Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun · metsäpalveluyrittäjät eivät ehtineet hoitamaan kaikkia tarjottuja töitä. Nykyään yhä harvempi metsänomistaja tekee itse hakkuita ja hoitotöitä

Suomen metsäkeskus 2014Jussi Laurila (toim.)

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Suomen metsäkeskus 2014

Jussi Laurila (toim.)

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuunJussi Laurila (toim.)

Julkaisija: Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hanke, Suomen metsäkeskusTaitto: Terttu VälkkiläKannen kuva: Jussi Laurila

ISBN 978-952-283-014-2, nid.ISBN 978-952-283-015-9, pdf

Vammalan Kirjapaino OY, Sastamala 2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 5 }

Tiivistelmä

Avainsanat: ammattitutkinto, kehitysohjelma, koulutus, kyselytutkimus, metsäpalve-luyrittäjä, yrittäjyys

Tämän kehitysohjelman tavoitteena oli edistää uusien metsäpalveluyritysten syn-

tyä ja olemassa olevien yritysten kasvua maassamme. Pääpaino kehitysohjelmassa

oli metsäpalveluyrittäjien ja yrittäjiksi aikovien koulutustarpeiden selvittämisessä ja

koulutuksen järjestämisessä. Hyviä käytäntöjä haettiin aikaisemmista sekä käynnis-

sä olevista metsäpalveluyrittäjyyttä käsittelevistä hankkeista ja tutkimuksista. Met-

sänomistajille, metsäorganisaatioille, metsäpalveluyrittäjille ja osuuskunnille tehtiin

kyselytutkimukset metsäpalveluyrittäjyyden nykytilan ja kehitysnäkymien kartoit-

tamiseksi. Metsäpalveluyrittäjien palveluihin oltiin tyytyväisiä ja palveluiden käy-

tön uskottiin kasvavan tulevaisuudessa. Olemassa olevien toisen asteen tutkinnon-

osien soveltuvuutta metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinnoksi tarkasteltiin uuden

tutkinnon vaihtoehtona. Ammattitutkintoon sopivat osat löytyivät metsätalousyrit-

täjän ammattitutkinnosta, metsämestarin erikoisammattitutkinnosta, metsäalan

perustutkinnosta, metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnosta, bioenergia-alan

ammattitutkinnosta, yrittäjän ammattitutkinnosta ja yritysjohtamisen erikoisam-

mattitutkinnosta. Toimenpiteinä metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi esitettiin

lyhytkestoisen räätälöidyn koulutuksen järjestämistä nykyisille metsäpalveluyrittä-

jille ja toisen asteen ammattitutkinnon järjestämistä yrittäjiksi aikoville. Metsäpal-

veluyrittäjyyttä voitaisiin edistää myös toisen asteen erikoisammattitutkinnolla ja

korkea-asteen koulutuksella. Erityisesti liiketoimintaosaamiseen sekä markkinoin-

tiin liittyviä taitoja tulisi kehittää. Kehitysohjelma laadittiin Metsäpalveluyrittäjyys

kasvuun esiselvityshankkeessa, jonka toteutti Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja

Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lounais-Suomen alueyksiköt. Hankkeen rahoitus

saatiin EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta.


SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

1 JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

Jussi Laurila

1.1 Metsäpalveluyrittäjyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

1.2 Liiketoimintaympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12

1.3 Kysyntää ja kasvumahdollisuuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

1.4 Yrittäjyyden merkitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

1.5 Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

2 AIKAISEMMAT HANKKEET JA SELVITYKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Jussi Laurila

2.1 Metsäbioenergia-alan esiselvityshanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

2.2 Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .17

2.3 Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma 2012 - 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

2.4 Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

2.5 Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20

2.6 Elinvoimaa metsistä -hanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21

2.7 Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22

2.8 Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23

2.9 Mikkelin ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojakso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24

2.10 Huomisen metsäpalveluyrittäjyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25

3 METSÄNOMISTAJIEN HAASTATTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26

Jarmo Uimonen

3.1 Haastatellut metsänomistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26


3.2 Haastattelujen tulokset – metsänomistajien vastaukset esitettyihin kysymyksiin . . . .29

3.2.1 Käytetyn palvelun valintaperusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29

3.2.2 Asiakaskokemus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29

3.2.3 Palvelutoiveet työlajeittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31

3.2.4 Lähivuosien metsänhoitotyöt ja palveluntarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31

3.2.5 Metsäpalveluyrittäjien lisätarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33

3.2.6 Muiden toimijoiden palveluiden käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34

3.2.7 Sanalliset vastaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35

3.3 Tulosten tarkastelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36

4 METSÄORGANISAATIOIDEN HAASTATTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

Pekka Moilanen

4.1 Metsäalan toimijoiden haastattelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

4.1.1 Tulokset – vastaukset esitettyihin kysymyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38

4.1.2 Päätelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .45

4.2 Metsäpalveluyrittäjien haastattelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46

4.2.1 Tulokset – vastaukset esitettyihin kysymyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46

4.2.2 Päätelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .49

5 OSUUSTOIMINNAN SOVELTUVUUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .50

Pekka Moilanen

5.1 Yleistä osuustoiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .50

5.2 Osuustoimintamalli lämpöyrittäjyydessä ja metsäpalvelujen tuottamisessa . . . . . . . . . .50

6 TUTKINTOJENOSIEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .53

Asko Ämmälä, Sedu

6.1 Perustutkintojen ja ammattitutkintojen erot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .53

6.2 Metsäpalveluyrittäjiltä odotetut palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .54


6.3 Metsäpalveluyrittäjien osaamisaluetta lähinnä olevat tutkinnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .54

6.4 Tutkinnonosat ja valintamahdollisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .55

6.5 Metsäpalveluyrittäjän koulutuksen vaatimukset ja tutkintojen vastaavuudet . . . . . . . .61

6.6 Koulutusrakenne-esimerkit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .62

6.7 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .64

7 TOIMENPITEET METSÄPALVELUYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .67

Jussi Laurila

7.1 Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .67

7.2 Erikoisammattitutkinto ja korkea-asteen koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .68

7.3 Metsäpalveluyrittäjien lisäkoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .70

7.4 Keskeisiä koulutusaiheita metsäpalveluyrittäjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .70

7.4.1 Puuntuotanto ja metsänhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .71

7.4.2 Puukauppa ja puunkorjuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .71

7.4.3 Metsäsuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .71

7.4.4 Metsälait ja tukijärjestelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .71

7.4.5 Liiketoimintaosaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .72

7.4.6 Tietotekniikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .72

7.4.7 Työturvallisuus, työtekniikka ja työhyvinvointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .73

7.4.8 Metsäenergia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .73

7.4.9 Luonnonsuojelu ja metsäluonnonhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .73

7.5 Riskit ja pullonkaulat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .74

8 JOHTOPÄÄTÖKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75

Jussi Laurila

KIITOKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .77

LÄHTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .78

LIITETAULUKKO 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .82


1 Johdanto

Jussi Laurila

Käsillä oleva kehitysohjelma on laadittu ”Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvi-

tys” -hankkeella. Hankkeen toteuttivat Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Poh-

janmaan, Kainuun ja Lounais-Suomen alueyksiköt. Yhteystyötahoina olivat Sedu

Aikuiskoulutus Etelä-Pohjanmaalta, Kainuun ammattiopisto Kainuusta ja Winnova

Satakunnasta. Hankealueen muodostivat Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Satakun-

nan maakunnat. Hanketta rahoitti EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma ja ra-

hoituksen myönsi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus.

1.1 Metsäpalveluyrittäjyys

Metsäpalveluyritys on yritys joka tarjoaa palveluja pääsääntöisesti metsätaloudelle.

Metsäpalveluyritysten asiakkaita voivat olla yksityismetsänomistajat, metsäteolli-

suusyritykset, metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskus, kunnat ja seurakunnat. Osa

asiakkaista voi olla myös metsäpalveluyritysten kilpailijoita (Markkula 2005, Rieppo

toim. 2010).

Toimialana metsäpalveluyrittäjyys on suhteellisen pieni ja nuori (Markkula 2005).

Metsäpalveluyrittäjyyden kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät (Rieppo toim.

2010). Metsäpalveluyritys voi olla yhden miehen tai naisen yritys, joka tekee suorit-

tavaa työtä metsässä kuten istutusta ja taimikonhoitoa. Metsäpalveluyrityksessä voi

olla myös useita työtekijöitä, jotka tekevät edellä mainittuja työtehtäviä (Rieppo toim.

2010). Yrittäjät voivat myös erikoistua ja tarjota asiakkailleen uusia palvelumuoto-

ja perinteisten rinnalle. Suorittavan työn lisäksi metsäpalveluyritykset voivat teh-

dä toimihenkilöpalveluita kuten puukaupan avustusta ja metsänhoidon neuvontaa

(Rieppo toim. 2010). Lisäksi metsäpalveluyrityksen palveluihin voivat kuulua tila-ar-

vioiden teko, metsäteiden ja -ojien suunnittelu sekä rahoitushakemusten laadinta.

Markkinoilla on tilaa myös täysin uusille palveluille.


Metsäpalveluyritykselle on tyypillistä kevyen organisaation joustava toiminta. Met-

sänhoitotöiden painottuminen kesäaikaan voi kuitenkin aiheuttaa metsäpalvelu-

yrittäjyyteen osa-aikaisuutta (Rieppo toim. 2010). Moni metsäpalveluyrittäjä on

työskennellyt aikaisemmin toimihenkilönä jossain metsäalan organisaatiossa ku-

ten metsänhoitoyhdistyksessä tai metsäkeskuksessa (Markkula 2005). Metsäpalve-

luyrittäjyys soveltuu myös maatalouden liitännäiselinkeinoksi. Kärhän ym. (2000)

tutkimuksen mukaan menestyneimpien metsäpalveluyritysten taustalla on mm. ai-

kaisempaa työnjohtokokemusta.

Vuonna 2008 maassamme oli noin 650 metsäpalveluyritystä, joiden työllisyysvaiku-

tus oli yhteensä 1000 henkilötyövuotta. Yritysten liikevaihto oli yhteensä 46 milj. €

ja keskimäärin 70000 €/v yritystä kohti (Rieppo 2008). Metsäpalveluyritykset työl-

listävät keskimäärin alle kaksi henkilöä per yritys (Saarinen & Rantala 2010). Ver-

tailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2002 metsäpalveluyrityksiä oli noin 500 ja

työntekijöitä niissä suunnilleen saman verran (Rieppo toim. 2010).

Hankealueella metsäpalveluyrittäjiä oli vuoden 2014 alussa seuraavasti: Etelä-Poh-

janmaa 39 yrittäjää, Kainuu 25 yrittäjää ja Satakunta 16 yrittäjää. Luvuissa ovat

mukana Kemera -hankkeita lähivuosina toteuttaneet yrittäjät (osakeyhtiöt, kom-

mandiittiyhtiöt ja toiminimet) sekä metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalvelun

neuvojien nimeämät metsäpalveluyrittäjät. Luvuista saattaa puuttua joitakin sa-

tunnaisesti metsäpalveluita tuottavia sivutoimisia yrittäjiä. Luvuissa ei ole mukana

myöskään päätoimisia metsäkoneyrittäjiä.

1.2 Liiketoimintaympäristö

Metsäpalveluyritysten asiakaspohja on usein laajempi kuin esimerkiksi metsäkone-

yrittäjillä. Tärkeitä asiakkaita on useita ja yksittäisen asiakaan merkitys on suhteel-

lisen pieni. Asiakassuhde voi olla joko pitkäkestoinen tai kertaluontoinen. Yrittäjät

voivat myös jonkin verran valita asiakkaitaan ja näin ollen valita parhaiten tuottavia

töitä.

Uusia asiakkaita saadaan pääasiassa vanhojen asiakkaiden kautta, mutta jonkin ver-

ran tehdään myös markkinointia. Uusien metsäpalveluyrittäjien alalle tulo on help-

poa, koska suurta alkupääomaa ei tarvita ja palveluille on kysyntää. Yleensä ottaen


metsäpalveluyritysten työllisyystilanne onkin hyvä (Markkula 2005). Metsäpalve-

luyritysten vahvimmat markkinaedut ovat henkilöstön ammattitaito, hyvä maine,

henkilökohtaiset asiakassuhteet ja palveluiden/tuotteiden hyvä laatu (Kärhä ym.

2000, Markkula 2005).

Metsäalan liiketoimintaympäristössä on sekä lakisääteisiä että voittoa tavoittelevia

organisaatioita. Eri metsäalan organisaatiot tarjoavat jossain määrin myös samoja

palveluita asiakkailleen. Metsänhoitoyhdistykset sekä työllistävät metsäpalveluyri-

tyksiä että ovat jossain määrin näiden kilpailijoita. Myös Otso Metsäpalvelujen tarjo-

amia maksullisia palveluita tekevät niin ikään metsäpalveluyritykset, mutta samaan

aikaan Otso Metsäpalvelut voivat myös työllistää metsäpalveluyrittäjiä. Lisäksi isot

metsäyhtiöt kilpailevat metsänhoitotöistä metsäpalveluyritysten kanssa, mutta tar-

joavat samalla myös töitä yrittäjille. Metsäkoneyritykset voivat myös käyttää metsä-

palveluyritysten palveluja, mutta koneyrittäjät eivät useinkaan ole metsäpalveluyri-

tysten kilpailijoita (Markkula 2005, Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen…

2010).

Ennen keskeisiä lakimuutoksia metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten kilpai-

luasema oli ylivoimainen metsäpalveluyrityksiin verrattuna. Esimerkiksi metsä-

suunnitelmien teon osalta tilannetta vääristi se, että valtion tukea sai ainoastaan

metsäkeskus vaikka suunnitelmia saattoi tehdä kuka tahansa metsäammattilainen.

Metsänhoitoyhdistysten saama lakisääteinen metsänhoitomaksu vääristää niin

ikään kilpailua (Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen… 2010). Tältä osin

laki kuitenkin muuttuu vuonna 2015 ja metsänhoitomaksua peritään viimeisen ker-

ran vuodelta 2013, joka kannetaan vuonna 2014. Lainsäädännön muuttumisen myö-

tä metsäpalvelumarkkinat ovat avautumassa ja kilpailuneutraliteetti markkinoilla

toteutumassa.

1.3 Kysyntää ja kasvumahdollisuuksia

Metsäpalveluyritysten palveluille on kasvavaa kiinnostusta kaikissa metsänomista-

jaryhmissä ja metsäpalveluyritysten kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä (Riep-

po toim. 2010, Saarinen & Rantala 2010). Kärhän ym. (2000) tutkimuksen mukaan

metsäpalveluyrittäjät eivät ehtineet hoitamaan kaikkia tarjottuja töitä. Nykyään yhä

harvempi metsänomistaja tekee itse hakkuita ja hoitotöitä metsissään, vaikka työt

sinänsä eivät ole metsissä vähentyneet. Toimintatavat ovat muuttuneet ja metsätyöt


teetetään yhä useammin ostopalveluna (Rieppo toim. 2010). Lisäksi metsätalouden ja

-teollisuuden rakenneratkaisut ja ulkoistamiset ovat luoneet uusia mahdollisuuksia

metsäpalveluyrittäjyydelle (Markkola ym. 2008).

Alihankinta on voimistunut 2000-luvulla merkittävästi puunkorjuu- ja puunkulje-

tusaloilla (Rieppo toim. 2010). Tämä on lisännyt ja lisää edelleen metsäpalveluyritys-

ten osuutta useissa eri työlajeissa. Osa metsäpalveluyritysten kasvumahdollisuuksis-

ta syntyy metsänhoitoyhdistysten ulkoistaessa palvelutuotantoaan. Myös kunnat,

seurakunnat ja yhteismetsät ovat potentiaalisia kohderyhmiä metsäpalveluyrityk-

sille (Rieppo toim. 2010).

Metsäpalveluyritysten kehityshankkeissa keskeisimmäksi teemaksi on noussut kan-

nattava kasvu. Kasvun toteutumisen edellytyksenä on yrityksen halu ja kyky kas-

vaa (Rieppo 2008). Myös yhteiskunnan kasvuyrittäjyyttä edistäviä kehittämistoimia

voidaan tarvita. Yrityksen koko on tärkeää yrityksen kannattavuuden, kehittymisen

ja uskottavuuden kannalta (Rieppo toim. 2010). Kärhän ym. (2000) mukaan menes-

tyvän metsäpalveluyrityksen liikeidea on jollain tavalla omaperäisempi ja luovempi

kuin muilla. Ruotsissa on havaittu parhaiten menestyvän niiden metsäpalveluyritys-

ten joiden toiminta perustuu etukäteen laadittuun strategiaan (Markkola ym. 2008).

Metsäpalveluyritysten työmäärän kasvu johtuu pääasiassa metsäteollisuusyritysten

töiden ulkoistamisesta. Ruotsissa metsäpalveluyritysten käyttöön metsänhoitotöissä

on siirrytty jo hieman Suomea aikaisemmin ja siellä on jo nähtävissä jonkin verran

markkinoiden kasvun hiipumista. Kasvua on kuitenkin edelleen yksityismetsätalo-

uden puolella niin Suomessa kuin Ruotsissakin (Markkola ym. 2008). Kasvun ja laa-

dukkaiden palveluiden tuotannon turvaamiseksi tarvitaan lyhytkestoista räätälöityä

koulutusta nykyisille metsäpalveluyrittäjille ja pidempikestoista tutkintoon johtavaa

koulutusta yrittäjiksi aikoville (Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen…

2010).

1.4 Yrittäjyyden merkitys

Kansantaloudellemme on ensiarvoisen tärkeää, että maassamme on työllistävää ja

kasvavaa yritystoimintaa, joka luo hyvinvointia. Uudet yritykset kasvattavat kan-

santaloutta ja tuovat taloudellista lisäarvoa (Rainio 2009). Yritystoiminnalla on suuri


merkitys myös aluetalouteen. Etenkin metsä- ja puualan yritykset ovat merkittäviä

työllistäjiä maaseudulla (Rieppo 2008).

Metsäpalveluyrittäjyys voi parhaimmillaan lisätä joustavuutta, kilpailua ja uutta

osaamista metsäalalla, mutta metsätalouden kustannusjahdissa se ei kuitenkaan ole

automaatioratkaisu. Metsäpalveluyrittäjät ovat yksi pieni osa kokonaisuutta, jolla

voidaan optimoida maamme metsätalouden tulosta (Markkola ym. 2008). Tulosta ei

kuitenkaan saa ottaa metsäpalveluyrittäjien ”selkärangasta”. Yritystoiminnasta on

saatava kohtuullinen korvaus sekä työlleen että sijoittamalleen pääomalleen. Met-

säpalveluyritykset voivat erikoistua ja saada kustannustehokkuutta mm. pienistä

yleiskuluista (Markkola ym. 2008). Metsien kasvatukseen ja hoitoon tarvitaan kou-

lutettuja ja ammattitaitoisia yrittäjiä.

1.5 Tavoitteet

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hankkeen tavoitteena oli laatia esiselvi-

tys metsäpalveluyrittäjyyden kehitysohjelmaksi. Selvityksen pääpaino oli koulutus-

ja kehitystarpeiden kartoittamisessa. Selvityksen perusteella arvioitiin metsäpalve-

luyrittäjien ammattitutkinnon tarve sekä metsäpalveluyrittäjien lisäkoulutuksen

tarve ja organisointi. Työssä käytiin läpi aikaisempia ja käynnissä olevia metsäpalve-

luyrittäjyyttä käsitteleviä hankkeita. Lisäksi tehtiin haastattelututkimukset metsän-

omistajille, metsäorganisaatioille sekä osuuskunnille ja selvitettiin olemassa olevien

tutkintojen osien hyödyntämismahdollisuudet metsäpalveluyrittäjien kouluttami-

sessa. Selvityksen kokonaistavoitteena oli edistää metsäpalveluyrittäjyyttä hankea-

lueella.


2 Aikaisemmat hankkeet ja selvitykset

Jussi Laurila

2.1 Metsäbioenergia-alan esiselvityshanke

Metsäbioenergia-alan esiselvityshanketta (1.12.2010 - 31.7.2011) toteutti Länsiran-

nikon Koulutus Oy Winnova Satakunnasta. Hanketta rahoitti Manner-Suomen

maaseutuohjelma ja rahoituksen oli myöntänyt Satakunnan ELY-keskus. Hankeen

tavoitteena oli tukea metsäbioenergia-alan koulutuksen kehittymistä. Hanke sel-

vitti metsäbioenergia-alan toimintaa sekä tahtotilaa Satakunnassa. Kohderyhmänä

olivat bioenergia-alan PK-yritykset sekä bioenergia-alan toiminnasta ja koulutuk-

sesta kiinnostuneet henkilöt (Metsäbioenergia-alan…2011, Satakunnan ELY-keskuk-

sen…2012).

Esiselvityksen perusteella yrittäjien osaamisessa tärkeäksi koettiin ammatillinen pe-

rusosaaminen sekä rahoituksen että kannattavuuden hallinta tukijärjestelmineen.

Ennakointi ja joustavuus ovat yrittäjän tärkeitä ominaisuuksia ja osaamistarpeet

ovat laaja-alaisia, sillä yrittäjä on yksin vastuussa useista tekijöistä samanaikaisesti.

Liiketoimintaosaamisen toivottiin eniten koulutusta ja varsinkin heille, jotka har-

kitsevat yrittäjiksi ryhtymistä. Lisäksi raportissa todettiin, että metsäkoneyrittäjille

pitäisi järjestää erikoisammattitutkinto, jossa paneudutaan yrittämiseen (Metsäbioe-

nergia-alan…2011).

Tulevaisuuden metsäbioenergia-alan koulutus koettiin kiinnostavana asiana. Yrit-

täjät eivät kuitenkaan haluaisi sitoutua pitkäaikaiseen koulutukseen. Verkko-oppi-

misympäristöjen merkitys koettiin tärkeänä, koska yrittäjät haluavat panostaa kou-

lutukseen ”arkiajan” ulkopuolella. Opetuksen tarpeellisuus korostuu käytännössä

oppijoilla, joilla on vähän työkokemusta (Metsäbioenergia-alan…2011).


2.2 Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma

Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma -projektin toteutusaika

oli 1.3.2012 - 28.2.2013. Projektia toteutti Suomen metsäkeskuksen julkiset palvelut

Etelä-Savon alueyksikkö, jossa projektipäällikkönä oli Seppo Ollikainen. Hankkeen

vastuuviranomaisena oli Etelä-Savon maakuntaliitto ja toimialueena oli Etelä-Savon

maakunta. Hankkeen kohderyhmänä olivat metsä- ja puutuotealan sekä metsäbio-

energia-alan eteläsavolaiset mikro- ja PK-yritykset sekä toimialan kehittämisestä

vastaavat toimijat ja organisaatiot. Välillisinä kohderyhminä olivat metsäteolli-

suusyritykset, koulutusorganisaatiot, neuvontaorganisaatiot, konsulttiorganisaatiot,

oppilaitokset, korkeakoulut sekä kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiöt (Euroopan alue-

kehitysrahaston… 2013).

Projektin tuloksena syntyi Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunni-

telma, jossa analysoitiin Etelä-Savon ainespuu- ja metsäenergiavarat sekä toimialan

yrityskenttä ja kuvattiin keskeiset liiketoimintamahdollisuudet ja kehittämistarpeet

(Euroopan aluekehitysrahaston… 2013).

Kehittämisohjelmassa todetaan, että metsäpalveluyrityksiä on vielä suhteellisen

vähän, vaikka niiden määrä on kasvanut viime vuosina. Metsäpalvelujen tuottami-

sessa nähdään kuitenkin merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Edelleen kehittämisoh-

jelmassa todetaan, että metsänhoidon tehostaminen mahdollistaa metsäpalveluyrit-

täjyyden lisäämisen. Raportin mukaan suorat sopimukset metsäpalveluyritysten ja

metsänomistajien sekä muiden palvelujen käyttäjien välillä lisääntyvät. Myös met-

sätalouden ulkopuolisissa asiakkaissa (sähköverkkoyhtiöt, energiantuottajat, piha- ja

puistometsien omistajat) nähdään potentiaalisia metsäpalveluyrittäjien palvelujen

käyttäjiä. Niin ikään luonnonhoitotöiden toteutuksessa nähdään mahdollisuuksia

metsäpalveluyrittäjien näkökulmasta. Osaaville ja koulutetuille metsäpalveluyrittä-

jille voi löytyä mahdollisuuksia myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten toteutuk-

sen avustamisessa (Ollikainen & Vento 2013).

Kehittämisohjelman mukaan metsäpalveluyrittäjyyden keskeisiä haasteita ovat asi-

akkaiden tavoittaminen ja osaavaan työvoiman saaminen. Lisäksi haasteena saattaa

olla töiden kausiluonteisuus, joka vaikuttaa työntekijöiden sitoutuneisuuteen. Asia-

kassuhteiden luominen ja markkinointi ovat pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää sekä

osaamista että ajanmukaisia tietojärjestelmiä ja toimintatapoja (Ollikainen & Vento

2013).


2.3 Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma 2012 - 2013

Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus

Tapion kanssa metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma -hanketta, joka oli osa Man-

ner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Metsäpalveluyrittäjät olivat vahvasti

mukana hankkeessa. Projektipäällikkönä toimi Marjut Makkonen Hämeen ammat-

tikorkeakoulusta ja hankkeen toimialueena oli Uusimaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja

Häme (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makko-

nen Hamk 11.9.2013).

Hankkeen perustana oli vuonna 2010 tehty esiselvitys, jossa nousi esiin seuraavat

kolme teemaa: 1. metsätietojärjestelmän kehittäminen, 2. yhteismetsäkoulutus ja 3.

verkostoituminen. Metsätietojärjestelmien kehittäminen -osiossa Tapio testasi eri

tietojärjestelmien soveltuvuutta metsäpalveluyrittäjille ja loi testien pohjalta suosi-

tuksia yrittäjille (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Mar-

jut Makkonen Hamk 11.9.2013).

Yhteismetsäkoulutus oli metsäpalveluyrittäjille suunnattu ammattikorkeakouluta-

soinen koulutushanke, jonka laajuus oli 20 opintopistettä. Koulutus ei ollut kuiten-

kaan tutkintoon johtavaa. Opinnot toteutettiin lähi- ja etäopiskeluna. Tavoitteena oli

antaa valmiudet yhteismetsäisännöintiin. Koulutus käynnistyi maaliskuussa 2013 ja

päättyi huhtikuussa 2014. Koulutukselle oli kysyntää ja koulutuksen jatkoa mieti-

tään (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makko-

nen Hamk 11.9.2013).

Kolmas moduuli ”verkostoituminen” toteutettiin metsäpalveluyrittäjien pienryhmä-

työskentelynä. Työkaluina voitiin käyttää mm. olemassa olevia atk-sovelluksia kuten

esim. John Deeren TimberOffi cea. Lisäksi pienryhmissä pyrittiin kehittämään mm.

metsäpalveluyritysten ajanhallintaa (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Pu-

helinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk 11.9.2013).

Kokonaistavoitteena ”Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma” -hankkeessa oli tu-

kea metsäpalveluyrittäjiä muuttuvassa ympäristössä ja luoda yrittäjille edellytyksiä

pärjätä yhä kovenevassa kilpailussa. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa 30.6.2014 saak-

ka (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen

Hamk 11.9.2013).


2.4 Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle

”Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle” -hanketta toteutti

Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueyksikkö. Hankkeen projektipäällikkö-

nä toimi Leila Laukkanen. Projektipäällikön lisäksi hankkeella oli projektityönteki-

jänä Reeta Piikki sekä projektisihteerinä Marja Heikkinen. Hankkeen toteutusaika

jatko-aika mukaan luettuna oli 2.1.2012 - 31.5.2014 (Metsäpalveluyrittämisellä työ-

paikkoja… 2013, Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013).

