Matriket · lokala mattraditionerna till kommande ge-nerationer. Låt oss uppmärksamma hållbar utveckling i hela matkedjan, från jord till bord. Närmat betyder sysselsättning

1Matriket Österbotten - Livsmedelsstrategi • Ruokamaa Pohjanmaa - Elintarvikestrategia

LIVSMEDELSSTRATEGIMatriket Österbotten

2015-2020

ELINTARVIKESTRATEGIARuokamaa Pohjanmaa

2015-2020

P O H J A N M A A

MatriketÖ S T E R B O T T E N

Livsmedelsstrategi Matriket Österbotten 2015-2020

Utgivare: Projektchef Anna Airue, Livsmedelsstrategi-projektet, Företagshuset Yritystalo Dynamo Oy Ab, Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES.

Du hittar detta dokument och infobroschyren om livsmedelsstrategin hos utvecklingsbolagen Företagshuset Dynamo www.dynamohouse.fi, VASEK www.vasek.fi, Concordia www.concorida.jakobstad.fi och Kristinestads näringslivscentral www.businesskristinestad.fi.

Layout: Kustmedia Ab / Maria Lillås

Pärmbild: Anna Sand

Bilder: Jonas Harald, Anna Airue

Tryckeri: FRAM, 2014

P O H J A N M A AMatriketÖ S T E R B O T T E N

Elintarvikestrategia Ruokamaa Pohjanmaa 2015-2020

Julkaisija: Projektipäällikkö Anna Airue, Elintarvikestrategia-hanke, Företagshuset Yritystalo Dynamo Oy Ab, Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ.

Löydät tämän asiakirjan ja elintarvikestrategian infoesitteenseuraavien kehitysyhtiöiden verkkosivuilta: Yritystalo Dynamo www.dynamohouse.fi, VASEK www.vasek.fi, Concordia www.concordia.jakobstad.fi ja Kristiinankaupungin Elinkeino-keskus www.businesskristinestad.fi.

Ulkoasu: Kustmedia Ab / Maria Lillås

Kansikuva: Anna Sand

Kuvat: Jonas Harald, Anna Airue

Paino: FRAM, 2014

EUROPEISKA UNIONENEuropeiska regionala utvecklingsfonden

EUROOPAN UNIONIEuroopan

aluekehitysrahasto

Innehållsförteckning

1. SAMMANFATTNING .......................................................................................... 4

2. INLEDNING ........................................................................................................... 5

3. NULÄGE ................................................................................................................. 6 3.1. AKTÖRER.................................................................................................. 7 3.2. MATSYSTEMENS STRUKTUR ............................................................. 8 3.2.1. PRODUKTION ......................................................................................... 9 3.2.2. FISKE ......................................................................................................... 9 3.2.3. FÖRÄDLING ..........................................................................................10 3.2.4. DISTRIBUTION ......................................................................................11 3.3. SMAKEN AV ÖSTERBOTTEN ............................................................12 3.4. MATSYSTEMENS STYRKOR, SVAGHETER, MÖJLIGHETER OCH HOT ..................................................................14

4. VÄRDEN – ÖSTERBOTTENS MAT ÄR RENT, REJÄLT OCH ÄKTA. ........16

5. VISION – ÖSTERBOTTNISK MAT STÅR FÖR MÅNGFALD OCH VÄLMÅENDE ............................................................................................17

6. UTVECKLINGSHELHETER...............................................................................18 6.1. NÄTVERK ................................................................................................19 6.1.1. UTVECKLINGSTEAM ..........................................................................19 6.1.2. PARTNERSKAP .....................................................................................20 6.2. KUNDCENTRERADE MATSYSTEM..................................................21 6.2.1. TILLGÄNGLIGHET................................................................................21 6.2.2. HÅLLBAR KONSUMTION ..................................................................22 6.3. SMAK OCH MATKULTUR ...................................................................23 6.3.1. MÅLTIDEN .............................................................................................24 6.3.2. LOKALITET .............................................................................................24 6.3.3. EVENEMANG ........................................................................................25 6.4. KOMPETENS .........................................................................................25 6.4.1. FORSKNING OCH UTVECKLING .....................................................26 6.4.2. PRODUKTUTVECKLING ....................................................................26 6.4.3. KOMPENTENT ARBETSKRAFT .........................................................27 6.5. URSPRUNG ............................................................................................27 6.5.1. IDENTITET ..............................................................................................28 6.5.2. URSPRUNGSMÄRKNING ...................................................................28 6.6. INDIKATORER OCH UPPFÖLJNING AV UTVECKLINGSARBETET ....................................................................30

7. FÖRSÖKSFÖRSLAG –THINKING BY DOING! ............................................30 7.1. NYA MÖJLIGHETER ............................................................................30 7.2. SYNLIGHET ............................................................................................31

8. MEDVERKANDE AKTÖRER ............................................................................32

9. KÄLLOR - LÄHTEET ..........................................................................................33

10. BILAGOR - LIITTEET .........................................................................................34

Sisällysluettelo

1. YHTEENVETO ....................................................................................................... 4

2. JOHDANTO........................................................................................................... 5

3. NYKYTILANNE ..................................................................................................... 6 3.1. TOIMIJAT .................................................................................................. 7 3.2. RUOKAJÄRJESTELMIEN RAKENNE .................................................. 8 3.2.1. TUOTANTO .............................................................................................. 9 3.2.2. KALASTUS ............................................................................................... 9 3.2.3. JALOSTUS ..............................................................................................10 3.2.4. JAKELU ...................................................................................................11 3.3. MAKUJA POHJANMAALTA...............................................................12 3.4. POHJALAISEN RUOKAJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHAT .............................15

4. ARVOT − POHJANMAAN RUOKA ON PUHDASTA, REHTIÄ JA AITOA ..............................................................................................16

5. VISIO – POHJALAINEN RUOKA TARKOITTAA MONIPUOLISUUTTA JA HYVINVOINTIA ...................................................17

6. KEHITYSKOKONAISUUDET ...........................................................................18 6.1. VERKOSTO .............................................................................................19 6.1.1. KEHITYSTIIMI ........................................................................................19 6.1.2. KUMPPANUUS .....................................................................................20 6.2. ASIAKASKESKEISET RUOKAJÄRJESTELMÄT ...............................21 6.2.1. SAATAVUUS ..........................................................................................21 6.2.2. KESTÄVÄ KULUTUS .............................................................................22 6.3. MAKU JA RUOKAKULTTUURI ..........................................................23 6.3.1. ATERIA ....................................................................................................24 6.3.2. PAIKALLISUUS ......................................................................................24 6.3.3. TAPAHTUMAT .......................................................................................25 6.4. OSAAMINEN .........................................................................................25 6.4.1. TUTKIMUS JA KEHITYS ......................................................................26 6.4.2. TUOTEKEHITYS ....................................................................................26 6.4.3. OSAAVA TYÖVOIMA...........................................................................27 6.5. ALKUPERÄ .............................................................................................27 6.5.1. IDENTITEETTI........................................................................................28 6.5.2. ALKUPERÄMERKINTÄ ........................................................................28 6.6. KEHITYSTYÖN INDIKAATTORIT JA SEURANTA .........................30

7. KOKEILUEHDOTUKSET – THINKING BY DOING!.....................................30 7.1. UUSIA MAHDOLLISUUKSIA .............................................................30 7.2. NÄKYVYYS .............................................................................................31

8. OSALLISTUJAT ...................................................................................................32

9. LÄHTEET ..............................................................................................................33

10. LIITTEET ...............................................................................................................34

4 Matriket Österbotten - Livsmedelsstrategi • Ruokamaa Pohjanmaa - Elintarvikestrategia

1. SammanfattningStrategin presenterar utvecklingshelheter och åtgärdsförslag som stöder utvecklingen av en konkurrens- och handlingskraftigt landskap. För Matriket Österbotten är maten landskapets styrka; en bransch med framtidstro och utvecklingspotential. Strategins målbild för år är 2020 är Mångfald och välmående för landskapet.

Strategiarbetet har genomförts under år 2014 då man inom projektet Livsmedelsstrategi har samlat in information via intervjuer, arbetsgrupper, seminarier och frågeformulär. Österbottniska mataktörer; producenter, förädlare, distri-butörer, konsumenter samt utvecklings- och intresseorga-nisationer har bidragit med material till detta dokument.

Konceptet 4M, som står för matproducent, matförädlare, matdistributör och matkonsument som bildar olika mat-system, lokalt, nationellt och internationellt är tvärgående i strategin. Aktörerna är likvärdiga i matsystemen och har tillsammans med utbildningssektorn, utvecklings- och in-tresseorganisationer lika ansvar för utvecklingsarbetet.

Utvecklingshelheterna innefattar starka samarbetsnätverk som via agila utvecklingsteam och partnerskap har möjlig-het att reagera och agera enligt en föränderlig miljön. De kundcentrerade matsystemen ska utveckla österbottniska produkters tillgänglighet och hållbar konsumtion. Fokus ska ligga på smak och matkultur samtidigt är måltiden, lokalitet och olika evenemang är i centrum av utvecklingen. Aktörernas kompetens stärks med stöd av forskning och utveckling som i samak-tion med pro-duktutveckling lockar kompetent arbetskraft till regionen. Matens ursprung och aktörerna är intressant för konsumenter och den mångfaldiga produktionen i landskapet utnyttjas som en särskiljande egenskap.

Landskapet ÖsterbottenPohjamnaan maakunta (Österbottens förbund,Pohjanmaan liitto)

1. YhteenvetoStrategia esittelee kehityskokonaisuuksia ja toimenpide-eh-dotuksia, jotka tukevat kilpailu- ja toimintakykyisen maa-kunnan kehittämistä. Ruokamaa Pohjanmaalle ruoka on maakunnan vahvuus – ala jolla on tulevaisuudenuskoa ja ke-hityspotentiaalia. Strategian visiona vuodelle 2020 on maa-kunnan monimuotoisuus ja hyvinvointi.

