
htu
mii
n l
iitt
yvä
t ti
ed
ot.
Ta
ide
teo
sku
vie
n t
ied
ot
ja n
äy
ttö
ku
va
t.
Ta
ide
teo
stie
tue
ita
94
33
,
ku
va
tie
tue
ita
14
68
2
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
0-1
5
vu
oro
ka
ud
ess
a
Mu
ske
tti
Esi
ne
ide
n j
a k
ult
tuu
rih
isto
ria
llis
ten
va
lok
uvie
n
sek
ä e
sin
eid
en
va
lmis
taji
en
ja
va
lok
uva
aji
en
tie
do
t. E
sin
eid
en
ja
va
lok
uvie
n t
ap
ah
tum
iin
liit
tyvä
t ti
ed
ot.
Nä
ytt
ök
uva
t.
Ku
va
tie
tue
ita
16
67
21
,
esi
ne
tie
tue
ita
98
54
6
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
5-2
0
vu
oro
ka
ud
ess
a
Ra
jap
inta
Fin
na
an
pä
in:
htt
p:/
/we
bm
usk
ett
i-
mu
svir
.tu
rku
.fi/
Mu
s
ke
tti/
kd
k/.
Ra
jap
inn
all
a e
i o
le
va
rsin
ais
ta n
ime
ä,
mu
tta
se
no
ud
att
aa
OA
I-P
MH
–m
ää
ritt
ely
ä.
SM
OLi
in p
äin
ei
ole
au
tom
aa
ttis
ta
raja
pin
taa
.
Ain
eis
tot
on
toim
ite
ttu
tie
do
sto
ina
ma
nu
aa
lise
sti
Mu
seo
vir
ast
oll
e,
jost
a n
e o
n
ase
nn
ett
u S
MO
L
pa
lve
lim
ell
e.
Va
lik
oit
uje
n m
use
o-
ob
jek
tie
n k
uva
t ja
pe
rust
ied
ot.
Fin
na
ja
Su
om
en
Mu
seo
t O
nli
ne
MIP
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
öp
ort
aa
li,
jok
a s
isä
ltä
ä
rak
en
nu
sin
ve
nto
inti
tie
do
t p
aik
ka
tie
toin
ee
n j
a
nä
ihin
lii
tty
vä
t k
uva
t ti
eto
ine
en
. M
aa
ku
nn
all
ine
n
ark
eo
log
ine
n a
ine
isto
-ti
eto
järj
est
elm
ä (
MIP
/
Ark
eo
log
ia)
ke
hit
teil
lä.
MIP
on
tu
ote
ttu
avo
ime
lla
lä
hd
ek
oo
dil
la,
tie
tok
an
ta o
n
Po
stg
reS
QL-
po
hja
ine
n.
Pa
ikk
ati
eto
a v
art
en
on
Po
stG
IS-l
isä
osa
.
kii
nte
istö
jä 3
7 3
26
rak
en
nu
ksi
a 9
3 3
46
po
rra
shu
on
eit
a 7
96
alu
eit
a 3
03
1
arv
oa
lue
ita
24
19
inve
nto
inti
pro
jek
teja
23
9
suu
nn
itte
lijo
ita
20
00
Yh
tee
nsä
13
8 9
18
tie
tue
tta
Ak
tiiv
iste
n k
äy
ttä
jie
n
mä
ärä
mu
seo
lla
no
in 4
-8
vu
oro
ka
ud
ess
a.
Lisä
ksi
kä
ytt
äji
ä o
n m
uis
ta
ku
nn
ista
, h
eid
än
kä
ytt
ök
ert
oja
an
on
va
ike
a
arv
ioid
a.
WM
S-r
aja
pin
ta
Osa
rak
en
nu
sin
ve
nto
inti
tie
do
ist
a o
n a
va
ttu
avo
ime
na
da
tan
a j
a j
ulk
ais
u
Ma
an
mit
tau
sla
ito
kse
n
pa
ikk
ati
eto
ikk
un
ass
a j
a
Lou
na
isp
aik
ass
a
pa
ikk
ati
eto
na
.
Ma
an
mit
tau
sla
ito
kse
n
pa
ikk
ati
eto
ikk
un
a j
a
Lou
na
isp
aik
an
pa
ikk
ati
eto
.
E-k
uva
Dig
ita
ali
ne
n p
itk
äa
ika
issä
ily
tett
ävä
ku
va
ma
teri
aa
li.
Ku
vis
sa k
uva
nu
me
ro j
a
ku
va
aja
tie
do
t.M
yS
QL
ku
va
tie
do
sto
t 4
15
Gt,
Tie
tok
an
ta 5
Mt,
sove
llu
kse
n t
ied
ost
ot
ku
va
tie
tue
ita
67
50
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
5-2
0
vu
oro
ka
ud
ess
a
Tu
run
mu
seo
ke
sku
s
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 1
3
Tri
mb
le L
ocu
s
/ W
eb
Ma
p
Kii
nte
ide
n j
ulk
iste
n ta
ide
teo
ste
n s
ek
ä n
iih
in
liit
tyvie
n r
ak
en
teid
en
(e
sim
. sä
hk
öt
ja
ve
sip
utk
isto
t) l
ue
tte
loin
ti.
Va
rust
ek
ort
eis
sa
sija
inti
-, r
ek
iste
ri-,
lii
te-
ja k
un
no
ssa
pit
oti
eto
ja.
Ora
cle
12
no
in 2
50
Mt
10
6 v
aru
ste
ko
rtti
a
kii
nte
istä
ju
lkis
ista
taid
ete
ok
sist
a.
Va
rust
ek
ort
eis
sa o
n u
seit
a
liit
teit
ä (
ku
via
ym
s.)
1 a
kti
ivin
en
tie
toje
n
syö
ttä
jä,
3 a
kti
ivis
ta
sela
uso
ike
ud
en
kä
ytt
äjä
ä
Tri
mb
len
järj
est
elm
iin
vo
i
luk
ea
my
ös
mu
ista
raja
pin
no
i
sta
tie
toa
.W
MS
ja
WF
S
Ulk
ove
isto
sva
rust
ek
ort
tie
n
tie
do
t W
eb
ma
p
Kii
nte
ät
julk
ise
t ta
ide
teo
kse
t o
n v
iety
Tri
mb
le L
ocu
kse
n K
atu
- ja
vih
era
lue
rek
iste
riin
va
rust
ek
oh
tein
a.
Ko
hte
illa
on
sija
inti
, re
kis
teri
tie
toja
, li
itte
itä
ja
ma
hd
oll
isu
us
ku
nn
oss
ap
ito
tie
toje
n
yll
äp
ito
on
ym
s. Y
leis
est
iTri
mle
Lo
cuk
sen
rek
iste
riso
ve
llu
kse
ssa
ka
up
un
ki
ha
llin
no
i ja
yll
äp
itä
ä k
atu
ja,
pu
isto
ja j
a
nii
llä
ole
via
va
rust
eit
a.
Ta
ide
teo
kse
t
ova
t tä
nn
e e
rik
see
n r
ää
tälö
ity
ko
hd
ery
hm
ä,
mu
tta
re
kis
teri
pa
lve
lee
sam
an
tyy
pp
istä
to
imin
taa
. T
rim
ble
locu
s o
n s
iis
pa
ikk
ati
eto
järj
est
elm
ä,
joss
a o
n u
seit
a e
rila
isia
rek
iste
riso
ve
llu
ksi
a t
ieto
jen
ha
llin
taa
Acc
ess
/
Ma
alö
yd
ot
Ark
eo
log
ise
t p
roje
kti
tie
tok
an
na
t (n
. 5
5 k
pl)
:
Ark
eo
log
ise
n k
aiv
au
kse
n l
öy
töje
n,
ka
rtto
jen
,
rak
en
ne
fra
gm
en
ttie
n,
va
lok
uvie
n,
ma
an
äy
tte
ide
n,
ajo
itu
snä
ytt
eid
en
, lu
ide
n j
a
yk
sity
isk
oh
tap
iirr
ost
en
lu
ett
elo
inti
ed
ot,
yk
sik
kö
do
ku
me
nto
inti
tie
do
t, s
tra
tig
rafi
set
tie
do
t,
ko
ko
elm
ati
ed
ot,
ko
nse
rvo
inti
tie
do
t se
kä
asi
asa
na
t; T
utk
imu
stie
tok
an
ta A
RK
ark
isto
06
: (1
kp
l):
Mu
seo
n t
oim
ialu
ee
lla
te
hd
yt
ark
eo
log
ise
t
tutk
imu
kse
t, v
uo
si,
tek
ijä
, p
aik
ka
, ra
po
rtin
nim
i ja
sija
inti
; M
aa
löy
töv
ara
sto
n i
nv
eto
inti
tie
tok
an
ta
(1k
pl)
: M
use
on
ko
ko
elm
iin
lu
ett
elo
idu
t
ark
eo
log
ise
t lö
yd
öt,
jo
tka
on
lu
ett
elo
itu
pä
äk
irja
an
en
ne
n k
uin
pro
jek
titi
eto
ka
nto
ja
(19
98
) a
lett
iin
kä
ytt
ää
. T
ieto
ka
nta
an
on
sii
rre
tty
siis
pa
pe
rise
en
pä
älu
ett
elo
on
me
rkit
yt
tie
do
t
löy
dö
stä
ja
se
n s
ija
inn
ista
. T
äll
ä h
etk
ell
ä n
oin
80
-
90
% p
ap
eri
sest
a p
ää
kir
jast
a o
n s
iirr
ett
y
tie
tok
an
taa
n.
Acc
ess
Ark
eo
log
ise
t
pro
jek
titi
eto
ka
nn
at:
50
0 M
B;
Tu
tkim
ust
ieto
ka
nta
:
AR
Ka
rkis
to0
6 3
,3M
B;
Ma
alö
ytö
va
rast
on
inve
nto
inti
tie
tok
an
ta:
45
MB
.
Ark
eo
log
ise
t
pro
jek
titi
eto
ka
nn
at:
yh
de
ssä
tie
tok
an
na
ssa
on
use
ita
lo
ma
kk
eit
a,
jois
sa
on
use
ita
tie
tue
ita
, a
rvio
3.6
5 m
iljo
on
aa
tie
tue
tta
;
AR
Ka
rkis
to0
6:
27
00
tie
tue
tta
;
Ma
alö
ytö
va
rast
on
inve
nto
inti
: 3
80
00
tie
tue
tta
.
Ark
eo
log
ise
t
pro
jek
titi
eto
ka
nn
at:
ark
eo
log
ise
n p
roje
kti
n
jälk
itö
ide
n a
ika
na
1
-8
ak
tiiv
ista
kä
ytt
äjä
ä
vu
oro
ka
ud
ess
a,
jä
lkit
öid
en
ja k
on
serv
oin
nin
va
lmis
tutt
ua
1-3
ak
tiiv
ista
kä
ytt
äjä
ä v
uo
rok
au
de
ssa
,
ei
vä
lttä
mä
ttä
jo
ka
pä
ivä
;
AR
Ka
rkis
to0
6:
ak
tiiv
isis
ä
kä
ytt
äji
ä 1
-2
vu
oro
ka
ud
ess
a;
Ma
alö
ytö
va
rast
on
inve
nto
inti
: a
kti
ivis
ia
kä
ytt
äji
ä 1
-2
vu
oro
ka
ud
ess
a.
Su
un
nit
teil
la k
äy
ttö
liit
tym
ä /
alu
sta
MIP
:iin
(M
IP /
Ark
eo
log
ia)
Acc
ess
/
Pa
mu
t
Pa
ika
llis
mu
seo
ide
n k
ult
tuu
rih
isto
ria
llis
ten
ko
ko
elm
ien
tie
do
t, e
sin
eid
en
ku
va
uk
set
ja
tau
sta
tie
do
t.A
cce
ss7
5 M
tK
äy
tetä
än
ha
rvo
in
Eri
llin
en
tie
tok
an
ta j
ok
ais
ell
e m
use
oll
e.
Mu
seo
ita
yli
30
.
Au
rora
Kä
sik
irja
sto
ain
eis
ton
ku
va
ilu
- ja
nid
eti
ed
ot.
My
SQ
L
Tie
tue
mä
ärä
(e
li
nim
ek
em
ää
rä)
24
45
8 k
pl,
nit
eid
en
lu
ku
mä
ärä
29
63
2
kp
lN
oin
30
ak
tiiv
ista
kä
ytt
äjä
ä
Au
rora
sta
sii
rty
y
Fin
na
an
tie
toa
Ka
nsa
llis
kir
jast
on
ost
am
an
ra
jap
inn
an
ka
utt
a.
Kä
sik
irja
sto
ain
eis
ton
ku
va
ilu
- ja
nid
eti
ed
ot.
Ku
va
ilu
tie
toa
sii
rty
y e
ri
kir
jast
oy
hte
en
liit
tym
ille
raja
pin
toje
n k
au
tta
, tä
mä
siir
to o
n m
ole
mm
inp
uo
list
a
eli
ka
ksi
suu
nta
ista
.
Ku
va
ilu
tie
toa
Au
rora
an
my
ös
ain
eis
ton
toim
itta
jilt
a
(BT
J, B
oo
ky
, K
irja
vä
lity
s
tms.
)V
ask
i, j
ok
a o
n o
sa F
inn
aa
.
Asi
ak
ka
at
vo
iva
t se
lail
la t
ieto
ja
inte
rne
tin
vä
lity
kse
llä
kir
jast
ove
rko
n
Va
skit
ieto
ka
nn
ast
a.
Va
rmu
usk
op
io
itu
ve
rkk
oa
sem
a /
tie
do
sto
ha
ke
mis
to
Wo
rd-d
ok
um
en
tte
ja,
dig
iku
via
, e
xce
l-ta
ulu
ko
ita
Levy
järj
est
elm
än
ä l
ien
ee
NT
FS
No
in 1
,62
Te
rata
vu
a1
62
38
1 t
ied
ost
oa
Ja
tku
va
kä
ytt
ö
Ko
rva
an
tun
ee
tu
leva
isu
ud
ess
a
Sh
are
Po
int
/ D
otk
ull
a,
jotk
a o
va
t jo
kä
ytö
ssä
.
A.4
_D
igit
aa
lise
t fy
ysi
set
t.v.
Siv
u 1
4
Acc
ess
/
Bio
log
ise
n
mu
seo
n
ko
ko
elm
at
Bio
log
ise
n m
use
on
ain
eis
toje
n
lue
tte
loin
ti.T
ieto
ka
nta
sis
ält
ää
lä
hin
nä
luo
nn
on
tie
tee
llis
ten
nä
ytt
eid
en
eti
ke
ttit
ieto
ja:
ke
räy
spa
ikk
a,
ke
rää
jä,
ke
räy
saik
a s
ek
ä
yk
sitt
äis
ten
nä
ytt
eid
en
(lä
hin
nä
tä
yte
tyt
elä
ime
t)
esi
ne
his
tori
ati
eto
ja.
Lisä
ksi
mu
ka
na
on
bio
log
ise
n
mu
seo
n l
ue
tte
lon
um
ero
. A
cce
ss
40
0 M
, k
uvia
ei
vie
lä
yh
dis
tett
y
tie
tok
an
taa
n,
nii
de
n
ka
nss
a k
ok
o o
lisi
pa
ljo
n
suu
rem
pi.
No
in 1
60
00
lu
ett
elo
itu
a
nä
yte
ttä
1 a
kti
ivin
en
kä
ytt
äjä
vu
oro
ka
ud
ess
a
Tie
tov
ara
nto
Tie
tov
ara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
ka
nta
tek
no
log
iaT
ieto
va
ran
no
n k
ok
oT
ietu
eid
en
mä
ärä
Kä
ytt
öti
he
ys
Su
un
taR
aja
pin
taS
iirt
yv
ä t
ieto
sisä
ltö
Kä
ytt
öli
itty
mä
/ko
hd
e/l
äh
de
Mu
uta
Mu
usa
Te
os/
te
oso
sa6
91
4
Mu
usa
ska
nn
atu
t va
lok
uva
t3
17
3
Mu
usa
dig
ita
ali
set
ku
va
t 4
66
5
Ve
rkk
ole
vy
Ta
ide
teo
ksi
n s
ek
ä t
oim
inta
an
ja
ta
pa
htu
mii
n
15
8 G
t/ 3
4.1
04
tie
do
sto
a/
22
38
ka
nsi
ota
Ve
rkk
ole
vy
Ku
ten
ed
ell
ä
Te
kst
it 5
4.0
Gt/
37
.95
5
tie
do
sto
a/
55
37
ka
nsi
ota
Po
rtfo
lio
K
s. V
erk
ko
levy
ä
Pa
lla
s K
irja
sto
ko
ko
elm
ien
tie
do
t
Ark
isto
Ark
isto
ka
ava
Kir
jast
o
Tu
run
ka
up
un
gin
kir
jast
on
ha
llin
no
ima
VA
SK
I-
tie
tok
an
ta.
Oh
jelm
a,
jota
VA
SK
I k
äy
ttä
ä o
n
Au
rora
Axi
ell
. Li
säk
si k
irja
sto
om
me
ku
ulu
u
hu
om
att
ava
mä
ärä
pie
np
ain
att
eit
a,
jois
ta o
sa
löy
tyy
tie
tok
an
na
sta
ju
lka
isij
an
ta
i n
äy
tte
lyp
aik
an
mu
ka
an
nim
ett
yin
ä k
an
sio
ina
. T
äm
än
osa
lta
dig
ito
inti
on
ke
ske
n j
a s
itä
te
hd
ää
n m
uu
n t
yö
n
oh
ell
a.
Tä
yd
ell
istä
in
ve
nta
ari
oit
a a
ine
isto
sta
ei
ole
ko
ska
an
te
hty
, m
utt
a a
rvio
in e
ttä
pie
np
ain
att
eit
a v
oi
hy
vin
kin
oll
a k
ak
sin
ke
rta
ine
n
mä
ärä
va
rsin
ais
ee
n k
irja
llis
uu
tee
n n
äh
de
n.
53
15
nim
ike
ttä
Tu
run
ka
up
un
gin
kir
jast
on
ha
llin
no
ima
ssa
VA
SK
I-
tie
tok
an
na
ssa
Tu
run
ta
ide
mu
seo
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 1
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Ori
gin
aalia
rkis
toO
rigi
naa
lipiir
ust
uks
ia, p
ien
ois
mal
leja
ja e
sin
eit
ä.5
00
.00
0 p
iiru
stu
sta
(arv
io),
pie
no
ism
alle
ja n
oin
60
0.
Ke
skim
ääri
n n
eljä
käyt
täjä
ä /
vrk.
Ku
va-a
rkis
toV
alo
kuvi
a e
ri f
orm
aate
issa
, val
oku
va-a
lbu
me
ja, C
D-
ja
DV
D-l
evy
jä.
13
5.0
00
val
oku
vaa
(arv
io),
26
8
valo
kuva
-alb
um
ia ja
sat
oja
rom
pp
uja
.
Ke
skim
ääri
n k
uu
si
käyt
täjä
ä /
vrk.
Ark
kite
htu
uri
map
itT
ieto
ja s
uu
nn
itte
lijo
ista
ja a
rkki
teh
tuu
riko
hte
ista
.3
hm
Ke
skim
ääri
n n
eljä
käyt
täjä
ä /
vrk.
