Mide soimakallio

Johan on markkinat!Kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden trendejä ja näkymiä

MIDE-ideointipäivä, 26.6.2008

Hotelli Matinlahti, Rantamäki 3, Espoo

Toimitusjohtaja Helena Soimakallio

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Miltä rakentamisen tulevaisuus näyttää?

26.6.2008 Helena Soimakallio 3

Rakennus- ja kiinteistöala on keskeisellä sijalla yhteiskunnassa

• Klusterin osuus Suomen kansallisvarallisuudesta on noin 70 % eli 400 mrd. euroa.

• Alan toiminnan vuotuinen arvo on noin 50 mrd. euroa.

• Ala työllistää noin 500 000 henkilöä eli 20 % työvoimasta.

• Elinkeinoelämä ja koko yhteiskunta on riippuvainen rakennetusta ympäristöstä sekä sen toimivuudesta ja kustannustehokkuudesta.

• Rakennettu ympäristö vaikuttaa ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Kristallipallot

Lähde: Opetushallitus

! Megatrendito Megatrendi on yhteiskuntien rakenteita syvällisesti

muuttava, usein globaali ilmiö. Se etenee suhteellisen autonomisesti ja sen perimmäisiäsyitä on usein vaikea eritellä. Toimialojen, yritysten ja yksilöiden kannalta megatrendi on luonteeltaan vääjäämätön muutosvoima, jolla on merkittäviä vaikutuksia kansalliseen ja kansainväliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään.

! Heikot signaalito Heikko signaali on oraalla oleva uusi ilmiö, joka

voi synnyttää tulevaisuutta radikaalistikin muokkaavia prosesseja. Heikko signaali elää vain hetken ja on näkökulmasidonnainen.

! Villit kortito Tapahtumia ja asioita, joiden toteutumisen

todennäköisyys on pieni, mutta tapahtuessaan vaikutukset dramaattisia.

! Driving Forceso Yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöt,

jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja, mutta jotka eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa samassa mielessä kuin trendit ja megatrendit.

! Top Ten –listato Asiantuntijalistaus ja kehityslinjojen, trendien ja

heikkojen signaalien priorisointi alan tulevaisuuden kannalta oleellisista tekijöistä

o Klusterianalyysi

Megatrendit

KIRA-klusterin ajurit Suomessa

● Globalisoituminen● Kestävä kehitys, ilmastonmuutos ● Teknologinen kehitys● Väestön ikääntyminen● Verkostoituminen

● Energiatehokkuus● Materiaalitehokkuus● Korjausrakentaminen kasvaa● Työvoimapula ● Elinkaariajattelu● SHOK

● Kulutus- ja kasvukritiikki● Kierrätys● Vaihtoehtoisten energialähteiden suosiminen ● Liikenne, autoilun vastustaminen● Urbaani elämäntapa, ”onnelliset kaupungit”

Heikot signaalit

Skenario A(Lähde: RIL 224-2004 - Rakentamisen tila 2030)

● Suomalainen rakentajakunta on kysyttyä, arvostettua ja se pystyy parantamaan kansainvälistä asemaansa

● Rakentaminen mielletään pysyväksi huipputekniikaksi

● Alan opiskelijoiksi hakeutuu pystyvin osa nuorisosta

● Rakennusalan tutkimus, koulutus ja tuotanto parantavat yhteistyötä keskenään ja muihin toimijoihin

● Toimijoiden kv. kilpailukyky säilyy nykyisellään tai paranee vähän

● Rakennusala on ala muiden joukossa ja mielletään perustuotannoksi maa- ja metsätalouden rinnalla

● Opiskelijat ovat keskitasoa, kansainvälistymiseen ei kiinnitetä erityistä huomiota

● Suomi säilyttääomavaraisuutensa lähinnäilmastollisten erityisvaatimusten ja oman traditionsa turvin

Skenario B(Lähde: RIL 224-2004 – Rakentamisen tila 2030)

● Suomeen kohdistuu voimakas kansainvälinen paine ja kotimaisten rakentajien kilpailuasema heikkenee olennaisesti

● Rakentamista pidetään yleisesti auringonlaskun alana

● Opiskelija-aines heikkenee, mikäjohtaa edelleen epäonnistumisiin ja maineen huonontumiseen

