Mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen

tarpeen arviointi

Opas työntekijän avuksi

2

Opas mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeen arvioinnista on tuotettu osana Kaste-rahoitteista Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille –hanketta. Hanke on ollut käynnissä Länsi-Suomen Kaste-alueella vuosina 2013–2015. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=19419&culture=fi-FI&contentlan=1 Asumisen tuen tarpeen arviointia on kehitetty yhdessä asiakkaiden, kuntien sosiaalitoimien, erikoissairaanhoidon sekä järjestöjen kanssa. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt käsillä oleva opas, joka antaa työkaluja ja keinoja laadukkaan ja kokonaisvaltaisen asumisen tuen tar-peen arvioinnin tekemiseen. Kehittämistyössä ovat olleet mukana: Helena Elmgren (Pori) Kirsi Friberg (Rauma) Kaisa Koskela (Keski-Satakunta) Salli Vuori (PoSa) Juhani Johansson (Kokemäki) Katriina Uusitalo-Perkola (Eura) Virpi Kallio (Eurajoki) Sinikka Piranen (Huittinen) Aarne Kuosmanen (Satakunnan sairaanhoitopiiri) Merja Laiho (Satakunnan sairaanhoitopiiri) Pirkko Portimojärvi (Satakunnan sairaanhoitopiiri) Marianne Friman (Satakunnan sairaanhoitopiiri) Jarkko Valkeapää (kokemusasiantuntija) Jonna Kuusela (kokemusasiantuntija) Matti Mäkelä (Pikassos) Kaisu-Leena Raikisto (Satakunnan sairaanhoitopiiri) Henna Kyhä (Satakunnan sairaanhoitopiiri) Oppaan on koonnut: Henna Kyhä (Satakunnan sairaanhoitopiiri)

3

Sisällys

1 Johdanto 4 2 Asiakaslähtöinen asumisen tuen tarpeen arvioinnin malli 6 3 Asumisen tuen tarpeen arvioinnin hyvät käytännöt 10

3.1 Huomioi asiakkaan ja hänen läheistensä tarpeet 10 3.2 Arvioi monipuolisesti 11 3.3 Toimi yhteistyössä 14 3.4 Käytä soveltuvia arviointivälineitä 14 3.5 Huomioi muuttuva palvelutarve 17 3.6 Hyödynnä arviointituloksia monipuolisesti 17 3.7 Huolehdi päätöksenteon läpinäkyvyydestä 18

4 Asumisen tuen tarpeen selvittämisen hyödyt ja haasteet 19

4.1 Saavutettavissa olevat hyödyt 19 4.2 Haasteet 20

Lähteet 21 Liitteet

Tarkistuslista kotikäynneille 22 Esimerkkejä toimintakyvyn arviointimenetelmistä 25

4

1 Johdanto

Mielenterveysasiakkaan asumisen tuen tarpeen arvioinnin tarkoitukse-na on tunnistaa ne tilanteet ja ympäristöt, joissa asiakas tarvitsee apua tai tukea, ja toisaalta ne tilanteet ja ympäristöt, joissa hän selviytyy omin voimin. Nykyisen palvelurakenteen mukaan asumisen tuen palveluista päättä-vät kuntien sosiaalityöntekijät sosiaalihuoltolain ja erityislainsäädännön perusteella. Tulevaisuudessa palvelut tullaan tuottamaan kuntaa suu-remmissa organisaatioissa, jolloin kaikilla toimijoilla tulee olla yh-teneväiset arviointitavat ja toimintamallit asumisen tuen tarpeen arvioin-nissa. Uudessa sosiaalihuoltolaissa keskeiset muutokset liittyvät sosiaalihuol-lon toteuttamiseen. Asumisen tuen tarpeen arvioinnin näkökulmasta merkittäviä uudistuksia on asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa, asia-kassuunnitelmassa ja monialaisessa yhteistyössä. Laissa on määritelty arvioinnista sen sisältö, tekijä, määräaika ja laadulliset tekijät. Palvelu-tarpeen arvioinnissa otetaan myös kantaa asiakkaan omatyöntekijän tarpeeseen. Samoin asiakassuunnitelman sisällöstä on säädetty uu-dessa sosiaalihuoltolaissa. Sosiaalihuollon ja muiden hallinnonalojen palveluja ja tukitoimia koskeva yhteinen suunnitelma voidaan laatia asi-akkaan suostumuksella. Suunnitelmassa tulee olla sen laatimiseen ja käyttöön nähden tarpeellisia tietoja. Sosiaalihuoltolaissa määritellään myös kotiin annettavat palvelut ensisijaisiksi suhteessa palveluihin, jot-ka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Asiakaskeskeisyyden, osallisuuden ym. tavoitteiden lisäksi laki paran-taa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen tarpeen arvioimisen tärkeys tiedetään ja tunnistetaan Satakunnassa. Kuntien välillä on kuitenkin huomattavia eroja siinä miten ne arvioivat mielenterveyskuntoutujien asumisen tarpeita. Kun asumisen tuen tarpeen arviointikäytännöt vaih-televat paljon, ei mielenterveyskuntoutujien yhdenvertaisuus toteudu, jolloin kuntoutujat voivat olla hyvinkin eriarvoisessa asemassa asuin-