Leh
tile
ike
koko
elm
atT
ieto
ja s
uu
nn
itte
lijo
ista
ja a
rkki
teh
tuu
riko
hte
ista
.4
0 h
mK
esk
imää
rin
par
i
käyt
täjä
ä /
vrk.
Käs
ikir
joit
usk
oko
elm
atK
irje
en
vaih
toa
20
hm
Käy
ttö
hyv
in
satu
nn
aist
a.
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Ku
va-a
rkis
toM
use
oko
koe
lma
/va
loku
vat,
dia
t ja
ne
gat
ja n
iide
n
me
tati
ed
ot,
joit
a e
i ole
kai
kkia
vie
lä v
iety
säh
köis
ee
n
koko
elm
ahal
linta
järj
est
elm
ään
. Sam
assa
tila
ssa
po
stik
ort
tiko
koe
lma.
Ku
vie
n d
igit
oin
ti ja
vie
min
en
järj
est
elm
ään
ke
ske
n.
24
ve
tola
atik
ost
oa,
4 d
iaka
app
ia
ja 5
mu
uta
kaa
pp
ia k
uva
-
arki
sto
hu
on
ee
ssa
läh
es
päi
vitt
äin
Alk
up
erä
isai
ne
isto
säi
lyte
tään
mu
seo
lla
sen
kin
jälk
ee
n, k
un
tie
do
t o
n v
iety
koko
elm
ahal
linta
järj
est
elm
ään
.
Mu
ut
arki
sto
koko
elm
atK
ult
tuu
riym
pä
rist
ön
asi
antu
nti
ja-
ja
vira
no
mai
sto
imin
taan
liit
tyvä
ä ar
kist
oai
ne
isto
a
järj
est
ett
y ka
up
un
gin
osi
en
mu
kaan
(la
usu
nto
ja,
piir
ust
uks
ia, k
artt
oja
, asi
akir
joja
, van
ho
ja
kaiv
ausr
apo
rtte
ja, t
utk
imu
ksia
jne
).
arki
sto
tila
ssa
no
in 6
0
hyl
lym
etr
iä, l
isäk
si t
yöh
uo
ne
issa
kan
sio
ita,
jotk
a si
sält
ävät
arki
sto
mat
eri
aalia
viik
ott
ain
Mu
seo
koko
elm
a/a
sia
kirj
at:
kir
jalli
ne
n m
ate
riaa
li.
Ain
eis
ton
me
tati
ed
ot
vie
dää
n
koko
elm
ahal
linta
järj
est
elm
ään
, kai
kkia
tie
toja
ei o
le
vie
lä v
iety
. Asi
akir
ja-a
rkis
toss
a o
n m
yös
mm
. le
hti
ä ja
tap
ett
inäy
tte
itä.
xx h
m a
siak
irja
-ark
isto
ssa
viik
ott
ain
Alk
up
erä
isai
ne
isto
säi
lyte
tään
mu
seo
lla
sen
kin
jälk
ee
n, k
un
tie
do
t o
n v
iety
koko
elm
ahal
linta
järj
est
elm
ään
.
Mu
seo
koko
elm
a/k
art
at:
sis
ältä
ä ka
rtto
ja, p
iiru
stu
ksia
ja ju
liste
ita.
Me
tati
ed
ot
vie
dää
n jä
rje
ste
lmää
n, v
iety
vast
a vä
hän
.
10
? ve
tola
atik
ost
oa,
3 k
aap
pia
, 1
hyl
lykk
ö, 1
0 is
oa
säily
tyss
alkk
ua,
kart
tah
uo
ne
ess
a
viik
ott
ain
Alk
up
erä
isai
ne
isto
säi
lyte
tään
mu
seo
lla
sen
kin
jälk
ee
n, k
un
tie
do
t o
n v
iety
koko
elm
ahal
linta
järj
est
elm
ään
.
Mu
seo
koko
elm
a/t
au
lut-
on
ko t
äm
ä t
ieto
vara
nto
va
i
esi
ne
itä
? M
eta
tie
do
t vi
ed
ään
järj
est
elm
ään
, kai
kkia
tie
toja
ei o
le v
ielä
vie
ty.
tau
luh
uo
ne
ess
ava
ihte
lee
Alk
up
erä
isai
ne
isto
säi
lyte
tään
mu
seo
lla
sen
kin
jälk
ee
n, k
un
tie
do
t o
n v
iety
koko
elm
ahal
linta
järj
est
elm
ään
.
Esp
oo
n k
au
pu
ngi
nm
use
o
Ark
kite
htu
uri
mu
seo
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 2
Mu
seo
koko
elm
a/Ä
än
i-ja
ku
vata
llen
tee
t: a
lku
pe
räis
et
nau
hat
/dig
ito
idu
t ta
llen
tee
t, m
m. h
aast
atte
lut,
tap
ahtu
mat
. Dig
ito
itu
vai
n o
sa, d
igit
oin
ti ja
tku
u.
Me
tati
ed
ot
ja k
äytt
öka
pp
ale
et
vie
dää
n
koko
elm
ahal
lintj
ärje
ste
lmää
n.
dig
ito
itu
ja a
ine
isto
ja 1
30
Gt
Mik
kelis
sä Y
KSA
ssa,
nau
ho
ja x
x
kpl,
asia
kirj
a-ar
kist
oss
a,
työ
hu
on
ee
ssa,
kau
pu
ngi
nar
kist
oss
a
vaih
tele
eA
lku
pe
räis
ain
eis
to s
äily
tetä
än
kau
pu
ngi
nar
kist
oss
a se
nki
n jä
lke
en
, ku
n
talle
nte
et
on
dig
ito
itu
ja m
eta
tie
do
t vi
ety
koko
elm
ahal
linta
järj
est
elm
ään
.
Yle
isö
toim
inta
an
ja m
use
op
ed
ago
gikk
aan
liit
tyvä
ä
ain
eis
toa
(lu
en
toja
, tap
ahtu
mie
n ja
työ
näy
töst
en
do
kum
en
toin
ti jn
e).
We
eG
ee
n ja
Glim
sin
työ
hu
on
eis
sa k
ansi
oit
a
vaih
tele
e
Mu
seo
n h
alli
nn
olli
ne
n a
rkis
to (
pää
töks
en
teko
on
ja
he
nki
löst
öh
allin
too
n y
ms
liitt
yvät
vir
ano
mai
sasi
akir
jat,
lau
sun
no
t, p
ain
otu
ott
ee
t, v
eri
fika
atit
, ym
s.)
mu
uta
ma
map
illin
en
vu
od
ess
a,
työ
hu
on
eis
sa ja
asi
akir
ja-
arki
sto
ssa
uu
sim
pia
asi
akir
joja
käyt
etä
än p
äivi
ttäi
n
työ
ssä
Ain
eis
toa
siir
retä
än v
uo
sitt
ain
Esp
oo
n
asia
kirj
ahal
linto
on
/kau
pu
ngi
nar
kist
oo
n
pys
yvää
n s
äily
tyks
ee
n.
Esp
oo
n r
ake
nn
ust
ark
ast
aja
n a
rkis
ton
rake
nn
usp
iiru
stu
kse
t m
ikro
kort
tiko
koe
lman
a.
Ko
pio
itu
He
lsin
gin
kau
pu
ngi
nar
kist
ost
a.
3 la
atik
koa
vaih
tele
e
Ta
pio
lan
pu
uta
rha
suu
nn
ite
lmie
n
mik
roko
rtti
koko
elm
a (
Säily
tysp
aikk
a: a
siak
irja
-
arki
sto
hu
on
e)
1 la
atik
kova
ihte
lee
Esp
oo
n k
ult
tuu
rila
uta
kun
nan
jaka
mie
n
Ku
lttu
uri
his
tori
allis
est
i me
rkit
tävi
en
rak
en
nu
ste
n
korj
ausa
vust
uks
et
2 h
mva
ihte
lee
Nä
ytte
lyih
in li
itty
vää
ain
eis
toa
ja d
oku
me
nta
atio
ta:
Selv
ityk
siä,
kar
toit
uks
ia, t
utk
imu
sasi
akir
joja
, han
kin
ta-
asia
kirj
oja
, ku
va, k
artt
a- ja
ään
iain
eis
toja
su
un
nit
telu
-
ja t
uo
tan
toas
iaki
rjo
ja k
osk
ien
sis
ältö
ä, t
iloja
,
rake
nte
ita
ja e
sity
stap
oja
se
kä p
roje
ktin
hal
linta
a
(Säi
lyty
spai
kka:
ke
llari
n a
siak
irja
-ark
isto
hu
on
e ja
tutk
ijoid
en
hu
on
ee
t)
25
-30
hm
vaih
tele
e
Ei a
nn
ett
uja
tie
toja
Foru
m M
ari
nu
mT
ieto
vara
nn
on
nim
iT
ieto
vara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
vara
nn
on
ko
koK
äyt
töti
he
ysM
uu
ta /
lisä
tie
toja
Säh
köis
ten
tal
len
teid
en
ark
isto
Vid
eo
ita
(VH
S, B
eta
, U-m
atic
), D
VD
-tal
len
teit
a,
ään
itte
itä,
CD
-le
vyill
e t
alle
nn
ett
uja
ku
via
sekä
näy
tte
ly
ja t
utk
imu
sain
eis
toja
>1
00
tal
len
ne
tta
Esi
ne
kort
isto
(+
pää
kirj
at)
Ko
koe
lmie
n lu
ett
elo
inti
en
ne
n 2
00
0-l
uku
a, m
use
o-
ob
jekt
ien
tie
do
t. T
ieto
ja s
iirre
tty
Mu
ske
ttiin
.
Ko
rvat
tu s
ähkö
isill
ä ko
koe
lmat
ieto
kan
no
illa.
Ete
lä-K
arj
ala
n m
use
ot
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 3
Asi
akir
ja-a
rkis
toN
äytt
ely
-, k
oko
elm
alai
na-
ym
s. s
op
imu
kse
t, la
hja
kirj
at
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Ku
va-a
rkis
toK
uva
-ark
isto
on
su
ure
lta
osi
n d
igit
oit
u, m
utt
a o
sa o
n
ed
elle
en
dig
ito
imat
ta.
päi
vitt
äin
Leh
tiar
kist
oV
anh
em
mat
leh
tile
ikke
et
(en
ne
n v
uo
tta
20
14
)
Käs
ikir
jast
o
Tai
de
mu
seo
n k
äsik
irja
sto
, pää
osi
n k
oti
mai
sta
ja
ulk
om
aist
a ta
ide
tta
kosk
eva
a ki
rjal
lisu
utt
a.
Tai
de
teo
ste
n h
anki
nta
map
it/a
rkis
toT
aid
eh
anki
nto
ihin
liit
tyvä
tau
sta
mat
eri
aali
viik
ott
ain
Tai
de
teo
ste
n t
alle
tust
oim
inta
an li
itty
vät
map
it/a
rkis
to
Tai
de
teo
ste
n t
alle
tust
oim
inta
an li
itty
vä a
ine
isto
viik
ott
ain
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Tai
de
koko
elm
atK
oko
elm
iin k
uu
luva
t ta
ide
teo
kse
tn
. 12
00
0p
äivi
ttäi
n
Man
uaa
lise
t ko
koe
lmal
ue
tte
lot
Tai
de
koko
elm
ien
lue
tte
loin
titi
ed
ot
n. 4
hm
viik
oit
tain
Sisä
ltyy
myö
s P
oly
do
c-ti
eto
kan
taan
Ke
skis
uo
mal
aist
en
ku
nti
en
taid
eko
koe
lmal
ue
tte
lot
Tai
de
koko
elm
ien
lue
tte
loin
titi
ed
ot
n. 2
hm
mu
uta
man
ke
rran
vuo
de
ssa
Sisä
ltyy
myö
s P
oly
do
c-ti
eto
kan
taan
Ku
vako
koe
lmie
n k
uva
tK
oko
elm
iin k
uu
luva
t va
loku
va, n
ega
tiiv
it, d
iat
ja
kuva
talle
nte
et
n.3
5 0
00
ku
vaa
kuu
kau
sitt
ain
Leh
tile
ike
arki
sto
tJy
väsk
ylän
tai
de
mu
seo
n k
oko
elm
iin ja
to
imin
taan
liitt
yviä
leh
tile
ikke
itä
vuo
de
sta
19
13
alk
aen
n. 2
9 0
00
leh
tile
ike
ttä,
n. 1
0 h
mvi
iko
ttai
nSi
sält
yy m
yös
Po
lyd
oc-
tie
toka
nta
an
Om
an t
oim
inn
an s
ynn
yttä
mä
ain
eis
toM
use
on
to
imin
taan
, näy
tte
lyih
in, p
roje
kte
ihin
ja
tutk
imu
kse
en
liit
tyvi
ä as
iaki
rjo
ja ja
tie
do
sto
ja
10
0 h
mku
uka
usi
ttai
n
Ka
inu
un
Mu
seo
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
arki
sto
koko
elm
ase
kala
ista
ark
isto
mat
eri
aalia
24
hm
1 k
rt /
viik
ko
Ka
nsa
llisg
alle
ria
T
ieto
vara
nn
on
nim
iT
ieto
vara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
vara
nn
on
ko
koK
äyt
töti
he
ysM
uu
ta /
lisä
tie
toja
HA
M H
els
ingi
n t
aid
em
use
o
Jyvä
skyl
än
ta
ide
mu
seo
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 4
Tai
de
koko
elm
atT
aid
ete
oks
et
Tai
de
teo
kse
t p
äälu
oka
n
mu
kais
est
i: G
rafi
ikka
13
32
1,
piir
ust
us
10
80
4, m
aala
us
9 8
83
,
veis
tos
1 4
62
, val
oku
va 8
41
,
taid
ete
olli
suu
s 5
11
, me
dia
taid
e
41
7, e
sin
ete
os
23
7, i
nst
alla
atio
19
2, f
oto
me
kaan
ise
t
me
ne
telm
ät 2
8, a
ukt
ori
soit
u
do
kum
en
tti 7
, p
ain
otu
ote
2,
teks
tiili
teo
s 2
, mo
saiik
ki 1
Sisä
ine
n k
äytt
ö
päi
vitt
äin
. Osa
teo
ksis
ta o
n e
sillä
näy
tte
lyis
sä.
htt
p:/
/ko
koe
lmat
.fn
g.fi
/ap
p
Ku
vako
koe
lmat
Ko
koe
lmie
n y
din
ova
t se
n y
li p
uo
li m
iljo
on
aa
valo
kuva
ori
gin
aalia
, jo
tka
ova
t p
ääo
sin
taid
ete
osv
alo
kuvi
a. N
äid
en
lisä
ksi k
oko
elm
iin k
uu
luu
myö
s p
ain
oku
via,
ku
tsu
kort
teja
ja ju
liste
ita
sekä
tait
eili
joih
in ja
tai
de
-elä
mää
n li
itty
vää
kuva
mat
eri
aalia
. Ku
vako
koe
lman
van
him
mat
valo
kuva
t o
vat
alu
n p
eri
n S
uo
me
n T
aid
eyh
dis
tyks
elle
18
60
-lu
vulla
han
kitt
uja
. Kan
salli
sgal
leri
an
arki
sto
koko
elm
ien
ja k
uva
amo
n t
ote
utt
amis
sa
galle
riak
uva
uks
issa
on
tal
len
ne
ttu
vu
osi
ttai
n n
oin
50
nyk
ytai
teili
jan
tu
ota
nto
a.
n. 5
00
00
0Si
säin
en
käy
ttö
päi
vitt
äin
AV
-ark
isto
Kan
salli
sgal
leri
an a
rkis
toko
koe
lmie
n a
v-ar
kist
o o
n
tutk
ijakä
yttö
ön
tar
koit
ett
u a
ud
iovi
suaa
liste
n
ain
eis
toje
n a
rkis
to. K
oko
nai
suu
de
ssaa
n s
e m
uo
do
stu
u
ään
ite
arki
sto
sta
ja v
ide
od
oku
me
nte
ista
.
Av-
ain
eis
tot
on
lue
tte
loit
u
tie
toka
nta
an, j
oss
a o
n y
li
ne
ljätu
hat
ta t
ietu
ett
a.
Säily
tett
äväs
tä a
ine
isto
sta
on
tuo
tett
u a
rkis
too
n
nau
has
äily
tysk
op
io, m
inkä
lisä
ksi
osa
sta
ain
eis
toa
on
kat
selu
kop
io,
joih
in v
oi t
utu
stu
a ar
kist
on
tilo
issa
. Ään
itte
ide
n o
suu
s
tie
toka
nn
assa
on
no
in 7
00
.
Sisä
ine
n k
äytt
ö
päi
vitt
äin
Tai
de
his
tori
allis
et
asia
kirj
a-ar
kist
ot
Tai
de
his
tori
allis
et
asia
kirj
a-ar
kist
ot
sisä
ltäv
ät S
uo
me
n
kuva
tait
ee
see
n ja
Kan
salli
sgal
leri
an h
isto
riaa
n li
itty
viä
yksi
tyis
arki
sto
ja:
tait
eili
joid
en
, tai
teili
jary
hm
ien
,
mu
seo
ihm
iste
n, y
hd
isty
ste
n ja
eri
lais
ten
taid
ein
stit
uu
tio
ide
n a
rkis
toja
ja a
siak
irjo
ja s
ekä
kuva
tait
ee
n d
oku
me
nto
inti
pro
jekt
eis
sa k
erä
ttyj
ä
koko
elm
ia.
n. 2
09
hyl
lym
etr
iäSi
säin
en
käy
ttö
päi
vitt
äin
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 5
Kir
jast
oko
koe
lma
Kan
salli
sgal
leri
an k
irja
sto
on
Su
om
en
su
uri
n
kuva
tait
ee
n e
riko
iski
rjas
to. K
irja
sto
n k
oko
elm
issa
on
kuva
taid
ett
a kä
sitt
ele
vän
kir
jalli
suu
de
n li
säks
i mu
un
mu
assa
ko
tim
aisi
a ja
ulk
om
aisi
a ta
ide
leh
tiä
sekä
näy
tte
lylu
ett
elo
ita.
Ate
ne
um
49
00
0 t
eo
sta,
Kia
sma
22
00
0, S
iff
3 3
00
, Ko
nse
rvo
inti
70
0, V
aras
to 3
00
0, V
aras
to
(lis
äk.)
18
00
0, K
luu
vin
vara
sto
ssa
ole
vie
n m
äärä
n. 5
00
hyl
lym
etr
iä.
Sisä
ine
n k
äytt
ö
päi
vitt
äin
. Yle
isö
lle
on
ve
rko
ssa
avo
inn
a
sela
usl
iitty
mä
htt
p:/
/kir
java
.fn
g.fi
.
Leik
eko
koe
lma
Leik
eko
koe
lman
van
hin
osu
us
on
Su
om
en
Tai
de
yhd
isty
kse
n s
ihte
eri
n J
. J. T
ikka
sen
ko
koam
aa
leik
em
ate
riaa
lia. L
eik
eki
rjo
ihin
liim
atu
t ar
tikk
elit
vuo
silt
a 1
89
7–
19
80
se
kä t
aite
ilija
koh
tais
et
irto
leik
kee
t
vuo
silt
a 1
98
1–
19
99
on
mik
rofi
lmat
tu t
utk
ijoid
en
käyt
töö
n.
