Media ja demokratia_jr

www.helsinki.fi/yliopisto

Internet ja demokratian uudet muodot

Media & Demokratia –luentosarjaJarmo Rinne

[email protected]

Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot


Taustaa

• Puoluepolitiikan kiinnostavuus laskussa• äänestysprosentit laskeneet 1960-luvulta lähtien

tasaisesti. EK-vaalit 2011 poikkeus• jäsenyys puolueissa laskenut aina vuoteen 2011

saakka• puolueet alkaneet muistuttaa toisiaan ja muuttuneet

entistä enemmän vaalikoneistoiksi.• Post-materailistinen käänne: korostaa yksilöllisyyttä;

subjektiivisesti koettu elämänlaatu korostetun tärkeä.



Taustaa 2

• Kiinnostus politiikkaan kuitenkin noussut• asiakohtaiset ja ajankohtaiset poliittiset teemat

kiinnostavat• korostaa poliittisesti toimimisen yksilöistymistä• tee-se-itse-asenne korvaa

puolueosallistumisenPost-materialistinen käänne – omaa elämänpiiriä lähellä olevat tärkeiksi koetut asiat poliittisen osallistumisen motivoijia



• Etymologia: D mos ( = kansa/monet) ja Kratos= valta/komento)

• Hallintomuoto: poliittinen menetelmä, jolla tehdään jotakin määrättyä ihmisyhteisöä koskevia kollektiivisia päätöksiä

• Demokratiateorioiden keskeiset arvot• Kansan tahto – kansalaisten valta• Tasa-arvo/yhdenvertaisuus• Kansalaisten itsehallinto (oikeus osallistua heitä itseään

koskevaan päätöksentekoon), poliittisista mielipiteistä johdetaan yhtenäinen kollektiivinen tahto

• Julkinen keskustelu ja vapaa harkinta poliittisten mielipiteiden/preferenssien muodostumisessa


Aluksi käsitteenmäärittelyä:Demokratia


Demokratia 2

• Efektiivinen osallistuminen• päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia• kansalla viimekädessä asialistan kontrolli• valistunut ymmärrys päätettävistä asioista• kansalaisten inklusiivisuus• tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua

demokraattiseen prosessiin• Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic

Democracy”Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot


Internetin lyhyt historia 1

• ARPANET (Advanced Research Projects AgencyNetwork) hajautettu, ydiniskun kestävä kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla

• hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai pääkonetta

• ’Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina



INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2

• 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja ARPA-INTERNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön

• 1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen –nykyaikaisen Internetin synty

• Tieto- ja viestintäteknologioiden (TVT) nopea kasvu ja leviäminen.



TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos

• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava, foorumi ja yhteisöllisyyden mahdollistaja

• Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)

• Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen



INTERNETIN LUPAUS:mahdollistava väline ja paikka

• alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa väline

• alentaa henkilökohtaisen osallistumisen kynnystä

• organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus• verkostomaisuus osallistumisessa ja

poliittisessa toiminnassa



Internetin lupaus 2

• Digitaalisen viestintäteknologian nopea lisääntyminen ja kehitys käy yksiin asiakohtaisiin kysymyksiin kiinnittyvän yksilöityvän politiikan nousun kanssa

• Omaehtoiselle poliittiselle viestinnälle avautunut uusia helppokäyttöisiä kanavia ja foorumeita

• Vaikutus näkyy myös vaalikampanjoinnissa –ehdokkaiden omatoiminen vaalityö lisääntyy.

• Verkkodemokratiassakin pääpaino demokratiassa – ei välineessä


OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN

• Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen päätöksentekoon

• Institutionaalinen/konventionaalinen vs. ei-institutionaalinen/epäkonventionaalinen osallistuminen



Instituutiokeskeinenosallistuminen

• Konventionaalinen osallistuminen organisaatiot• PANOS – TUOTOS -MALLI• Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat

portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille• Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi

distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoidenkäsissä

• Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä• Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon

resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan muotoon ja tapaan



LISÄÄ DEMOKRATIAA, MUTTA MITEN

• Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden implementointivuorovaikutteisen viestinnän tehostaminenviestinnän läpinäkyvyysmielipidetiedustelutkansalaisten palaute / keskustelufoorumitoikeus tehdä aloitteitaäänestäminen Internetin välityksellä

vaalit, yksittäiset asiakysymykset



Osallistavan demokratian kehittäminen: e-Goverment

• E-Goverment: sähköinen julkisyhteisöjen hallinto• e-Administration: hallinnon sisäiset tietoverkkoja hyödyntävät