5

kunnasta riippuen. Yhtenäistämällä arviointikäytäntöjä voidaan edistää laadukkaamman ja objektiivisemman arvioinnin toteutumista sekä pa-rantaa mielenterveyskuntoutujien yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluita. Käsillä oleva opas pyrkii osaltaan yhtenäistämään Satakunnan alueen mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen tarpeen arviointikäytäntöjä. Opas sisältää hyviä käytäntöjä laadukkaan arvioinnin tekemiseen sekä suosituksia luotettavista toimintakykymittareista. Lisäksi oppaassa ku-vataan asiakaslähtöinen asumisen tuen tarpeen arvioinnin malli, jonka avulla arvioinnin tekijä voi varmistua siitä, että asiakkaan ääni saadaan kuuluville ja hänen palvelutarpeensa näkyviksi. Kuvioon 1 on kuvattu asumisen tuen tarpeen arviointi osana asiakkaan koko palveluprosessia. Kuten kuviosta voi nähdä, koostuu palvelupro-sessi useista vaiheista, joista asumisen tuen tarpeen arviointi on yksi vaihe. Käytännön työssä kaikki vaiheet eivät aina toteudu ja välillä voi-daan palata prosessin edellisiin vaiheisiin. Asiakkaan näkökulmasta palveluprosessi voi hahmottua monimutkaisena. Siksi asiakkaan neu-vontaan ja ohjaukseen tulisi kiinnittää huomioita koko prosessin ajan.

Kuvio 1. Asumisen tuen tarpeen arviointi osana palveluprosessia.

6

2 Asiakaslähtöinen asumisen tuen tarpeen arvioinnin malli

Seuraavassa on kuvattu yleisellä tasolla asiakaslähtöinen asumisen tu-en tarpeen arvioinnin malli. Mallin keskiössä on asiakas ja hänen osal-listumisensa omaa asumistaan ja asumisen tarpeitaan koskevaan arvi-ointiin ja suunnitteluun. Malli koostuu seitsemästä vaiheesta, joista val-taosassa asiakas on mukana.

1. Arvioinnin tarve

Vastuu arvioinnin tekemisestä on sillä taholla, missä asiakkuus sillä hetkellä on.

Arvioinnin tekijänä voi tilanteesta riippuen olla omahoitaja, sosiaali-työntekijä, toimintaterapeutti, psykologi, sosiaaliohjaaja, kuntou-tusohjaaja jne.

2. Yksilöllisen elämäntilanteen kuvaus

Asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen kuvaus; tietoa kootaan poti-lastietojärjestelmästä, asiantuntijoilta, ammattilaisilta, asiakkaalta, omaiselta/läheiseltä jne.

Huomioidaan asiakkaan toiveet ja odotukset.

3. Arvioinnin suunnittelu

Neuvottelu asiakkaan kanssa muun muassa siitä miksi arviointia teh-dään, mihin asioihin arviointi tulisi kohdentaa, milloin ja missä arvioin-tia tehdään sekä keitä siihen osallistuu.

4. Asiakkaan asumisen tuen tarpeen arviointi

Luotettavien yhteisesti sovittujen mittareiden valinta ja käyttö.

Asiakkaan kokonaistilanteen monipuolinen arviointi.

Kotikäynti (ks. Liite 1. Kotikäynnin tarkistuslista).

7

Kuvio 2. Asiakaslähtöinen asumisen tuen tarpeen arviointimalli.

1. Arvioinnin tarve: Asiakkaan, omaisen tai viranomaisen huoli asiak-kaan pärjäämisestä kotona tai palveluasumisyksikössä toimii lähtöpis-teenä arviointiprosessille. Tarve arvioinnille voidaan esittää joko suulli-sesti tai kirjallisesti (esim. lähete tai toimeksianto), jossa kuvataan arvi-oinnin tarve ja määritellään sen tarkoitus. Arvioinnin tekee aina toimin-takykyyn tai siihen vaikuttaviin seikkoihin perehtynyt asiantuntija. 2. Yksilöllisen elämäntilanteen kuvaus: Arviointiprosessin toisessa vaiheessa on tärkeää asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen ja -historian kartoitus. Asiakkaasta siihen mennessä kertynyttä tietoa koo-taan niin potilastietojärjestelmästä, muista dokumenteista kuin muilta ammattilaisilta ja asiantuntijoilta. Tämän jälkeen keskustellaan asiak-kaan kanssa ja kuullaan hänen elämänhistoriansa, mielenkiinnon koh-teet, odotukset ja toiveet. Myös asiakkaan omaisia ja lähiverkostoa, jotka usein ovat tärkeitä henkilöitä mielenterveyskuntoutujan elämänti-lanteen kartoituksessa, voidaan kuulla asiakkaan suostumuksella.

6. Keskustelu moniammatillisen tiimin kanssa arvioinnin tuloksis-ta. Dokumentointi ja jatkotoimenpiteet.

Asiakkaan ja omaisen läsnäolo on tärkeää.

Mahdollisesti kutsutaan myös kokemusasiantuntija mukaan.

Tarkoituksena on sopia jatkojärjestelyistä.

Asiakkaan kannalta ryhmän kokoonpano ei saa muodostua liian suu-reksi.

5. Keskustelu asiakkaan ja omaisen kanssa arvioinnin tuloksista ja jatkosuunnitelmista

Keskustelun tarkoituksena on antaa asiakkaalle ja omaiselle realis-tista tietoa jatkosuunnitelmia tehtäessä.

7. Seuranta

Asumisen tuen tarvetta on tarkistettava säännöllisesti tai aina kun toimintakyvyssä tai muussa tilanteessa tapahtuu merkittäviä muutok-sia.