Hankkeen tavoitteena oli auttaa metsäpalveluyrityksiä löytämään uusia työkohteita

sekä asiakkaita hyödyntämällä metsäkeskuksen asiakastietoa. Tavoitteena oli myös

aktivoida ja innostaa alalle uusia yrittäjiä. Metsäpalveluyrittäjiksi ryhtyvät ovat met-

säammattilaisia, osa-aikaisia maanviljelijöitä tai muun alan yrittäjiä, jotka laajentavat

yrityksen palveluja metsänhoitoon. Hankkeen tavoitteena oli järjestää koulutusta

uusille ja jo toimiville metsäpalveluyrityksille. Hankkeen toimenpiteitä olivat myös

Pohjois-Karjalan alueyksikön alueella toimivien kehityshaluisten ja kasvukykyisten

metsäpalveluyritysten kartoitus (Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja… 2013, Pu-

helinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013).

Hankkeessa on pidetty infotilaisuuksia metsäpalveluyrittäjille ja metsäpalveluyrit-

täjiksi aikoville. Tilaisuuksia oli järjestetty vuoden 2013 syyskuuhun mennessä nel-

jä kappaletta ja osallistujia niissä oli ollut yhteensä 20. Osallistuneista kolme on jo

perustanut metsäpalveluyrityksen. Hankkeen järjestämissä muissa koulutuksissa on

havaittu, että kiireisiä yrittäjiä on vaikea saada mukaan pitkäkestoisiin koulutuksiin.

Lisäksi on havaittu kurssille osallistuvien lähtötasojen kirjavuus ja erilaiset koulu-

tustarpeet. Tämä asettaa luonnollisesti haasteita kouluttajille. Hankkeen infotilai-

suudet ovat kestäneet neljä tuntia ja ne on todettu sopivan mittaisiksi. Yrittäjiltä tai

yrittäjiksi aikovilta on kysytty heidän koulutustarpeitaan. Vastauksissa on noussut

esiin mm. työtekniikan koulutustarpeet. Koulutuskartoituskyselyn avulla on pyritty

järjestämään asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavaa koulutusta. Kartoituskyselyn

perusteella järjestettyihin työtekniikkakoulutuksiin ei kuitenkaan ole tullut ilmoit-

tautuneita läheskään niin paljon, kuin tarvetta ilmoitettiin alun perin olevan (Puhe-

linkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013).

Koulutuksia on järjestetty yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon,

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen projektien ja metsäkeskuksen kanssa. Toteutettu-

jen kurssien kesto on ollut 1 - 4 päivää/teema ja käsiteltävinä teemoina ovat olleet


mm. työelämän pelisäännöt ja sopimukset, työsuunnitelmat, työturvallisuusmää-

räykset, metsänhoitotyöt, harvennushakkuut, Kemera-laki, juurikäävän torjunta ja

metsäsuunnittelu. Erityistä kiinnostusta herätti ELY-keskuksen projektin järjestämä

kaksipäiväinen pienen yrityksen talouskurssi, jota hanke markkinoi metsäpalvelu-

yrittäjille. Tulossa on koulutuksia mm. viestintä- ja asiakaspalvelusta, hinnoittelusta,

jälkimarkkinoinnista, metsätietolaista, Metsään Palstoista ja Metsään.fi -palvelusta

(Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013).

Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on noussut esiin metsäpalveluyrittäjien yh-

teistyöverkostojen tarve. Verkostojen syntymistä kuitenkin hidastaa se, että yrittäjät

kokevat toisensa myös kilpailijoiksi. Hankkeessa toteutetaan verkottumista edistäviä

tilaisuuksia, joihin yrittäjät kutsutaan koolle. Tilaisuuksissa metsäpalveluyrittäjät

voivat itse verkostoitua oma-aloitteisesti toisiinsa, sillä verkostoituminen täytyy läh-

teä yrittäjistä itsestään (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013).

Koulutusyhteistyötä hanke on tehnyt mm. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valti-

mon, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen, metsäpalveluyrittäjien, ELY-keskuksen

kilpailuttamien konsulttien, Karelia ammattikorkeakoulun ja metsäkeskuksen kou-

luttajien kanssa. Lisäksi hanke markkinoi metsäpalveluyrittäjiksi aikoville sekä met-

säpalveluyrittäjille Metsäkeskuksen järjestämiä valtakunnallisia koulutustilaisuuk-

sia (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013). Hankkeesta laaditaan aikanaan

loppuraportti ja tuloksia voidaan hyödyntää sekä alueellisesti että valtakunnallisesti

(Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013).

2.5 Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke

Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushankkeen päätoteuttaja on Suomen

metsäkeskuksen Keski-Suomen alueyksikkö ja hankekumppaneina ovat Jyväs-

kylän ammattikorkeakoulu, VTT ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Poke.

Hankeen toteutusaika on marraskuu 2011 - joulukuu 2014. Hankkeen rahoitus on

Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta ja rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen

ELY-keskus (Biolämpöliiketoiminnan laatu… 2012, Puhelinkeskustelu Veli-Pekka

Kauppinen 15.10.2013).


Hankkeen tavoitteena on kehittää kiinteistökokoluokan ja lämpöyrittäjyyskohteiden

liiketoimintaketjun laatua, osaamista sekä kannattavuutta. Tavoitteena on myös ke-

hittää toimintaketjuihin sopivia yritysten kehittämispalveluita ja välineitä. Lisäksi

tavoitteena on kehittää metsäkeskuksen metsävaratiedon, tutkimustoiminnan, kou-

lutus- ja valmennustoiminnan sekä yrityskohtaisen neuvonnan toiminnan yhteis-

työtä siten, että tuetaan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kannattavuutta. Hank-

keessa selvitetään mm. metsäpolttoaineiden uusien liiketoimintamallien taloudellisia

mahdollisuuksia Keski-Suomessa (Biolämpöliiketoiminnan laatu… 2012).

Hanke järjestää lämpöyrittäjille neuvonta ja koulutustilaisuuksia sekä opintoret-

keilyjä. Hankkeessa tutkitaan myös hakkeen ja rangan kuivumista VTT:n toimes-

ta. Vuodeksi 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestää liiketoimintakoulusta

yrittäjille hankkeen puitteissa. Koulutukseen voivat osallistua myös metsäpalvelu-

yrittäjät. Koulutuksen kestoksi on suunniteltu puoli päivää, koska yrittäjiä on vai-

kea saada pidempikestoiseen koulutukseen. Lämpöyrittäjille järjestetyille kursseille

on osallistunut myös pitkän linjan yrittäjiä. Kursseilta haetaan vaihtelua arkeen ja

lisäksi ollaan kiinnostuneita muiden saman alan yrittäjien toimintatavoista (Puhe-

linkeskustelu Veli-Pekka Kauppinen 15.10.2013).

2.6 Elinvoimaa metsistä -hanke

Elinvoimaa metsistä -hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskuksen Häme-Uusi-

maan alueyksikkö, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Lahden Seudun Kehitys

LADEC Oy. Hankkeen toteutusaika on 2012 - 2014 ja rahoitus tulee pääosin EU:n

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeella työskentelee pro-

jektipäällikkö ja viisi projektineuvojaa. Toimialueena on Päijät-Hämeen maakunta

(Elinvoimaa metsistä… 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh 3.12.2013).

Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen metsänomistajien ja metsäpalveluyritysten

tietoisuutta uusien sähköisten verkkopalvelujen mahdollisuuksista metsänhoitotöis-

sä ja puukaupassa. Metsään.fi -palvelu on keskeisessä asemassa. Metsänhoitotöiden

ja puukaupan odotetaan aktivoituvan, kun kohteita on tarjolla verkossa. Lisäksi yrit-

täjät saavat työtä lisääntyneen toiminnan ansiosta. Metsänomistajien yhteydenpito

toimijoihin helpottuu sähköisten palvelujen ansiosta (Elinvoimaa metsistä… 2013,

Puhelinkeskustelu Kaj Lindh 3.12.2013, Puhelinkeskustelu Pekko Häkli 3.12.2013).


Hanke tarjoaa metsänomistajille koulutusta, neuvontaa ja mahdollisuutta päästä

käyttämään uusia verkkopalveluita. Hanke pyrkii myös edistämään metsäalan yrit-

täjien ja erityisesti metsäpalveluyritysten toimintaa. Uusia mahdollisuuksia antavat

verkkosovellukset joiden avulla markkinatietoa voidaan välittää yrittäjille. Hankkeen

tekemässä yrittäjäosion kartoituksessa alueelta löytyi yhteensä 80 metsäpalveluyrit-

täjää ja puunhankintaorganisaatiota (Elinvoimaa metsistä… 2013, Puhelinkeskustelu

Petri Jalkanen 3.12.2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh 3.12.2013, Puhelinkeskustelu

Pekko Häkli 3.12.2013).

Hankkeen ytimenä on neuvonta sekä koulutus, ja tavoitteena on saada puu liikkeel-

le. Hanke järjestää seminaareja, tietoiskuja ja koulutusta mm. Metsään.fi -toimijapal-

velusta. Metsänomistajia aktivoidaan puukauppaan, metsien hoitoon ja tarvittaessa

myös luontokohteiden suojeluun henkilökohtaisen neuvonnan ja tilakäyntien avulla

(Elinvoimaa metsistä… 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh 3.12.2013, Puhelinkeskus-

telu Pekko Häkli 3.12.2013).

2.7 Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanke

Yksityisten metsäpalveluyritysten määrä on kasvanut sillä suuret metsäteollisuusyri-

tykset ovat ulkoistaneet toimintaansa. Alalla on kasvumahdollisuuksia ja tilaa uusille

yrittäjille, sillä kiinnostus metsäpalveluyritysten palveluja kohtaan on kasvussa eri

metsänomistajaryhmissä (Metsäpalveluyrittäjille vahvistusta… 2013).

Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon alueyksikkö

toteuttavat kaksivuotista ”Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus” -hanketta

(2013 - 2014). Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa metsäpalveluyritysten

liiketoimintaa sekä luoda uusia palvelumuotoja ja synnyttää uusia yrityksiä. Tavoit-

teena on myös saada sähköinen Metsään.fi -palvelu metsäpalveluyrittäjien työkaluk-

si, joka auttaisi yrityksiä mm. työmaiden hankinnassa. Hanke vahvistaa metsäpalve-

luyritysten toimintaa koulutuksen ja valmennuksen keinoin. Hanke on saanut tukea

EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Etelä-Savon ELY-keskukselta (Metsä-

palveluyrittäjille vahvistusta… 2013, Puhelinkeskustelu Merja Hämes 22.10.2013).


Metsäpalveluyrittäjien osaamisen ja koulutushalukkuuden kartoittamisen tulokse-

na on havaittu, että yrittäjille suunnattu koulutus on oltava räätälöityä eikä ”mas-

sakoulutusta”. Yrittäjille tarjotaan koulutusta esimerkiksi nettisivujen laadintaan,

liiketoimintaan, markkinointiin, työhyvinvointiin lakeihin, sertifi ointiin, metsävara-

tietoon, metsänhoitoon ja metsäluonnonhoitoon liittyen (Puhelinkeskustelu Merja

Hämes 22.10.2013, Puhelinkeskustelu Pertti Vento 22.10.2013).

On tärkeää, että koulutus vastaa työelämän tarpeita ja, että urakanantajat ovat mu-

kana koulutuksen valmistelussa. Koulutuksen kesto voi olla päivä/aihe tai lyhempi.

Koulutuksen pitää Mikkelin ammattikorkeakoulu tai se ostetaan ostopalveluna. Kou-

lutus alkoi tammi - helmikuussa 2014. Metsäpalveluyrittäjille tarjotaan myös Suo-

men metsäkeskuksen järjestämiä koulutuksia. Uusille aloittaville metsäpalveluyrit-

täjille olisi hyvä saada tukea kokeneilta yrittäjiltä. Alalla pidempään olleet yrittäjät

voisivat olla mukana kouluttajina ja ns. ”kummiyrittäjinä” (Puhelinkeskustelu Merja

Hämes 22.10.2013, Puhelinkeskustelu Pertti Vento 22.10.2013).

2.8 Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona

Kainuun metsäkeskuksessa toteutettiin EU-rahoitteinen ”Maaseudun elinkeinojen

monipuolistaminen - metsä elinkeinona” -hanke 1.10.2005 - 29.2.2008. Hankkeen

yhteistyötahoja olivat Stora-Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Metsä, Kainuun met-

sänomistajien liitto, Kainuun metsäpalveluyrittäjät (Kuhmon Metsäkontio, Kajaanin

Metsäpalvelu, Metsäpalvelu Karhu), Tornator Oyj, Kainuun koneyrittäjät, Kuhmo

Oy ja Kainuun kunnat (Mikkonen 2008).

Hankkeen tavoitteena oli kannustaa monialaiseen maaseutuyrittäjyyteen neuvon-

nan ja koulutuksen keinoin. Yrittäjien markkinointia kehitettiin mm. jakamalla

yrittäjille suurimpien asiakkaiden yhteystietoja, joille yrittäjät voisivat tarjota palve-

lujaan. Hanke järjesti useita koulutilaisuuksia, joissa yrittäjiä neuvottiin mm. kontak-

tien luomisessa urakanantajiin (Mikkonen 2008).


Hankkeessa selvitettiin metsäalan toimijoilta mahdollisia yrittäjyydestä kiinnos-

tuneita henkilöitä yrittäjyyden edistämiseksi. Toimijoilta kysyttiin myös tulevaa

yrittäjätarvetta seuraavan viiden vuoden kuluessa. Hankkeessa kehitettiin taimi-

konhoitoon hinnoittelumalli. Hinnoittelussa on tärkeää, että yrittäjä pärjää tarjous-

kilpailussa, mutta ei kuitenkaan alihinnoittele kohteita. Lisäksi tuotettiin liiketoimin-

tasuunnitelmia metsuriyrittäjille (Mikkonen 2008).

Hankkeen ansiosta yrittäjien verkostoituminen edistyi Kuhmossa, jonne perustet-

tiin metsuriosuuskunta. Kaiken kaikkiaan hankkeen myötävaikutuksella perustet-

tiin yhdeksän uutta metsuripalveluita tuottavaa yritystä, joista yksi oli osuuskunta

ja muut henkilöyrityksiä. Perustetutussa osuuskunnassa oli kahdeksan perustajajä-

sentä. Henkilöyrityksiä oli sekä pää- että sivutoimista. Sivutoimisista yrityksistä osa

oli maatilakytkentäisiä (Mikkonen 2008).

Hankkeessa havaittiin, että tiiviimpää yhteistyötä yrittäjien ja alan toimijoiden kans-

sa tarvitaan. Lisäksi havaittiin, että sähköiselle markkinapaikalle on tarvetta. Uusien

liiketoimintamuotojen luominen keskitalvelle osoittautui haasteelliseksi (Mikkonen

2008).

2.9 Mikkelin ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojakso

Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitos järjesti vuonna 2011 metsä-

palveluyrityksen toimintaympäristöön perehdyttävän virtuaaliopintojakson metsä-

palveluyrittäjyydestä ”metsäpalveluyrittäjyys 5 op”. Opintojakson keskeinen sisältö

muodostui neljästä eri moduulista: 1. metsäpalveluyrittäjän toimintaympäristö ja

sopimusoikeudelliset asiat, 2. yrityksen palvelut ja tuotteet sekä niiden hinnoittelu,

3. yrityksen markkinointi, asiakaspalvelu ja viestintä ja 4. yrityksen talouden suun-

nittelu ja seuranta. Opintojakso toteutettiin verkon välityksellä ja se oli osa ESR-han-

ketta, jota toteuttivat Metsäntutkimuslaitos ja Mikkelin ammattikorkeakoulu (Täs-

mäkoulutus - Metsäpalveluyrittäjien… 2014).


2.10 Huomisen metsäpalveluyrittäjyys

Oikean metsätyötekniikan hallinta on tärkeä osa metsäpalveluyrittäjän ammattitai-

toa, mutta se ei yksin riitä sillä on osattava paljon muutakin. Ruotsalaisen tutkimuk-

sen (Eriksson 2004) mukaan metsäpalveluyrittäjät tuntevat tarvitsevansa lisäkou-

lutusta mm. taloussuunnittelusta, neuvottelutaidoista, nuoren metsän hoidosta ja

luonnonsuojelusta, taulukko 1. Tuloksia voitaneen soveltaa osin myös Suomen olo-

suhteisiin.

Taulukko 1. Ruotsalaisten metsäpalveluyrittäjien tunnistamia lisäkoulutustarpeita eri

osaamisaloilta (Eriksson 2004).

Osaamisala/koulutustarve Prosenttiosuus yrittäjistä, jotka tunnistavat kyseisen tarpeen

Ei koulutustarvetta 48

Talouden suunnittelu 16

Neuvottelutaidot 15

Nuoren metsän hoito 14

Luonnonsuojelu 12

Yrityksen toiminnan kehittäminen 10

Budjetointi ja yrityksen laskentatoimi 10

Metsänhoidon suunnittelu 9

Markkinointi 8

Metsän uudistaminen 7

Liikkeenjohto 7

Yrittäjyys 6

Laadun tarkkailu ja parantaminen 6

Konetekniikka 5

Henkilöstön rekrytointi 5

Muu 2


3 Metsänomistajien haastattelut

Jarmo Uimonen

3.1 Haastatellut metsänomistajat

Haastatteluissa kerättiin metsäpalveluyritysten palveluja käyttäneiden metsänomis-

tajien kokemuksia ja tulevaisuuden odotuksia metsäpalveluyrittäjien tarjoamista

palveluista. Haastattelut tehtiin puhelinhaastatteluina tammikuussa 2014. Haasta-

tellut metsänomistajat olivat käyttäneet metsäpalveluyrittäjien palveluita vuoden

2013 aikana. Kustakin hankkeen kohdemaakunnasta – Satakunta, Etelä-Pohjanmaa

ja Kainuu – haastateltiin 20 metsänomistajaa, eli yhteensä 60 henkilöä. Metsänomis-

tajien yhteystiedot saatiin Metsäkeskuksen asiakastietokannoista. Haastattelut teki

hankkeen työntekijä Jarmo Uimonen Metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksi-

köstä.

Haastateltujen metsänomistajien ryhmä oli satunnainen otos vuonna 2013 metsä-

palveluyrittäjien palveluita käyttäneiden metsänomistajien ryhmästä. Ryhmä poik-

kesi melko selvästi keskimääräisestä suomalaisesta metsänomistajasta, kun vertailu-

kohtana käytetään Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusta (Hänninen ym. 2011).

Haastatelluissa oli keskimääräistä enemmän miehiä, ja he olivat iältään hieman nuo-

rempia kuin metsänomistajat keskimäärin. Ammattiryhmältään haastatelluissa oli

keskimääräistä enemmän yrittäjiä, hieman vähemmän palkansaajia ja selvästi vä-

hemmän eläkeläisiä (Taulukot 2-4).

Taulukko 2. Metsänomistajien sukupuolijakauma prosentteina (Metlan taulukoissa ole-

vaan Lounais-Suomeen kuuluvat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat).

Haastatellut metsänomistajat Metla: Suomalainen metsänomistaja 2010

Satakunta Etelä-Pohjanmaa

Kainuu Yhteensä Lounais-Suomi

Etelä-Pohjanmaa

Kainuu Koko maa

Mies 80 90 95 88 Mies 76 79 75 75

Nainen 20 10 5 12 Nainen 24 21 25 25


Taulukko 3. Metsänomistajien ikäluokkajakauma prosentteina.

Taulukko 4. Metsänomistajien ammattiryhmäjakauma, prosentteina.




Etelä-Pohjanmaa

Kainuu Koko maa

alle 45 v 20 35 5 20 alle 45 v 15 15 9 12

45-54 v 35 25 40 33 45-54 v 18 18 21 19

55-64 v 30 25 25 27 55-64 v 31 35 30 32

vähint. 65 v 15 15 30 20 vähint. 65 v 35 31 40 38




Etelä-Pohjanmaa

Kainuu Koko maa

Yrittäjä 65 50 50 55 Yrittäjä 30 26 13 23

Palkan-saaja

10 30 25 22 Palkan-saaja

27 32 33 30

Eläkeläinen 25 20 25 23 Eläkeläinen 41 41 52 45

Muu 2 2 2 2

Kaikkein eniten haastateltu ryhmä poikkesi keskimääräisestä metsänomistajasta

metsätilan koon suhteen. Suomessa kaikkien metsätilojen keskimääräinen metsäala

on 35 hehtaaria. Haastatelluista yli puolet omisti metsää vähintään sata hehtaaria,

kun koko Suomessa kaikista metsänomistajista tuohon ryhmään kuuluu vain kuusi

prosenttia. Kainuussa kaikki haastatellut omistivat metsää vähintään 50 hehtaaria.

Haastatelluista keskimääräistä useampi myös asui metsätilallaan (Taulukot 5 ja 6).


Yhteenvetona voidaan sanoa, että tyypillisin tässä tutkimuksessa haastateltu – eli

viime vuonna 2013 metsäpalveluyrittäjien palveluja käyttänyt metsänomistaja - oli

keskimääräistä suuremmalla tilalla asuva mies, joka oli ammatiltaan maa- ja metsä-

talous- tai muu yrittäjä, eikä ollut vielä eläkkeellä.

Taulukko 6. Tilallaan asuvat metsänomistajat, % (Metlan taulukoissa olevaan Lounais-Suo-

meen kuuluvat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat).


Sata-kunta

Etelä-Pohjanmaa


Etelä-Pohjanmaa

Kainuu Koko maa

Alle 20 ha 10 10 7 Alle 20 ha 60 53 32 48

20-50 ha 25 10 12 20-50 ha 27 32 31 32

50-100 ha 20 30 40 30 50-100 ha 10 11 27 14

yli 100 ha 45 50 60 52 yli 100 ha 4 3 9 6

Taulukko 5. Tilan metsäpinta-ala metsänomistajittain prosentteina (Metlan taulukoissa

olevaan Lounais-Suomeen kuuluvat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat).




Etelä-Pohjanmaa

Kainuu Koko maa

Asuu tilalla 80 60 55 65 Asuu tilalla 56 45 36 42


Haastatteluissa ei useimmiten käynyt luotettavasti selville, mistä metsänomistaja oli

ensimmäisellä kerralla saanut yrittäjän yhteystiedot. Pitkän asiakassuhteen muo-

dostanut metsänomistaja oli usein alun perin hakenut vaihtoehtoa metsänhoitoyh-

distyksen palveluille, vaikkei se taulukosta 7. ilmenekään. Sanallisissa vastauksissa

toivottiin myös jonkinlaista foorumia, esimerkiksi verkkosivua, johon olisi koottu

seudun yrittäjien yhteystietoja.

3.2.2 Asiakaskokemus

Vastausten perusteella alle seitsemän prosenttia metsänomistajista piti saamiaan

palveluja ainoastaan tyydyttävinä (Kuvat 1 ja 2). Samat seitsemän prosenttia eivät

3.2 Haastattelujen tulokset – metsänomistajien vastaukset esitettyihin kysymyksiin

3.2.1 Käytetyn palvelun valintaperusteet

Vastauksista ilmeni useimmiten myös, mistä metsänomistaja oli saanut tiedon palve-

luntarjoajasta. Selvästi suurin ryhmä, kaksi kolmasosaa vastaajista, tunsi ennestään

luotettavan yrittäjän, jonka kanssa oli muodostunut tyydyttävä asiakassuhde (Tau-

lukko 7). Yksi haastatelluista muisteli löytäneensä yrittäjän yhteystiedot joko sano-

malehdestä tai puhelinluettelosta.

Taulukko 7. Vastaukset kysymykseen: Millä perustein valitsitte käyttämänne palvelun?


Kainuu Koko hankealue

1. Yrittäjä oli tuttu ennestään ja luotettava 90% 60% 50% 67%

2. Yrittäjä otti yhteyttä 5% 20% 5% 10%

3. Toisen yrittäjän epämiellyttävä painostus 5% 2%

4. Metsänomistaja/-t suositteli/-vat 10% 10% 7%

5. Metsäammattilainen suositteli 5% 30% 12%

6. Tyytymättömyys mhy:n palveluun 5% 5% 3%


93 %

7 %

Kyllä

Ei

0 % 7 %

55 %

38 %Huono

Tyydyttävä

Hyvä

Erinomainen

Kuva 1. Metsänomistajien antamat arvosanat saamastaan palvelusta.

suosittelisi niitä muille. Loput 93% pitivät palveluita hyvinä tai erittäin hyvinä ja voi-

sivat suositella niitä muille metsänomistajille. Monet olivat jo suositelleetkin. Vai-

kutti siltä, että eri seutukunnilla oli alueita, joilla luotettavaksi koettu yrittäjä oli saa-

nut asiakkaita nimenomaan sanan kiertäessä metsänomistajalta toiselle. Sanallisissa

vastauksissa muutamat toivoivat yrittäjältä tiiviimpää yhteydenpitoa metsänomista-

jaan, ja enemmän tietoa oman työmaansa edistymisestä.

Kuva 2. Metsänomistajien halukkuus suositella saamaansa palvelua muille metsänomista-

jille, (Voisitteko suositella palvelua muille metsänomistajille?).


3.2.3 Palvelutoiveet työlajeittain

Taulukossa 8 on työlajitoiveita enemmän kuin metsänomistajia, sillä yksi metsän-

omistaja saattoi nimetä useita työlajitoiveita. Lisäksi taulukossa on erikseen käsitelty

toive ”kaikista työlajeista”, sillä haastatelluissa oli selvästi metsänomistajia – viidennes

haastatelluista - jotka toivoivat saavansa yrittäjältä kattavasti kaikki tarvitsemansa

metsänhoitoon ja -omistukseen liittyvät palvelut. Kymmenen metsänomistajaa, eli

joka kuudes, vastasi joko ”en osaa sanoa” tai ”ei tarpeita nyt”.

Taulukko 8. Metsänomistajien vastaukset kysymykseen: Mistä työlajeista toivoisitte pal-

velua jatkossa?

Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kainuu Koko hankealue

1. Istutus 4 4 1 9

2. Taimikonhoito 4 7 5 16

3. Raivaus 3 4 6 13

4. Metsäsuunnittelu 1 2 6 9

5. Ojitus, tiepalvelut 1 5 6

6. Paperityöt tms. 5 3 4 12

7. Kaikista työlajeista 4 5 3 12

8. Ei osaa sanoa 3 3

9. Ei tarpeita nyt 2 2 3 7

3.2.4 Lähivuosien metsänhoitotyöt ja palveluntarve

Yli puolet haastatelluista aikoo käyttää metsäpalveluyrittäjien palveluja lähivuosina

ja neljännes tekee lähivuosien hoitotyöt itse (Kuva 3). Selvästi eniten metsäpalvelu-

yrittäjien palveluja aiottiin lähivuosina käyttää Etelä-Pohjanmaalla. Kainuussa puo-

lestaan muihin alueisiin verrattuna useampi aikoi tehdä lähivuosien hoitotyöt itse.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vastaajista yrittäjät aikoivat teettää eniten met-

sänhoitotöitä lähivuosina, eläkeläiset puolestaan muita ryhmiä vähemmän (Kuva 4).


0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %

Yrittäjä Palkansaaja Eläkeläinen Kaikki

Kyllä - kyllä

Kyllä, teen itse

Ei

En osaa sanoa

Kuva 3. Metsänomistajien vastaukset alueittain kysymyksiin: Aiotteko teettää metsässän-

ne metsänhoitotöitä tai hakkuita seuraavan viiden vuoden aikana? Jos aiotte, niin teetätte-

kö työn metsäpalveluyrittäjällä?