prosessit• E-Services: Sähköinen asiointi + palvelut• E-Governance: Hallintasuhteiden hoitaminen, kehittämispolitiikka• E-demokratia: tietoverkkoja hyödyntävät osallistumis- ja

vaikuttamismuodotSähköinen osallistuminen


TOIMIJATTOIMIJAT TVT/ICTTVT/ICT

POLIITTINEN YHTEISÖPOLIITTINEN YHTEISÖ

KANAVA, PAIKKA, (valmistelu, kansalaispaneelit yms.)KANAVA, PAIKKA, (valmistelu, kansalaispaneelit yms.)

MUUTOSVERKOSTOTMUUTOSVERKOSTOTVAIKUTUSVAIKUTUS

IMPLEMENTAATIO



OhjeetNetti-Nysse

Infokeskukset

Access pointOn-Line osallistumisvälineetverkossa tarjolla

Help Desk

Tapahtumia jakampanjoita

Tukitoimet + koulutus

ManseTori

•MindTrek (joka syksy, parhaathallintokäytänteet)

• eTampere tukeekoulutuslaitoksia•Osallistumiskokeilut, verkkoliberaatio

• Kaupunginosa-osallistuminen

• Kirjasto

•Langaton Tampere-palvelu• Hot Spot Hämeenkatu

• Käyttöopastus• verkkon pääsy

Laajakaista-yhteydetkotitalouksiin

ML / 2.9.2002

• www.tampere.fi


Valma-valmistelufoorumi


Kansalaispaneeli Torinossa



• Informaation vastaanottaminen: yksisuuntainen Top-Down –suhde. Kansalaiset informaation vastaanottajia

• Kuuleminen (konsultaatio): kahdensuuntainen vuorovaikutussuhde kansalaisten ja hallinnon välillä. Aloite hallinnolla (päättää teemat). Esim. valmistelufoorumi

• Aktiivinen osallistuminen: vuorovaikutteinen kumppanuus. Kansalaiset vaikuttavat valmistelussa, päätösvalta ja –vastuu hallinnolla. Elektroniset kaupunkikokoukset.


Osallistavan verkko-osallistumisen tasot


E-demokratian evolutionäärinen kehitys

Ann McIntosh 2004


enabling

engaging

empowering


RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS

kahdensuuntainen viestintä netissä

KANSA-preferenssit

INFORMAATIO

POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT

-huomioiminen ja vaikutus

TUOTOS

KONTROLLI

Grönlund 2005Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot


Kansalaislähtöinenosallistuminen

Kansalaistoiminta – omaehtoinen vaikuttaminenToimintaa, jonka pyrkimyksenä on toteuttaa jonkinryhmittymän tavoitteita ja päämääriäNs. laaja/uusi politiikka

• Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista

• Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisenjärjestelmäkeskeisyyden

• Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2002) –pienistä puroista kasvaa suuri virta



Internet ja julkisuus Keane 2002

• MIKROTASON JULKISUUS Paikalliset laboratoriot, perinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio.

• MESOTASON JULKISUUSPerinteinen massamedia, valtakunnan taso

• MAKROTASON JULKISUUSGlobaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja tiedotusyhtiöt



INTERNET-OSALLISTUMINEN

Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi jamonipaikkaiseksi verkostoksi – yksilöllistyminenOsallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaapaitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myösosallistuvasta toiminnasta itsestään –maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminenOman elämän asiantuntijuus



INTERNET-OSALLISTUMINEN 2

Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikanesityslistalleProaktiivinen – uudet politiikan pelitilat javaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat



Verkko julkisuustilanapoliittisille kampanjoille1

• Itsetuotettu julkisuus poliittisten kampanjoiden paikkana: haastaa/antaa vaihtoehdon perinteisessä mediassakäytävälle kampanjoinnille

• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinenosallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus

• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalistamikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia



Verkko julkisuustilana poliittisillekampanjoille 2

• Poliittinen kampanjointi siirtynyt enenevissä määrin nettiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter, YouTube, blogit, MySpace jne.)

• De-medialisaatio: massamedian hallitseman välittäjäroolin murtuminen ja horisontaalisen viestinnän esiinnousu (sisällöntuottaminen vertaismediassa, linkittäminen, wiki, interaktiiviset alustat )

• Voidaan tavoittaa nopeasti suuri joukko ihmisiä. Kutsuosallistua tempauksiin kulkee kaverilta myös kaverinkavereille ja niin edespäin. Hetkessä voidaan tavoittaasuuri joukko potentiaalisia kannattajia.