Mik
rofi
lmik
ort
tie
n s
ela
ilua
he
lpo
ttav
at v
iite
kort
it
katt
avat
leik
kee
t yk
sitt
äisi
stä
kuva
tait
eili
jois
ta v
uo
silt
a
18
97
–1
98
0 s
ekä
asi
asan
oit
etu
t ja
arv
ost
elij
ako
hta
ise
t
leik
kee
t vu
osi
lta
18
97
–1
97
1. V
uo
sie
n 1
98
1–
19
99
tait
eili
joit
a ko
ske
vie
n le
ikke
ide
n m
ikro
film
iko
rtit
ova
t
suku
nim
en
mu
kaan
aak
kosj
ärje
styk
sess
ä.
Tai
teili
jako
hta
ise
t le
ikke
et
vuo
silt
a 2
00
0–
20
12
ova
t
irto
leik
kein
ä ka
nsi
ois
sa. M
yös
mu
ut
asia
san
oit
etu
t
irto
leik
kee
t o
n jä
rje
ste
tty
aih
ee
nm
uka
ise
sti k
ansi
oih
in.
Var
sin
aise
n le
ike
mat
eri
aalin
lisä
ksi a
rkis
toss
a o
n
viit
eko
rtis
to v
uo
sie
n 1
89
1–
18
96
tai
de
tap
ahtu
mis
ta.
Ke
ski-
Suo
me
n m
use
oT
ieto
vara
nn
on
nim
iT
ieto
vara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
vara
nn
on
ko
koK
äyt
töti
he
ysM
uu
ta /
lisä
tie
toja
Man
uaa
lise
t ko
koe
lmal
ue
tte
lot
Esi
ne
-, t
aid
e-,
ku
va-
ja a
rkis
toko
koe
lmie
n
lue
tte
loin
titi
ed
ot
n. 5
hm
päi
vitt
äin
Esi
ne
- ja
tai
de
koko
elm
atK
oko
elm
iit k
uu
luva
t e
sin
ee
t ja
tai
de
teo
kse
tn
. 72
60
0p
äivi
ttäi
n
Ku
vako
koe
lmie
n k
uva
tK
oko
elm
iin k
uu
luva
t va
loku
va, n
ega
tiiv
it, d
iat
ja
kuva
talle
nte
et
n. 6
00
00
0 k
uva
ap
äivi
ttäi
n
Tu
tkim
usa
rkis
ton
ko
koe
lmat
Ko
koe
lmiin
ku
ulu
vat
asia
kirj
at, p
iirro
kse
t, k
arta
t,
julis
tee
t ym
.
20
5 h
mp
äivi
ttäi
n
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 6
Ku
lttu
uri
ymp
äris
töö
n li
itty
vät
ain
eis
tot
Rak
en
nu
stu
tkim
uks
en
, rak
en
nu
sin
ven
toin
tie
n,
rake
nn
uss
uo
jelu
n ja
rak
en
nu
shis
tori
allis
ten
se
lvit
yste
n
ain
eis
tot,
Ke
skis
uo
mal
aise
n o
saku
nn
an
rake
nn
ust
utk
imu
sain
eis
tot,
pie
no
ism
allie
n
arki
sto
ain
eis
tot,
hau
tau
smaa
inve
nto
inti
en
ja
arke
olo
gian
ain
eis
tot
n. 1
00
hm
päi
vitt
äin
Pai
kalli
smu
seo
kort
isto
tK
esk
i-Su
om
en
alu
ee
n p
aika
llism
use
oid
en
ko
rtis
tot
2 v
eto
laat
iko
sto
am
uu
tam
an k
err
an /
kk
Kir
kolli
sen
arv
oe
sin
eis
tön
inve
nto
inti
ain
eis
tot
Ke
ski-
Suo
me
n a
lue
en
kir
kolli
sen
arv
oe
sin
eis
tön
inve
nto
inti
tie
do
t
mu
uta
man
ke
rran
/
kk
Acc
ess
-tie
do
sto
t, p
ape
ritu
lost
ee
t
Leh
tile
ike
arki
sto
tK
esk
i-Su
om
en
mu
seo
n k
oko
elm
iin ja
to
imin
taan
liitt
yviä
leh
tile
ikke
itä
vuo
de
sta
19
26
alk
aen
n. 2
0 0
00
leh
tile
ike
ttä,
n. 1
0 h
mm
uu
tam
an k
err
an /
kk
Sisä
ltyy
myö
s P
oly
do
c-ti
eto
kan
taan
Op
etu
sko
koe
lma
Mu
seo
pe
dag
ogi
ikan
käy
töss
ä o
levi
a e
sin
eit
ä, v
alo
kuvi
a
ja a
siak
irjo
ja
mu
uta
man
ke
rran
/
kk
Om
an t
oim
inn
an s
ynn
yttä
mä
ain
eis
toM
use
on
to
imin
taan
, näy
tte
lyih
in, p
roje
kte
ihin
ja
tutk
imu
kse
en
liit
tyvi
ä as
iaki
rjo
ja ja
tie
do
sto
ja
mu
uta
man
ke
rran
/
kk
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Leh
tile
ike
arki
sto
Ko
koe
lman
ja a
lue
en
tai
teili
joit
a ja
taid
em
use
oto
imin
taa
käsi
tte
levi
ä le
hti
leik
keit
ä
25
,4 h
ylly
me
triä
1-5
krt
päi
väss
ä
Leo
nar
do
Da
Vilh
un
ark
isto
Ris
to V
ilhu
sen
tai
de
tta,
pe
rso
on
aa ja
ko
koe
lmia
käsi
tte
levä
ä ar
kist
oai
ne
isto
a.
7,7
hyl
lym
etr
iä1
-10
krt
/ k
kkä
yttö
vai
hte
lee
su
ure
sti m
en
eill
ä o
levi
en
näy
tte
lyid
en
ja t
utk
imu
shan
kke
ide
n m
uka
an
Ku
op
ion
Ku
vata
ite
ilija
t ry
. Ars
Lib
era
n
arki
sto
Tai
teili
jayh
dis
tyks
en
to
imin
nas
ta s
ynty
nyt
ark
isto
10
,5 h
ylly
me
triä
1-2
krt
vu
od
ess
akä
yttö
vai
hte
lee
su
ure
sti m
en
eill
ä o
levi
en
näy
tte
lyid
en
ja t
utk
imu
shan
kke
ide
n m
uka
an
Saila
Nis
kase
n a
rkis
toSa
ila N
iska
sen
tai
de
tta,
pe
rso
on
aa ja
ko
koe
lmia
käsi
tte
levä
ä ar
kist
oai
ne
isto
a.
9 h
ylly
me
triä
1-2
krt
vu
od
ess
akä
yttö
vai
hte
lee
su
ure
sti m
en
eill
ä o
levi
en
näy
tte
lyid
en
ja t
utk
imu
shan
kke
ide
n m
uka
an
Juh
o R
issa
sen
ark
isto
Juh
o R
issa
sen
tai
de
tta,
pe
rso
on
aa ja
ko
koe
lmia
käsi
tte
levä
ä ar
kist
oai
ne
isto
a.
3 h
ylly
me
triä
1 k
rt /
kk
käyt
tö v
aih
tele
e s
uu
rest
i me
ne
illä
ole
vie
n
näy
tte
lyid
en
ja t
utk
imu
shan
kke
ide
n m
uka
an
Näy
tte
lyar
kist
oM
use
on
järj
est
ämis
tä n
äytt
ely
istä
ko
ost
uva
ark
isto
9,2
hyl
lym
etr
iä1
-5 k
rt p
äivä
ssä
Ään
itte
et
ja v
ide
ota
llen
tee
tK
oko
elm
an t
aite
ilijo
ide
n h
aast
atte
lut,
do
kum
en
toin
tifi
lmau
kse
t ja
oh
jelm
at
3,5
hyl
lym
etr
iä1
-2 k
rt v
uo
de
ssa
käyt
tö v
aih
tele
e s
uu
rest
i me
ne
illä
ole
vie
n
näy
tte
lyid
en
ja t
utk
imu
shan
kke
ide
n m
uka
an
Ku
va-a
rkis
toE
i dig
itaa
lise
t ko
koe
lmiin
, näy
tte
lyih
in ja
to
imin
taan
liitt
yvät
ku
vat
26
60
0 k
uva
a2
-3 k
rt /
kk
Ku
op
ion
ta
ide
mu
seo
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 7
Ve
rifi
kaat
itK
oko
elm
ahan
kin
toih
in li
itty
vät
esi
tyks
et
ja p
äätö
kse
t4
hyl
lym
etr
iä1
-10
krt
/ k
k
Ko
koe
lmiin
liit
tyvä
t so
pim
uks
et
Tal
letu
s,-
lah
joit
us-
ja t
est
ame
ntt
iasi
akir
jat,
lain
aus-
ja
sijo
itu
sso
pim
uks
et
2 h
ylly
me
triä
1-1
0 k
rt /
kk
Julk
ine
n t
aid
eJu
lkis
ten
te
ost
en
han
kin
toih
in li
itty
vät
asia
kirj
at1
hyl
lym
etr
i1
-10
krt
/ k
k
Riip
pu
kan
sio
tK
oko
elm
an t
aite
ilijo
ide
n k
uts
uko
rtte
ja,
ansi
olu
ett
elo
ita,
näy
tte
lyti
ed
ott
eit
a
5,5
hyl
lym
etr
iä1
-10
krt
/ k
k
Kym
en
laa
kso
n m
use
oT
ieto
vara
nn
on
nim
iT
ieto
vara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
vara
nn
on
ko
koK
äyt
töti
he
ysM
uu
ta /
lisä
tie
toja
ei t
ieto
ja
ei t
ieto
ja
Mu
seo
vira
sto
ei t
ieto
ja
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Asi
akir
jako
koe
lmat
Asi
akir
jako
koe
lmia
, jo
tka
sisä
ltäv
ät e
sim
erk
iksi
yhd
isty
ste
n ja
tai
teili
jalii
tto
jen
eri
lais
ia a
siak
irjo
ja.
35
hyl
lym
etr
iä1
krt
viik
oss
a
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Asi
akir
jako
koe
lmat
Yks
ityi
silt
ä h
en
kilö
iltä
ja y
hte
isö
iltä
tulle
ita
eri
lais
ia
asia
kirj
a-ai
ne
isto
ja, j
oit
a kä
yte
tään
mu
seo
n o
mas
sa
tutk
imu
sto
imin
nas
sa ja
näy
tte
lyis
sä.
n. 3
3 h
m1
krt
/ v
iikko
valo
kuva
-ko
koe
lmat
Eri
lais
ia lu
ett
elo
imat
tom
ia v
alo
kuvi
a, d
ioja
,
ne
gati
ive
ja, p
ost
iko
rtit
n. 4
00
00
0 k
uva
yksi
kkö
ä4
-5 k
rt/v
iikko
he
nki
löko
rtis
toV
anh
at t
un
nis
tett
uje
n h
en
kilö
kuvi
en
he
nki
löti
eto
kort
isto
t
use
ita
tuh
ansi
a ko
rtte
ja4
-5 k
rt/v
iikko
Val
oku
valu
ett
elo
tK
äsin
kirj
oit
etu
t va
loku
valu
ett
elo
t vu
osi
lta
19
76
-19
93
-
tie
toja
ei o
le s
iirre
tty
tie
toka
nta
oh
jelm
aan
16
87
7 lu
ett
elo
inti
tie
toa
1-5
krt
/ k
k
Ne
gati
ivilu
ett
elo
tN
ega
tiiv
ilue
tte
lot
- ti
eto
ja e
i ole
siir
rett
y
tie
toka
nta
oh
jelm
aan
25
86
9 lu
ett
elo
inti
tie
toa
1-5
krt
/ v
uo
si
Lust
o -
Su
om
en
Me
tsä
mu
seo
(Su
om
en
Me
tsä
mu
seo
sää
tiö
)
Ne
lima
rkka
-mu
seo
- E
telä
-Po
hja
nm
aa
n a
lue
taid
em
use
o
Ou
lun
mu
seo
- ja
tie
de
kesk
us
(Po
hjo
is-P
oh
jan
ma
an
mu
seo
)
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 8
Dia
lue
tte
lot
Käs
inki
rjo
ite
tut
dia
lue
tte
lot
- ti
eto
ja e
i ole
siir
rett
y
tie
toka
nta
oh
jelm
aan
51
10
lue
tte
loin
titi
eto
a1
-5 k
rt /
kk
Esi
ne
lue
tte
lot
Esi
ne
lue
tte
lot
- ti
eto
ja e
i ole
siir
rett
y
tie
toka
nta
oh
jelm
aan
1-5
krt
/ k
k
ei t
ieto
ja
ei t
ieto
ja
Po
rin
ta
ide
mu
seo
ei t
ieto
ja
Po
rvo
on
mu
seo
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Po
rvo
on
mu
seo
n e
sin
eko
koe
lma
Pää
asia
ssa
Po
rvo
on
se
utu
un
liit
tyvi
ä e
sin
eit
ä
esi
his
tori
asta
nyk
ypäi
vään
. Tai
de
teo
llisu
utt
a.
32
00
0 e
sin
ett
ä3
-5 k
ert
aa p
äivä
ssä
Ko
ko k
oko
elm
an la
aju
us
on
43
00
0 e
sin
ett
ä,
jois
ta 1
1 0
00
on
dig
ito
itu
.
Po
rvo
on
mu
seo
n t
aid
eko
koe
lma
Ku
vata
ide
tta
kesk
iaja
sta
20
00
-lu
vulle
, pai
no
pis
tee
nä
Po
rvo
oss
a to
imin
ee
t ta
ite
lijat
.
30
0 t
eo
sta
3 k
ert
a p
äivä
ssä
Ko
ko k
oko
elm
an la
aju
us
on
2 4
00
te
ost
a,
jois
ta 2
10
0 o
n d
igit
oit
u.
Po
rvo
on
mu
seo
n lu
on
no
nti
ete
elli
ne
n
koko
elm
a
Mm
. se
lkär
anka
iste
n p
rep
araa
tte
ja, s
elk
äran
gatt
om
ia,
linn
un
mu
nia
, pu
tkilo
kasv
eja
, iti
öka
sve
ja s
ekä
kiv
ilaji-
ja
min
era
alin
äytt
eit
ä.
19
00
0 n
äyte
ttä
Ko
ko k
oko
elm
an la
aju
us
on
30
00
0 n
äyte
ttä,
jois
ta 1
1 0
00
on
dig
ito
itu
.
Po
rvo
on
mu
seo
n k
uva
koko
elm
a1
80
0-l
uvu
n d
agu
err
oty
pio
ita,
fe
rro
- ja
am
bro
typ
ioit
a,
19
00
-lu
vun
val
oku
via
ja n
ega
tiiv
eja
, dio
ja.
Tal
letu
kse
na
J.L.
Ru
ne
be
rgin
ko
din
val
oku
vako
koe
lma
ja W
alte
r R
un
eb
erg
in v
eis
tosk
oko
elm
an
valo
kuva
koko
elm
a.
15
0 0
00
ku
vaa
6 k
ert
aa v
iiko
ssa
No
in 3
00
0 k
uva
a o
n d
igit
oit
u.
Po
rvo
on
mu
seo
n a
siak
irja
koko
elm
aA
siak
irjo
ja 1
50
0-l
uvu
lta
läh
tie
n;
elin
kein
oe
läm
ään
liitt
yviä
ain
eis
toja
, tal
o-
ja k
äsit
yölä
isar
kist
oja
.
Yh
dis
tyst
en
, se
uro
jen
ja k
arta
no
ide
n a
rkis
toja
.
n. 2
00
hm
1-2
ke
rtaa
viik
oss
a
Po
rvo
on
mu
seo
n le
hti
leik
eko
koe
lma
Leh
tile
ikke
itä
po
rvo
ola
isis
ta m
erk
kih
en
kilö
istä
,
tait
eili
jois
ta, y
rity
ksis
tä, y
hd
isty
ksis
tä, k
arta
no
ista
,
rake
nn
uks
ista
ja y
mp
äris
töst
ä.
20
hm
1-2
ke
rtaa
viik
oss
a
Po
rvo
on
kau
pu
ngi
n t
aid
eko
koe
lma
Tai
de
teo
ksia
17
00
-20
00
-lu
vuilt
a.n
. 50
0 t
eo
sta
2-3
ke
rtaa
viik
oss
aSi
sält
ää 8
0 B
org
å G
ymn
asiu
min
taid
eko
koe
lman
te
ost
a.
Yrj
ö A
. Jän
tin
tai
de
koko
elm
aY
rjö
A. J
änti
n la
hjo
itta
ma
taid
eko
koe
lma
18
00
- ja
19
00
-
luku
jen
tai
de
tta.
Ve
isto
ksia
, maa
lau
ksia
, piir
ust
uks
ia,
graf
iikka
a ja
mit
ale
ja.
11
00
tai
de
teo
sta,
15
0 m
ital
ia1
ke
rtaa
päi
väss
ä
Wal
ter
Ru
ne
be
rgin
ve
isto
sko
koe
lma
Ve
isto
ksia
, har
joit
elm
ia, l
uo
nn
oks
ia ja
luo
nn
osk
irjo
ja.
n. 2
00
tai
de
teo
sta
1 k
ert
a
kuu
kau
de
ssa
Po
hjo
is-K
arj
ala
n m
use
o
Po
hjo
is-P
oh
jan
ma
an
mu
seo
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 9
J.L.
Ru
ne
be
rgin
ko
din
esi
ne
- ja
taid
eko
koe
lma
18
00
-lu
vun
hu
on
eka
luja
, tai
de
tta,
ko
din
tar
ve-
esi
ne
istä
ja R
un
eb
erg
ien
kir
jast
o.
21
00
1 k
ert
aa p
äivä
ssä
Ko
ko k
oko
elm
an la
aju
us
on
40
00
esi
ne
ttä,
jost
a 9
00
on
alu
stav
asti
inve
nto
itu
ja n
. 10
00
nid
ett
ä lu
ett
elo
itu
SLS
:ssa
.
Sata
kun
na
n m
use
oT
ieto
vara
nn
on
nim
iT
ieto
vara
nn
on
tie
tosi
sält
öT
ieto
vara
nn
on
ko
koK
äyt
töti
he
ysM
uu
ta /
lisä
tie
toja
Esi
ne
koko
elm
a (S
atM
)M
use
on
esi
ne
koko
elm
a, p
ääas
iass
a
kult
tuu
rih
isto
rial
lista
esi
ne
istö
ä Sa
taku
nn
an a
lue
elt
a
90
00
0 e
sin
ett
äkä
yttö
päi
vitt
äist
äN
oin
pu
ole
t lu
ett
elo
itu
säh
köis
est
i
Ku
vako
koe
lma
(Sat
M)
Mu
seo
n v
alo
kuva
koko
elm
a, k
uvi
a p
ääas
iass
a
Sata
kun
nan
alu
ee
lta
31
0 0
00
ku
vaa
käyt
tö p
äivi
ttäi
stä
n. 4
0 0
00
lue
tte
loit
u s
ähkö
ise
sti
Lavi
an k
oti
seu
tum
use
on
esi
ne
koko
elm
aLa
vian
ko
tise
utu
mu
seo
n v
. 20
15
Sat
aku
nn
an M
use
oo
n
liite
tty
koko
elm
a
80
0 e
sin
ett
ä0
-5 k
ert
aa
kuu
kau
de
ssa
Sata
kun
ta-a
rkis
toSi
sält
ää s
atak
un
tala
iste
n y
ksit
yish
en
kilö
ide
n ja
yhte
isö
jen
asi
akir
jam
ate
riaa
lia s
ekä
joit
akin
su
ure
mp
ia
arki
sto
koko
nai
suu
ksia
.
