METSÄN JATKUVA KASVATUS

Timo Pukkala

Sisältö

Määritelmiä Metsien dynamiikka – luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia

Jatkuva kasvatus

Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Eri-ikäismetsätalous (säännöllisen eri-ikäiset metsät) Kaksijaksoiset metsät – (toistuva) ylispuiden poisto Toistuvat yläharvennukset Luontainen uudistaminen Puulajivuorottelu

Lehtipuuvaihe (luontainen) Kuusialikasvos Sekametsä > kuusikko Yläharvennuksia Luontainen uudistaminen

lehtipuulle Uusi kuusivaihe…

Säännöllisen eri-ikäinen kasvatus

Varsinainen eri-ikäismetsätalous, jota luonnehtii Laskeva läpimittajakauma Tasapainotilanne Hakkuu määrävälein

Hakkuukierto 15 – 50 v

Palautetaan aina sama jakauma

Eri-ikäismetsätalous

Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus

Eri-ikäistä männikköä

Eri-ikäistä metsää Pohjois-Pohjanmaalta

Eri-ikäisiä metsänomistajia Pohjois-Pohjanmaalta

Äskeisen metsikön hakkuuta

Tuore JK-hakkuu Haapavedeltä

Jaksollinen kasvatus

Uudistusalan ennakkoraivaus Avohakkuu Maanpinnan käsittely Istutus Varhaisperkaus Taimikonhoito Ensiharvennus Harvennus Avohakkuu

Jaksollinen kasvatus

Metsien kehitysdynamiikka

Sirén 1955 Luultu seuraavaa:

Häiriön (myrsky, palo) jälkeen syntyy tasaikäinen puusto

Itseharveneminen poistaa pieniä puita Puusto rappeutuu ja tuhoutuu kerralla myrskyssä tai

metsäpalossa Luonnontilainen metsä on keloutuvaa itsemurhametsää Alaharvennus–Avohakkuu -malli seurailee tätä kehitystä

Valter Keltikangas (1973):

”Minulla oli tilaisuus 40 vuotta sitten kulkea valtakunnanmetsiä arvioitaessa sen aikainen pisin linja … Tällä matkalla minä en nähnyt ainoatakaan keloontuvaa metsikköä … enkä myöskään nähnyt paloalueita. Ylipäänsä ne kyllä olivat vanhoja metsiä. Minä ei oikein voi yhtyä käsitykseen, että luonnontilainen metsä olisi pystyyn kuoleva ja metsikkönä kerrallaan kuoleva.”

Luonnontilainen metsä = ?

Useimmiten erirakenteista sekametsää

Metsän dynamiikka – oikea malli

Keto-Tokoi & Kuuluvainen 2010 Suomalainen aarniometsä -kirja

Oliver & Larsson 1996:1. Stand initiation stage (syntymisvaihe)2. Stem exclusioin stage (itseharvenemisvaihe)3. Understorey reinitiation stage (alikasvoksen syntymisvaihe)4. Old-growth stage (vanhan metsän vaihe)

Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheissa 3 ja 4 yläharvenee Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein 200–300 vuotta Vaiheet 3 ja 4 unohdettu metsänhoidossa

3 Alikasvoksen muodostumisvaihe

Metsien hoito vaiheissa 3 ja 4

Varttuneiden metsien (ylä)harvennus, väljennyshakkuu Alikasvoksen vapautus Pienaukkohakkuu Suojuspuuhakkuu (tai suojuspuulaikkujen hakkuu)

Voimakkaan häiriön väli 100–400 vuotta Luonnonläheisessä metsänhoidossa avohakkuun välin

tulisi olla myös 100–400 vuotta Luonnonmetsiä luonnehtii myös spatiaalinen

heterogeenisuus Pienaukot, siemenpuulaikut, kaistalehakkuut Variable-density thinning

Metsänhoito vaiheissa 3 ja 4

Alikasvoksen vapauttamista

Pienaukkohakkuuta

Pienaukkohakkuuta

Yläharvennusta

Ala- vai yläharvennusta?