8

Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen asiakkaan ja arvi-oinnin tekijän/tekijöiden välille on arvioinnin onnistumisen kannalta en-siarvoisen tärkeää. Vuorovaikutussuhteen rakentamisessa kannattaa lähteä liikkeelle asiakkaan määrittelemistä asioista. Luottamus rakentuu ajan kanssa, ja siinä korostuvat arvioijan sosiaaliset taidot, kärsivälli-syys ja kyky kohdata asiakas aikuisena ihmisenä. 3. Arvioinnin suunnittelu: Perinteisesti asiantuntijat ovat suunnitelleet arvioinnin toteutuksen ja sisällön itse ja arvioitava asiakas on ollut arvi-ointiprosessin kohteena. Asiakaslähtöisessä arvioinnissa arvioinnin suunnittelu tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Käytännössä tämä tar-koittaa yhteistä keskustelua siitä, mihin asioihin arvioinnissa tulisi kiin-nittää huomiota, mitä menetelmiä on käytettävissä, mitä menetelmiä asiakas pitää tarkoituksenmukaisina sekä missä ja milloin arviointia tehdään ja keitä siihen osallistuu. Esimerkiksi kotikäyntien onnistumisen kannalta näillä tekijöillä on tärkeä merkitys. Yhteinen keskustelu tule-vasta arvioinnista lisää luottamusta, sitouttaa asiakasta ja takaa näin arvioinnin paremman onnistumisen. Asiakkaalle voi antaa myös kirjallis-ta informaatiota arvioinnin sisällöstä ja toteutuksesta. 4. Asiakkaan asumisen tuen tarpeen arviointi: Mittarien tarkoituk-senmukaisessa valinnassa tulee kiinnittää huomiota niiden käyttötarkoi-tukseen, käyttöalueeseen ja mittauksellisiin ominaisuuksiin (ks. tar-kemmin oppaan luku 3.4). Mittareiden valinnassa tärkeää on käyttää kunnassa, organisaatiossa tai yksikössä yhteisesti hyväksyttyjä mittarei-ta. Toimintakyvyn arvioinnissa kotikäynnin tekeminen on tärkeää. Asi-akkaan kotiympäristöön tutustuminen lisää yksilöllisen kuvan muodos-tumista asiakkaasta. Kotikäynnin apuna voi hyödyntää liitteessä 1 ole-vaa kotikäynnin tarkistuslistaa. 5. Keskustelu asiakkaan ja omaisen kanssa arvioinnin tuloksista ja jatkosuunnitelmista: Keskustelu tuloksista on tärkeää, jotta asiakkaal-la ja hänen läheisillään olisi realistista tietoa jatkosuunnitelmia ja esi-merkiksi mahdollisia kotiutumispäätöksiä tehtäessä.

9

6. Keskustelu moniammatillisen tiimin kanssa arvioinnin tuloksis-ta. Dokumentointi ja jatkotoimenpiteet: Moniammatillisen tiimin kanssa käydyn neuvottelun tarkoituksena on sopia jatkojärjestelyistä, joten asiakkaan ja mahdollisesti hänen läheistensä läsnäolo näissä neuvotteluissa on tärkeää. Moniammatilliseen tiimiin voi asiakkaan suostumuksella kutsua myös kokemusasiantuntijan. Arvioinnin tulokset voidaan dokumentoida sen jälkeen, kun niistä on keskusteltu asiakkaan kanssa. Jatkosuunnitelman dokumentointi voidaan saattaa loppuun, kun asioista on sovittu yhdessä. 7. Seuranta: Jotta mielenterveyskuntoutujat eivät jää tarpeettomasti pitkiksi ajoiksi heille kerran osoitettuun palveluasumispaikkaan, on asumisen tuen tarvetta tarkistettava säännöllisesti tai aina kun toiminta-kyvyssä tai muussa tilanteessa tapahtuu palvelujen tarpeeseen vaikut-tavia muutoksia.

10

3 Asumisen tuen tarpeen arvioinnin hyvät käytännöt

3.1 Huomioi asiakkaan ja hänen läheistensä tarpeet

Lähtösysäys arvioinnin tekemiselle nousee asiakkaan, omaisen tai vi-ranomaisen huolesta mielenterveyskuntoutujan pärjäämisestä kotona tai asumispalveluyksikössä. Useimmiten arvioinnin tekevät sosiaali- ja/tai terveydenhuollon työntekijät yhdessä mielenterveyskuntoutujan kanssa. Käytännöistä riippuen potilaan osallisuus omaa asumista kos-kevissa päätöksissä voi kuitenkin vaihdella. Asumisen tuen tarpeen arvioinnissa tarkastellaan mielenterveysasiak-kaan arjesta selviytymistä sekä hänen elämäntilannettaan kokonaisval-taisesti. Asumisen tuen tarpeen arviointi tulisi tehdä aina asiakaslähtöi-sesti ja mielenterveyskuntoutujan tulisi saada osallistua oman asumi-sensa suunnitteluun ja omien tarpeidensa arviointiin. Arvioinnin tulisi ol-la vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa asiakas nähdään aktiivisena toi-mijana ja oman elämänsä parhaana asiantuntijana. Myös omaiset ja lähiverkosto ovat tärkeässä roolissa arjen sujumiseen liittyvien asioiden arvioimisessa. Heidän konkreettinen panoksensa mie-lenterveyskuntoutujan päivittäiseen elämänhallintaan sekä heidän nä-kemyksensä kuntoutujan tarpeista ja voimavaroista on tärkeää huomi-oida arviointitilanteessa. Keskeistä on muistaa, että asiakas itse määrit-telee itse sen, kuka hänen läheisensä on. Arviointitilanteessa kuullaan kaikkia mukana olevia osapuolia tasapuolisesti. Tärkeää myös on, että osapuolet kokevat tulleensa kuulluksi.

