-
MITEN VOIT,OPISKELIJAHUOLTO?
7.10.2010Elise Virnes
-
Kiitos hyvin, mutta kiirettä riittää!
• onnistunut oppiminen, onnellinen ihminen• keskeyttämisen
vähentäminen• läpäisyasteen nostaminen ja läpäisyn nopeuttaminen•
työelämään siirtymisen tehostaminen• nuorten syrjäytymisen
ehkäiseminen• ammattitaitoisen työvoiman saaminen• terveet,
hyvinvoivat aikuiset
-
Muutos on varma asia!
• Eri alat kattava koulutustarjonta – nopeampi reagointi
kysynnän muutoksiin määrällisesti ja laadullisesti -muutokset ja
koulutus erilaisia prosesseja
• Koulutusmuotojen yhteistyön lisääminen• Opettajiston ja
oppilaitosyhteisöjen kehittäminen• Peruskoulun kehittäminen –
ammattiosaamisen alkeet ja
työelämäkytkennän vahvistaminen• Koulutuksen laadun
varmistaminen muuttuviin tarpeisiin• Epävarmuus• Alakulttuurien
lisääntyminen
-
Yksi ja yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
• valmistelu käynnistettiin vuoden 2009 oppilas- ja
opiskelijahuoltotyöryhmän toimenpide-ehdotusten mukaisesti
• laki on kokoava ja täydentävä laki, joka ei muuta palveluiden
järjestämisvastuita, mutta selkeyttää oppilas- ja opiskelijahuollon
kokonaisuutta ja tukee eri viranomaisia yhteistyön tekemisessä
• lain on tarkoitus valmistua kuluvalla hallituskaudella
-
Elinikäinen ohjaus
• yhteistyöryhmä, jossa edustajat aluehallintovirastosta,
ELY-keskuksesta, TEM:stä, CIMO:sta, Elinikäisen oppimisen
neuvostosta, SM:stä, OPH:sta, STM:stä ja OKM:stä aloittanut
toimintansa syyskuussa
• tukee elinikäisen oppimisen tavoitteita ja elinikäisen
oppimisen neuvoston työtä
• esitys elinikäisen ohjauksen valtakunnalliseksi strategiaksi
28.2.2011 mennessä
• yhteistyöryhmä 31.12.2013 asti
-
Hyvää vointia
• Koulutuksen arviointineuvosto toteutti ammatillisen
koulutuksen opiskelijahuollon arvioinnin 2009 – 2010 (OPM:n
toimeksianto)
• Hyvää vointia. Opiskelijahuollon toteutuminen, sen käytännöt
ja kehittäminen toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa.
Koulutuksen arviointineuvosto julkaisuja 49.
Arvioinnin tavoitteena on• tukea opiskelijahuollon ja
opiskeluterveydenhuollon laadukasta
järjestämistä (opiskelijoiden tarpeet)• tukea opiskelijahuoltoa
ohjaavan lainsäädännön kehittämistä• tukea eri hallinnonalojen ja
ammattiryhmien välistä yhteistyötä
-
Mitä arvioitiin?
• opiskelijahuoltoon kuuluvien palveluiden tarjontaa ja
saatavuutta• opiskeluterveydenhuoltopalveluiden toimivuutta
osana
opiskelijahuoltoa • koulutuksen järjestäjän opiskelijahuoltoon
ja
opiskeluterveydenhuoltoon liittyvää ohjeistusta, palveluista
tiedottamista ja palveluihin ohjaamista
• opiskelijahuollon suunnittelua ja kehittämistä osana
koulutuksen järjestäjän muuta toimintaa ja kehittämistä sekä osana
sosiaali- ja terveystoimen kanssa tehtävää yhteistyötä
-
CQAF
Toimeenpano •palveluiden tuottaminen •opiskelijahuoltoryhmien
toiminta •Turvallisuus ja terveys•Oppimisen olosuhteet •
Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus • Kodin ja
koulun yhteistyö • Opiskelijan tukeminen • Opiskelijoiden
erityistuki ja hoito • Vastuut ja yhteistyö, eri tahojen roolit
•Aineelliset ja henkiset sekä taloudelliset resurssit
Metodit •Toimintakuvaukset ja itsearviointi •Muut selvitykset ja
tutkimukset •Haastattelu •Hyvät käytännöt • Arviointi-istunnot
Parantamis- ja kehittämisprosessit - jatkuva parantaminen -
kehittäminen - kehittämishankkeet -innovaatiot, parhaat