Läpimittacm

Ikäv

Tilavuusm3/ha

Tukkiam3/ha

Kuituam3/ha

Mänty 27.5 75 184 136 48Kuusi 17.2 48 81 0 81Koivu 28.9 80 52 44 8

Alaharvennuksen jälkeen Yläharvennuksen jälkeenTilavuusm3/ha

Tukkiam3/ha

Kuituam3/ha

Tilavuusm3/ha

Tukkiam3/ha

Kuituam3/ha

Mänty 184 136 48 101 72 29Kuusi 0 0 0 81 0 81Koivu 26 22 4 0 0 0

Mikä paras käsittely?-Lepo-Alaharvennus-Yläharvennus-Avohakkuu ja viljely

Laskelmissa käytettyNyyssösen ja Mielikäisenkasvumalleja

Kuusi tulossa tukkikokoon

Ala- vai yläharvennusta?

Metsikön arvokasvu on hyvä puutavaralajisiirtymien vuoksi.Alaharvennus poistaa puut, joissa olisi arvosiirtymää. Yläharvennus säilyttää nämä puut ja samalla hyvän arvokasvun.

Lepo Alaharvennus YläharvennusMaan arvo 1000 1000 1000 €/haJäävän puuston arvo 14135 9990 4685 €/haArvokasvu 660 173 618 €/haPääoman tuotto, % 4.4 1.6 10.9 %Voittoarvo (3%) 206 -157 447 €/haHakkuutulo 0 4145 6615 €/ha

0 5 10 15

Lepo

Alaharvennus

Yläharvennus

Avohakkuu

Pääoman tuottoprosentti

Entä jos metsikössä olisi alikasvosta?

Nyt: kertymä 130 m3/ha 15 vuoden päästä: kertymä 180 m3/ha

Kannattaa tehdä uusi yläharvennus 15 vuoden päästä

15 vuotta myöhemminNyt

Ala- vai yläharvennusta?

Yläharvennuksia kannattaa jatkaa niin kauan kuin nuorennosta riittää

Jatkettu yläharvennus on jatkuvaa kasvatusta

Jos vain osa puustosta tukkipuustoa, yläharvennus on usein paljon kannattavampi vaihtoehto Pienentää reippaasti pääoman arvoa Arvokasvu pienenee selvästi vähemmän Pääoman tuottoprosentti paranee Saadaan suurempi hakkuutulo

Ala- vai yläharvennusta?

Osara 1936: Systemaattinen alaharvennus ei ole aina hyväksi Tarvitaan joustavuutta Poiminta on usein taloudellisesti viisasta

Vuokila 1970-luvulla (samoin Lundqvist ym. 2007): Yläharvennus johtaa parempaan kasvureaktioon

Suomalaiset metsäekonomistit: Yläharvennus on kannattavampaa

Kuitenkin: Yläharvennus oli yleisin syy metsän rauhoitukseen Monet ammattilaiset eivät suosittele sitä vieläkään

Ala- vai yläharvennusta?

0

1

2

3

4

5

6

7

0 50 100 150 200

Tila

vuus

kasv

u, m

3/ha

Tilavuus, m3/ha

Lundqvist 2007

Yläharvennus

Alaharvennus

Ala- vai yläharvennusta?