11

3.2 Arvioi monipuolisesti

Arvioinnin tarkoituksena on selvittää mielenterveysasiakkaan elämänti-lanteen kokonaiskuvaa mahdollisimmin kattavasti. Tällöin on kiinnitettä-vä huomiota ihmisen toimintakykyyn sekä elämänhallintaan. Toimintakykyä voidaan tarkastella eri lähtökohdista joko voimavaraläh-töisesti, eli kuinka paljon toimintakykyä on jäljellä tai todettuina toiminta-kyvyn vajeina. Arvioinnilla saadaan tietoa asiakkaan jäljellä olevasta toimintakyvystä ja niistä osa-alueista, joita tulisi kehittää, jotta itsenäi-nen asuminen olisi mahdollista. Kattavassa arvioinnissa on huomioitava toimintakyvyn eri osatekijät: fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky. Erityisen tärkeää on selvittää sekä objektiivinen että subjektiivinen toimintakyky. Monesti ulkopuolisen käsitys asiakkaan toimintakyvystä ja henkilön it-sensä käsitys omasta toimintakyvystä voivat poiketa toisistaan. Lisäksi asuin- ja elinympäristöön liittyvät, toimintakykyyn vaikuttavat tekijät, tuli-si määrittää arvioitaessa asumisen tuen tarvetta. Kuvioon 3. on koottu toimintakyvyn arviointiin liittyviä huomioitavia asioita.

12

Fyysinen toimintakyky:

päivittäiset perustoiminnot ja arjen askareet, kuten ravitse-

mus, lepo, ajanhallinta, hygienia, kaupassa käynti jne.

liikuntakyky, liikkuminen kotona ja kodin ulkopuolella

lääkehoidon sujuminen

mielekäs vapaa-ajanvietto ja yhteydenpito sosiaaliseen ver-

kostoon

työelämä ja opiskelu

Kognitiivinen toimintakyky:

muisti ja oppiminen

keskittyminen, tarkkaa-

vuus ja hahmottaminen

tiedon käsittely, ongel-

mien ratkaisu ja toimin-

nanohjaus

kielellinen toiminta

oman terveydentilan ja

toimintakyvyn realisti-

nen ymmärtäminen

Psyykkinen toimintakyky:

persoonallisuus

itsearvostus

mieliala, tunteiden il-

maisu ja käsittely

mielenterveyden häiriöt

omat voimavarat

erilaisista haasteista

selviytyminen

Sosiaalinen toimintakyky:

kyky ilmaista itseään

sosiaaliset verkostot, suhteet omaisiin ja ystäviin, sosiaalisten

suhteiden sujuvuus

asumismuoto (yksin vai yhdessä muiden kanssa)

osallistuminen toimintaan kodin ulkopuolella, vapaa-ajan viet-

to ja harrastukset yhdessä toisten kanssa, elämän mielekkyys

13

Kuvio 3. Mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeessa huomioitavia toimintakykyyn liitty-viä tekijöitä.

Taloudelliset tekijät:

kyky huolehtia raha-

asioista

käytössä olevat taloudel-

liset voimavarat ja mah-

dolliset lisätuen tarpeet

Ympäristötekijät:

asunnon varustetaso,

lähi- ja asuinympäristön

esteettömyys (lähipalve-

luiden saatavuus, liik-

kumista vaikeuttavat te-

kijät, kuten hissittömyys)

Omaiset ja lähiverkosto:

omaisten ja lähiverkos-

ton kuuleminen

omaisten ja läheisten

voimavarat ja heiltä saa-

tu apu sekä avun sito-

vuus

Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat riskitekijät:

esim. unen muutokset, mielialan muutokset, päihteiden käyttö,

eristäytyneisyys, yksinäisyys, liiallinen sosiaalisuus jne.

Muuta huomioitavaa:

somaattisen terveydenti-lan kartoittaminen sään-nöllisesti

päihteiden käyttö

14

3.3 Toimi yhteistyössä

Mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen tarpeet tulisi arvioida yhden-mukaisesti niin, että kansalaiset olisivat mahdollisimman yhdenvertai-sessa asemassa riippumatta siitä, missä kunnassa, organisaatiossa tai yksikössä heidän palvelutarpeensa arvioidaan. Arvioinnin tulisi perustua organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön asiakkaan ja hänen läheisten-sä kanssa. Laadukas asumisen tuen tarpeen arviointi syntyy yhteistyön tuloksena tiimissä, johon voi kuulua mielenterveyskuntoutujan lisäksi sosiaalityön, kuntoutuksen, hoitotyön, lääketieteen jne. ammattilaisten asiantunte-musta. Mielenterveyskuntoutujan tarpeet ratkaisevat millainen on lopul-ta tiimin kokoonpano ja kunkin henkilön panos. Mikäli moniammatillista ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ei käytetä palvelutarpeen selvit-tämisessä, voi osa asiakkaiden tuen tarpeista jäädä tunnistamatta.

