Männyn laatukasvatus - Metla...Männyn laatuun vaikuttavat tekijät Rungon koko Kasvunopeus Puuaineen tiheys Oksien paksuus Oksakulma Rungon suoruus Viat ja vauriot . ... laatuun

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen

Itä-Savon laatukasvatuspäivä 21.8.2012/JH

Johdanto

Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun kasvatukseen

hidas kasvu: => ei kilpailukykyä puun määrän tuottamisessa, mutta

hyvä lähtökohta korkean laadun muodostukselle puutuotteiden kannalta

suuret metsävarat => voidaan harjoittaa monenlaista puuntuotantoa

Metsänomistajan kantorahatuloista n. 70 % tulee tukkipuusta

Saha- ja vaneriteollisuutemme vahvuus on hyvälaatuinen raaka-aine

Laatupuun kasvatuksen tutkimuksella on pitkät perinteet ja käytännön

menetelmät tunnetaan kohtuullisen hyvin

Vakiintuneet kasvatussuositukset tähtäävät hyvälaatuisen, järeän tukin

tuotantoon (yhdistetty tukki- ja kuitupuun kasvatus)

Laatupuun tuottaminen vaatii yleensä pitkän kasvatusajan =>

haasteena kehittää menetelmiä tuottaa laatupuuta

kustannustehokkaasti

hyvälaatuista raaka-ainetta nopeasti

kohtuullisilla investoinneilla

ottaen huomioon kasvatusriskit


Männyn laatuun vaikuttavat tekijät

Rungon koko

Kasvunopeus

Puuaineen tiheys

Oksien paksuus

Oksakulma

Rungon suoruus

Viat ja vauriot


Männyn jalostushyöty


Jalostushyöty:

Nopeampi kasvu

Männyn alustavat tulokset:

pituuskasvu: + 5 - 10 %

tilavuuskasvu: +15 - 30 %

Lähde: Matti Haapanen/Metla


Jalostushyöty:

Parempaa laatua Sahatavaran ja vanerin

saantoon, laatuun ja

arvoon vaikuttavat rungon

laatutekijät

Oksanpaksuus

Oksakulma

Rungon suoruus

Ei vikoja



Rungon laatu

koeala 1553

Pluspuiden jälkeläiskoeala Metsikkösiemenkoeala


Tuloksia männyn jalostuskokeilta

Etelä-Suomessa Siemenviljelyssiemenellä vs metsikkösiemenillä perustetut metsikkökoealat 19 vuoden iässä

Metsikkösiemen-

koealojen

keskiarvo = 0

Ja

lostu

sh

yö

ty, %


Pituus läpimitta puun tilavuus tilavuus/ha elävyys oksakulma oksan lpm oksa-lpm/d13

Tunnus


Männiköiden kasvatus


Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus luston

leveyteen istutusmänniköissä Varmola, M. 1989. Silva Fennica 23(4):259-269

Keskimääräinen luston leveys (alle 2 mm, 2-3 mm ja yli 3 mm) kannonkorkeudella 75 mm:n matkalla ytimestä

puun aseman (d/DgM) ja metsikön tiheyden funktiona eri pituusboniteeteilla (a=karu VT, b=rehevä VT, c=MT, d=OMT)


Taimikon harvennuksen vaikutus oksan paksuuteen Paksuimman kuolleen oksan läpimitta tyvitukin alueella 25-vuotiaassa männikössä

(Varmola & Salminen 2004)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Harvennus 3 m pituudessa tiheyteen 1000 runkoa/ha



Kuollut oksa

Elävä oksa

läpimitta,

mm


Varhaiskehitys ja puun laatu

Istutusmänniköt: Hyvälaatuista tukkipuuta

voidaan kasvattaa vain

Perustamalla ja kasvattamalla taimikot hyvin tiheinä

(ei ole kannattavaa!) tai

Karsinnan avulla (toteutettava kahdessa vaiheessa)

Kylvömänniköt: soveltuvat hyvin korkealaatuisen

männyn kasvattamiseen

lähtötiheys 5000 puuta/ha

taimikonharvennus 6 metrin pituusvaiheessa

theyteen 3000 runkoa/ha


Laatuharvennus

Männikön ensiharvennuksessa poistetaan laadultaan heikoimmat puut

ensin pois kilpailussa jälkeen jääneet, vajaalatvuksiset, sairaat ja pahasti vikaiset puut

poistetaan lisäksi heikkolaatuisimmat suuret puut

paksuoksaiset

haaroittuneet

lengot/mutkaiset

Laatuharvennus tehtävä riittävän ajoissa, viimeistään 12-13 metrin valtapituusvaiheessa

Laatuharvennus tarpeen tuoreilla kankailla ja sitä paremmilla kasvupaikoilla


Pystykarsinta

Hyvälaatuisista männyistä huippulaatua!

