Loviisa satsaa nuoriin Vihreän kullan kaupunki

Haluatko vaikuttaa? Äänestä!

Morjens R – Itella Oyj Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 2/2012

Aikalisä kouluverkko-selvityksen jälkeen

Tiesitkö? Kaupunki työllistää 1 150 henkilöä

2

Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand

Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine

Toimitus ja ulkoasu: peak press / Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola

/ Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Arto Wiikari

/ AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén Paino: Lönnberg Painot Oy

Lilian

A-S

AnnA PALAuTeTTA / OTA yHTeyTTÄ: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisakaupunki@loviisa.fi / puh. 019 5551 / www.loviisa.fi/osallistujavaikuta

Pieni kaupunki, suuria elämyksiäKaupunginvaltuutetut hyväksyivät ke-säkuussa kaupunkimme uuden strategian. Strategia on suunnitelma – eräänlainen tie-kartta – jonka avulla on tarkoitus saavuttaa asetetut tavoitteet. Lyhyesti sanottuna stra-tegia on kuvaus siitä, miltä me haluamme Loviisan näyttävän vuonna 2020 ja miten olemme ajatelleet päästä tavoitteisiin.

Prosessin aikana sekä kuntalaisilla että kaupungin henkilöstöllä oli mahdollisuus kommentoida strategiaehdotusta ja äänestää iskulausetta. Monen ehdotuksen joukosta voiton vei ”Loviisa – pieni kaupunki, suuria elämyksiä”. Kaikkien mielestä ei kuitenkaan ole järkevää kutsua kaupunkia pieneksi.

Mielestäni pienuutemme on pikemminkin vahvuutemme. Pienessä kaupungissa arki on monella tapaa sujuvampaa kuin suurkaupungis-sa. Pienellä paikkakunnalla sosiaalinen verkosto on tiiviimpi. Ihmiset tuntevat toisensa paremmin ja pitävät parempaa huolta toisistaan. Suuressa kaupungissa on helpompi olla anonyymi, mutta toisaalta myös helpompaa tulla unohdetuksi.

Suuren elämyksen ei tarvitse aina olla jo-tain isoa, kallista ja ainutlaatuista. Se voi myös koostua pienistä, yksinkertaisista ja arkisista asioista. Suuri elämys voi olla sujuva arki, jossa palvelut ovat siedettävien etäisyyksien päässä ja ne saa säällisen ajan sisällä ja omalla äidinkielellä. Asuminen luonnon lähellä voi olla iso elämys, samoin se, että tapaa tuttavia kylänraitilla tai kadulla.

Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, miltä Loviisa näyttää vuonna 2020. Uudella, kunnal-lisvaaleissa valittavalla kaupunginvaltuustolla on keskeinen rooli uuden strategian täytäntöönpa-nossa. Käytä ääntäsi ja osallistu vaaleihin.

Ollaan kuulolla!

Lilian Andergård-Stenstrand, viestintäpäällikkömorjens@loviisa.fi

Morjensin kansikuvamalleina ovat ympäristönsuo-jelutarkastaja Hanna Sivén ja työnjohtaja, puutarhuri Kari Skräddars.

Loviisalle pronssimitali!Loviisan kaupunki sai Loviisa Baby -nutullaan pronssia kuntamarkkinoinnin SM-kilpailuissa 2012 vuoden markkinointituotesarjassa. Kierrätyskankaista valmistettu Loviisa Baby -nuttu on lahjoitettu jokaiselle vastasyntyneelle loviisalaiselle vuodesta 2010.

Tuomariston mukaan nuttu on mainio esimerkki siitä, miten kuntaliitostilanteessa voidaan lähteä luomaan uutta ja synnytetään yhteenkuuluvuutta. Tuomaristo pitää Loviisa Baby-nuttua sympaattisena ideana. Sympaattisuutta lisää myös se, että nutut on valmistettu loviisalaisten omista kierrätyskankaista. Loviisassa on siis toimittu kestävän kehityksen mukaisesti. Koskettava ja läheinen lahja kaupungilta perheille.

nuttuja on jaettu tähän mennessä noin 400:lle vauvalle.

3

3.sivu

Mitkä ovat mielestäsi työnsä jättävän val-tuuston tärkeimmät saavutukset, kaupun-ginvaltuuston puheenjohtaja Mats Lobbas?– Koska tämä oli uuden Loviisan ensimmäi-nen valtuustokausi, kaikki perusasiat on jou-duttu rakentamaan alusta. Se on työllistänyt valtuuston jäsenten lisäksi koko kaupungin organisaatiota paljon. Tärkeintä on se, että uusi kaupunki on saatu pyörimään strate-giansa mukaisesti ja talous on tyydyttävällä tasolla. Yksittäisenä asiana haluan mainita suomenkielisen koulukeskuksen rakenta-mispäätöksen.

Miten päätöksenteko ja yhteistyö kaupun-gin virkamiesjohdon kanssa on sujunut?– Henkilökohtaisesti hyvin, mutta kuten tie-dämme, on myös ollut erimielisyyksiä joiden-kin luottamushenkilöiden ja virkamiesjoh-don välillä. Minusta luottamushenkilöiden tulee voida kritisoida virkamiesten toimintaa, mutta aina rakentavassa hengessä ja mieluiten mahdollisimman suoraan, eikä esimerkiksi lehdistön välityksellä. Valtuutettujen pitää asettaa yhteinen etu etusijalle niin, ettei ener-giaa kulu keskinäiseen kinasteluun.

Jäikö jokin keskeinen asia kesken?– Montakin asiaa jäi kesken: esimerkiksi asuntopoliittinen ohjelma, päivitetty hallin-tosääntö ja valtuuston työjärjestys. Olisi ollut parempi, että ”vanha ja kokenut” valtuusto olisi saanut valmiiksi vireillä olevat sääntö-

muutokset – mutta maailmahan ei koskaan tule valmiiksi.

Mitkä kunnallisvaaliteemat nostaisit kär-keen Loviisassa?– Kyllä tehokkuutta pitää koko ajan parantaa, jotta kaupungin talous pysyisi tasapainossa pitkällä aikavälillä. Se taas on edellytys sille, että Loviisa myös jatkossa pysyy itsenäisenä ja saamme päättää omista asioistamme täällä paikallisesti. Tulopuolella kaupungin pitää edistää uusien työpaikkojen syntyä sekä pi-tää huolta siitä, että asuintontteja on saatavil-la, jotta asukasmäärä kasvaisi koko ajan.

Itse et ole enää ehdokkaana. Millaisen vies-tin haluat lähettää tuleville valtuutetuille?– Pidä aina mielessä, että sinun on pystyt-tävä perustelemaan kannanottosi kaikille kaupungin asukkaille. Monessa asiassa suh-teellisen pieni joukko ajaa näyttävästi omia etujaan – mikä tietenkin on täysin sallittua – mutta päättäjien pitää aina katsoa asioita koko kaupungin näkökulmasta.

Mats LobbasLoviisan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaPitkäaikainen kuntavaikuttaja Pernajassa ja LoviisassaPuoluekanta: RKPei enää ehdokkaana kuntavaaleissa

Mitä jäi käteen?

4

Hyötytietoa

Loviisa ei lämmennyt Kura-työryhmän selvitykselleLoviisa vastasi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän (Kura) selvitykseen ja uudistusehdotuksiin keväällä.

”Loviisan kaupungin tulee toistaiseksi voida jatkaa itsenäi-senä kuntana nykyisten ja mahdollisesti syvennettävien yh-teistyökuvioiden pohjalta”, lausunnossa todetaan.Ehdotuksen Porvoon ja Loviisan kuntaliitoksesta Loviisa tyrmäsi.

”Loviisan kaupunki muodostaa jo nyt yhdessä Lapinjär-ven kunnan kanssa toiminnallisen ja elinvoimaisen koko-naisuuden, eikä kaupunki näe tarvetta arvioida uudelleen seudullista suuntautumista.”

Loviisa pitää mahdollisena kuntafuusiota Lapinjärven kanssa. Se voisi toteutua vuoden 2017 alussa.

Kuntakriteerit lausunnolleKuntarakenneuudistuksen seuraavat askeleet liittyvät kun-tien lausuntoihin rakennelaista, jossa määritellään muun muassa kuntakriteerit (palvelu- ja väestöpohjakriteerit, työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntara-kennekriteerit sekä kuntatalouskriteeri).

– Lausuntokierros ajoittuu näillä näkymin lokakuulle, sillä rakennelain tulisi astua voimaan 1.5.2013, kaupungin-johtaja Olavi Kaleva toteaa.

www.loviisa.fi/kuntauudistus www.kuntauudistus.fi

Haemme eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia tukihenkilöitä ja tukiperheitä toimimaan lasten ja nuorten kanssa.Tukihenkilönä tai tukiperheenä toimiminen ei vaadi erityisiä taitoja tai ammatillisia valmiuksia. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja siitä maksetaan palkkio.

Ota rohkeasti yhteyttä niin saat lisätietoa toiminnasta!

Veera Simonen, sosionomi / lastensuojelu, sosiaalitoimi, puh. 0440 555 923, klo 8-16veera.simonen@loviisa.fi

Tunnelin rakentaminen näkyy asukkaille ja tienkäyttäjille lisääntyneenä louheenajona valtatie 7:llä. Maan sisällä ta-pahtuvasta louhinnasta ei ilmoiteta varoitusmerkkiäänellä, mutta turvallisuuden takaamiseksi tunnelin suu ja räjäytys-kohta peitetään painopeitteillä. Häiriön välttämiseksi alueella suoritetaan myös melumittauksia. Tunnelin rakentamisessa on otettu huomioon lintujen pesimäaika sekä lepakoiden lisääntymisaika. Muutenkin ympäristötekijät on huomioitu laajasti. Esimerkiksi työmaan poistovedet ohjataan viemäri-verkostoon.