3.4 Käytä soveltuvia arviointivälineitä

Erilaisia arviointivälineitä on kehitetty erilaisiin tarpeisiin, mutta juuri mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyen ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä mittaria. Tällä hetkellä jokainen kunta, organisaatio tai yk-sikkö päättää itse, miten arvioi asumispalvelutarpeet ja mitä työkaluja tai mittareita arvioinnin tukena käyttää. Osaltaan tästä johtuen arvioinnit ovat myös hyvin eritasoisia. Olemassa oleviin arviointimenetelmiin tulee perehtyä huolellisesti. Vali-tun välineen tulee olla käyttökelpoinen juuri sille asiakkaalle, siinä ym-päristössä ja siihen käyttötarkoitukseen, johon sitä on tarkoitus käyttää. Asiakkaan edun mukaista on kerätä tietoa monipuolisesti; havainnoiden ja haastatellen asiakasta ja hänen läheisiään. Oleellista on myös pohtia minkä ammatin edustaja olisi soveliain valittua arviointivälinettä käyttä-mään. Luotettavien arviointitulosten saaminen edellyttää, että tiettyä ar-viointivälinettä käyttävät ymmärtävät menetelmään liittyvät käsitteet samalla tavoin.

15

Arviointimenetelmän käyttökelpoisuutta tulisi arvioida selvittämällä aina-kin:

A. Käyttötarkoitus Kaikki arviointimenetelmät on laadittu jotakin tiettyä tarkoitusta varten, tietyistä arvo- ja teoreettisista lähtökohdista käsin. Näiden lähtökohtien tulisi olla yhtäläisiä oman käyttötarkoituksen kanssa. Esimerkiksi laitos-hoidon tarpeisiin kehitetyllä hoitoisuusmittarilla ei voida arvioida henki-lön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista kotona.

B. Käyttöalue Monet arviointimenetelmät on laadittu käytettäväksi tietyssä toimin-taympäristössä, jolloin niitä voidaan luotettavasti käyttää vain näissä nimenomaisissa toimintaympäristöissä. Useimmiten arviointimenetelmät on myös kehitetty jotakin tiettyä ikä- tai asiakasryhmää varten, jolloin niitä ei voida sellaisenaan käyttää muiden ryhmien kohdalla.

C. Mittaukselliset ominaisuudet Käytettävän mittarin tulisi olla tarkka (reliaabeli) ja pätevä (validi) eli sen tulisi mitata luotettavasti oikeaa asiaa. Mittarin luotettavuus kannattaa tarkistaa kirjoitetuista julkaisuista. Esimerkiksi mikäli väline arvioi itsestä huolehtimisen toimintoja, ei tuloksia voida yleistää koskemaan muita ko-tona tehtäviä toimintoja. Seuraavat kysymykset ovat hyödyllisiä arviointimenetelmiä valittaessa:

- Millä arviointimenetelmällä / -menetelmillä asiakkaan toimintakykyä saadaan arvioitua palvelutarpeen selvittämisen edellyttämässä laajuudessa?

- Mitä taitoja, ammattia ja koulutusta menetelmien käyttö edellyttää? - Mittaavatko / arvioivatko valitut mittarit juuri sitä, mitä on tarkoitus

mitata / arvioida? - Soveltuuko menetelmä arvioinnin kohteena olevan asiakkaan arvi-

ointiin? Esim. onko menetelmä/mittari tarkoitettu mielenterveys-kuntoutujan arviointiin? Onko arviointiympäristö sama kuin mihin ne on suunniteltu? Onko menetelmä/mittari tarkoitettu vain tietyn ikäisten henkilöiden arviointiin?

16

- Onko menetelmä/mittari käyttökelpoinen? Onko mittari helppokäyt-töinen? Kauanko toimintakyvyn arviointi kestää kyseisillä välineil-lä? Onko aika järkevä suhteessa käytössä oleviin resursseihin ja palvelutarpeen selvittämisen edellyttämään laajuuteen?

- Onko välineiden käyttö ja tulosten tulkinta esitetty selkeästi käsikir-jassa tai muussa ohjeistuksessa?

- Mitä tiedetään välineiden luotettavuudesta (reliabiliteetti), pätevyy-destä (validiteetista) ja herkkyydestä havaita muutoksia?

Satakunnan alueella on laadittu päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laatukriteeristö, joka kokoaa yhteen voimassaolevaa lainsäädäntöä ja kansallisia suosituksia, joita tulisi ottaa huomioon päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Yhtenä suosi-tuksena laatukriteeristössä on esitetty, että jokaisessa asumispalvelu-yksikössä toimintakyvyn arvioinnin tueksi olisi käytössä jokin toiminta-kykymittaristo tai työkalu. Esimerkkinä on esitetty esimerkiksi kehitys-vammaliiton Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko PSYTO tai menetelmä psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamisen –kirja TOI-MI. (ALVA-hanke.) Kumpikin mittari on kuitenkin pääasiassa kehitetty kehitysvammaisten toimintakyvyn arviointiin, ja ne kuvaavat vain psy-kososiaalista toimintakykyä. Onnistunut arviointi on vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa toimintakyky arvioidaan esimerkiksi keskustellen ja havainnoiden. Tällöin valittu arvi-ointimenetelmä, kuten toimintakykymittari, toimii arvioinnin apuvälinee-nä, jonka avulla toimintakyvyn muutoksia, puutteita tai vahvuuksia on helpompi kuvata ja todentaa. Mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeen arviointiin soveltuvia arviointimenetelmiä on esitelty tarkemmin liitteessä 2.