Strategiatyötä on tehty vuoden 2014 aikana, jolloin Elintar-vikestrategia-hankkeessa on kerätty tietoa haastattelujen, työryhmien, seminaarien ja kyselylomakkeen avulla. Pohja-laiset ruokatoimijat; tuottajat, jalostajat, jakelijat, kuluttajat sekä kehitys- ja etujärjestöt ovat toimittaneet aineistoa tätä asiakirjaa varten.

Strategian läpäisevänä ajatuksena on 4R-konsepti. Se kuvaa ruoan tuottajaa, ruoan jalostajaa, ruoan jakelijaa ja ruoan kuluttajaa, jotka muodostavat erilaisia ruokajärjestelmiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kaikki toimijat ovat yhdenvertaisia ruokajärjestelmissä, ja heillä on yhtäläi-n e n vastuu kehitystyöstä koulutussektorin sekä

kehitys- ja etujärjestöjen kanssa.

Kehityskokonaisuudet sisältävät vah-voja yhteistyöverkostoja, jotka pys-

tyvät ketterien kehitystiimien ja kumppanuuksien avulla

reagoimaan ja toimimaan muuttuvan ympäristön mukaan. Asiakaskeskeis-

ten ruokajärjestelmien tarkoituksena on kehittää

pohjalaisten tuotteiden saa-tavuutta ja kestävää kehi-

tystä. Maku ja ruokakulttuuri ovat keskiössä samalla, kun kehittäminen keskittyy ate-riaan, paikallisuuteen ja erilai-siin tapahtumiin. Toimijoiden osaamista vahvistetaan tut-kimuksen ja kehityksen avul-la, jotka yhdistettynä tuote-kehitykseen houkuttelevat osaavaa työvoimaa alueelle. Ruoan alkuperä ja toimijat kiinnostavat kuluttajia, ja maakunnan monipuolista tuotantoa hyödynnetään ominaisuutena, joka erot-taa maakunnan muista.


2. InledningLivsmedelsstrategi-projektet har under år 2014 samlat in in-formation om nuläget, framtidsvisioner och utvecklingsbe-hov från österbottniska mataktörer, producenter, förädlare, distributörer och konsumenter genom intervjuer, arbets-grupper, seminarier och frågeformulär. Det insamlade mate-rialet har tillsammans med senaste forskningsresultat sam-manställts till livsmedelsstrategin Matriket Österbotten.

Syftet med detta dokument är att presentera utvecklingens nyckelåtgärder för matbranschen i landskapet Österbotten under åren 2015-2020.

Målsättningen är att stärka matsystemens mångfaldighet via utveckling av mataktörerna, vilket också bidrar till hela landskapets välmående. Matriket Österbotten beskriver den vision som utvecklingsåtgärderna ska resultera i.

Mat är den nya rock & rollen, genom mat kan man förmedla värderingar, åsikter och status. Mat och matrelaterade frågor är också mycket känsloladdat. Bland annat närmat, inhemsk mat, utländsk mat, mat med ursprung, ekologiskt och kon-ventionellt, storskalig och småskalig matproduktion särskiljs och kan ställas i konflikt med varandra. Det är dock inte ända-målsenligt och denna strategi ska fungera som en samman-förande arbetsplan för mataktörerna.

”Motsättning av storskalighet och småskalighet lönar sig inte, det tar en-ergi och ger utrymme endast åt ökad import”. (Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi och Rönni, 2012)

Tvärgående för hela strategin är begreppet, 4M, som står för matproducent, matförädlare, matdistributör och matkonsu-ment. Dessa aktörer bildar matsystemen och begreppet för-klaras senare i dokumentet.

Projektets utformning har styrts av en styrgrupp bestående av representanter från VASEK, Concordia, Kristinestads Nä-ringslivscentral, Yrkesakademin i Österbotten, Österbotten Svenska Producenförbund r.f., Foodia- det österbottniska

2. JohdantoElintarvikestrategia-hankkeessa on vuoden 2014 aikana ke-rätty tietoa pohjalaisten ruokatoimijoiden, tuottajien, jalosta-jien, jakelijoiden ja kuluttajien nykytilanteesta, tulevaisuuden visioista ja kehitystarpeista. Aineisto kerättiin haastattelujen, työryhmien, seminaarien ja kyselylomakkeen avulla. Näin kerätty aineisto on yhdessä uusimpien tutkimustulosten kanssa koottu Ruokamaa Pohjanmaan elintarvikestrategi-aan. Tämän asiakirjan tarkoituksena on esitellä Pohjanmaan maakunnan ruoka-alan kehityksen avaintoimenpiteitä vuo-sille 2015–2020.

Tavoitteena on vahvistaa ruokajärjestelmien monimuotoi-suutta ruokatoimijoiden kehittämisellä, mikä edistää myös koko maakunnan hyvinvointia. Ruokamaa Pohjanmaa kuvaa visiota, johon kehittämistoimilla pyritään.

Ruoka on uusi rock’n roll. Ruoan avulla voi välittää arvoja, mielipiteitä ja statusta. Ruoka ja ruokaan liittyvät asiat ovat myös hyvin tunnepitoisia. Muun muassa lähiruoka, koti-mainen ruoka, ulkomainen ruoka, ruoan alkuperämerkintä, luomu ja perinteinen, laajamittainen ja pienimuotoinen elin-tarviketuotanto eriytyvät, ja ne voivat joutua ristiriitatilan-teeseen keskenään. Vastakkainasettelu ei kuitenkaan ole tar-koituksenmukaista, ja tämän elintarvikestrategian tarkoitus onkin toimia ruokatoimijoita yhdistävänä työsuunnitelmana.

”Vastakkainasettelu suurten ja pienten välillä ei kannata, se vie energiaa – ja antaa lisää tilaa tuonnille”. (Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi ja Rönni, 2012)

Strategian runkona on 4R-käsite: ruoan tuottaja, ruoan jalos-taja, ruoan jakelija ja ruoan kuluttaja. Nämä toimijat muodos-tavat ruokajärjestelmiä. Käsitettä selvennetään myöhemmin tässä asiakirjassa.

Hankkeen muotoutumista on ohjannut johtoryhmä, jossa on ollut edustajia seuraavista: VASEK, Concordia, Kristiinan-kaupungin Elinkeinokeskus, Yrkesakademin i Österbotten –ammattiopisto, Österbottens Svenska Producentförbund


livsmedelsklustret, Österbottens förbund och projektägaren Företagshuset Dynamo.

Arbetet har varit öppet för alla som varit intresserade av att delta i strategiarbetet och hela landskapet har inkluderats i processen. I en alltid föränderlig miljö där det mesta är i rörelse och utvecklas behövs en agil, flexibel och mottaglig strategi som ger utrymme och möjlighet åt trendspaning och försök. Strategin styr resursernas fokusering och för att genomföra strategin bör tillräckligt med resurser, kunskap, investeringar och samarbetsparter reserveras.

”Lönsam och hållbar inhemsk råvaru-produktion och livsmedelsförädling är till fördel för alla finländare. Mångsidig närproduktion i landskapen förmedlar de lokala mattraditionerna till kommande ge-nerationer. Låt oss uppmärksamma hållbar utveckling i hela matkedjan, från jord till bord. Närmat betyder sysselsättning och välmående, nu och i framtiden”. (Viitaharju, Määttä, Hakala och Törmä, 2014)

3. NulägeMaterialet för nulägesanalysen har samlats in via intervjuer, förfrågningar, arbetsgrupper och seminarier som ordnats på olika håll i landskapet under år 2014. Det statistiska materia-let är hämtat från nationella, öppna databaser.

Jord- och skogsbruksministeriets publikation visar att av all mat som konsumeras i Finland är ca 80 % tillverkat inom landets gränser och 65 % av råvarorna inhemska. Uppskattningsvis är 8 % av den konsumerade maten när-mat men några exakta siffror finns inte och variationen är stor bland landskapen. Ökning av inhemsk produktion och förädling i motsats till ökad import gynnar hela landet och närmat är en viktig del av den positiva utvecklingen i Finland. (Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi ja Rönni, 2012)

r.f. –tuottajayhdistys, Foodia – Det österbottniska livsme-delsklustret, Pohjanmaan liitto ja hankkeen toteuttaja Yritys-talo Dynamo.

Työ on ollut avoinna kaikille strategiatyöstä kiinnostuneille, ja koko maakunta on sisällytetty prosessiin. Alati muuttuvas-sa, liikkuvassa ja kehittyvässä ympäristössä tarvitaan ketterä, joustava ja vastaanottavainen strategia, joka antaa tilaa ja luo mahdollisuuksia trendien ennakointiin ja kokeiluun. Strate-gia ohjaa resurssien kohdentamista. Strategian toteuttami-seksi tarvitaan riittävästi resursseja, tietoa, investointeja ja yhteistyökumppaneita.