MARKKinAMÄen TunneLi:Pituus: 485 metriäKorkeus: 7,5 metriäLeveys: 13 metriä. Molemmille ajosuunnille rakennetaan oma erillinen tunneli.Louhinta: varsinainen tunneli 120 000 kuutiota, suuaukot 60 000 kuutiotaLouhintatyöt valmistuvat kesällä 2013Tunneli otetaan liikennekäyttöön syksyllä 2014

Markkinamäen tunnelin louhintatyöt etenevät

Tule mukaan tukemaan loviisalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia!

Koskenkylä–Kotka-moottoritien lähes 500 metriä pitkän Markkinamäen tunnelin louhinnat saadaan valmiiksi ensi kesänä, ja liikenteen käyttöön se saadaan syksyllä 2014.

5

– Kehitämme pysyviä toimintamalleja ja tapoja seniorei-den arkipäivän sujumisen helpottamiseksi. Myös uusia ulkoiluystäviä koulutetaan, kertoo palveluvastaava Mar-gareta Lepänaho.

erilaisia liikuntamuotoja järjestetään yhteistyössä kau-pungin vapaa-aikatoimen, senioripalvelukeskuksen ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteena on, että jokaiselle löytyisi sopiva liikuntamuoto, jolla kuntoa pidetään yllä.

– Paikallislehtiä seuraamalla saa tietoa tulevista ta-pahtumista. Koulutamme myös omasta henkilökunnas-tamme Voimaa ja tasapainoa -ryhmäohjaajien kouluttajia. He voivat ikäinstituutin koulutuksen käytyään kouluttaa

vapaaehtoisia toimimaan voitas-ryhmien vetäjinä. Toimin-nasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä!

Tulevia tapahtumia:11.10.2012 Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä22.10.2012 Apua arkeen -messut, liikuntahalli

yhteystiedot: Liikunnanohjaaja Mikaela Fabritius, puh. 0440 555485, mikaela.fabritius@loviisa.fiKuntohoitaja Katja Marttila-Meriaho, puh. 0440 555470, katja.marttila-meriaho@loviisa.fi

Valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen -hanke jatkuu vielä noin kahden vuoden ajan.

Voimaa vanhuuteenLoviisan seudun invalidit ry järjestää vapaaehtoisvoimin Apua arkeen -mes-sut Loviisan liikuntahallissa. entiseen tapaan paikalla on eri puolilta maata tulleita näytteilleasettajia arjen apua tarjoavine tuotteineen ja palveluineen. Lisäksi tietoiskuista saa hyödyllistä tie-toa oman tai läheisen arjen sujuvuuden helpottamiseksi.

– Myös itsensä terveiksi kokevat ihmiset ovat saaneet hyviä vinkkejä messuilta, Loviisan seudun invalidit ry:n puheenjohtaja Jyrki Laakso kertoo.

Loviisan kaupungin osastolla kerro-taan muun muassa ikäihmisille suun-natuista palveluista.

– Samalla kävijät pääsevät tapaa-maan kaupungin perusturvan ja seni-oripalveluiden edustajia, joita ei ehkä muuten kohtaa.

Tuotteita ja palveluita on laidasta laitaan. Tarvitsetko apua purkkien ja tölkkien avaamisessa? Kiinnostaako inva-varusteltu auto?

– Myös pyörätuolitanssiesitys on ollut suosittu, Laakso kertoo.

Apua arkeen -messut 22.10.2012 klo 11–17

Seniorijumppa 50 + ma 10–10.45 Valkon monitoimitalo 15 € Hanna Larsson

Seniorijumppa 50 + ti 11.50-12.35 Liikuntahalli 15 € Hanna Larsson

Kevennetty seniorijumppa 50 + ma 10-10.45 Agricolahalli 15 € Mikaela Fabritius

Kevennetty seniorijumppa ma 11.50-12.35 Liikuntahalli 15 € Mikaela Fabritius

extra kevennetty seniorijumppa ti 10-10.30 Liikuntahallin kahvio 10 € Mikaela Fabritius

Ohjattu kuntosaliharjus senioreille ma 13.30-14.30 Liikuntahalli 15 € esa Huttunen

iKÄiHMiSiLLe SOPiViA LiiKunTA- JA TOiMinTARyHMiÄ

Uusi

Varaslähtö jouluun otetaan 30.11., kun yrittäjät järjestä-vät suositun tapahtuman Loviisa City Shopping by night - Christmas! Joulun viralliset teemaviikonloput ovat 8.–9.12. ja 15.–16.12. näinä viikonloppuina kaupungissa ja kylillä on lukuisia tapahtumia, konsertteja ja markki-noita. Teemaviikonloppuina myös Wanhan Ajan Jouluko-dit avaavat ovensa.Lisätietoja Loviisan Joulun tapahtumista löytyy paitsi kau-

pungin verkkosivuilta myös Loviisan Joulu 2012 -lehdestä, joka jaetaan kaikkiin talouksiin 24.–25.11.2012.Loviisan kaupunki toivottaa kaikille hyvää joulun odotusta!

Lisätietoja Loviisan kaupungin matkailutoimisto, puh. 019 555 234, info@loviisa.fi, www.loviisa.fi/loviisanjoulu

Joulu tulee taas!

Hyötytietoa

6

JOHAnnA HeiKeLHankinta-asiantuntija

Koulutus: KTMAikaisempi tehtävä: etelä-Savon eLy-keskuksen alaisuudessa olevassa Mikkelin Työ- ja elinkeinotoimiston Työvoiman palvelukeskus Reitissä.

“Tehtäviini Loviisan kaupungilla kuuluu hankintoihin osallistuminen asiantunti-jana, hankintoihin liittyvien käytäntöjen kehittäminen sekä hankintojen ko-konaisvaltainen kehittäminen. Tässä tehtävässä korostuu verkostoituminen sekä organisaation sisällä että sen ulkopuolelle.”

puh. 0440 555 831, johanna.heikel@loviisa.fi

nimitysuutiset

LiSBeTH FORSBLOMSenioripalveluiden palvelupäällikkö

Koulutus: Sosionomi, Svenska social-och kommunalhögskolanistaAikaisempi tehtävä: senioripalveluiden palveluvastaava Loviisassa (hoiva-asumisen palveluvastaava)

“Vastaan senioripalveluiden järjestä-misestä, toimivuudesta ja kehittämi-sestä yhteistyössä senioripalvelun koko henkilöstön kanssa.”

puh. 0440 555 345, lisbeth.forsblom@loviisa.fi

CARiTA eKSTRöMAsuntosihteeri

Koulutus: merkonomi, toiminut myös yrittäjänä ja isännöitsijänäAikaisempi tehtävä kaupungilla: kirjanpitäjä

”Asuntosihteerin tehtäväkenttä on hyvin laaja-alainen asuntopoliittisen ohjelman laatimisesta ja kaupungin asuntotarpeen selvittämisestä kaupun-gin omistamien asuntojen vuokratason määrittämiseen ja aravavuokratalojen asukasvalintojen tekemiseen yhdessä sosiaalitoimen kanssa.”

puh. 0440 555 955, 019 555 459, carita.ekstrom@loviisa.fiLisätietoja kaupungin vuokra-asun-noista: www.loviisa.fi/vuokraasunnot

iLOA digiKuViSTA (340110)Lovisa svenska medborgarinstitut, LoviisaOhjaaja: Tarja ekholmto 17.30–20.458.11.2012–29.11.2012, 16 t Kurssimaksu 32 €

Opetellaan tekemään omista valokuvista kortteja, kalenteri sekä valokuva-albumi. Soveltuu henkilöille, joille hiiren käyttö ja Windowsin perusteet ovat tuttuja.

LOViiSAn SyKSynLyHyT-

KuRSSeJA

Kaleva kuntajohtajien puheenjohtajaksiLoviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva on valittu Suomen Kuntajohtajat ry:n uudeksi puheenjohtajaksi vuodeksi 2013. Hän toimi aiemmin yhdistyksen varapuheenjohtajana.Valinta tehtiin Suomen kaupunkien ja kuntien johtajien vuosikokouksessa Kuopiossa elokuun lopulla. ilmoittautumiset: puh. 0440 555 297 tai http://edu.loviisa.fi/vako

JAAnA iiVOnenPerusturvakeskuksen lasten ja nuorten palveluiden päällikkö

”nykyisessä toimessani perus-turvakeskuksen lasten ja nuorten palveluiden päällikkönä vastaan lasten ja nuorten sosiaali- ja ter-veyspalveluista.”

puh. 0440 555 471, jaana.iivonen@loviisa.fi

7

Myllyharjun yläasteella ja Lovisanejdens högstadiumissa käynnistyy syksyllä neljäs ”jopo”-lukuvuosi.

Jopo tarkoittaa joustavaa perusopetusta, jossa oppilas suorittaa samat opinnot kuin muutkin, mutta osittain työssä oppimalla. erityisesti ne oppilaat, jotka oppivat paremmin tekemällä kuin kirjoittamalla ja lukemalla, ovat hyötyneet jopo-opetuksesta.

Jopo-opetukseen on osallistunut enimmäkseen yhdek-säsluokkalaisia, mutta myös jonkin verran kahdeksannen luokan oppilaita. Jopo-ryhmään otetaan kymmenen oppi-lasta kerrallaan.