Kuva 4. Metsänomistajien vastaukset ammattiryhmittäin kysymyksiin: Aiotteko teettää

metsässänne metsänhoitotöitä tai hakkuita seuraavan viiden vuoden aikana? Jos aiotte,

niin teetättekö työn metsäpalveluyrittäjällä?

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %

Kyllä - kyllä

kyllä, teen itse

Ei

En osaa sanoa


3.2.5 Metsäpalveluyrittäjien lisätarve

Metsäpalveluiden lisätarpeen suhteen vastaukset jakaantuivat melko tasaises-

ti (Kuva 5). Metsänomistajista 40 % halusi lisää metsäpalveluyrittäjiä seudulleen ja

yhtä monta prosenttia metsänomistajista ei kokenut tarvitsevansa lisää metsäpalve-

luyrittäjiä seudulleen. Monet kielteisesti vastanneet sanoivat olevansa tyytyväisiä

nykytilanteeseen ja löytävänsä metsätöiden tekijät, kun tarvetta ilmenee. Viidennes

vastanneista ei osannut ottaa kantaa, useimmiten siksi, ettei tuntenut tilannetta ko-

vin hyvin. Sanallisissa vastauksissa pidettiin yleisesti hyvänä, että myös metsäalal-

la kilpailu lisääntyy. Palveluiden laatua pidettiin ratkaisevana. Ostettavan palvelun

hinta-laatusuhdetta eivät kaikki kokeneet selväksi; toisin sanoen metsänomistaja ei

aina tiennyt etukäteen, millainen on tietyn hintaisen työn jälki.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna haastatelluista yrittäjät halusivat enemmän seu-

dulleen lisää metsäpalveluyrittäjiä kuin muut, eläkeläiset selvästi vähiten (Kuva 6).

Kuva 5. Metsänomistajien vastaukset alueittain kysymykseen: Tarvittaisiinko metsäpal-

veluyrittäjiä seudullanne lisää?

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

Kyllä

Ei

En osaa sanoa


Kuva 6. Metsänomistajien vastaukset ammattiryhmittäin kysymykseen: Tarvittaisiinko

metsäpalveluyrittäjiä seudullanne lisää?

3.2.6 Muiden toimijoiden palveluiden käyttö

Taulukon 9 vastauksissa saattaa metsäyhtiöiden osuus olla todellista suurempi. Jot-

kut haastatellut ovat saattaneet nimittäin tulkita metsäyhtiön kanssa tehdyn puu-

kaupan metsäpalveluksi, vaikka kysymyksessä ei tarkoitettu puukauppojen kuulu-

van tähän kategoriaan.

Taulukko 9. Metsänomistajien vastaukset kysymykseen: Käytättekö muiden kuin viimek-

si käyttämänne metsäpalveluyrityksen tarjoamia palveluita (esim. metsänhoitoyhdistys,

metsäyhtiöt)?

Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kainuu Koko hankealue

Kyllä, mhy 45% 30% 40% 38%

Kyllä, mhy ja metsäyhtiöt 35% 25% 20%

Kyllä, metsäyhtiöt 15% 10% 8%

Ei 55% 20% 25% 33%

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

Yrittäjä Palkansaaja Eläkeläinen Kaikki

Kyllä

Ei

En osaa sanoa


3.2.7 Sanalliset vastaukset

Sanallisessa, vapaamuotoisessa vastauksessa haastatellut käsittelivät monia metsä-

politiikkaan ja metsänhoitoon liittyviä asioita. Metsäpalveluyrittäjyyteen liittyviä

kommentteja:

• Kilpailua tarvitaan, sen kautta työn laatukin paranee ja parhaat toimijat

menestyvät.

• Korjuuvaurioiden välttäminen on tärkeää.

• Asiakaslähtöisyys on tärkeää, jotkut kehuivat ja toiset toivoivat parannusta,

mm. aktiivisempaa yhteydenpitoa asiakkaaseen. Muutama toivoi enemmän

palvelujen markkinointia.

• Yrittäjyyden aloittamisen kynnystä tulisi madaltaa, ja kausiluonteisuuden takia

yrittäjällä pitäisi olla mahdollisuus olla osa vuotta kortistossa.

• Monet moittivat metsänhoitoyhdistysten tarjoamia palveluja ja olivat siksi

siirtyneet metsäpalveluyrittäjien asiakkaiksi.

• Yksi vastaaja piti yrittäjien tuloa puukauppaan huonona asiana, josta metsän-

omistajat eivät ole hyötyneet.

• Jatkuvan kasvatuksen tulo metsänhoitoon katsottiin haasteelliseksi metsä-

palveluyrittäjille.

• Pienimuotoisiin hakkuisiin, kuten myrskykaatojen korjuuseen, toivottiin

pienempää konekalustoa.

• Tukien hakemista metsänhoitotöihin pidettiin hankalana. Yksi vastaaja toivoi

mieluummin verohelpotuksia kuin tukien hakemisia.

• Yksi vastaaja moitti kunnostusojituksen yhteishankkeita tolkuttomiksi,

myös tie- ja ojahankkeisiin toivottiin kilpailua.

• Yksi vastaaja toivoi palvelujen hinnan nousevan, jotta metsäpalveluyrittäjä pärjää

ja työn laatu paranee.

• Energiapuuhakkuulle on ollut yksityisen metsänomistajan vaikeata saada

koneyrittäjää töihin.


3.3 Tulosten tarkastelua

Haastateltujen metsänomistajien joukko oli rajallinen, ja painottunut paljon metsää

omistaviin, aktiivisiin metsänomistajiin, joille metsätalouden tulot ovat merkittäviä.

Otoksen koosta huolimatta tulokset antavat kohtuullisen hyvän kuvan hankealueen

metsäpalveluyrittäjien palveluiden käytöstä sekä tulevaisuuden palveluodotuksista.

Todennäköisesti aktiivisimmat metsänomistajat ovat ottaneet eniten käyttöönsä

yksityisten metsäpalveluyrittäjien palveluja. Haastateltu joukko kuului siihen ryh-

mään, jolta todennäköisesti tulee jatkossakin eniten toimeksiantoja yksityisille met-

säpalveluyrittäjille.

Tässä joukossa korostuu pitkien asiakassuhteiden merkitys luotettavan toimijan

kanssa. Kaksi kolmasosaa haastatelluista oli käyttänyt jo pitkään viimeksi käyt-

tämänsä yrittäjän palveluja. Noin kolmannes haastatelluista metsänomistajista

ei kokenut tarvitsevansa alalle lisää palveluntarjoajia, koska he olivat jo löytäneet

luotettavan yrittäjän, ja olivat saamiinsa palveluihin tyytyväisiä. Mutta nämäkin

metsänomistajat tulevat olemaan metsäpalveluyrittäjien asiakkaita myös jatkossa.

Heidän jo tekemänsä yrittäjän valinta ei vähennä metsäpalveluyrittäjien kysyntää,

vaan pitää kysyntää yllä.

Eri alueiden väliset erot olivat yleensä melko vähäisiä sekä haastateltujen metsän-

omistajien että heidän vastaustensa suhteen. Kainuulaiset olivat haastatelluista

keskimäärin muita tyytyväisempiä asuinseutunsa metsäpalvelujen tarjontaan. Kai-

nuulaiset aikoivat myös tehdä lähivuosien metsänhoitotöistään muita haastateltuja

enemmän itse. Eteläpohjalaisista puolestaan muita haastateltuja suurempi osuus ai-

koi käyttää lähivuosinakin metsäpalveluyrittäjien palveluja.

Useat metsänomistajat olivat suositelleet hyväksi kokemaansa yrittäjää myös muil-

le metsänomistajille. Tällainen vertaisryhmään kuuluvan henkilön suositus vaikutti

olevan yrittäjän kannalta hyvää markkinointia uusien asiakkaiden löytämiseksi.

On luultavaa, että metsäpalveluyrittäjien asiakkaiksi olisi saatavissa nykyistä enem-

män myös pienempien tilojen omistajia, joille metsätalouden tulot ovat satunnaisia

lisätuloja. Tämä ryhmä yrittäjien olisi tavoitettava markkinoinnissa. Puhelinhaastat-

telua ajatellen tuo ryhmä on kuitenkin vaikeammin tutkittava jo siitä syystä, että

metsätalouteen liittyviin kysymyksiin on vaikea vastata, jos alan tuntemus ja siitä

kertyneet kokemukset ovat vähäisiä.


4 Metsäorganisaatioiden haastattelut

Pekka Moilanen

Tässä tutkimuksessa selvitettiin metsäalan organisaatioiden käyttämien metsäpal-

veluiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Tutkimus toteutettiin pääosin Web-

ropol-kyselynä sähköpostin kautta ja osin puhelinhaastatteluina joulukuun 2013 ja

helmikuun 2014 välisenä aikana. Metsäpalveluyrittäjille tehtiin oma kysely Webro-

polina ja osin puhelinhaastatteluna samalla aikavälillä.

Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Satakunnan alueelle kysely lähetettiin 45 henkilölle

kattavasti kaikkiin metsäorganisaatioihin ja lisäksi Maanmittauslaitokseen, osaan

kunnista ja seurakunnista. Vastauksia saatiin yhteensä 25 kpl eli vastausprosentiksi

muodostui 56 % (Taulukko 10). Kaikista tahoista saatiin vastaus ja parhaiten vastauk-

sia saatiin metsäorganisaatioista.

Metsäpalveluyrittäjistä kyselyn sai 11 henkilöä, joilta kahdeksalta saatiin vastaus.

Yhteystiedot hankittiin metsäkeskuksen asiakastietokannasta ja internetistä sekä

hankkeen toteuttajilta kustakin maakunnasta. Kyselyn toteutti Pekka Moilanen,

Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueyksiköstä.

4.1 Metsäalan toimijoiden haastattelut

Isompiin, koko maata käsittäviin organisaatioihin kysely lähetettiin useammalle

henkilölle ja joissakin tapauksissa organisaatioissa oli ilmeisesti sovittu, että vain yksi

henkilö vastaa koko organisaation puolesta (Taulukko 10).


4.1.1 Tulokset – vastaukset esitettyihin kysymyksiin

Onko metsäpalveluyritysten palveluja käytetty, miksi niitä on käytetty ja millaista palve-

lua on käytetty?

Pääosa (84 %) vastaajista kertoi käyttäneensä metsäpalveluyritysten palveluja. Ky-

symykseen ”miksi palveluja oli käytetty?” saatiin yhteensä 18 vastausta. Miestyö

ja erityisesti metsurityö olivat useimmiten syynä metsäpalveluyritysten käyttöön.

Metsäpalveluyritysten käyttö koettiin omien palvelujen täydentäjänä, myytyjen pal-

velujen toteuttajana, alihankkijana, joustavana / kustannustehokkaana toteutusta-

pana sekä omien metsureiden puutteen vuoksi tarpeellisena.

Kaikkia kysyttyjä työmuotoja oli käytetty (Kuva 7). Pääosa palveluista oli raivaussa-

hatöitä. Vähiten käytetty palvelu oli tila-arvion teko. Kohtaan ”Muu, mikä?” vastat-

tiin mm. puunhankinta, varhaisperkaus, haketus ja hakkeen kuljetus.

Taulukko 10. Kyselyyn osallistuneet organisaatiot (joille kysely lähetetty) ja heiltä saatu-

jen vastausten lukumäärä.

Organisaatio Vastausten lukumäärä

Metsähallitus 3

Metsänhoitoyhdistykset 3

Metsänomistajaliitot 2

Metsäkeskus 1

Metsä Group 3

Stora Enso 2

UPM Metsä 1

OTSO 2

Kuhmo Oy 1

Pölkky Metsä Oy 1

Vapo 1

L&T Biowatti 1

Maanmittauslaitos 1

Kunta 1

Seurakunta 1

Tuntematon 1


Mistä oli saatu tieto metsäpalveluyrittäjien palveluista?

Useimmiten tieto metsäpalveluyrittäjien palveluista oli olemassa jo aikaisemmista

asiakassuhteista ja metsäpalveluja käyttäneet organisaatiot tunsivat palveluntarjo-

ajat entuudestaan. Usein tieto saatiin suoraan myös metsäpalveluyrittäjältä (Kuva

8). Joissakin tapauksissa metsäpalveluyritykset olivat jättäneet tarjouksen palveluis-

taan. Myös kilpailutuksen kautta oli haettu yrittäjiä palvelukseen.

Kuva 7. Vastaukset kysymykseen: Millaisia palveluja olette käyttäneet?

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Istutus

Taimikonhoito

Uudistusalan raivaus

Ennakkoraivaus harvennuksilla

Ensiharvennus

Harvennus

Oja-/tielinjahakkuu

Päätehakkuu

Maanmuokkaus

Ojitus

Metsäsuunnittelu

Tila-arvio

Muu, mikä


Kuva 8. Vastaukset kysymykseen: Mistä saitte tiedon palveluntarjoajasta?

Kysymykseen tyytyväisyydestä palveluun, kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä ja yksi vas-

taaja erittäin tyytyväinen.

Lisäättekö metsäpalveluyrittäjien palvelujen käyttöä nykyisestä?

Pääosa (50 %) vastaajista lisää palvelujen käyttöä tulevaisuudessa. Todennäköisesti

palveluita lisää noin 30 % vastaajista. Sen sijaan 20 % ei aikonut lisätä palveluiden

käyttöä tulevaisuudessa. Useimmiten käytetyt palvelut ovat kohdistuneet ja kohdis-

tuvat tulevaisuudessakin suorittavan tason töihin. Uusien lakien myötä metsänhoi-

toyhdistysten mahdolliset muutokset vaikuttavat muutamien vastauksien mukaan

tulevaisuuden palvelujen käyttöön. Kysymykseen ”Aiotteko käyttää metsäpalvelu-

yrittäjien palveluja seuraavan 5 vuoden aikana?” 92 % vastasi kyllä.

Vastaajat (16 %), jotka eivät olleet käyttäneet metsäpalveluyrittäjien palveluja, eivät

olleet joko tarvinneet palveluja tai edustivat metsänomistajien liittoa. Metsänomista-

jaliitot eivät tee eivätkä teetä metsätalouden toteutustason töitä.

Millaisia palveluja aiotaan käyttää?

Kaikissa aiemmin käytetyissä työlajeissa ja -muodoissa trendi oli kasvava. Uusina

mainittiin puukauppaan ja puun hankintaan liittyvät tehtävät. Suunnittelu / toteu-

tus tie- ja ojitushankkeissa sekä lannoitushankkeet ns. raskaista metsänparannus- ja

hoitotöistä olivat selvästi kasvavia palvelujen käyttömuotoja. Vaikka lisäys painot-

tuukin suorittaviin työlajeihin, olivat ns. toimihenkilötyöt yhä enenevässä määrin

mainittu (Kuva 9).

0 2 4 6 8 10 12

Internetistä

Kolleegalta

Lehdestä

Metsäpalveluyrittäjältä

Muualta, mistä


Kuva 9. Millaisia palveluja aiotaan käyttää seuraavan 5 vuoden aikana ja millaisia on käy-

tetty?

Millaiseen toimintaan metsäpalveluyrittäminen sopii mielestänne parhaiten?

Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että metsäpalveluyrittäminen sopii parhaiten

suorittavaan työhön. Kokonaisvaltaisiin palveluihin vastasi sopivan 20 % ja suunnil-

leen saman verran metsäpalveluyrittäjyyden vastasi sopivan toimihenkilöpalvelui-

hin. Periaatteessa jälkimmäiset voidaan myös tulkita kokonaisvaltaisiin palveluihin.

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Istutus

Taimikonhoito

Uudistusalan raivaus

Ennakkoraivaus harvennuksilla

Ensiharvennus

Harvennus

Päätehakkuu

Oja-/tielinjahakkuu

Maanmuokkaus

Ojitus, suunnittelu ja/tai toteutus

Tienrakennus / peruskorjaus, suun. ja/tai tot.

Metsäsuunnnittelu

Tila-arvio

Muu, mikä

Seuraavan 5 v aikana Aiemmin käytetty


Vastauksissa metsänhoidon miestyöt ja suunnittelun maastotyöt olivat selkeitä suo-

rittavan työn alueita. Toimihenkilöpalveluista mainittiin mm. avustava työnjohto ja

erilaisten työlajien suunnittelu. Tilaajaorganisaation selkeiden oman ydintoiminnan

ulkopuoliset tehtävät oli mainittu kahdessa vastauksessa. Kaiken kaikkiaan metsä-

palveluyrittäjyyden voidaan katsoa sopivan moneen eri toimintoon kysynnän mu-

kaan.

Mitä odotuksia on metsäpalveluyritysten tulevaisuuden palveluille?

Kasvavilla markkinoilla ammattitaitoisten metsäpalveluyrittäjien odotetaan aktii-

visesti tarjoavan kilpailukykyisiä ja yhä kokonaisvaltaisempia palveluita. Yrittäjien

tulisi myös olla tietoisia vastuustaan työnantajana henkilökunnastaan ja tilaajalleen

palvelujen toimitusten luotettavuudesta ja laadusta. Myös uusia palvelun tuottajia

odotettiin tulevan markkinoille.

Mikä on oleellisin tekijä metsäpalvelun tuottajaa valitessa?

Metsäpalvelun tuottajan tulee asiakkaan mielestä olla luotettava toimija. Palvelujen

laadusta ollaan valmiit maksamaan käypä hinta. Vain yhdessä vastauksessa oli mai-

nittu pelkästään hinnan vaikuttavan valintaan. Useimmiten hinta oli laadun jälkeen

toisena. Vastaajista 20 (vastauksia yhteensä 22) oli maininnut oleellisiksi tekijöiksi

metsäpalvelun valinnassa seuraavia tekijöitä:

• Laatu (15)

• Hinta (15)

• Luotettavuus (10)

• Ammattitaito (4)

• Osaaminen, toimitusvarmuus, joustavuus, puolueettomuus

(kukin mainittu kerran)


Kuva 10. Vastaukset kysymykseen: Onko metsäpalveluyritysten palveluja riittävästi tar-

jolla (n=25)?

Tarvitaanko metsäpalveluyrityksiä lisää?

Kuva 11. Vastaukset kysymykseen: Tarvitaanko metsäpalveluyrityksiä lisää (n=24)?

Ovatko metsäpalveluyrittäjät riittävän ammattitaitoisia?

Kuva 12. Vastaukset kysymykseen: Ovatko metsäpalveluyrittäjät riittävän ammattitai-

toisia (n=24)?

Onko metsäpalveluyritysten palveluja riittävästi tarjolla?

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Kyllä

Ei

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

Kyllä

Ei

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Kyllä

Ei


Kysymykseen ”Tulisiko metsäalan koulutuksessa panostaa metsäpalveluyrittäjyyteen

valmistavilla opinnoilla?” kaikki vastasivat kyllä.

Miten metsäpalveluyritysten osaamista tulisi kehittää?

Kysymykseen: ”miten metsäpalveluyritysten osaamista tulisi kehittää?” vastaukset

jakaantuivat moniin erilaisiin tekijöihin. Vastauksissa tuli esiin mm., että metsäpal-

veluyrityksille pitäisi järjestää kysyntää vastaavaa koulutusta esim. EU-hankkeiden

avulla. Lisäksi osaamista voitaisiin kehittää yritysten yhteistoiminnalla ja / tai am-

mattitaidon lisäämisellä, millä voitaisiin vaikuttaa myös kausivaihteluiden haittojen

minimointiin. Lopulta kaikki lähtee kuitenkin yrittäjästä itsestään ja hänellä tulisi

olla halu kehittää omaa yritystään.

Kehittämistarpeita katsottiin olevan myös seuraavissa osa-alueissa:

• Laadun hallinnassa, omavalvonta

• Asiakaslähtöisen ajattelun ymmärtämisessä

• Palveluosaamisessa, markkinoinnissa

• Yritysmäisen ajattelun hallinnassa

• Kokonaisvaltaisten palvelujen tarjonnassa

• Yleisessä metsäosaamisessa

• Toimihenkilöammattitaidoissa

Vapaa sana:

• Metsäpalveluyrittäjyyttä on edistettävä markkinaehtoisesti. Alalle ei kaivata val-

tion tuella kilpailluille markkinoille tulevia toimijoita, vaan asiansa osaavia ammat-

tilaisia, jotka voivat verkostoitua nykyisten toimijoiden kanssa.

• Nykyisille palveluntarjoajille pitää olla riittävästi kysyntää niin, että yritys pysyisi

ns. pystyssä.

• Pettymyksiäkin on matkan varrella tullut ja osa alihankkijoista poistunut/pois-

tettu käytettävien kumppanien listoilta. Mainituissa puunkorjuuseen liittyvissä

alihankinnoissa palvelun tuottajat (korjuuyrittäjät) ovat ehkä vähän eri yrityksiä,

mitä tässä kyselyssä tarkoitetaan. Toisaalta niiden kehittyessä palveluvalikoimiin

on tullut aivan tavallisia metsänhoidon töitäkin kuten raivaussahatöitä ja töiden

maastosuunnittelua.


• Mm. metsätalousinsinöörikoulutuksen tulisi sisältää yrityskoulutusta, jotta opiske-

lijat ymmärtäisivät, mitä yrittäminen on.

• Alalla toimivien tahojen etenkin palvelun hankkijoiden tulisi rohkaista yrittä-

mään ja opiskeluissakin yrittäjyys tulisi olla hyvin esillä.

• Kustannuslaskennan osaaminen on tärkeää yrityselämässä.

• Vuorovaikutustaitojen omaksuminen on avainasemassa maanomistajien kanssa

toimittaessa.

• Kilpailun kiristyessä myös toimihenkilötehtäviä saattaa siirtyä entistä enemmän

metsäpalveluyrittäjien tehtäväksi.

4.1.2 Päätelmät

Vastauksia saatiin kaikista organisaatioista, joille kysely lähetettiin. Isoihin organi-

saatioihin kysely lähetettiin usealle henkilölle, joista osa ei vastannut. Metsäpalvelu-

yritysten palveluja olivat käyttäneet lähes kaikki tahot. Tarve palveluiden käytölle oli

useimmiten miestyönä tehtävissä metsänhoitotöissä, joihin organisaatioissa ei ollut

lainkaan tai riittävästi omaa henkilökuntaa. Useissa tapauksissa metsässä tehtäviä

toteutus- tai suunnittelutöitä oli hankittu metsäpalveluyrityksiltä. Tulevaisuudessa

kysyntä näyttäisi lisääntyvän kaikissa työlajeissa, suunnittelussa, toteutuksessa ja

puukaupassa. Tämä johtunee osin siitä, että saatuihin palveluihin oltiin tyytyväisiä.

Osasyy lienee myös omien organisaatioiden ”ohentuminen”. Metsäpalveluyrittäjyy-

den katsottiin sopivan useimmiten maastossa suorittavaan työhön. Kokonaisvaltais-

ta metsäpalvelua kaipaili neljännes vastaajista.

Tulevaisuudessa odotetaan laadukasta, kilpailukykyistä, joustavaa ja monipuolista

palvelua. Laatu on vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin hinta valittaessa palvelun tuot-

tajaa. Osaamista tulisi vastaajien mielestä kehittää laadukkaiden, asiakaslähtöisten

ja hyvin markkinoitujen palvelujen tuottamiseksi. Kausivaihtelujen minimoinnissa

olisi kehitettävää esim. yrittäjien välisen yhteistyön kautta. Yritysmäinen ajatteluta-

pa sinänsä on oleellinen kehittämisalue.

Metsäpalveluyrittäjyydelle katsottiin olevan enenevässä määrin tarvetta, kuten

myös koulutukselle. Metsäalan koulutukseen tulisi kaikkien vastaajien mielestä pa-

nostaa yrittäjyyteen tähtääviä opintoja. Yrittäjyys metsäpalveluissa tulee lisäänty-


mään, ja siksi nyt koulussa olevia tulevia metsäammattilaisia tulisi rohkaista yrittä-

jyyteen. Olemassa olevat yrittäjät tarvitsevat räätälöityjä koulutuksia.

4.2 Metsäpalveluyrittäjien haastattelut

Metsäpalveluyrittäjiä haastateltiin yhteensä 8 kpl jakautuen seuraavasti hankealu-

eelle: Kainuu 3, Etelä-Pohjanmaa 3, Satakunta 1 ja 1 Satakunta/E-P rajalta, joka toi-

mii molemmissa maakunnissa. Pääosa yrityksistä oli perustettu 1990-luvun lopulla.

Itsensä työllistäminen oli yleisin (75 %) yrityksen perustamisen syy. Metsäopintojen

aikana ja lisäkoulutuksessa olivat saaneet kaksi vastaajaa kipinän yrityksen perus-

tamiseen.

4.2.1 Tulokset – vastaukset esitettyihin kysymyksiin

Onko yrityksellänne kasvuhalukkuutta ja, jos on niin mihin toimintoihin?

Kokonaispalveluihin ja puukauppaan on pyrkimys viidellä (5) kysymykseen vas-

tanneesta 6 yrityksestä. Yhden yrityksen toiminta on sivutoimista maanviljelyksen

ohella, joten hänellä kasvuhaluja ei ollut.

Onko metsäpalveluyrittäjille töitä tarjolla?

Metsäpalveluyrittäjille töitä on vähintäänkin sopivasti tarjolla ja puolelle vastanneis-

ta enemmän kuin ehtii tekemään (Kuva 13).


Kuva 13. Vastaukset kysymykseen: Onko metsäpalveluyrittäjille töitä tarjolla (n=7)?

Onko uusille yrityksille tilaa / tarvetta toimialalla?

Kuusi (6) kahdeksasta (8) vastaajasta vastasi uusille yrityksille olevan markkinoilla

tilaa. Yksi vastaajista ei osannut sanoa, onko uusille yrityksille tilaa.

Kuva 14. Vastaukset kysymykseen: Aiotteko palkata lisää työntekijöitä seuraavan 5 vuo-

den aikana?

Aiotteko palkata lisää työntekijöitä seuraavan 5 vuoden aikana ja jos kyllä, niin kuinka

monta?

Yli puolet yrityksistä aikoi palkata lisää työntekijöitä (Kuva 14). Määrä vaihteli 1 – 5

henkilön välillä ja lisätyöntarve oli pääosin sulan maan aikaan. Hyvien metsureiden

saatavuus oli yhdessä vastauksessa merkitsevä tekijä lisätyövoiman palkkaamisessa.

Lisätyövoimaa hankitaan alihankintana, eli ostetaan palveluita toiselta yrittäjältä,

kertoi yksi vastaajista. ”Ei” kyselyyn vastanneista osa kuitenkin kertoi mahdollisesti

palkkaavansa työntekijöitä, jos tarvetta on. Kyllä vastanneista kolme oli Etelä-Poh-

janmaalta ja yksi Kainuusta. Ei vastanneista kaksi oli Kainuusta ja yksi Satakunnasta.

1 2 3 4 5

Kyllä

Ei

0 1 2 3 4 5

Paljon enemmän kuin ehtii tekemään

Hieman enemmän kuin ehtii tekemään

Sopivasti

Jonkin verran

Ei ole


Kysymykseen: ”Tulisiko metsäalan koulutuksessa panostaa metsäpalveluyrittäjyyteen

valmistavilla opinnoilla?” kaikki vastasivat kyllä. Mielipide on siis sama kuin palvelujen os-

tajilla.

Miten tarpeelliseksi koette metsäpalveluyrittäjille järjestettävän täydentävän koulutuksen

ja millaista koulutusta tulisi järjestää?

Lisäkoulutus koettiin kaikissa vastauksissa tarpeelliseksi. Yrityksen tarpeista lähtevä

täsmäkoulutus nousi esille selkeästi. Markkinointi mainittiin 50 % vastauksista (n=8).