Männyn karsinnan toteutus

nuorissa metsissä (puiden paksuus 7-13 cm)

poistetaan oksat 4- 6 m:n korkeudelle

mieluiten kahdessa vaiheessa

paras karsinta-aika kevättalvi

Rehevien maiden paksuoksaisista puista ei saa karsimalla huippulaatua

karsittavat oksat alle 25 mm paksuja


Kasvatuslannoitus

Kangasmaiden parhailla kohteilla typpilannoitus lisää puuston vuotuista tilavuuskasvua 30-40 %

Kertalannoituksen vaikutusaika n. 6-8 vuotta

Parhaat lannoituskohteet kangasmailla 1.kuivahkon kankaan männiköt

2.tuoreen kankaan kuusikot

3.tuoreen kankaan männiköt


Puuston kasvu lannoituksen jälkeen

kasvunlisäys parhailla kohteilla 30-40%

lannoitus

hakkuu


Metsänlannoituksen kannattavuus

Lannoitus kannattaa ajoittaa n.10 vuotta ennen

harvennus- tai päätehakkuuta

sijoitettu pääoma realisoituu jo seuraavassa

hakkuussa

Investoinnin sisäinen korko 10-20 %

(pystykarsinnalla lisää 2-4 %-yksikköä)

Lyhytaikainen sijoitus!

Metsänomistajalle yksi kannattavimmista

metsänkasvatuksen toimenpiteistä


Metsänkasvatuksen

kannattavuuden osatekijät puuston kasvunopeus

= > runkopuun/biomassan tuotos

puuston järeytymisen nopeus

= > ainespuun tuotos

puuston laadun kehitys

= > korkealaatuisen tukkipuun tuotos

Metsänomistaja voi vaikuttaa niihin metsänkasvatuksen toimenpiteillä!

puusta maksettava hinta

tukin, kuitupuun, erikoispuutavaralajien ja energiapuun hinta ja hintasuhteet

hinnan riippuvuus puuston järeydestä ja laadusta

metsänhoidon kustannukset


Esimerkkilaskelma

Metsänkäsittelyn vaikutus puun

laatuun ja metsänkasvatuksen

kannattavuuteen kylvömännikössä


Lähtöpuusto ja käsittelyvaihtoehdot Alkupuusto

ikä 32 vuotta

valtapituus 14,5 m

runkoluku 2000 - 2500 kpl/ha

keskiläpimitta 14 - 16,0 cm

Kasvatusvaihtoehdot

1. Alaharvennus

ensiharvennus heti tiheyteen 880 kpl/ha

toinen harvennus 50-vuoden ikäisenä

päätehakkuu 75-vuotiaana

2. Laatukasvatus

pystykarsinta

Ensiharvennus heti tiheyteen 1070 kpl/ha (laatuharvennus)

Toinen harvennus 50-vuotiaana (laatuharvennus)

Kolmas harvennus 60-vuotiaana (alaharvennus)

typpilannoitus 50- ja 70-vuotiaana (määrä: 160 kg N/ha)

Päätehakkuu 80-vuotiaana


Laskelmissa käytetyt puutavaralajit ja

niiden yksikköhinnat

Kantohinnat €/m³

tukki +18 75

tukki+15 60

tyvitukki A 85

tyvitukki C 70

hirsitukki 75

pylväs A 80

pylväs C 77

pikkutukki 26

kuitupuu (avoh.) 23.3

kuitupuu (harv.) 20.6

Kustannukset

Pystykarsinta 378 €/ha

Lannoitus 183 €/ha


Hakkuukertymät puutavaralajeittain

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)

Hukkapuu

Mäntykuitu

Mäntypikkutukki

Mäntypylväs C

Mäntypylväs A

Mäntytyvi C

Mäntytyvi A

Mäntytukki +15

Mäntytukki +18

m³/ha

Puutavaralaji


0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)

€/ha

Hakkuiden nettotulojen nykyarvo laskentakorko 3 %

+ 48 %


Laatupuun kasvatus

Tavoitteena korkealaatuisen ja

järeän tukkipuun ja

mahdollisuuksien mukaan

erikoispuun tuottaminen

Laatupuun tuottamisen keinot 1. Käytä jalostettua viljelymateriaalia

2. Kasvata taimikko alussa tiheänä (mänty)

3. Huonolaatuiset puut pois harvennuksissa niin aikaisin kuin mahdollista taimikonharvennus

ensiharvennus laatuharvennuksena

4. Pystykarsinta - oikein tehtynä

5. Nopeuta järeytymistä harvennuksin ja kasvatuslannoituksin

6. Tee päätehakkuu ajoissa

7. Runkojen laatu- ja arvoapteeraus asiakaslähtöisesti (vars. päätehakkuut)


Kiitos

Documents

Männyn laatukasvatus - Metla...Männyn laatuun vaikuttavat tekijät Rungon koko Kasvunopeus Puuaineen tiheys Oksien paksuus Oksakulma Rungon suoruus Viat ja vauriot . ... laatuun