- Jopo-opiskelu sopii niille, joille perinteinen opiskelu ei

sovi. Osa koulupäivistä korvataan työssäoppimisjaksoilla. ennen jopo-ryhmään pääsyä oppilas ja hänen vanhempansa haastatellaan, jotta motivaatio jopo-opiskeluun varmiste-taan. Jopon aikana pyritään löytämään reitti eteenpäin pe-ruskoulun jälkeen, eli muun muassa sopiva työharjoittelu-paikka, rehtori Kaisa Ryöppy kertoo.

Myllyharjun yläaste, rehtori Kaisa Ryöppy, puh. 0440 555 265, kaisa.ryoppy@loviisa.fiLovisanejdens högstadium, rehtori Joan Hafrén, puh. 0440 555 887, joan.hafren@loviisa.fi

Jopolla eteenpäin!Museon loppuvuoden näyttelyt21.10.–11.11. Christer Åberg & Robert Lemberg, maalauksia

11.11.2012–13.1.2013 ”Pitsitaivas”, Marjatta HietaniemiVanhoja ja uusia pitsejä, museopitsejä ja pitsitaidetta.

24.11.2012–13.1.2013 Museon JouluJouluesineistöä museon omista kokoelmista.

Loviisan kaupungin museoPuistokatu 2Avoinna ti–pe & su klo 12–16Museo on auki joulun tapahtumaviikonloppuina 8.–9.12. ja 15.–16.12.

Loviisan kaupungin sivistyslautakunta on vahvistanut seuraavat työ- ja loma-ajat lukuvuodelle 2012–2013: SyySLOMA: pe 19.10.–ma 22.10.2012SyySLuKuKAuSi PÄÄTTyy pe 21.12.2012HiiHTOLOMA: viikko 8, 18.–22.2.2013LuKuVuOSi PÄÄTTyy la 1.6.2013

HuOM! Teutjärven koulun ja esikoulun hiihtoloma ajoittuu viikolle 9, 25.2.–1.3.2013. Koulut voivat joustaa 1–2 päivää, esimerkiksi järjestämällä opetusta lauantaina.

www.loviisa.fi/fi/palvelut/opetusjakoulutus

Koulujen loma- ja työajat lukuvuonna 2012–2013

KARJALAiSeT PeRinneRuOAT (810210) Myllyharjun koulu, kotitalousluokka Ohjaaja: kotiseutuneuvos Aira Viitaniemila ja su 10–1513.10.2012–14.10.2012, 12 t Kurssimaksu 12 € Valmistetaan karjalaisia perinneruokia. Lauan-taina tehdään erilaisia piirakoita ja esivalmis-teluja sunnuntaille. Sunnuntaina valmistetaan karjalainen menu.

SKyPe-iLTA (340120) Lovisa svenska medborgarinstitut, LoviisaOhjaaja: Tarja ekholmke 17–2014.11.2012, 4 t Kurssimaksu 8 € Opetellaan ilmaisen Skype-ohjelman käyttöä. Ohjelman asennus ja käyttäjätilin luominen. Puhelun soittaminen ja vastaaminen. Sovel-tuu henkilöille, joille hiiren käyttö on tuttua.

FACeBOOK SeniOReiLLe (340111) Lovisa svenska medborgarinstitut, LoviisaOhjaaja: Tarja ekholmti 17.30–19.0013.11.2012–4.12.2012, 8 tKurssimaksu 16 € Opetellaan suositun Facebook-verkkoyh-teisön käyttöä. Soveltuu henkilöille, joille hiiren käyttö on tuttua.

8

Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012Ennakkoäänestys 17.–23.10.2012

Loviisassa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Uusi valtuusto va-litaan syksyn kunnallisvaaleissa.

Jos haluat olla vaikuttamassa siihen, kuka yhteisistä asioistamme päättää vuo-den 2013 alusta vuoden 2016 loppuun, on nyt aika toimia.

59:ää valtuustopaikkaa tavoittelee 177 ehdokasta. Ei ole lainkaan yhden-

tekevää, ketkä menevät läpi, sillä uuden valtuuston ratkaistaviksi tulee useita Loviisan ja kuntalaisten kannalta tär-keitä asioita, kuten mahdollinen uusi kuntauudistus, koulu- ja palveluverkon kohtalo, lähipalvelujen säilyminen, sosi-aali- ja terveystoimen järjestäminen sekä monet muut kehityshankkeet.

Loviisan, Pernajan, Ruotsinpyhtään ja

Liljendalin yhdistymissopimus päättyy vuoden 2012 lopussa eli samaan aikaan kuin uusi valtuusto aloittaa työskentelynsä.

Valtuusto valitsee lautakuntien jäsenetValtuusto valitsee jäsenet kaupungin-hallitukseen sekä lautakuntiin ja muihin toimielimiin. Kaupunginhallituksessa ja

ÄÄneSTÄ!Haluatko vaikuttaa?

Kunnallisvaalit

4 omaa ennakkoäänestyspaikkaa + äänestysbussi15 äänestyspaikkaa vaalipäivänä Loviisassa kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen uutuus on äänestysbussi, jona toimii kirjastoauto. Pysäkkejä löytyy läheltä äänestäjiä. nuoria ensi kertaa äänestäviä ajatellen bussi pysähtyy myös lukioiden pihalla.Toinen uutuus on se, että Loviisan keskustan ennakkoäänestyspaikka on muuttanut Loviisan postista Palvelutalo esplanadiin. Kuka tahansa äänioikeutettu saa äänestää kaikissa kotimaan ennakkoäänestyspaikoissa.

Loviisassa onrunsaasti äänestyspaikkoja

lautakunnissa on 11 jäsentä.

Lautakunnat ovat seuraavat:• Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä)• Kulttuurilautakunta • Maaseutulautakunta • Perusturvalautakunta • Rakennus- ja ympäristölautakunta • Sivistyslautakunta • Tarkastuslautakunta (7 jäsentä)• Tekninen lautakunta • Vapaa-aikalautakunta

Kuka saa äänestääSaat äänestää kunnallisvaaleissa, jos olet Suomen tai jonkin muun Euroopan unioniin kuuluvan maan, Islannin tai Norjan kansalainen ja täytät seuraavat edellytykset:

9

PALVeLuTALO eSPLAnAd, Kuningattarenkatu 7, 07900 Loviisa:17.10.–19.10. klo 9–18 20.10.–21.10. klo 10–1622.10.–23.10. klo 9–20

RuOTSinPyHTÄÄn LÄHiPALVeLuPiSTe, Koivulanmäentie 1c, 07970 Ruotsinpyhtää:17.10. klo 10–1518.10. klo 13–1919.10. klo 10–1520.10.–21.10. klo 10–1622.10. klo 13–1923.10. klo 13–18

PeRnAJAn LÄHiPALVeLuPiSTe, Kiesitie 3, 07930 Pernaja:17.10. klo 12–1918.10. klo 11–1719.10. klo 10–1520.10.–21.10. klo 10–1622.10. klo 12–1923.10. klo 11–17

LiLJendALin LÄHiPALVeLuPiSTe, Bäckasinkuja 1A, 07880 Liljendal:17.10. klo 9–1818.10.–19.10. klo 9–1520.10.–21.10. klo 10–1622.10.–23.10. klo 9–15

ÄÄneSTySBuSSi pysähdyspaikat ja -ajat

Keskiviikko 17.10.9.30–10.15 Lovisa gymnasium, Brandensteininkatu 27 A10.30–11.15 Myllyharjun lukio, Brandensteininkatu 5–712.30–13.30 Mickelspiltom, Vanha tie 213.45–14.30 eskilom, tienhaara, Mickelspiltomintie 215–15.45 Andersby, Järvitie 216–17 Bygdegården, Tavastbyntie 2

Torstai 18.10.10–11 Ruotsinkylä, gulf, Ruotsinkyläntie 5-911.15–12 Kuninkaankylä, Osuuspankki, Käärmekalliontie 213–13.30 Ahvenkoski, kirjastoauton pysäkki, elimäentien ja Ahvenkosken risteys, elimäentie14.15–15 Kungshamnin tienhaara, Saaristotie 221615.30–16 Tallbacka, Tallbackantien loppu (106)16.30–17.30 Tesjoen kirjasto, Keskustie 2

Perjantai 19.10.10–11 Sarvisalo Byagård, Sarvisalontie 103511.15–11.45 Rösund, Rösundintie 18012–12.30 Horslök, Telakkatie 113.30–14.30 Kabböle (vanha kauppa), Kabbölentie 123614.45–15.15 Rönnäs, Ruukinrannantie 4 (Rönnäs golf)15.30–16.30 isnäsin baari, Karhutie 1517–18 Vanhankylän ABC, Vanhankyläntie 7718.15–19.30 Koskenkylän center, Suurpellontie 2

KunnALLiSVAALien ennAKKOÄÄneSTySPAiKAT

• Täytät viimeistään vaalipäivänä (28.10.2012) 18 vuotta• Sinulla on kotikunta Suomessa vii-meistään 7.9.2012

Jos olet jonkin muun maan kansalainen, saat äänestää kunnallisvaaleissa, jos• Täytät viimeistään vaalipäivänä (28.10.2012) 18 vuotta• Sinulla on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuo-

den ajan ennen 7.9.2012. Kotikunta määräytyy sen mukaan, mikä kunta on merkitty äänestäjän kotikunnaksi väestötietojärjestelmään 7.9.2012.Huom! Kunnallisvaaleissa saa äänestää vain oman kotikunnan ehdokasta.

Ilmoitus äänioikeudesta kotiinMaistraatti on lähettänyt viimeistään 4.10.2012 ilmoituksen äänioikeudesta eli ilmoituskortin jokaiselle äänioikeutetulle,

jonka osoite on tiedossa. Ilmoituskortissa on ohjeita äänestämisestä. Jos et ole saanut ilmoitusta, ota yhteyttä maistraattiin.