Ammattitaidon ylläpitäviä taitoja toivottiin 3 vastauksessa, joista yhdessä painotet-

tiin käytännön läheistä otetta koulutuksessa. Laki-asiat, atk ja yrityksen talouden

ja laadun hallinta esiintyivät vastauksissa. Yhdessä vastauksessa koulutusta on jo

hankittu ja saatu omien tarpeiden mukaan räätälöitynä.

Kysymykseen ”onko metsäpalveluyrittäjien välillä kilpailua” vastattiin sitä olevan jonkin

verran (n=7).

Kilpailua oli kahdessa vastauksessa mainittu olevan enemmän metsänhoitoyhdis-

tysten kuin muiden metsäpalveluyrittäjien välillä. Yhdessä vastauksessa mainittiin

kilpailijoiksi tulleen ulkomaalaiset toimijat lähinnä suorittavissa töissä.

Millaisissa palveluissa metsäpalveluyrittäjyydelle on laajenemismahdollisuuksia?

Kokonaispalveluita tarjoamalla koettiin voitavan laajentaa yritystoimintaa kolmes-

sa vastauksessa (vastauksia yhteensä kuusi). Muissakin vastauksissa voidaan tulki-

ta tarkoitetun samaa sillä niissä mainittiin mm. toimihenkilötyöt ja erityisosaamista

vaativat tehtävät kuten laki- ja tieasiat sekä atk. Puukauppa ja puutavaran korjuun

kaikki vaiheet oli myös laajenemista mahdollistavia kahden vastaajan mielestä. Met-

sureiden osaamisen laajentaminen konetyöhön talvikauden ajaksi todettiin yhdessä

vastauksessa tuovan yritykselle lisää kapasiteettia.


Vapaa sana:

• Kysely koettiin hyväksi mm. siksi, että uudet yrittäjät lisäävät kilpailua ja siten

metsänomistajien aktiivisuutta ja yrittäjille siten töitä.

• Yrittäjänä olemisen onnistumisessa tähdennettiin liiketalouden eli bisneksen

osaamista. Yrittäjän toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja toimintaympäristön

mahdollisia muutoksia varten tulisi olla olemassa suunnitelma B.

• Käytännönläheisyys opetuksessa on myös tärkeänä pidetty asia.

• Vapaata kilpailua alalla ei yhden vastaajan mielestä ole juurikaan ollut. Tämän

katsottiin johtuvan metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten tarjoamista ns. ”il-

maisista” palveluista. Puukaupan sanottiin olevan ratkaisevassa asemassa.

4.2.2 Päätelmät

Lisäkoulutus on vastaajien mielestä tarpeellista, mitä on jo jossain määrin saatavis-

sakin. Yrittäjien koulutustarpeet vaihtelevat suuresti aiemman koulutustason, työ-

kokemuksen ja palvelujen kysynnän mukaan. Tämän vuoksi opetus tulisi räätälöidä

tapauskohtaisesti, mikä asettaa koulutusta antaville tahoille vaatimuksia joustavuu-

den suhteen. Käytännön läheisyys oli yrittäjien toivomassa koulutuksessa tärkeässä

roolissa. Oppisopimuskoulutuksen kautta tämä toteutuisi hyvin.

Yritysosaamisen, kannattavuuden ja suunnitelmallisuuden ymmärtäminen ovat pe-

ruselementtejä, joihin saadut perusopit madaltavat yrittäjäksi ryhtymistä. Yrittäjyy-

teen valmistavia taitoja tulisi opettaa metsäalaa opiskeleville nuorille.

Osaavista suorittavan työn tekijöistä on pulaa ainakin Etelä-Pohjanmaan alueella.

Kausiluontoisuus korostuu kohdealueista etenkin Kainuussa. Kannattavan toimin-

nan laajentaminen nykyisestä oli lähes kaikilla vastanneilla yrityksillä tulevaisuu-

den suunnitelmissa. Töitä metsäpalveluyrittäjille oli kyselyn perusteella tarjolla vä-

hintäänkin riittävästi.


5 Osuustoiminnan soveltuvuus

Pekka Moilanen

5.1 Yleistä osuustoiminnasta

Ihmiset osaavat eri asioita ja yksi on hyvä jossakin tietyssä asiassa ja toinen jossa-

kin toisessa asiassa. Osuuskunnassa eri ihmisten osaaminen yhdistyy luontevasti.

Osuuskunta on jäsenyhteisö, kun taas osakeyhtiö on pääomayhteisö. Osuuskunnas-

sa jäsenet ovat tasa-arvoisessa asemassa ja osuuskunnat toimivat jäsenten ehdoilla.

Osakeyhtiöissä sen sijaan raha ja omistuksen suuruus vaikuttavat jäsenten äänival-

taan (Pellervo 2013).

Osuuskunta on yleensä huomattavasti helpompi perustaa kuin osakeyhtiö, koska se

ei vaadi suurta alkupääomaa. Näin ollen yrittäjyyden kynnys on matala. Nykyään

osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään kolme jäsentä, kun aikaisemmin

tarvittiin viisi jäsentä. Pellervon mukaan osuustoimintamalli on erityisen sopiva

useille palvelualoille, joihin tarvitaan lisää osaavia tekijöitä (Pellervo 2013).

Yrittäjyyteen liittyy aina riskinsä. Yritysmuoto ei suojaa sitä, jos yrittämistä ei käy-

tännössä osata tai jakseta opiskella. Liikeidea, liiketoimintaosaaminen ja jäsenten to-

dellinen sitoutuminen yritykseen ovat niin ikään avainasemassa (Pellervo 2013).

5.2 Osuustoimintamalli lämpöyrittäjyydessä ja metsäpalvelujen tuottamisessa

Metsäpalvelujen tuottamisessa kohdemaakunnista vain Kainuussa oli tiedossa ole-

vaa osuustoimintamallista yrittämistä. Suomussalmella, Kuhmossa ja Sotkamossa oli

perustettu 2000-luvun alussa metsuriosuuskunnat, toinen Suomussalmelle ja toi-

nen Kuhmo-Sotkamo alueelle. Näistä edelleen toiminnassa on Suomussalmen osuus-

kunta.


Osuustoimintamalli sopii metsäpalvelujen tuottamiseen ainakin suoritusportaan eli

metsurin töihin. Kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän osakasta, yhden osuus

jää niin pieneksi, ettei häntä katsota yrittäjäksi vaan palkansaajaksi. Tämä mahdol-

listaa työttömyyskorvauksen sellaisina aikoina, kun töitä ei ole. Talvella runsaan lu-

men vuoksi ei ole mahdollista tehdä metsätöitä ympäri vuoden.

Suomussalmen metsuriosuuskunnassa on 11 jäsentä, joista noin puolet on aktiivisesti

toiminnassa. Työt ovat lähes yksinomaan taimikonhoitoja ja jonkun verran ennak-

koraivauksia. Toiminta on kannattavaa ja hallinto on hyvin kevyt. Useat jäsenistä

ovat entisiä metsäyhtiöiden metsureita. Talvella on tehty myös rakennustöitä osuus-

kunnan kautta. Nuoria kaivattaisiin mukaan, koska kesän aikaan töitä on tarjolla

ja vain tekijöistä on pulaa. Työttömiä kyllä on, muttei työntekijöitä. Osuuskunnan

edustajaa haastateltiin puhelimitse.

Lämpöyrittäjistä (noin 310 kpl v. 2013) noin 10 % toimii osuuskuntamallilla. Läm-

pöyrittäjät hoitavat noin 500 laitosta ja joillakin osuuskunnilla on useita laitoksia

hoidettavanaan. Osuuskunnista haastateltiin puhelimitse yhteensä kolmea Satakun-

nassa (2 kpl) ja Etelä-Pohjanmaalla (1 kpl). Kaksi toimi edelleenkin osuuskuntana ja

yksi oli muuttanut yritysmuodon osakeyhtiöksi.

Pääsyyt osuustoimintamallin valintaan olivat sen helppo perustettavuus ja pieni ris-

ki. ”Rahoittajakin suhtautuu lempeämmin osuuskuntaan kuin esim. osakeyhtiöön”,

kertoi yksi haastateltu. Osuustoimintamallissa ei nähty huonoja seikkoja vaan se

koettiin näissä tapauksissa sopivimmaksi yritysmuodoksi. Sekin osuuskunta, joka

oli muuttunut osakeyhtiöksi, olisi haasteltavan mielestä voinut toimia hyvin myös

osuuskuntana, vaikka toiminnan laajennuksen vuoksi yritysmuodoksi valittiin osa-

keyhtiö. Hyvin selvästi tuli esille se, että kussakin tapauksessa vallitsevat olosuhteet

huomioiden yleensä valitaan tilanteeseen sopiva yritysmuoto.

Osuustoimintamallin soveltuvuudesta metsäpalveluyrittäjyyteen löytyy sekä hyviä

että huonoja puolia (Kuva 15). Osuustoiminta sopii metsäpalveluyrittäjyyteen ainakin

sellaisissa työmuodoissa, joissa työ voidaan taksoittaa selkeästi, kuten metsurin työt.

Toimihenkilötöihin soveltuvuus voi olla haasteellisempaa, mutta ei mahdotonta, jos

osuuskunnan osakkaat ovat selkeästi sopineet töiden hinnoittelun. Osuuskunta on

yritys ja jonkun on tehtävä myös toimistotyöt, ellei toimistotöitä osteta ulkopuolisel-

ta. Asiakkaan silmissä osuuskunta koetaan vakaana ja luotettavana toimijana, koska

toiminta ei ole yhden henkilön varassa. Osuuskunnassa osaaminen on laajaa ja mo-

nipuolista sillä osuuskunnan jäsenet osaavat eri asioita. Lisäksi konehankinnoissa


kustannukset jakautuvat useamman henkilön kesken. Osuuskunnan heikkoutena

saattaa olla sitoutumisen ja todellisen ”yrittäjähengen” puute.

Kuva 15. SWOT-analyysi osuustoimintamallin soveltuvuudesta metsäpalveluyrittäjyy-

teen.


6 Tutkintojen osien hyödyntämis- mahdollisuudet

Asko Ämmälä, Sedu

6.1 Perustutkintojen ja ammattitutkintojen erot

Aikuiskoulutuksessa on eritasoisia ammattikoulutuksia. Perustutkinnot ovat tarkoi-

tettu alaa tuntemattomille henkilöille, jotka aikovat työllistyä alalle. Perustutkinnon

suorittanut saa perusvalmiudet alan työtehtäviin. Alalle tuleva suorittaa yleensä

aluksi perustutkinnon.

Ammattitutkinto antaa alan ammattityöntekijöiltä edellytettävät taidot. Ammatti-

tutkinnon suorittajalla täytyy olla perustutkinto ja / tai työkokemusta alalta tai muu-

ten soveltuva osaaminen.

Erikoisammattitutkinto antaa valmiudet alan vaativimpien työtehtävien hallintaan.

Yleensä taustalla on hyvä olla vähintään viisi vuotta alan työkokemusta.

Ajatellessamme metsäpalveluyrittäjän tehtäväkenttää, tulisi hänen saavuttaa vä-

hintään ammattitutkintotasoinen osaaminen. Hänellä on oltava koulutusta tai

työkokemusta alalta tai oltava jonkin muun alan koulutus, joka soveltuu metsäpal-

veluyrittäjyyteen. Myös henkilön henkilökohtaiset kyvyt ja ominaisuudet voivat

puoltaa metsäpalveluyrittäjäksi ryhtymistä. Toisin sanoen henkilöllä pitää olla kyky

vastaanottaa ammattitutkintotasoinen koulutus. Tästä johtuen keskitytään tarkas-

telussa lähinnä ammattitutkintoihin tai erikoisammattitutkintoihin. Voi olla, että

metsäpalveluyrittäjäksi aikova tarvitsee myös jotain perustason koulutusta ammat-

titutkintotason lisäksi.


6.2 Metsäpalveluyrittäjiltä odotetut palvelut

Suorittavan työn lisäksi metsäpalveluyritykset voivat tehdä toimihenkilöpalveluita

kuten puukaupan avustusta ja metsänhoidon neuvontaa. Lisäksi metsäpalveluyri-

tyksen palveluihin voivat kuulua tila-arvioiden teko, metsäteiden ja -ojien suunnit-

telu sekä rahoitushakemusten laatiminen. Sukupolvenvaihdoksissa avustaminen

voisi myös olla metsäpalveluyrittäjien tehtäviä. Tietoteknisten sovellusten käyttö tu-

lee jatkossa myös yhä lisääntymään ja monipuolistumaan. Niin ikään kehittämistar-

peita on havaittu mm. metsänhoitotöiden työtekniikassa, talouden suunnittelussa ja

neuvottelutaidoissa. Lisäksi on todettu koulutustarpeita nuoren metsän hoitoon liit-

tyvissä asioissa ja luonnonsuojeluasioissa sekä tietoteknisten sovellusten käytössä.

6.3 Metsäpalveluyrittäjien osaamisaluetta lähinnä olevat tutkinnot

Selvityksessä tarkasteltiin seuraavia metsä- ja biotalouden tutkintoja ja niiden sovel-

tuvuutta metsäpalveluyrittäjien koulutukseen.

1. Metsäalan perustutkinto

1.1 metsäkoneenkuljettaja

1.2 metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

1.3 metsäenergian tuottaja

2. Metsämestarin erikoisammattitutkinto

2.1 metsämestari

3. Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto

4. Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto

5. Puunkorjuun erikoisammattitutkinto

6. Bioenergia-alan ammattitutkinto

7. Yrittäjän ammattitutkinto

8. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto


6.4 Tutkinnonosat ja valintamahdollisuudet

1 Metsäalan perustutkinto (Taulukko 11)

Kaikille yhteinen tutkinnon osa: metsien hoito ja puunkorjuu

Metsäkoneenkuljettaja

Linja1

• Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito

• Koneellinen puutavaran valmistus tai puutavaran lähikuljetus

• Metsätraktoreiden käyttö tai kuljetusalan perustason ammattipätevyys

• Metsäkoneen käyttö

• Energiapuun korjuukoneen käyttö

Linja 2

• Koneellinen puunkorjuu

• Energiapuun jatkojalostus

• Lämpölaitoksen hoito ja huolto

• Turvetuotanto

• Lyhytkiertoviljely

• Tutkinnon osa muista ammatillisista tutkinnoista

Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

• Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut

• Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen

• Pienkoneiden myynti, huolto ja korjaus

• Metsätraktoreiden käyttö

• Puun jatkojalostus

• Metsäenergian hankinta

• Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut

• Luontomatkailu

• Metsästysmatkailu

• Metsänhoitotyöt

• Yrityksen johtaminen

• Energiapuun korjuu


Metsäenergiantuottaja

• Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö


• Turvetuotanto ja varastointi

Taulukko 11. Metsäalan perustutkinnon kaikki tutkinnonosat.

1.1.1 Metsien hoito ja puunkorjuu

1.2.1 Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut

1.2.2 Metsäluontopalvelut

1.2.3 Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen

1.2.4 Pienkoneiden myynti, huolto ja korjaus

1.2.5 Metsätraktoreiden käyttö

1.2.6 Puun jatkojalostus

1.2.7 Metsäenergian hankinta

1.2.8 Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut

1.2.9 Luontomatkailu

1.2.10 Metsästysmatkailu

1.2.11 Kalastusmatkailu

1.2.12 Metsänhoitotyöt

1.2.13 Yrityksen johtaminen

1.3.1 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito

1.3.2 Koneellinen puutavaran valmistus

1.3.3 Puutavaran autokuljetus

1.3.4 Koneelliset metsänparannustyöt

1.3.5 Puutavaran lähikuljetus

1.3.6 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys

1.4.1 Metsäkoneiden huolto

1.4.2 Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt

1.4.3 Metsänparannuskoneen käyttö

1.4.4 Metsäkoneen käyttö

1.4.5 Energiapuun korjuukoneen käyttö


1.5.1 Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö

1.5.2 Energiapuun korjuu

1.5.3 Turvetuotanto ja varastointi

1.5.4 Koneellinen puunkorjuu

1.5.5 Energiapuun jalostus

1.5.6 Lämpölaitoksen hoito ja huolto

1.5.7 Turvetuotanto

1.5.8 Lyhytkiertoviljely

1.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista

1.6.1 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista

1.6.2 Tutkinnon osa ammattitutkinnoista

1.6.3 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista

Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat

tutkinnon osat)

Yritystoiminta

Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot ja

erikoisammattitutkinnot)

Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista

Tutkinnon osat ammattitutkinnoista

Tutkinnon osat erikoisammattitutkinnoista


2 Metsämestarin erikoisammattitutkinto

Pakolliset osat

• Metsäluonnonhoito

• Työn suunnittelu ja toteutus

• Asiakaspalvelu ja vuorovaikutustaidot

• Metsien käsittely

Valinnaiset osat (valittava 1 osa)

• Metsien monikäyttö

• Metsätalouden ja monikäytön kuljetuskaluston käyttö- ja huoltotaidot

• Metsäsuunnittelu

Vapaaehtoinen osa

• Ammatinharjoittaminen ja yrittäjyys

3 Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto

• Metsänhoito ja puuntuottaminen

• Puukauppa ja puunkorjuu

• Metsätalouden suunnittelu

• Metsäluonnonhoito

• Metsätilan arviointi ja kauppa

• Metsäpalvelujen tuottaminen

• Metsien monikäyttö ja erikoistuotteet

• Energiapuun korjuu ja hyödyntäminen

• Puutavaran pienimuotoinen jatkojalostus

4 Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto

Pakollinen tutkinnon osa

• Talousmetsien käsittely

Valinnaiset tutkinnot osat, joista valittava:

• Hakkuukoneella työskentely, tai

• Kuormatraktorilla työskentely


Lisäksi yksi osa seuraavista:

• Energiapuun korjuukoneella työskentely

• Metsänhoitotöiden tekeminen koneellisesti

• Metsänparannustöiden tekeminen koneellisesti

• Työkoneen siirtokuljetus

• Kuljetusalan perustason ammattipätevyys

• Tutkinnon osa muusta perus-, ammattitai erikoisammattitutkinnosta

5 Puunkorjuun erikoisammattitutkinto

Pakolliset osat

• Puunkorjuun operatiivinen suunnittelu ja tuotannon ohjaus

• Puunkorjuun liiketoiminnan kehittäminen

• Esimiehenä toimiminen

Valinnaiset osat, joista valittava kaksi:

• Koneellisen puutavaran valmistuksen ohjaus

• Puutavaran lähikuljetuksen ohjaus

• Energiapuunkorjuun ohjaus

• Metsänhoitokoneiden käytön ohjaus

• Tutkinnon osa muusta ammattitai erikoisammattitutkinnosta

6 Bioenergia-alan ammattitutkinto

Pakolliset osat:

• Bioenergia-alan tuntemus

Valinnaiset osat:


• Energiapuun haketus ja murskaus

• Turvetuotanto

• Energiakasvituotanto

• Lämmöntuotanto

• Bioraaka-aineen jalostaminen

Vapaasti valittava osa

• Bioenergiayrittäjyys


7 Yrittäjän ammattitutkinto

Yritystoiminnan suunnittelun käynnistämisen osaamisala

Pakolliset osat

• Yritystoiminnan suunnittelu

• Yritystoiminnan käynnistäminen tai Franchising-yrittäminen

Yritystoiminnan kehittämisen osaamisala

Pakollinen osa

• Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Molempien osaamisalojen valinnaiset osat, joista valitaan yksi (yritystoiminnan

käynnistämisen osaamisala) tai kaksi (yritystoiminnan kehittämisen osaamisala)

• Tuotteistaminen

• Taloushallinto

• Myynti ja markkinointi

• Henkilöstöhallinto

• Sähköinen liiketoiminta

• Ulkomaankauppa

• Tuotannon hallinta

• Franchising-yrittäminen

• Tutkinnon osa toisesta perus-, ammatti-, tai erikoisammattitutkinnosta

8 Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Kaikille yhteinen tutkinnon osa

• Yrityksen johtaminen ja kehittäminen

Valinnaiset tutkinnon osat, joista valitaan yksi

• Asiakkuuksien johtaminen ja kehittäminen

• Osaamisen johtaminen ja kehittäminen

• Talouden johtaminen ja kehittäminen


• Tuotannon johtaminen ja kehittäminen

• Kansainvälistymisen johtaminen ja kehittäminen

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto on tarkoitettu pienten ja keskisuurten yri-

tysten omistajayrittäjille tai palkatuille johtajille, jotka johtavat kokonaisvaltaisesti

ja itsenäisesti koko yritystä, sen yksikköä tai tytäryhtiötä. Tutkinnon suorittaja on

johtanut ja kehittänyt yritystään tai yksikköään usean vuoden ajan. Hän vastaa

yrityksen toiminnasta ja vaikuttaa omilla päätöksillään koko yrityksen kehittymi-

seen. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa suoritettaessa tavoitteena on oman

yrityksen kehittäminen sekä tutkinnon suorittajan kehittyminen yritysjohtajana.

Tutkinnon suorittaminen lähtee yrityksen strategioiden täsmentämisestä, jolloin

keskipisteenä on yrityksen jatkuvuus, kasvu ja kannattavuus. Tutkinnon ammat-

titaitovaatimukset edellyttävät yrityksen toiminnan kokonaisuuden hallintaa. Tut-

kinnon suorittaja arvioi yrityksen toimintaa sekä omia johtamistaitojaan. Tutkintoa

suorittaessaan yrityksen johtaja toteuttaa omassa yrityksessään myös kehittämis-

projektin, joka suuntautuu yhteen valinnaisista tutkinnon osista. Projektissa yrityk-

sen johtaja arvioi kyseisen toiminnan merkityksen oman yrityksensä jatkuvuudelle

ja kehittymiselle, suunnittelee tarvittavat toimenpiteet ja johtaa kehittämishankkeen

yrityksessään omaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan määritellyllä ta-

valla (Näyttötutkinnon perusteet… 2008).

6.5 Metsäpalveluyrittäjän koulutuksen vaatimukset ja tutkintojen vastaavuudet

Osaamisvaatimukset on rakennettu toisaalta metsäpalveluihin kohdistuvista odo-

tuksista ja toisaalta metsäpalveluyrittäjien kokemista koulutustarpeista. Näihin ha-

ettiin olemassa olevista tutkinnon osista vastaavuuksia. Selvitykseen lisättiin myös

palveluita, joita aikaisemmissa ennakoinneissa on tullut esiin ja joita on havaittu

kuuluvan metsäpalveluyrittäjien palveluihin. Lisäksi pohdittiin kyseisiin metsäpal-

veluihin liittyviä ammattitaitovaatimuksia. Alalle tyypillisen kausivaihtelun takia

on usein kehitettävä oheisliiketoimintoja perinteisten metsäpalvelujen lisäksi. Siksi

metsäpalveluyrittäjyyttä on ajateltava myös monialayrittäjyyden näkökulmasta.


Liitetaulukossa 1 on ”metsäpalvelu” -sarakkeessa mainittu metsäpalveluyrittäjän

mahdollisia palveluita ja ”ammattitaito” -sarakkeessa kyseisen palvelun ammattiin

liittyvää osaamistarvetta. ”Vastaava tutkinnon osa/tutkinto” -sarakkeessa on mai-

nittu tutkinto ja tutkinnon osa, joka parhaiten vastaa osaamistarpeisiin. ”Ammat-

titaitovaatimukset” ja ”arvioinnin kohteet ja kriteerit” -sarakkeessa ovat tutkinnon

perusteissa mainitut asiat. Punaisella kirjoitettu osa tarkoittaa sellaista asiaa, mitä ei

löydy tutkinnon perusteista.

6.6 Koulutusrakenne-esimerkit

Seuraavaksi esitellään kolme koulutusesimerkkiä metsäpalveluyrittäjäksi kouluttau-

tuvalle. Esimerkeissä kuvataan metsäpalveluyrittäjän toimenkuva ja yrittäjäksi aiko-

van lähtötilanne sekä näihin soveltuva koulutus eri tutkintojenosia hyödyntämällä.

Metsäpalveluyrittäjän toimenkuva, esimerkki 1

• Taimikonhoitotöiden tekeminen ja teettäminen

• Viljelytöiden tekeminen ja teettäminen

• Metsäsuunnittelu

• Motokontrollit alihankintana

• Kuormatraktorin kuljettajana talvikauden

• Tonttipuiden poistaminen

Yrittäjäksi ryhtyvän lähtötilanne, esimerkki 1

• Maatalon poika

• Ollut töissä eri aloilla

• Tehnyt taimikonhoitotöitä ja jonkin verran moottorisahatöitä omassa metsässään

vapaa-aikoinaan

• Harkitsee metsäpalveluyrittäjäksi ryhtymistä ja kouluttautumista alalle


Koulutusrakenne-esimerkki 1

• Yrityksen johtaminen / MPT tai metsäpalvelujen tuottaminen / MTYAT

• Metsänhoito ja puuntuottaminen / MTYAT

• Metsäsuunnittelu / metsämestari tai metsätalouden suunnittelu / MTYAT

• Puukauppa ja puunkorjuu / MTYAT tai hakkuukoneella työskentely / metsä-

koneenkuljettajan ammattitutkinto

• Metsätraktoreiden käyttö / MPT

• Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelu / MPT


• Taimikonhoitotyöt alihankintana

• Peltokasvien viljely (pienellä tilalla)

• Hirsirakenteiden valmistus (talviaikana) ja myynti


• Harjoittaa maataloutta, mutta ei yksin riitä toimeentuloon

• Tehnyt taimikonhoitotöitä ja jonkin verran moottorisahatöitä omassa metsässään

vapaa-aikoinaan

• Tehnyt polttopuuta omaan käyttöön





• Puutavaran pienimuotoinen jatkojalostus / MTYAT


• Taimikonhoitotyöt alihankintana

• Metsänviljelytyöt alihankintana

• Polttopuiden valmistus (talviaikana) ja myynti



• Toiminut aikaisemmin yrittäjänä eri alalla

• Ollut viimeksi muulla alalla työntekijänä





• Metsien hoito ja puunkorjuu / MPT

• Työssä oppiminen

• Metsäenergian hankinta / MPT

6.7 Yhteenveto

Metsäpalveluyrittäjän tehtäväkenttä on monipuolinen ja vaatii monenlaista osaa-

mista. Yrittäjänä toimiminen on yksinkertaisimmillaan esimerkiksi taimikonhoito-

töitä alihankintana tehdessä ja tällöin yrittämisen ja työsuhteen ero on vähäinen.

Lähinnä vain laskutus- ja verotuskäytännöt eroavat toisistaan. Yrittäminen voi olla

myös laaja-alaista ja työn teettämiseen painottuvaa. Yrittäjällä on tällöin työntekijöi-

tä ja alihankkijoita tekemässä varsinaisia suorittavia töitä.

Metsäpalveluyrittäjien palvelujen monipuolisuus ja laajuus aiheuttaa sen, että yh-

den mallin yrittäjäkoulutus ei toimi. Metsä- ja bioenergia-alan tutkinnoista löytyy

tutkinnon osia melko kattavasti täyttämään koulutustarpeita (Taulukko 12 ja liite-

taulukko 1). Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto vastaa parhaiten yksittäisistä tut-

kinnoista metsätalousyrittämisen koulutustarpeisiin. Kaikkia koulutustarpeita se ei

kuitenkaan kata. Ongelma on tutkintojen kaavamaisuus ja kapea-alaisuus.