”Kannattava ja kestävä kotimainen raa-ka-ainetuotanto ja elintarvikejalostus ovat kaikkien suomalaisten etu. Monipuolisen lä-hituotannon säilyminen Suomen maakun-nissa säilyttää paikallista ruokaperinnettä myös tuleville sukupolville. Huomioidaan kestävä kehitys siis koko ketjussa pellolta pöytään. Lähiruoka tuo työtä ja hyvinvoin-tia, nyt ja tulevaisuudessa”. (Viitaharju, Määttä, Hakala ja Törmä, 2014)

3. NykytilanneNykytilanteen analyysiaineisto on kerätty eri puolilla Pohjan-maata vuonna 2014 järjestettyjen haastattelujen, kyselyjen, työryhmien ja seminaarien avulla. Tilastot on saatu kansalli-sista, avoimista tietokannoista.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa syötäväs-tä ruoasta noin 80 prosenttia on Suomessa valmistettua ja raaka-aineet ovat myös suurelta osin (65 %) kotimaisia. Lä-hiruoan osuus on arvioiden mukaan kahdeksan prosenttia, mutta käytettävissä ei ole tarkkoja lukuja ja vaihtelu on suur-ta maakunnittain. Kotimaisen tuotannon ja jalostuksen kas-vattaminen tuonnin lisäämisen sijaan hyödyttää koko maata, ja lähiruoka on tärkeä osa Suomen myönteistä kehitystä. (Ku-runmäki, Ikäheimo, Syväniemi ja Rönni, 2012)


Bland Österbottniska livsmedelsföretag upplevs det väx-ande intresset för närmat som den största utvecklingsfak-torn under de kommande fem åren. Kunders intresse för ekologiska, hälsosamma, tillsatsfria, färska råvaror av bra kvalitet kommer också att stärkas. Kunderna förväntas bli allt mera intresserade av matens ursprung och viljan att stöda små företag kommer att växa. (Viitaharju, Määttä, Hakala och Törmä, 2014)

3.1. Aktörer I Finland beskrivs matproduktion och -konsumtion ofta som en enformig livsmedelskedja eller matkedja. I kedjan möts aktörerna sällan och avståndet mellan producent och kon-sument är långt och komplicerat. Även om kedjan kan för-kortas är aktörerna låsta i sina platser i kedjan. Ett matsys-tem å andra sidan ger aktörer större spelrum och utrymme att mötas på nya sätt utan att vara bundna till andra aktörer. Nya kvalitetssystem, pålitlig information och genomskinlig-het är nyckelvärden i för de nya matsystemen. (Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi, Rönni 2012)

Det tvärgående konceptet om de 4M aktörerna, matprodu-cent, -förädlare, -distributör och -konsument ligger som grund för strategiarbetet. Matproducenten odlar grödor, föder upp boskap eller fiskar. Matförädlaren vidareförädlar råvaran ex-empelvis genom hantverksmässiga principer för att skapa mathantverk eller genom industriarbete för att massproducera en förädlad produkt. Matdistributören kan vara exempelvis en restaurang, butik eller storkök. Matkonsumenten är den som konsumerar matvaran. Dessa mataktörer bildar olika matsys-tem, lokalt, nationellt och internationellt. Andra aktörer, så som stödorganisationer, utvecklingsorganisationer, projektverk-samhet, utbildningssektorn och offentliga sektorn har också en roll och inflytande på matsystemen.

Statistikcentralens siffror från år 2012 visar att det i Österbotten fanns 3883 st. verksamhetsställen för jordbruk, jakt och service ansluten härtill, 79 st. verksamhetsställen för fiske och vattenbruk, 110 st. verksamhetsställen för livsmedelsframställning och fram-ställning av drycker. (Statistikcentralen Toimipaikat maakunnittain ja toimialoittain) 257 arbetsställen inom restaurangverksamhet, 67 st. arbetsställen inom catering och personal- eller anstaltbe-spisning och 25 st. arbetsställen inom bar- och caféverksamhet. (Toimialaonline, Statistik över arbetsställen efter landskap)

Pohjanmaan elintarvikeyritysten mielestä kuluttajien kas-vava kiinnostus lähiruokaa kohtaan on merkittävin kehitys-tekijä seuraavan viiden vuoden aikana. Lisäksi asiakkaiden kiinnostus luonnonmukaisesti tuotettuja, korkealaatuisia, terveellisiä, lisäaineettomia ja tuoreita elintarvikkeita koh-taan vahvistuu. Asiakkaiden odotetaan tulevaisuudessa ole-van yhä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä. Monet halua-vat myös kannattaa pienten yritysten toimintaa. (Viitaharju, Määttä, Hakala ja Törmä, 2014)

3.1. ToimijatSuomessa on ruokatuotantoa ja -kulutusta kuvattu yksioikoi-seksi elintarvikeketjuksi tai ruokaketjuksi. Ketjun toimijat ei-vät useinkaan kohtaa, ja tuottajan ja kuluttajan välinen etäi-syys on pitkä ja monimutkainen. Vaikka ketjua voitaisiinkin lyhentää, toimijat olisivat silti jumissa omilla paikoillaan. Sen sijaan ruokajärjestelmä antaa toimijoille enemmän liikkuma-varaa ja tilaa uudenlaisiin kohtaamisiin ilman sidoksia muihin toimijoihin. Uusien ruokajärjestelmien avainarvoja ovat uu-dentyyppiset laatujärjestelmät, luotettava laatutieto ja läpi-näkyvyys. (Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi ja Rönni, 2012)

Strategiatyö perustuu koko strategian läpäisevään 4R-kon-septiin eli ruoan tuottajaan, jalostajaan, jakelijan ja kulut-tajaan. Ruoan tuottaja viljelee maata, kasvattaa karjaa tai kalastaa. Ruoan jalostaja jalostaa raaka-ainetta esimerkiksi käsityöläismäisin menetelmin luodakseen käsin tehtyä ruo-kaa tai sitten teollisesti ruokajalosteiden massatuotannos-sa. Ruoan jakelija voi olla esimerkiksi ravintola, myymälä tai suurkeittiö. Ruoan kuluttaja on se, joka kuluttaa ruokaa. Nämä ruokatoimijat muodostavat erilaisia ruokajärjestelmiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Muilla toimijoil-la, kuten tukijärjestöillä, kehitysjärjestöillä, projektitoiminnal-la, koulutussektorilla ja julkisella sektorilla, on myös tärkeä roolinsa ja vaikutusvaltaa ruokajärjestelmissä.

Tilastokeskuksen mukaan Pohjanmaalla oli vuonna 2012 yh-teensä 3883 maatalouden ja metsästyksen sekä niihin liitty-vien palveluiden toimipaikkaa, 79 kalastuksen ja vesiviljelyn toimipaikkaa sekä 110 elintarvike- ja juomatuotannon toimi-paikkaa (Tilastokeskus, Toimipaikat maakunnittain ja toimi-aloittain) sekä 257 kpl ravintolatoiminnan työpaikkaa, 67 kpl catering- ja henkilöstö- ja laitosruokailun työpaikkaa ja 25 kpl baari- ja kahvilatoiminnan työpaikkaa. (Toimiala online, Työpaikkatilastot maakunnittain)


Konsumenter är vi alla och landskapets 180 384 invånare, 3,3 % av landets befolkning, bildar också en stor konsumentgrupp. (Österbotten i siffror) Konsumenterna är mera sällan organise-rade än de andra mataktörer men det finns några konsument-organisationer som utöver enskilda konsumenter har inklude-rats i strategiarbetet. SlowFood Ostrobothnia r.f. är en relativt ny konsumentorganisation som ägnar sig åt olika frågor kring mat. Finlands svenska Marthaförbund har traditionellt verkat inom hemmen och har genom varierad verksamhet informerat konsumenter bland annat om mat. Båda organisationen har haft en given plats i samarbetsnätverket för strategiarbetet.

Alla dessa aktörer är likvärdiga i matsystemen och har lika möj-lighet att påverka branschens positiva utveckling. För att skapa ett starkt matlandskap, ett Matrike, behöver vi alla förstå vår roll och makt att påverka. Vi, alla aktörer, delar på ansvaret för utvecklingen.

3.2. Matsystemens strukturInom matbranschen har primärproduktionen största inver-kan på landskapets ekonomi och sysselsättning, den står för 5,8 % av bruttonationalprodukten, ca 350 miljoner euro. Livs-medelsindustrin står för 5,7 %, 340 miljoner euro. Jordbrukets andel av de sysselsatta är 9 % medan livsmedelsindustrins

Kaikki me olemme kuluttajia, ja maakunnan 180 384 asukas-ta – 3,3 % Suomen väestöstä – muodostaa suuren kulutta-jaryhmän (Pohjanmaa lukuina). Kuluttajat ovat harvoin yhtä järjestäytyneitä kuin muut ruokatoimijat, mutta strategia-työhön on silti otettu mukaan joitain kuluttajajärjestöjä yk-sittäisten kuluttajien lisäksi. Slow Food Ostrobothnia r.f. on suhteellisen uusi kuluttajayhdistys, joka keskittyy erilaisiin ruokaan liittyviin asioihin. Suomen Marttaliitto on perin-teisesti keskittynyt kotitalouksiin ja tiedottanut kuluttajille muun muassa ruoasta monenlaisen toiminnan avulla. Mo-lemmilla organisaatioilla on ollut itsestään selvä paikkansa strategiatyön yhteistyöverkostossa.

Kaikki nämä toimijat ovat tasavertaisia ruokajärjestelmissä, ja heillä on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa alan myön-teiseen kehitykseen. Vahvan ruokamaakunnan, Ruokamaan, luomiseksi meidän on kaikkien ymmärrettävä roolimme ja vaikutusvaltamme. Me, kaikki toimijat, jaamme vastuun ke-hityksestä.