käytännöt-toisilta oppiminen
Suunnittelu•strategiat ja toiminta- sekä kehittämis-suunnitelmat
ja resurssit •opiskelijahuoltosuunnitelmat
(…)•opiskelijahuoltoprosessin kuvaaminen ja palveluiden
suunnittelu) •yhteistyön suunnittelu
Seuranta ja arviointi •itsearviointi/opiskelija- ja
työelämäpalautteet •ulkoinen arviointi/
vertaisarviointi•seurantaindikaattorit •tulokset tunnuslukuina ja
näkemyksinä
-
Tuloksista
• arviointiin osallistuneista (n=123) koulutuksen järjestäjistä
37,5% ylitti arviointiryhmän asettaman tavoitetason ja 62,5% alitti
ko. tavoitetason
• koulutuksen järjestäjistä 11,7% ylitti tavoitetason kaikilla
arviointitasoilla
• koulutuksen järjestäjistä 27,5% ei ylittänyt tavoitetasoa
millään arvioidulla tasolla
• järjestäjien väliset erot olivat suuret kaikilla
arviointialueilla• tavoitetason ylittäneet järjestäjät olivat
taustoiltaan hyvin erilaisia
-
Tulokset opiskelijan näkökulmasta
• opiskelijoista 10,4% opiskeli koulutuksen järjestäjän
yksiköissä, joissa tavoitetaso ei ylittynyt millään
arviointialueella
• opiskelijoista 67,6% opiskeli yksiköissä, joissa tavoitetaso
ylitettiin jollakin arviointialueella
• opiskelijoista 22% opiskeli tavoitetason kaikilla
arviointialueilla ylittäneissä yksiköissä
-
TAVOITETASON KAIKISSA ARVIOINTIKOHTEISSA YLITTÄNEET
Axxell Utbildning AB Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Hengitysliitto Heli ry
Invalidiliitto ry Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Kainuun maakunta
kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Korpisaaren säätiö
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys
ry Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Savon koulutuskuntayhtymä
Uusikaupunki
-
JÄRJESTÄJÄN TASO OMISTUSPOHJAN MUKAAN
2025303540455055606570
Suun
nittel
u
Johta
mine
n
Yhtei
sön h
yvinv
ointi
Yksil
ölline
n erity
istuk
i
Yhtei
styö
Voim
avara
t
Seura
nta ja
arvio
inti
Tulok
set
Paran
tamine
n ja k
ehittä
mine
n
Kesk
imää
rin
YksityinenKuntaKuntayhtymäTavoitetaso
-
JÄRJESTÄJÄN TASO SIJAINTILÄÄNIN MUKAAN
2025303540455055606570
Suun
nittel
u
Johta
mine
n
Yhtei
sön h
yvinv
ointi
Yksil
ölline
n erity
istuk
i
Yhtei
styö
Voim
avara
t
Seura
nta ja
arvio
inti
Tulok
set
Paran
tamine
n ja k
ehittä
mine
n
Kesk
imää
rin
Etelä-Suomen lääniLänsi-Suomen lääniItä-Suomen lääniOulun
lääniLapin lääniTavoitetaso
-
JÄRJESTÄJÄN TASO KOON MUKAAN
152535455565
Suun
nittel
u
Johta
mine
n
Yhtei
sön h
yvinv
ointi
Yksil
ölline
n erity
istuk
i
Yhtei
styö
Voim
avara
t
Seura
nta ja
arvio
inti
Tulok
set
Paran
tamine
n ja k
ehittä
mine
n
Kesk
imää
rin
PieniKeskisuuriSuuriTavoitetaso
-
Arviointituloksia
• Yleiskäsitys• koulutuksen järjestäjät ovat kohdistaneet paljon
taloudellisia ja henkisiä
voimavaroja opiskelijahuoltoon, yhteisöjen viihtyisyyteen ja
turvallisuuteen• erityisesti painotetaan turvallisuutta sekä
kiusaamisen ja keskeyttämisen
ennaltaehkäisyä• järjestäjien välillä suuria eroja siinä, miten
opiskelijahuolto ymmärretään• opiskelijahuolto on ongelmalähtöistä
ja toimenpidekeskeistä,
ennaltaehkäisevä työ ei ole luonteva osa käytännön
opiskelijahuoltoa• käytössä paljon erilaisia "suunnitelmia", mutta
vain osalla järjestäjistä
opiskelijahuollon suunnitelma oli osa opsia• oppilaitos- ja
alakohtaista ajattelua; eroja opiskelijahuollon ymmärtämisessä,
tavoitteissa ja palveluissa
-
Organisaatiouudistusten vaikutus- näkyy opiskelijahuollon
