Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä?

Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Hämeen kalastusaluepäivä

14.11.2013 Tampere

Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus 2010-12

• Tavoitteena arvioida kuhan kalastuksen ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä Vanajanselällä, Pääjärvellä ja Vesijärvellä

• Tutkia alamitan noston ja solmuvälirajoituksen vaikutuksia kuhakantoihin ja kuhasaaliisiin

• Antaa suosituksia kuhan kalastuksen ohjauksesta

Kalastuksen ekologinen kestävyys?

• Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä

• Kalastusvalinta ei saa muuttaa kalakannan perimää

• Kalakannan kokorakenteen, kasvun ja sukupuolten runsaussuhteen pitäisi säilyä lähellä luontaista

• Kalastus ei saa vaikuttaa haitallisesti muihin kalalajeihin tai vesiluontoon

• Kalastus ei saa heikentää vesistön ekologista tilaa

Sopiiko yhden kutukerran periaate ekologisen kestävyyden mittariksi?

• Käytetään suureksi kasvavien ja myöhään sukukypsyvien lajien kalastuksen ohjauksessa

• Kieltämällä nuorten kalojen pyynti pyritään varmistamaan riittävä emokalamäärä

• Välttämään kalakannan valikoitumista nuorempana tai pienempänä sukukypsyväksi

• Rekrytointi-ikä siis vähintään vuosi sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen

Kuinka toimii kuhan kalastuksen ohjauksessa?

• Riittävän tarkkaa tietoa sukukypsyyden saavuttamisesta ei yleensä ole

• Tieto hankittava tai tyydyttävä keskimääräiseen sukukypsyysikään

• Kasvutiedot tarvitaan, vaihtelu vuosien ja vuosiluokkien välillä asettaa vaatimuksia näytteelle.

• Näiden tietojen perusteella asetetaan alamitta ja sopiva solmuvälirajoitus

Järvien välillä suuria eroja kasvunopeudessa

• Alamitat ja solmuvälit

– Vanajanselkä 37 cm, -

– Vesijärvi 42 cm, 50 mm

– Pääjärvi 45 cm, 50 mm

• Naaraiden koko ensimmäisellä kudulla (vuosiluokat 2000-06)

– Vanajanselkä n. 45 cm

– Vesijärvi n. 47 cm

– Pääjärvi n. 41 cm

0

10

20

30

40

50

60

70

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Pit

uu

s (c

m)

Ikä (vuotta)

Kuhan kasvu

Vesijärvi Enonselkä

Vanajanselkä

Pääjärvi

0

10

20

30

40

50

60

70

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Pit

uu

s cm

Ikä

Pääjärvi 2012-2013

Vanajanselkä 2011

Enonselkä 2012

Vuosiluokat 2000-06

Pääjärven kuhien kasvu hidastunut selvästi viime vuosina

Vapapyynnin kuhasaaliin pituusjakaumat Pääjärvellä 2010-12

Alamitta 45 cm

Kuhalle tarjolla olevan ravinnon määrä vaihtelee paljon järvien ja vuosien välillä

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

2010 2011 2012

All

e 1

5 c

m k

ala

t N

CP

UE

/

ku

ha N

CP

UE

Pääjärvi VanajanselkäEnonselkä Kajaanselkä

Alle 15 cm kalojen määrä Nordic-verkossa yhtä kuhaa kohden

Petokalojen osuus Nordic-verkon yksikkösaaliissa

0

10

20

30

40

50

60

2010 2011 2012

Pain

o %

Pääjärvi

Vanajanselkä

Enonselkä

Kajaanselkä

0

6

12

18

24

30

2010 2011 2012

Lkm

%

Kertooko kalakannan rakenne kalastuksen kestävyydestä? Suomi- Ruotsi maaottelu

• Standardin mukaisesti koekalastettuja kuhajärviä kummastakin maasta

• Eri kokoisten kuhien yksikkösaaliit Nordic-verkoissa

• Suomen järvissä enemmän pieniä ja vähemmän suuria kuhia kuin Ruotsin järvissä

• Selittävätkö erot verkkokalastuksessa?

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1 5 4 8 16 9 6 14 18 34 23 28 20 36 33 27 35 32 25 37

5 4 8 1 10 2 3 13 7 181112 9 1516 6 171421221920

< 10 cm

Suomi

Ruotsi

0

1

2

3

4

5

6

7

8

11 13 4 20 1 5 23 21 22 18 29 35 37 36 26 38 33 31 28 39

1 3 2 9 6 11 7 4 12 5 8 1416151918102022211713

10-19 cm

0

1

2

3

4

5

6

7

7 9 2 4 18 14 24 29 26 25 33 37 22 12 28 30 36 34 16 39

1 4 6 7 2 5 8 9 3 10141522201612131821171911

20-29 cm

0

1

2

3

4 6 8 2 24 22 9 14 32 13 1 27 38 23 37 36 31 20 16 29

6 5 14 7 1210 2 4 161315172011 3 21 8 19 9 1822 1

30-39 cm

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

10 5 8 22 7 32 17 27 4 23 30 38 29 11 19 16 34 26 33 39

616101217 414 5 31520 8 91318192122 1 2 711

40-49 cm

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

6 25 5 19 21 31 38 2 9 12 14 16 22 24 27 29 32 34 36 39

17 9 4191215 8131016 721 21114 31822 620 5 1

50-59 cm

0

0,1

0,2

0,3

8 1 3 5 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39

9 221 41317 7 8191214102016 1 515 3 6111822

≥60 cm

Ongelmia ja kritiikkiä

• Onko ensimmäisellä kudulla merkitystä?