40
0 h
ylly
me
triä
0-5
ku
uka
ud
ess
a
Käs
ikir
jast
ot
Mu
seo
n k
äytt
öki
rjas
tot
(Sat
M, R
ose
nle
w-m
use
o s
ekä
Rak
en
nu
sku
lttu
uri
talo
To
ivo
), a
laan
ja m
aaku
nn
an
his
tori
aan
liit
tyvä
ä ki
rjal
lisu
utt
a
17
50
0 n
ime
kett
äkä
yttö
päi
vitt
äist
ä
Kir
jako
koe
lmat
Lah
joit
uks
en
a sa
adu
t ki
rjas
toko
koe
lmat
ja n
s.
van
ho
jen
kir
joje
n k
oko
elm
a.
10
00
0 k
irja
a0
-5 k
ert
aa
vuo
de
ssa
Kar
ttak
oko
elm
aK
artt
oja
Sat
aku
nn
an a
lue
elt
a6
00
kar
ttaa
0-5
ke
rtaa
kuu
kau
de
ssa
Rak
en
nu
spiir
ust
usa
rkis
toR
ake
nn
usp
iiru
stu
ksia
Sat
aku
nn
an a
lue
elt
a2
95
0 p
iiru
stu
sta
0-5
ke
rtaa
kuu
kau
de
ssa
Julis
teko
koe
lma
Maa
kun
nan
his
tori
aan
liit
tyvi
ä ju
liste
ita
28
0 ju
liste
tta
0-5
ke
rtaa
vuo
de
ssa
Film
it ja
ään
itte
et
Haa
stat
telu
nau
ho
ja, f
ilme
jä y
ms.
46
1 n
ime
kett
ä0
-5 k
ert
aa
vuo
de
ssa
Ro
sen
lew
-mu
seo
n e
sin
eko
koe
lma
Ro
sen
lew
-yh
tiö
ön
liit
tyvä
ä e
sin
eis
töä
58
00
esi
ne
ttä
2-1
0 k
ert
aa v
iiko
ssa
Ro
sen
lew
-mu
seo
n k
uva
koko
elm
aR
ose
nle
w-y
hti
öö
n li
itty
vää
kuva
mat
eri
aalia
66
00
ku
vaa
2-1
0 k
ert
aa v
iiko
ssa
Ro
sen
lew
-mu
seo
n a
rkis
toko
koe
lma
Ro
sen
lew
-yh
tiö
ön
liit
tyvä
ä ar
kist
om
ate
riaa
lia3
34
1 a
siak
irja
yksi
kkö
ä2
-10
ke
rtaa
viik
oss
a
Luo
nto
talo
Ark
in n
äyte
koko
elm
aLu
on
no
nti
ete
elli
siä
näy
tte
itä
31
80
0 n
äyte
ttä
Lue
tte
loit
u E
xce
l-ta
ulu
kko
on
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Mu
seo
n a
rkis
toO
man
to
imin
nan
ark
isto
ja k
äsit
yöal
an a
rkis
toa
63
hm
Suo
me
n k
äsi
työ
n m
use
o
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 1
0
Kan
salli
spu
kuke
sku
kse
n a
rkis
toO
man
to
imin
nan
ark
isto
a ja
kan
salli
spu
kual
an a
rkis
toa
8,5
hm
Kan
salli
spu
kun
eu
vost
on
ark
isto
Kan
salli
spu
kun
eu
vost
on
to
imin
taan
liit
tyvä
ark
isto
1 h
lö p
äivi
ttäi
n
We
tte
rho
ffin
ark
isto
Kan
sati
ete
en
ke
räys
työ
t ja
val
oku
vat
54
hm
Ku
op
ion
mu
oto
iluak
ate
mia
n a
rkis
toK
ansa
tie
tee
n k
erä
ysty
öt
ja v
alo
kuva
t2
hm
Tai
to S
avo
n a
rkis
toY
rity
kse
n a
rkis
to3
,6 h
m
Vir
kki m
use
on
ark
isto
ja k
uva
-ko
koe
lma
Mu
seo
n a
rkis
to ja
ku
va-a
ine
isto
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Suo
me
n la
sim
use
on
ark
isto
Lasi
teh
taid
en
, las
iala
n y
hd
isty
ste
n, j
ärje
stö
jen
ja
yksi
tyis
ten
he
nki
löid
en
ark
isto
ja s
ekä
Su
om
en
80
hyl
lym
etr
iä1
-2 k
ert
aa /
päi
vä
Suo
me
n la
sim
use
on
val
oku
va-a
rkis
toLa
sial
aan
liit
tyvi
ä va
loku
via
ja d
ioja
.N
um
ero
itu
ja v
alo
kuvi
a 3
02
73
1
-2 k
ert
aa /
päi
vä
Suo
me
n la
sim
use
on
esi
ne
koko
elm
atLa
sie
sin
eit
ä, t
yövä
line
itä,
mu
uta
esi
ne
istö
ä.N
oin
50
00
nu
me
roit
ua,
mu
tta
ei
dig
ito
itu
a o
bje
ktia
.
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Ark
isto
Liik
un
taku
lttu
uri
n t
oim
ijoid
en
ark
isto
ja ja
asia
kirj
ako
koe
lmia
17
00
hm
5-1
0*
päi
väss
ä
Val
oku
va-a
rkis
toLi
iku
nta
kult
tuu
rin
to
imijo
ide
n v
alo
kuva
koko
elm
ia1
30
hm
Te
kniik
an
mu
seo
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Lue
tte
loim
ato
n e
sin
eko
koe
lma
no
in 3
0 0
00
esi
ne
ttä
Lue
tte
loim
ato
n k
uva
koko
elm
a n
oin
20
00
0 k
uva
a
Lue
tte
loim
ato
n a
rkis
toko
koe
lma
no
in 2
5 h
ylly
me
triä
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Esi
ne
koko
elm
a1
90
00
Val
oku
vako
koe
lma
88
00
0
Kir
jast
oar
kist
oko
koe
lma
Asi
akir
jat,
bib
liofi
ilin
en
kir
jako
koe
lma,
pai
no
tuo
tte
et,
kart
at ja
piir
rust
uks
et
78
00
Ko
tise
utu
arki
sto
45
hm
Tie
tova
ran
no
n n
imi
Tie
tova
ran
no
n t
ieto
sisä
ltö
Tie
tova
ran
no
n k
oko
Kä
yttö
tih
eys
Mu
uta
/ li
säti
eto
ja
Suo
me
n U
rhe
ilum
use
o
To
rnio
nla
aks
on
ma
aku
nta
mu
seo
Suo
me
n la
sim
use
o
Tu
run
mu
seo
kesk
us
A.4
_E
i-d
igit
aalis
et
fyys
. t.v
.Si
vu 1
1
Val
oku
va-a
rkis
toV
alo
kuvi
a, m
m. v
ed
oks
ia, l
asin
ega
tiiv
eja
, film
ejä
, CD
-
levy
jä ja
DV
D-l
evy
jä.
Ko
koe
lmas
sa lä
he
s 2
milj
oo
naa
valo
kuva
a
Use
ita
kert
oja
päi
väss
ä
Ark
isto
Ku
lttu
uri
pe
rin
töö
n ja
tai
tee
see
n li
itty
vää
arki
sto
ain
eis
toa.
Yli
20
0 h
ylly
me
triä
Päi
vitt
äin
Asi
akir
jah
allin
tajä
rje
ste
lmä
Jou
seN
et
Pää
tösp
öyt
äkir
joja
, dia
ario
itu
ja s
op
imu
ksia
jne
.P
äivi
ttäi
nK
oko
kau
pu
nki
org
anis
aati
on
yh
tein
en
järj
est
elm
ä.
Eri
lais
et
pah
vi-
ja h
aku
kort
isto
tE
sin
eid
en
hak
uko
rtis
tot
nim
en
, lah
joit
taja
n t
ai
saan
tip
aika
n m
uka
an;
eri
kois
kort
isto
t m
m.
taid
ete
ost
en
pää
luo
kkie
n m
uka
an;
järj
est
ety
t
pah
viko
rtis
tot;
rak
en
nu
sku
lttu
uri
n k
ort
isto
.
Käy
ttö
tih
eys
vaih
tele
e
kort
isto
sta
riip
pu
en
.
Eri
kois
lue
tte
loit
aE
sim
. pai
kalli
smu
seo
ide
n k
oko
elm
ien
lue
tte
lot
Väh
intä
än 3
0 k
pl
har
voin
Pai
kalli
smu
seo
ide
n e
riko
islu
ett
elo
ita
on
myö
s p
aika
llism
use
oid
en
hal
luss
a, y
hte
en
sä
no
in 1
00
kp
l.
Pää
kirj
atM
use
o-o
bje
ktin
tär
keim
mät
tie
do
t ki
rjat
tun
a (n
imi,
kuva
ilu, p
rove
nie
nss
i, h
anki
nta
).
yli 3
hyl
lym
etr
iäP
äivi
ttäi
nP
ääki
rjo
ja o
n m
use
oal
oit
tain
esi
m.
valo
kuva
koko
elm
a, t
aid
eko
koe
lma,
kult
tuu
rih
isto
rial
lise
t e
sin
ee
t ja
op
etu
sko
koe
lmat
.
ei t
ieto
ja
Tu
run
ta
ide
mu
seo
81
A.5. Tietojärjestelmäkuvaukset
A.5
_T
ieto
järj
est
elm
äk
yse
lyS
ivu
1
Ark
kit
eh
tuu
rim
use
oT
ieto
järj
est
elm
än
nim
iJä
rje
ste
lmä
n t
ark
oit
us
Eli
nk
aa
ren
til
a
Kä
ytt
öti
he
ys
SIP
IK
ok
oe
lma
ha
llin
taT
U,
PO
Ke
skim
ää
rin
vii
si k
äy
ttä
jää
/ v
rk.
Pre
tty
Lib
Kir
jast
ojä
rje
ste
lmä
TU
Ko
lme
yll
äp
itä
jää
+ n
ett
ikä
ytt
äjä
t
Pre
tty
Cir
cLe
hti
järj
est
elm
äT
UK
olm
e y
llä
pit
äjä
ä
Ori
gin
aa
liti
ed
ost
oA
lku
pe
räis
pii
rust
ust
en
, m
all
ien
ja
esi
ne
ide
n
lue
tte
loin
tiso
ve
llu
s.
TU
, P
OK
esk
imä
äri
n k
olm
e k
äy
ttä
jää
/ v
rk.
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Ka
uk
o (
Pro
fiu
m S
en
se)
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
äT
U8
-15
kä
ytt
äjä
ä /
vrk
. T
ark
oit
us
laa
jen
taa
kä
ytt
öti
he
ytt
ä k
au
pu
ng
in
sisä
ise
en
vir
an
om
ais
kä
ytt
öö
n (
esi
m.
ka
avo
itta
jat,
lu
pa
-ark
kit
eh
dit
)
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Ete
lä-K
arj
ala
n m
use
o:
Mu
ske
tti
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
ä m
use
on
he
nk
ilö
ku
nn
all
e,
asi
ak
ka
illa
ma
hd
oll
isu
us
kä
ytt
ää
Mu
ske
ttia
va
lvo
tust
i.
Tie
tue
ita
ale
taa
n p
ian
sii
rtä
ä v
ali
ko
idu
sti
Fin
na
an
.
TU
6 h
en
k/v
rk
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
öy
ksi
kk
ö:
Kio
ski
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
ä m
use
on
he
nk
ilö
ku
nn
all
eT
U1
-2 h
en
k/v
rk
Ete
lä-K
arj
ala
n t
aid
em
use
o:
Mu
usa
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
ä m
use
on
he
nk
ilö
ku
nn
all
e,
tule
va
isu
ud
ess
a a
ine
isto
ja m
yö
s F
inn
aa
n
TU
3-4
he
nk
/vrk
Fo
rum
Ma
rin
um
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
ske
tti
Esi
ne
- ja
ku
va
ko
ko
elm
ien
lu
ett
elo
inti
. T
ieto
ja t
oim
ite
taa
n
va
litu
ilta
osi
n F
inn
aa
n.
n.
5 k
äy
ttä
jää
/p
äiv
ä
Esp
oo
n k
au
pu
ng
inm
use
o
HA
M H
els
ing
in t
aid
em
use
o
Lap
pe
en
ran
na
n m
use
ot
A.5
_T
ieto
järj
est
elm
äk
yse
lyS
ivu
2
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Ma
ria
/ T
AM
U
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
ä j
ok
a o
n r
ää
tälö
ity
ta
ide
mu
seo
n
tarp
eis
iin
. Y
llä
pid
ost
a h
uo
leh
tii
taid
em
use
on
he
nk
ilö
ku
nta
.
Järj
est
elm
ä k
äsi
ttä
ä p
ait
si t
eo
stie
do
t ja
te
ost
en
pa
ikk
ati
ed
ot
my
ös
pro
sess
eih
in k
uu
luvia
osi
a,
taid
ete
ost
en
ha
nk
inta
an
,
ko
nse
rvo
inti
in,
teo
ste
n s
ijo
itta
mis
ee
n v
ira
sto
ihin
ja
la
ito
ksi
in
sek
ä l
äh
tevii
n t
eo
sla
ino
ihin
lii
tty
vä
t o
sat,
lii
tte
et
mu
ka
an
luk
ien
. K
uva
-ark
isto
n h
all
inta
an
on
om
a o
san
sa.
Sa
mo
in
ulk
ove
isto
ste
n h
uo
lto
on
ja
yll
äp
ito
on
. T
äm
ä o
sa o
n
yh
teis
kä
ytt
öin
en
ka
up
un
gin
ra
ke
nn
usv
ira
sto
n j
a S
tara
n
ka
nss
a.
Järj
est
elm
ä o
n
pä
ivit
täis
ess
ä
kä
ytö
ssä
. (T
U)
Järj
est
elm
ä o
n
va
nh
a.
Se
on
toim
inta
ke
lpo
ine
n,
mu
tta
ei
va
sta
a
en
ää
tä
mä
n
pä
ivä
n
tie
tote
kn
iik
an
no
pe
an
ke
hit
tym
ise
n
ava
am
ia
ma
hd
oll
isu
uk
sia
.
Järj
est
elm
ä o
n p
äiv
ittä
ise
ssä
kä
ytö
ssä
. A
rvio
lta
5-1
5 k
äy
ttä
jää
/
vrk
.
Mu
seu
mP
lus
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
ä,
jok
a o
n r
ää
tälö
ity
va
ihtu
vie
n
nä
ytt
ely
ide
n t
arp
eis
iin
. Jä
rje
ste
lmä
än
kir
jata
an
ka
ikk
i
lain
ak
si t
ule
va
t te
ok
set
ku
vin
ee
n,
lain
aso
pim
uk
set,
rip
ust
uso
hje
et
ym
te
os-
ja
la
ina
aja
ko
hta
ise
t ti
ed
ot.
Oh
jelm
aa
n t
all
en
ne
taa
n m
yö
s k
ulj
etu
s- j
a
va
ku
utu
sasi
an
kir
jat.
Järj
est
elm
ä o
n
täll
ä h
etk
ell
ä
kä
ytö
ssä
reg
istr
aa
tto
reil
la
va
ihtu
vie
n
nä
ytt
ely
ide
n
ha
llin
na
ssa
. T
äm
ä
kä
ytt
ö
laa
jen
ne
taa
n
nä
ytt
ely
- ja
ko
ko
elm
a-
am
an
ue
nss
eil
le
sek
ä
ko
nse
rva
att
ore
illa
ja
mu
seo
me
sta
reil
le
. (T
U)
Järj
est
elm
ä o
n p
äiv
ittä
ise
ssä
kä
ytö
ssä
. T
äll
ä h
etk
ell
ä 2
/vrk
.
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Jyv
äsk
ylä
n t
aid
em
use
o
A.5
_T
ieto
järj
est
elm
äk
yse
lyS
ivu
3
Po
lyd
oc
3.0
Po
lyd
oc
3.0
, Jy
vä
sky
län
ta
ide
mu
seo
n t
aid
ek
ok
oe
lmie
n
ko
ko
elm
ati
ed
ot
ja k
esk
isu
om
ala
iste
n k
un
tie
n
taid
ek
ok
oe
lma
tie
toja
. Jä
rje
ste
lmä
ssä
on
lis
äk
si t
aid
em
use
on
kir
jast
on
ja
le
ike
ark
isto
n l
ue
tte
loin
tie
do
sto
ja.
Tu
ota
nn
oss
a,
ei
pä
ivit
etä
.
Pä
ivit
täin
, 2
-4 k
äy
ttä
jää
Ka
inu
un
Mu
seo
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
ske
tti
esi
ne
- ja
va
lok
uva
lue
tte
loin
tiT
U3
hlö
/ v
rk
Ka
nsa
llis
ga
lle
ria
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
usa
(K
an
sall
isg
all
eri
a)
Ta
ide
teo
ste
n l
ue
tte
loin
tiP
O3
0 k
äy
ttä
jää
/ v
rk
Mu
usa
(V
alt
ion
ta
ide
teo
sto
imik
un
ta)
Ta
ide
teo
ste
n l
ue
tte
loin
tiT
U2
kä
ytt
äjä
ä /
vrk
Ka
rkk
iA
rkis
toa
ine
isto
n l
ue
tte
loin
tiP
O2
kä
ytt
äjä
ä /
vrk
Kir
java
Kir
jast
oa
ine
isto
n l
ue
tte
loin
tiT
U5
kä
ytt
äjä
ä /
vrk
Po
rtfo
lio
Dig
ita
ali
sen
ku
va
-ain
eis
ton
ha
llin
taT
U3
0 k
äy
ttä
jää
/ v
rk
Avo
ka
ad
oA
ud
iovis
ua
ali
sen
ain
eis
ton
lu
ett
elo
inti
TU
/PO
(ko
ko
elm
iin
ku
ulu
va
n
ain
eis
ton
osa
lta
)
5 k
äy
ttä
jää
/ v
rk
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Po
lyd
oc
3.0
Po
lyd
oc
3.0
, K
esk
i-S
uo
me
n m
use
on
dia
ari
on
,
ko
ko
elm
ati
eto
jen
, lu
ett
elo
itu
jen
esi
ne
ide
n,
va
lok
uvie
n,
na
uh
oit
ek
ok
oe
lmie
n,
tutk
imu
sark
isto
n j
a
pa
ika
llis
mu
seo
ko
ko
elm
ien
ko
ko
elm
ati
ed
ot.
Jä
rje
ste
lmä
ssä
on
lis
äk
si m
use
on
kir
jast
on
, le
ike
ark
isto
n,
eri
llis
ko
ko
elm
ien
,
irta
imis
ton
, k
on
serv
oin
tik
ert
om
ust
en
ja
rak
en
nu
stu
tkim
uk
sen
lu
ett
elo
inti
ed
ost
oja
.
Tu
ota
nn
oss
a,
ei
pä
ivit
etä
.