0123456789

10

0 100 200 300

Tila

vuus

kasv

u, m

3/ha

Tilavuus, m3/ha

Lähde - Norokorpi - Laiho - Saksa 2002

Yläharvennus

Alaharvennus

Toinen näkökulma

Puu on hakkuukypsä, kun sen arvokasvuprosentti painuu markkinakoron alle (tarkkaan ottaen hieman aiemmin)

Suurissa puissa on pienin arvokasvuprosentti Suuret puut tulee poistaa ensin

Jos metsässä on kokovaihtelua (arvokasvun vaihtelua) Puut kannattaa poistaa vähittäin

Avohakkuussa osa puista poistetaan optimihetkeä aiemmin, osa myöhemmin

Syntyy vääjäämättä epäoptimaalisuustappiota Korjuukustannukset otettava huomioon: kertymän oltava riittävä Toisaalta pienten puiden jättäminen kasvamaan alentaa

korjuukustannuksia

Toinen näkökulma

0

1

2

3

4

5

6

0 10 20 30 40 50

Arv

okas

vupr

osen

ttiLäpimitta, cm

020406080

100120140160

15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35

Puita

/ha

Läpimittaluokka, cm

Tarkemmassa analyysissä huomioon:-Maan arvo-Poiston vaikutus jäävien puiden kasvuun-Periaate kuitenkin sama

Punaiset läpimittaluokat ovat hakkuukypsiä

Markkinakorko

Puu on hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle

Puun arvokasvuprosentti

Aika

Arv

okas

vupr

osen

tti

Käsittely hetkellä Nyt- Vihreät: jätä- Punaiset: poista

Markkinakorko

Nyt

Jos avohakkuu tehdään hetkellä Nyt, vain paksu punainen puu hakataan oikealla hetkellä. Vihreät hakataan liian aikaisin, punaiset liian myöhään.

Yksittäisten puidenarvokasvu-prosentti

Eri-ikäismetsätalous: Kannattavuus

ViljelymetsätalousNettotulo Kertymä, m3/ha Korjuu-

Vuosi Toimenpide €/ha Tukki Kuitu kustannus0 Maankäsittely & viljely -85015 Taimikon hoito -25045 Ensiharvennus 902 0 48 15,6 €/m3

58 Alaharvennus 3084 38 51 10,0 €/m3

75 Avohakkuu 13298 208 74 6,2 €/m3

Jatkuva kasvatus (hakkuukierto 15 v)Nettotulo Kertymä, m3/ha Korjuu-

Vuosi Toimenpide €/ha Tukki Kuitu kustannus0 Tulonmenetys -94215 Yläharvennus 2899 45 33 10,1 €/m3

30 jne Yläharvennus 2899 45 33 10,1 €/m3

MT-kuusikkoKeski-Suomessa

Eri-ikäismetsätalous: Kannattavuus

Eri-ikäismetsätalous kannattaa kun: (1) suuri korko, (2) karu kasvupaikka, (3) suuret kustannukset, (4) huono hinta

-5000

0

5000

10000

15000

20000

NA 1% NA 2% NA 3% NA 4% NA 5%

Nykyarvo (€/ha) 1-5 %:n korolla

Viljelymetsätalous

Jatkuva kasvatus

Jatkuva kasvatus, tulot kerrottu 0.7:llä

Viljelymetsätalous

-100010003000500070009000

110001300015000

0 15 30 45 58 75

€/ha

Vuosi

Nettotulo

Nykyarvo

Tuottoarvo

7%

-100010003000500070009000

110001300015000

0 15 30 45 58 75

€/ha

Vuosi

Nettotulo

Nykyarvo

Tuottoarvo

5%

-100010003000500070009000

110001300015000

0 15 30 45 58 75

€/ha

Vuosi

Nettotulo

Nykyarvo

Tuottoarvo

3%

-100010003000500070009000

110001300015000

0 15 30 45 58 75

€/ha

Vuosi

Nettotulo

Nykyarvo

Tuottoarvo

1%

Koron suuren-tuessa tuotto-arvo menee negatiiviseksi ellei viljely-kustannusta pienennetä.

