Mitä nuorille kuuluu?

Mitä nuorille kuuluu?

Tomi KiilakoskiTUHTI 2013. Järvenpää 14.10.

Aluksi

mutta me väitämme:

on olemassa toisia ääniä

toisia tapoja luoda

monia tapoja elää

ja me aiomme tulla

kuulluiksi ja kuulluiksi

ja kuulluiksi (Charles Bukowski)

14.10.2013 Tomi Kiilakoski. Mitä nuorille kuuluu

Hyvinvointi ei ole pahoinvoinnin poissaoloa. (Piirros: Marika Tervahartiala)


Mitä nuorille kuuluu?

1. Mitä sinulle kuuluu – merkityksessä miten sinulla menee?

2. Mitä sinulle kuuluu – merkityksessä mikä on sinulle reilusti kuuluva osa yhteisestä potista?

3. Mitä sinulle kuuluu – merkityksessä miten asiat kantavat ja kantautuvat korviisi?


Lapsi, nuori vai aikuinen? 7–29-vuotiaiden määritelmät itsestään.

Lähde: Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29

En osaa sanoa

Ei mikään näistä

Aikuinen

Nuori

Lapsi

Ikä14.10.2013 Tomi Kiilakoski. Mitä

nuorille kuuluu

Nuoret toisten nuorten koetun hyvinvoinnin tukena

• Etenkin yläkouluikäisille nuorille kaveripiirin kanssa vietetyllä ajalla on keskeinen merkitys: tärkeätä ei ole niinkään se mitä tehdään, vaan yhdessäolo sinänsä.

– Vapaa-ajaksi koetaan suorituksesta (koulusta ja harrastuksesta vapaa aika).

• Ystävyyssuhteet, kiintymykset ja välittämiset helpottavat myös uusiin ympäristöihin ja toimintoihin osallistumista.

– Sosiaalinen pääoma kertyy, karttuu ja mahdollistaa uusia toimintoja.


Nuorten tyytyväisyydestä elämään

• Nuorten tyytyväisyys elämäänsä on ollut samanlainen n. 15 vuoden ajan, kouluarvosanoilla keskiarvo on 8,4.

• 20-vuotiaiden nuorten tyytyväisyys elämäänsä putoaa jonkin verran.

• Koulutuksessa huonosti menestyvien tai sieltä pudonneiden nuorten tyytyväisyys on muita vähäisempi.

• Työttömien nuorten tyytyväisyys eri hyvinvoinnin ulottovuuksiin vapaa-aikaa lukuunottamatta on vähäisempi.

• Lapsuuden kodin tukemisen, keskustelujen ja kehujen merkitys myöhempään hyvinvointiin on iso.


Tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin liikunnan kokonaismäärän mukaan

(kouluarvosanat 4 - 10, keskiarvot)

7,1

7,5

8,0

8,1

7,8

8,2

7,2

7,8

8,2

8,1

7,4

7,9

8,3

7,4

8,0

8,5

8,3

7,6

8,0

8,4

7,4

8,1

8,5

8,6

8,3

8,2

8,5

7,5

8,2

8,5

8,7

8,4

8,3

8,6

7,0 8,0 9,0

Kuinka tyytyväinen olet tällä hetkellä omaan taloudelliseen …

Kuinka tyytyväinen olet vapaa-aikaasi?

Kuinka tyytyväinen olet ihmissuhteisiisi?

Kuinka tyytyväinen olet terveydentilaasi?

Kuinka tyytyväinen olet fyysiseen kuntoosi?

Kuinka tyytyväinen olet ulkonäköösi?

Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen elämääsi kaiken kaikkiaan?

Erittäin paljon liikuntaa

Melko paljon liikuntaa

Keskimääräisesti liikuntaa

Melko vähän liikuntaa

Erittäin vähän liikuntaa


Nuorten osuus yhteiskunnan voimavaroista

• Lapsen oikeuksien sopimus: protection, provision, participation.

• Eri oikeudet voivat joutua ristiriitaan keskenään: esimerkiksi suojelunäkökulma voi syrjäyttää osallisuusnäkökulman.

• Provision laatua on hankala selvittää: esimerkiksi kunnan nuoriin käyttämää kokonaisrahamäärää on lähes mahdoton selvittää.– Ja jos näin on, pystymmekö vastaamaan, käytetäänkö rahat

tehokkaasti? Tai saammeko selville, onko sukupolvien välinen rahanjako oikeudenmukainen?


Yhteiskuntatakuun tausta. Osa 2. Koulutuksen keskeyttäminen. Tilastokeskus.


Kritiikkiä nuorten huomioimisesta

• Nuorten elämäntilanteen huomiointi: nuorten koulutuksen ulkopuolella olemien välttämättä ole negatiivista tai pahaa.

• Koulutuksen ulkopuolella oleminen selitä mitään, vaan ongelmien syyt liittyvät hienojakoisemmin esimerkiksi perhetaustaan, alkoholismiin, hyväksikäyttöön tai vaikkapa elämänhallinnan ongelmiin.