Näin äänestätVoit äänestää vain yhtä ehdokasta, joka on merkitty oman kuntasi ehdokaslisto-jen yhdistelmään.1) Todista henkilöllisyytesi vaalivirkaili-jalle eli näytä passi, henkilökortti, ajokort-ti tai muu vastaava asiakirja. Vaalivirkailija

Uutuus!

10

edellisissä vuonna 2009 pidetyissä kunnallisvaaleissa Ruotsalainen kansanpuolue sai Loviisassa selvästi eniten ääniä ja paikkoja. Seuraavina olivat SdP ja kokoomus. Äänestysprosentti nousi 62,3:een. Ääniä annettiin yhteensä 7 853. Miehiä valtuustoon valittiin 36 ja naisia 23.

Ruotsalainen kansanpuolue

25

138

4

3

31 1 1

Kokoomus

Perussuomalaiset

Vihreä Liitto

KeskustaVasemmistoliitto

Kristillisdemokraatituuden Loviisan sitoutumattomat

SdP

Kunnallisvaalien tulokset Loviisassa 2009

Lisätietoja: www.vaalit.fi (oikeusministeriön vaalisivut)www.kuntavaalit.fi (Kuntaliiton vaalisivut)www.loviisa.fi/kunnallisvaalit2012Tutustu myös verkkosivustoon: virtuaalikunta.net, nuorten verkkosivusto, jonka tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä ja kiinnostusta kunnalliseen päätöksentekoon.

näin äänestettiin viimeksi

Kunnallisvaalit

VAALiPÄiVÄn ÄÄneSTySsunnuntaina 28.10. klo 9–20

001 Loviisan keskusta: Kirjasto-Mediateekki, itäinen Tullikatu 7002 Antinkylä: Antinkylän eläkeläistalot, Antinkuja 4003 Valko: Valkon monitoimitalo, Pitkäniityntie 62004 Länsiharju: Myllyharjun koulu, Brandensteininkatu 5–7005 Määrlahti: Määrlahden ent. päiväkoti, nordenskiöldintie 1006 Skinnarby: Bygdegården, Tavastbyntie 2007 Hardom: Furuborg, Lapinjärventie 492008 Pernajan kirkonkylä: Kyrkoby skola, Pernajantie 197009 Koskenkylä: Agricolahalli, Forsöntie 3010 isnäs: Palvelutalo, Marjakuusentie 3011 Sarvisalo: Byagård, Sarvisalontie 1035012 Ruotsinpyhtään pohjoinen: Teutjärven koulu, Turkkilantie 167013 Ruotsinpyhtään kirkonkylä: Kirjasto, Koivulanmäentie 1C014 Ruotsinpyhtää eteläinen: Tesjoen koulu, Tavastantie 10015 Liljendal: Kirjasto, Kartanontie 27

ilmoituskorteista ilmenee kunkin äänestysalue ja äänestyspaikka.

KOTiÄÄneSTySÄänioikeutettu, jonka kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa talo-udessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on mer-kitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen.

ilmoittautuminen kotiäänestykseen tapahtuu joko kirjallisesti os. Keskusvaalilautakunta, Mannerhei-minkatu 4, 07900 Loviisa, tai puhelimitse 0440 555 388 tai 040 555 0039 viimeistään 16.10.2012 klo 16.

Lomakkeita kirjallista ilmoitusta varten on saata-vana kaupungin puhelinvaihteesta, Mannerheimin-katu 4, maanantaista perjantaihin klo 8–16.Kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestysjakson aikana 17.–23.10.2012.

antaa sinulle äänestyslipun.2) Mene äänestyskoppiin. Äänestysko-pissa saa olla kerrallaan vain yksi henkilö.3) Merkitse äänestyslippuun sen ehdok-kaan numero, jota äänestät. Merkitse eh-dokkaan numero äänestyslipun sisäpuolel-la olevaan ympyrään. 4) Vaalivirkailija leimaa lipun.

Jos äänestät äänestyspäivänä, pudota lei-mattu lippu vaaliuurnaan.Jos äänestät ennakkoäänestyksessä, vaa-livirkailija antaa vaalikuoren, johon sul-jet leimatun lipun.

11

Ympäristönsuojelutarkastaja Hanna Sivénillä on hallussaan laaja ja haasteel-linen, mutta samalla erittäin miellyttävä työkenttä.

– Loviisan seudun luonto on vaihte-leva, mikä vaikuttaa ympäristönsuojelu-tarkastajan työhön.

Vaikka Sivén istuukin paljon toimistolla Loviisan teknisessä keskuksessa paperitöi-den ääressä, hän on kuitenkin virka-aikana valmis lähtemään maastoon. Työtä teh-dään ihmisten parissa.

– Tämä on sellaista ruohonjuuritason ympäristönsuojelua. Siihen kuuluu oike-astaan kaikki mahdollinen, mikä liittyy ympäristöön.

Neuvontaa ja puuttumistaSivénin työhön kuuluu valvonta, lausun-tojen antaminen ja käynnit tarkastuskoh-teissa. Hän antaa jätevesilausuntoja sekä valmistelee maa-ainesten ottolupia ja ym-

päristölupia rakennus- ja ympäristölauta-kunnalle. Hän neuvoo monissa ihmisten mieltä askarruttavissa ympäristöasioissa.

– Teemme muun muassa roskaami-seen liittyviä tarkastuksia ja puutum-me siihen, jos joku haittaa ympäristöä väärällä toiminnalla. Menemme myös paikalle silloin, kun rekasta valuu öljyä maahan, Sivén kertoo.

Laaja-alaisuus työn suolaSivénin työpäivää sävyttää ympäristölain-säädäntö, mutta myös muu työhön liittyvä lainsäädäntö.

– Ympäristöasiat kehittyvät ja muut-tuvat koko ajan. Olemme jatkuvasti te-kemisissä muiden viranomaisten sekä yrittäjien, maanomistajien ja yksityisten henkilöiden kanssa.

Sivénin mielestä työn suola on juuri sen monipuolisuus, mikä korostuu Lo-viisassa.

– Työssäni saan kohdata hyvin erilaisia tapauksia ja tilanteita. Se on haastavaa, mutta samalla rikastuttavaa. Aina voi op-pia uutta, sillä tähän työhön ei ole olemas-sa täsmäkoulutusta.

Ikävimpiä ovat naapuririidat. Asuk-kaita kohdellaan tasapuolisesti, mutta luontoa ei voida tasapäistää ja siksi naa-purustenkin kiinteistöihin voi kohdistua erilaisia vaatimuksia.

– Päätös tehdään aina tapauskohtai-sesti ympäristönäkökohdat huomioi-den, Sivén huomauttaa.

Ympäristönsuojelutarkastajan työ on monipuolista. Työtä tehdään niin lakikirjojen kuin ihmistenkin parissa.

Työtä luonnon ehdoilla

Hanna Sivén, ympäristönsuojelutarkastaja Koulutus: maatalous-metsätieteiden maisteriVuosia Loviisan kaupungilla: 2,5Työpaikka: tekninen keskus, Kuningattarenkatu 15 B, 2. krs.Tavattavissa: ma–pe klo 9–12, muina aikoina ajanvarauksellapuh. 040 777 3460, hanna.siven@loviisa.fi

TÄMÄ On SeLLAiSTA RuOHOnJuuRiTASOn yMPÄRiSTönSuOJeLuA.

12

Loviisan valmius-suunnittelu ajan tasalleLoviisassa valmiussuunnittelu on perinteisesti hyvin hoidettu. Ydinvoimapaikkakunnalla kriisiharjoituksia on pidetty enemmän kuin useimmissa muissa kunnissa.

erilaisia poikkeus-tilanteita joihin on varauduttu• Myrskyt• Rankkasateet• Tulvat • Muut luonnonkatastrofit• Vedenjakelukatkokset• Suuronnettomuudet• Vakavat liikenne- onnettomuudet• ihmisiin kohdistuvat äkillisesti syntyvät väkivaltatilanteet

Uudet haasteet kuten tietoliikenneyhteyksien haavoittuvuus, ilmastonmuutos ja erilaiset sään ääri-ilmiöt – myrskyt, rankka-sateet ja tulvat sekä niiden aiheuttamat häiriötilat – korostavat kunnan valmiussuunnitelmien päivittämisen tarvetta esimer-kiksi tilanteessa, jossa sähkökatkos jatkuu pitkään eivätkä mat-kapuhelimet toimi.

Loviisan uusi valmiussuunnittelun yhteyshenkilö, suunnitte-luinsinööri Mikko Mattinen ryhtyi kesäkuussa kartoittamaan tilannetta.

– Tehtäväni on käydä yhteistyössä kaupungin johtoryhmän kanssa olemassa olevat toimintaohjeet läpi ja varmistaa, että valmiussuunnitelmat ja etukäteisvalmistelut ovat ajan tasalla, vastuuhenkilöt tiedossa ja koulutus kohdallaan.

Mattisen mukaan toimintamallit ovat olemassa, mutta jois-sakin asioissa saattaa olla tarvetta organisaation ravistelulle.

– Tämä ei ole vain teknisen puolen saati yhden miehen hom-maa, vaan ennakkovalmistelujen tulee olla kaikkien osalta kun-nossa ja koko organisaation tiedossa, hän korostaa.

Valmiusorganisaatiota hiotaanLoviisalla kuten muillakin kunnilla on valmiusohje, joka ohjaa toimintaa kriisitilanteessa.