● Rakentaminen hiljenee● Suomalaisten rakentajien parhaat

työpaikat löytyvät ulkomaisten rakentajien edustajina Suomessa

Skenario C(Lähde: RIL 224-2004 - Rakentamisen tila 2030)

Suuntana:Rakennuttamisessa

• Talohankkeet– Tuotemallit muuttavat informaatio-

logistiikkaa– Käyttäjävaatimusten rooli kasvaa– Kansainvälisten kumppaneiden

rooli kasvaa

• Väylähankkeet– Suuremmat kokonaisuudet

suunnittelun kohteena– Rahoitusmallit mukana– Nimikkeistö- ja kustannus-

järjestelmä standardoivat laskentaa

• Pienet hankkeet– Perinteiset tavat pysyvät– Resurssipula vaivaa

Suuntana:Suunnittelussa

• Suunnittelu limittyy tuotannon kanssa nykyistä enemmän

• Suunnittelun lähtötietojen laadulle asetetaan suurempia vaatimuksia

• Tuote- ja rakennemallien käyttö lisääntyy

• Rakentaminen aloitetaan yhähuonommilla suunnitelmilla

• Pääsuunnittelijan roolia testataan

• Suunnittelijoiden työmaakäynnit lisääntyvät

Suuntana:Tuotannossa

• Ketteriä ohjausmalleja kehitetään

• IT-ratkaisut kehittyvät• Asiakkuuden hallintaa

siirtyy työmaalle• Laatupoikkeamien

käsittely tiukkenee• Keskustatyömailla

mediasta tulee asiakas• Muutosten hallinta

korostuu• Esivalmistus lisääntyy

Asiakassuhteiden hallinta

• yritysten välisessä kilpailussa entistä merkittävämpi asia

• edellyttää asiakasprosessien muuttamista ja keskinäisen luottamuksen kasvattamista

• asiakastarpeet moninaistuvat ja edellyttävät yksilöllisten muunneltavien palvelujen ja tuotteiden valmistusta

• edellyttää uutta liiketaloudellista ajattelua ja uusia liikesuhteita:– yrityskenttä jakaantuu

kokonaisuuksien ja osakokonaisuuksien hallitsijoiksi

Lähde: J.Kankainen 2006


SUHDANNE ’08: Asuntotuotanto pysyy vakaana

• Myönteiset tekijät:– Edelleenkin suhteellisen alhaiset korot– Pitkät laina-ajat– Asuntojen hinnat nousevat– Muuttoliike edelleen vilkas– Kuluttajien hyvä luottamus– Työllisyysnäkymät ovat hyvät– Palkankorotukset, yli kaksivuotiset

sopimukset• Kielteiset tekijät

– Valmiiden myymättömien asuntojen määrä kasvussa

– Velat yhtä suuret kuin käytettävissäolevat tulot, kansainvälisesti verrattuna osuus edelleen alhainen

– Luottolama?• Noin 30 000 asuntoaloitusta vuosittain

(34 000 v.2006)


SUHDANNE ’08: Muu talorakentaminen erittäin vilkasta

• Liikerakentamisessa paljon kohteita, Keskusliikkeet, IKEA, Bauhaus, Superlife Lab, Skanssi, Rajalla-hanke ym.

• Toimistorakentaminen kasvussa, perustajaurakointia

• Useita liikenteen rakennushankkeita, Pasilan ratapiha, parkkitalot, lentokenttäalue

• Julkinen rakentaminen ennallaan• Varastorakentaminen korkealla

tasolla, Vuosaari, Tokmanni• Teollisuusrakentaminen lisääntyy,

Talvivaara


Hieman lisää ajureista


Miten sopeutua ilmastonmuutokseen?

" Alueiden käyttö• Ranta-alueiden käytettävyys

" Suunnittelu: Mitoitusperiaatteet ja rakenneratkaisut

• Kuormat• Tuuli• Lumi, jää ja routiminen• Detaljit korostuvat

" Tuotanto ja ylläpito: Materiaalit• Korroosio• Tuhoeläimet ja homeet

" Vesitalous• Hulevesien hallinta• Vesistösäännöstelyt• Tulvien hallinta


Miten hillitä ilmaston muuttumista?