17

3.5 Huomioi muuttuva palvelutarve Mielenterveyskuntoutujan toimintakyvyn arvioinnissa on tärkeää huomi-oida se, etteivät toimintakyky ja avuntarve ole pysyviä tiloja, vaan eri te-kijöiden vaikutuksesta johtuen muuttuvia. Toimintakyky voi heikentyä tilapäisesti esimerkiksi akuutin sairauden tai kriisin, kuten läheisen me-nettämisen takia. Tilapäinen vaihtelu voi aiheutua myös sairauden luon-teesta johtuen. Toimintakyky voi myös parantua, esimerkiksi tavoitteelli-sen kuntoutus-, hoito- ja palvelukokonaisuuden ansiosta. Lisäksi erilai-set muutokset toimintaympäristössä voivat vaikuttaa henkilön mahdolli-suuksiin suoriutua. Toimintakykyä ja siten myös palvelujen tarvetta arvioitaessa onkin tär-keää ymmärtää tämä dynaamisuus: palvelujen tulee joustaa ja muuttua henkilön tarpeiden muuttumisen myötä. Mielenterveysasiakkaan tilan ja tilanteen arviointi tulee tapahtua pidempiaikaisella kokonaisseurannalla, jolloin toimintakyky ja palvelutarve tulee selvittää säännöllisesti tai aina, kun hänen toimintakyvyssään tai muussa tilanteessaan tapahtuu palve-lujen tarpeeseen vaikuttavia muutoksia.

3.6 Hyödynnä arviointituloksia monipuolisesti

Systemaattisesti toteutettujen arviointien tuloksia voidaan hyödyntää sekä yksilötasolla että kunnan, organisaation tai yksikön tasolla palvelu-järjestelmää kehitettäessä. Yksilötasolla arviointituloksia voi hyödyntää:

- toimintakyvyn muutoksen seurannassa - palvelutarpeen selvittämisessä ja palveluohjauksessa - osana asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelun suunnittelua,

toteutusta ja arviointia - arvioitaessa ja seurattaessa kuntoutuksen tai muiden vastaavien

toimenpiteiden ja/tai annettujen palvelujen vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn ja avuntarpeeseen

18

Kunnan, organisaation tai yksikön tasolla arviointituloksia voi hyödyn-tää:

- toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa - resurssoinnissa ja kustannusten arvioinnissa - toiminnan vaikuttavuuden arvioimisessa - kunnan palvelurakenteen ohjauksessa ja määrittämisessä - vertailu eri kuntien, yksiköiden, osastojen jne. välillä

3.7 Huolehdi päätöksenteon läpinäkyvyydestä

Asumisen tukipalveluiden myöntämiseen liittyvien päätösten tulee pe-rustua todettuun palveluiden tarpeeseen. Osittain tai kokonaan kieltei-set päätökset on perusteltava. Päätösten läpinäkyvyyden ja oikeuden-mukaisuuden turvaamiseksi prosessin ja kerättyjen tietojen huolellinen kirjaaminen on keskeistä.

19

4 Asumisen tuen tarpeen selvittämisen hyödyt ja haasteet

4.1 Saavutettavissa olevat hyödyt Asiakkaiden toimintakykyä arvioidaan, kun selvitetään asiakkaan hoi-don, kuntoutuksen ja palveluiden tarpeita, suunnitellaan niiden sisältöjä ja asetetaan tavoitteita sekä seurataan hoidon ja kuntoutuksen vaiku-tuksia. Lisäksi arviointi voi auttaa asiakkaan voimavarojen ja vahvuuk-sien tunnistamisessa ja siten tukea hänen selviytymistään. Mittarilla tuo-tetulla tiedolla voidaan myös arvioida, hoidetaanko mielenterveysasiak-kaat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Psykiatriassa on suuntana viimevuosina ollut sairaalahoidon potilas-paikkojen vähentäminen ja hoitoaikojen lyhentäminen. Suuntauksesta huolimatta sairaalajaksot eivät ole vähentyneet samassa suhteessa. Yhä enemmän on niin sanottuja pyöröovipotilaita, joilla on toistuvia sai-raalajaksoja. Osittain tämä voi johtua avohoidon palvelujärjestelmästä ja hoitoaikojen lyhenemisestä, mutta kyse voi olla myös puutteellisista asumisratkaisuista ja siitä, ettei potilaiden palvelutarpeita aina tunniste-ta oikein ja riittävällä tarkkuudella. Parhaimmillaan kokonaisvaltainen asiakkaan tarpeet huomioiva arviointi voi johtaa hyvään, kustannustehokkaaseen ja oikea-aikaiseen hoitoon, kuntoutukseen ja palveluihin. Yhtenäiset käytännöt edistävät palvelujen oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohdentumista erilaisille asumisen tuen tarvitsijoille. Lisäksi arvioinnilla voidaan perustella priorisointia pal-veluissa, joihin ei ole subjektiivista oikeutta.

20

4.2 Haasteet Arviointikäytäntöjen yhtenäistäminen Satakunnan alueella on tarpeen, jotta mielenterveyskuntoutujat saavat tasapuolisesti tarvitsemiaan pal-veluita. Erilaisten toimintakyky- tai muiden mittaristojen tuominen arvi-oinnin ja päätöksenteon tueksi on kuitenkin jossain määrin haaste. Uh-kakuvana on, että keskitytään liian paljon kriteeristöihin ja mittareihin, jolloin byrokratia kasvaa, eikä asiakasta kuulla. Jotta mittaristot ja kri-teerit eivät muutu itseisarvoksi, olisi aina syytä muistaa, että mittarit ovat vain yksi apuväline toimintakyvyn tai asumispalveluiden arvioinnis-sa. Lisäksi mittaristoja valittaessa olisi aina kiinnitettävä huomiota sii-hen, miten asiakkaan osallisuus huomioidaan prosessissa. Yhä niukkenevat kuntien resurssit luovat myös oman haasteensa. Use-at arviointimittarit ovat maksullisia. Lisäksi työntekijöiden kouluttaminen mittarin käyttöön vaatii resursseja. Haastava tilanne myös syntyy, mikäli kunnan budjetissa ei ole varattu riittävää määrärahaa arvioinnissa to-dettuun palvelun tarpeeseen.