Kaupunginjohtaja vetää valmiusorganisaation johtoryhmää, johon kuuluvat keskusten päälliköt eli hallintojohtaja, tekninen johtaja, satamajohtaja, sivistysjohtaja, perusturvajohtaja, tieto-hallintopäällikkö, vesihuoltopäällikkö, ruokahuoltopäällikkö, viestintäpäällikkö, johtava lääkäri, eläinlääkäri ja talousjohtaja.

Kenttätyötä ohjaa johtokeskuksen tilannehenkilöstö. Sen kokoonpano ja sijaintipaikka vaihtelevat tilanteen mukaan.

Tiedonvälitys korostuu poikkeustilanteessaKriisitilanteissa nopean ja riittävän viestinnän merkitys korostuu.Loviisassa viestinnän koordinoimisesta vastaa kaupungin vies-

Varaudu sähkökatkoonMyrskyn aiheuttaman sähkökatkon varalle kannattaa varata kotiin

• Taskulamppu• Kynttilöitä ja tulitikkuja• Paristokäyttöinen radio• Paristoja radiota ja tasku- lamppua varten• Varasulakkeita• Polttopuita jos kotona on takka tai puu-uuni

Älä soita turhaan kännykällä vaan kuuntele hätätiedotteita!

– Valmiusharjoituksissa käydään säännöllisin välein yksityiskohtaisesti läpi, miten erilai-sissa kriisitilanteissa tai luonnonkatastrofeissa toimitaan. Tänä vuonna valmiusharjoituksia on ollut yksi ja seuraava harjoitus pidetään kevättalvella 2013, suunnitteluinsinööri Mikko Mattinen kertoo.

13

KOKOnAiSTuRVALLiSuuS

Valmiussuunnittelu

Häiriötilanteiden hallinta ja kriisiviestintä

Huoltovarmuustoiminta

Muu toiminnan turvaamista koskeva suunnittelu

Jatkuvuudenhallinta kunnassa

VARAuTuMinen

POiKKeuS-OLOT

KunnAn JOHTO• Johtamisperiaatteet

HALLinTOKunnAT• Riskienkartoitus ja uhka-arviot• yhteistoimintaverkosto• Tilannekuvajärjestelyt• Hälytysmenettelyt

KunnAn JOHdOLLA JÄRJeSTeTTÄVÄT yHTeiSTOiMinTATiLAiSuudeT• Viranomaiset, elinkeino- elämä, kansalaisjärjestöt• noin kerran vuodessa

KunnAn VARAuTuMiSen yHTeenSOViTTAMinen• Suunnitelmien sisällöllinen tarkastelu• Koulutus • Valmiusharjoitukset

HÄiRiöTiLAnTeiden HALLinTA JA

POiKKeuSOLOJen TOiMinTA

Yhteistyö sujuu pelastuslaitoksen kanssaValmiussuunnittelussa pelastuslaitos tukee kunnan suunnittelutyötä.

– itä-uudenmaan pelastuslaitos ja alueen kunnat osallistuvat säännöllisesti valmiusharjoituksiin, joissa testataan suunnitelmien, hälytysjärjestelmien ja organisaatioiden toimivuutta, palotarkastaja Anders elander kertoo.

Suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa pelastuslaitoksella on ratkaiseva rooli. Pelastuslaitos vastaa väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavista väestönhälyttimistä.

– Pelastuslaitos johtaa pelastustöitä, ylläpitää tilannekuvaa ja hoi-taa kiireiset pelastustyöt. Tarvittaessa pelastuslaitos pystyttää oman johtokeskuksen toiminnan johtamista varten.

elanderin mukaan pelastuslaitos voi myös lähettää kuntien johto-keskuksiin viranhaltijoita, jotka toimivat yhteyshenkilöinä kuntien ja pelastuslaitoksen johtokeskusten välillä sujuvan yhteistyön saavut-tamiseksi.

Kotivaraa tarvitset erityistilanteissa, jotka keskeyttävät normaalin elämän-kulun, esimerkkinä pitkä sähkökatkos. • Kotivara koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja se vaihtelee ruoka-tottumusten mukaan.• Vettä, lääkkeitä, joditabletteja.• Välttämättömyystavaroita kuten vai-pat, radio ja paristot, taskulamppu.• Riittää viikoksi - kotivaraa käytetään ja täydennetään jatkuvasti.• Pidä kotivara tuoreena ja käyttö-kelpoisena noudattamalla ”Parasta

ennen” -suosituksia. Varaa juoma-vettä varten suljettavia astioita, joihin mahtuu vettä 15 litraa henkeä kohden (arvioitu viikon tarve).• Oikeaan aikaan otetut joditabletit es-tävät radioaktiivisen jodin kertymisen kilpirauhaseen. Jodisuoja on erityisen tärkeä lapsille ja raskaana oleville. Tabletit otetaan vasta viranomaisen kehotuksesta.

Lisätietoja www.pelastustoimi.fi/ turvatietoa/kotivara/ Pelastuslaitos vastaa väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteis-

sa, palotarkastaja Anders elander kertoo.

Kotivara erityistilanteisiin

tintäyksikkö yhdessä johtoryhmän kanssa. Kriisitilanteessa toi-mintaa johtava viranomainen vastaa viestinnän sisällöstä ja muut toimijat, esimerkiksi kunnat, tukevat viestintävastuussa olevaa.

– Kunnan päärooli on tiedottaa kuntalaisten peruspalvelujen järjestämisestä kriisitilanteessa, esimerkiksi säteilytilanteessa, viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand kertoo.

Kansalaisviestinnässä keskeisin viestintäkanava on kaupun-gin verkkosivut. Laajemmassa kriisitilanteessa otetaan käyt-töön kevyempi kriisisivusto.

– Jos sähköä ei ole, viestintä muuttuu olennaisesti haasta-vammaksi. Käyttöön on otettava varavoimalla toimivat kor-vaavat välineet ja manuaalinen tiedonjakelu eri kanavia hyväksi käyttäen.

14

maa

seut

u

Vihreän kullan kaupunkiTalousmetsät tuovat kaupungille toivottuja lisätuloja. Samalla metsät toimivat rakennusmaareservinä, virkistysalueina sekä melu- tai näkösuojana.

– Kaupunki saa metsistä noin 250 000 euroa vuosittain. Ra-hasumma tulee siitä kestävästä vuosittaisesta hakkuumäärästä, joka on metsänhoitosuunnitelmassa määritelty. Viime vuonna summa ylittyi ennen kaikkea moottoritien linjahakkuiden ta-kia. Myös tänä vuonna hakkuut ovat edistyneet ennakoitua ri-peämmin, vastaava maaseutuasiamies Sam Vickholm kertoo.

Kymmenen vuoden ajalle laadittu metsänhoitosuunnitelma hyväksyttiin pian kuntafuusion jälkeen. Se perustuu metsäkes-kuksen tekemään kartoitukseen, ja siinä on määritelty kestävän kehityksen mukaiset hakkuumäärät ja hoitotoimenpiteet.

– Hoitotoimenpiteillä turvataan se, että metsä kasvaa ja py-syy terveenä. Meillä on paljon arvokasta metsää, josta haluam-me pitää hyvää huolta, Vickholm tähdentää.

Loviisan kaupunki omistaa noin 3500 ha metsää. Loviisa on paitsi maaseudun myös metsien suurkunta.

TALOuSMeTSÄTMetsiä hoidetaan perinteisen metsätalou-den hoitomenetelmin. Metsätalouden ta-voitteena on korkealuokkainen puuntuotto.Talousmetsien hoidossa noudatetaan metsälakia, Metsäkeskus Tapion ohjeita hyvästä metsänhoidosta, luontokohteiden hoito-ohjeita, sertifiointia ja muita yhteis-kunnan yleisesti hyväksymiä ohjeita.Talousmetsässä voi myös olla arvokkaita luonnonkohteita.

Loviisan kaupungin metsät ovat pääosin karuilla mailla kasvavaa mäntymetsää.

LOViiSAn MeTSÄMAATuLKOiLu- JA ViRKiSTySMeTSÄTulkoilu- ja virkistysmetsät sijaitsevat asutuksen lie-peillä laajempina vihervyö-hykkeinä antaen kaupunki- ja taajamarakenteeseen väljyyttä. Asukkaat käyttävät alueita mm. liikuntaan, ulkoiluun, sienestykseen ja marjastukseen.

LÄHiMeTSÄTLähimetsät ovat puisto-maisia, luonnontilaisia metsiä, joissa on luon-nonkasvillisuutta. ne sijaitsevat yleensä tiiviin asutuksen välittömässä läheisyydessä, jolloin metsään kohdistuu kulutusta runsaasta käytöstä johtuen.

TAAJAMAMeTSÄTTaajamametsät sijaitsevat tiiviin asutuksen lähellä. Asukkaat käyttävät taajamametsiä virkistyk-seen. Samalla ne toimivat melu-, näkö-, pöly- ja tuulisuojana.Taajamametsät ovat huo-mattava osa kaupunkiku-vaa ja maisemaa.

15

Kylillä

Liljendalin Mickelspiltomissa asui 1900-luvun alussa muutama sata asukasta, nyt määrä on pudonnut puoleen. Vuosisadan alussa kosken partaalla toiminut saha ja mylly olivat merkittäviä työnantajia.

Mickelspiltomissa syntynyt ja kylässä 67 vuotta asunut loviisalaisvaikuttaja Nils Vainio muistelee, että kylällä toimi vuosisadan alussa myös tiilitehdas ja puusepänliike. 1930-luvulla kylällä oli neljä kauppaa ja Kreivilässäkin yksi. Kylän väellä oli tapana kokoontua Vesijärvi–Loviisa-radan rautatieasemalle.

Ajat muuttuneetViime vuosikymmenien aikana Mickelspiltomista ovat kadonneet posti, pankki, koulu ja kyläkauppa. Vainio itse pyöritti kyläkauppaa liki kaksikymmentä vuotta.