Mikäli valitaan eri tutkinnoista tutkintojen osia täyttämään metsäpalveluyrittäjän

koulutustarpeita, voidaan saada aikaan sopivia koulutuspaketteja. Metsäalan perus-

tutkinnosta, metsämestarin ammattitutkinnosta, yrittäjän ammattitutkinnosta sekä

yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta löytyy lisää osia koulutukseen. Jossain


tapauksissa tarvitaan myös tutkinnon osia metsäkoneen kuljettajan ammattitutkin-

nosta sekä bioenergia-alan ammattitutkinnosta. Näyttäisi siltä, että välttämättä var-

sinaista uutta tutkintoa ei tarvita, vaan tutkintojen rakenteeseen olisi hyvä saada

lisää joustavuutta. Esimerkiksi metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon voisi liittää

metsäpalveluyrittäjän osaamisalan. Lisäksi olisi hyvä, jos metsäpalveluyrittäjäkoulu-

tukselle saisi ammattinimikkeen ja sitä kautta statusta.

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 66 }Tu

tkin

no

no

sien

tar

joti

n m

etsä

pal

velu

yrit

täjä

ksi k

ou

lutt

autu

valle

, eh

do

tus

Met

säta

lo-

usy

ritt

äjän

am

mat

titu

tkin

to

Met

säm

esta

rin

er

iko

isam

mat

ti-

tutk

into

Met

säal

an

per

ust

utk

into

Met

säko

nee

n-

kulje

ttaj

an

amm

atti

tut-

kin

to

Bio

ener

gia-

alan

am

mat

titu

tkin

to

Yri

ttäj

än

amm

atti

tut-

kin

to

Yri

tysj

oh

tam

i-se

n e

riko

is-

amm

atti

tut-

kin

toM

etsä

pal

velu

jen

tu

ott

amin

enA

siak

asp

alve

lu ja

vu

oro

vaik

utu

stai

do

t(Y

rity

ksen

joh

tam

inen

)H

akku

uko

nee

lla

työ

sken

tely

Läm

mö

ntu

ota

nto

Yri

tyst

oim

inn

an

suu

nn

itte

luY

rity

ksen

joh

tam

i-n

en ja

keh

ittä

min

en

Met

säta

lou

den

su

un

nit

telu

(Met

säsu

un

nit

telu

)K

on

eelli

nen

pu

un

kor-

juu

Ku

orm

atra

kto

rilla

ty

ösk

ente

lyB

ioen

ergi

a-al

an

tun

tem

us

Myy

nti

ja m

arkk

i-n

oin

ti

Asi

akku

uks

ien

jo

hta

min

en ja

keh

it-

täm

inen

Pu

uka

up

pa

ja

pu

un

korj

uu

Eri

kois

pu

iden

kaa

to- j

a h

oit

op

alve

lut

En

ergi

apu

un

ko

rju

uko

nee

lla

työ

sken

tely

En

ergi

apu

un

ko

rju

uY

rity

sto

imin

nan

an

alys

oin

ti ja

keh

it-

täm

inen

Talo

ud

en jo

hta

mi-

nen

ja k

ehit

täm

inen

Met

sän

ho

ito

ja

pu

un

tuo

ttam

inen

Met

sätr

akto

reid

en

käyt

tö

Met

sän

par

ann

us-

töid

en t

ekem

inen

ko

nee

llise

sti

En

ergi

apu

un

hak

etu

s ja

mu

rska

us

Osa

amis

en jo

hta

-m

inen

ja k

ehit

tä-

min

en

Met

sälu

on

no

nh

oit

oTy

öss

ä o

pp

imin

en (e

i o

le t

utk

inn

on

osa

)Tu

rvet

uo

tan

toTu

ota

nn

on

joh

tam

i-n

en ja

keh

ittä

min

en

Met

säti

lan

arv

ioin

ti

ja k

aup

pa

En

ergi

akas

vitu

ota

nto

Kan

sain

välis

tym

i-se

n jo

hta

min

en ja

ke

hit

täm

inen

Met

sän

par

ann

ust

yöt

Bio

raak

a-ai

nee

n ja

los-

tam

inen

Met

sien

mo

nik

äytt

ö

ja e

riko

istu

ott

eet

Bio

ener

giay

ritt

äjyy

s

En

ergi

apu

un

ko

rju

u

ja h

yöd

yntä

min

en

Pu

uta

vara

n p

ien

i-m

uo

toin

en ja

tko

ja-

lost

us

Ta

ulu

kk

o 1

2. T

utk

inn

on

osi

en t

arj

oti

n m

ets

äp

alv

elu

yri

ttä

jik

si k

ou

lutt

au

tuv

ille

(v

ihre

ä f

on

tti =

ma

hd

olli

sest

i so

piv

a t

utk

inn

on

osa

).


7 Toimenpiteet metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi

Jussi Laurila

Metsänomistajien haastattelujen mukaan lähes puolet metsäpalveluyrittäjien palve-

luja käyttäneistä metsänomistajista oli sitä mieltä, että metsäpalveluyrittäjiä tarvit-

taisiin lisää. Metsäpalveluyrittäjien palveluihin oltiin myös tyytyväisiä. Metsäorga-

nisaatioille suunnattu kysely osoitti, että metsäpalveluyrittäjiä tarvitaan, ja yli puolet

vastaajista aikoi lisätä metsäpalveluyrittäjien palvelujen käyttöä seuraavan viiden

vuoden kuluessa. Haastatteluissa tuli myös esiin, että metsäalan koulutuksessa tulisi

rohkaista nykyistä enemmän yrittäjyyteen. Lisäksi nykyisille metsäpalveluyrittäjille

tulisi järjestää räätälöityä koulutusta kysyntää vastaavasti. Aikaisemmissa metsäpal-

veluyrittäjyyttä käsittelevissä hankkeissa metsäpalveluyrittäjien lisätarve on myös

noussut esiin.

Uusi metsänhoitoyhdistyslaki asettaa metsäalan toimijat tasavertaiseen asemaan

ja kilpailuneutraliteetti toteutuu markkinoilla. Uusien metsäpalveluyrittäjien alalle

tulo on hyvin perusteltua. Metsäpalveluyrittäjyyttä voitaisiin edistää mm. järjes-

tämällä sekä tutkintoon johtavaa että lyhytkestoista kurssimuotoista koulutusta.

Metsäpalveluyrittäjyyteen valmentavaksi koulutukseksi sopisi erinomaisesti toisen

asteen ammattitutkinto. Lyhytkestoiset koulutukset voitaisiin järjestää mahdolli-

suuksien mukaan EU-rahoitteisten neuvonta- ja koulutushankkeiden kautta. Koulu-

tusta voisivat antaa mm. toisen asteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, Suomen

metsäkeskus sekä muut koulutus- ja edistämisorganisaatiot.

7.1 Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinto

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvat ja tutkintotoi-

mikunnat tekevät sopimukset näyttötutkintojen järjestämisestä. Koulutusta voidaan

järjestää myös muulla kuin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Rahoitus-

mahdollisuuksia ovat esimerkiksi suorat yritysrahoitukset, työvoimapoliittiset kou-

lutukset ja erilaiset hankerahoitukset.


Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkintoa ei vielä ole olemassa, mutta sellaisen käyn-

nistäminen edistäisi metsäpalveluyrittäjyyttä maassamme. Nykyisistä tutkinnoista

”metsätalousyrittäjän ammattitutkinto” vastaisi parhaiten metsäpalveluyrittäjyyden

osaamistarpeisiin, mutta yksin se ei kuitenkaan riitä. Metsäpalveluyrittäjän ammat-

titutkinto voitaisiin kuitenkin rakentaa melko kattavasti olemassa olevista metsä- ja

bioenergia-alojen tutkintojen osista (Taulukko 12). Lisäksi tarvittaisiin osia yrittäjän

ammattitutkinnosta tukemaan yrittäjyyttä, markkinointia ja liiketoimintaosaamista

(Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen… 2010). Tutkintoa voitaisiin lisäksi

täydentää myös yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon tutkinnonosilla. Toisen

asteen tutkintorakenneuudistuksen myötä tulisi myös tarkastella kokonaan uuden

tutkinnon rakentamismahdollisuutta.

Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinto olisi näyttötutkintoperusteinen kuten kaikki

muutkin ammattitutkinnot. Näyttötutkinnon etuja ovat joustavuus, henkilökohtais-

taminen, riippumattomuus osaamisen hankintatavasta, osaamisen osoittaminen tut-

kintotilaisuuksissa ja työelämälähtöisyys. Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkintoa

voitaisiin kokeiluluonteisesti aluksi pilotoida suppealla alueella, jonka jälkeen koulu-

tusta voitaisiin laajentaa isommalle alueelle saatuja kokemuksia hyödyntäen.

Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkintokoulutuksen tulisi olla sekä työelämälähtöis-

tä että käytännönläheistä. Metsäpalveluyrittäjän työn kausiluonteisuuden minimoi-

miseksi koulutuksen tulisi olla riittävän monipuolinen ja sen olisi annettava valmiu-

det yrittäjän haastavaan työhön. Koulutuksessa tulisi ottaa huomioon opiskelijoiden

lähtötasojen kirjavuus ja erilaiset koulutustarpeet. Metsäpalveluyrittäjille tärkeitä

oppiaineita esitellään kohdassa: ”7.4 Keskeisiä koulutusaiheita metsäpalveluyrittä-

jille”. Työelämässä olevia metsäpalveluyrittäjiä voitaisiin ottaa mukaan opetuksen

tueksi ns. ”kummiyrittäjiksi”.

7.2 Erikoisammattitutkinto ja korkea-asteen koulutus

Toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksen myötä tulee mahdollista metsä-

palveluyrittäjille järjestettävää koulutusta tarkastella myös laajemmin kuin pelkän

ammattitutkinnon osalta. Työelämässä, johon koulutuksen tulee antaa valmiuksia,

tarvitaan yhteistyökykyä eri koulutusasteilta tulevien ammattilaisten kesken (Kilpe-

läinen ym. 2014). Ammattitutkinnon lisäksi metsäpalveluyrittäjille voitaisiin järjes-

tää toisen asteen erikoisammattitutkinto ja myös korkea-asteen koulutusta (kuva 16).


Korkea-asteen koulutus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena,

jonka suorittamisesta annettaisiin ”korkeakouludiplomi”. Opinnot syventäisivät mm.

metsäpalveluyrittäjän liiketoimintaosaamista sekä markkinointiin liittyviä taitoja.

Korkea-asteen oppisopimuskoulutuksessa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Seinäjo-

en ammattikorkeakoulussa käytössä ollutta vesitalouden oppisopimuskoulutusmal-

lia. Myös toisen asteen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorit-

taa oppisopimuskoulutuksena (Keskustelu Antti Pasila & Risto Lauhanen 4.3.2014).

Sekä toisen että korkea-asteen koulutusta tulisi järjestää valtakunnallisesti, sillä ha-

vaintojen mukaan ainakaan toisen asteen opiskelijat eivät useinkaan liiku kotimaa-

kunnan ulkopuolelle. Myös metsäkonekoulutuksesta tuttua ”satelliittimallia” voi-

taisiin käyttää metsäpalveluyrittäjien koulutuksessa. Tällöin tutkinnonanto-oikeus

voisi olla yhdellä tai muutamalla oppilaitoksella, jotka velvoitettaisiin järjestämään

koulutusta oman alueensa ulkopuolelle yhteistyösopimuksin. Koulutusmallia voitai-

siin tarjota myös koulutusvientituotteeksi maamme ulkopuolelle, sillä Suomalainen

osaaminen ja etenkin metsäosaaminen tunnustetaan maailmalla laajasti (Kilpeläi-

nen ym. 2014, Keskustelu Antti Pasila & Risto Lauhanen 4.3.2014).

Kuva 16. Toisen ja korkea-asteen koulutus metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi, AT

= ammattitutkinto, EAT = erikoisammattitutkinto, AMK = ammattikorkeakoulututkinto,

OPPIS = oppisopimuskoulutus. Huom! yleensä oppisopimuskoulutusta järjestetään eten-

kin toisella asteella (Keskustelu Antti Pasila & Risto Lauhanen 4.3.2014).


7.3 Metsäpalveluyrittäjien lisäkoulutus

Aikaisemmissa hankkeissa ja muissa yhteyksissä on tullut esiin, että kiireiset yrit-

täjät eivät ehdi osallistumaan pitkäkestoisiin koulutuksiin. Sen sijaan puolen päivän

- päivän mittaiset kurssit on havaittu sopivan mittaisiksi. Metsäpalveluyrittäjille teh-

dyn kyselyn mukaan räätälöityä lisäkoulutusta tarvitaan. Metsäpalveluyrittäjille tai

yrittäjiksi aikoville voitaisiin järjestää lyhytkestoista koulutusta tärkeistä teemoista,

kuten hinnoittelusta, markkinoinnista, liiketoimintaosaamisesta, tietotekniikasta, la-

kiasioista ja yrityksen talouden hallinnasta. Lisäksi koulutusta voitaisiin antaa muis-

ta keskeisistä teemoista (ks. 7.4 ”Keskeisiä koulutusaiheita metsäpalveluyrittäjille”).

Yrittäjä saisi valita järjestettävästä koulutustarjonnasta itselleen sopivan aiheen tai

useamman joihin osallistuu.

Osa kursseista voitaisiin toteuttaa verkko-opintoina erilaisia sähköisiä oppimisalus-

toja hyödyntäen. Lisäksi kursseja voitaisiin välittää videokoulutuksena internetissä

joko suorana tai tallennettuna lähetyksenä yrittäjille. Koulutuksessa voitaisiin hyö-

dyntää eri organisaatioiden asiantuntijoita mahdollisuuksien mukaan. Koulutus voi-

taisiin järjestää esim. EU -rahoitteisella koulutus- tai neuvontahankkeella, joka voisi

olla valtakunnallinen tai alueellinen. Hanketoimijoiksi sopisivat alan koulutus- ja ke-

hittämisorganisaatiot.

7.4 Keskeisiä koulutusaiheita metsäpalveluyrittäjille

Tähän lukuun on koottu hankkeen kyselytutkimuksissa ja aikaisemmissa hankkeissa

esiin nousseita metsäpalveluyrittäjille tärkeäksi katsottuja koulutusaiheita. Aiheita

on useita ja niistä voidaan muodostaa erilaisia kokonaisuuksia. Osa yrittäjistä saattaa

olla kiinnostunut ainoastaan yhdestä teemasta. Mahdollista metsäpalveluyrittäjän

ammattitutkintoa ajatellen tarvitaan monipuolinen ja riittävän laaja kokonaisuus.

Tutkinto voitaisiin rakentaa olemassa olevista tutkintojen osista, kuten luvussa 7.1

todettiin. Esiin nousseet koulutusaiheet sopivat niin nykyisille metsäpalveluyrittäjil-

le kuin yrittäjiksi aikoville.


7.4.1 Puuntuotanto ja metsänhoito

Kannattavan metsätalouden perustana on oikeat puuntuotanto- ja metsänhoitome-

netelmät. Puuntuotannon ja metsänhoidon opintokokonaisuus on laaja ja muodostuu

useasta eri osasta. Opintokokonaisuuteen tulisi kuulua ainakin metsänkasvatuksen

perusteet, metsän käsittelyvaihtoehdot ja metsän uudistamisen perusteet. Myös eri

käsittelyvaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta ja yleensäkin metsätalouden

kannattavuutta tulisi tarkastella opintojaksolla.

7.4.2 Puukauppa ja puunkorjuu

Metsäpalveluyrittäjät voisivat avustaa metsänomistajia puukaupan teossa tai tehdä

valtakirjapuukauppaa metsänomistajan lukuun. Tähän tarvitaan koulutusta. Koulu-

tuksen tulisi käsittää mm. leimikon arviointia, puun ostoa, korjuuta, katkontaa, kau-

kokuljetusta ja puutavaran mittausta. Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset kuului-

sivat myös opintoihin.

7.4.3 Metsäsuunnittelu

Metsäsuunnittelun avulla voidaan toteuttaa metsänomistajien tavoitteita, jotka

vaihtelevat omistajittain. Toinen metsänomistaja maksimoi taloudellista tuottoa ja

toinen painottaa virkistys- ja luontoarvoja. Erilaiset tavoitteet on tiedostettava ja

menetelmät tavoitteeseen pääsemiseksi on tunnettava. Metsäsuunnittelu on paljon

muutakin kuin metsäsuunnitelma. Metsäsuunnitteluun kuuluvat mm. metsänmit-

taus, kaukokartoitus, tila-arviot, kiinteistöt, hinnoittelu sekä suunnittelu- ja tietojär-

jestelmät. Metsäpalveluyrittäjille suunnatun koulutuksen tulisi kuitenkin painottua

käytännön metsäsuunnitteluun ja harjoitustöihin.

7.4.4 Metsälait ja tukijärjestelmät

Metsälaeista ja tukijärjestelmistä tarvitaan koulutusta, koska lainsäädäntöön on tul-

lut suuria muutoksia viimeaikoina ja lisää muutoksia on tulossa. Vuoden 2014 alus-

ta tuli voimaan uusi metsälaki, laki metsätuhojen torjunnasta ja riistavahinkolaki.

Puutavaran mittauslaki uudistui jo kesällä 2013. Lisäksi vuoden 2015 alussa astuu

voimaan uusi metsänhoitoyhdistyslaki, metsäkeskuslaki ja kestävän metsätalouden

rahoituslaki. Lait koskevat kaikkia metsäalan toimijoita ja myös metsäpalveluyrittä-

jien on syytä olla niistä perillä.


Metsäpalveluyrittäjiä koskevia tukia ovat ainakin metsätalouden tuet ja yritystuet.

Metsätalouden tuet perustuvat kestävän metsätalouden rahoituslakiin. Tukea voi

saada mm. nuoren metsän hoitoon, kunnostusojitukseen, metsätien tekemiseen ja

metsänuudistamiseen. Kemera -tuet ja tuettavat työmuodot muuttuvat 2015 vuonna

voimaan astuvan uuden lain myötä. Tukijärjestelmäkoulutuksessa voitaisiin käsitel-

lä mm. tukiehtoja ja rahoitushakemusten laadintaa.

7.4.5 Liiketoimintaosaaminen

Liiketoimintaosaaminen on laaja ja tärkeä opintokokonaisuus, joka koostuu monesta

eri osa-alueesta. Kannattavan ja tuottavan yrityksen taustalla on usein hyvä liiketoi-

mintaosaaminen. Metsäpalveluyrittäjille suunnattu liiketoimintaosaamisen kurssi

voisi sisältää sekä perusopintoja että syventäviä opintoja liiketoimintaosaamisesta.

Perusopinnoissa voitaisiin käsitellä mm. liiketoimintaosaamisen perusteita, liikei-

dean täsmentämistä, liiketoimintasuunnitelmaa, verosuunnittelua, kustannuslas-

kentaa sekä talouden suunnittelua ja seurantaa. Lisäksi tarjousten teko, yrityksen

palvelut, hinnoittelu, työelämän pelisäännöt ja sopimukset kuuluisivat perusopin-

tokokonaisuuteen. Erityisesti palveluiden ja tuotteiden hinnoittelun osaaminen on

noussut esiin monissa eri yhteyksissä. Keskeisiä asioita olisivat myös viestintä, asia-

kaspalvelu, neuvottelutaidot ja kirjanpidon perusteet.

Syventävät opinnot voisivat sisältää mm. johtamisen opintoja, liiketoiminnan kehit-

tämistä, laskentatointa ja palvelujen markkinointia. Myös verkostoja voitaisiin kä-

sitellä yhtenä liiketoimintaosaamisen osa-alueena. Verkostoilla voitaisiin vaikuttaa

mm. työmaasuunnitteluun, logistiikkaan ja kustannuksiin.

7.4.6 Tietotekniikka

Tietotekniikkaa tarvitaan nykyään lähes kaikkialla. Metsäpalveluyrittäjille olisi apua

mm. paikkatietojärjestelmistä, kirjanpito-ohjelmista, eri nettisovelluksista ja kotisi-

vujen teosta. Metsään.fi -palvelu olisi keskeisimpiä opetettavia nettisovelluksia, jon-

ka hyödyntäminen auttaisi sekä yrittäjiä että metsänomistajia. Tietotekniikkaa voi-

taisiin hyödyntää myös talouden suunnitteluun ja seurantaan.


7.4.7 Työturvallisuus, työtekniikka ja työhyvinvointi

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat tärkeitä asioita, jotka kuuluvat ehdottomas-

ti myös metsäpalveluyrittäjille järjestettävään koulutukseen. Työhyvinvointiin ja

työssä jaksamiseen voidaan vaikuttaa. Väsymys, kiire ja pitkät työpäivät altistavat

tapaturmille. Työtapaturmia voidaan välttää huolellisella suunnittelulla ja oikeilla

työtekniikoilla.

Työturvallisuus, työtekniikka ja työhyvinvointi -opintokokonaisuuden tulisi sisältää

mm. ensiapukoulutusta ja turvaohje- sekä turvavarustekoulutusta. Lisäksi koneiden

turvalliseen käyttöön ja huoltoon tulee kiinnittää huomiota. Oikeat työskentelytavat

ja hyvät varusteet lisäävät myös työhyvinvointia.

7.4.8 Metsäenergia

Metsäenergian käyttö on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja tulevaisuudessa

käytön uskotaan yhä kasvavan. Metsäenergia on tuonut myös uusia liiketoiminta-

mahdollisuuksia ja uusia mahdollisuuksia syntyy edelleen. Esimerkiksi yrittäjävetoi-

nen energiapuuterminaali saattaisi olla uusi mahdollisuus. Metsäenergiasta voitai-

siin järjestää opintokokonaisuus, jossa käsiteltäisiin mm. metsäenergian perusteita,

energiapuun tuottamista, energiapuun hankintaa, energiapuukauppaa, energiapuun

mittausta, energiapuun käyttöä ja lämpöyrittäjyyttä (Kilpeläinen ym. 2014).

7.4.9 Luonnonsuojelu ja metsäluonnonhoito

Luonnonsuojelu ja metsäluonnonhoito ovat tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuu-

den turvaamisen kannalta. Metsäpalveluyrittäjille tulisi järjestää koulutusta sekä

luonnonsuojelun että metsäluonnonhoidon perusteista. Koulutus voisi sisältää teo-

riaa, mutta opetuksen tulisi painottua maastoesimerkkeihin ja mallikohteisiin. Met-

säluonnonhoitohankkeissa on työmahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjille ja osa yrit-

täjistä voisikin erikoistua juuri näihin kohteisiin.


7.5 Riskit ja pullonkaulat

Metsäpalveluyrittäjyyden kehitysohjelman toteuttamiseen liittyy riskejä. On vaikea

sanoa löytyykö maastamme tosipaikan tullen riittävästi metsäpalveluyrittäjiksi ha-

luavia. Yrittäjän arki on raskasta ja yrittäjä on yksin vastuussa tekemisistään. Moni

ala on myös metsäalaa houkuttelevampi. Työn kausiluonteisuus voi myös osoittau-

tua pullonkaulaksi.

Metsäpalveluyrittäjille suunnatun ammattitutkinnon järjestämiseen liittyy pelko

motivoituneiden opiskeluun sitoutuneiden oppilaiden saannista. On myös huomioi-

tava metsäpalveluyrittäjyyden mittasuhteet maassamme. Vuonna 2008 metsäpal-

veluyrityksiä oli yhteensä vain noin 650. Vertailun vuoksi todettakoon, että esimer-

kiksi tieliikenteen tavaraliikenneyrityksiä on maassamme noin 9000 (Suomi elää…

2014). Metsäpalveluyritysten määrä on huomattava, mutta moneen muuhun alaan

nähden se on kuitenkin marginaalinen vaikkakin kasvumahdollisuuksia alalla on

olemassa.

Metsäpalveluyrittäjille suunnatun lisäkoulutuksen ongelmaksi saattaa niin ikään

muodostua oppilaiden saanti koulutukseen. Yrittäjät ovat kiireisiä eikä aika riitä

kaikkeen. Koulutukseen osallistumisesta aiheutuu aluksi yrittäjille taloudellisia me-

netyksiä, koska koulutuspäivän palkka jää saamatta. Koulutuksen antamaa lisäarvoa

ei aina osata etukäteen tunnistaa. EU -rahoitteisissa koulutushankkeissa ammattitai-

toisten kouluttajien saanti voi myös olla ongelmallista. Lisäksi rahoituksen saanti voi

osoittautua haasteeksi metsäpalveluyrittäjien koulutuksessa.


8 Johtopäätökset

Jussi Laurila

Metsäpalveluyrittäjien palveluille on kysyntää maassamme ja palveluiden kysyntä

näyttää kasvavan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Markkinoiden kilpailuneut-

raliteetin toteutuminen ja metsäteollisuusyritysten töiden ulkoistaminen luo uusia

mahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjille. Metsänomistajarakenteen muuttumisen

myötä syntyy myös kysyntää ja tarvetta metsäpalveluyritysten palveluille. Mark-

kinoilla on tilaa niin uusille metsäpalveluyrittäjille kuin olemassa olevien yritysten

kasvulle. Metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi tarvitaan kuitenkin laaja-alaista

yrittäjyyteen valmentavaa koulutusta.

Metsäpalveluyrittäjyyttä on käsitelty maassamme useissa eri hankkeissa. Osa hank-

keista on keskittynyt pelkästään metsäpalveluyrittäjyyteen ja osassa metsäpalve-

luyrittäjyys on ollut mukana pienemmällä painoarvolla. Kahta täysin samanlaista

hanketta ei ole ollut. Hankkeissa on tullut esiin mm. se, että kiireiset yrittäjät eivät

ehdi pitkäkestoiseen koulutukseen. Sen sijaan puolen päivän – päivän mittaiset rää-

tälöidyt koulutukset ovat sopivan mittaisia koulutuksia yrittäjille. Koulutusta tarvi-

taan erityisesti hinnoitteluun ja liiketoimintaosaamiseen. Yrittäjien väliset verkostot

ja niiden tärkeys ovat myös nousseet esiin useissa eri hankkeissa (Metsäpalveluyrit-

täjän kasvuohjelma 2013, Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja… 2013, Nivukoski

2009).

Metsänomistajat toivovat monipuolisia ja kokonaisvaltaisia palveluita metsäpalvelu-

yrittäjiltä. Perinteisen taimikonhoidon ja istutustyön rinnalle kaivataan myös mui-

ta palveluita kuten metsään liittyvien ”paperitöiden tekoa”. Metsäpalveluyrittäjien

palveluiden käytön suosio näkyy mm. siinä, että suurin osa metsänomistajista aikoo

teettää metsänhoitotöitä tai hakkuita metsäpalveluyrittäjillä myös seuraavan vii-

den vuoden aikana. Omatoimisuus metsätöissä on vähentynyt. Lisäksi lähes puolet

metsänomistajista on sitä mieltä, että metsäpalveluyrittäjiä tarvitaan lisää. Toisaalta

nykyisten metsäpalveluyrittäjien palveluihin ollaan tyytyväisiä, koska suurin osa

metsänomistajista suosittelisi metsäpalveluyritysten palveluita myös muille metsän-

omistajille.


Metsäorganisaatiot olivat metsänomistajien tavoin tyytyväisiä metsäpalveluyritys-

ten palveluihin ja yli puolet organisaatioista aikoi lisätä metsäpalveluiden käyttöä

tulevina vuosina. Metsäorganisaatioille suunnattu kysely osoitti myös, että metsä-

palveluyrityksiä tarvitaan lisää ja että yrittäjien osaamista tulisi kehittää koulutusta

järjestämällä. Kokonaisvaltaiset palvelut, laadun hallinta, markkinointi ja asiakas-

lähtöinen ajattelu kuuluvat metsäpalveluyrittäjän keskeisiin osaamisalueisiin. Met-

säalan koulutuksen tulisi myös entistä enemmän rohkaista opiskelijoita metsäpal-

veluyrittäjyyteen (Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen… 2010). Uudet

yrittäjät voisivat aloittaa toimintansa aluksi osuuskuntana, koska osuuskunta on

helppo perustaa ja hallinnoltaan kevyt. Myöhemmin yritysmuotoa voitaisiin halu-

tessa helposti muuttaa.