21

Lähteet Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laatukriteeristö. ALVA - Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja muiden eri-tyisryhmien asumispalveluiden laadunhallinnan kehittämishanke. TOIMIA- työryhmän suositus 2012. Mielenterveysongelmiin liittyvä toi-mintakyvyn arviointi. Luettu 10.11.2014. http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2012/01/12/suositus_mielenterveysongelmiin_liittyva_toimintakyvyn_arviointi_1.pdf Toimintakyvyn arviointi. THL. Luettu 8.12.2014. http://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/toimintakyvyn-arviointi Uusi sosiaalihuoltolaki. Luettu 1.12.2014. http://www.stm.fi/sosiaalihuoltolaki Vammaispalvelujen käsikirja. Sosiaaliportti. Luettu 1.12.2014. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujenkasikirja/tyovalineitat/arviointimenetelmia/toimintakyvyn-arviointi/

22

Liite 1 Tarkistuslista kotikäynneille Päivämäärä: Nimi ja henkilötunnus: Osoite: Kotikäynnin tarkoitus/tavoite: 1. Asiakkaan asunto Missä kerroksessa asunto on? Onko talossa hissiä? Asunnon koko Huoneet 2. Toimintakokonaisuudet Itsestä huolehtiminen Hygienia/Peseytyminen Vaatteiden vaihto Ravitsemus Lääkitys Asioiminen ja kotielämä Asioiminen Kotielämä Siivous/siisteys Ilmanlaatu Kodinkoneet Pyykit (pesukone/pyykkitupa) Säilytys (myös jääkaapin sisältö) Tarvittavat välineet liittyen kodinhoitoon Ruoanlaitto Tiskaus Roskat Asumismuoto (vuokra/omistus) Juoksevat maksut

23

Vapaa-ajan viettäminen Vapaa-ajanviettotavat Ajanvietto kotona Kiinnostuksen kohteet Harrastukset kotiympäristössä Lepo Onko asiakas nukkunut? Nukkumapaikka (onko sopivaa paikkaa nukkumiselle)? Missä hän on nukkunut? Ovatko petivaatteet paikoillaan? 3. Taidot Sosiaaliset taidot Vuorovaikutus/kommunikointi Naapureihin suhtautuminen Vieraisiin ihmisiin suhtautuminen Prosessuaaliset taidot Käyttääkö asiakas asianmukaisesti työvälineitä? Pystyykö asiakas etsimään ja pitämään mielessään tietoa? Pystyykö asiakas keskittyneenä toimintaan sen kaikkien vaiheiden aikana? Työskenteleekö asiakas järjestelmällisesti? Kykeneekö asiakas muuttamaan toimintaansa tilanteen vaatiessa? 4. Ympäristössä selviytyminen Miten ympäristö mahdollistaa/estää toimintaa? Kulttuurisen ympäristön vaikutus Asunnon yleisilme Miten asunnossa mahtuu liikkumaan (huom. tavaroiden asettelu)? Onko tavarat varastoitu asianmukaisesti? Vastaako koti asiakkaan kertomaa? Asumisviihtyvyys Sisustus Ilmapiiri/tunnelma Kodinomaisuus Onko kotona häiriötekijöitä tai jotain muuta erityistä?

24

Aikaan orientoitumiseen liittyviä asioita (kalenteri) Tottumukset ja tavat kotona Miten asiakas toimii ja on kotona (toiminnanmuotojen tai toimintakokonaisuuksien kautta)? Onko toiminnallista ongelmaa? Millä tavalla näkyy kotona? Lähiympäristön kiinnostuksen kohteet tai harrastusmahdollisuudet Kulkuyhteydet Miten asiakas pääsee tarvitsemiinsa paikkoihin? Julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen/ tarvitseeko liikkua julkisilla? Etäisyydet esim. juna-asemalle Onko mahdollisuus käyttää autoa? Tietääkö asiakas missä eri palvelut sijaitsevat? Palveluiden etäisyys kodista Apteekki Kela, Työvoimatoimisto Kauppa Harrastusmahdollisuudet Sosiaalinen ympäristö Potilaan roolit Perheen tilanne Perheen, läheisten tai tuttavien näkemys tilanteesta Asumispalvelutyöntekijöiden näkemys tilanteesta Naapurussuhteet Palvelujen ja tuentarve 5. Asiakkaan oma näkemys kotielämästään Asiakkaan oma näkemys pärjäämisestä ja tuen tarpeestaan Asiakkaan oma näkemys ongelmista/haasteista Oma tyytyväisyys tilanteeseensa/asumismuotoonsa Viihtyykö asiakas omassa asunnossaan? Asiakkaan oma tahto ja toiveet 6. Muuta huomioitavaa

Lähde: Tarkistuslistan pohjana on vuonna 2013 Metropolia Ammattikorkeakoulun (Tiina Valto-nen & Mira Veijalainen) ja HUS Peijas psykiatrian toimintaterapeuttien kanssa yhteistyössä laa-dittu kotikäyntien tarkistuslista psykiatrian toimintaterapeuteille.

25

Liite 2 Esimerkkejä toimintakyvyn arviointimenetelmistä:

TUVA:

Osittain ICF -luokitukseen pohjautuva mielenterveysasiakkaan toimintaky-vyn arvioinnin mittari.