3.2. Ruokajärjestelmien rakenneAlkutuotannolla on suurin vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen ruoka-alalla. Se vastaa 5,8 prosenttia brutto-kansantuotteesta, noin 350 miljoonaa euroa. Elintarviketeol-

Figur 1: Antalet företag och gårdar kommunvis enligt produktionsinriktning. Kuva 1. Yritysten ja tilojen määrä tuotantosuunnittain ja kunnittain.


andel är 4 %. Då man inom livsmedelsindustrin endast beak-tar produktion av mat är den största sysselsättande sektorn köttförädling med 1360 årsverken, som andra är produktion av mjölkprodukter som står för ca 446 årsverken. (Viitaharju, Määttä, Hakala och Törmä, 2014)

3.2.1. Produktion

Figur nr 1 beskriver antalet företag och gårdar enligt produk-tionsinriktning kommunvis. Kommuner med största andelen produktion inom produktionsinriktningen har markerats med en ikon. Figuren bygger på data i bilaga 1. Österbott-niska företagens andel av det nationella antalet företag är exceptionellt stort inom växthusodlingen som står för 19 % (268 st. )av alla växthusföretag i landet, 22 % (458 st.) av kom-mersiella fiskarna och 19 % (225 st.) av svingårdarna. (TIKE, Österbottens fiskarförbund, Suomen virallinen tilasto, Maa- metsä- ja kalatalous)

3.2.2. Fiske

Inom fisket finns det i landskapet 458 st. registrerade kom-mersiella fiskare och enligt Österbottnens fiskarförbunds uppskattningar, 40-50 företag inom fiskerinäringen som sys-selsätter ca 90 heltidsanställda och 25-30 tillfälligt anställda. År 2013 var bruttointäkterna av kustfisket ca 3 miljoner euro

lisuuden vastaava osuus on 5,7 prosenttia eli 340 miljoonaa euroa. Maatalous työllistää yhdeksän prosenttia työvoimasta ja elintarviketeollisuus neljä prosenttia. Kun elintarvikete-ollisuudessa otetaan huomioon pelkästään ruoantuotanto, suurin työllistävä sektori on lihanjalostus 1 360 henkilötyö-vuodella. Toisena on maitotuotteiden tuotanto noin 446 hen-kilötyövuodella. (Viitaharju, Määttä, Hakala ja Törmä, 2014)

3.2.1. Tuotanto

Kuva 1 kertoo yritysten ja tilojen määrän tuotantosuunnittain ja kunnittain. Kunnat, joissa on eniten tiettyä tuotantosuun-taa, on merkitty kuvakkeella. Kuva perustuu liitteen 1 tietoi-hin. Pohjalaisten yritysten osuus valtakunnallisesta yritysten määrästä on poikkeuksellisen suuri kasvihuoneviljelyssä, jossa Pohjanmaan osuus on 19 % (268 kpl) Suomen kaikista kasvihuoneyrityksistä, 22 % (458 kpl) ammattikalastajista ja 19 % (225 kpl) sikaloista. (TIKE, Österbottens Fiskarförbund, Suomen virallinen tilasto, Maa- metsä- ja kalatalous)

3.2.2. Kalastus

Maakunnassa on 458 rekistöityä ammattikalastajaa ja Ös-terbottens Fiskarförbund –kalastajayhdistyksen arvioiden mukaan 40–50 kalatalousyritystä, jotka työllistävät n. 90 kokopäiväistä ja 25–30 tilapäistä työntekijää. Vuonna 2013

Figur 2: Kustfiskets fångst år 2013 enligt de vanligaste fiskearterna Kuva 2.Rannikkokalastuksen saalismäärä v. 2013 yleisimpien saaliskalajen mukaan.


för totalfångsten på ca 1,8 miljoner kg. Figur nr 2 beskriver kustfiskets fångst i kilogram enligt de vanligaste fiskade ar-terna. Arterna som står för största fångst är strömming; över 300 000kg, braxen; ca 270 000 kg och abborre ca 250 000kg. Största andelen av den totala inkomsten kommer från sik (49 %) och abborre (19 %) . Mera detaljerade uppgifter finns i bi-laga 2. Utöver kustfisket bidrar strömmingstrålningen med ca 20 miljoner kg till ett värde av 5 miljoner euro. (Österbot-tens fiskarförbund)

3.2.3. Förädling

Enligt statistik från RuokaSuomi år 2014 finns det 151 livs-medelsförädlande företag i Österbotten. Figur nr 3 beskriver antalet livsmedelsförädlande företag enligt näringsgren i Österbotten. Företagen som arbetar med beredning av fisk står för 11, 4 % av den nationella näringsgrenen, företagen inom beredning av frukt, bär och grönsaker står för 6,3 % och tillverkning av bageri- och mjölprodukter för 4,5 %.

Största delen av de Österbottniska livsmedelsförädlare som deltog i ”Työtä ja hyvinvointia!” undersökningen, förädlar

rannikkokalastuksen bruttotuotto oli noin kolme miljoonaa euroa ja kokonaissaalis n. 1,8 miljoonan kiloa. Kuva 2 havain-nollistaa rannikkokalastuksen tavallisimpien kalalajien saalis-määrät kiloina. Suurimmat kalasaaliit ovat: silakka yli 300 000 kg, lahna n. 270 000 kg ja ahven n. 250 000 kg. Suurin osuus kokonaistulosta saadaan siiasta (49 %) ja ahvenesta (19 %). Yksityiskohtaisempaa tietoa on liitteessä 2. Rannikkokalas-tuksen lisäksi silakan troolipyynti tuottaa lisäksi n. 20 miljoo-naa kiloa silakkaa, arvoltaan viisi miljoonaa euroa. (Österbot-tens Fiskarförbund rf )

3.2.3. Jalostus

RuokaSuomen vuoden 2014 tilastojen mukaan Pohjanmaal-la on 151 elintarvikkeita jalostavaa yritystä. Kuva 3 esittää elintarvikkeita jalostavien yritysten määrän toimihaaroittain Pohjanmaalla. Kalanjalostusyritysten osuus on 11,4 % kaikis-ta Suomen kalanjalostusyrityksistä; vihannesten, hedelmien ja marjojen jalostusyritysten osuus on 6,3 % ja leipomoiden osuus on 4,5 %.

Suurin osa Työtä ja hyvinvointia! -tutkimukseen osallistu-

Figur 3. Antal livsmedelsförädlande företag i Österbotten (Valtari 2014)Kuva 3. Elintarvikkeita jalostavien yritysten määrä Pohjanmaalla (Valtari 2014)


egenproducerade råvaror. Livsmedelsindustrin köper i ge-nomsnitt 30 % av råvarorna inom landskapet, förädlare av frukt och grönsaker, köttförädlare, förädlare av andra livs-medel samt tillverkare av kvarnprodukter köper upp till 90 % av råvarorna från Österbotten. 49 % av råvarorna köps från övriga Finland, importvarornas andel är 21 % och största de-len av importen går till djurmatsproduktionen. Ungefär två procent av livsmedelsproduktionen är ekologisk och den ekologiska produktionens andel förväntas stiga till 3 procent tills år 2020. Framtidsutsikterna bland Österbottniska livs-medelsföretagare är positiv och 49 % förutspår att företagets omsättning växer, den förväntade tillväxten är i genomsnitt 28 % till år 2020. (Viitaharju, Määttä, Hakala och Törmä, 2014)

3.2.4. Distribution

Enligt Työtä ja hyvinvointia- rapporten riktas ca 53 % av livs-medelsförädlarnas försäljning till Österbotten. Köttföräd-lare, bagerier och djurmatsförädlare säljer sin produktion främst inom landskapet. Försäljningsandelen till övriga Finland är 42 % av vilket största delen består av mejeri- och kvarnprodukter, av vilka 95 % säljs utanför landskapet. Ex-porten från landskapet är ca 5 % medan den nationella ni-vån är under 10 %. Övriga livsmedel och fiskförädlare står för största exporten. (Viitaharju, Määttä, Hakala och Törmä, 2014)

Livsmedelsförädlarnas omsättning genereras till största delen av direktförsäljning 53 % vilket är mycket avvikan-de från den nationella nivån på 12 % direktförsäljning. (Viitaharju, Määttä, Hakala och Törmä, 2014) REKO (rejäl konsumtion) är en form av direkthandel som har utveck-lats i Österbotten och som har fått stor uppmärksamhet i media samt stor spridning i hela landet. (EkoNu) Andra former av direktförsäljning i Österbotten är gårdsförsälj-ning, marknader och torgförsäljning.

36 % av livsmedelsförädlarnas handel sker via grossister, 6 % till minuthandeln och 5 % till matservice och företag. (Viitaharju, Määttä, Hakala och Törmä, 2014) Enligt sta-tistikcentralen uppgifter finns det i landskapet 348 verk-samhetsställen av restauranger och matserveringsställen, av dessa är 44 st verksamhetsställen för personal- eller anstaltbespisning. (Toimipaikat maakunnittain ja toimialoit-tain) Inom detaljhandeln finns det 240 verksamhetsställen

neista pohjalaisista elintarvikeyrityksistä jalostaa itse tuot-tamiaan raaka-aineita. Elintarviketeollisuus ostaa omasta maakunnasta noin 30 % raaka-aineista, kun taas hedelmien ja kasvisten jalostajat, lihatuotteiden ja muiden elintarvik-keiden jalostajat sekä myllytuotteiden valmistajat ostavat noin 90 % raaka-aineista Pohjanmaalta. Muualta Suomesta ostetaan 49 % raaka-aineista. Tuontiraaka-aineiden osuus on 21 %, ja suurin osa tuontiraaka-aineista käytetään eläinten ruokien valmistukseen. Noin kaksi prosenttia elintarviketuo-tannosta on luomutuotantoa, ja sen arvioidaan kasvavan kolmeen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pohjanmaan elintarvikeyrittäjien tulevaisuudennäkymät ovat myönteiset, ja 49 prosenttia yrittäjistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan. Kas-vun odotetaan olevan keskimäärin 28 % vuoteen 2020 men-nessä. (Viitaharju, Määttä, Hakala ja Törmä, 2014)

3.2.4. Jakelu

Työtä ja hyvinvointia -raportin mukaan pohjalaisten elintar-vikejalostajien myynnistä noin 53 % suuntautuu Pohjanmaal-le. Lihanjalostajat, leipomot ja eläinten ruokien valmistajat myyvät tuotteensa pääasiassa omassa maakunnassa. Myynti muualle Suomeen on 42 %. Suurin osa siitä koostuu maito-talous- ja myllytuotteista. Niiden myynnistä yli 95 % menee oman maakunnan ulkopuolelle. Vientiin menee keskimäärin viisi %, kun viennin kansallinen taso on hieman alle kymme-nen %. Muiden elintarvikkeiden valmistajat sekä kalanjalos-tajat vievät eniten tuotteitaan ulkomaille. (Viitaharju, Määttä, Hakala ja Törmä, 2014)

Elintarvikejalostajien liikevaihto koostuu suurimmaksi osaksi suoramyynnistä, jonka osuus on 53 prosenttia. Lukema poik-keaa paljon suoramyynnin kansallisesta 12 prosentin tasosta (Viitaharju, Määttä, Hakala ja Törmä, 2014). Reilun kulutuksen REKO-malli on Pohjanmaalla kehitetty suoramyyntimuoto, joka on saanut paljon huomiota tiedotusvälineissä ja levin-nyt laajasti ympäri maan (EkoNu). Muita suoramyynnin muo-toja Pohjanmaalla ovat tilamyynti, markkinat ja torimyynti.