Myös metsäpalveluyrittäjät kokevat lisäkoulutuksen tarpeelliseksi. Yrittäjien koulu-

tustarpeet ovat kuitenkin yksilöllisiä. Koulutuksen tulisikin olla räätälöityä ja käy-

tännönläheistä. Yrittäjyyteen valmistavat taidot koetaan avaintekijöiksi ja suun-

nitelmallisuus ja yritysosaaminen ovat yrittäjän peruselementtejä. Selvää on, että

yritystoiminnan tulee olla myös taloudellisesti kannattavaa. Töitä metsäpalveluyrit-

täjille on sopivasti tarjolla tai hieman enemmän kuin ehtii tekemään ja kilpailu yrit-

täjien välillä on vähäistä.

Metsäpalveluyrittäjyyttä tulee edistää erilaista koulutusta järjestämällä. Nykyiset

metsäpalveluyrittäjät tarvitsevat räätälöityjä lyhytkestoisia koulutuksia. Koulutuk-

set voitaisiin toteuttaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi EU-rahoitteisilla neu-

vonta- ja koulutushankkeilla. Uusien yritysten syntymiseen tarvitaan pidempikes-

toista tutkintoon johtavaa koulutusta, joka antaa valmiuksia yrittäjänä toimimiseen.

Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinto olisi ratkaisu uusien ammattitaitoisten met-

säpalveluyritysten syntymiselle. Tutkintoa voitaisiin aluksi pilotoida pienessä mitta-

kaavassa, jonka jälkeen koulutusta voitaisiin laajentaa saatuja kokemuksia hyödyn-

täen koko maahan. Ammattitutkinto voisi muodostua olemassa olevista tutkintojen

osista tai se voisi olla kokonaan uusi tutkinto. Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkin-

toon soveltuvat tutkinnon osat löytyvät metsätalousyrittäjän ammattitutkinnosta,

metsämestarin erikoisammattitutkinnosta, metsäalan perustutkinnosta, metsäko-

neen-kuljettajan ammattitutkinnosta, bioenergia-alan ammattitutkinnosta, yrittä-

jän ammattitutkinnosta ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta (Taulukko

12). Ammattitutkinnon lisäksi voitaisiin myös pilotoida metsäpalveluyrittäjille suun-

nattua erikoisammattitutkintoa sekä korkea-asteen opetusta. Syventäviä opintoja

tarvitaan etenkin liiketoimintaosaamisesta ja markkinoinnista.


Metsäpalveluyrittäjyyden kehitysohjelman käytännön toteutuksen suurin riksi on

rahoituksen ja lupien saanti koulutuksen järjestämiseen. Motivoituneiden opiskeli-

joiden saanti saattaa niin ikään osoittautua haasteeksi. Myös ammattitaitoisten kou-

luttajien puute saattaa olla rajoittava tekijä etenkin EU-rahoitteisissa koulutus- ja

neuvontahankkeissa. Yrittäjät eivät myöskään aina itse osaa tunnistaa koulutustar-

vettaan ja koulutuksen antamaa lisäarvoa. Varmuudella ei voida myöskään tietää,

kuinka paljon metsäpalveluyrittäjiksi haluavia löytyy maastamme. Työn kausiluon-

teisuus voi vaikuttaa alan valintaan.

Tässä kehitysohjelmassa tarkasteltiin aikaisempia sekä käynnissä olleita metsäpal-

veluyrittäjyyttä käsitteleviä hankkeita ja tutkimuksia. Lisäksi haastateltiin metsän-

omistajia, metsäorganisaatioita, osuuskuntia ja metsäpalveluyrittäjiä. Metsäpalvelu-

yrittäjän ammattitutkinnon rakentamista toisen asteen tutkinnon osista tarkasteltiin

uuden tutkinnon vaihtoehtona. Osakokonaisuuksista koottiin toimenpide-ehdotuk-

set metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi koulutusnäkökulmaa painottaen. Kehi-

tysohjelman tavoitteena oli edistää uusien metsäpalveluyritysten syntyä ja olemassa

olevien yritysten kasvua. Kehitysohjelma laadittiin Suomen metsäkeskuksen Metsä-

palveluyrittäjyys kasvuun esiselvityshankeen alueelle (Etelä-Pohjanmaa, Kainuu ja

Satakunta). Tuloksia voidaan hyödyntää myös muualla maassamme.

Kiitokset

Kiitokset kaikille kysely- ja haastattelututkimuksiin osallistuneille korvaamattoman

arvokkaista vastauksista. Kiitokset myös dosentti Risto Lauhaselle (SeAMK) kehitys-

ohjelman tarkastuksesta ja kommentoinnista. Kiitokset niin ikään hankkeen rahoit-

tajalle EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmalle, joka mahdollisti kehitysohjelman

toteuttamisen.


Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke. 2012. Bioenergiatieto.fi . Bio-

energian verkkopalvelu. Saatavissa: http://www.bioenergiatieto.fi /default/www/

etusivu/hankkeet_ja_rahoitus/hankehakemisto/biolampoliiketoiminnan_laatu__

ja_kannattavuushanke/ [Viitattu 30.10.2013].

Elinvoimaa metsistä -neuvontahanke. 2013. Suomen metsäkeskus. Saatavissa: http://

www.metsakeskus.fi /elinvoimaa-metsista [Viitattu 3.12.2013].

Eriksson, B. 2004. Morgondagens skogsvårdsförertag. Arbetsraport nr 580.

Skogforsk.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman projektin kuvaus. 2013. Saata-

vissa: https://www.eura2007.fi /rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A31993 [Viitattu

26.9.2013].

Hänninen, H., Karppinen, H. & Leppänen, J. 2011. Suomalainen metsänomistaja

2010. Metlan työraportteja 208. Metsäntutkimuslaitos.

Kilpeläinen, R., Lautanen, E., Rekola, M., Rieppo, K. & Siekkinen, T. 2014. Metsäalan

koulutuksen esiselvitys. Verkkojulkaisu. Saatavissa: http://metsakoulutus2013.fi les.

wordpress.com/2014/01/metsaalan_koulutuksen_esiselvitys.pdf

Kärhä, K., Mäkinen, P. & Salo, E. 2000. Metsäpalveluyrityksen menestyminen ja sii-

hen vaikuttavat tekijät. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 768.

Markkola, J.-M., Bergroth, J., Jylhä, P., Kämäri, H., Rantala, J., Kannisto, K. & Uusita-

lo, J. 2008. Metsäyrittäjyyden monet ulottuvuudet. Metlan työraportteja / Working

Papers of the Finnish Forest Research Institute 95. Metsäntutkimuslaitos.

Markkula, V. 2005. Metsäalan yrittämisen liiketoimintaympäristö – alan toimijat ja

markkinalähtöisen toiminnan kehittämisen ongelmat. Helsingin yliopisto, taloustie-

teen laitos. Selvityksiä nro 37.

Lähteet


Metsäalan perustutkinto 2009. Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Opetushal-

litus 2009. Saatavissa: http://www.oph.fi /download/111309_metsa_alan_perustut-

kinto_2009.pdf [Viitattu 23.3.2014].

Metsäbioenergia-alan esiselvityshanke 11449. 2011. Satakunta. Saatavissa: http://

www.winnova.fi /linkkitiedosto.aspx?taso=1&id=18&sid=231 [Viitattu 26.9.2013].

Metsäpalveluyrittäjille vahvistusta valmennuksesta. 2013. Mikkelin ammattikorkea-

koulu. Saatavissa: http://www.mamk.fi /tutkimus_ja_kehitys/ajankohtaista/101/0/

metsapalveluyrittajille_vahvistusta_valmennuksesta [Viitattu 17.10.2013].

Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma. 2013. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saata-

vissa: http://portal.hamk.fi /portal/page/portal/HAMK/Tutkimus_ja_kehitys/Hank-

keet/metsapalveluyrittajan_kasvuohjelma [Viitattu 11.9.2013].

Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle. 2013. Suomen met-

säkeskus. Saatavissa: http://www.metsakeskus.fi /metsapalveluyrittajyyshanke [Vii-

tattu 12.9.2013].

Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa. 2010. Työ- ja elinkein-

oministeriön julkaisuja. Kilpailukyky. 19/2010. Indufor Oy. Saatavissa: http://www.

tem.fi /fi les/26588/TEM_19_2010_kilpailukyky.pdf

Mikkonen, T. 2008. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeino-

na. Hankkeen loppuraportti.

Nivukoski, E. 2009. Metsätalouden palveluyritysten välisen yhteistyön- ja verkostoi-

tumisen mahdollisuudet Seinäjoen seudulla. Opinnäytetyö. Liiketalouden, yrittäjyy-

den ja ravitsemisalan yksikkö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Näyttötutkinnon perusteet - Bioenergia-alan ammattitutkinto 2008. Opetushallitus

2008. Saatavissa: http://www.oph.fi /download/110933_bioenergia_ala_ammattitut-

kinto.pdf [Viitattu 23.3.2014].


Näyttötutkinnon perusteet - Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto 2012. Ope-

tushallitus 2012. Saatavissa: http://www.oph.fi /download/144774_Metsakoneen-

kulj_at_2012.pdf [Viitattu 23.3.2014].

Näyttötutkinnon perusteet - Metsämestarin erikoisammattitutkinto 2004. Opetus-

hallitus 2004. Saatavissa: http://www.oph.fi /download/111051_metsamestari_eri-

koisammattitutkinto.pdf [Viitattu 23.3.2014].

Näyttötutkinnon perusteet - Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto 2007. Opetus-

hallitus 2006. Saatavissa: http://www.oph.fi /download/111052_metsatalousyritta-

ja_ammattitutkinto.pdf [Viitattu 23.3.2014].

Näyttötutkinnon perusteet - Yrittäjän ammattitutkinto 2012. Opetushallitus 2012.

Saatavissa: http://www.oph.fi /download/146546_Yrittajan_at_2012_netti.pdf [Vii-

tattu 23.3.2014].

Näyttötutkinnon perusteet - Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 2008. Ope-

tushallitus 2008. Saatavissa: http://www.oph.fi /download/110914_yritysjohtami-

nen_erikoisammattitutkinto.pdf [Viitattu 23.3.2014].

Ollikainen, S. & Vento, P. (toim.). 2013. Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämis-

suunnitelma. Saatavissa: http://www.esavoennakoi.fi /pagefi les/Metsa-%20ja%20

puuklusterin%20kehittamissuun nitelma%2020.3.2013.pdf [Viitattu 26.9.2013].

Pellervo 2013. Osuustoimintamallin kilpailukykyä vaalittava. [Verkkosivu]. Saatava-

na: http://www.pellervo.fi /otlehti/ot5_05/kilpailukyvysta.htm [Viitattu 19.3.2014].

Rainio, E. 2009. Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen

tehostaminen. Valtiovarainministeriön julkaisuja 8/2009. Helsinki.

Rieppo, K. 2008. Pienyritykset kasvulla kannattavuuteen. TTS tutkimus. Teho

1/2008.

Rieppo, K. (toim.) 2010. Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille. TTS:n julkai-

suja 406.


Rieppo, K. 2012. Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille. TTS:n julkaisuja

406. Nurmijärvi.

Saarinen, V-M. & Rantala, J. 2010. Metsäpalveluyritysten kasvulle on kysyntää. TTS

tutkimuksen tiedote, luonnonvara-ala: metsä 7/2010 (743).

Satakunnan ELY-keskuksen rahoittamat hanketuet 2007 - 2012. 2012. Saatavissa:

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58379/SAT+make+hankkeet/510e-

c0d9-e468-43d7-bce3-9fd1375889de [Viitattu 30.9.2013].

Suomi elää pyörillä. Autoliikenteen työnantajaliitto ry. Saatavissa: http://www.alt-

net.fi /fi n/kuljetusala_suomessa/ [Viitattu 26.2.2014].

Täsmäkoulutus - Metsäpalveluyrittäjien johtamistaidon ja taloushallinnon osaami-

sen kartuttaminen. 2014. MetInfo. Saatavissa: http://www.metla.fi /metinfo/metsan-

hoitopalvelut/tasmakoulutus.htm [Viitattu 2.1.2014].


Liitetaulukko 1

Metsäpalvelut ja niihin liittyvät ammattitaitovaatimukset sekä vastaavat tutkinnon

osat, arvioinnin kohteet ja kriteerit. MTYAT = metsätalousyrittäjän ammattitutkinto,

BIOEAT = bioenergia-alan ammattitutkinto, mts = metsätaloussuunnitelma (Näyt-

tötutkinnon perusteet - Metsämestarin erikoisammattitutkinto 2004, Näyttötut-

kinnon perusteet - Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto 2007, Näyttötutkinnon

perusteet - Bioenergia-alan ammattitutkinto 2008, Näyttötutkinnon perusteet - Yri-

tysjohtamisen erikoisammattitutkinto 2008, Metsäalan perustutkinto 2009, Näyttö-

tutkinnon perusteet - Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto 2012, Näyttötutkin-

non perusteet - Yrittäjän ammattitutkinto 2012).


Metsäpalvelu Ammatti-taito

Vastaava tutkinnon osa/tutkinto

Ammattitaitovaa-timukset

Arvioinnin kohteet ja kriteerit

Puukaupan avustaminen

Leimikon teko, tarjous-pyynnöt, valtakirja-kauppa

Puukauppa ja puunkorjuu/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja tuntee puunkorjuun ekologiset, talou-delliset ja puun-tuotannolliset perusteet. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä puukaupan.

Puunkorjuun perusteiden tunteminen Tutkinnon osan suorittaja • tuntee metsänhoitosuositusten toimenpide-ehdotukset ja osaa soveltaa niitä puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa • osaa laatia taloudellisesti sekä met-sänhoidollisesti perustellun ja toteutta-miskelpoisen puunkorjuusuunnitelman • tunnistaa ja osaa ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat pienkohteet ja elinympäristöt hallitsemallaan tai tutkinnon järjestäjän osoittamalla metsätilalla Puukaupan tekeminen Tutkinnon osan suorittaja • osaa tehdä puunmyyntisuunnitelman ja puukaupan vertailulaskelman vaihtoeh-toisten hinta- ja laatutietojen perusteella sekä osaa arvioida puukauppasopimuk-sen sisällön ja ehdot metsänomistajan näkökulmasta

Metsänhoidon neuvonta

Metsälaki, vesilaki, keme-rasäädök-set, met-sänhoi-tosuosi-tukset, metsäser-tifiointi, metsä-luonnon-hoidon periaatteet

Metsätalouden suunnittelu/ MTYAT, met-säluonnonhoi-to/ MTYAT, metsänhoito ja puuntuottami-nen/ MTYAT, puukauppa ja puunkorjuu/ MTYAT





Tila-arvioiden tekeminen

Puuston arviointi, puusto-tunnusten määrittä-minen, kasvu-paikka-luokitus, puun hinnat, arviointi-menetel-mät, atk-sovelluk-set

Metsätilojen arviointi ja kauppa/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja tuntee metsäkiinteistön arvon määräyty-misen perusteet metsäsuunnitel-man perusteella. Tutkinnon osan suorittaja hallitsee metsäkiinteistön kaupan tärkeim-mät ehdot ja erityispiirteet.

Tila-arvion tekeminen Tutkinnon osan suorittaja • osaa laatia yksittäiselle tilalle tila-arvion voimassa olevan metsäsuunnitelman avulla • osaa ottaa puusto- ja maapohjatiedot huomioon tila-arvion laadinnassa • osaa määrittää metsälön arvon saanto- ja luovutustilanteissa Metsäkiinteistön omistajavaihdoksen toteuttaminen Tutkinnon osan suorittaja • tietää metsäkiinteistökaupan ja muiden omistajavaihdosten ehdot ja sisältövaa-timukset






Metsäteiden ja -ojien suunnit-telu

Kartanlu-kutaito, keme-rasäädök-set, ve-siensuoje-luasiat, maalajien ominai-suudet, omistajien tavoittami-nen, vesiensuo-jelusuunni-telma

Metsänparan-nustyöt/ MTYAT Metsänhoito ja puuntuottami-nen/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä metsänhoi-dollisesti ja talou-dellisesti perustel-lun metsänparan-nussuunnitelman.

Metsänparannussuunnitelman tekeminen Tutkinnon osan suorittaja • osaa arvioida kunnostusojituksen ja lannoituksen sekä metsätien rakentami-sen tai kunnostuksen hyödyn, tarkoituk-senmukaisuuden ja toteuttamistavat • osaa hyödyntää metsänparannushank-keiden rahoitusehtoja suunnitelmassaan • tietää metsänparannustöiden toteutta-miseen liittyvät ympäristösäädökset

Rahoitusha-kemusten laatiminen ym. ilmoitusten ja suunnitelmien tekeminen

Tietää rahoitus-mahdolli-suudet, osaa tehdä rahoitus-hakemuk-set, met-sänkäyt-töilmoituk-set

Metsätalouden suunnittelu/ MTYAT Metsänparan-nustyöt/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja tuntee metsätalouden toimintaympäristön alueellaan ja harjoittamansa metsätalouden mahdollisuudet.

Tutkinnon osan suorittaja • tuntee metsälain, kestävän metsäta-louden rahoituslain sekä metsäsertifioin-nin pääpiirteet metsänomistajan näkö-kulmasta • osaa hyödyntää metsänparannushank-keiden rahoitusehtoja suunnitelmassaan

Sukupolven-vaihdoksissa avustaminen

Spv/ vero-tus, asia-paperit, toimenpi-teet, viranomai-set, lait ja säädökset

Tietoteknisten sovellusten käyttö

Gps, paikkatie-tojärjes-telmät, mts-sovelluk-set, mobii-lisovelluk-set

Metsäsuunnit-telu / metsä-mestarin erikoisammat-titutkinto Kuorma-traktorilla työskentely/ metsäkoneen-kuljettajan ammattitutkin-to Hakkuuko-neella työs-kentely/ met-säkoneenkul-jettajan am-mattitutkinto

Tutkinnon suoritta-ja osaa kerätä maastossa tietoja ja tallentaa ne tietojärjestelmiin. Koneen tietotek-nisten järjestelmi-en käyttö. Koneen tietotek-nisten järjestelmi-en käyttö.

• osaa käyttää tiedonkeruulaitteita • osaa käyttää paikannuslaitteita • osaa tallentaa tiedot tietojärjestelmään Tutkinnon suorittaja • käyttää olemassa olevia tiedonsiirtolait-teita • säätää kuljettajakohtaiset asetukset työlle sopiviksi • tarkistaa ja säätää vaa’an mittatark-kuuden (koneen kalibrointi) säädösten mukaisesti • ottaa tarvittavat tulosteet mittalaitteelta Tutkinnon suorittaja • käyttää koneessa olevia tiedonsiirtolait-teita • aloittaa uuden leimikon urakanantajan ohjeiden mukaan • säätää kuljettajakohtaiset asetukset työlle sopiviksi • tarkistaa ja säätää mittalaitteen mitta-tarkkuuden (koneen kalibrointi) säädös-ten mukaisesti • ottaa kontrolli-, tarkastusmittaus- ja mittaustodistustulosteet mittalaitteelta






Nuoren met-sän hoito ym. hoitotyöt

Metsän-hoitotöi-den työ-tekniikka, metsälaki, vesilaki, keme-rasäädök-set, met-sänhoi-tosuosi-tukset, metsäser-tifiointi, metsä-luonnon-hoidon periaatteet

Metsänhoito ja puuntuottami-nen/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja tuntee metsänhoidon ekologiset, talou-delliset ja puun-tuotannolliset perusteet. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä tai teettää tavallisimmat metsänhoitotyöt.

Metsänhoidon perusteiden tuntemi-nen Tutkinnon osan suorittaja • tuntee metsänhoitosuositusten toimen-pide-ehdotukset ja osaa soveltaa niitä erilaisiin metsänhoitokohteisiin • osaa laatia taloudellisesti ja metsän-hoidollisesti perustellun ja toteuttamis-kelpoisen metsänhoitosuunnitelman • tunnistaa ja osaa ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat pienkohteet ja elinympäristöt hallitsemallaan tai tutkinnon järjestäjän osoittamalla metsätilalla Metsänhoitotöiden tekeminen tai teettäminen Tutkinnon osan suorittaja • hallitsee metsänviljely-, taimikonhoitoja nuoren metsän hoitotöiden tekemisen tai teettämisen metsänhoitosuositusten mukaisesti • noudattaa metsänhoitotöiden työsuoje-lumääräyksiä ja työnantaja- tai toimek-siantajavelvoitteita tekemissään tai teettämissään hankkeissa • osaa arvioida metsänhoitotöiden kus-tannuksia ja valvoa työnjälkeä • tuntee metsänhoitotöiden rahoitustuen ja osaa soveltaa säädöksiä työn suunnit-telussa ja työnjäljen arvioinnissa





Yrittäjänä toimiminen

Kustan-nustietoi-suus, yrityksen perusta-minen, kannatta-vuuslas-kelmat, talouden suunnittelu Yritysvero-tus

Metsäpalvelu-jen tuottami-nen/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja osaa arvioida omia mahdollisuuksiaan ja valmiuksiaan toimia metsäpalve-luyrittäjänä tai työntekijänä. Tutkinnon osan suorittaja pystyy tarjoamaan erilai-sia metsäpalveluja asiakkaan tarpeen mukaisesti yrittä-jänä tai työntekijä-nä. Tutkinnon osan suorittaja tuntee metsäalan työ- ja pienyritystoimin-nan keskeisen lainsäädännön ja toimintaperiaat-teet.

Liiketoiminta- tai kehittymissuunnitelman tekeminen Tutkinnon osan suorittaja • osaa laatia toteuttamiskelpoisen liike-toiminta- ja/tai kehittymissuunnitelman yhdessä asiantuntijan kanssa Metsäpalvelujen tai -töiden tekeminen Tutkinnon osan suorittaja • osaa tehdä metsätalouden työtehtäviä itsenäisesti ja arvioida työnsä laatua • osaa arvioida työtehtävään kuluvan ajan ja pystyy hinnoittelemaan tarjotun työn tai toimeksiannon • osaa tehdä toimeksianto- tai työsopi-muksia Metsäpalveluihin liittyvän lainsää-dännön ja toimintaperiaatteiden tun-teminen Tutkinnon osan suorittaja • osaa soveltaa tuloverolakien ja arvon-lisäverotuksen periaatteita toimintaansa • tuntee metsäalan työ- ja yritystoimintaa koskevan keskeisen työsuhdenormiston ja vastuukysymykset • osaa laatia taloudellisesti ja metsän-hoidollisesti perustellun ja toteuttamis-kelpoisen metsänhoitosuunnitelman


Kustan-nustietoi-suus Yrittäjän velvolli-suudet, työnanta-jana toi-miminen Johtamis-taito, neuvotte-lutaito Asiakas-verkosto, markki-nointi Markki-nointi

Metsänhoito ja puuntuottami-nen/ MTYAT Puukauppa ja puunkorjuu/ MTYAT Asiakaspalve-lu ja vuorovai-kutustaidot/ metsämestarin erikoisammat-titutkinto Metsätalouden suunnittelu/ MTYAT Bioenergiayrit-täjyys/ BIOEAT

Tutkinnon suoritta-ja osaa viestiä työstään ja toimin-nastaan. Tutkinnon suoritta-ja osaa opastaa ja neuvoa asiakkai-taan. Tutkinnon suoritta-ja osaa toimia erilaisissa asiakas- tiimi- ja työnjohtoti-lanteissa. Tutkinnon osan suorittaja tuntee metsätalouden toimintaympäristön alueellaan ja harjoittamansa metsätalouden mahdollisuudet. Tutkinnon suoritta-ja tietää tärkeim-mät yrittäjänä

• osaa arvioida metsänhoitotöiden kus-tannuksia ja valvoa työnjälkeä • tuntee metsänhoitotöiden rahoitustuen ja osaa soveltaa säädöksiä työn suunnit-telussa ja työnjäljen arvioinnissa • noudattaa metsänhoitotöiden työsuoje-lumääräyksiä ja työnantaja tai toimek-siantajavelvoitteita tekemissään tai teettämissään hankkeissa • osaa laatia taloudellisesti sekä met-sänhoidollisesti perustellun ja toteutta-miskelpoisen puunkorjuusuunnitelman • noudattaa ja osaa valvoa puunkorjuu-töiden työsuojelumääräyksiä ja työnanta-ja- tai toimeksiantajavelvoitteita tekemis-sään tai teettämissään hankkeissa Viestintä Tutkinnon suorittaja • osaa viestiä selkeästi ja ymmärrettä-västi • osaa viestiä myönteisesti ja vakuutta-vasti • osaa toimia tilanteeseen ja asiakkaa-seen soveltuvalla tavalla • osaa toimia työyhteisön jäsenenä • hallitsee työjärjestelyihinsä liittyvän yhteydenpidon • pystyy kertomaan alansa perusasioita vieraalla kielellä • ymmärtää tiedottamisen merkityksen ja osaa perustella tekemiään toimenpiteitä julkisuudessa Opastus Tutkinnon suorittaja • hallitsee opastuksen ja neuvonnan perustaidot • osaa valmistella ja toteuttaa opastus-, työhönohjaus- ja koulutustilanteita Asiakas-, tiimi- ja työnjohtotilanteet Tutkinnon suorittaja • hallitsee työhönsä liittyvät käytännön asiakas-, tiimi- ja työnjohtotilanteet • tuntee tärkeimpien metsätalouden organisaatioiden palvelut metsänomista-jille ja osaa tarvittaessa hyödyntää palveluja Asiakas- ja verkostosuhteet Tutkinnon suorittaja • osaa hakea yhteistyökumppaneita • tietää erilaisia markkinointitapoja


toimimisen edelly-tykset ja mahdolli-suudet bioenergia-alalla. Tutkinnon suoritta-ja osaa laatia toteuttamiskelpoi-sen liiketoiminta-suunnitelman.





Yrittäjänä toimiminen 2

Yrittäjän velvolli-suudet, yrityksen perusta-minen, kannatta-vuuslas-kelmat, talouden suunnitte-lu, yritys-verotus, työnanta-jana toi-miminen, johtamis-taito, neuvotte-lutaito, asiakas-verkosto, markki-nointi

Yrityksen johtaminen/ metsäalan perustutkinto

Opiskelija tai tutkinnon suoritta-ja osaa - tehdä liiketoimin-tasuunnitelman tai yrityksensä kehit-tämissuunnitel-man, joka sisältää yrityksen henkilös-tön kehittämis-suunnitelma - toimia neuvotte-lutilanteessa työnantajan edus-tajana työpaikan henkilöstön on-gelmatilanteessa - toimia metsäpal-veluyrityksen esimies- ja työn-johtotehtävissä tai yrittäjänä jolla on työntekijöitä.

Yritysmuodon valinta Verkostoituminen Liikeidean tuotteistus ja kehittäminen Aloitekyky ja yrittäjyys Tuotteiden ja palvelujen hinnoittelu Toimintakentän muutosten huomiointi Aloitekyky ja yrittäjyys Henkilöstöhallinta Esimiestaidot ja johtamistaito Oman työn hinnoittelu Yrityksen markkinointi Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Viestintä ja mediaosaaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö

Yrityksen perustaminen

Asiapape-rit, oikeat tahot, kustan-nukset, lait ja säädök-set

Yritystoimin-nan käynnis-täminen/ yrittäjän am-mattitutkinto

Yritystoiminnan edellyttämän osaamisen arvioi-minen. Päättäminen yrittäjäksi ryhtymisestä. Liikeidean täsmen-täminen. Toimintaympäris-tön arvioiminen. Toiminnan suun-nitteleminen. Resurssitarpeen kartoittaminen. Viestiminen kirjal-lisesti. Verkostomahdolli-suuksien selvittäminen.