Pä
ivit
täin
, 7
-10
kä
ytt
äjä
ä
Kio
ski
2.0
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
öT
uo
tan
no
ssa
,
ve
rsio
2.0
Pä
ivit
täin
, 2
-5 k
äy
ttä
jää
Ke
ski-
Su
om
en
mu
seo
A.5
_T
ieto
järj
est
elm
äk
yse
lyS
ivu
4
Jy
vä
sky
län
ka
up
un
gin
ku
vie
nh
all
inta
järj
est
elm
ä
(Pro
fiu
m)
Jyvä
sky
län
ka
up
un
gin
eri
yk
sik
öid
en
ku
va
tie
do
sto
ja j
a n
iih
in
liit
tyviä
me
tati
eto
ja,
ku
va
tila
ust
oim
inn
all
isu
us
Tu
ota
nn
oss
a,
ve
rsio
Pro
fiu
m
Se
nse
, p
äiv
ity
s
teh
ty 5
/20
15
Pä
ivit
täin
, 7
-10
kä
ytt
äjä
ä
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
usa
Ko
ko
elm
an
ha
llis
tajä
rje
ste
lmä
, si
säin
en
kä
ytt
öT
U5
kä
ytt
äjä
ä /
vrk
Ku
op
ion
ta
ide
mu
seo
n K
oh
a-k
irja
sto
järj
est
elm
ä
Kir
jast
ojä
rje
ste
lmä
, si
säin
en
kä
ytt
öT
U1
kä
ytt
äjä
/ v
rk
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
ske
tti
Ko
ko
elm
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
, K
ym
en
laa
kso
n m
use
on
ja
use
ide
n p
aik
all
ism
use
oid
en
he
nk
ilö
ku
nta
yll
äp
itä
ä
järj
est
elm
äll
ä k
ok
oe
lma
tie
toja
.
TU
5 k
äy
ttä
jää
/ v
uo
rok
au
si
Pa
kk
iK
ult
tuu
rip
eri
nn
ön
in
ve
nto
inn
in j
a a
sia
nh
all
inn
an
ty
ök
alu
.
Yll
äp
ide
tää
n m
yö
s p
eru
stie
toja
ja
to
imin
tah
isto
ria
an
lii
tty
viä
tie
toja
Ky
me
nla
ak
son
pa
ika
llis
mu
seo
ista
. V
ain
he
nk
ilö
ku
nn
an
kä
ytö
ssä
.
TU
Ka
ak
ku
riK
ym
en
laa
kso
n k
äsi
kir
jast
on
lu
ett
elo
. K
ym
en
laa
kso
n
am
ma
ttik
ork
ea
ko
ulu
n y
llä
pit
äm
ää
tie
tojä
rje
ste
lmä
, jo
ta
Ky
me
nla
ak
son
mu
seo
kä
ytt
ää
. S
ela
tta
vis
sa I
nte
rne
tiss
ä.
TU
Ky
hik
aK
ok
oe
lma
nh
all
inta
järj
est
elm
ä,
joh
on
on
ko
ott
u
dig
ita
liso
itu
ja h
isto
ria
llis
ia k
art
toja
Ka
ak
ko
is-S
uo
me
sta
ja
Su
om
en
lah
de
lta
. P
ien
ire
solu
uti
ois
et
ka
rta
t se
latt
avis
sa
Inte
rne
tiss
ä,
suu
rem
ma
t ti
ed
ost
ok
oo
t tä
yty
y t
ila
ta m
use
ost
a
eri
kse
en
.
TU
Ve
ne
pii
rust
usk
ok
oe
lma
Sis
ält
ää
Ma
llik
aa
rest
a C
AD
-su
un
nit
telu
un
-p
roje
kti
ssa
ke
räty
n p
iiru
stu
sain
eis
ton
. P
iiru
stu
kse
t o
va
t se
latt
avis
sa
Inte
rne
tiss
ä j
a n
iist
ä v
oi
tila
ta s
uu
rire
solu
uti
ois
ia k
op
ioit
a.
TU
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Ky
me
nla
ak
son
mu
seo
Ku
op
ion
ta
ide
mu
seo
Lust
o -
Su
om
en
Me
tsä
mu
seo
(S
uo
me
n M
ets
äm
use
osä
äti
ö)
A.5
_T
ieto
järj
est
elm
äk
yse
lyS
ivu
5
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
ä K
an
tap
uu
(E
-ku
va
)
Mu
seo
vir
ast
oT
ieto
järj
est
elm
än
nim
iJä
rje
ste
lmä
n t
ark
oit
us
Eli
nk
aa
ren
til
a
Kä
ytt
öti
he
ys
Mu
ske
tti
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
äP
ois
tum
ass
a 2
01
6-
Pä
ivit
täin
Mu
seu
m P
lus
RIA
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
äO
teta
an
kä
ytt
öö
n
20
16
-
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ön
tie
tojä
rje
ste
lmä
Ku
lttu
uri
ym
pä
rist
ön
su
oje
luk
oh
tee
t ja
nii
de
n p
aik
ka
tie
do
t,
ark
eo
log
ise
t tu
tkim
ush
an
kk
ee
t, k
ult
tuu
riy
mp
äri
stö
n j
a
ka
nsa
tie
tee
n t
utk
imu
sra
po
rtte
ja.
Tu
ota
nto
kä
ytö
ssä
Pä
ivit
täin
Ku
va
ko
ko
elm
at.
fiK
uvie
n k
ats
elu
ja
my
yn
tijä
rje
ste
lmä
Tu
ota
nto
kä
ytö
ssä
Pä
ivit
täin
Ark
eo
log
ine
n l
ue
tte
loin
tiso
ve
llu
sA
rke
olo
gis
et
löy
töti
ed
ot
(jä
rje
ste
lmä
on
vu
on
na
20
15
pil
oto
inti
va
ihe
ess
a).
Tu
ota
nto
kä
ytö
ssä
Pä
ivit
täin
Sa
lam
aM
use
ovir
ast
on
asi
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
Tu
ota
nto
kä
ytö
ssä
Pä
ivit
täin
Mu
seo
tila
sto
Mu
seo
ide
n v
uo
tuis
en
til
ast
ok
yse
lyn
tie
do
tT
uo
tan
tok
äy
töss
äV
iik
oit
tain
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
usa
ko
ko
elm
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
Ko
ko
elm
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
. M
use
on
he
nk
ilö
ku
nta
yll
äp
itä
ä j
ärj
est
äm
äll
ä k
ok
oe
lma
tie
toja
.
TU
0,3
kä
ytt
äjä
ä /
vrk
.
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
ske
tti
Ko
ko
elm
ati
eto
järj
est
elm
äT
U7
-12
kä
ytt
äjä
ä/v
rk;
va
kit
uis
est
i
pä
ivit
täin
lu
ett
elo
iva
a 5
kä
ytt
äjä
ä,
5-
7 ti
lap
äis
est
i lu
ett
elo
iva
a,
lisä
ksi
pa
ika
llis
mu
seo
issa
ke
säis
in
lue
tte
loiv
ia 1
-4 k
äy
ttä
jää
Ne
lim
ark
ka
-mu
seo
- E
telä
-Po
hja
nm
aa
n a
lue
taid
em
use
o
Ou
lun
mu
seo
- ja
tie
de
ke
sku
s (P
oh
jois
-Po
hja
nm
aa
n m
use
o)
A.5
_T
ieto
järj
est
elm
äk
yse
lyS
ivu
6
Ka
arl
e I
Ko
ko
elm
ati
eto
järj
est
elm
ä.
Acc
ess
-po
hja
ine
n,
jota
ei
pä
ivit
etä
. E
i vä
lttä
mä
ttä
to
imi
Acc
ess
in u
usi
lla
ve
rsio
illa
.
PO
+ T
UK
äy
töss
ä m
uu
tam
ass
a
pa
ika
llis
mu
seo
ssa
, jo
issa
lue
tte
loin
työ
on
alo
ite
ttu
Ka
arl
e-
oh
jelm
all
a.
Pa
ika
llis
mu
seo
t, j
otk
a
va
sta
alo
itta
va
t sä
hk
öis
en
lue
tte
loin
nin
, o
va
t si
irty
ne
et
Mu
ske
tin
kä
ytt
äji
ksi
.
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
ske
tti
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
ske
tti
Mu
usa
Pre
tty
lib
Ka
stik
ka
Ko
tka
Po
rvo
on
mu
seo
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
ske
tti-
ko
ko
elm
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
Ko
ko
elm
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
. M
use
on
he
nk
ilö
ku
nta
yll
äp
itä
ä j
ärj
est
elm
äll
ä k
ok
oe
lma
tie
toja
.
TU
1-4
kä
ytt
äjä
ä m
use
on
to
imis
ton
au
kio
loa
iko
ina
.
Sa
tak
un
na
n m
use
oT
ieto
järj
est
elm
än
nim
iJä
rje
ste
lmä
n t
ark
oit
us
Eli
nk
aa
ren
til
a
Kä
ytt
öti
he
ys
We
bM
usk
ett
iE
sin
e-
ja v
alo
ku
va
ko
ko
elm
an
ha
llin
taa
n.
Fin
na
kä
ytö
ssä
.T
U0
-2,
jak
soit
tain
jo
pa
5-6
/ v
rk
Po
hjo
is-K
arj
ala
n m
use
o
Po
hjo
is-P
oh
jan
ma
an
mu
seo
A.5
_T
ieto
järj
est
elm
äk
yse
lyS
ivu
7
Mic
roso
ft A
cce
ssA
cce
ss-t
ieto
ka
nto
ihin
on
lu
ett
elo
itu
Ro
sen
lew
-mu
seo
n e
sin
e-
ku
va
- ja
ark
isto
ko
ko
elm
at,
mu
seo
n k
äsi
kir
jast
ot
ja
kir
jak
ok
oe
lma
t, a
rke
olo
gis
et
ko
ko
elm
at,
dia
t se
kä
osa
film
eis
tä.
Ku
lla
kin
ob
jek
till
a o
n o
ma
lo
ma
ke
sivu
ke
ntt
ine
en
(n.
15
-23
ke
ntt
ää
, ti
ed
ot
ym
pä
tty
nä
ihin
ke
ntt
iin
eiv
ätk
ä s
iis
va
sta
a k
ovin
hy
vin
va
rsin
ais
ten
ko
ko
elm
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmie
n e
rite
lty
jä k
en
ttiä
).
PO
ta
vo
itte
en
a,
mu
tta
ilm
an
pa
kk
oa
ei
ko
vin
rea
list
ista
läh
itu
leva
isu
ud
ess
a.
Ku
lla
kin
0-3
/ v
rk
Pa
kk
iS
isä
ltä
ä i
nve
nto
inti
tie
toja
kii
nte
istö
istä
ja
ku
lttu
uri
ym
pä
rist
öa
lue
ista
. M
use
on
se
kä
alu
ee
n k
un
tie
n
kä
ytö
ssä
.
TU
5-1
5 /
vrk
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Po
lyd
oc
Tie
tok
an
tao
hje
lma
, jo
nk
a s
ove
llu
tuk
siin
sy
öte
tty
ka
ikk
i
mu
seo
n k
ok
oe
lmii
n l
iitt
yvä
tie
to.
Yll
äp
ide
tää
n j
atk
uva
sti.
Osa
ain
eis
tost
a s
iirr
ett
y y
leis
ön
kä
ytt
öö
n P
oly
do
c W
eb
ve
rsio
n k
au
tta
.
Vä
hin
tää
n 4
-5 k
äy
ttä
jää
vu
oro
ka
ud
ess
a,
josk
us
hu
om
att
ava
sti
en
em
mä
nk
in.
Po
lyd
oc
We
bP
ON
ett
ive
rsio
lla
n.
20
00
kä
ytt
äjä
ä
vu
od
ess
a.
Su
om
en
la
sim
use
oT
ieto
järj
est
elm
än
nim
iJä
rje
ste
lmä
n t
ark
oit
us
Eli
nk
aa
ren
til
a
Kä
ytt
öti
he
ys
Cla
ssic
Lin
e v
ers
io 3
.1 S
QL
Su
om
en
la
sim
use
oK
ok
oe
lma
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
. S
uo
me
n l
asi
mu
seo
n
he
nk
ilö
ku
nta
yll
äp
itä
ä j
ärj
est
elm
äll
ä k
ok
oe
lma
tie
toja
.
PO
3-4
kä
ytt
äjä
ä /
ty
öp
äiv
ä
Pre
tty
Lib
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
ä.
Su
om
en
la
sim
use
on
he
nk
ilö
ku
nta
yll
äp
itä
ä j
ärj
est
elm
äll
ä k
irja
sto
tie
toja
.
TU
1 k
äy
ttä
jä /
ty
öp
äiv
ä
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
ske
tti
He
nk
ilö
ku
nn
an
yll
äp
itä
mä
ja
tä
ytt
äm
ä
ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
ä,
jota
asi
ak
ka
at
vo
iva
t se
lata
Urh
eil
um
use
on
til
ois
sa.
TU
5-1
0 k
äy
ttä
jää
/vrk
Ark
isto
tie
tok
an
taK
ok
oe
lma
tie
toje
n h
all
inta
ja
asi
ak
ask
äy
ttö
TU
Su
om
en
kä
sity
ön
mu
seo
Su
om
en
Urh
eil
um
use
o
A.5
_T
ieto
järj
est
elm
äk
yse
lyS
ivu
8
Te
kn
iik
an
mu
seo
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Ak
seli
Ko
ko
elm
ah
all
inta
järj
est
elm
ä.
Te
kn
iik
an
mu
seo
n h
en
kil
ök
un
ta y
llä
pit
ää
. Y
leis
öil
lä o
n
ma
hd
oll
isu
us
tutu
stu
a o
saa
n a
ine
isto
sta
arj
en
his
tori
a.f
i -
ja
Fin
na
-pa
lve
luis
sa.
TU
5 -
20
k
äy
ttä
jää
/vrk
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Mu
ske
tti-
ko
ko
elm
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
Ko
ko
elm
ien
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
. M
use
on
he
nk
ilö
ku
nta
yll
äp
itä
ä j
ärj
est
elm
äll
ä k
ok
oe
lma
tie
toja
.
TU
3 k
äy
ttä
jää
/vrk
Tie
tojä
rje
ste
lmä
n n
imi
Järj
est
elm
än
ta
rko
itu
sE
lin
ka
are
n t
ila
K
äy
ttö
tih
ey
s
Tri
mb
le L
ocu
s /
We
bM
ap
Kii
nte
ide
n j
ulk
iste
n t
aid
ete
ost
en
tie
toje
n y
llä
pit
o.
Järj
est
elm
ä s
isä
ltä
ä m
yö
s ti
eto
ja k
au
pu
ng
in h
all
inn
oim
ista
ja
yll
äp
itä
mis
tä k
ad
uis
ta,
pu
isto
ista
ja
nii
llä
sij
ait
sevis
ta
va
rust
eis
ta.
Tie
toje
n s
ela
ilu
ma
hd
oll
ista
ra
jatu
lle
kä
ytt
äjä
jou
ko
lle
ka
up
un
gin
sis
äll
ä.
TU
1 a
kti
ivin
en
tie
toje
n s
yö
ttä
jä,
3
ak
tiiv
ista
se
lau
soik
eu
de
n k
äy
ttä
jää
.
Acc
ess
/ P
am
ut
Pa
ika
llis
mu
seo
ide
n e
sin
eid
en
lu
ett
elo
inti
. P
Oh
arv
oin
Acc
ess
/ B
iolo
gin
en
mu
seo
Luo
nn
on
tie
tee
llis
ten
nä
ytt
eid
en
lu
ett
elo
inti
. M
use
on
sisä
ine
n k
ok
oe
lma
nh
all
inta
järj
est
elm
ä.
TU
1 a
kti
ivin
en
kä
ytt
äjä
vu
oro
ka
ud
ess
a.
Acc
ess
/ M
aa
löy
dö
tM
aa
löy
töje
n l
ue
tte
loin
ti.
Mu
seo
n s
isä
ine
n
ko
ko
elm
an
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
. A
sia
kk
aa
t vo
iva
t se
lail
la
tie
toja
mu
seo
n t
ilo
issa
lu
ku
oik
eu
ksi
lla
.
TU
Ark
eo
log
ise
n p
roje
kti
n j
älk
itö
ide
n
aik
an
a 1
-8 k
äy
ttä
jää
vu
oro
ka
ud
ess
a,
jälk
itö
ide
n j
a k
on
serv
oin
nin
va
lmis
tutt
ua
1-3
vu
oro
ka
ud
ess
a.
Au
rora
/ V
ask
iV
ask
i o
n y
hte
ine
n t
ieto
ka
nta
va
rsin
ais
suo
ma
lais
ten
kir
jast
oje
n a
ine
isto
sta
ja
Au
rora
on
jä
rje
ste
lmä
jo
lla
tä
tä
tie
tok
an
taa
kä
yte
tää
n/m
uo
ka
taa
n/h
all
inn
oid
aa
n.
Va
ski
on
asi
ak
ka
illa
se
lail
uk
äy
töss
ä i
nte
rne
tin
vä
lity
kse
llä
.
TU
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä m
use
oss
a n
oin
30
.
To
rnio
nla
ak
son
ma
ak
un
tam
use
o
Tu
run
mu
seo
ke
sku
s
A.5
_T
ieto
järj
est
elm
äk
yse
lyS
ivu
9
MIP
K
ult
tuu
riy
mp
äri
stö
po
rta
ali
mu
seo
n s
isä
ise
en
tie
do
nh
all
inta
an
. V
ali
ko
idu
t ti
ed
ot
saa
vu
tett
avis
sa
Ma
an
mit
tau
sla
ito
kse
n p
aik
ka
tie
toik
ku
na
ssa
ja
Lou
na
isp
aik
an
pa
ikk
ati
ed
oss
a.
TU
Ak
tiiv
iste
n k
äy
ttä
jie
n m
ää
rä
vu
oro
ka
ud
ess
a v
aih
tele
e n
oin
4-8
vä
lill
ä,
tää
llä
mu
seo
lla
, li
säk
si t
ule
va
t
kä
ytt
äjä
t m
uis
ta k
un
nis
ta,
ja h
eid
än
kä
ytt
ök
ert
oja
an
on
va
ike
a a
rvio
ida
.
Mu
usa
Ta
ide
teo
ste
n j
a t
aid
ete
osk
uvie
n l
ue
tte
loin
ti.
Mu
seo
n
sisä
ine
n k
ok
oe
lma
nh
all
inta
järj
est
elm
ä.
Te
ost
en
pe
rust
ied
ot
ova
t m
uid
en
mu
seo
ide
n M
uu
sa-k
äy
ttä
jie
n n
äh
tävis
sä
yh
dis
telm
äh
ak
uti
eto
ka
nn
ass
a.
TU
Ak
tiiv
isia
kä
ytt
äji
ä 1
0-1
5
vu
oro
ka
ud
ess
a.
Mu
ske
tti
Esi
ne
ide
n j
a k
ult
tuu
rih
isto
ria
llis
ten
va
lok
uvie
n l
ue
tte
loin
ti.
Mu
seo
n s
isä
ine
n t
ied
on
ha
llin
tajä
rje
ste
lmä
. A
sia
kk
aa
t vo
iva
t
sela
ta t
ieto
ja l
uk
uo
ike
uk
sill
a m
use
on
til
ois
sa.