Eri-ikäismetsätalous

-100010003000500070009000

11000130001500017000

0 15 30 45 60 75

€/ha

Vuosi

Nettotulo

Nykyarvo

Tuottoarvo

3%

-100010003000500070009000

11000130001500017000

0 15 30 45 60 75

€/ha

Vuosi

Nettotulo

Nykyarvo

Tuottoarvo

1%

-1000

1000

3000

5000

7000

9000

11000

13000

15000

17000

0 15 30 45 60 75

€/ha

Vuosi

Nettotulo

Nykyarvo

Tuottoarvo

5% Tuottoarvo on ainapositiivinen.Jäävän puuston arvo (optimaalinen alku-sijoitus) pienenee koron suurentuessa.

-100010003000500070009000

11000130001500017000

0 15 30 45 60 75

€/ha

Vuosi

Nettotulo

Nykyarvo

Tuottoarvo

7%

Johtopäätös

Korkokannan suurentuessa jatkuva kasvatus tulee kannattavammaksi

Turha toivoa, että tilanne muuttuu, kun tehdään ”lisäselvityksiä” (esim. parannetaan kasvumalleja tms.)

Viljelymetsätalouden huonon kannattavuuden syyt: (1) investoinnin ja tulojen pitkä aikaväli, (2) investoinnin suuruus suhteessa tuottoihin

Kannattavuutta voidaan parantaa pienentämällä kustannuksia, ts. käyttämällä luontaista uudistamista ja hoitamalla metsää vähemmän

Paljonko taimikon perustaminen saa maksaa?

02000400060008000

10000120001400016000

0 20 40 60 80

Lopp

uarv

o, €

/ha

Vuosi

1 %

3 %

5 %

7 %

Korko, %

Max viljely-

kustannus,€/ha

Hakkuutulo7500€/ha

ilman viljelyä

1 6767 3383

3 1410 704

5 302 151

7 67 33

Jos viljelymetsästä saadaan 80 vuoden päästä 15000 euron nettotulo (€/ha) …

Jos raha tuottaa muualla vähintään 4%:n reaalikoron, rahaa ei yleensä kannata sijoittaa metsänviljelyyn (jos viljelykustannus on n. 1000 €/ha)

Jos luonnostaan syntyvä metsä tuottaa puolet viljelymetsän tuotosta, rahaa ei kannata sijoittaa metsänviljelyyn 3%:n korollakaan

Jos luonnostaan syntyvä metsä tuottaa 75% viljelymetsän tuotosta, rahaa ei kannata sijoittaa metsänviljelyyn 2%:n korollakaan

Poikkeavat tulokset (Ruotsi, Norja)

Wikström 2000 (For Sci): ”Tasaikäismetsätalous kannattavampaa” Wikström 2001 (CJFC–artikkelissa):

”Laskelmia ei voi käyttää eri- ja tasaikäismetsätalouden vertailuun” Käytetyt kasvumallit aliarvioivat eri-ikäismetsän kasvua Kynnyskasvuna (syntyminen) käytettiin mielivaltaisesti valittua vakiota (joka on aliarvio)

Lisäksi: Lähtömetsiköt olivat taloudellisesti uudistuskypsiä Optimoinnin rajoitteet (hakkuu < 30%, jäävä puusto > 150 m3/ha) estivät

optimikäsittelyn valinnan Metsiköt olivat koko laskentajakson ajan yli-ikäisiä ja liian tiheitä

Andreassen & Øyen (2001): ”Tasaikäismetsätalous kannattavampaa” Analysoitiin vanhoja metsiä Optimikäsittely (uudistus heti, jatkuva kasvatus myöhemmin) ei ollut tutkittujen

vaihtoehtojen joukossa Eri-ikäismetsätaloudessa kasvuennuste kerrottiin 0.85:llä

Tutkimukset eivät osoita, että tasaikäismetsätalous olisi kannattavampaa Optimaalinen jatkuva kasvatus ei ollut tutkittujen vaihtoehtojen joukossa Uudistuskypsät metsät kannattaa uudistaa (eikä harventaa lievästi)