• hoitaa valitsemansa yritysmuodon edellyttämät perustamistoimenpiteet ja vastaa tarvittavien asiankirjojen lainmu-kaisuudesta • huolehtii yritystoiminnassa tarvittavat luvat • etenee loogisesti ja määräaikoja nou-dattaen yrityksen perustamisessa • tekee liiketoiminnan käynnistämiseen tarvittavat hankinnat suunnitelmallisesti • tekee liiketoiminnan käynnistämiseen liittyvät sopimukset asianmukaisesti • käynnistää tuote- ja palvelutuotannon liiketoimintasuunnitelman mukaisesti • organisoi yrityksen hallinnon liiketoi-mintasuunnitelman mukaisesti • hoitaa tarvittaessa henkilöstörekrytoin-nit • määrittelee omat tuotteensa ja palve-lunsa osoittaen niiden tärkeimmät kilpai-lutekijät • toteuttaa konkreettiset markkinointitoi-menpiteet liiketoimintasuunnitelman mukaisesti • käynnistää myyntitoimenpiteet liiketoi-mintasuunnitelman mukaisesti


• organisoi yrityksensä taloushallinnon taloudellisesti ja laadukkaasti • tekee perusteltuja rahoitusratkaisuja huomioiden riskit ja kustannukset • huolehtii yrityksensä maksuvalmiudes-ta • huolehtii kattavasti omasta sosiaalitur-vastaan • priorisoi työtehtäviään siten, että selviy-tyy asettamistaan tavoitteista • seuraa omaa ajankäyttöään ja aikaan-saannoksiaan ja tarvittaessa muuttaa toimintaansa • viestii vuorovaikutteisesti ja selkeästi liiketoimintasuunnitelman ydinsisällöistä yrityksen käynnistämiseen liittyvissä neuvotteluissa • käyttää erilaisia kirjallisen ja suullisen viestinnän välineitä mukaan lukien tietoja viestintätekniikkaa

Yritystoimin-nan ylläpitä-minen

Myynti ja markki-nointi

Myynti ja markkinointi/ yrittäjän am-mattitutkinto

Myynnin ja mark-kinoinnin toimenpi-teiden määrittele-minen Suunnitelmallisen myynnin ja mark-kinoinnin toteut-taminen Myynnin ja mark-kinoinnin kehittä-minen.

Tutkinnon osan suorittaja • määrittelee liikeideansa mukaiset markkinoinnin ja myynnin kohderyhmät • määrittelee yrityksen toimintaan parhai-ten soveltuvat markkinointimenetelmät ja -kanavat • määrittelee liiketoimintaansa soveltu-van markkinoinnin ja myynnin aikataulun • laatii realistiset markkinointi- ja myynti-suunnitelmat • laatii markkinointibudjetin markkinointi-suunnitelman pohjalta • kartoittaa oman ja henkilöstönsä myyn-ti- ja asiakaspalveluosaamisen Tutkinnon osan suorittaja • huolehtii markkinoinnin ja myynnin toteutumisesta budjetin mukaisesti • ottaa huomioon kuluttajansuojan mää-räykset markkinoinnissa ja myyntityössä yritystoimintansa edellyttämällä tavalla • ottaa huomioon tuoteturvallisuuden tuotteiden ja palvelujen myynnissä • huolehtii yrityksensä olemassa olevista asiakkuuksista • luo suunnitellusti uusia asiakkuuksia • ylläpitää asiakasrekisteriä henkilötieto-lainmukaisesti ja niin, että asiakastiedot ovat ajantasaisia • ottaa erilaisissa tilanteissa huomioon kansainvälisyyden ja erilaiset kulttuurit sekä kuluttajien tarpeet • ottaa yrityksensä toiminnassa huomi-oon ympäristövastuut • toimii oman alansa eettisten periaattei-den mukaisesti • edistää yrityksensä ympäristövastuun toteutumista • toteuttaa suunnitelman mukaiset mark-kinointitoimenpiteet soveltamalla nykyai-kaisia markkinointimenetelmiä • noudattaa markkinointiin ja myyntiin liittyvää lainsäädäntöä, sopimuksia ja sitoumuksia


Tutkinnon osan suorittaja • seuraa markkinoinnin ja myynnin toteu-tumista tavoitteisiin nähden • seuraa markkinoinnin ja myynnin te-hokkuutta • tekee korjaavia toimenpiteitä tavoittei-den saavuttamiseksi

Yrittäjänä toimiminen 3

Liiketoi-minta Yrityksen tunnuslu-kujen tulkinta, sidosryh-mä ja verkos-tosuhteet Yritystoi-minnan pitkän tähtäimen suunnittelu Tulokselli-suuden arvioimi-nen Päämääri-en aset-taminen Strategia Liiketoi-minnan kehittämi-nen

Yrityksen johtaminen ja kehittäminen/ yritysjohtami-sen erikois-ammattitutkin-to

Yrityksen strate-giaprosessin toteuttaminen, liiketoiminnan kehittämissuunni-telman laatiminen, oman yrityksen johtaminen.

Tutkinnon osan ammattitaitovaati-mukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon osan suorittaja johtaa ja kehittää yrityksensä strategiaproses-sin toteuttamista Oman yrityksen nykytilan ja kehityksen sekä toimialan ja toimintaympäristön kehityksen arviointi Tutkinnon osan suorittaja •arvioi ja tekee johtopäätöksiä yrityksen toiminnasta erilaisten tunnuslukujen perusteella •arvioi yrityksensä keskeisiä sidosryhmä- ja verkostosuhteita sekä niiden merkitys-tä yritykselle • hankkii asiantuntijoiden avulla tietoa yrityksen toimintaympäristöön vaikutta-vista kehityssuunnista Vision laatiminen Tutkinnon osan suorittaja • hahmottelee yritykselleen toteutettavis-sa olevan vision 3–5 vuodeksi eteenpäin • tarkentaa vision asiakkuuksien, talou-den, prosessien ja henkilöstön näkökul-masta ottaen huomioon toiminnan tulok-sellisuuden, kestävän kehityksen ja voimassa olevan lainsäädännön •määrittelee vision perusteella realistiset päämäärät asiakkuuksille, taloudelle, prosesseille ja henkilöstölle yhdessä henkilöstönsä kanssa Strategian laatiminen Tutkinnon osan suorittaja • laatii yritykselle päästrategian, jolla visio saavutetaan • laatii päästrategian perusteella eri toimintojen osastrategiat yhdessä henki-löstönsä kanssa • viestii yrityksen strategiat vuorovaikut-teisesti henkilöstölle ja merkittäville sidosryhmille Tutkinnon osan suorittaja laatii yrityksen liiketoiminnan kehittämissuunnitelman ja valitsee sen perusteella keskeisen kehit-tämisalueen Yrityksen kehittämissuunnitelman laati-minen Tutkinnon osan suorittaja •määrittelee vision ja strategian perus-teella liiketoiminnan keskeiset kehittä-miskohteet hyödyntäen tarvittaessa asiantuntijoita • asettaa kehittämiskohteet perustellusti tärkeysjärjestykseen • laatii yritykselle kehittämissuunnitelman eli määrittelee konkreettiset kehittämis-


Yrityksen toiminnan organi-sointi Toiminnan johtami-nen Toiminta-suunnitel-man laatiminen ja toteu-tumisen seuranta Yrityksen talouden suunnittelu Henkilös-töjohtami-nen

toimenpiteet ja niille tavoitteet sekä aikatauluttaa toimenpiteet 3–5 vuodelle •valitsee kehittämissuunnitelmasta yhden perustellusti keskeisen kehittä-misalueen, joka soveltuu valinnaiseksi tutkinnon osaksi Toiminnan organisointi Tutkinnon osan suorittaja •määrittelee yrityksen vision ja strategi-oiden kannalta tärkeät toiminnot • hoitaa yrityksen hallintoprosessin lainsäädännön ja yrityksen edun mukai-sesti • laatii yritykselleen toiminnan luonteen kannalta tarkoituksenmukaisen organi-saation • asettaa yrityksessä oikeat henkilöt oikeaan tehtävään Yrityksen toiminnan johtaminen Tutkinnon osan suorittaja •valitsee vaihtoehtoisista malleista ja välineistä sopivimmat yrityksen toimin-nan suunnitteluun, seurantaan ja johta-miseen •soveltaa valitsemaansa mallia oman yrityksen johtamisessa • laatii yhdessä henkilöstön kanssa toimintasuunnitelmat, joilla päästään tavoitteisiin • huolehtii sisäisen viestinnän toimivuu-desta • seuraa eri menetelmin strategioiden ja toimintasuunnitelmien toteutumista yrityksensä toiminnassa • kartoittaa yrityksensä riskit ja varautuu niihin •vaatii voimassa olevan lainsäädännön noudattamista kaikissa yrityksen toimin-noissa • hyödyntää yrityksen mahdollisia hallin-toelimiä, mm. yrityksen hallitusta •varautuu suunnitelmallisesti yrittäjätoi-minnan muutoksiin, jotka voivat koskea esim. toiminnan laajenemista tai supis-tumista, henkilöstömuutoksia tai omista-juuden vaihtumista Yrityksen talouden johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • yhdistää talouden suunnittelun ja ohja-uksen osaksi yrityksen liiketoiminnan johtamista • asettaa yritykselleen taloudelliset tavoitteet hyödyntäen taloudellisia ra-portteja ja tunnuslukuja • johtaa yrityksensä talouden suunnitte-luja ohjausprosessia • tekee investointi- ja rahoituspäätöksiä perusteltujen suunnitelmien pohjalta Johtajuuden hallinta Tutkinnon osan suorittaja • pohtii ja keskustelee yrityksensä ar-voista ja kulttuurista • rakentaa yritykseensä kannustavan ja


innostuneen ilmapiirin toimimalla itse esimerkkinä • viestii konkreettisesti henkilöstölle yrityksen tavoitteet • tekee päätöksiä harkitusti ja oikea-aikaisesti • luo edellytykset henkilöstön toiminnalle • antaa ja vastaanottaa palautetta raken-tavasti • tuottaa yritystoimintaa kehittäviä uusia ratkaisuja • huolehtii omasta ajankäytöstään ja jaksamisestaan •arvioi itse kriittisesti omaa toimintaansa yrityksen johtajana ja kehittää sitä





Asiakkuuksien hallinta

Hinnoittelu Asiakkuuksien johtaminen ja kehittäminen/ yritysjohtami-sen erikois-ammattitutkin-to

Tutkinnon osan suorittaja asettaa strategiset tavoit-teet yrityksensä asiakkuuksille ottaen huomioon toimialansa mark-kinoiden ja asia-kastarpeiden kehityssuunnat. Tutkinnon osan suorittaja laatii toimintasuunnitel-man asiakkuuksi-en kehittämiseksi.

Asiakkuuksien, markkinoiden ja kilpailuti-lanteen arviointi Tutkinnon osan suorittaja • tarkastelee asiakkaiden tarpeita ja asiakkuuksien asettamia vaatimuksia oman yrityksen tuotteiden, palvelujen ja yrityksen toiminnan kehittämisen kannal-ta •arvioi yrityksensä keskeisiä sidosryhmä- ja verkostosuhteita sekä niiden merkitys-tä yritykselle asiakkuuksien johtamisen näkökulmasta • johtaa asiakas-, markkina-, tuote- ja kilpailija-analyysien tekemisen asiak-kuuksien suunnittelun ja kehittämisen tueksi Strategisten tavoitteiden asettaminen asiakkuuksille Tutkinnon osan suorittaja •määrittää yhdessä yrityksensä henkilös-tön kanssa oman yrityksen kilpailuedut ja menestystekijät markkinoilla ja suh-teessa kilpailijoihin •määrittelee yritykselle laaditun strategi-an asettamat vaatimukset asiakkuuksien kehittämiselle 3–5 vuoden aikajänteellä hyödyntäen tehdyistä analyyseista saatua tietoa ja asettaa niiden pohjalta strategiset tavoitteet • johtaa yhdessä henkilöstönsä kanssa strategisista tavoitteista seuraavan vuoden tavoitteet asiakkuuksien kehit-tämiselle Asiakkuuksien kehittämissuunnitelman laatiminen Tutkinnon osan suorittaja • laatii yhdessä henkilöstön kanssa tärkeimpiä sidosryhmiä ja asiantuntijoita hyödyntäen 3–5 vuoden aikataulutetun suunnitelman, jolla saavutetaan asiak-kuuksien kehittämiselle asetetut tavoit-teet


Tutkinnon osan suorittaja johtaa kehittämisprojek-tin. Keskustelee hen-kilöstön kanssa projektin toteutta-misesta ja sen tuottamista hyö-dyistä.

Kehittämissuunnitelman toteutuksen johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • johtaa asiakkuuksien kehittämissuunni-telman toteuttamista • johtaa asiakkuuksien hoitosuunnitelmi-en laatimista ja toimenpiteiden toteutusta • hyödyntää asiakkuuksien johtamisessa ja seurannassa laskenta- ja asiakashal-lintajärjestelmiä • johtaa asiakkuusstrategiaan perustu-vaa uusasiakashankintaa Kehittämisprojektin valmistelu Tutkinnon osan suorittaja • rajaa valitusta kehittämisalueesta kehittämisprojektiksi sopivan osan • asettaa kehittämisprojektille tavoitteet • hankkii tarkentavia lisätietoja projekti-suunnitelmaan •valitsee projektin kannalta keskeiset yhteistyöverkostot • laatii toteuttamiskelpoisen projekti-suunnitelman aikatauluineen, resursseineen ja kustannusarvioineen Projektin johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • organisoi ja käynnistää kehittämispro-jektin oman henkilöstön ja muiden voi-mavarojen avulla • johtaa projektin etenemistä • viestii omalle henkilöstölle projektin etenemisestä ja sen vaikutuksista yrityk-sen toimintaan •arvioi kriittisesti kehittämisprojektin toteutumista ja tulosten hyödyntämis-mahdollisuuksia sekä määrittelee jatko-kehittämisen tarpeita •varmistaa uusien toimintatapojen siirty-misen käytäntöön





Henkilöstön kehittäminen

Oman ja henkilös-tön osaa-mistarpei-den tun-nistaminen

Osaamisen johtaminen ja kehittäminen/ yritysjohtami-sen erikois-ammattitutkin-to

Tutkinnon osan suorittaja asettaa strategiset tavoit-teet yrityksensä henkilöstön osaa-misen kehittämi-selle ottaen huo-mioon osaamisen nykytilan.

Osaamisen nykytilan arviointi Tutkinnon osan suorittaja • käynnistää osaamiskartoituksen käyt-täen tarvittaessa asiantuntijoita ja hyö-dyntäen erilaisia arviointimenetelmiä • käyttää tavoitteellisia keskusteluja oman henkilöstön kanssa kartoitusten apuna • teettää yhteenvedon henkilöstön osaamisista yrityksen eri toimintojen mukaisesti Strategisten tavoitteiden asettaminen osaamisen kehittämiselle Tutkinnon osan suorittaja • laatii selvityksen yhteisölainsäädännön vaikutuksista suunniteltuun yritysjärjeste-lyyn Yritystoiminnan taloudellinen analysointi Tutkinnon osan suorittaja • ottaa huomioon henkilöstön osaamisen ja työkyvyn merkityksen yritykselle


Tutkinnon osan suorittaja laatii toimintasuunnitel-man henkilöstön osaamisen kehit-tämiseksi. Tutkinnon osan suorittaja johtaa kehittämisprojek-tin.

•määrittelee strategian asettamat toimin-tokohtaiset vaatimukset henkilöstön määrälle ja osaamiselle 3–5 vuoden aikajänteellä ja asettaa niiden pohjalta strategiset tavoitteet • vertaa henkilöstön nykyistä osaamista tavoitteiden mukaisiin osaamistarpeisiin • johtaa yhdessä henkilöstönsä kanssa strategisista tavoitteista seuraavan vuoden tavoitteet henkilöstön osaamisen ja työkyvyn kehittämiselle Henkilöstön kehittämissuunnitelman laatiminen Tutkinnon osan suorittaja • laatii yhdessä henkilöstön kanssa tarvittaessa asiantuntijoita hyödyntäen 3–5 vuoden aikataulutetun suunnitel-man, jolla saavutetaan osaamiselle ja työkyvylle asetetut tavoitteet • jakaa kokonaissuunnitelman toiminnoit-tain ja henkilöstöryhmittäin konkreetti-seksi henkilöstön kehittämisohjelmaksi • budjetoi kehittämisohjelman toteuttami-seen tarvittavan ajan ja kustannukset Kehittämissuunnitelman toteutuksen johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • johtaa kehittämisohjelman toteuttamis-ta • käy säännöllisiä ja tavoitteellisia kes-kusteluja oman henkilöstön kanssa (esim. kehityskeskusteluja) suunnitel-man toteutuksen apuvälineenä Kehittämisprojektin valmistelu Tutkinnon osan suorittaja • rajaa valitusta kehittämisalueesta kehittämisprojektiksi sopivan osan • asettaa kehittämisprojektille tavoitteet • hankkii tarkentavia lisätietoja projekti-suunnitelmaan •valitsee projektin kannalta keskeiset yhteistyöverkostot • laatii toteuttamiskelpoisen projekti-suunnitelman aikatauluineen, resurssei-neen ja kustannusarvioineen • keskustelee henkilöstön kanssa projek-tin toteuttamisesta ja sen tuottamista hyödyistä Projektin johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • organisoi ja käynnistää kehittämispro-jektin oman henkilöstön ja muiden voi-mavarojen avulla • johtaa projektin etenemistä • viestii omalle henkilöstölle projektin etenemisestä ja sen vaikutuksista yrityk-sen toimintaan •arvioi kriittisesti kehittämisprojektin toteutumista ja tulosten hyödyntämis-mahdollisuuksia sekä määrittelee jatko-kehittämisen tarpeita •varmistaa uusien toimintatapojen siirty-misen käytäntöön






Talouden suunnittelu, toteutus ja seuranta

Talouden seurannan mittarien osaami-nen

Talouden johtaminen ja kehittäminen

Tutkinnon osan suorittaja asettaa talouden nykytilan perusteella strate-giset tavoitteet yrityksensä talou-den kehittämiselle. Tutkinnon osan suorittaja laatii toimintasuunnitel-man talouden kehittämiseksi. Tutkinnon osan suorittaja johtaa kehittämisprojek-tin.

Yrityksen talouden nykytilan arviointi Tutkinnon osan suorittaja • johtaa oman yrityksensä talousproses-sia •arvioi yrityksensä taloushallinnon nykyti-laa • tulkitsee yrityksen taloudellisesta tilasta ja toiminnasta saamaansa tietoa ja vertaa sitä toimialan kehittymiseen ja oman yrityksen strategisiin tavoitteisiin Strategisten tavoitteiden asettaminen talouden kehittämiselle Tutkinnon osan suorittaja • hahmottaa oman yrityksensä menes-tymisen kannalta keskeiset taloudelliset toimintaedellytykset •määrittelee yritykselle laaditun strategi-an asettamat vaatimukset talouden kehittämiselle 3–5 vuoden aikajänteellä ja asettaa niiden pohjalta strategiset tavoitteet • hyödyntää yrityksen talouden tilasta kertynyttä tietoa • asettaa taloudelliset tavoitteet seuraa-valle vuodelle Talouden kehittämissuunnitelman laati-minen Tutkinnon osan suorittaja • laatii nykytilan analyysin pohjalta 3–5 vuodelle aikataulutetun talouden kehit-tämissuunnitelman asetettujen tavoittei-den saavuttamiseksi • jakaa kokonaissuunnitelman toiminnoit-tain konkreettiseksi toimintaohjelmaksi Kehittämissuunnitelman toteutuksen johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • johtaa talouden kehittämisohjelman toteutusta • hyödyntää raportteja ja tunnuslukuja kehittämissuunnitelman toteutuksen johtamisessa Kehittämisprojektin valmistelu Tutkinnon osan suorittaja • rajaa valitusta kehittämisalueesta kehittämisprojektiksi sopivan osan • asettaa kehittämisprojektille tavoitteet • hankkii tarkentavia lisätietoja projekti-suunnitelmaan •valitsee projektin kannalta keskeiset yhteistyöverkostot • laatii toteuttamiskelpoisen projekti-suunnitelman aikatauluineen, resursseineen ja kustannusarvioineen • keskustelee henkilöstön kanssa projek-tin toteuttamisesta ja sen tuottamista hyödyistä Projektin johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • organisoi ja käynnistää kehittämispro-


jektin oman henkilöstön ja muiden voi-mavarojen avulla • johtaa projektin etenemistä • viestii omalle henkilöstölle projektin etenemisestä ja sen vaikutuksista yrityk-sen toimintaan •arvioi kriittisesti kehittämisprojektin toteutumista ja tulosten hyödyntämis-mahdollisuuksia sekä määrittelee jatko-kehittämisen tarpeita •varmistaa uusien toimintatapojen siirty-misen käytäntöön





Tuotteiden ja palvelujen valinta ja ketjuttaminen

Tuntee ja tietää tuotteiden ja palvelu-jen merki-tyksen toiminnal-leen

Tuotannon johtaminen ja kehittäminen/ yritysjohtami-sen erikois-ammattitutkin-to

Tutkinnon osan suorittaja asettaa strategiset tavoit-teet yrityksensä tuotantoprosessin (tuotteet ja/tai palvelut) kehittä-miselle nykytilan arvion perusteella. Tutkinnon osan suorittaja laatii toimintasuunnitel-man yrityksensä tuotantoprosessin kehittämiseksi. Tutkinnon osan suorittaja johtaa kehittämisprojek-tin.

Tuotantoprosessin nykytilan arviointi Tutkinnon osan suorittaja • johtaa yrityksen tuotantoprosessia • selvittää yrityksen tuotantoprosessin nykyisen suoritustehokkuuden •arvioi tuotantoprosessin kriittiset vaiheet yrityksen toiminnan kannalta Strategisten tavoitteiden asettaminen tuotantoprosessille Tutkinnon osan suorittaja •määrittelee yrityksen tuotantoprosessin vaikutuksen yrityksen kilpailuasemaan sekä merkityksen yrityksen muille toi-minnoille •määrittelee yritykselle laaditun strategi-an vaatimukset tuotantoprosessin kehit-tämiselle 3–5 vuoden aikajänteellä hyödyntäen tarvittaessa asiantuntijoita sekä asettaa niiden pohjalta strategiset tavoitteet • johtaa yhdessä henkilöstönsä kanssa strategisista tavoitteista seuraavan vuoden tavoitteet tuotantoprosessin kehittämiselle Tuotantoprosessin kehittämissuunnitel-man laatiminen Tutkinnon osan suorittaja • laatii nykytilan analyysien perusteella kokonaissuunnitelman tuotantoprosessin kehittämiseksi 3–5 vuoden aikajänteellä hyödyntäen tarvittaessa asiantuntijoita • jakaa kokonaissuunnitelman konkreet-tiseksi kehittämisohjelmaksi • budjetoi kehittämiseen tarvittavan ajan ja kustannukset sekä arvioi kehittämis-ohjelman vaikutukset tuotannolle Kehittämissuunnitelman toteutuksen johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • johtaa kehittämissuunnitelman toteut-tamista • hyödyntää raportteja ja tunnuslukuja kehittämissuunnitelman johtamisessa Kehittämisprojektin valmistelu Tutkinnon osan suorittaja • rajaa valitusta kehittämisalueesta kehittämisprojektiksi sopivan osan • asettaa kehittämisprojektille tavoitteet


• hankkii tarkentavia lisätietoja projekti-suunnitelmaan •valitsee projektin kannalta keskeiset yhteistyöverkostot • laatii toteuttamiskelpoisen projekti-suunnitelman aikatauluineen, resurssei-neen ja kustannusarvioineen • keskustelee henkilöstön kanssa projek-tin toteuttamisesta ja sen tuottamista hyödyistä Projektin johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • organisoi ja käynnistää kehittämispro-jektin oman henkilöstön ja muiden voi-mavarojen avulla • johtaa projektin etenemistä • viestii omalle henkilöstölle projektin etenemisestä ja sen vaikutuksista yrityk-sen toimintaan •arvioi kriittisesti kehittämisprojektin toteutumista ja tulosten hyödyntämis-mahdollisuuksia sekä määrittelee jatko-kehittämisen tarpeita •varmistaa uusien toimintatapojen siirty-misen käytäntöön





Kansainväli-nen yrittämi-nen

Tietää kansainvä-liset mah-dollisuudet ja toimin-taan liittyvät rajoitteet ja säädök-set.

Kansainvälis-tymisen hoi-taminen ja kehittäminen/ yritysjohtami-sen erikois-ammattitutkin-to

Tutkinnon osan suorittaja asettaa strategiset tavoit-teet yrityksensä kansainvälistymi-selle ottaen huo-mioon kansainvä-listymisen mahdol-lisuudet.

Oman yrityksen kansainvälistymismah-dollisuuksien selvittäminen Tutkinnon osan suorittaja •arvioi kansainvälisten muutosten vaiku-tusta oman yrityksen toimintaan ja mark-kinoihin • selvittää yritykselle laadittuun strategi-aan perustuen mahdolliset kansainväli-set toimintavaihtoehdot (esim. vienti, tuonti, alihankinta, verkostot, kansainvä-liset tapahtumat) hyödyntäen tarvittaes-sa asiantuntijoita ja ottaen huomioon toiminnan rahoituksen mahdollisuudet •arvioi ja valitsee yritykselle mahdollisia kansainvälistymisen toimintavaihtoehtoja ottaen huomioon mm. tuotteet, palvelut, osaamisen ja toimintaprosessit Kansainvälistymiseen liittyvä tiedonhaku Tutkinnon osan suorittaja • etsii erilaisiin kansainvälistymisen toimintavaihtoehtoihin tarvittavia tietoläh-teitä ja kumppaneita • hankkii eri asiantuntijoiden avustuksella kansainvälistymisen kannalta olennaisia tietoja • teettää toiminnan suunnittelun pohjaksi analyyseja mm. mahdollisista yhteistyö-kumppaneista, tapahtumista, markki-noista, tuotteista ja kilpailutilanteesta Strategisten tavoitteiden asettaminen yrityksen kansainvälistymiselle Tutkinnon osan suorittaja •määrittelee kansainvälistymisen vaiku-tuksen yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamisessa


Tutkinnon osan suorittaja laatii toimintasuunnitel-man yrityksensä kansainvälistymi-sen kehittämisek-si. Tutkinnon osan suorittaja johtaa kehittämisprojek-tin.