Mittarin avulla arvioidaan asiakkaan toiminnallista suoriutumista, avun ja tu-en tarvetta päivittäisissä toiminnoissa, oireiden vaikutusta toiminnoista suo-riutumiseen sekä asiakkaan hoitoisuutta hoitajan kokemana.

Mittaria voi hyödyntää yksilötasolla, toiminnan kehittämisessä ja arvioinnis-sa, kunnan ja valtakunnan tasolla.

Mittarin ovat kehittäneet yhteistyössä MainioVire, Kuntamaisema ja Suomen Kuntaliitto ry:n omistama FCG Finnish Consulting Group.

Tiedot tallentuvat TUVATAR-tietojärjestelmään.

Nopea ja helppo käyttää ja hallita, mahdollistaa jatkuvan seurannan.

Tehdään yhdessä asiakkaan kanssa.

Satakunnan alueella käytössä Porin kaupungilla sekä osassa Satakunnan alueen asumispalveluyksiköitä.

Vaatii maksullisen koulutuksen ja ohjelmiston.

Lisätietoa: http://www.fcg.fi/fin/konsultoinnin_piilosivut/tuva_toimintakykymittari

Mielenterveystyön RAI:

ICF -luokitukseen pohjautuva hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten laaja arviointi- ja seurantajärjestelmä (koti- ja laitoshoidon järjestelmät).

Työväline asiakastasolla, palvelun ohjauksessa, johtamisen tasolla ja kunta-tasolla.

Soveltuu mielenterveysasiakkaille, toteutetaan haastatellen ja/tai havainnoi-den.

Kansainvälinen, käytössä yli 30 maassa.

THL hallinnoi RAI-järjestelmää Suomessa.

Kerätyn tiedon käyttökelpoisuus perustuu lukuisissa maissa validoituihin ky-symyslomakkeisiin, joiden avulla arvioidaan psykiatristen potilaiden palvelu-tarve.

Koska mittari laaja, voi olla raskas ja aikaa vievä tehdä. Mahdollistaa seu-rannan.

Vaatii maksullisen koulutuksen ja RAIsoft-ohjelmiston.

Lisätietoa: http://www.thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelujen-ja-hoidon-laatu/rai-vertailukehittaminen/tietoa-rai-jarjestelmasta/mika-on-rai

26

ASTA:

ICF -luokitukseen osittain pohjautuva haastatellen tai havainnoiden suoritet-tava kotona tehtävien toimintojen arviointi.

Arvioi tarvittavan avun määrää ja laatua sekä mm. avuntarpeen mahdollista päivittäistä vaihtelua.

Soveltuu mielenterveysasiakkaille.

Huomioi sosiaalisen toimintakyvyn niukasti.

Suomen- ja ruotsinkielinen

Ilmainen, ASPA-säätiön kehittelemä mittari.

Lisätietoa: http://www.aspasaatio.fi/kehitt%C3%A4minen-ja-vaikuttaminen/asta%E2%84%A2-asumisen-toimintojen-arviointiin

WHOQOL-BREF – elämänlaadun mittari:

Yleistä elämänlaatua mittaava mittari. ICF-luokitukseen pohjautuva.

Mittari arvioi ihmisen tyytyväisyyttä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin ja elinympäristöön.

Nopea täyttää, tehdään joko haastatellen tai asiakas täyttää kyselylomak-keen itse.

Ilmainen, mittarin käyttö edellyttää lupaa WHO:lta, jonka Suomessa myön-tää THL.

Lisätietoa: http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/134/ SOFAS (Social and Occupational Functioning Assesment Scale):

ICF-luokitukseen pohjatuva.

Mittarilla arvioidaan mielenterveyspotilaan sosiaalista ja ammatillista toimin-takykyä.

Tarkoitettu lähinnä heikentyneen toimintakyvyn kuvaamiseen, ei toimintaky-vyn vahvuuksien kuvaamiseen.

Mittari ei anna kuvaa siitä, missä toimintakyvyn eri osa-alueissa arvioitava tarvitsee tukea.

Mittarissa puutteita ajatellen asumisen tuen tarpeen ja itsenäisen arjen sel-viytymisen näkökulmaa.

Soveltuu toistuvaan arviointiin. Tehdään haastatellen ja havainnoiden.

Arvioinnin tekijän tulee olla terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluva.

Ilmainen

Lisätietoa: http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/88/

27

TOIMI -menetelmä:

TOIMI on tuki- ja palvelusuunnittelun työkalu, ei siis yksittäinen mittari.

TOIMIn ensisijainen kohderyhmä ovat vammaispalveluiden asiakkaat, mutta sitä voidaan hyödyntää myös mielenterveyskuntoutujien tuen ja palveluiden arvioinnissa.

Työkalun avulla laaditaan laaja-alainen kuvaus palveluiden käyttäjän psy-kososiaalisen toimintakyvyn eri puolista ja tunnistetaan toimintakyvyn vah-vuudet ja rajoitukset.

TOIMI julkaistiin painettuna vihkosena alkuvuodesta 2011. Myynti: Opike-kauppa (www.opike.fi)

Lisätietoa: http://www.kehitysvammaliitto.fi/suomeksi/tutkimus/tutkimushankkeet/aikaisemmat-tutkimushankkeet/toimi-menetelma-toimintakyvyn-kuvaamiseen/

ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) on WHO:n luokitusperheeseen kuuluva toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja tervey-den kansainvälinen luokitus. ICF tarjoaa yhtenäisen ja kansainvälisesti sovitun vii-tekehyksen toiminnallisen terveyden kuvaamiseen.

28

Miten meillä toimitaan?

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________

_____________________________________________