Varttuneen metsän jatkuva kasvatus

Ylispuiden poisto kahdessa hakkuussa v. 15 ja 30

Kasvu

Läpimitta

Läpi

mita

n ka

svu

Tasaikäismetsätalous

Eri-ikäismetsätalous

Kasvu ja laatu

Tasaikäismetsätaloudessa tavoitellaan nopeaa alkukehitystä (paksuja lustoja ja oksia)Laatupuun kasvatuksessa tavoiteltava HIDASTA alkukehitystä (max1 mm lustoja)

Tasaikäismetsätalous, alaharvennus: Huonoa laatua (sahatavaran arvo 120 €/m3)

Eri-ikäismetsätalous, yläharvennus: Hyvää laatua (400 €/m3)

120€/m3400€/m3

JK:n puunkorjuu ei ole erityisen kallista

VT-männikkö MT-kuusikkoEnsiharvennus• Tukkipuukertymä, m3/ha• Kuitupuukertymä, m3/ha• Korjuukustannus, €/m3

738

14,0

148

15,6

Toinen harvennus• Tukkipuukertymä, m3/ha• Kuitupuukertymä, m3/ha• Korjuukustannus, €/m3

3333

10,3

3851

10,0

Päätehakkuu• Tukkipuukertymä, m3/ha• Kuitupuukertymä, m3/ha• Korjuukustannus, €/m3

171636,4

208746,2

Erirakenteisen metsän harvennushakkuu• Tukkipuukertymä, m3/ha• Kuitupuukertymä, m3/ha• Korjuukustannus, €/m3

53569,0

64398,6

Korjuu onnistuu jatkuvassa kasvatuksessa

Harsintajätemetsiköiden kasvu

Sarvaksen koealat:

Kasvu on tavanomaista tasoa

0123456789

0 100 200 300

Tila

vuus

kasv

u, m

3/ha

Tilavuus, m3/ha

OMT

MT

VT

CT

Harsintajätemetsiköiden taimet

Sarvaksen koealat:

Johtopäätös: Harsinnalla ”hävitetyt” metsiköt kasvavat normaalisti ja niissä on usein runsaasti taimia

0

4000

8000

12000

16000

20000

0 10 20 30

Taim

ia/h

a

Pohjapinta-ala, m2/ha

Taimet

Aines

Muita näkökohtia

Avohakkuu saattaa lisätä maan hiilen vapautumista Kohoava lämpötila kiihdyttää hajoamista (fakta) Avoalalla maa on kesällä lämpimämpää kuin metsässä (fakta)

Avohakkuu on haitta luontomatkailulle ja monikäytölle Jatkuvan kasvatuksen ei tarvitse olla pelkästään eri-

ikäismetsätaloutta Yläharvennusten, pienaukkohakkuun, alikasvosten

vapautuksen yms. avulla voimakkaiden päätehakkuiden välistä aikaa voitaisiin olennaisesti pidentää

Metsätalouden kannattavuus ei heikkenisi (vaan paranisi) Metsät olisivat vaihtelevampia Metsien rakenne muistuttaisi enemmän luonnonmetsiä

Lahopuun riittävyydestä tulisi myös huolehtia

Loppusanat

Keskustelu tarpeettoman äärevää ”Harsinta on metsän hävitystä” ”Avohakkuu on metsän hävitystä”

”Totuutta” haetaan, ammattilehdistä, saarnamiehiä kuuntelemalla tai keskustelupalstoilta Yleensä vakuuttelua, jolta puuttuu kunnon näyttö Haetaan totuuden sijasta tukea omille käsityksille

Totuutta voisi hakea myös tutkimuksista, mittauksista ja laskelmista (avoimin mielin)

Jos ristiriitaiset viestit häiritsevät, kannattaa tehdä omia mittauksia ja taloudellisia laskelmia

Mitä tekisit tässä metsikössä?

Lisätietoja jatkuvasta kasvatuksesta