• Kun resurssit joka tapauksessa ovat rajalliset, poliittiset toimenpiteet kohdennetaan niihin nuoriin, jotka on helposti siirrettävissä koulutukseen, ja ne nuoret, joiden ongelmat ovat pahentuneet, jäävät toimenpiteittä.

• On myös pelätty, että huomio kiinnittyy siirtymän työhön tai koulutukseen saavuttamiseksi pikemminkin kuin tämän siirtymän onnistumisen pitkäjänteiseksi tukemiseksi.


Hyvinvointikäsityksen muutos

• Suomalainen palvelujärjestelmä on rakennettu pahoinvointia poistamaan, ei hyvinvointia tukemaan.

• Tulevaisuuden haasteena on luoda palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat yhteisöjä ja osallistavat kansalaisia.

• Hyvinvointi syntyy osallisuuden ja arvokkuuden kokemuksista, ei vain resurssien jaosta tai tukitoimista.

• Hyvinvointi toimijuutena: hyvinvoinnin lähtökohtana on se, missä määrin tulen hyväksytyksi jäseneksi omaan ympäristööni.



Osallisuus – kahden ulottuvuuden kysymyksiä

• Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia.1. Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on

yhdessätoimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta.

2. Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta.

On tärkeä huomata, että nämä eri näkökohdat tuottavat erilaisia tuloksia. Onkin hyvä miettiä, mihin toiminnalla pyritään.

Osallisuuden ulottuvuudet (Kiilakoski, Gretschel, Nivala 2012)

1. Osallisuus tunnustettuna asemana– Osallisuus edellyttää, että on muodollisesti tunnustettu

toimijaksi, ei vain toiminnan kohteeksi.

2. Osallisuus edellyttää toimintaa.– Osallisuus edellyttää, että toimintaa syntyy.

3. Osallisuus tuottaa kokemuksen siitä, että on voinut osallistua.– Osallisuus edellyttää, että syntyy kokemus omasta

toiminnasta.• Toisin sanoen: osallisuudessa on kyse yksilön ja yhteisön

suhteesta.

Tomi Kiilakoski. Mitä nuorille kuuluu

14.10.2013

Arjen merkitys

• Sosiaalisen ympäristön keskeisyys hyvinvointitekijänä

• Nuoren sosiaalinen ympäristö muodostuu tavallisimmin perhe-, kaveri- ja harrastusyhteisöistä

– keskinäinen merkitys muuttuu nuoruusiän psykososiaalisen kehityksen mukaisesti perhekeskeisyydestä harrastus- ja kaveriyhteisöpainotteiseksi.

• Toimiva osallisuus harrastusyhteisössä voi paikata perhedynamiikan ongelmia, ja toisaalta toimiva perheyhteisö voi paikata kaverisuhteiden ongelmia.

– Osattomuuden kokemus kaikilla tavoilla voi aiheuttaa pitkäjaksoisia hyvinvointivaikutuksia.


”Ei sitä tuu yksin kauheesti ruvettua”

• T1: Yhteishenki on kans sillä lailla... Ja sit tietenki se hauskuus. Hauskaa pittää olla tietenki. Et se innostaa. Sitte.. No sano sie välillä.

• T2: No siis joo se yhteishenki, että meillä on aina hirveen hauskaa. Välillä Ohjaaja1 saa meitä vähän ”tytöt, tytöt, koittakaas nyt taas vähän keskittyä!”. Ja sitte se.. Luulen, että en ole hirveän omahyväinen jos mä sanon, että ollaan me varmaan vähän kehityttykki siinä improvisaatiohommassa, että ei enää mee niin säheltämiseksi silleen, että pysyy vähän kasassa.

• K: Nii, et se kehittyminen on sitte.

• T2: Niin ja..

• K: Yhteishenki, hauskuus ja...

• T2: Nii ja se kehitys ja sitte saa tehä. Ei sitä nyt yksin tuu kauheesti.. ruvettua.

Siivonen & Kotilainen. Haastattelumateriaali 2008-2010.


”Mitä se mulle kuuluu, mitä mä teen?” - Ismo Alanko.

(Piirros Marika Tervahartiala)


Mitä nuorille kuuluu? Lopputulemat.

• Mitä nuorille kuuluu? Vastaus kolmen kysymykseen:

• Yleisesti nuorille kuuluu hyvää. Mutta kysymys on myös muotoa: Mitä Sinulle kuuluu? – Nuorten oman tiedon tärkeys.

• Tukalassa taloudellisessa tilanteessa on helppoa sekoittaa säästöt ja investoinnit. Onko älliä vastata haasteisiin, vai reagoidaanko ongelmiin, kun ne pumpsahtavat esiin?

• Nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on kysymys toimijuudesta, ja kuulumisesta yhteisöihin. Siksi kysymys on myös siitä, mihin nuoret kokevat kuuluvansa?


Documents

Mitä nuorille kuuluu?