Verkkoviestinnän vaikutuspoliittisiin kampanjoihin 2

Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikanesityslistalle

Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat javaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat



Verkkopolitikoinnin toimintalogiikka

• Asiasta voidaan tiedottaa ja mukaan toimintaanvoidaan myös kutsua esimerkiksi Twitterillä tai Facebook-viesteillä

• Verkkoparvi voi puolestaan organisoituamoniääniseksi toimijakollektiiviksi: yhteinenpäämäärä sekä tiedon levittäminen

• Verkottuneet poliittiset subjektit nopeasti muuttuvia ja ilmestyviä (liikkeitä, verkostoja, ryhmiä, yksilöitä)



Linkittyy ei-linkity



IRANIN VAALIT 2009



Teheran kesä 2009: Islamilaista vallankumoustatukevan puolisotilaallisen Basij-miliisin ampuman26 vuotiaan opiskelijan Neda Agha Soltanin kuvatja ampumisvideot levisivät maailmalle sosiaalisenmedian, erityisesti Youtuben välityksellä


Neda antoi kasvot iranilaisten protestoinnille ja nousi Where is my vote-liikkeen symboliksi. Facebookiin ja Myspaceeen perustettiin useita maailmanlaajuisia kampanjaryhmiä, joissa korostettiin Islamia symboloivaa vihreää väriä, koska haluttiin vedota oikeudenmukaisuuteen. Twitter-aktivistit eri puolilla maailmaa osoittivat tukeaan muuttamalla profiilikuvansa taustan vihreäksi tai liittämällä siihen vihreän nauhan. Tukea osoitettiin myös perinteisin mielenosoituksin eri puolilla maailmaa



Verkkopolitikoinnin piirteitä

• Verkko tila yksilöllisesti tärkeiksi koettujenasioiden ja arvojen esille tuomiselle, toimijuudenkehittämiselle ja vaihtoehtoisten agendojenajamiselle.

• Toiminnasta on tullut entistä subjektiivisempaa jaindividualistisempaa.

• Verkkopolitiikka on tyyliltään perinteistä politiikkaakarnevalistisempaa ja moniäänisempää.

• Yksilöllisen toiminnan ilmenemismuotoja voivatmyös olla poliittista väkivaltaa lietsovat äänet, rasismin ihannointi, julkiset herjaukset yms..



Puolueiden demokraattinen verkkopolitikointi

• Demokratia vaalikilpailuna• Kaikilla puolueilla on vähintään verkkosivut ja Facebook-

ryhmät. • Yksittäisillä ehdokkailla omat sivustot, blogit,

kannatusryhmät Facebookissa, Twitter-päivitykset ja vaalimainosvideot YouTube:ssa.

• Verkossa voi tuoda esille omaa maailmankatsomustaan ja erityisiä kampanjateemoja esille sekä persoonallistaasanomaansa ja kohdentaa sitä usealle erilaiselle kohdeyleisölle.



Vaalit ja puolueet verkossa 1

• Poliittiset puolueet (dinosaurukset kyberavaruudessa) ovat olleet hitaita omaksumaan tietokonevälitteisen viestinnän hyviä käytäntöjä verrattuna kansalaisyhteiskunnan verkostoihin, organisaatioihin, ryhmiin ja yksilöihin

• Puolueiden verkkoviestintä on keskittynyt organisoimaan osallistumista ja politiikkaa ylhäältä päin, tosin verkon muuttuminen interaktiivisemmaksi on pakottanut puolueet ja ehdokkaat entistä vakavammin kiinnittämään huomiota tähän kampanjavälineeseen ja -tilaan.

