Erikoinen vesiekosysteemi Itämeri
Minun mereni on nimeltään Itämeri. Suomalaisena asun sen rannalla
ja saan onnekseni nauttia sen tarjoamista monista iloista
elämässäni. Itämeri on nuori ja matala sisämeri sekä meille tuttu
elinympäristö. Sen keskisyvyys on vain n. 54 metriä. Se on Atlantin
valtameren sivumeri ja Mustameren jälkeen toiseksi suurin
murtovetinen sisävesi. Itämeren rantavaltioita ovat Suomen ohella
myös kahdeksan muuta valtiota; Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro,
Latvia ja Liettua sekä Venäjä. Nämä valtiot
ympäröivät Itämerta. Itämeri on erikoinen meri, koska sen
vesi on murtovettä. Se tarkoittaa, että veden suolapitoisuus
vaihtelee eli on makean veden ja valtameren suolaisen veden
sekoitusta. Toiset osat merestä ovat vähäsuolaisempia kuin toiset.
Rannoilla jokien suistoissa ja Pohjanlahden ja Suomenlahden
perukoilla vesi on jo melkein makeaa vettä. Suolaista vettä pääsee
Itämereen lähinnä Tanskan salmien kautta.
kkk
Minun mereni alkaa heti kotiovelta. Asun Perniönjoen rannalla,
jokivartta pitkin on merelle matkaa n. 1 km. Lisäksi n. puolen
kilometrin päässä sijaitsee vielä Hästönlampi, joka on minulle
tärkeä paikka erityisesti kesäisin. Rannalta on mukavaa
lähteä
pienelle ajelulle merelle tai vaikkapa onkia!
Itämeren kasveista kaikkein runsaslajisin ryhmä on
kasviplanktonlevät. Kuvassa on ilmeisesti ahdinpartaa ja
ahvenvitaa, joita pienet kalanpoikaset käyttävät ravintonaan. Ne
kuuluvat uposlehtisten kasvien vyöhykkeeseen. Niitä on myös
monia muita lajeja kuten esim. panssarilevät ja
rakkolevät ja usein kesällä esiintyvä sinibakteeri eli
sinilevä. Se näyttää vihreältä hernekeitolta veden pinnalla ja on
myrkyllistä. Silloin on syytä välttää uimista ja erityisesti veden
joutumista suuhun. Levämyrkyt aiheuttavat ihmisille allergisia
oireita. Myös eläimille, kaloille ja linnuille ne ovat haitallisia.
Vesikasvillisuus on rehevää ja monipuolista suojaisissa
merenlahdissa.
Oheinen kuva on otettu kesällä 2013 veneretkeltä Hiittisiin.
Rantakasvien vyöhykkeellä kasvaa runsaasti lehtipuita, jotka
sietävät vedenpinnan nousua ja laskua. Rannassamme kasvaa esim.
tervaleppiä ja koivuja ja pihlajia. Joessa on kesäisin hyvin vilkas
veneliikenne, aaltojen vuoksi rannat ovat rauenneet ja puiden
juuret tulevat näkyviin. Kuvissa
tervaleppiä ja järvikaislaa. Järvikaisla, -ruoko,
-korte ja kurjenmiekka ovat esimerkkejä
ilmaversoisista kasveista, jotka kasvavat usein rannassa
erittäin korkeina ja tiheinä kasvustoina. Niillä
on juuri
ja maavarsi pohjaliejussa. Maavarteen kasvi varastoi
ravintoa. Rantakasveista käytetään yleisesti nimitystä
kaislikko.
Rantakukka kasvaa suurina rykelminä joen rannoilla. Se voi
kasvaa hyvinkin korkeaksi ja on erittäin näyttävä rantojen kukkija.
Se on esimerkki rantakasveista.
Itämeren linnusto on monipuolinen ja runsas. Monet
lintuharrastajat tulevat kaukaakin keväisin saaristoon bongaamaan
lintuja, sillä luodoilla ja saarissa elää runsaasti myös
harvinaisempia lintuja. Saaristomerellä elävät mm. lapintiirat,
ruokit ja riskilät. Suomen tunnetuin ja arvokkain lintuvesi on
Liminganlahti, jossa suuret määrät muuttolintuja levähtää keväisin
ja syksyisin. Monia lintuja on nykyään suojeltu suojeluohjelmilla,
jotta laji ei kuolisi sukupuuttoon. Suojeluohjelmilla pyritään
suojelemaan kansallisesti tärkeitä
ja arvokkaita luontoarvoja. On myös perustettu
lintujensuojelualueita, joille ei lintujen pesintäaikaan saa edes
rantautua. Suojelun haittavaikutuksena monet kannat ovat levinneet
jopa liikaakin, esim. merimetso, jonka uskotaan
jo tuhoavan puustoa ja kalalajeja. Kuvassa yksinäinen
kyhmyjoutsen poikanen, joka eksyi rantaamme viime syksynä
juuri kun talvi alkoi tehdä tuloaan.
ja muuta aluskasvillisuutta. Rannat voivat olla jyrkkiäkin,
joten ainakin veneiltäessä on syytä olla varovainen
rantautumisessa. Yläkuvassa veljeni kuvaamaa rantaa
Högsårasta.
www.itameriportaali.fi
fi.wikipedia.org/wiki/itameri
www.puhdasitameri.fi
www.wwf.maapallomme.itameri
Kuvat harmaahylkeestä wikimedia commons yleiset kuvat
Kaikki kuvat (paitsi harmaahylje 2 kpl) ovat omia kuvia omista
kuva-albumeista. Olen saanut luvan käyttää sekä veljeni että
äitini
ottamia kuvia.