organisoinnissa tai sen uudistamisessa- suuri vaihtelu järjestäjien
välillä; uusia kuntayhtymiä, joissa
opiskelijahuolto delegoitu oppilaitoksille ilman järjestäjän
linjauksia ja periaatteita. Kuntayhtymiä, joissa tavoitellaan
yhdistettyjen oppilaitosten yhteistä opiskelijapalveluiden
määrittämistä, koordinointia, suunnittelua ja kaiken tämän
kytkemistä ops-työhön
- ongelmallista pitkien välimatkojen päässä sijaitsevat yksiköt
jatasapuolisten opiskelijahuoltopalveluiden turvaaminen
- oppilaitos- ja alakohtaista ajattelua; eroja opiskelijahuollon
ymmärtämisessä, tavoitteissa ja palveluissa
-
Suunnittelu, seuranta ja arviointi- isot koulutuksen järjestäjät
määrittäneet opiskelijahuollolle vision,
strategian ja tavoitteen- pienillä järjestäjillä päivittäinen
vuorovaikutus ja yhteisöllisyys korvaa
suunnittelun- strategisen suunnittelun asemasta
opiskelijahuollon kohdalla korostuu
toiminnan suunnittelu (esim. vuosikellot)- yleensä ei määritelty
määrärahoja opiskelijahuollon toimintaan,
kustannuksia ei näin ollen myöskään seurattu eikä oltu selvillä
toiminnan kustannustehokkuudesta
- paljon erilaisia suunnitelmia, jotka tehty eri aikoina eri
tavoitteisiin => pirstaleisuus
-
• opinto-ohjaus voi sisältyä opiskelijahuoltoon tai sitten ei•
opiskelijahuollolle ei yleensä ole asetettu mittavia tavoitteita•
opiskelijahuollon henkilöstön määrää, osaamista tai koulutusta
ei
juurikaan suunnitella, arvioida tai kehitetä• opiskelijahuoltoa
ei hahmoteta tulostavoitteisena kokonaistoimintana• vain harvalla
järjestäjällä määritelty (ajateltu) laatukriteerit
opiskelijahuollon palveluille
-
• seurantaindikaattorit painottuvat keskeyttämiseen ja
läpäisyasteeseen • arviointi painottuu opiskelijoiden
tyytyväisyyden kartoitukseen ja
opiskelijahuoltoryhmien keskusteluihin • kansallinen seuranta
vähäistä toiminnan merkittävyyteen nähden • opiskelijahuollon
tavoitteet epäselvät - myös kehittäminen
epäsystemaattista
-
Opiskeluterveydenhuollon suunnittelu
- opiskeluterveydenhuollon suunnitteluvastuuta ei koeta
kuuluvaksi koulutuksen järjestäjälle, vaan vastuu katsotaan olevan
oppilaitoksen kotikunnalla
- koulutuksen järjestäjillä ei juurikaan roolia terveystoimen
yhteistyökumppanina tai opiskelijoiden "asianajajana"
- yhteisiä suunnittelukäytäntöjä vain muutamilla järjestäjillä-
yksittäisen opiskelijan asioissa tehdään tarvittaessa
yhteistyötä
-
Opiskelijahuollon johtaminen
• kokonaisuutena opiskelijahuollon johtaminen on hajanaista •
johtamiseen vaikuttaa suuresti järjestäjän koko ja yksiköiden
määrä• johtamisessa korostetaan usein "yhdessä sopimista ja
päättämistä"• yksittäisellä työntekijällä suuri vastuu
"toimenkuvansa mukaisista"
ratkaisuista ja päätöksistä (korostuu pienissä yksiköissä)•
rehtori, apulaisrehtori, koulutusalajohtaja/yksikön johtaja
usein
päätöksen tekijä (opiskelijavalinta, opintojen keskeytyminen,
eroaminen, rangaistukset)
• isoilla järjestäjillä opiskelijapalveluyksiköitä, joilla
johtaja (kuraattori-, opintojen ohjaus, opiskelijahallinto,
asuntola- ja vapaa-aikatoiminta, erityisopetus yms.) Johtaja joryn
jäsen (ehkä)
-
• opiskelijahuoltoryhmillä paljon valtaa, erityisosaamista,
todella tärkeitä, mutta usein etäällä opettajien arjesta
• asiat enemmän käytäntö- kuin kehittämis- tai ennaltaehkäisyyn
painottuvia
• ryhmänvastaavat lähiaikuisia, eivät kuitenkaan paljon mukana
opiskelijahuoltoryhmien toiminnassa