Elintarvikejalostajat myyvät tuotteitaan eniten tukkumyyn-tiin (36 %) ja vähittäiskaupoille (6 %). Ruokapalveluiden ja yri-tysten osuus on viisi prosenttia (Viitaharju, Määttä, Hakala ja Törmä, 2014). Tilastokeskuksen tietojen mukaan maakunnas-sa on 384 ravintoloiden ja ruokatarjoilupaikkojen toimipaik-kaa. Niistä 44 on henkilöstö- tai laitosruokailun toimipaikkaa (Toimipaikat maakunnittain ja toimialoittain). Pohjanmaalla on vähittäiskaupassa 240 toimipaikkaa, isoista supermarke-teista aina pieniin, erilaisiin elintarviketuotteisiin erikoistu-neisiin myymälöihin. (Toimiala online, Toimipaikkatilastot)

Pohjanmaan julkisissa hankinnoissa elintarvikkeita ostetaan maakunnasta suunnilleen samassa laajuudessa kuin muual-lakin Suomessa. Paikallisten tuotteiden osuuden odotetaan kuitenkin kasvavan lähivuosina. Se puolestaan lisää koti-maisten hankintojen osuutta, kun suuntauksena on muualla Suomessa ulkomaisten tuotteiden osuuden lisääntyminen. Luomutuotteiden osuus hankinnoista on pienempi kuin Suomessa keskimäärin, mutta tämänkin odotetaan kasvavan


i Österbotten, allt från stora supermarketar till små affärer specialiserade på olika livsmedelsprodukter. (Toimialaonline, Toimipaikkatilastot)

Genom offentliga upphandlingar i Österbotten köps livs-medel från landskapet i ungefär lika stor utsträckning som i övriga Finland, men förväntan är att andelen av lokala varor ökar de närmaste åren, vilket också leder till att en större an-del av inköpen är inhemska, då trenden i resten av Finland är att de utländska varornas andel ökar. Ekologiska produk-ternas andel av inköpen är mindre än genomsnittet i Finland men även där förväntas en större ökning i Österbotten än den nationella prognosen. I offentliga upphandlingar hin-dras lokala uppköp främst av budget och av att antalet lo-kala livsmedelsföretag minskar. Priset är avgörande även om uppköparna vill betona matens kvalitet. Man önskar en at-titydförändring bland kökspersonal och beslutsfattare. (Vii-taharju, Määttä, Hakala och Törmä, 2014)

3.3. Smaken av ÖsterbottenUnder våren 2014 genomfördes en frågeformulärsundersök-ning gällande Österbottnisk mat bland konsumenter. Frågor-na gällde den konsumerade maten, måltiden, upplevelser och gästvänlighet. Konsumenter upplevde rena och enkla råvaror som österbottniskt. Fisk (abborre, sik, strömming), rökt fisk och grönsaker (potatis, rotsaker), samt bär nämndes oftast. Vilt, bondost och Malax Limpa nämndes också flera gånger. Den mat som upplevs som Österbottnisk är ofta he-modlad eller vild mat som samlas eller jagas själv.

Oftast konsumeras Österbottnisk mat hemma, utomhus eller i fritidsbostaden, alternativt på restaurang. Österbottniska konsumenter äter maten helst med familjen, till vardag och fest, utomhus eller vid fritidsbostaden. Hemodlade råvaror eller närproducerad mat nämndes oftast då konsumenter frågades om vad de skulle servera åt en utländsk gäst. Mid-dagar med bär som efterrätt och fisk eller kött som huvudrätt beskrevs ofta. Då andra mataktörer ombes beskriva den öst-erbottniska maten gäller svaren ofta rena råvaror och enkla smaker så som abborre, strömming, sik, potatis, tomat, gurka, kummin och havtorn. Kontakten till traditioner lyfts fram lika så den unika miljön, närheten till havet och bördiga ådalar.

Pohjanmaalla enemmän kuin muualla Suomessa. Paikallisten tuotteiden ostoa julkisissa hankinnoissa rajoittavat pääasias-sa talousarvio ja paikallisten elintarvikeyritysten vähentymi-nen. Hinta ratkaisee, vaikka ostajat haluaisivatkin korostaa ruoan laatua. Keittiöhenkilöstön ja päätöksentekijöiden toi-votaan muuttavan asennettaan. (Viitaharju, Määttä, Hakala ja Törmä, 2014)

3.3. Makuja PohjanmaaltaKuluttajille tehtiin kyselylomaketutkimus pohjalaisesta ruo-asta keväällä 2014. Kysymykset koskivat ruokaa, ruoka-aikaa, kokemuksia ja vieraanvaraisuutta. Kuluttajien mielestä puh-taat ja yksinkertaiset raaka-aineet olivat pohjalaisuutta. He mainitsivat useimmiten kalan (ahven, siika, silakka), savuste-tun kalan ja kasvikset (perunat, juurekset) sekä marjat. Riista, leipäjuusto ja Maalahden limppu mainittiin myös monesti. Itse viljelty tai luonnonvarainen ja itse kerätty tai metsästetty ruoka koettiin usein pohjalaiseksi.

Pohjalainen ruoka nautitaan useimmiten kotona, ulkosalla tai vapaa-ajan asunnolla tai vaihtoehtoisesti ravintolassa. Poh-jalaiset kuluttajat nauttivat ruokansa mielellään perheensä kanssa, arkena ja juhlana, ulkona tai vapaa-ajan asunnolla. Kyselyyn osallistuneet mainitsivat useimmiten kotona viljel-lyt raaka-aineet tai lähiruoan senkaltaisena ruokana, jota he tarjoaisivat ulkomaiselle vieraalle. Marjat jälkiruokana ja kala tai liha pääruokana olivat suosittuja vastauksia. Kun muita ruokatoimijoita pyydetään kuvailemaan pohjalaista ruokaa, he yleensä mainitsevat puhtaat raaka-aineet ja yksinkertaiset maut (esim. ahven, silakka, siika, peruna, tomaatti, kurkku, kumina ja tyrnimarja). Perinteiden arvostaminen, ainutlaa-tuinen ympäristö, merenläheisyys ja hedelmälliset jokilaak-sot tulevat usein ihmisten mieleen.

Ruokatoimijoiden näkemys pohjalaisesta ruoasta käy yksiin heidän arvojensa kanssa, joten ruoka-alan vaikutuksen lisää-miselle lähiyhteisön hyvinvointiin on hyvät edellytykset. Ku-luttajien on kuitenkin vaikeaa tunnistaa pohjalaista ruokaa, ja ruokakulttuuri perustuu muutamaan perinteiseen ruoka-lajiin, jotka ovat harvoin luonnollinen osa ruokalistaa. Näin ollen alueellista ruokakulttuuria pitäisi vahvistaa. Useimmat kuluttajat tuntevat kaikesta huolimatta paikallisia tavara-


Vad är Österbottnisk mat för dig?

Österbottniska konsumenter svarar...

”Potatis, lappskojs, tomat, KorvGörans”

”Abborren äts med fingrarna, av en bräd-stump, vid vattnet. Bröd och öl till.”

”Röt abborre. Jag kan inte tänka mig nåt mer österbottniskt än röt abborre, men det finns ju mycket annat också.”

”Att få åka ut och vittja näten, ta med den nyfångade fisken och rensa den. Saltas och in i rökugnen, och äts färsk.”

”Jag tycker det är bra råvaror här i trakten, man behöver inte oroa sig att det är något konstigt man äter.”

Mitä Pohjanmaalainen ruoka on sinulle?

Pohjalaiset kuluttajat vastaavat...

”Pohjalainen ruoka on minulle sitä, mitä olen tottunut kotona sekä koulussa syömään. Monesti ne ovat kala-pitoisia tai esimerkiksi karjatuo-tannosta saatuja liharuokia perunan kera.”

”Lähituotettua, turvallista, ruokaa jota haluan tarjota.”

”Perinteinen perusruoka, kasvis, liha, kala, marjat ja juurekset.”

”Lähellä tuotettua lihaa tai lähivesien kalaa, pe-runoita. Maito lähialueelta jos mahdollista.”

Mataktörernas syn på den österbottniska maten är i enlig-het med deras värden vilket är en bra grund för utveckling av matbranschens inverkan på lokalsamhällets välmående. Konsumenter har dock svårigheter att identifiera österbott-nisk mat och matkulturen bygger på några traditionella rät-ter som sällan är en naturlig del av menyn, vilket tyder på att den regionala matkulturen borde stärkas. De flesta kon-sumenter känner trots allt till lokala varumärken och råvaror. Österbottniska konsumenter stöder gärna lokala mataktörer och inköpens sociala inverkan på lokalsamhället är tydligt för många. Därmed är tydlig produktmärkning och konsu-menternas kontakt till matens ursprung i alla mataktörers intresse.

merkkejä ja raaka-aineita. Pohjalaiset kuluttajat tukevat mie-lellään paikallisia ruokatoimijoita, ja ostosten sosiaalinen vai-kutus lähiyhteisöön on monien mielestä aivan selkeä. Näin ollen selkeät tuotemerkinnät ja kuluttajien kontakti ruoan alkuperään ovat kaikkien ruokatoimijoiden etu.


3.4. Matsystemens styrkor, svagheter, möjligheter och hot

SWOT analysen bygger på observationer som gjorts under strategiprojektets gång och materialet har bearbetats i projektets styrgrupp. Figur nr 4 presenterar en sammanfatt-ning av faktorer och egenskaper som beskriver verksamhetsmiljön och dess möjlighe-ter och hot. Gemensamt för de goda faktorerna är mångsidigheten och den positiva framtidssynen, de skadliga faktorerna beskriver stagnering och enformighet.