•määrittelee yritykselle laaditun strategi-an asettamat vaatimukset kansainvälis-tymiselle 3–5 vuoden aikajänteellä ja asettaa niiden pohjalta strategiset tavoit-teet • johtaa henkilöstönsä kanssa strategi-sista tavoitteista seuraavan vuoden tavoitteet kansainvälistymisen kehittämi-selle Kansainvälistymissuunnitelman laatimi-nen Tutkinnon osan suorittaja • laatii tehtyjen selvitysten pohjalta tarvit-taessa asiantuntijoita hyödyntäen 3–5 vuoden aikataulutetun suunnitelman kansainvälisen toiminnan käynnistämi-seksi tai kehittämiseksi • laatii kokonaissuunnitelman pohjalta konkreettisen kansainvälistymisen kehit-tämisohjelman • budjetoi ohjelman edellyttämät resurs-sit Kansainvälistymissuunnitelman toteu-tuksen johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • johtaa kansainvälistymissuunnitelman toteuttamista • hyödyntää omaa henkilöstöä ja asian-tuntijoita toteutuksen eri vaiheissa Kehittämisprojektin valmistelu Tutkinnon osan suorittaja • rajaa valitusta kehittämisalueesta kehittämisprojektiksi sopivan osan • asettaa kehittämisprojektille tavoitteet • hankkii tarkentavia lisätietoja projekti-suunnitelmaan •valitsee projektin kannalta keskeiset yhteistyöverkostot • laatii toteuttamiskelpoisen projekti-suunnitelman aikatauluineen, resurssei-neen ja kustannusarvioineen • keskustelee henkilöstön kanssa projek-tin toteuttamisesta ja sen tuottamista hyödyistä Projektin johtaminen Tutkinnon osan suorittaja • organisoi ja käynnistää kehittämispro-jektin oman henkilöstön ja muiden voi-mavarojen avulla • johtaa projektin etenemistä • viestii omalle henkilöstölle projektin etenemisestä ja sen vaikutuksista yrityk-sen toimintaan •arvioi kriittisesti kehittämisprojektin toteutumista ja tulosten hyödyntämis-mahdollisuuksia sekä määrittelee jatko-kehittämisen tarpeita •varmistaa uusien toimintatapojen siirty-misen käytäntöön






Neuvonta, metsäpalvelut

Luonnon-suojelu-asiat

Metsäluon-nonhoito/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja tuntee metsäympäristön- ja luonnonhoidon perusteet ja osaa ottaa ne huomioon metsän- ja luon-nonhoitohankkeis-sa. Tutkinnon osan suorittaja osaa rajata ja kuvailla metsäluonnon arvokkaat elinym-päristöt.

Metsäluonnonhoidon perusteiden tunteminen Tutkinnon osan suorittaja • tuntee keskeiset maa-, vesi- ja ympä-ristölainsäädännön vaikutukset metsien käsittelyyn • osaa ottaa huomioon metsätalouden töissä ja suunnitelmissa metsien erilaiset käyttömuodot • osaa ottaa huomioon metsätalouden töissä ja suunnitelmissa vesistöjen hoidon ja maisemansuojelun sekä talo-usmetsien luonnonhoidon vaatimuksia Arvokkaiden elinympäristöjen tunnistaminen ja käsittely Tutkinnon osan suorittaja • tunnistaa metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja niitä kuvaavia kasvilajeja, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä sekä muita arvokkaita elinympäristöjä • osaa ottaa em. elinympäristöt huomi-oon metsätalouden toimenpiteissä ja suunnitelmissa





Metsäsuunnit-telu

Puusto- ja maastotie-tojen keruu, toimenpi-desuosi-tukset, tietojen tallentami-nen ja koostami-nen

Metsätalouden suunnittelu/ MTYAT Metsäsuunnit-telu/ metsä-mestarin erikoisammat-titutkinto

Tutkinnon osan suorittaja osaa kerätä metsä-suunnitelmatietoja. Tutkinnon suoritta-ja osaa hyödyntää metsäsuunnitelmia ja muita työhön liittyviä suunnitel-mia. Tutkinnon suoritta-ja osaa kerätä maastossa tietoja ja tallentaa ne tietojärjestelmiin.

Tutkinnon osan suorittaja • osaa päivittää yksittäisen metsikköku-vion puustotiedot ja toimenpide-esitykset Metsä- ym. suunnitelmien hyödyntäminen Tutkinnon suorittaja • osaa käyttää erilaisia karttoja ja ilma-kuvia • tuntee metsä- ja muiden suunnitelmien sisällöt ja hallitsee käytettävät termit ja käsitteet • osaa työskennellä maastossa suunni-telmissa esitetyllä tavalla Tiedonkeruu Tutkinnon suorittaja • osaa määrittää ja mitata puusto- ja muut tunnukset • osaa tehdä työlajin vaatimat toimenpi-de-esitykset • hallitsee metsänhoito- ja työlajikohtai-set ohjeet • tunnistaa maastossa metsänparannus-töiden tarpeet ja hallitsee niiden suunnit-telun maastotyöt • osaa käyttää tiedonkeruulaitteita ja kerätä tietoja maastolomakkeelle • osaa kerätä työkohteeltaan tiedot metsäsuunnitelman päivitystä varten • osaa käyttää paikannuslaitteita • osaa tallentaa tiedot tietojärjestelmään • osaa tehdä suunnitelman vaatimia asiakirjoja, kuten karttoja ja raportteja






Puunkorjuun valvonta, mittauksen valvonta Puutavaran mittaus

Metsän-hoitosuosi-tukset, puutavara-lajit, mitta-usmene-telmät

Puukauppa ja puunkorjuu/ MTYAT Hakkuuko-neella työs-kentely/ met-säkoneenkul-jettajan am-mattitutkinto

Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä tai teettää puunkorjuutöitä. Tutkinnon osan suorittaja hallitsee puutavaran mitta-uksen perusteita. Koneen tietotek-nisten järjestelmi-en käyttö.

Puunkorjuutöiden tekeminen tai teettäminen Tutkinnon osan suorittaja • hallitsee puutavaran hakkuutöiden tekemisen tai teettämisen metsänhoi-tosuositusten ja puukaupassa sovittujen mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti • noudattaa ja osaa valvoa puunkorjuu-töiden työsuojelumääräyksiä ja työnanta-ja- tai toimeksiantajavelvoitteita tekemis-sään tai teettämissään hankkeissa • osaa soveltaa puutavaran varastointi-vaatimuksia puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa Puutavaran mittaus Tutkinnon osan suorittaja • tuntee käytetyimmän mittausmenetel-män ja mittaustuloksen tarkistusperiaat-teet • osaa mitata puutavaraa hyväksytyllä mittausmenetelmällä • tarkistaa ja säätää mittalaitteen mitta-tarkkuuden (koneen kalibrointi) säädösten mukaisesti • ottaa kontrolli-, tarkastusmittaus- ja mittaustodistustulosteet mittalaitteelta





Metsäverotus-palvelut

Puun myyntitu-lon vero-tus, arvon-lisävero-tus, Maata-lousvero-tus Spv-verotus

Metsätalouden suunnittelu/ MTYAT Johtaminen ja kehittäminen maatilayrityk-sessä/ viljeli-jän ammatti-tutkinto

Tutkinnon osan suorittaja hallitsee ja osaa suunnitella metsätilan taloutta. Verotuksen suun-nittelu.

Metsätilan taloussuunnittelu Tutkinnon osan suorittaja • osaa seurata ja arvioida metsätalouden veromuistiinpanojen tai kirjanpidon perusteella metsätilan taloutta ja tulosta • tuntee metsä- ja arvonlisäverotuksen pääpiirteet ja osaa laatia metsätalouden tulovero- ja alkutuottajan ALV-ilmoituksen Tutkinnon suorittaja • hallitsee maatalousverotuksen sekä verotuksen antamat mahdollisuudet yrityksensä näkökulmasta • laatii itse tai asiantuntijan kanssa maa-talouden kirjanpidon





Puunjalostus Polttopuun ja ener-giapuun korjuu

Energiapuun korjuu ja hyödyntämi-nen/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja tuntee energiapuutuotan-non ekologiset, taloudelliset ja puuntuotannolliset perusteet. Tutkin-non osan suoritta-ja osaa tehdä tai teettää energia-

Energiapuutuotannon perusteiden tunteminen Tutkinnon osan suorittaja • tuntee metsätaloutta ohjaavien säädös-ten ja suositusten perusteet ja osaa soveltaa niitä energiapuun tuotannossa ja korjuussa • osaa hyödyntää tilalta saatavaa ener-giapuuta osana metsätalouden harjoit-tamista


Energiapuun korjuukoneella työskentely/ metsäkoneen-kuljettajan ammattitutkin-to, energia-puunkorjuu/ BIOEAT

puun korjuutöitä. Tutkinnon osan suorittaja tuntee energiapuumark-kinat ja käyttökoh-teita alueellaan sovellettuna omaan toimin-taansa tai liikeide-aansa. Tutkinnon suoritta-ja osaa - käyttää koneessa olevia tietoteknisiä laitteita - suunnitella ko-neellisen energia-puun korjuutyö-maan toteutuksen leimikkotasolla - tehdä energia-puun korjuuta tuottavasti ura-kanantajan palve-lukuvauksen mukaisesti - tehdä päivittäiset huollot ja määräai-kaishuollot - viestiä luontevas-ti asiakaspalveluti-lanteissa - kehittää omaa työtään.

Energiapuun korjuutöiden tekeminen tai teettäminen Tutkinnon osan suorittaja • noudattaa puunkorjuutöiden työsuojelu-määräyksiä ja työnantaja tai toimeksian-tajavelvoitteita tekemissään tai teettä-missään energiapuun korjuuhankkeissa • osaa käyttää koneita ja laitteita turvalli-sesti. Arviointikohteena voi olla myös työnopastus ja -valvonta Energiapuun markkinointi Tutkinnon osan suorittaja • pystyy toimittamaan asiakkaiden vaa-timukset täyttävää raaka-ainetta tai jatkojalostetta energiakäyttöön • osaa varastoida ja käsitellä energia-puuta sovittujen laatuvaatimusten mu-kaisesti Tutkinnon suorittaja • käyttää olemassa olevia tiedonsiirtolait-teita • säätää kuljettajakohtaiset asetukset työlle sopiviksi • suunnittelee oman työnsä energiapuun korjuutyömaalla ottaen huomioon logisti-sen ketjun seuraavan vaiheen tarpeet • suunnittelee energiapuun varastoinnin ottaen huomioon omistusolosuhteet Tutkinnon suorittaja • korjaa energiapuuta ammattilaisen joutuisuudella • käyttää kohteeseen soveltuvaa työme-netelmää • työskentelee ottaen huomioon oman ja muiden turvallisuuden • työskentelee ergonomisesti oikein • korjaa energiapuuta urakanantajan ja urakoitsijan sopiman palvelukuvauksen mukaisesti ottaen huomioon metsän-omistajan näkökulman metsien käsitte-lyyn • mittaa työjäljen laatua annettujen ohjeiden mukaisesti • tekee laadun arvioinnin perusteella tarvittavat korjaavat toimenpiteet • raportoi työjäljen laadunseurannasta urakanantajan edellyttämällä tavalla • mittaa energiapuun laatua annettujen ohjeiden mukaisesti • tekee mittaustulosten perusteella tarvittavat korjaavat toimenpiteet • tarkistaa päivittäin koneen öljyt ja nesteet • huolehtii koneen polttoainetilanteesta siten, että vältetään koneen turha seisot-taminen polttoaineen puutteen vuoksi • tekee koneeseen päivittäiset huollot • tekee koneelle maastossa tapahtuvat määräaikaishuollot valmistajan huolto-ohjeiden mukaisesti • ennakoi konetyypin yleisimmät viat • lajittelee syntyvät jätteet jätehuoltomää-räysten mukaisesti


Hake-tusasiat

Energiapuun haketus ja murskaus/ BIOEAT

Tutkinnon suoritta-ja tuntee energia-puun haketuksen ja murskauksen ekologiset perus-teet sekä tuntee niitä koskevat säädökset. Tutkin-non suorittaja osaa suunnitella energiapuun haketuksen tai murskauksen. Tutkinnon suoritta-ja osaa hakettaa tai murskata ener-giapuuta koneelli-sesti kuormattaval-la hakkurilla tai murskaimella. Tutkinnon suoritta-ja osaa huolehtia käyttämiensä koneiden ja laittei-den toimintakun-nosta. Tutkinnon suorittaja osaa siirtää tai siirrättää koneet työkohteel-ta toiselle. Tutkin-non suorittaja hallitsee työssään tarvittavat vuoro-vaikutus- ja asia-kaspalvelutilan-teet. Tutkinnon suorittaja tuntee energiapuun haketuksen tai murskauksen sekä jatkokuljetuk-sen taloudelliset perusteet.

• ehkäisee ennalta ympäristöhaittoja • minimoi mahdolliset ympäristövahingot • on itsenäisesti yhteydessä eri sidos-ryhmiin • kommunikoi luontevasti sidosryhmien edustajien kanssa Energiapuun haketuksen ja murskauksen ekologiset perusteet Tutkinnon suorittaja • tietää energiapuun käytön ekologiset lähtökohdat • tietää haketuksen ja murskauksen merkittävimmät ympäristövaikutukset Energiapuun haketusta ja murskausta koskevat säädökset Tutkinnon suorittaja • tuntee haketusta ja murskausta koske-vat tärkeimmät lait, asetukset ja suosi-tukset sekä toimintaa ohjaavat tekijät kuten esim. kestävän metsätalouden tuki • osaa toimia kestävän kehityksen peri-aatteiden mukaisesti • tietää metsäsertifioinnin työntekijää koskevat osiot Energiapuun haketuksen tai murskauksen suunnittelu Tutkinnon suorittaja • osaa tehdä toteuttamiskelpoisen suun-nitelman energiapuun haketukseen tai murskaukseen saamiensa ohjeiden mukaisesti • osaa muuttaa suunnitelmaansa olosuh-teiden ja lähtötietojen muuttuessa • osaa hyödyntää koneissa olevia tieto-koneita ja tiedonsiirtolaitteita haketuksen tai murskauksen työohjelman suunnitte-lussa Energiapuun haketus tai murskaus Tutkinnon suorittaja • osaa varustella ja säätää koneet ja laitteet työhön ja olosuhteisiin sopiviksi niin, että niillä voidaan työskennellä taloudellisesti ja tehokkaasti • osaa valita kohteelle soveltuvan työta-van • osaa käyttää koneita ja laitteita er-gonomisesti sekä työ- ja paloturvallisesti oikein • käyttää koneita ja laitteita sujuvasti, taloudellisesti ja tehokkaasti • osaa tehdä työt itsenäisesti ja johdonmukai-sesti alusta loppuun • osaa tehdä laatuvaatimusten mukaista haketta tai mursketta • osaa noudattaa haketusta ja murskaus-ta koskevia tieliikennelain ja -asetuksen sekä ympäristömääräysten asettamia vaatimuksia • osaa hyödyntää työssä tarvittavia tietoteknisiä ja tiedonsiirtolaitteita Hakkeen ja murskeen jatkokuljetus ja varastointi Tutkinnon suorittaja


• tietää yleisimpien jatkokuljetusmene-telmien haketukselle tai murskaukselle asettamat vaatimukset • osaa hakettaa tai murskata energia-puut siten, että hakkeen tai murskeen tehokas käsittely on mahdollista • osaa mitata tai arvioida tekemänsä hakkeen tai murskeen määrän Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen sekä vianhaku Tutkinnon suorittaja • osaa valvoa koneen toimintakuntoa ja huolehtii sen puhtaudesta • osaa tehdä koneille ja laitteille pienet määräaikaishuollot sekä perustyökaluilla tehtävät korjaukset • osaa huolehtia hakkurin tai murskai-men terien kunnosta Tutkinnon suorittaja osaa huolehtia käyttämiensä koneiden ja laitteiden toimintakunnosta • tunnistaa ja korjaa yleiset säätövirheet ja toimintahäiriöt • osaa huolehtia työssä syntyvistä jät-teistä asianmukaisesti Koneen siirto Tutkinnon suorittaja • tuntee koneiden siirtoa koskevat tielii-kennelain mukaiset määräykset • osaa valmistella ja siirtää tai siirrättää koneen työkohteelta toiselle työohjeiden mukaisesti Vuorovaikutus ja asiakaspalvelu Tutkinnon suorittaja • osaa toimia osana logistista ketjua ja tietää miten hänen toimintansa vaikuttaa koko ketjun toimintaan • osaa hyödyntää toimintaympäristön verkostoja • hallitsee työnsä opastus- ja asiakas-palvelutehtävät Taloudelliset perusteet Tutkinnon suorittaja • tuntee energiapuun haketuksen tai murskauksen sekä jatkokuljetuksen kustannusten määräytymismekanismin • tietää oman toimintansa ja erilaisten ohjaustoimien vaikutukset haketus- tai murskauskustannuksiin • tuntee työntekijää koskevat tärkeimmät sopimukset ja määräykset





Puutavaran jalostaminen

Sahatava-ran omi-naisuudet, laatu, saanto, hinnat, työmene-telmät, kustan-

Puun pieni-muotoinen jatkojalostus/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja hallitsee pienimuotoisen sahatavaratuotan-non asiakkaan tarpeisiin.

Sahauksen suunnittelu ja toteutus Tutkinnon osan suorittaja • osaa suunnitella ja toteuttaa pyöreän puun sahauksen turvallisesti ja taloudel-lisesti • tuntee toimintansa kustannusrakenteen ja osaa hinnoitella tuotteensa tai palve-lunsa sen perusteella • osaa arvioida tarvitsemansa pyöreän


nukset, säädökset Kustan-nukset, laatu, hinnat

Puun pieni-muotoinen jatkojalostus/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja hallitsee sahatavaran pienimuotoisen jatkojalostuksen.

puun määrän ja laadun tavoitteena olevan sahatavaramäärän ja -laadun perusteella Sahatavaran laatuluokituksen tunteminen Tutkinnon osan suorittaja • tuntee sahatavaran laatuluokituksen Sahatavaran jatkojalostuksen suunnittelu ja toteutus Tutkinnon osan suorittaja • osaa tuottaa jatkojalosteita asiakkaan antamien mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti • osaa käyttää ja huoltaa tuotannossa tarvittavia koneita ja työvälineitä turvalli-sesti • tuntee toimintansa kustannusrakenteen ja osaa hinnoitella tuotteensa tai palve-lunsa sen perusteella • arviointikohteena voi olla esimerkiksi sahatavaran kuivaus tai höyläys sekä aihiovalmistus





Hirsirakenta-minen

Puun sopivuus Hirsiraken-tamisen työt Kustan-nukset, hinnoittelu

Puutavaran pienimuotoi-nen jatkojalos-tus/ MTYAT

Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa hirsira-kenteita ja -kalusteita.

Puutavaran hankinta hirsirakenteiden raaka-aineeksi Tutkinnon osan suorittaja • osaa valita metsästä hirsirakenteisiin soveltuvia puita ja valmistaa tai valmis-tuttaa käyttötarkoitukseen soveltuvaa puutavaraa Hirsirakenteiden valmistus Tutkinnon osan suorittaja • osaa valmistaa tuotteita sekä pyörö- että pelkkahirrestä • osaa käyttää ja kunnostaa hirsiraken-tamisessa tarvittavia työvälineitä • tuntee toimintansa kustannusrakenteen ja osaa hinnoitella työnsä tai tuotteensa sen perusteella





Ongelmapui-den poistopal-velut

Turvalli-nen työvä-lineiden käyttö, Oikeat työ-tekniikat Markki-nointi

Metsäalan perustutkinto

Opiskelija tai tutkinnon suoritta-ja osaa - kaataa erikois-puita työntekijänä tai yrittäjänä - markkinoida erikoispuiden kaato- ja hoitopal-veluja - käyttää kaato-työssä tarvittavia tärkeimpiä apuvä-lineitä ergonomi-sesti ja turvallisesti - avustaa puun kuntokartoitukses-sa käyttäen siinä tarvittavia mittavä-

Työturvallisuudesta huolehtiminen Aloitekyky ja yrittäjyys Erikoispuiden kaato Apuvälineiden käyttö kaadossa Kiipeilytekniikan ja nostolavan käyttö Puussa työskentely Pelastuspalvelu puussa Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oikeiden työtapojen noudattaminen Kaadon jälkityöt Puun kuntokartoitus Hoitoleikkaus ja latvusten tukeminen Pienkoneyrityksen toimintaympäristön tunteminen Työn hinnoittelu Erikoispuiden hoidon ja kaadon markki-nointi Verkostoituminen Asiakaslähtöinen toiminta


Lakien ja säädösten tuntemi-nen

lineitä - tehdä tavallisim-pia kaatotyön jälkitöitä, oksien haketusta ja kan-tojen jyrsintää - kiivetä puuhun kiipeilyvälineillä helpossa kohtees-sa ergonomisesti ja turvallisesti - käyttää nostola-vaa ergonomisesti ja turvallisesti - hoitaa erikoispui-ta ja erikoispuu-metsää - noudattaa met-säalan työtervey-teen ja työturvalli-suuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita.





Metsäkoneen käyttöpalvelut

Ajokoneen käyttö ja huolto

Metsätrakto-reiden käyttö/ metsäalan perustutkinto

Opiskelija tai tutkinnon suoritta-ja osaa - toimia puutava-ran lähikuljetuksen työtehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä - suunnitella ja toteuttaa puutava-ran lähikuljetuksen metsä- tai maata-loustraktorilla - tehdä pienet määräaikaishuollot ja yksinkertaisia korjaustoimenpitei-tä metsätyömaalla - käsitellä huolto-jätteet metsätyö-maalla - laatia metsätyö-maalle kuljetus-suunnitelman - tehdä kaukokul-jetuskelpoiset varastomuodos-telmat eri puutava-ralajeille - laskea puutava-ran lähikuljetuksel-le taksan - arvioida korjatta-vat puutavaramää-rät - lähettää korjuu-tiedot koneen

Lähikuljetuksen suunnittelu ja toteutus Metsäkoneen huolto ja korjaus Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset Matematiikan ja luonnontieteen sovelta-minen Varastomuodostelmien suunnittelu ja toteutus Työn hinnoittelu Aloitekyky ja yrittäjyys Tiedonsiirtojärjestelmän käyttö ja puuta-varamäärien arviointi Teknologian ja tietotekniikan hyödyntä-minen Ympäristön suojelu Kestävä kehitys Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen Vian määritys Oma-aloitteisuus Itsearviointi Päätösten tekeminen Puutavaran lähikuljetus Varaosien, tarvikkeiden, poltto- ja voite-luaineiden ja työvälineiden valinta ja käyttö Metsäkoneen säätö Teknologian ja tietotekniikan hyväksi-käyttö Metsäkoneen rakenteen tunteminen Hydrauliikan ja sähkökaavioiden hyödyn-täminen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö


tietoliikenneyhte-yksiä hyödyntäen tai muulla työmaa-ohjeen mukaisella tavalla - noudattaa met-säalan työtervey-teen ja työturvalli-suuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita.

Metsäkoneyri-tyksen työn-johtopalvelut

Korjuutek-niset taidot, atk-taidot Koneiden ominai-suuksien tuntemi-nen Ympäris-tönhoi-toasiat

Tutkinnon suoritta-ja osaa - jäsentää puun-hankintaan liittyvät prosessit - sovittaa koneelli-sen puunkorjuun suunnittelun ja puunkorjuun ohjauksen osaksi puunhan-kinnan prosesseja - käyttää tietoja viestintätekniikkaa ja puunkorjuun ohjauksessa käytettäviä erilaisia ohjelma-sovelluksia sekä metsäkoneiden tietoteknisiä ohja-usjärjestelmiä - suunnitella puunkorjuun aikataulut puu- ja puutavaralajeittain sekä ohjata käytet-tävissä olevaa konekalustoa puunkorjuumääri-en ja puunkorjuu-olosuhteiden mukaan - suunnitella ja ohjata puunkor-juun prosesseja lainsäädännön, suositusten ja ohjeiden mukaan.

Puunhankintaan liittyvien prosessien hallinta Puunkorjuun määrien hallinta Puunkorjuun aikataulujen ja olosuhtei-den hallinta Puunkorjuun laadun hallinta Hakkuukonemittaus Kuormainvaakamittaus Puunkorjuun prosessien lainsäädännön mukainen hallinta Tieto- ja viestintätekniikan hallinta Metsäkoneissa olevien tietojärjestelmien hallinta Puunkorjuun ohjauksessa käytettävien ohjelmasovellusten hallinta Hakkuukoneiden työteknisten mahdolli-suuksien ja konetyyppikohtaisten tuotos-ten hallinta Ajokoneiden työteknisten mahdollisuuk-sien ja konetyyppikohtaisten tuotosten hallinta Ympäristöasioiden hallinta Metsienkäsittelyn ja puunkorjuun suun-nittelu leimikoissa Metsäluonnonhoito





Lämpöyrittä-jyys

Raaka-aineen tuntemi-nen, lämpölai-toksen toiminnan ohjaus

Lämmöntuo-tanto/ bio-energia-alan ammattitutkin-to

Tutkinnon suoritta-ja osaa tuottaa lämpöä bioenergi-alla.

Lämmöntuotanto Tutkinnon suorittaja • tietää lämmöntuotannon logistisen ketjun vaiheet • ymmärtää lämmönsiirron ja polttotek-niikan perusteet prosessissa Lämmöntuotantotyöt • osaa toimia ongelmatilanteissa rauhal-lisesti ja johdonmukaisesti sekä ratkai-


Energia-raaka-aineen hankinta, energian myynti, kannatta-vuuslas-kenta Työturval-lisuus Huolto ja ylläpito Lait, ase-tukset, säädökset, suosituk-set

Tutkinnon suoritta-ja tuntee lämmön-tuotannon liiketoi-minnan periaat-teet. Tutkinnon suoritta-ja hallitsee er-gonomian ja työ-turvallisuuden. Tutkinnon suoritta-ja osaa kartoittaa ja suunnitella lämpölaitoksen ylläpito- ja huolto-toimenpiteet. Tutkinnon suoritta-ja tietää kestävän kehityksen periaat-teet lämmöntuo-tannossa.

see yleisimmät ongelmat • osaa optimoida laitoksen toiminnan käytössä olevien polttoaineiden perus-teella huomioiden polttoaineiden laatu-vaihtelut • osaa tehdä laadunvalvontaan liittyvät työt, kuten näytteiden otot sekä energia-sisältölaskelmat • osaa laskea ja arvioida tärkeimmät käytettävän laitoksen lämmöntuotannon tunnusluvut ja toimii niiden antaman tiedon mukaan • osaa laatia/täyttää lämmöntuotantoon ja lämpölaitoksen ylläpitoon liittyvät työn-tekijän täytettäväksi kuuluvat asiakirjat Lämmöntuotannon kannattavuus • tietää keskeiset lämmöntuotannon kannattavuuteen vaikuttavat tekijät • tietää oman toimintansa vaikutukset lämmöntuotannon kannattavuuteen Työturvallisuus ja ergonomia Tutkinnon suorittaja • osaa toimia alansa työturvallisuusmää-räysten mukaisesti ja osaa huolehtia työ-paikan siisteydestä sekä järjestyksestä • osaa käyttää ergonomisia työtapoja Räjähdysvaaran ja paloturvallisuuden huomioiminen Tutkinnon suorittaja • osaa ennakoida yleisimmät lämmön-tuotannosta aiheutuvat räjähdysvaarat ja paloturvallisuusriskit • osaa käyttää palontorjuntavälineitä ja varmistaa niiden toimivuuden Lämmöntuotannon suunnittelu Tutkinnon suorittaja • osaa laatia taloudellisesti ja tuotannolli-sesti toteuttamiskelpoisen suunnitelman pienen lämpölaitoksen toiminnan ylläpi-dosta • osaa tehdä järjestelmällisesti lämpölai-toksen ylläpito- ja perushuoltotyöt Kestävän kehityksen periaate lämmöntuotannossa Tutkinnon suorittaja • tietää lämmöntuotannon aluetaloudelli-set vaikutukset • tietää lämmöntuotantotöitä koskevat tärkeimmät lait, asetukset ja suositukset • tietää ja osaa ennakoida lämmöntuo-tannon töiden ympäristöriskit ja vaarat

ISBN 978-952-283-014-2, nid.ISBN 978-952-283-015-9, pdf

Documents

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun · metsäpalveluyrittäjät eivät ehtineet hoitamaan kaikkia tarjottuja töitä. Nykyään yhä harvempi metsänomistaja tekee itse hakkuita ja hoitotöitä