Tie
tok
an
na
sta
siir
tyy
va
lik
oit
ua
tie
toa
Fin
na
an
ja
Su
om
en
Mu
seo
t
On
lin
ee
n.
TU
15
-20
kä
ytt
äjä
ä v
uo
rok
au
de
ssa
.
E-k
uva
Dig
ita
ali
sen
pit
kä
aik
ais
säil
yte
ttä
vä
n k
uva
ma
teri
aa
lin
sä
ily
tys.
Mu
seo
n s
isä
ine
n k
ok
oe
lma
nh
all
inta
järj
est
elm
ä.
TU
15
-10
kä
ytt
äjä
ä v
uo
rok
au
de
ssa
.
Tu
run
ta
ide
mu
seo
T
ieto
järj
est
elm
än
nim
iJä
rje
ste
lmä
n t
ark
oit
us
Eli
nk
aa
ren
til
a
Kä
ytt
öti
he
ys
Mu
usa
Po
rtfo
lio
Pa
lla
s
Va
ski
/ A
uro
ra A
xie
ll (
Tu
run
ka
up
un
gin
kir
jast
o)
82
B. Hallintamalli
B.1. Arkkitehtuurihallinnan yleiset periaatteet
Arkkitehtuurinhallinta jakautuu kolmeen kokonaisuuteen
1) arkkitehtuurin johtaminen
2) arkkitehtuurihallinta kehittämisprojekteissa ja
3) arkkitehtuurin muutoksenhallinta.
Arkkitehtuurin johtamiseen sisältyvät tehtävät ovat arkkitehtuurin jatkuvan ylläpidon ja kehittämisen
varmistaminen sekä arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen.
Arkkitehtuurinhallinta kehittämisprojekteissa tarkoittaa projektien arkkitehtuurin mukaisuuden
tarkastelua määrätyissä projektin elinkaaren vaiheissa.
Muutoksenhallinta tarkoittaa arkkitehtuurihallinnan vuosikelloon sidottua arkkitehtuurin päivittämistä
ja kehittämistä.
B.1.1. Arkkitehtuurin johtaminen
Museoiden-kokonaisarkkitehtuurin omistaja on KDK:n ohjausryhmä, joka vastaa arkkitehtuurin
johtamisen tehtävistä. Ohjausryhmä vastaa, että projekteina toteutettavien kehittämishankkeiden
arkkitehtuurin mukaisuuden tarkistuspisteet sovitaan ja että tämän mukainen tarkastelu suoritetaan
sovituissa projektin elinkaareen vaiheissa. Ohjausryhmä vastaa, että arkkitehtuurihallinnan vuosikello
laaditaan vuosittain ja vastuuttaa tämän mukaiset tehtävät
Museovirasto on arkkitehtuurivastaava, joka vastaa KDK:n ohjausryhmälle museoiden
kokonaisarkkitehtuurin palvelukuvausten ja prosessikuvausten ajantasaisuudesta ja vie
asiakasliittymästä johtuvat muut arkkitehtuurin päivittämis- ja kehittämistarpeet ohjausryhmän tietoon
toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Museovirasto vastaa arkkitehtuurin viestinnästä museoille.
B.1.2. Arkkitehtuurinhallinta kehittämisprojekteissa
Museoiden järjestelmähankkeissa tulee tarkastella tulevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuutta
kehittämisprojektien arkkitehtuurihallinnan mukaisesti. Museot vastaavat järjestelmäratkaisuidensa
arkkitehtuurinmukaisuudesta ja tuovat niistä johtuvat arkkitehtuurin päivittämis- ja kehittämistarpeet
Museoviraston tietoon toimenpiteisiin ryhtymistä varten.
B.1.3. Arkkitehtuurin muutoksenhallinta
83
Museoiden kokonaisarkkitehtuurin päivittäminen ja kehittäminen tapahtuvat KDK:n ohjausryhmän
laatiman vuosikellon mukaisesti. Arkkitehtuurin päivittämis- ja kehittämistarpeiden kokoaminen ja
tarkastelu sidotaan tiettyyn vuosikellon mukaiseen pisteeseen (ohjausryhmän kokous), jossa päätetään,
vastuutetaan ja aikataulutetaan muutosten toteuttaminen.
84
C. Sanasto
Aineisto
Järjestetty, museon periaatteiden mukaisesti ylläpidetty tietovaranto.
Alkujaan digitaalinen
digitalbaserat material (sv.), born digital (eng.)
Ks. Digitaalinen aineisto
Aineisto, joka on luotu tai syntynyt digitaalisessa muodossa, esimerkiksi digivalokuva. Aineistosta ei siis
ole olemassa alkuperäistä fyysistä kopiota.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK), Kokonaisarkkitehtuurin sanasto
Arkkitehtuuuri
arkitektur (sv.), architecture (eng.)
Ks. Kokonaisarkkitehtuuri.
Arkkitehtuurikehys
referensram för arkitektur (sv.), enterprise architecture framework (eng.)
Keskeisin kokonaisarkkitehtuurimallin osakokonaisuus: kuvausmenetelmä, jonka mukaan
kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilan kuvaukset toteutetaan. Kokonaisarkkitehtuurikehys on
jäsentynyt rakenne ja joukko tähän rakenteeseen sijoitettuja kuvauspohjia, joiden avulla voidaan kuvata
kokonaisarkkitehtuurinäkökulmasta erilaisten kohdeympäristöjen nyky- ja tavoitetiloja.
Kokonaisarkkitehtuurikehyksessä hyödynnetään näkökulmia ja käsitteellisiä tasoja (abstraktiotasoja)
sekä näiden muodostamaan rakenteeseen sijoitettuja valmiita kuvauspohjia. Näkökulmaltaan kehys on
pelkkiä tietojärjestelmiä laajempi, jotta kuvaukseen tulevat mukaan ne substanssitoiminnan syyt ja
tarpeet, joita varten tietojärjestelmiä tehdään. Kokonaisarkkitehtuurikehystä voidaan hyödyntää sekä
organisaation kokonaisarkkitehtuurin nyky- tai tavoitetilan kuvaamiseen tai rajatumman
viite/kohdearkkitehtuurin kuvaamiseen että yksittäisissä kehittämishankkeissa. Se myös toimii
muistilistana siitä, mitä kaikkia näkökulmia ja tasoja tulee ottaa huomioon, kun kehitetään uusia
tietojärjestelmiä tai toimintaa tukevia ratkaisuja.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Arkkitehtuurimalli
arkitekturprincip (sv.), architecture principle (eng.)
Ks. Kokonaisarkkitehtuurimalli.
Arkkitehtuurin hallintamalli
85
Arkkitehtuurin hallintamalli käsittää roolien ja vastuiden määrittelyn, organisoinnin sekä johtamisen ja
hyödyntämisen prosessit (ohjausmalli) sekä toimintamallin (arkkitehtuurimenetelmä). Arkkitehtuurin
hallintamallia noudattaen hallinnon toimijat kehittävät, hyödyntävät ja ylläpitävät arkkitehtuuria sekä
virasto- ja hallinnonalatasolla että koko hallinnon organisaation tasolla.
Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä.
Arkkitehtuuriperiaate
Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä tavoitteellisesti linjausten mukaisiin
arkkitehtuuriratkaisuihin. Arkkitehtuuriperiaatteet ovat linkki organisaation strategisten tavoitteiden,
toiminnallisten tarpeiden ja visioiden sekä kehittämistä ohjaavien arkkitehtuurien välissä.
Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä.
Asiantuntija
Henkilö, joka jollakin tiedonalalla pystyy tunnistamaan ongelmia ja ratkaisemaan niitä tehokkaasti.
Asiantuntija pystyy esimerkiksi havaitsemaan informaatiosta (verkkosivu, kirja, mittausdata) olennaisia
asioita ja hahmottamaan suuresta määrästä informaatiota olennaiset asiat.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Asiantuntija
Auktoriteettitietokanta
auktoritetsdatabas (sv.), authority database (eng.)
Järjestelmä, joka sisältää muun muassa henkilöiden ja organisaatioiden erilaisia tai erikielisiä nimiä.
Hakujärjestelmään liitettynä mahdollistaa aineiston löytämisen vaikka nimistä olisi kuvailuvaiheessa
käytetty erilaisia versioita.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sanasto.
Avoin rajapinta
open application interface (eng.)
Rajapinta, jonka kaikki ominaisuudet ovat julkisia ja niitä on mahdollista käyttää ilman rajoittavia ehtoja
kuten käyttäjältä edellettävää pakollista lisenssimaksua tai ilman rajapinnan valmistajan erillistä
hyväksyntää sen käyttöä varten. Rajapintakuvauksen ja sen dokumentaation tulee olla nämä
edellytykset täyttääkseen avoimesti saatavilla. Rajapintaa tulee voida myös vapaasti käyttää esimerkiksi
omien sovellusten tekemiseksi ja niiden testaamiseksi. Avoimen rajapinnan käyttö on maksutonta, eikä
käyttäjän tarvitse kysyä lupaa rajapinnan haltijalta tai kertoa etukäteen mihin tarkoitukseen aikoo
rajapintaa käyttää. Avoimen rajapinnan täytyy toteuttaa kolme ehtoa, jotta sen voidaan sanoa olevan
avoin:
1) Rajapinnan tulee olla avoimesti dokumentoitu.
2) Rajapinnan tulee olla käyttöönotettava edellyttämättä ylläpitäjän tai järjestelmäntoimittajan
toimia virka-ajan ulkopuolella.
3) Rajapinnan tulee olla kenen tahansa testattavissa. Testausta varten tulee olla olemassa
vähintään riittävä testiaineisto.
86
Lähde: Avoimen rajapinnan määritelmä 1.0. https://github.com/okffi/open-api-
definition/blob/master/fi/avoin-rajapinta.md
Avoin tieto
(engl. open data)
Avoimella tiedolla viitataan digitaalisessa muodossa oleviin aineistoihin, joita voi vapaasti käyttää,
muokata tai jakaa uudelleen mihin tahansa käyttötarkoitukseen. OKFN:n avoimen tiedon määritelmän
mukaan sen kriteerit täyttävän aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saatavilla käyttökelpoisessa ja
muokattavassa muodossa Internetin kautta ja sen tulee olla lisensoitu niin, että sen käyttöä,
muokkausta ja uudelleenjakelua ei rajoiteta. Sitä koskevat pääperiaatteet ovat:
- Aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saavutettavissa ja ladattavissa julkisessa tietoverkossa.
- Tiedon on oltava uudelleenjaettavissa ilman käyttöehtorajoituksia. Näin mahdollistetaan
aineistojen nopea hyödyntäminen ja tehokas yhdistely.
- Tiedon on oltava uudelleenkäytettävissä. Näin sallitaan aineistojen esteetön ja innovatiivinen
käyttö edistyksellisiin ja yllättäviinkin tarkoituksiin.
- Aineiston on oltava vapaa teknisistä rajoitteista niin, ettei yllämainittujen kohtien mukaiselle
toiminnalle ole teknisiä esteitä.
- Aineiston on oltava vapaa sosiaalisista ja organisatorisista rajoitteista, niin ettei henkilön työ,
sijainti, asuinpaikka, organisaatiomalli (kuten kaupallinen tai ei-kaupallinen organisaatio),
uskonto, poliittinen suuntautuneisuus tai etnisyys rajoita pääsyä tietoon.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_tieto
OKFN http://opendefinition.org/od/index.html, http://fi.okfn.org/about/visiojaarvot/
Creative Commons
Creative Commons on vuonna 2001 Yhdysvalloissa perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, joka
pyrkii edistämään luovan työn tuotteiden levittämistä maksuttomien työkalujen avulla. Järjestö
tunnetaan parhaiten Creative Commons-lisensseistä, joiden avulla tekijä voi määrätä mitkä
tekijänoikeuslain mukaisista yksinoikeuksista pitää itsellään ja mitkä jakaa muille.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Creative_Commons
http://creativecommons.fi/lisenssit/
Deponointi
deposition (en.) talletus (vaihtoehtoinen termi)
Objektin tai kokoelman hallinnan siirto museolle, jossa käyttöoikeus siirtyy museolle. Deponointi on
verrattavissa pitkäaikaiseen lainaan museolle, jossa lainasta poiketen objektista tai kokoelmasta tulee
osa museon kokoelmia. Objektin tai kokoelman omistusoikeus ei siirry talletuksessa museolle ja
käyttöoikeuteen voi liittyä erilaisia ehtoja tai rajoituksia. Hallinta-, käyttö- ja edelleen lainausoikeudesta,
vakuutusvastuusta sekä laina-ajasta tulee laatia deponoinnin yhteydessä kirjallinen sopimus.
Lähde: Kokoelmapolitiikan muistilista museoille.
87
Digitaalinen aineisto
digitalt material (sv.), digital information (eng.)
Ks. Alkujaan digitaalinen
Digitaaliseen muotoon muunnettu tai alkujaan digitaalinen aineisto (esim. skannattu dokumentti,
elokuva tms.) sekä siihen liittyvä metadata. Termiä digitaalinen käytetään aineiston yhteydessä termin
sähköinen sijaan.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) Kokonaisarkkitehtuurin sanasto
Digitointi
digitalisering (sv.), digitizing, digitization (eng.)
Digitoinnissa analogisessa muodossa oleva aineisto muunnetaan digitaaliseen formaattiin.
Digitointiprosessissa informaatio organisoidaan erillisiksi yksiköiksi, biteiksi. Bittiryhmät (tavut) ja niiden
yhdistelmät pitävät sisällään ao. informaation.
Arkistolaitos – Keskeisiä käsitteitä. http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/d-verkko-
oppaat/arkistot-yhteiskunnan-toimiva-muisti/keskeisiae-kaesitteitae-2
Eheys
integritet (sv.), integrity (eng.)
Tiedon ominaisuus, joka ilmentää sitä, että tiedon sisältö ei ole muuttunut. Eheyden tarkistamisella
tarkoitetaan sitä, että säilytettävän informaation (bittijonon) sisältöä verrataan siitä laskettuun
tarkistussummaan, jonka perusteella voidaan havaita mahdolliset muutokset.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) Kokonaisarkkitehtuurin sanasto.
Tiivis tietoturvasanasto (TSK 31, 2004)
Elävä kokoelma
Elävällä kokoelmalla tarkoitetaan tieteellisin tai suojelullisin perustein ylläpidettyä puu- tai eläintarhaa.
Esteettömyys
tillgänglighet (sv.), availability (eng.) saavutettavuus (synonyymi)
Esteettömyys ja saavutettavuus voidaan ymmärtää miltei toistensa synonyymeina. Esteettömyyden
toteutuminen edellyttää erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioon ottamista, jotta ihmiset pystyvät
hyödyntämään yhdenvertaisesti käyttämiään tuotteita tai palveluita. Muistiorganisaatioiden
näkökulmasta palveluiden esteettömyyttä arvioitaessa on huomioitava, että varmistetaan jokaisen
kansalaisen pääsy haluamansa tiedon äärelle.
Lähde: Celian Esteettömyyssalkku 1.0. (http://www.celia.fi/wp-
content/uploads/2015/05/Esteett%C3%B6myyssalkku.pdf)
Finna
88
Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä. Finna-asiakasliittymän avulla käyttäjälle
tarjotaan pääsy suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoihin. Finnasta käyttäjä saa
tiedon käytettävissä olevista aineistoista, joista osaan se tarjoaa suoran pääsyn asiakasliittymässä.
Lähde: http://www.kdk.fi/fi/asiakasliittyma
http://www.finna.fi
Ks. Kansallinen digitaalinen kirjasto
Finto
Finto on suomalainen palvelu sanastojen, ontologioiden ja luokitusten julkaisua ja käyttöä varten. Finto
tarjoaa käyttöliittymän sanastojen selailulle, sekä avoimet rajapinnat sanastojen hyödyntämiseen
muissa sovelluksissa. Fintoa kehitetään Kansalliskirjaston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja
valtiovarainministeriön yhteisessä Finto-projektissa.
Lähde: Finto.fi.
Ks. Ontologia
Formaatti
file format (eng.)
Tiedostomuoto, johon data tallennetaan. Tiedostomuodon lukeminen edellyttää sen tunnistamiseen
sopivaa laitteistoa ja ohjelmistoa.
Ks. Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot
Lähde: Arkistolaitos – Keskeisiä käsitteitä. http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/d-verkko-
oppaat/arkistot-yhteiskunnan-toimiva-muisti/keskeisiae-kaesitteitae-2
Fyysinen tietovaranto
Toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus, jotta tiedot ovat
paremmin hallittavissa. Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu
looginen kokonaisuus. Tietovarannon tietojen hallinta on organisoitu ja vastuutettu yhdelle toimijalle.
Tietovarannon omistajuus sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja dokumentoitu.
Tietovaranto voi olla fyysisesti keskitetty tai hajautettu.
Lähde: Yhteentoimivuus.fi (https://www.yhteentoimivuus.fi/view/smeta/Sanasto.xhtml#T)
Hallinnollinen metatieto
administrativ metadata (sv.), administrative metadata (eng.)
Metatieto, jonka avulla digitaalinen aineisto on hallittavissa ja säilytettävissä. Osa-alueita ovat
esimerkiksi tekninen, käyttöoikeuksiin liittyvä sekä pitkäaikaissäilytyksen metadata.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) Kokonaisarkkitehtuurin sanasto
Hallintamalli
Ks. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli.
89
Harrastaja-asiantuntija
Citizen scientist (eng)
Henkilö, joka on harrastajan roolissa kartuttanut asiantuntijuuttaan jollakin alalla. Harrastaja-
asiantuntija voi toimia ko. roolissa joko itsenäisesti tai museon kanssa yhteistyössä esimerkiksi museon
johtamissa joukkoistamishankkeissa.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Citizen_science
Havaintoaineisto
Havaintoaineisto muodostuu tilastoyksiköistä mitatuista muuttujien arvoista. Havainto voi olla
havaintomenetelmän avulla tuotettu "ihmishavainto" tai koneen tai laitteen tuottama mittaustulos. Sitä
voidaan dokumentoida liittämällä havaintoon kuva-, tai äänitiedosto tai koneen tuottama tuloste.
Lähde: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/tilastomatikka/sanasto.html#Havaintoaineisto
Inventointi
Inventointi on järjestelmällistä tiedon hankintaa ja tallentamista maisemasta, rakennetusta
ympäristöstä, muinaisjäännöksistä tai perinnebiotoopeista. Siinä kerätään, järjestetään ja tuotetaan
tietoa esim. kulttuuriympäristön nykytilasta ja siihen johtaneista syistä. Inventointi jakautuu tiedon
kokoamiseen esim. kirjallisuudesta, rekistereistä ja muusta arkistoaineistosta, sen täydentämiseen
maastotarkastusten pohjalta ja tulosten raportointiin.
Lähde: Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä. Rakennusperintö.fi -portaali.
Joukkoistaminen
Crowdsourcing (eng.)
Joukkoistaminen (yleisöosallisuus, joukkouttaminen, talkoistaminen) kuvaa yleisesti hajautettua
ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön tietotaitoa rajattua
tehtävää varten. Tällöin ongelma annetaan ratkaistavaksi tai tehtävä suoritettavaksi ennalta
määrittelemättömälle joukolle avoimen kutsun avulla, yleensä internetissä.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleis%C3%B6osallisuus
Järjestelmä
system (sv.), system(eng.)