• opintojen ohjaajilla suuri rooli
-
OPPILAITOKSEN HYVINVOINTI
• yhteisöllisyys, turvallisuus ja oppimisen olosuhteet
painopisteinä • turvallisuuteen panostetaan paljon (-henkinen
turvallisuus?) • opinto-ohjaajan rooli keskeinen • nivelvaiheiden
merkitys tiedostetaan • asumis-, ravitsemispalvelut hyvällä tasolla
• kodin ja oppilaitoksen yhteistyö melko hyvällä tasolla •
opettajat etäällä opiskelijahuollon ytimestä – ryhmäohjaajien
rooli
keskeinen • oppilaskuntatoiminnan rooli vaatimaton
-
• pirstaleinen toimintaohje- ja sääntöviidakko (– painopiste
kokonaisvaltaiseen hyvinvointisuunnitelmaan ja periaatteisiin)
• ongelmakeskeisyys ( – ongelmista ennaltaehkäisyyn )•
vapaa-ajan toiminnot painottuvat joissakin yksiköissä,
asuntolatoimintaan panostettu (jotkut järjestäjistä) •
terveystietoa ei mielletä hyvinvoinnin aspektiksi • ammattiin
liittyvä terveystieto melko hyvin otettu huomioon •
terveystarkastuksia ei kaikille opiskelijoille • terveyskyselyn
tuloksia ei hyödynnetä kattavasti • kuraattori- ja
psykologipalvelut eivät tarpeita vastaavia
-
Tiivistys
• opiskelijahuollon tarpeet kasvaneet => opiskelijahuollon
palvelut laajentuneet ja monipuolistuneet => mitä ovat?
• toiminnan painopiste yhteisöllisyyden lisäämisessä ja
opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisessa
• turvallisuus ja keskeyttämisen ennaltaehkäisy järjestäjien
mielestä tärkeitä
• ongelmia eniten opiskelijahuollon suunnittelussa, toiminnan
johtamisessa, eri toimijoiden vastuiden epäselvyydessä,
yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa,
terveydenhuollon palveluiden riittävyydessä, seurannassa ja
arvioinnissa
-
KEHITTÄMISKOHTEET
Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys• elämänhallinta, yhteisöllisyys,
terveyden edistäminen ja
ennaltaehkäisy• koko henkilöstön roolin vahvistaminen •
opiskeluympäristön terveellisyys • opiskelijahuoltopalveluiden
saatavuuden varmistaminen ja tasainen
laatu• opiskelijoiden yksilöllisyys
-
SUUNNITTELU JA SAATAVUUS • opiskelijahuollon strategia,
vuosisuunnitelmat • yhdensuuntaisuus ja palveluiden koordinointi •
hyvinvointisuunnitelma • määrärahat ja suositusten mukainen
mitoitus • seurantajärjestelmä ja oma arviointi • opiskelijoiden
hyvinvointia koskevien tietojen hyödyntäminen
-
OPISKELUTERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIHUOLLON PALVELUT •
opiskelijoiden asianajaja – huolehtiminen palveluista • kirjalliset
sopimukset kuntien kanssa • palveluiden turvaaminen yhteistyössä –
riittävyys • sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja johtamisen
selkeyttäminen • opiskelijoiden tarpeiden selvittäminen
säännöllisesti • henkilöstömitoitus suositusten mukaiseksi•
palvelut laatusuositusten mukaisiksi
-
KANSALLINEN TASO
• äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan jatkumo: nuorten
terveysneuvolat • kuntien sosiaalitoimen vastuiden selkeyttäminen –
myös rahoitusvastuu • hallinnon rajat ylittävän yhteistyön
toimintamallit • seuranta, indikaattoreita ja arviointimallit •
osaamistarpeisiin perustuva henkilöstökoulutus• edellytykset
alueellisille koulutustilaisuuksille arvioinnin tulosten
käsittelemiseksi• jatkohankkeeksi toisilta oppimisen hanke
(vertaisarviointi/benchmarking) • vaikuttavuuden
seuranta-arviointi
-
Millainen oppilaitos sitouttaa opiskelijansa opintoihin ja
ehkäisee turhaa keskeyttämistä?