STÄRK styrkorna:• Bra råvaror och produkter• Stark företagsamhet• Matinriktad region• Tvåspråkighet• Kunnande• Lokal kännedom om råvaror• Nätverk• Varierad produktion• Eldsjälar

UTVECKLA svagheterna:• Historia och traditioner som kan hindra

utveckling• Bristande kompetens• Prisbildning• Höga produktionskostnader• Svag utvecklingsbenägenhet• Lokala marknaden är begränsad• Svagt samarbete• Utvecklingsarbetet bygger på några få

aktörer

UTNYTTJA möjligheterna:• Kontakter utanför regionen• Konsumenternas intresse för

mångsidighet och ursprung• Miljötänkande• Möjligheter till export• Förändringar i klimatet

FÖREBYGG hoten:• Billiga importerade varor• Dålig lönsamhet inom branschen• Klimat- och miljöförändring• Skadliga opinioner och likgiltighet• Några stora aktörer styr marknaden• Byråkrati

GODAfaktorer för verksamheten

SKADLIGAfaktorer för verksamheten

EXTE

RNA

egen

skap

erIN

TERN

Aeg

ensk

aper


VAHVISTA vahvuuksia:• Hyvät raaka-aineet ja tuotteet• Vahvaa yrittäjyyttä• Ruokapainotteinen alue• Kaksikielisyys• Osaaminen• Raaka-aineiden paikallistuntemus• Verkostot• Vaihteleva tuotanto• Tulisielut

KEHITÄ heikkouksia:• Historia ja perinteet jotka voivat haitata

kehitystä• Osaamisen puute• Hinnanmuodostus• Korkeat tuotantokustannukset• Vähäinen halu kehittyä• Rajoittuneet lähimarkkinat• Yhteistyön heikkous• Kehitystyö on muutamien harvojen toimijoi-

den hartioilla

HYÖDYNNÄ mahdollisuuksia:• Kontaktit alueen ulkopuolelle• Kuluttajien kiinnostus monipuo-

lisuuteen ja alkuperään• Ympäristöajattelu• Vientimahdollisuudet• Ilmaston muuttuminen

ENNAKOI uhkia:• Halvat tuontitavarat• Alan heikko kannattavuus• Ilmaston- ja ympäristönmuutokset• Haitalliset mielipiteet ja välinpitämättömyys• Muutamat isot toimijat ohjaavat markki-

noita• Byrokratia

HYVÄTtekijät

HAITALLISETtekijät

ULK

OIS

ETom

inai

suud

etSI

SÄIS

ETom

inai

suud

et

3.4. Pohjalaisen ruokajärjestelmän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhatSWOT-analyysi perustuu strategiahankkeen kuluessa tehtyihin havaintoihin. Aineistoa on työstetty hankkeen johtoryhmässä. Kuvassa 4 esitetään yhteenveto tekijöistä ja ominai-suuksista, jotka kuvaavat toimintaympäristöä sekä sen mahdollisuuksia ja uhkia. Hyville tekijöille on yhteistä monipuolisuus ja myönteinen usko tulevaisuuteen, haittatekijät ku-vaavat taantumista ja yksipuolisuutta.


4. Värden – Österbottens mat är rent, rejält och äktaVärden återspeglar de riktlinjer som mataktörerna vill jobba enligt, hur man ser sig själv, sina produkter och sina möjligheter att påverka sin framtid.

Konsumentorienterat• Konsumenten betalar för hela matkedjan och förverkli-

gar värdet av maten vid måltiden, därför placeras hon i centrum.

Konkurrenskraft• Österbotten bjuder på bra produkter till bra pris.

Mångfald• Matproduktionen är mångsidig och aktörerna är olika

stora.

Samarbete• Närheten är påtaglig, här träffar aktörer varandra.

Genomskinlighet • Österbottnisk mat är ärligt, rejält, enkelt och finns nära

konsumenten.

Hållbarhet • En bestående, hållbar matproduktion i framtiden är

viktigt för landskapet och bygger på; produktionens etiska, ekologiska och ekonomiska aspekter.

Identitet• Österbottniska matsystemen har en identitet med röt-

terna starkt i den kustösterbottniska jorden.

Egenmakt• Aktörerna har kompetens och utrymme att göra saker

själva.

4. Arvot − Pohjanmaan ruoka on puhdasta, rehtiä ja aitoaArvot heijastavat suuntaviivoja, joiden mukaan ruoka-toimijat haluavat työskennellä, miten he näkevät itsensä, tuotteensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa tulevaisuuteen-sa.

Kuluttajalähtöinen• Kuluttaja kustantaa koko ruokaketjun ja toteuttaa ruoan

arvon aterialla. Tämän takia kuluttajalla on keskeinen asema.

Kilpailukyky• Pohjanmaa tarjoaa hyviä tuotteita hyvään hintaan.

Monipuolisuus• Ruokatuotanto on monipuolista ja toimijat erikokoisia.

Yhteistyö• Läheisyys on kouriintuntuvaa; toimijat kohtaavat täällä

toisensa.

Läpinäkyvyys• Pohjalainen ruoka on rehellistä, rehtiä, yksinkertaista ja

lähellä kuluttajaa.

Kestävyys• Tulevaisuuden pysyvä, kestävä ruoantuotanto on tär-

keää maakunnalle ja perustuu tuotannon eettisiin, eko-logisiin ja taloudellisiin näkökohtiin.

Identiteetti• Pohjalaisilla ruokajärjestelmillä on identiteetti, jonka

juuret ovat syvällä rannikkopohjalaisessa maassa.

Oma toimintakyky• Toimijoilla on osaamista ja tilaa tehdä asioita itse.

5. Vision – Österbottnisk mat står för mångfald och välmåendeVisionen beskriver den önskade bilden om Österbottnisk mat år 2020 och styr utvecklingsåtgärderna inom branschen under åren 2015-2020.

Vision:Österbottnisk mat är värdeladdat, igenkänningsbart och har ett mervärde av äkthet, rejälhet, traditioner, renhet, ursprung och god smak. Mataktörerna är stolta och har en stark egenmaktskänsla.

Äktheten • Mat, matkultur och mataktörerna är uppskattade och

aktörerna känner stolthet för maten de arbetar med. • Aktörerna har en stark egenmaktskänsla, de upplever att

de har ett val och kan själva välja vilka villkor de jobbar enligt.

• Genomskinlighet i matsystemen är nyckeln till tillit som är grunden för samarbete mellan mataktörer.

• Det österbottniska matsystemets aktörer är samman-länkade och har en modern och omvärldsmedveten informations- och kunskapsförsörjning.

Rejält• Alla aktörer värnar om branschens hållbara utveckling.• Den lokalt producerade maten har en stor social inverkan

på närsamhället, det påverkar sysselsättning, ekonomi och människornas hälsa och välmående.

• Österbottnisk mat står för rejäl handel och etiska produk-tionsmetoder som gynnar både miljön, produktionsdju-ren och producenterna.

Tradition• Matkultur och matens ursprung är en del av det moderna

kökets, konsumenternas och barnens vardag.

Ursprung• Österbottnisk mat är ursprungsmärkt, konsumenten kän-

ner till matens ursprung, både i butiken och på matstäl-len.

• Matevenemang ger synlighet åt produkter, aktörer och matkulturen samtidigt som det stärker konsumenternas intresse för den lokala maten.

• Samarbetet får synlighet och utrymme i olika beslu-tande organ och lokalpolitiken väljer att stöda det lokala näringslivet.

God smak• Maten smakar gott och alla aktörer arbetar utgående

från måltiden.


5. Visio – Pohjalainen ruoka tarkoittaa moni puolisuutta ja hyvin- vointiaVisio kuvaa pohjalaisen ruoan toivekuvaa vuonna 2020 ja oh-jaa alan kehitystoimia vuosina 2015–2020.

Visio:Pohjalaisella ruoalla on suuri arvolataus, se on tunnistetta-vissa ja sille antaa lisäarvoa aitous, rehtiys, perinteet, puh-taus, paikallisuus ja maukkaus. Ruokatoimijat ovat ylpeitä ja vahvasti tietoisia omasta toimintakyvystään.

Aitous• Ruokaa, ruokakulttuuria ja ruokatoimijoita arvostetaan,

ja toimijat ovat ylpeitä ruoasta, jonka parissa he tekevät työtään.

• Toimijat ovat vahvasti tietoisia omasta toimintakyvys-tään, he kokevat, että heillä on valinnanmahdollisuuksia ja että he voivat itse valita, millä ehdoilla he työskente-levät.

• Ruokajärjestelmien läpinäkyvyys on avain luottamuk-seen, jolle ruokatoimijoiden välinen yhteistyö perustuu.

• Pohjalaiset ruokajärjestelmän toimijat ovat kytköksissä toisiinsa, ja heidän tiedonsaantitapansa on moderni ja perillä muun maailman tapahtumista.

Reilu• Kaikki toimijat vaalivat alan kestävää kehitystä.• Paikallisesti tuotetulla ruoalla on suuri sosiaalinen vaiku-

tus lähiyhteisöön, se vaikuttaa työllisyyteen, talouteen sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

• Pohjalainen ruoka tarkoittaa reilua kauppaa ja eettisiä tuotantomenetelmiä, jotka hyödyttävät sekä ympäris-töä, tuotantoeläimiä että tuottajia.

Perinteet• Ruokakulttuuri ja ruoan alkuperä ovat osa nykyajan keit-

tiön, kuluttajien ja lasten arkipäivää.

Alkuperä• Pohjalainen ruoka on alkuperämerkittyä, kuluttaja tun-

tee ruoan alkuperän sekä kaupassa että ruokapaikoissa.• Ruokatapahtumat tuovat näkyvyyttä tuotteille, toimi-

joille ja ruokakulttuurille samalla, kun ne vahvistavat ku-luttajien kiinnostusta lähiruokaan.