– Kun edeltäjä lopetti, kyläläiset perustivat kiinteistöosakeyhtiön, jossa myös kunta oli osakkaana. Osakkaita olivat myös mickelspiltomilaiset, kreiviläläiset sekä loma-asukkaat. Vuonna 2000 aika ajoi sitten kyläkaupan ohi, ja lopetin sen pitämisen, Vainio kertoo.

Euroopan unionin vaikutus näkyy maanviljelijöiden määrässä, vaikka peltopin-ta-ala onkin pitänyt pintansa.

– Nykyään viljelijöitä on vähemmän, ja he viljelevät aiempaa isompia peltoaloja.

Hyvä yhteishenki säilynytVainio kiittää pikkukylän vahvaa yhteisölli-syyttä ja hyvää yhteishenkeä, joka on säily-nyt tähän päivään saakka.

Kielirajana toiminut jokikin on aina ollut helppo ylittää, eikä kielimuuri ole koskaan vaivannut mickelspiltomilaisia tai kreivilä-läisiä, mitä nyt nuoret klopit joskus ottivat yhteen näytösluonteisesti.

– Mickelspiltom on hyvä paikka asua. Täällä on erittäin rauhallista ja naapureista välitetään. Aamulla katsotaan, että naapurin mummon mökissä valot syttyvät ja piipusta nousee savu, Vainio hymyilee.

Mickelspiltomissa välitetään naapuristaMickelspiltom on kylä, jonka näkee päästä päähän. Avonainen metsään rajoittuva maisema on maalaisidylliä parhaimmillaan. Naapurikylä Kreiviläkin näkyy vaivatta, samoin osa Eskilomista. Joki näyttää rajan Mickelspiltomin ja Myrskylään kuuluvan Kreivilän välillä.

Loviisan metsätSuurin osa kaupungin omistamista metsistä on normaalia talousmetsää. Melko paljon metsää on myös saaristossa, jossa maasto on kivistä.

Suurimmat kaupungin omistamat metsäalu-eet sijaitsevat Ruotsinpyhtään alueella.

Talousmetsistä vastaa maaseutuyksikkö. Muut metsät hoitaa tekninen keskus/puistoyksikkö.

Lisätietoja: vastaava maaseutuasiamies Sam Vickholm, puh. 040 521 8128, sam.vickholm@loviisa.fi

Talousmetsien pinta-alat 2011Lähde: Loviisan kaupungin metsästrategia 2011

uudistusala ja taimikko

30 %

nuori kasvatus-metsikkö

19 %

Varttunut kasvatus-metsikkö

37 %

uudistunut kypsä

metsikkö14 %

Sam Vickholm

16

Loviisan kouluverkkoselvityksen tavoite on löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja kau-pungin koulujen kehittämiseksi. Tavoit-teena on mahdollisimman hyvin toimiva perusopetuksen kouluverkko vuoteen 2018 mennessä.

– Nyt tehdyt toimenpide-ehdotukset ovat vasta suuntaa-antavia. Vaikka luki-oidenkin tilannetta arvioitiin, tässä vai-heessa keskitytään kuitenkin enimmäk-seen alakouluverkkoon, sivistysjohtaja Thomas Grönholm kertoo.

Infoa kuntalaisilleSivistyslautakunnan valitseman työryh-män esityksestä on tarkoitus laatia Lovii-san kouluverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2013-2018 Ramboll Oy:n sel-vityksen, kaupungin omien laskelmien sekä toukokuussa pidetyissä infoilloissa saadun palautteen perusteella.

– Pidimme syyskuussa uuden infoti-laisuuden, ja pyrimme informoimaan kuntalaisia mahdollisimman hyvin en-nen kuin asiaa valmistellaan eteenpäin päättäjille. Koska kyseessä on erittäin laaja kokonaisuus, olemme ehdottamas-sa sivistyslautakunnalle aikalisän otta-mista, Grönholm sanoo.

Näin päätöksenteko kouluverkosta siirtynee vuoden 2013 puolelle, jolloin ensimmäiset mahdolliset muutokset kouluverkkoon on mahdollista toteuttaa aikaisintaan syksyllä 2014.

Uusi koulu Koskenkylään?Mikäli ehdotus Koskenkylän uuden suomenkielisen koulun rakentamisesta vuosien 2016 ja 2017 aikana varmistuu, koulu tulee sijaitsemaan nykyisen Agri-colahallin lähellä.

– Samaan tilaan voitaisiin saada kirjas-

Aikalisä kouluverkko-selvityksen jälkeenLoviisan kiistellyn kouluverkkoselvityksen toimenpide-ehdotuksia käsitellään syksyn mittaan. Päätöksenteko siirtynee ensi vuoden puolelle.

koulu Loviisan kouluverkkoselvityksen toteutti alkuvuodesta Ramboll Management Consulting Oy Loviisan kaupungin

sivistyslautakunnan valitseman työryhmän ohjauksessa. Kouluverkkoselvitystä on arvosteltu voimakkaasti.Selvitys löytyy täältä: www.loviisa.fi/fi/palvelut/opetusjakoulutus/ajankohtaista/body0=9521

17

to ja ruotsinkieliselle koululle lisäope-tustilaa, Grönholm toteaa.

Resursseja yhdistetäänSivistysjohtajan mukaan Loviisan kaupun-ki pyrkii mahdollisuuksien mukaan säilyt-tämään alueella toimivat koulut. Käytän-nössä se merkitsisi sitä, että kaksikielistä koulua kokeillaan aluksi Isnäsissä ja että siihen haetaan ulkopuolista rahoitusta.

– Loviisa on erittäin laaja alue, ja py-rimme turvaamaan koulupalvelut myös reuna-alueilla yhdistämällä resursseja. Siksi myös Teutjärven koulun jatko py-ritään turvaamaan käynnistämällä yli-kunnallinen yhteistyökokeilu Kouvolan kaupungin Ratulan koulun kanssa siten, että jompikumpi kouluista pystyisi hyö-dyntämään toista, Grönholm sanoo.

Lukioiden houkuttelevuutta lisätäänLukioiden osalta kouluverkkoselvitys on vielä melko auki, sillä mahdollinen yhteistyö muiden itäisen Uudenmaan lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa vaatii pitkällisiä neuvotteluja.

– Otimme suosiolla aikalisän, kun mukaan kuvioon tulevat muut kunnat.

Kouluverkkoselvityksen mukaan kau-pungin molempien lukioiden houkutte-levuutta halutaan kuitenkin lisätä muun muassa lisäämällä kurssitarjontaa.

– Kurssitarjontaa lisätään verkostoi-tumalla muiden lukioiden kanssa sekä verkko-opetuksen kautta. Pyrimme myös olemaan mukana erilaisissa kiinnostavis-sa hankkeissa.

Sivistysjohtaja Thomas grönholm, puh. 0440 555 250, thomas.gronholm@loviisa.fi

Oppilashuolto on laajasti ajateltuna kaikkea oppilaan hyvinvointiin liittyvää toimintaa koulun piirissä alkaen kou-luruokailusta ja -kyydeistä. Lisäksi se tarkoittaa hyvän psyykkisen ja sosiaa-lisen ilmapiirin luomista.

Oppilashuoltoryhmä on valmiina aut-tamaan, mikäli ongelmia syntyy opin-noissa tai yksityisen elämän puolella.

- esimerkiksi jos opinnot takkuile-vat, oppilaalla on paljon selvittämättö-miä poissaoloja tai hän vaikuttaa yksi-näiseltä, Myllyharjun yläasteen rehtori Kaisa Ryöppy listaa.

- Pyrimme siihen, että oppilaalla oli-si hyvä ja turvallinen olo koulussa.

Oppilashuoltoryhmään kuuluvat reh-tori, kuraattori, koulupsykologi, kouluter-

veydenhoitaja ja erityisopettaja.- Kuka tahansa opettaja voi tuoda

ryhmään tiedoksi oppilaisiin liittyviä ongelmia, joihin me sitten puutumme.

HuOLeHdiTAAn OPPiLAiSTA

ySTÄVyySKunTASOPiMuS Loviisa ja unkarilainen Paks ovat nyt virallisesti ystävyyskaupunkeja. Sopimuksen allekirjoittivat 15. syyskuuta kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja pormestari Hajdú János.

18

Laajasta hankekokonaisuudesta Loviisa on päättänyt panostaa kahteen kaupungil-le tärkeään osioon: huomio kiinnitetään nuoriin pudokkaisiin sekä hyvinvoinnin raportointiin ja ennakkoarviointiin.

Loviisassa koulutuksen ulkopuolelle jää maan keskiarvoa enemmän 17–24-vuotiai-ta nuoria. Nuoret pudokkaat -osahankkeen Loviisan osion koordinoija on ollut kesällä eläkkeelle siirtynyt lasten ja nuorten palve-lupäällikkö Ann-Louise Björkas.

– Haluamme nostaa lasten ja nuorten hyvinvointia niin, että yksikään nuori ei jäisi yksin. Pyrimme tunnistamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvin-voinnin muutokset ja laadimme sitten ennakoivia kehitysvaihtoehtoja. Eri hal-linnonalojen edustajat sitoutetaan moni- ammatillisen toiminnan kehittämiseen.

”Verkkari” aloitti maaliskuussaPajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön lisäksi nuorten hyvinvointia pyritään lisäämään säännöllisellä terveydenhuol-lolla ja seurannalla.