• Kuinka varmistaa suurten monikiloisten emokuhien kohtuullinen määrä?

• Pyyntikoon nosto voi jopa vähentää sitä

• Alamitan nosto voi hidastaa kasvua varsinkin karuissa vesissä

• Onko joskus parempi pyytää pieniä ja säästää suuret?

• Kalastuksen rakennetta voi säädellä, mutta kalastustehon säätely on hankalaa

Taloudellinen kestävyys

• Periaatteessa helppoa mitata

• Ei saa hukata kalakannan potentiaalista tuottoa, mutta kuinka se mitataan?

• Kalaa, ruokaa, rahaa vai elämyksiä?

• Tässäkin avainasemassa eri kalastustapojen ja kalastajaryhmien intressien yhteensovittaminen

• Kilpakalastus syntyy helposti ja johtaa pahimmillaan ylikalastukseen ja kannan romahdukseen

• Vakaa kalakanta ja saalistaso helpottaisi, mutta (ihmis-)luonto potkii vastaan

Kuhasaaliit kalastustiedustelujen perusteella

• Virkistyskalastajien verkkopyynti ja uistelulupien ostajat

• Ammattikalastus, viehekortti ja jokamiehenoikeudet puuttuvat näistä arvioista

• Vanajanselällä vakaa saalistaso 2-3 kg/ha

• Pääjärvellä on vapakalastajien saalis noussut, kokonaissaalis on kaksinkertaistunut

• Vesijärvellä voimakas nousu vuoteen 2010, sitten saaliit laskuun

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

2007 2008 2009 2010 2011

Kg

/ha

Vanajanselkä

Vapavälineet

Kiinteät pyydykset

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

2007 2008 2009 2010 2011

Kg

/ha

Vesijärvi

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

2007 2008 2009 2010 2011

Kg

/ha

Pääjärvi

Sosiaalinen kestävyys

• Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus

• Kaikki kalastajat tyytyväisiä?

• Mutta kalastajaryhmät ovat jo lakiin perustuen eriarvoisia

• Omistajat, asukkaat, jokamiehet, ammattilaiset

Toimiiko mielipiteiden jakauma mittarina?

0

10

20

30

40

50

60

37 cm 42 cm 45 cm 50 cm Ei vast.

Kan

natu

s %

VanajanselkäPääosin vapakalastusta

Pääosin kiinteitä pyydyksiä

Vapakalastusta ja kiinteitä pyydyksiä

0

10

20

30

40

50

60

37 cm 42 cm 45 cm 50 cm Ei vast.

Kan

natu

s %

Pääjärvi

0

10

20

30

40

50

60

37 cm 42 cm 45 cm 50 cm Ei vast.

Kan

natu

s %

Vesijärvi

Sopiva kuhan alamitta? • Kaikilla järvillä enemmistö kalastajista kannattaa korotettua kuhan alamittaa

• Pääjärvellä ja Vesijärvellä nykyinen alamitta suosituin

• Vapakalastajat suosivat korkeampia alamittoja, paitsi Pääjärvellä

Solmuvälimielipiteet jakautuvat selvemmin

0

10

20

30

40

50

60

45 mm 50 mm 55 mm 60 mm Ei vast.

Kan

natu

s %

VanajanselkäPääosin vapakalastusta

Pääosin kiinteitä pyydyksiä

Vapakalastusta ja kiinteitä pyydyksiä

0

10

20

30

40

50

60

45 mm 50 mm 55 mm 60 mm Ei vast.

Kan

natu

s %

Pääjärvi

0

10

20

30

40

50

60

45 mm 50 mm 55 mm 60 mm Ei vast.

Kan

natu

s %

Vesijärvi

Sopiva harvan verkon pienin solmuväli?

• Vanajalla 45 mm saa verkkokalastajilta edelleen eniten kannatusta

• Vesijärvellä ja Pääjärvellä nykyinen 50 mm säätely suosituin

• Vapakalastajilla selvästi enemmän halukkuutta korottaa solmuväliä kuin verkkopyytäjillä

Kuhaa riittää Pohjois-Karjalassa

• Pohjois-Karjala 3.7.2013 klo 8:40 | päivitetty 3.7.2013 klo 8:40

• Kärsiikö kalastus silppukuhista? • Niin sanotut silppukuhat ovat vallanneet

Pohjois-Karjalassa Esimerkiksi Höytiäisen ja Koitereen. Esimerkiksi yhdellä vetouistelureissulla on saatu 180 kuhaa, joista puolenkymmentä on ylämittaista. Kokeneen kalastajan mukaan sukukypsien kalojen koko on kutistunut. Kärsiikö kalastus silppuhista? Vieläkö suuria saaliita nousee?