• Puolueet ovat käyttäneet verkkoviestintää jo vuosia luodakseen poliittista läsnäoloa nettiin, mutta ”lumipalloefektejä” tai ”parveilua” ei ole saatu aikaan (vrt. Obaman kampanja)

• Viime aikoina on kuitenkin käyty vaaleja, joissa tietokonevälitteinen viestintä on ollut vaikuttavassa roolissa

• Lisäksi verkossa on syntynyt puolueita (Suomessa Piraattipuolue ja Muutos 2011)




• Muutokset äänestysaktiivisuudessa: puolueidentifikaatio vähenemässä liikkuvien äänestäjien määrä lisääntymässä ja merkitys nousemassa entistä tärkeämmäksi

• epävarmuus: ketä tulisi äänestää vai äänestääkö lainkaan? • Liikkuvat äänestäjät ovat refleksiivisiä: vaaleissa esiin nousevat

mielikuvat, kannat ja asiat ratkaisevat liikkuvat äänestäjät ovat avoimia konfliktoiville näkemyksille

• Alustavissa analyyseissä on esitetty, että sosiaalisen median käyttö korreloi suhteessa liikkumiseen äänestyspäätöksessä verkkoviestinnässä syntyy marginaalisia äänestäjäryhmiä, joilla saattaa olla ratkaiseva vaikutus vaaleissa, mikäli puolue/ehdokaskilpailu on tiukka




• Esimerkkejä verkkovaaleista: Suomen presidentinvaalien 1. kierros 2006 (Halosen kampanjapäällikön blogikirjoitus); USA kongressivaalit 2006 (macaca-kohu), Suomen eduskuntavaalit 2007 (SAK mainokset; Petri Salo tapaus); Suomen kunnallisvaalit 2008; USA:n presidentinvaalit 2008, Ruotsin valtiopäivävaalit 2010 (Ruotsidemokraattien menestys)

• Vaaleissa 2011 sosiaalisen median kampanjointi näkyvää kampanjointi halpaa ja kannattajien kerääminen helppoa. Blogit.

• Verkossa voi päästä mielipidevaikuttajaksi: kiinnostavia poliittisia sisältöjä, linkittymistä sekä läsnäoloa sosiaalisen median alustoilla




• Vaalikampanjointi ei ole enää täysin kampanjakoneiston kontrollissa (ammattilaiset vs. amatöörit)

• Kampanjoista innostuneet kansalaiset voivat alkaa itse mainostaa suosikkiaan tai käynnistää vastakampanjoita vastenmielisiltä tuntuvia ehdokkaita vastaan.

• Esim. verkon maahanmuuttokeskustelu todennäköisesti aktivoi äänestäjiä

• Kansalaisvalvonta vaaleissa voi myös vaikuttaa



Johtopäätökset

• de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi

• Internet avaa kenelle tahansa avoimen kampanjatilan, jossa voi lähettää omaperäistä ja tematisoitua poliittista viestiä: vaalikampanjointi, vetoomukset, toiminnalliset tempaukset, oma –mikä tahansa-agenda.



REFLEKSIIVISEEN KANSALAISPOLITIKOINTIIN

Poliittinen järjestelmä luo edellytyksiä politiikalle instituutiona - rajaa politiikan ilmiön lähtökohtaisesti institutionaaliseksi: Valtio vs. Kansalaisyhteiskuntapoliittisen kansalaistoiminnan paikantamiseksi on tarpeen kehitellä myös kansalais-, toimija- ja yksilölähtöisiä teoreettisia selitysmalleja aktiivisen poliittisen kansalaisuuden yhdeksi keskeiseksi määrittäjäksi nousemassa kyky henkilökohtaisten poliittisten arviointien tekemiseen ja niiden mukaan toimimiseen


Muuttuva politiikka

• Henkilökohtainen on poliittista” –poliittinen on henkilökohtaista

• Asiakohtainen politikointi korvannuthierakkisen järjestelmäkeskeisyyden

• Yksilöllistyvä kollektiivinen toiminta(Micheletti 2003) – pienistä puroistakasvaa suuri virta


Verkko julkisuustilanakansalaislähtöiselle politiikalle• Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana:

haastaa institutionaalisen politiikantoimintamuotoja

• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinenosallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisenmuoto on julkisuus

• Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro-julkisuuksia (Keane 2000)

• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaadigitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää“lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuinmakrojulkisuuksia



Lähtökohta: politiikan omatoimisuus

rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta.uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa (fluid) toimintaa


VASTUUNKANTO TOTUUDESSA ELÄMINEN.EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTI

AVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDA POLIITTISESTI ANTIFOUNDATIONAALISTAJOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLE

AINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA POIKKEUKSELLINEN. TILANNEKOHTAINEN ARVIO, MITEN TOIMIA JA MITÄ TOIMINNASTA SEURAASELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN

TOIMINNAN, TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT

POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYS


Refleksiivisen politiikan konfliktit• Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista:

laajentaa politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen.

• Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka-ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan

• subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etniseen, seksuaaliseen tai kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms.


Documents

Media ja demokratia_jr