– Osa nuorista putoaa pois opiskelu- tai työpaikkaterveydenhuollosta. Lovii-saan palkattiin maaliskuun 2012 alussa verkostoterveydenhoitaja, verkkari, eli sairaanhoitaja Maarit Virtanen, joka keskittyy nuorten työ- ja toimintakyvyn seurantaan. Samalla Myllyharjun kou-lulla on alkanut koulunuorisotyöpilotti, jossa keskitytään nuorten valmentami-seen koulutukseen ja työmarkkinoille sekä ylipäänsä elämänhallintaan.

– Tavoitteena on, että jokaisella syr-jäytymisvaarassa olevalla nuorella olisi oma rinnallakulkija heidän asioidessaan kaupungin eri palvelupisteissä, Ann-Lo-uise Björkas kertoo.

IVA-ajattelu kuntalaisten hyödyksiLoviisassa panostetaan myös hyvinvoin-ti- ja terveyserojen seurantaan ja rapor-tointiin sekä ihmisiin kohdistuvien vai-kutusten arviointiin (IVA), mikä koskee kaikkia kuntalaisia.

– IVA-ajattelu halutaan ottaa mukaan kaikkeen kunnan päätöksentekoon, ja

päättäjille annetaankin siihen koulutusta. Ensin kuvataan nykytila, sitten laaditaan eri vaihtoehtoja, joiden vaikutus asukkai-siin kartoitetaan. Miten esimerkiksi ke-vyen liikenteen väylän rakentaminen tai koulukeittiön lakkauttaminen vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin, hyvinvointi-suunnittelija Päivi Heikkilä selvittää.

Lisätietoja: Päivi Heikkilä, hyvinvointikoordinaattori, puh. 0440 555 882, paivi.heikkila@loviisa.fiMaarit Virtanen, verkostoterveydenhoitaja,puh. 019 505 1206, maarit.virtanen@loviisa.fi

Loviisassa satsataan nuoriin Loviisa on mukana vuonna 2011 käynnistetyssä ESTER-hankkeessa.

eSTeR on etelä-Suomen terveys- ja hyvinvoin-tierojen kaventamisen hanke. Hankeaika on 1.1.2011–31.10.2013.Keskeiset tavoitteet:• yhtenäistää hyvinvointi- ja terveyserojen

seurantaa ja raportointia hankealueella ja ottaa käyttöön ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (iVA).• Kehittää strategista ja ammatillista osaamista sekä yhteistyörakenteita hyvinvointi- ja terveys-

erojen kaventamiseksi. • Ottaa käyttöön menetelmiä kohderyhmien (nuoret pudokkaat, maahanmuuttajat ja ikäihmi-set) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.Hanketta hallinnoi espoon kaupunki.

MiKÄ eSTeR?

nuor

et

Päivi Heikkilä

19

Asukaskysely toteutettiin Loviisan kaupungin verkkosivuilla 1.6.–15.8.2012 ja siihen vastasi 277 asukasta. Kysely tehtiin osana Loviisan asuntopoliittisen ohjelman laadintaa. Sillä pyrittiin selvittämään loviisalaisten asumis-toiveita ja asukkaiden näkemyksiä asumisen kehittämisestä Loviisassa.

Omakotitalo kovassa kurssissaAsukaskyselyn perusteella loviisalaisten suo-sikkitalotyyppi on omakotitalo: kolme neljästä vastanneesta (74 %) haluaa asua omakotitalossa. Perässä tulivat rivitalo (14 %) ja kerrostalo (10 %).

Omakotitalossa asuvista 88 % asuu toivei-densa mukaisesti. Vain 4 % omakotiasukkaista haluaisi muuttaa kerrostaloon ja 7 % rivitaloon. Enemmistö kerrostalossa asuvista (59 %) taas asuisi mieluummin omakoti- tai rivitalossa.

– Loviisassa talotyyppitoiveet korreloivat vastaajien nykyisen asunnon talotyypin kans-sa, kuten ympäristöministeriön toteuttaman asukasbarometrin mukaan koko maassakin, kertoo johtava konsultti Taina Ollikainen FCG Finnish Consulting Groupista.

Kyselyyn vastanneista loviisalaisista 77 % ja koko maan kattavaan asukasbarometriin osal-listuneista vastaajista 62 % asuu jo nyt siinä talotyypissä, jossa haluaakin asua.

– Talotyypeittäin tarkasteltuna omakotita-lossa asuvista 88 % Loviisassa ja 93 % koko maassa asuu jo nyt siinä talotyypissä, missä haluaakin asua. Kerrostalossa asuvista 41 % Loviisassa ja 47 % koko maassa asuu mielei-sessään talotyypissä.

Asuinalueen turvallisuutta arvostetaanKyselyssä kartoitettiin myös asukkaiden arvi-oita omasta asuinalueesta. Valtaosa loviisalai-sista viihtyy asuinalueellaan hyvin. Tätä vas-taajat perustelivat monilla syillä, kuten:• alue on turvallinen• alueella on helppo liikkua kävellen• alue on siisti ja hyvin hoidettu• alueella on hyvät puisto- ja ulkoilualueet.

Tärkeimpinä asumisviihtyvyyteen vaikutta-vina asioina vastaajat mainitsivat alueen luon-nonläheisyyden, mahdollisuuden vaikuttaa alueen suunnitteluun, energiaa säästävät ratkai-sut asunnossa sekä sen, että tuntee naapurinsa.

Ongelmallisina pidettiin muun muassa puuttuvia tai huonoja julkisia liikenneyhteyk-siä, puuttuvia palveluja, joitakin liikenneon-gelmia (kuten ajonopeudet ja raskas liikenne), teiden huonoa kuntoa ja talvikunnossapitoa sekä kevyen liikenteen väylien puutetta.

loviisalaisten asumistoiveetSuurin osa loviisalaisista on tyytyväisiä asumisoloihinsa. Peräti 77 % asuu siinä talotyypissä, missä haluaakin asua. Osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

Vastaajat saivat vapaasti luetella asioita, joita arvostavat asuinalueellaan sekä mainita toiveitaan. Listatut asiat ovat järjestyksessä sen mukaan, kuinka usein ne esiintyivät vas-tauksissa. yhteensä vastaajia oli 277. Kyselyn toteutti FCg Finnish Consulting group.

nÄiTÄ TOiVOTAAn• Lisää vuokra-asuntoja • Tontteja myyntiin • Vanhusten asuntoja,

palveluasuntoja • Omakotialueita pienille

perheille • Vuokrien korotuksiin

yhtenäiset perusteet • uimahalli • Loviisan markkinoinnin

lisäämistä

nÄiTÄ ASuKKAAT ARVOSTAVAT • Rauhallisuus • Luonnonläheisyys • Meren läheisyys • Metsän läheisyys • Lyhyet etäisyydet,

palvelut lähellä• Palvelut, erityisesti

kyläkoulu, päiväkoti • yhteisöllisyys, hyvät

naapurit, kylähenki • Väljyys, isot tontit • Turvallisuus • Viihtyisyys

74 % 14 % 10 %

KySeLy KARTOiTTi

asuminen

yHTeenVeTO

20

Kaupunginvaltuuston hyväksymissä strategi-sissa tavoitteissa mainitaan, että Loviisassa on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö sekä luottamukseen, avoimuuteen ja arvostuk-seen perustuva yhteistyö- ja johtamisjärjestelmä.

Ammattinimikkeiden kirjavuus kertoo kaupungista monipuolisena työnantajana: arkistonhoitaja, kaupungingeodeetti, kielen-kääntäjä, keittäjä, lehtori, lääkäri, vesi- ja vie-märityöntekijä, mittausetumies, torivalvoja, rehtori, lähihoitaja, tuntiopettaja, vahtimesta-ri, velkaneuvoja, rakennusmestari, laitosapu-lainen, lastentarhanopettaja, perhetyöntekijä, ja niin edelleen.

– Kyllä kaupunki on oikea monialayritys, Loviisan vs. henkilöstöpäällikkö Siv Mårtens toteaa.

Hän korostaa, että kaupungilla tehtävä työ on tärkeää ja arvokasta.

– Kaikissa tehtävissä tuotetaan hyviä palve-luita kaupungin asukkaille.

Sijaisia tarvitaan läpi vuoden Perusturvakeskuksen johtava hoitaja Anne Valkama kertoo, että vaikka sairaanhoitajista on pulaa, toistaiseksi työvoimaa on vielä tar-jolla vakituisiin paikkoihin. Sen sijaan sijai-

”Kaupunki on oikea monialayritys”

Loviisan kaupungilla työskentelee yli tuhat eri alojen työntekijää. Hoitoala ja opetusala työllistävät eniten.

Kaupungin henkilöstön jakautuminen

HALLinTOPALVeLuT

KeHiTTÄMiSPALVeLuT Kehittämis-, elinkeino-, matkailu- ja maaseututoimi, satama

TeKniSeT TOiMiALAT

TALOuSPALVeLuT Taloushallinto, ruoka- ja siivouspalvelut

PeRuSTuRVA Terveyspalvelut,

vanhustenhoito, sosiaalitoimi

SiViSTySTOiMi Opetus, päivähoito, kirjastot,

kulttuuri, vapaa-aika

3 %6 %

7 %

8 %

34 %

42 %

Anne Valkama ja Siv Mårtens

21

Kiinnostaako kesätyö?Julian Turunen-Forsbäckilla oli kiva kesätyö kaupungin uimarantojen, Plagenin ja Hopomin uimavalvojana. ur-heilutaustainen nuori mies pääsi haastatteluun haettuaan paikkaa netin kautta.

– Olin iloinen, että minut valittiin. Työviikkoja kertyi kaikkiaan neljä. Olin enimmäkseen Plagenilla, mutta kä-vin pari kertaa viikossa myös Hopom-järvellä, mistä tuli kivaa vaihtelua.