" Energiatehokkuus korostuu

– Lämmitys- ja jäähdytys• Energialähteet• Polttoaineet• Kiinteistötekniikka

– Käyttöenergia/ sähkö• Kulutuksen vähentäminen

– Liikenne• Yhdyskuntarakenne• Liikennepolttoaineet

" Materiaalitehokkuus tukee– Turvallisuus– Terveellisyys– Kestävyys– Kierrätettävyys

Energiatehokkuus liiketoiminnan haasteena

Haasteet ja tavoitteet energiatehokkuudelle (visio)

Tavoitteet (visiot)

� Suomi on maailman paras osaaja energiatehokkaassa rakentamisessa.

� Kaikki uudisrakentaminen ja puolet korjausrakentamisesta toteutetaan vuonna 2012 matalaenergiaratkaisuina.

� Uudisrakentamisesta 70 % ja puolet korjausrakentamisesta toteutetaan vuonna 2015 passiivienergiaratkaisuina.

� Kaikki rakennetun ympäristön kuluttama energia pohjautuu uusiutuviin energianlähteisiin.

Energian tuotanto ja jakelu

Energian tuotanto ja jakelu

Käyttöönotto jakaupallistaminen

Käyttöönotto jakaupallistaminen

Järjestelmät ja prosessit

Järjestelmät ja prosessit Tuotteet ja palvelutTuotteet ja palvelutTilat ja alueetTilat ja alueet

Energiatehokkuuden indikaattorit ja kriteerit (energiatalous, energian laatu, lämpöviihtyvyys, energiamääräykset, säädökset, kannustimet)

Energiaratkaisut (yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, energiajärjestelmien paikallinen optimointi, energiaketju, hajautettu tuotanto, rakennusten järjestelmät, jakelu, varastointi, mittarointi, tariffit, työkalut)

Rakennustason tuotteet (Suunnitteluperiaatteet, yksilöllinen, teollinen, modulaarinen, plug&play, järjestelmäintegraatio, käyttöjärjestelmät, anturit, mittaus, ohjaus/säätö, käyttöliittyvät, raportoivuus)

Elinkaariprosessi ja -työkalut (elinkaarimallit, suunnitteluprosessi, suunnittelutyökalut, muuntojousto-ja tilapalvelut, hankintaprosessit, palvelukeskukset, tuotemallit, simulointi, visualisointi, käyttöön otto)

Liiketoiminta ja palvelut (Käyttäjän/omistajan hyväksyntä ja motivaatio, verkostoituminen, kumppanuudet, open source -mallit, arvontuottomallit, ansaintalogiikka, kansainvälinen tuotesopeuttaminen)

Käyttäjälähtöisyys (Arvot ja asenteet, käyttäjän/omistajan hyväksyntä ja motivaatio, päätöksen teko, ostajan osaaminen, muuttuva käyttö)

SHOK: Energiatehokkuus - alustava tutkimustarvekartoitus

Lähde: VTT

Korjausrakentamisen tarve kasvaa

Julkisen sektorin kokonaiskorjausvelkaJulkisen sektorin kokonaiskorjausvelka

" Sosiaali- ja terveystoimen rakennukset 1 750 milj. €" Opetustoimen rakennukset 2 900 milj. €" Päällystetyt tiet 800 milj. €" Maantiesillat 150 milj. €" Rautatiet 500 milj. €" Vesiväylät 30 milj. €" Vesi-, jätevesi- ja jätehuoltorakenteet n. 1 000 milj. €

yhteensä n. 7 100 milj. €

Puuttuu: pääosin yksityisomistuksessa olevat asuin- ja toimistorakennukset, maatilarakennukset, tuotantorakennukset

4. Korjausvelka


• Resurssipula nähdään suurimpana uhkana kilpailukyvyn kehittymiselle

Kysely 2007: Mitkä kilpailukykytekijät ovat yrityksenne projektitoiminnan kannalta kriittisiä?

Henkilöresurssit 25,3 %

Prosessien hallinta 16,9 %Suunnittelu 11,7 %


0

50

100

150

200

250

300

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010vuosi

lkm

Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Yhdyskunta- ja ympäristötekniikkaKiinteistöala Aloittaneet

Toteuma Ennuste

Aloittaneet

Valmistuneet

Minimitarvearvio

Lähde: RIL, Korkeakoulut

KIITOS!

Kysymyksiä?Helena Soimakallio

[email protected] tai 040-5507706

Ai niin, se kysymys!

Miten yhdistetään megatrendien vaatimukset käyttäjää miellyttäväksi tulevaisuuden tilaksi?

Juntti goes virtual?

Documents

Mide soimakallio