Oppilaitos• toimii systemaattisesti ja sitkeästi vaikeistakin
asioista oppien• tarkastelee omaa toimintaansa kriittisesti ja
muuttaa sitä tarvittaessa• keskittyy tiettyihin asioihin
kerrallaan• luo turvallisen ja välittävän oppimisympäristön• ei ole
täydellinen, mutta omaa pyrkimyksen kehittyä!
Oppilaitoksessa on pedagoginen jaettu johtajuus,
opetussuunnitelmaa käytetään kehittämisen välineenä,
kehittämistyöhön panostetaan, työssäoppimista kehitetään, ohjauksen
saatavuus turvataan ja myös ammattiopettajat osallistuvat siihen
ohjauksen ammattilaisten rinnalla
(Jäppinen; Kiinni ammattiin - ote opintoihin:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Kiinni_ammattiin_Ote_opintoihin?lang=fi)
-
Hyvinvointi kouluyhteisössä on tärkeää!
• koulu, oppilaitos ei ole lapsille ja nuorille vain koulu,
"työpaikka", vaan se on tärkeä, jopa keskeinen kasvu- ja
kehitysyhteisö
• kouluyhteisön / oppilaitosyhteisön arki sisältää tekijöitä,
jotka itsessään voivat vahvistaa tai heikentää lasten ja nuorten
hyvinvointia ja oppimista
• kouluyhteisöön kuuluvat aikuiset ja lapset / nuoret itse •
kouluyhteisö rakentuu hyvin monenlaisista suhteista, joita ei
välttämättä tiedosteta eikä osata aina hyödyntää lapsen/nuoren
kasvun tukena
• koulua, oppilaitosta voi ja tulee kehittää myös työ- ja
kasvuyhteisönä
-
Kouluhyvinvointi voidaan jakaa neljään
osa-alueeseen:(Kouluhyvinvointityöryhmän muistio)
1. - olosuhteet sis. koulun fyysisen ympäristön,
opetusjärjestelyt ja välitunnit sekä tarjotut palvelut
(kouluruokailu, terveydenhuolto, kuraattori yms.)- ovatko kunnossa?
Missä se näkyy?
2. - sosiaaliset suhteet = oppilaiden /opiskelijoiden
sosiaaliset suhteet, opettaja-opisk.suhteet, kotien ja koulun
yhteistyö, suhteet ympäröivään yhteisöönToimintakulttuuri =
käytännön tulkinta koulun kasvatus- ja opetustehtävästä.-
viralliset säännöt? epäviralliset säännöt?- puhutaanko ja
sovitaanko näistä asioista? toimivatko suhteet? miten?
-
3. - itsensä toteuttamisen mahdollisuudet = mahdollisuudet
opiskella omien taitojen ja kykyjen mukaisesti, palaute, kannustus,
rohkaisu- onko mahdollista kasvaa ja kehittyä omaksi itsekseen?
missä se näkyy?
4. - terveydentilaa tarkastellaan lähinnä psykosomaattisina
oireina, jotka heijastavat mm. mielenterveyttä- huomataanko,
välitetäänkö, puututaanko? kuka puuttuu? - missä välittäminen
näkyy?
Slide Number 1Kiitos hyvin, mutta kiirettä riittää!Muutos on
varma asia!Yksi ja yhtenäinen oppilas- ja
opiskelijahuoltolakiElinikäinen ohjausHyvää vointiaMitä
arvioitiin?Slide Number 8TuloksistaTulokset opiskelijan
näkökulmastaSlide Number 11Slide Number 12Slide Number 13Slide
Number 14ArviointituloksiaSlide Number 16Slide Number 17Slide
Number 18Slide Number 19Opiskeluterveydenhuollon
suunnittelu�Opiskelijahuollon johtaminenSlide Number
22OPPILAITOKSEN HYVINVOINTISlide Number
24TiivistysKEHITTÄMISKOHTEET �Slide Number 27Slide Number 28Slide
Number 29Millainen oppilaitos sitouttaa opiskelijansa opintoihin ja
ehkäisee turhaa keskeyttämistä?�Hyvinvointi kouluyhteisössä on
tärkeää!Slide Number 32Slide Number 33