• Yhteistyö saa näkyvyyttä ja tilaa erilaisissa päättävissä elimissä, ja paikallispolitiikka päättää tukea paikallista elinkeinoelämää.

Hyvä maku• Ruoka maistuu hyvältä, ja kaikkien toimijoiden työn läh-

tökohtana on ateria.


6. Utvecklingshelheter

Strategins utvecklingshelheter och åtgärdsförslag stöder ut-vecklingen av en konkurrens- och handlingskraftig region där mat ses som landskapets styrka; en bransch med fram-tidstro och utvecklingspotential. Utvecklingshelheterna är starkt knutna till lansbygdsutveckling som skapar innovatio-ner, arbetsplatser och välmående för landsbygdsbefolkning-en. Också det hållbara resurstänkandet är ett av de styrande värden i utvecklingsarbetet.

Utöver landskapets vision tar strategin hänsyn till de natio-nella strategierna och programmen som styr matsystemen; Landsbygdsprogrammets spetspunkter är jordbruket som förnyas, landsbygdsnäringar och sysselsättning som utveck-las samt landsbygdsinvånarnas välbefinnande. (Landsbygds-programmet) Nationella livsmedelsstrategins målbild är en konsumentorienterad växande livsmedelsbransch och en ökad uppskattning av mat och mataktörer. (Morgondagens mat – Nationella livsmedelsstrategin) Regeringens närmats-program lyfter också fram branschen som mera konsument-inriktad samt uppskattad och som bidrar till sysselsättning och utveckling av lokal ekonomi och matkultur. (Naturligtvis närmat!)

Intresse för lokal mat baserar sig mycket på konsumenternas växande oro för miljö- och hälsofrågor och matens säkerhet. (Hyvönen, 2008) Österbottniska livsmedelsföretagare anser att miljöpåverkan är mycket viktigt för 36 %, de anser att pri-märproduktionen är direkt beroende av hållbar utveckling och ansvar för miljön. Samhällsansvaret ses också som en be-tydelsefull aspekt för de flesta österbottniska livsmedelsfö-retag, företagen ser sin direkta och indirekta sysselsättande effekt på lokala ekonomin, de erbjuder också högklassiga produkter och deltar i närsamhällets aktiviteter. (Viitaharju, Määttä, Hakala och Törmä, 2014)Utvecklingsarbetet bör få omfattande stöd från offentliga organisationer, politiker och beslutsfattare. Aktörerna inom branschen bör ha utrymme och resurser att samverka och skapa innovationer. Finansieringen av utvecklingsarbetet kan skötas via kommunal, statlig, privat eller EU finansiering eller i olika kombination av dessa finansieringsformer.

6. Kehityskokonaisuudet

Strategian kehityskokonaisuudet ja toimenpide-esitykset tu-kevat sellaisen kilpailu- ja toimintakykyisen alueen kehitys-tä, jossa ruoka nähdään maakunnan vahvuutena; ala uskoo tulevaisuuteen ja sisältää kehityspotentiaalia. Kehityskoko-naisuudet ovat voimakkaasti sidoksissa maaseudun kehi-tykseen, joka luo innovaatioita, työpaikkoja ja hyvinvointia maaseudun väestölle. Kestävä resurssiajattelu on lisäksi ke-hitystyön johtavia arvoja.

Strategia huomioi maakunnan vision lisäksi ruokajärjestel-miä ohjaavat kansalliset strategiat ja ohjelmat; Maaseutuoh-jelman painopistealueita ovat uudistuva maatalous, kehitty-vät maaseutuelinkeinot ja työllisyys sekä maaseutuväestön hyvinvointi (Maaseutuohjelma). Kansallisen ruokastrategian tavoitteena ovat kuluttajalähtöisesti kasvava elintarvikea-la sekä ruoan ja ruokatoimijoiden arvostuksen lisääminen (Huomisen ruoka – Kansallinen ruokastrategia). Hallituksen lähiruokaohjelma haluaa ruoka-alasta myös kuluttajakeskei-semmän ja arvostetumman alan, joka edistää paikallistalou-den ja ruokakulttuurin työllistävyyttä ja kehitystä (Lähiruo-kaa − totta kai!).

Kiinnostus paikalliseen ruokaan perustuu pitkälti kuluttajien kasvavaan huoleen ympäristö- ja terveysasioista ja ruoan tur-vallisuudesta (Hyvönen, 2008). Ympäristövastuuseen liittyvät kysymykset ovat erittäin tärkeitä 36 %:lle Pohjanmaan elin-tarvikeyrityksiä. He katsovat, että alkutuotanto on suoraan riippuvainen kestävästä kehityksestä ja vastuussa ympäris-töstä. Yhteisövastuu koetaan niin ikään merkitykselliseksi nä-kökulmaksi useimmissa Pohjanmaan elintarvikeyrityksissä. Yritykset näkevät suoran ja epäsuoran työllistämisensä vai-kutukset paikalliseen talouteen, he tarjoavat korkealaatuisia tuotteita ja osallistuvat yhteisönsä toimintaan. (Viitaharju, Määttä, Hakala ja Törmä, 2014)

Kehitystyön tulee saada mittavaa tukea julkisilta organisaati-oilta, poliitikoilta ja päätöksentekijöiltä. Alan toimijoilla tulee olla tilaa ja resursseja yhteistoimintaan ja innovaatioiden luo-miseen. Kehitystyön rahoitus voidaan hoitaa kunta-, valtio-, yksityis- tai EU-rahoituksella tai niiden erilaisilla yhdistelmillä.Toimijoilla on tasavertainen vastuu kehitystyöstä. Toimen-


Ansvaret för utvecklingsarbetet är likvärdigt för aktörerna. Mångfalden i åtgärderna avspeglar matlandskapets mång-sidighet och utvecklingsarbetet stärks av synergin mellan åtgärder, innovationer och aktörer. Foodia har sedan år 2000 drivit utvecklingsarbete inom matbranschen i Österbotten och är en naturlig koordinator av utvecklingsåtgärderna som lyfts fram i strategin.

6.1. NätverkEtt av de största enskilda utvecklingsbehoven för företagare men också andra aktörer, är behovet av att skapa nya eller utvidga nuvarande nätverk. Kontaktskapande till andra aktö-rer inom landskapet, utvecklingsorganisationer, andra stöd-organisationer och intressanta aktörer utanför landskapet anses vara viktigt men upplevs samtidigt svårt. De största hindren är resursbrist, tid och ekonomiska möjligheter finns inte för att utforska och leta kontakter på egen hand. Exem-pelvis utvecklingsprojekt har här en viktig roll som nätverks-skapande aktörer då man i den neutrala och opartiska rollen kan sammankalla olika aktörer till samarbete.

6.1.1. Utvecklingsteam

Agila lokala nätverk kan fungera som plattformar för intern kunskapsöverföring och samarbe-te inom matsystemen, utbildning, utvecklings organisationer inom näringslivet samt konsument-, producent- och företagarorgani-sationer.

Nätverken behöver en katalysator som skapar utrymme för synergin och kollideringen av aktörer och idéer. I flera år har Företagshu-set Dynamo, och referensgrup-pen som Foodia sammankallar, fungerat som denna katalysator i Österbotten och organisationen kan med fördel fortstätta i den rollen. Nätverket kunde utvidgas till ett mera tvåspråkigt team och en 70/20/10 modell kunde imple-

SpanaTutki

UtvärderaArvioi

UtvecklaKehitä

FörsökKokeile

Tvär-funktionellt team

Monitaitoinentiimi

piteiden monimuotoisuus heijastaa ruokamaakunnan mo-nipuolisuutta, ja kehitystyö vahvistuu toimenpiteiden, in-novaatioiden ja toimijoiden keskinäisen synergian ansiosta. Foodia on vuodesta 2000 lähtien toiminut Pohjanmaan ruo-ka-alan kehittämiseksi, ja se on strategiassa esiin nostettujen kehitystoimenpiteiden luonnollinen koordinaattori.

6.1. VerkostoUusien verkostojen luominen tai nykyisten verkostojen laa-jentaminen on yrittäjien, mutta myös muiden toimijoiden, suurimpia yksittäisiä kehitystarpeita. Yhteyksien solmimista maakunnan muihin toimijoihin, kehitysjärjestöihin, muihin tukijärjestöihin ja maakunnan ulkopuolisiin kiinnostaviin toimijoihin pidetään tärkeänä, mutta samalla se koetaan vaikeaksi. Resurssipula on suurimpia esteitä; kontaktien tut-kimiseen ja etsimiseen omin päin ei ole aikaa eikä taloudel-lisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kehityshankkeilla on tärkeä rooli verkostoja luovana toimijana, koska ne pystyvät neut-raalina ja puolueettomana osapuolena kutsumaan eri toimi-joita yhteistyöhön.

6.1.1. Kehitystiimi

Ketterät paikalliset verkostot voivat toimia sisäisen tiedon-siirron ja yhteistyön alustoina ruo-kajärjestelmissä, koulutuksessa, elinkeinoelämän kehitysjärjestöis-sä sekä kuluttaja-, tuottaja- ja yrit-täjäjärjestöissä.

Verkostot tarvitsevat katalysaat-torin, joka tarjoaa tilaa synergialle sekä toimijoiden ja ideoiden pal-lottelulle. Yritystalo Dynamo ja Foodian koolle kutsuma viiteryh-mä ovat usean vuoden ajan toi-mineet tällaisena katalysaattorina Pohjanmaalla, ja järjestö voi mie-lellään jatkaa tässä roolissa. Ver-kostoa voitaisiin laajentaa kaksi-kielisemmäksi tiimiksi, ja käyttöön voitaisiin ottaa 70/20/10-malli. Sen mukaan 70 % ryhmästä on ydintoi-


menteras. Modellen innefatta att 70 % av gruppen består av representanter för kärnverksamheten, 20 % av representan-ter från relaterade verksamhet och 10 % representanter från icke relaterad verksamhet. Teamet borde ha en mera opera-tiv roll och ha resurser för att genomföra gemensamma åt-gärder, exempelvis evenemang. Genom att uppnå konsen-sus och konsekvent jobba för gemensamma mål kan större åtgärder vidtas och hinder lättare undanröjas. Nätverket och samarbetet enar aktörerna till en större helhet vilket ger ock-så större politiskt inflytande i lokala beslutsorgan.