Järjestelmä tai tietojärjestelmä on sovelluksen tai sovellusten sekä tarvittavan palvelin- ja
teknologiaympäristön muodostama tiettyjä rajattuja toimintoja tukeva kokonaisuus.
Ks. myös Ratkaisu.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Järjestelmäsalkku
Listaus, joka kattaa järjestelmät ja kaikki niiden keskeiset tiedot.
90
Kansallinen digitaalinen kirjasto
Den nationella digitala biblioteken (sv.), The National Digital Library of Finland (eng.)
Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke, jossa
parannetaan kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuutta ja säilyttämistä.
Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on taata kulttuurin ja tieteen digitaalisten
tietovarantojen tehokas ja laadukas hallinta, jakelu ja pitkäaikaissäilytys. Lisäksi hankkeessa edistetään
muistiorganisaatioiden aineistojen digitointia.
http://www.kdk.fi/fi/tietoa-hankkeesta
Ks. Finna
Pitkäaikaissäilytys
Kartturi-malli
Kartturi-malli (Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli) on suomalaisen korkeakoulusektorin
organisaatioiden sekä näiden yhteistyöorganisaatioiden käyttöön tarkoitettu kokonaisarkkitehtuurimalli.
Se pohjautuu julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuria koskevaan JHS 179-suositukseen sekä sen taustalla
oleviin valtionhallinnon ja kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurimenetelmiin.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
KDK
Ks. Kansallinen digitaalinen kirjasto.
Keruu
Keruu tarkoittaa kokoelmakohteiden kartuttamista erillisinä keruuhankkeina tai muun toiminnan
yhteydessä tapahtuvana kohteiden toteamisena kokoelmiin liitettäväksi.
Kohdealue
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen mahdollistamiseksi valtiovarainministeriö on
jakanut valtionhallinnon toiminnallinen kokonaisuuden kohdealueisiin. Kohdealuejako on tehty
ensisijaisesti toiminnallisin perustein, mutta siinä on tunnistettu myös organisaatiomuotoon perustuvat
päätöksentekotasot. Kullakin kohdealueella on oma arkkitehtuurinsa, joka noudattaa julkisen hallinnon
yhteisen konserniarkkitehtuurin linjauksia ja ohjausta sekä hyödyntää sen elementtejä mahdollisimman
paljon. Kohdealuejako ei ole täysin yhdenmukainen valtionhallinnon organisaatiorakenteen kanssa vaan
kunkin kohdealueen arkkitehtuurinhallinta määritetään erikseen ja siihen liittyy aina useita toimijoita ja
yksi vastuutaho. Museoalan kokoelmahallinnan viitearkkitehtuuri sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön
Taide
ja kulttuuri -kohdealueeseen.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
91
Kohdearkkitehtuuri
Kohdearkkitehtuuri on kokonaisarkkitehtuurin alakäsite: määritetyn tarkastelualueen tavoitetilakuvaus
niistä viitteellistä tavoitelinjauksista, joita kyseisen alueen tulevien ratkaisujen tulee noudattaa. Se voi
koskea joko koko organisaation toimintaa, tietoja IT-ympäristöä tai se voi olla tätä rajatumpi
osakokonaisuus, jossa keskitytään jonkun tietyn haasteen, osa-alueen tai toiminnon ratkaisun
kuvaamiseen. Se on yleensä abstrakti, toimittajaneutraali ja yleinen esitys tietojärjestelmän tai
esimerkiksi tietoarkkitehtuurin tavoitetilan jäsennyksestä, toiminnoista ja sen loogisista komponenteista
varsinaisen toteuttamisen tueksi. Sen mukaisia kuvauksia tehdään vain yksi, toisin kuin
viitearkkitehtuurista, josta voi olla useita rinnakkaisia ja samanaikaisia kuvauksia. Kohdearkkitehtuuri on
viitearkkitehtuuria konkreettisempi ja täsmällisempi ja se kuvaa tyypillisesti yhden toteutettavan rajatun
alueen arkkitehtuurin.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Kokoelma
samling (sv.), collection (eng.)
Kokoelma on valitun ominaisuuden tai valittujen yhdistävien ominaisuuksien perusteella yhteen koottu
ja järjestetty joukko objekteja ja niihin liittyvää tietoa tai muuten dokumentoitua aineistoa, jonka
säilyttämisestä ja tutkimisesta museo vastaa.
Kokoelmahallinta
samlingsförvaltning (sv.), collections management (eng.)
Museoiden yhteinen toimintamalli, joka kattaa tallennuksen, kokoelmien hallinnan, kokoelmien hoidon
ja kokoelmien käytön (Tiedon tallennus ja säilytys, Tiedonvälitys, Tutkimus, Viranomaistoiminta,
Tukiprosessit). Kokoelmahallinta kuvataan kokoelmapolitiikassa.
Kokoelmahallintajärjestelmä
collection management system (CMS) (eng.)
Museon kokoelmahallinnan tarpeita varten kehitetty tietojärjestelmä.
Kokoelmakehittäminen
Museon kokoelmien aktiivista kehittämistä ja niiden mahdollisuuksia korostava Tiedon tallennuksen ja
säilytyksen ydinprosessin osaprosessi, joka pitää sisällään hankinnan ja poiston prosessit.
Kokoelmakehittämistä ohjaa museon kokoelmapolitiikka.
Kokoelmainventointi
vrt. inventointi
Kokoelmapolitiikka
samlingspolitik (sv.), collection policy (eng.)
92
Kokoelmapolitiikka, myös kokoelmaohjelma tai kokoelmapoliittinen ohjelma, on museon laatima
asiakirja kokoelmapoliittisista tavoitteista, linjauksista ja periaatteista sekä näiden toteuttamiseen
käytetyistä toimintatavoista ja menetelmistä. Kokoelmapolitiikassa kuvataan museon kokoelmahallinta
ja siihen liittyvät prosessit.
Kokoelmapolitiikka tukee museoasetuksen mukaista pitkän tähtäimen toiminta- ja taloussuunnitelmaa
kuvatessaan kokoelmahallintaa ja siihen liittyviä prosesseja sekä niiden laadukasta ja yhdenmukaista
toteuttamista.
Lähde: osin Valtioneuvoston asetus museoista (1192/2005).
Kokoelmastrategia
Kokoelmastrategia on määräajoin päivitettävä suunnitelma siitä, miten museon kokoelmapolitiikkaa
toteutetaan ja miten resurssit kohdennetaan.
Kokonaisarkkitehtuuri
helhetsarkitektur (sv.), enterprise architecture (eng.)
Kokonaisarkkitehtuurilla (KA) tarkoitetaan toiminnan, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja
teknologiaratkaisujen mallintamista, kuvaamista ja suunnittelemista yhtenäisen mallin mukaisesti.
Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa eri osa-alueiden ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen
huomioimisen kaikessa toiminnan ja tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen kehittämisessä. Käytännössä
kokonaisarkkitehtuuri koostuu jäsennyksestä, kuvauspohjista ja näiden avulla toteutetuista nyky- tai
tavoitetilan arkkitehtuurilinjauksista. Ks. myös Kokonaisarkkitehtuurimalli.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio
2.0. Raketti-hanke, KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuurikehys
Ks. Arkkitehtuurikehys.
Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli
Kokonaisarkkitehtuurin toiminta- ja johtamismallia sekä tähän liittyviä organisatoristen rakenteiden ja
roolien kokonaisuutta kutsutaan yhteisesti arkkitehtuurin hallintamalliksi. Se kuvaa arkkitehtuurin
johtamis- ja suunnitteluprosessin sekä kuvatun arkkitehtuurin soveltamisprosessin osana
projektisalkunhallintaa. Hallintamallin avulla pidetään huolta arkkitehtuurilinjausten ja menetelmien
yhtenäisyydestä, kehittämisen johdonmukaisuudesta sekä kuvataan, miten olemassa olevia
arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan. Se myös sisältää arkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon sekä
hyödyntämisen vastuut.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomalli
93
Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli tarjoaa viitekehyksen kokonaisarkkitehtuurimallin
hyödyntäjän arkkitehtuurikyvykkyyden arvioimiseen ja kehittämiskohteiden suunnitteluun eri
kypsyystasojen mukaisten selkein ja mitattavin askelin.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Kokonaisarkkitehtuurin käsitetasot
Kokonaisarkkitehtuuri jaetaan erilaisiin abstraktio- eli käsitetasoihin seuraavasti: käsitteellinen taso, joka
kuvaa tarpeita tai palveluja (vastaa kysymykseen ”mitä”). looginen taso, joka kuvaa rakenteita (vastaa
kysymykseen ”miten”), fyysinen taso, joka kuvaa ratkaisuja (vastaa kysymykseen ”millä”).
Käsitteellisen tason kuvausten tarkoituksena on jäsentää MITÄ tehdään, MITÄ tietoa käsitellään sekä
MITÄ erilaisia tietojärjestelmä- ja teknologiapalveluita toiminnassa tai valitussa kehittämiskohteessa
tarvitaan. Nämä määrittelytason kuvaukset eivät ota vielä kantaa toteutustapaan. Loogisella tasolla
kuvataan MITEN toiminnan tehtävät ja palvelut toteutetaan (prosessit), MITEN tieto jäsentyy ja miten
tiedot jaetaan tietovarantoihin, MITEN järjestelmäympäristöt rakentuvat. Lisäksi kuvataan MITEN
tietojen integrointi eri osien välillä toteutetaan sekä MITEN tätä kokonaisuutta valvotaan ja hallitaan.
Loogisella tasolla ei yleensä vielä oteta kantaa varsinaisiin fyysisiin toteutusratkaisuihin eli ei kuvata
palvelinten nimiä tai malleja eikä myöskään sovellusten tuotenimiä. Fyysinen taso kiinnittää määritellyn
ja suunnitellun kokonaisuuden eli kuvataan MILLÄ toimintaa, palvelua tai tietojen varastointia
toteutetaan. Fyysisellä tasolla kuvataan käytettävät järjestelmät, tietokannat ja -varastot, kuten myös
laitteet ja laitetilat sekä tietoliikenneverkon rakenteet.
Kokonaisarkkitehtuurimalli
Kokonaisarkkitehtuurimalli, myös arkkitehtuurimalli, on yläkäsite kokonaisarkkitehtuurikokonaisuudelle,
joka koostuu arkkitehtuurikehyksestä, arkkitehtuurin hallintamallista sekä arkkitehtuurin
kypsyystasomallista. KA-malli sisältää myös osana hallintaa ja johtamista jatkuvan kehittämisen
periaatteen.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Kulttuuriperintö
kulturarv (sv.), cultural heritage (eng.)
Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä aineetonta ja aineellista perintöä.
Aineellinen kulttuuriperintö voi olla joko irtainta (esim. kirjat ja esineet) tai kiinteää (esim.
rakennusperintö). Kulttuuriperintö tarkoittaa myös luonnonperintöä. Kulttuuriperintö luodaan
museoimisprosessissa tunnistamisen, eristämisen ja merkityksellistämisen (identifiering, isolering,
symbolisering) kautta. Mikä tahansa ei ole kulttuuriperintöä, mutta mistä tahansa voidaan tehdä
kulttuuriperintöä.
Lähde: Stefan Bohman 2003, Museer och kulturarv
Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä: Rakennusperintö.fi -portaali.
94
Kulttuuriympäristö
Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät
kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen
suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset.
Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu
kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit.
Lähde: Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä. Rakennusperintö.fi -portaali.
Kuvaileva metatieto
beskrivande metadata (sv.), descriptive metadata (eng.)
Vrt. Hallinnollinen metatieto
Kuvaileva metatieto on kokoelmahallintaan liittyvänä terminä luetteloitua objektia kuvaavaa tietoa.
Kuvaileva metatieto kuvaa mm. objektin ominaisuuksia (koko, paino, materiaali, valmistustapa),
objektiin liittyviä toimenpiteitä (valmistaminen, käyttö, konservointi) tai objektiin liittyviä toimijoita
(valmistaja, omistaja, valokuvaaja). Kuvaileva metatieto voi olla sanallista, luokiteltua, numeerista tai
mediamuotoista (ääni, kuva, video)., joka on kuvailevan metatiedon metatietoa.
Kuvailu
beskrivning (sv.), description (eng.)
Kuvailu on osa museo-objektien luettelointiprosessia, jossa yksittäisen objektin identifioivat tiedot
kirjataan osaksi luetteloa. Kuvailu on toimenpide jossa luetteloitava objekti kuvaillaan niin että
kokoelmahallintajärjestelmässä sen tiedot voidaan löytää, tunnistaa ja objektin ominaisuuksia voidaan
arvioida kuvailussa tallennettujen tietojen perusteella. Kuvailu voi perustua ennalta määrättyjen arvojen
liittämiseen objektiin (esim. valikkoarvot) tai vapaaseen sanalliseen tekstiin. Kuvailua voi olla myös
objektista tallennettu valokuva tai videokatkelma.
Kuvailutieto
Ks. Kuvaileva metatieto.
Kypsyystasomalli
Ks. Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomalli.
Käytettävyys
användbarhet (sv.), usability, usefulness (eng.)
Ominaisuus, joka ilmentää sitä, miten järjestelmä, laite, ohjelma tai palvelu soveltuu suunniteltuun
tarkoitukseen määritellylle kohderyhmälle. Käytettävyyttä arvioidessa tulee huomioida vaikuttavuus,
tehokkuus ja tyytyväisyys. Vaikuttavuutta arvioidessa otetaan huomioon miten onnistuneesti käyttäjä
saavuttaa halutun tavoitteensa. Tehokkuudella tarkoitetaan tavoitteiden saavuttamista suhteutettuna
käytettyihin resursseihin. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan käyttäjän tyytyväisyyttä laitteen tai järjestelmän
95
käyttöön, tyytyväisyyttä vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tulokseen Hyvän käytettävyyden
vastakohta on huono käytettävyys tai epäsopivuus suhteutettuna määriteltyyn tarkoitukseen.
Lähde: TEPA-termipankki: Tietotekniikan termitalkoot, 2002-06-03. ISO9241.11 1998-standardi.
Käyttäjälähtöisyys (tai käyttäjäkeskeisyys)
User centered (eng.)
Lähtökohta esimerkiksi organisaation toiminnalle, prosesseille, tietojärjestelmille ja niiden
käyttöliittymien suunnittelulle, jossa järjestelmien käyttäjät ja heidän tarpeensa nähdään keskeisenä
voimavarana ja mahdollisuutena, sekä niihin vastaaminen edellytyksenä toiminnan tai prosessin
tehokkaalle edistymiselle ja laadukkaalle lopputulokselle.
Käyttötapaus
use case (eng.)
Käyttötapaus kuvaa toimijan ja järjestelmän tai kahden järjestelmän välistä vuorovaikutusta sarjana
toimintoja, joita käyttötapauksessa määritetty toimija (ihminen, organisaatio, järjestelmä tai sen osa)
suorittaa tai aikaansaa järjestelmällä jonkin määritetyn tavoitteen saavuttamiseksi.
Lähde http://en.wikipedia.org/wiki/Use_case
LIDO (Lightweight Information Describing Objects)
LIDO on metatiedon haravointiin tarkoitettu XML-kuvauskielinen tiedonsiirtoformaatti, joka on kehitetty
vastaamaan museoiden tarpeisiin niiden avatessa aineistojaan verkkopalveluissa. LIDOa ei ole
tarkoitettu museoiden kokoelmahallintajärjestelmien tietomallireferenssiksi. Muita tietomalleja
hyödyntävistä erilaisista museoiden kokoelmahallintajärjestelmistä voidaan mapata kenttäkohtaisesti
LIDO-skeeman mukaista kuvailevaa metadataa. LIDOa käytetään Suomessa museoiden
tiedonsiirtoformaattina Finnaan.
Lähde:
http://network.icom.museum/cidoc/working-groups/data-harvesting-and-interchange/what-is-lido/
11.6.2015.
KDK-Standardisalkku 27.10.2014.
Looginen tietovaranto
Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus.
Looginen tietovaranto ei ota kantaa missä tiedot fyysisesti sijaitsevat. Loogisen tietovarannon tiedot
voidaan hakea useasta eri fyysisestä tietovarannosta.
Lähde: https://www.yhteentoimivuus.fi/view/smeta/Sanasto.xhtml
Luettelointi
katalogisering, indexing [kirjastoissa] (sv.), cataloging, indexing (eng.)
Luettelointi on museon perustehtävä ja keino säilyttää kulttuuriperintöä sekä mahdollistaa sen
löydettävyys ja saatavuus. Luetteloinnilla tarkoitetaan museoiden kokoelmissa olevien objektien tietojen
96
tallentamista. Luetteloinnissa kirjataan kaikki objektin tiedot tai viitteet näihin tietoihin yhteisesti
sovittujen sääntöjen mukaisesti. Luetteloinnissa objektit erotetaan muista samankaltaisista ja tehdään
tunnistettaviksi. Luetteloinnin tuloksena yksittäisistä objekteista ja suuremmista kokonaisuuksista syntyy
systemaattista tietoa, joka on hyödynnettävissä eri tavoin.
Luonnonperintö
natural heritage (eng.)
Luonnonperintöön kuuluu luonnontieteellisen tutkimuksen yhteydessä ajan kuluessa talletettu perintö,
kuten eliö-, fossiili-, maaperä- tai geologiset näytteet, niiden määritykset sekä keruumenetelmään ja
keruuaikaiseen ympäristöön liittyvät tiedot. Luonnonperintö pitää sisällään elävät organismit (kuten
kasvit ja eläimet) ja niiden kehityshistorian suhteessa elottomaan ympäristöön.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Natural_history
Metatieto
metadata (sv.), metadata (eng.)
Tiedon kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä koko elinkaaren ajan
kuvaavaa tietoa. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sanasto.
Metatieto on tietoa tiedosta. Se voi olla kuvailevaa, hallinnollista tai rakenteellista. Kuvaileva metadata
kertoo dokumentista ja sen sisällöstä (esimerkiksi tekijä, nimeke ja aihe). Hallinnollinen metadata kuvaa
dokumentin käyttöoikeudet, tekniset ominaisuudet (kuten tiedoston koko ja -formaatti, esimerkiksi PDF)
ja mahdolliset pitkäaikaissäilytykseen liittyvät piirteet, kuten migraation (tietoaineiston siirron)
yhteydessä tapahtuneet muutokset. Tietoarkkitehtuurin yhteydessä metatiedolla on laaja merkitys.
Metatiedon avulla voidaan kuvata laajuudeltaan erikokoisia kohteita yksittäisistä sisältöyksiköistä
kokonaisiin tietovarantoihin. Metatietoa käytetään muun muassa todisteena tehdyistä toimenpiteistä,
tiedon haussa, tallentamisessa, yhdistämisessä, elektronisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen tukena
sekä työnkulun ohjauksessa. Metatiedon käyttäjiä voivat olla sekä ihmiset että koneet. Järjestelmiin
tallennetun metatiedon pohjana ovat metatietomääritykset (metatietoformaatit tai metatietoskeemat),
joiden tulisi perustua kansainvälisiin ja kansallisiin standardeihin ja suosituksiin. Tunnettuja
metatietomäärityksiä ovat esimerkiksi kirjastojen MARC 21
(http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/) sekä yleiskäyttöinen Dublin Core
(http://www.dublincore.org/).
Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä.