Pitkän työpäivän aikana ei tarkkaavaisuus saanut mis-sään vaiheessa herpaantua.

– Vaikka työ oli tavallaan rentoa ja fiilis oli hyvä, vas-tuu oli kuitenkin suuri. en ollut koko ajan näkyvillä, vaan tarkkailin tilannetta myös kopista. Katsoin, että kaikki käyttäytyivät asiallisesti ja että polkupyörät laitettiin te-lineisiin. Myös rannan siistiminen kuuluu uimavalvojan tehtäviin, Julian Turunen-Forsbäck kertoo.

suuksiin on vaikeampaa saada työntekijöitä.– Sijaisuuden pituus vaikuttaa luonnollises-

ti hakijoiden määrään. Pitempiin sijaisuuksiin löytyy kyllä vielä hakijoita. Olisi hyvä, jos saa-taisiin ihan virallisesti vakituinen sijainen, jol-loin työntekijällä olisi vakituinen paikka, mut-ta hän sijaistaisi. Sijaisia tarvitaan läpi vuoden. Kesäsijaisuuksiin Valkama palkkaa mielellään opiskelijoita.

– He ovat hyviä työntekijöitä. Haluamme ottaa heidät hyvin vastaan, jotta he hakeutui-sivat meille tulevaisuudessakin.

LOViiSAn KAuPunKi TyönAnTAJAnA VuOnnA 2012

Työntekijöitä noin 1 150Ammattinimikkeitä 177Kesätyöpaikkoja yhteensä 79Lisäksi perusturvassa omia kesätyöpaikkoja hoitoalan opiskelijoille

iLMOiTuKSeT AVOiMiSTA TyöPAiKOiSTA LöyTyVÄT KAuPungin VeRKKOSiVuiLTA www.loviisa.fi/avoimettyopaikat, myös avoin haku kannattaa

ensi vuoden kesätyöpaikat julistetaan

haettaviksi maaliskuun aikana. ilmoitus hakuohjeineen

julkaistaan paikallislehdissä ja kaupungin

verkkosivuilla.

22

Kaupunkistrategia visioi vuoden 2020 Loviisaa

Kaupunkistrategia luonnehtii Loviisaa vuon-na 2020 näin:

”Loviisa on hyvinvoiva, uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hy-

vät lähipalvelut lisäävät asukkaiden ja lomaili-joiden elämänlaatua.” Strategian mukaan Lo-viisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla.

Loviisan kaupunkistrategia lyötiin lukkoon valtuustossa 13.6.2012. Sloganiksi valittiin ”Loviisa - pieni kaupunki, suuria elämyksiä”. Iskulause sai eniten ääniä myös viime marraskuussa kaupungin verkkosivuilla pidetyssä äänestyksessä.

Kaupunkistrategia

23

Kaupungin toimintaperiaatteina koros-tetaan hyvää ja ennaltaehkäisevää palvelua, yhdessä tekemistä, osallistumiseen kannusta-mista, vastuullisuutta sekä yhteisten resurssi-en taloudellista käyttöä.

Kieliryhmien yhteistyötä kehitetään”Olemme luovia ja aloitteellisia. Etsimme ak-tiivisesti uusia ideoita ja innovaatioita. Tuem-me kuntalaisten aktiivisuutta, yhteistoimintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kunnallis-ta demokratiaa”, strategiassa todetaan.

Samalla siinä luvataan etsiä uusia tapoja yl-läpitää ja kehittää kaksikielisyyttä.

– Painotamme yhdessä tekemistä ja kehi-tämme tapoja, joilla kieliryhmät saadaan toi-mimaan entistäkin paremmin yhdessä, kau-punginjohtaja Olavi Kaleva toteaa.

Kalevan mukaan kesäkuussa hyväksyttyä strategiaa toteutetaan laadittavien toiminta-ohjelmien kautta.

– Niissä strategiset tavoitteet puetaan enemmän käytännön toimenpiteiksi.

Toimintaohjelmia ovat muun muassa asun-topoliittinen ohjelma ja ikäpoliittinen ohjelma.

uusi kaupunkistrategia löytyy osoitteesta www.loviisa.fi -> Päätöksenteko -> Kaupungin strategiat ja johtosäännöt

Loviisassa on ennakoitavissa oleva

tasapainoinen kuntatalousKaupungin toiminnan

tuottavuutta, toimintatapoja ja kustannustehokkuutta

parannetaan

Loviisassa on luottamukseen, avoimuuteen

ja arvostukseen perustuva yhteistyö- ja

johtamisjärjestelmäLoviisassa on osaava,

motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö

Loviisa on vetovoimainen ja monien mahdollisuuksien

merenranta- ja maaseutu-kaupunki, jossa on tarjolla korkealaatuista asumista

ja virkistystä. Loviisa lisää työpaikkojen ja asukkaiden sekä matkailijoiden määrää hyödyntämällä sijaintiaan

kehityskäytävällä e18

Asiakaslähtöistä palvelua annetaan oikeaan aikaan

ja oikeassa paikassa Vuorovaikutus-, osallistumis- ja

vaikutusmahdollisuuksia on parannettu ja

kuntalaisviestintää tehostettu

Painopiste toimivissa yhteistyö- ja

johtamisjärjestelmissä sekä osaavassa, motivoituneessa

ja hyvinvoivassa henkilöstössä

Painopiste on kaupungin vetovoimaisuuden

lisäämisessä ja sijainnin hyödyntämisessä

Strategiset tavoitteet vuoteen 2020

Painopiste terveessä ja kustannustehokkaassa

kuntataloudessa

Painopiste toimivissa palveluissa, osallisuudessa

ja hyvinvoinnissa

Painopisteet Asiakas ja kuntalainen Vetovoimaisuus ja kilpailukyky Henkilöstö ja johtaminen Talous

TOiMinTAPeRiAATTeeT

Hyvä palveluyhdessä tekeminenVastuullisuusAloitteellisuusKaksikielisyysAsiantuntemus

ARVOT

AvoimuusOikeudenmukaisuusSuvaitsevaisuusTasapuolisuus

STRATegiA = suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämääräKyllä!

Ja!

24

Koskenkylässä sijaitseva Agricolahalli pal-velee asiakkaita laajasti. Vahtimestari Leif Skogsterin mukaan ensisijaisesti urheilu-käyttöön rakennettua hallia voi käyttää myös muuhun toimintaan.

– Tilavassa liikuntasalissamme pääsee har-rastamaan urheilua erittäin monipuolisesti. Lisäksi hallissa voi järjestää myös pieniä ta-pahtumia tai konsertteja, lasten teatteria, ilta-mia ja vaikkapa kirpputoreja.

– Uutuutena meillä on lukunurkkaus, jonne kuka tahansa voi tulla lukemaan lehtiä. Parin-kymmenen lehden lisäksi lukunurkkauksessa on tietokone. Lukunurkkaus on viihtyisä, ja lehtien parissa on mukava viettää aikaa, kun lapset ovat urheilutreeneissä, Skogster vinkkaa.

Liikuntaa moneen lähtöönLähes tuhatneliöisessä hallissa voi harrastaa esimerkiksi salibandya, sisäjalkapalloa, lento-palloa, sulkapalloa ja tennistä.

– Myös yleisurheilun treenaaminen onnis-tuu. Meillä on 60 metrin juoksurata ja mah-dollisuus jopa pituus- ja seiväshypyn harjoit-teluun, Skogster kuvailee.

Eikä siinä vielä kaikki. Agricolahallissa on pie-ni, mutta mukavasti varusteltu punttisali. Myös

musiikin tahtiin pääsee jumppaamaan.– Täällä järjestetään muun muassa pilatesta,

aerobicia ja erilaisia jumppia isoille ja pienem-millekin, Skogster listaa.

Kaikki sujuu juohevastiKoska urheilutalo sijaitsee Koskenkylän maa-laismaisemassa, lähistöllä on erinomaiset hiih-to- ja kävelymahdollisuudet. Eniten liikunta-hallia käyttävät urheiluseurat. Iso urheiluhalli voidaan jakaa kolmeen osaan, mikä tehostaa sen käyttöastetta. Jos jokin osa jää vapaaksi, siitä il-moitetaan kaupungin verkkosivuilla, jotta myös yksityiset pääsevät vuokraamaan pelikenttiä.

– Päivitämme tilannetta koko ajan netti-sivuillamme. Soittamalla meille kentän voi vuokrata myös yksityiseen käyttöön. Kehit-tämällä tilojen käyttöä ja päivittämällä nettiä pyrimme yhä korkeampaan käyttöasteeseen.

Vahtimestarit huolehtivat siitä, että kaikki sujuu ja ihmiset ovat tyytyväisiä.

– Vastailemme varauksiin liittyviin kysymyk-siin, avaamme tilojen ovia ja annamme asiak-kaille varusteita. Katsomme, että paikat ovat kunnossa. Agricolahallissa osataan käyttäytyä kuten urheiluhallissa kuuluukin. Täällä on mu-kava, kotoisa tunnelma, Skogster hymyilee.

uutuutena lukunurkkausAgricolahallista on moneksi

Monipuolisen liikunnan lisäksi hallissa voi rentoutua uudessa lukunurkkauksessa.

AgRiCOLAHALLiLiikuntasali 948 m2

Forsöntie 3, KoskenkyläVahtimestarit Patrik Flinck ja Leif Skogster paikalla ma–pe klo 15.30–22.00, puh. 019 637 030Kenttävaraukset: www.loviisa.fi/varauskalenteriagricolahalli@loviisa.fi

KOSKenKyLÄ

Agricolahalli

e18

Loviisantie

liikun

ta

Leif Skogster ja Patrik Flinck