Kalastajilla on verkossaan paljon pieniä kuhia Höytiäisellä. Kuva: YLE / Heikki Haapalainen

• Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan Höytiäisen ja Pielisen kuhien kasvunopeutta sekä sitä, minkä ikäisinä ja kokoisina kalat tulevat sukukypsiksi.

• Kokenut kalastaja sanoo, ettei verkkokalastajille ole mitään haittaa silppukuhista. Sukukypsien kuhien koko on kuitenkin kutistunut vuosien aikana 1,5 kilosta 0,5 kiloon.

• Urheilukalastajat puolestaan ovat kyllästyneet tilanteeseen, jossa saalista riittää, mutta se on alamittaista.

• Kärsiikö kalastus silppukuhista? Vieläkö suuria saaliita nousee Pohjois-Karjalan järvistä? Pitäisikö kuhan alamittaa laskea?

Höytiäisellä on 45 cm kuhan alamitta ja 55 mm solmuvälirajoitus talviverkoille

Entäs Ruotsissa? Ammattikalastajat esittävät 50 cm alamittaa

Fiskare vill höja minimimåttet på Hjälmargösen

Publicerat: torsdag 1 augusti kl 16:00 , Nyheter P4 Örebro

Foto: Leif R Jansson/Scanpix Sweden

Hjälmarens Yrkesfiskarförbund kommer skicka in en begäran till havs- och vattenmyndigheten för att få minimimåttet på gösen höjd med ytterligare fem centimeter.

Hjälmaren kuhan alamitta on 45 cm ja verkon solmuvälirajoitus 60 mm Ammattilaiset pyytävät kuhaa pääasiassa rysillä

Vesijärven esimerkki

• 2008 alusta 42 cm alamitta ja 50 mm solmuvälirajoitus voimaan koko järvelle

• 2009-10 kuhasaaliit erittäin hyvät • Perustui vahvoihin vuosiluokkiin 2005-06 • Kalastus kiihtyi, myös ammattikalastusta uusille

vesialueille • Osa kotitarvekalastuksesta muuttui ammattikalastukseksi • 2011-12 kuhasaaliit romahtivat • Vuosiluokat 2007-08 heikkoja • Kalastajat syyttävät toisiaan, eripuraa myös

kalastusalueen toimintaan

Johtopäätöksiä

• Nopeakasvuisten kuhakantojen kalastus ei ole ekologisesti kestävää mikäli alamittaa ei nosteta vähintään 45-50 cm

• Tällöin myös kuhasaaliit useimmiten paranevat • Hidaskasvuisilla kannoilla ja karuissa järvissä voi johtaa

kasvun hidastumiseen ravintopulan vuoksi, niissäkin maltillinen korotus on yleensä eduksi

• Alamitan noston vaikutukset riippuvat myös kalastuksen rakenteesta ja tehosta

• Jos kalastuspaine on liian kova, niin pyynnin määrää on myös syytä rajoittaa (pyydysmäärät, saaliskiintiöt, rauhoitukset)

• Kuhakannat vaihtelevat joka tapauksessa, tulosten arviointiin tarvitaan usean vuoden seuranta

Mitä tietoa tarvitaan kuhan kalastuksen ohjaamiseksi?

• Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikä- ja koko • Parhaiten sopivat syksyllä ja talvella kerätyt

näytteet, täydet kasvukaudet ja sukukypsät kalat on helppo erottaa nuorista

• Mieluusti vähintään 100 suomunäytettä eri kokoisista kuhista, tiedot sukukypsyydestä kerätään samalla

• Kalastus ja saaliit ja kalastajien käsitykset kalastustiedustelulla

• Kuhakannan rakenne, petokalojen ja saaliskalojen runsaus ja laatu verkkokoekalastuksella

Päätöksenteko ja vaikutusten seuranta

• Nykyään kalastusalue saa korottaa alamittaa ja määrätä solmuvälirajoituksen viideksi vuodeksi, ylämittaa voi vain suositella

• Kalastuksen tehoa voidaan säädellä rauhoitusajoilla ja –alueilla, pyydysmääriin ja saaliisiin puuttuminen vaikeampaa

• Viidessä vuodessa vaikutusten pitäisi jo näkyä • Tosin kuhan vuosiluokkien vaihtelut vaikuttavat

voimakkaasti tuloksiin • Kuhakantaa ja sen rakennetta sekä kalastusta ja saalista

pitää seurata, muuten tuloksia vaikea ymmärtää ja tulkita

Kiitokset mielenkiinnosta