Migraatio
migration (sv.), migration (eng.)
Tietojen siirtäminen ohjelmiston (tai standardin) eri versioiden välillä, esimerkiksi otettaessa käyttöön
ohjelman uudempi versio ohjelmasta (tai standardista).
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sanasto.
97
Modulaarinen tietojärjestelmä
Modulaarinen tietojärjestelmä koostuu rakenneosasista ts. moduuleista, joita voidaan yhdistellä
dynaamisesti ja museon tarpeiden mukaan. Modulaarisessa tietojärjestelmässä eri toimintoja
toteuttavat moduulit voidaan myös kehittää ja toteuttaa tärkeys- tai kiireellisyysjärjestyksessä.
Nykytilan kuvaus
Nykytilan kuvaus muodostuu kokonaisarkkitehtuurimallin käyttäjän nykytilan hallitusta kuvauksesta
arkkitehtuurimallin työkaluin. Sitä käytetään nykytilan kokonaiskuvan muodostamiseen, arvioitaessa
mitä toimenpiteitä tulee toteuttaa kuljettaessa kohti tavoitetilaa sekä vertailtaessa eri organisaatioiden
tai toimintojen ympäristöjä toisiinsa. Nykytilakuvauksia tulisi aina käyttää tavoitetilaan siirtymisen
välineinä.
Ks. myös Kokonaisarkkitehtuurimalli, Tavoitetila.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Objekti
objekt (sv.), object (eng.)
Objekti voi olla mikä tahansa fyysisen maailman osa, joka voidaan ja halutaan säilyttää omassa
ympäristössään, siitä poistettuna tai dokumentoituna. Objekti voi olla digitaalinen. Objektit voivat olla
yksittäisiä kappaleita, koostua useista osaobjekteista tai muodostaa kokonaisuuksia.
Lähde: van Mensch, Peter 1992. Towards a methodology of museology. Phd Thesis,
University of Zagreb, 1992. [verkkoaineisto] Saatavissa:
http://www.muuseum.ee/en/erialane_areng/museoloogiaalane_ki/p_van_mensch_towar
Oikeellisuus
Tietoaineiston ominaisuus, joka ilmaisee riittävää virheettömyyttä, vastaavuutta ja yhtäpitävyyttä
todellisen asiantilan ja/tai todellisuuden kanssa.
Lähde: Geoinformatiikan sanasto (TSK 45, 2014)
Ontologia
Ontologia on tietojenkäsittelyssä koneen ja ihmisen tulkittavissa oleva, yhteisesti sovittu, täsmällinen
kuvaus sovellusalueen käsitteistä ja näiden välisistä suhteista. Ontologiat voidaan ymmärtää
käsitemalleina, joissa yksilöidään määrätyn aihealueen käsitteet ja kuvataan käsitteiden väliset suhteet
loogisella tietokoneen ymmärtämällä tavalla. Ontologioita voidaan käyttää esimerkiksi sisältöjen
yksiselitteisempään ja yhdenmukaisempaan kuvaamiseen. Tätä voidaan hyödyntää mm. semanttisen
verkon älykkäissä semanttisissa verkkopalveluissa.
Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä., JHS
179, JHS 183
Ks. Finto
98
Paikkatieto
geografisk information (sv.), geographic information (eng.)
Tieto kohteista, joiden paikka Maan suhteen tunnetaan. Paikkatieto sisältää viittauksen tiettyyn
paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen. Paikkatieto voi kuvata kohteen sijaintia ja muita
ominaisuuksia, kuten muotoa. Paikkatieto kuvaa usein luonnon tai rakennetun ympäristön kohteita,
mutta voi kuvata mitä tahansa toimintaa tai ilmiötä, jonka sijainti tunnetaan. Suomen kielessä
paikkatiedolla tarkoitetaan tyypillisimmin dataa, mutta paikkatieto voi olla myös informaatiota tai jopa
informaation pohjalta ihmisen muodostamaa tietoa. Kansainvälisen standardisointiorganisaation (ISO)
tekninen komitea 211 on sanastossaan määritellyt erikseen käsitteet "geographic data" ja "geographic
information", ja englannin ja ruotsin kielessä paikkatiedolle datana ja informaationa on erilliset termit.
Lähde: Lähde: Geoinformatiikan sanasto (TSK 45, 2014)
Paikkatietokanta
Tietokanta, johon tallennetaan objektien geometriatiedot sekä niiden liittyminen
koordinaattijärjestelmään.
Paikkatietokanta mahdollistaa spatiaalisten operaatioiden (esimerkiksi kahden objektin välisen
etäisyyden laskeminen) suorittamisen objektien välillä.
Palvelu
tjänst, service (sv.), service (eng.)
Toiminta tai toimintojen yhdistelmä, jonka palveluntarjoaja toteuttaa vuorovaikutuksessa asiakkaan
kanssa vastatakseen asiakkaan tarpeeseen.
Lähde: Palveluliiketoiminnan sanasto (TSK 2009).
Palvelutaso
JHS 174:n määrittelee palveluun liittyviä tasoja, jotka kuvaavat millainen laadullinen taso palveluun
liittyy. Palvelutaso koostuu esim. palveluajasta, kuten 24/7.
PAS-järjestelmä
Ks. Pitkäaikaissäilytys.
PAS-ratkaisu
Ks. Pitkäaikaissäilytysratkaisu.
Pitkäaikaissäilytys
långtidsförvaring (sv.), long term preservation (eng.)
Kuvaa säilyttämistä joka on luonteeltaan pitkäaikaista, eli aineistoa säilytetään vähintään yli 10 vuotta
tai pysyvästi.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sanasto.
99
Pitkäaikaissäilytysratkaisu
långtidsförvaringsystem (sv.), long term preservation system (eng.)
Laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuus, jolla pitkäaikaissäilytys toteutetaan.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sanasto.
Pohjakartta-aineisto
Rasterimuotoinen koordinaatistoon sidottu kartta-aineisto, jota käytetään tausta-aineistona objekteja
paikannettaessa tai niiden sijaintien katselussa.
Prosessi
process (sv.), process (eng.)
Joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja tai tapahtumasarja, joiden avulla syötteet muutetaan
tuotoksiksi. Prosessin tuloksena jokin kehittyy tai muuttuu.
Lähde: JHS 152
Prosessikartta
Visuaalinen esitys ydinprosesseista ja niiden sisällöstä.
Pysyvä tunniste
Pysyvä tunniste on verkkoympäristössä käytettävä muuttumaton tunniste, jolla voidaan pysyvästi
identifioida kohde.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pysyv%C3%A4_tunniste
Rakenteellinen metatieto
Ks. Metatieto
Rajapinta
gränssnitt (sv.), interface (eng.)
Ohjelmisto tai ohjelmistokomponentti, jolla eri ohjelmistot voivat vaihtaa tietoja keskenään.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sanasto.
Ratkaisu
Ratkaisu on järjestelmää laajempi kokonaisuus. Ratkaisu sisältää järjestelmän lisäksi siihen liittyvät
palvelut, tiedot ja tietorakenteet.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Rikastaminen
enriching (eng.)
100
Informaation lisääminen, täsmentäminen ja tarkentaminen metadataan. Digitoitujen aineistojen
metadataa voidaan rikastaa esimerkiksi yhteisöllisesti vuorovaikutteisissa verkkopalveluissa lisäämällä
niihin liittyviä kommentteja tai tageja. Tämän ohella rikastamisella voidaan viitata prosessiin, jossa
aiemmin toisistaan fyysisesti irrallaan sijainneita tietoaineistoja saatetaan verkossa yhteistoiminnallisiksi
rajapintojen, yhteisten standardien, käytänteiden ja sääntöjen avulla. Objektin kuvailuun käytetyn
yleisen asiasanaston (YSA) korvaaminen Finton yleisellä ontologiapalvelulla (YSO) on esimerkki
tällaisesta rikastamisesta.
Seulonta
gallring (sv.), weeding, culling (eng.)
Seulonta on yleisnimitys niille asiakirjatiedon elinkaarihallinnan prosesseille, joiden tarkoituksena on
supistaa säilytettävän asiakirjatiedon määrää. Seulonta käsittää asiakirjatiedon arvonmäärityksen, jonka
perusteella pysyvästi säilytettävä asiakirjatieto erotellaan määräajan säilytettävästä, ja hävittämisen,
jossa määräajan säilytettävä asiakirjatieto tuhotaan säilytysajan umpeuduttua.
Lähde: Asiakirjahallinnan sanasto
Sidosarkkitehtuuri
Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta
kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja -linjauksiin.
Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Sijainti
Museon tallentamaan kulttuuri- tai luonnonperintöön sisältyvän objektin, näytteen,
havaintotapahtuma- tai kohdekuvauksen, muun aineiston tai tietokokonaisuuden sijaintitieto
kokoelmissa sekä sen valmistukseen, syntyyn, löytöön ja/tai käyttöön liittyvät sijaintitiedot.
Sijaintitiedolla tarkoitetaan koordinaattien, osoitteen tai muun paikantavan tekijän avulla määriteltyä
tietoa. Se voi olla koordinaattien (paikkatieto) ja osoitteen lisäksi esim. paikannimi tai alueen nimi
(paikannimitieto).
Sosiaalinen metatieto
Käyttäjien tuottama yhteisöllinen metatieto. Sosiaalisen metatiedon avulla voidaan parantaa
metatiedon laatua ja tarkkuutta. Sosiaalinen metatieto rikastaa aineiston kuvailua esimerkiksi
kertomalla, että sen sisältö liittyy johonkin aiheeseen tai teemaan. Sosiaalinen metatieto voi toimia
myös vuorovaikutteisena keskustelun lähtökohtana, jonka avulla käyttäjät voivat tarkentaa muiden
käyttäjien tuottamaa yhteisöllistä metatietoa. Sosiaalisen metatiedon hyötyihin kuuluu myös aineistoja
koskevan tiedonhaun parantaminen, koska sen avulla käyttäjät näkevät, millaisiin kokonaisuuksiin ja
asiayhteyksiin sisältö jäsentyy muiden mielestä.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sanasto.
https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=19469615
101
Standardisalkku
standardportfölj (sv.), standard portfolio (eng.)
Muistiorganisaatioiden järjestelmien välisen yhteistoiminnan edellyttämä standardikokonaisuus, jota
tulee pitää yllä tietoteknisen kehityksen myötä. Määrittelee erityisesti sovellusten tietosisältöjä sekä
sovellusten välisiä rajapintoja.
Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sanasto.
Sähköinen palveluympäristö
Sähköinen palveluympäristö on organisaatiota tai toimialuetta koskeva yhdenmukainen ja hallittu
palveluiden, toimintojen, tietojärjestelmien ja niihin liittyvien teknologiapalvelujen
kokonaisuus.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot
KDK-hankkeessa on määritelty muistiorganisaatioiden digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen
soveltuvat tiedostomuodot, joissa KDK:n PAS-järjestelmä säilyttää ja vastaanottaa aineistoja.
Järjestelmään voidaan viedä kahdenlaisia tiedostomuotoja: säilytyskelpoisia ja siirtokelpoisia.
Säilytyskelpoisten tiedostomuotojen KDK-hanke arvioi olevan käyttökelpoisia vielä pitkään.
Siirtokelpoiset tiedostomuodot ovat KDK:n arvion mukaan puolestaan niitä, joissa KDK:n piirissä
pitkäaikaissäilytettävää aineistoa on runsaasti tallennettu.
Ks. pitkäaikaissäilytys
Lähde. KDK-hanke. Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot 1.3.
http://www.kdk.fi/images/tiedostot/KDK-PAS-tiedostomuodot-v1.3.pdf
TAKO
TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto. TAKO toimi projektina
opetus- ja kulttuuriministeriön tuella 2009 - 2012 ja on vuoden 2013 alusta alkaen osa Museoviraston ja
Suomen kansallismuseon toimintaa. TAKO:lla on kaksi päätavoitetta: museoiden välinen
tallennustyönjako ja nykydokumentoinnin koordinointi. TAKO-toiminta on alkanut
kulttuurihistoriallisten museoiden verkostona, mutta on laajentumassa myös niiden ulkopuolelle.
Lähde: http://tako.nba.fi
Ks. tallennustyönjako
Tallennustyönjako
TAKO-työskentelyn keskeinen tavoite on valtakunnallinen tallennustyönjako, joka auttaa museoita
suuntaamaan kartuntaansa ja keskittämään resursseja ydintehtäväänsä. Tallennustyönjakomalli
jakaantuu seitsemään aihealueeseen. Jokainen aihealue koostuu yksittäisten museoiden valitsemista
tallennustehtävistä. Tällä hetkellä valtakunnallisessa tallennustyönjaossa on mukana 114 ammatillisesti
hoidettua suomalaista museota.
102
Lähde: http://tako.nba.fi/tallennustyonjako
Ks. TAKO
Tallennusvastuualue
Museon tallennusvastuualue on aihepiiri, maantieteellinen alue tai ajanjakso, johon liittyvää aineisto
museo tallentaa.
Taksonomia (tieteellinen luokittelu)
Tieteellisten nimien hierarkkinen luokittelu. Biologian tieteenala, joka tutkii eliöiden kuvaamista,
nimeämistä ja luokittelua.
Tavoitetila
Tavoitetila määritellään tavoitetilakuvauksissa, joissa kuvataan minkälaista toiminnallis-teknistä
ympäristöä kokonaisarkkitehtuurin käyttäjä valitulla kohdealueella tavoittelee.
Arkkitehtuurin tavoitetila toteutetaan yhdellä tai useammalla toteutusprojektilla.
Ks. myös Nykytilan kuvaus.
Tavoitetilakuvaus
Ks. Tavoitetila
Teknologiapalvelut
Laiteteknologian ja muun tekniikan tarvitsemat palvelut, kuten esimerkiksi laitetilat, laitteiden
kapasiteettipalvelut, tietoliikennepalvelut, telepalvelut, nimipalvelut.
Lähde: Avoindata.fi, sanasto https://www.avoindata.fi/fi/content/sanasto
Tieteellinen nimi
Lajikäsitteelle annettu ja taksonomiseen hierarkiaan liitetty, lajikäsitteen rajaava nimi, joka muodostuu
kahdesta osasta; sukunimestä ja lajinimestä.
Ks. yleiskielinen lajinimi
Tietoarkkitehtuuri
Yksi Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallin neljästä arkkitehtuurinäkökulmasta. Ks. myös
arkkitehtuurimalli, Kartturi, teknologia-arkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri, toiminta-
arkkitehtuuri.
Tietojärjestelmä
datasystem (sv.), information system (eng.)
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
103
Yksi Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallin neljästä arkkitehtuurinäkökulmasta. Ks. myös
arkkitehtuurimalli, Kartturi, teknologia-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, toiminta-arkkitehtuuri.
Tietojärjestelmäpalvelut
Varsinaista substanssitoimintaa tukevat järjestelmillä toteutettavat palvelut, esimerkiksi
käyttäjähallintapalvelut, taloushallinnon järjestelmä-palvelut ja integraatiopalvelut.
Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä.
Tietovaranto
information resource, data resource (eng.)
Toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus, jonka avulla tiedot
ovat paremmin hallittavissa. Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista
muodostuu looginen kokonaisuus, jota ylläpidetään ko. sektorin periaatteiden mukaisesti. Tietovaranto
voi olla fyysisesti keskitetty tai hajautettu mutta sen tietojen hallinta on organisoitu ja vastuutettu
yhdelle toimijalle. Viittaa kokonaisarkkitehtuurin looginen ja fyysinen tietovaranto termeihin, mutta
täytyy erottaa termistä, jolla tarkoitetaan ei-sähköistä ja jossain siksi ”fyysiseksi tietovarannoksi”
nimettyä aineistoa. Tietovarannon omistajuus sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja
dokumentoitu.
Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä.
Tietovarasto
datalager, informationslager (sv.), data warehouse (eng)
Tietovarasto on oma erillinen tietokanta, johon tiedot kerätään operatiivisista järjestelmistä.
Tietovaraston tavoitteena on tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa toiminnan kehittämiseen ja
päätöksenteon tueksi.
Toiminta-arkkitehtuuri
Yksi Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallin neljästä arkkitehtuurinäkökulmasta. Ks. myös
arkkitehtuurimalli, Kartturi, teknologia-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri.
Tyyppinäyte
Luonnontieteellinen näyte, johon lajimääritelmä perustuu.
Viitearkkitehtuuri
referensarkitektur (sv.), reference architecture (eng.)
Viitearkkitehtuuri on kokonaisarkkitehtuurin alakäsite ja sillä tarkoitetaan määritetyn tarkastelualueen
tavoitetilakuvausta – viitteellistä tavoitelinjausta, joita kyseisen alueen tulevien ratkaisujen tulee
noudattaa. Se voi koskea joko koko organisaation toiminta, tieto- ja IT-ympäristöä tai se voi olla tätä
rajatumpi osakokonaisuus, jossa keskitytään jonkun tietyn haasteen, osa-alueen tai toiminnon ratkaisun
kuvaamiseen. Viitearkkitehtuuri on yleensä abstrakti, toimittajaneutraali ja yleinen esitys
104
tietojärjestelmän tai esimerkiksi tietoarkkitehtuurin tavoitetilan jäsennyksestä, toiminnoista ja sen
loogisista komponenteista varsinaisen toteuttamisen tueksi. Viitearkkitehtuuri kuvaa
kokonaisarkkitehtuurikehyksellä kuvattua tavoitetilaa kyseisellä rajatulla osa-alueella ja siitä voi olla
useita eri toteutuksia.
Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,
KA-pilottiprojektin projektiryhmä.
Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali
rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista.
Viitearkkitehtuurilla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen.
Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli.
Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä.
Ydintieto
core data, MD, master data (eng.)
Ydintiedoksi luokitellaan tieto, jota organisaatio tarvitsee toiminnassaan samanlaisena ja –laatuisena tai
jota useampi prosessi tarvitsee tai hyödyntää. Ydintiedolle on ominaista, että tieto on organisaation
toiminnan näkökulmasta pysyvää ja kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai tulisi olla yhtenäinen käsitys
koko organisaatiossa. Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurissa ydintiedoilla tarkoitetaan
kaikkien museoiden yhteistä tietoa, jonka paikkansapitävyys ja yhtämittaisuus ovat kokoelmahallinnan
laadulle tärkeätä, ja joiden hallinnan keskittäminen poistaa päällekkäistä työtä ja resurssihukkaa.
Museosektorilla ydintietoja ovat esimerkiksi henkilöiden, organisaatioiden ja paikannimien
auktoriteettitiedot, sekä erilaiset ontologiat ja luokitukset.
Lähde: JHS 179 (liite 7).
Ydintoiminnot
core operations (eng.)
Ydintoiminnot ilmentävät organisaation perustehtävää kuvaten ensisijaisesti sitä toimintaa miksi
organisaatio on olemassa.
Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä.
Yhteentoimivuus
interoperabilitet, kompatibilitet (sv.), interoperability (eng.)
Tietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat
rutiinimaisesti käyttää toistensa tuloksia.
Lähde: TEPA-termipankki: Geoinformatiikan sanasto (TSK 45, 2014).
Yleiskielinen lajinimi
Lajin yleiskielinen (ns. kansankielinen) nimitys. Lainsäädäntö käsittelee lajeja yleiskielisillä nimillä.
Ks. tieteellinen nimi