Teamet bör ha en modern och omvärldsmedveten informa-tions och kunskapsförsörjning, med starka inslag av trend-spaning, förståelse för tysta signaler och intresse för bäst praxis och goda exempel. Genom försök och systematisk ut-värdering kan nya utvecklingsmöjligheter uppdagas.

Landskapsgränserna överskridande samarbetsmöjligheter samt internationella kontakter borde utvecklas. Deltagande i internationella nätverk så som Ny Nordisk Mat, SlowFood, Culinary Heritage tar den Österbottniska maten utomlands men hämtar också värdefull information om senaste trender och god praxis från andra områden.

6.1.2. Partnerskap

Partnerskap mellan mataktörerna kan lösa olika hinder i för de enskilda företagen. Intervjuinformanterna ansåg att ge-nom större, gemensamma resurser kan problemen kring lo-gistik, offentliga upphandlingar, marknadsföring och rekry-tering av kompetent arbetskraft lösas.

Som hinder för partnerskap står endast avsaknad av nätverk där passande partners kunde hittas. Därför är det viktigt att arrangera evenemang och skapa utrymme för nätverkande för företag och mataktörer. Evenemangen behöver inte ar-rangeras explicit för nätverkande, utan det sker ofta naturli-gare vid sidan om huvudtemat, exempelvis under studieresa, seminarium eller informationstillfälle.

Genom att visa på goda exempel av partnerskap kan man skapa en kultur av nätverkande och intresse för samarbete. Samarbetsplattformar och utvecklingsprojekt är i nyckelroll för att sammankalla aktörerna kring gemensamma intres-sen.

minnan edustajia, 20 % ydintoimintaan liittyviä edustajia ja 10 % ydintoimintaan liittymättömän toiminnan edustajia. Tii-millä pitäisi olla operatiivisempi rooli sekä resursseja toteut-taa yhteisiä toimenpiteitä, esim. tapahtumia. Toimenpiteet voivat olla suurempia ja esteiden raivaaminen helpompaa, jos on saavutettu konsensus ja ponnistellaan johdonmu-kaisesti yhteisiä tavoitteita kohti. Verkosto ja yhteistyö yh-distävät toimijat suureksi kokonaisuudeksi, mikä tuo myös enemmän poliittista vaikutusvaltaa paikallisissa päätöksen-tekoelimissä.

Tiimillä tulee olla moderni ja muusta maailmasta tietoinen tiedonhakuasenne, johon liittyvät vahvasti trendien tarkkai-lu, hiljaisten signaalien ymmärtäminen ja kiinnostus parhai-siin käytäntöihin ja hyviin esimerkkeihin. Uusia kehitysmah-dollisuuksia voidaan löytää kokeiluilla ja järjestelmällisellä arvioinnilla.

Maakuntarajat ylittäviä yhteistyömahdollisuuksia sekä kan-sainvälisiä yhteyksiä tulisi kehittää. Osallistuminen kansain-välisiin verkostoihin, esim. Ny Nordisk Mat, SlowFood, Cu-linary Heritage, vie pohjalaista ruokaa ulkomaille mutta myös tuo arvokasta tietoa muiden alueiden uusimmista trendeistä ja hyvistä käytännöistä.

6.1.2. Kumppanuus

Ruokatoimijoiden keskinäiset kumppanuudet voivat ratkais-ta yksittäisten yritysten erilaisia esteitä. Haastatellut katsoi-vat, että logistiikan, julkisten hankintojen, markkinoinnin ja osaavan työvoiman rekrytoinnin ongelmat voidaan ratkaista yhteisillä suuremmilla voimavaroilla.

Kumppanuuden esteenä on ainoastaan sellaisten verkos-tojen puute, joista sopivan kumppanin voisi löytää. Siksi on tärkeää järjestää tapahtumia ja tarjota verkostoitumistilaa yrityksille ja ruokatoimijoille. Tapahtumia ei tarvitse järjes-tää nimenomaan verkostoitumista varten, sillä sitä tapahtuu usein luonnollisemmin pääteeman, esim. opintomatkan, se-minaarin tai tiedotustilaisuuden, rinnalla.

Kumppanuuden hyviä esimerkkejä esittelemällä voidaan luoda verkostoitumiskulttuuria ja kiinnostusta yhteistyötä kohtaan. Yhteistyöalustat ja kehityshankkeet ovat avainosas-sa toimijoiden kokoamiseksi yhteisten mielenkiinnon kohtei-den pariin.


6.2. Kundcentrerade matsystemEtt kundcentrerat matsystem fokuserar på konsumentens upplevelse, från inköpet till måltiden. Producenternas iden-titet bör skifta från ”råvaruleverantörer” till ”matproducen-ter” och produktutvecklingen bör inkludera konsumenterna medan distributionen ska förmedla information om matens ursprung till konsumenten.

Via närmare kontakt mellan producent/förädlaren/distribu-tören och konsumenten kan vi förbättra konsumentens kon-takt till och kunskap om råvarorna från Österbotten. Genom den närmare kontakten blir också matsystemet tydligare och genomskinligare.

Detta genomförs genom att lyfta fram goda exempel på di-rektförsäljande producenter eller via partnerskap som leder till nya företagsformer. Exempel: Hyvätuuli Highland www.hyvatuuli.fi där tre köttproducenter samarbetar. Coachning, information om olika möjligheter och stärkande av egen-makt leder till mera konsumentorienterat matsystem.

6.2.1. Tillgänglighet

Vanor och intention till beteende, attityder och sociala fak-torer, styr konsumentens köpbeteende. (Erkko, 2014) Forsk-ning gällande konsumtionsbeteendets tyder allt mera på den moderna människans starka behov av att vara individu-ell och hitta sina egna lösningar. (Salonen, Fredriksson, Järvi-nen, Korteniemi, Danielsson 2014)

Yttre faktorer har också en stor inverkan på beteendet, exem-pelvis styr tidsbristen konsumentens användning av halfa-brikat även om hon inte egentligen är intresserad av att köpa färdiglagad mat. (Erkko, 2014) Konsumenten värderar utöver produkten också försäljningskanalen som är en viktig del av upplevelsen. Inköp via näthandel har annorlunda värde än direktförsäljning där konsumenten träffar producenten.

Tillgänglighet och köpbarhet ökas med satsning på synlighet genom produktplacering i affärer, förpackningar, alternativa försäljningskanaler och information om matens ursprung på matställen. Genom att skifta fokus från produktcentrerat till konsumentcentrerat matsystem blir kontakten mellan aktö-

6.2. Asiakaskeskeiset ruokajärjestelmätAsiakaskeskeinen ruokajärjestelmä keskittyy kuluttajan ko-kemukseen, ostohetkestä ateriaan saakka. Tuottajien iden-titeetin tulee muuttua ”raaka-aineen toimittajasta” ”ruoan tuottajaan”, ja tuotekehitykseen on otettava kuluttajat mu-kaan, kun taas jakelun tehtävänä on välittää kuluttajille tie-toa ruoan alkuperästä.

Kuluttajan suhdetta pohjalaisiin raaka-aineisiin ja kulutta-jan raaka-ainetietoutta voidaan parantaa, jos tuottajan/ja-lostajan/jakelijan ja asiakkaan välistä suhdetta tiivistetään. Ruokajärjestelmästä saadaan läheisemmän suhteen avulla selkeämpi ja läpinäkyvämpi.

Tämä toteutetaan nostamalla esiin hyviä esimerkkejä suo-ramyyntiä harjoittavista tuottajista tai kumppanuuksista, jotka johtavat uusiin yritysmuotoihin. Esimerkki: Hyvätuuli Highland, www.hyvatuuli.fi, jossa kolme lihantuottajaa tekee yhteistyötä. Coaching, tieto erilaisista mahdollisuuksista ja oman toimintakykyisyyden vahvistaminen lisäävät ruokajär-jestelmien kuluttajasuuntautuneisuutta.

6.2.1. Saatavuus

Tavat ja käyttäytymisaikomukset, asenteet ja sosiaaliset teki-jät ohjaavat kuluttajan ostokäyttäytymistä (Erkko, 2014). Ku-luttajakäyttäytymisestä tehdyt tutkimukset osoittavat, että nykyihmisellä on yhä vahvempi tarve olla yksilöllinen ja etsiä omat ratkaisunsa. (Salonen, Fredriksson, Järvinen, Kortenie-mi, Danielsson 2014)

Ulkoisilla tekijöillä on lisäksi suuri vaikutus käyttäytymiseen, esim. aikapula ohjaa kuluttajaa käyttämään puolivalmisteita, vaikka hän ei oikeastaan ole innostunut ostamaan valmis-ruokaa (Erkko, 2014). Kuluttaja arvottaa tuotteen lisäksi myös myyntikanavaa, joka on tärkeä osa elämystä. Verkkokaupan kautta tehdyllä ostoksella on erilainen arvo kuin suoramyyn-nissä, jossa kuluttaja tapaa tuottajan.Saatavuus ja ostettavuus kasvavat panostamalla näkyvyy-teen, esimerkiksi liikkeiden tuotesijoittelulla, pakkauksilla, vaihtoehtoisilla myyntikanavilla sekä ruoan alkuperästä tie-dottamisella ruokapaikoissa. Kun painopistettä siirretään tuottajakeskeisestä ruokajärjestelmästä kuluttajakeskeiseen,


rerna naturligare och konsumenten ser mervärdet av en när-producerad produkt tydligare.

6.2.2. Hållbar konsumtion

Intresset för socialt rejälare produktion och konsumtion har vuxit bland konsumenterna i Finland, exempelvis ökade rejäl handel med 48 % och handel med ekologiska lantbrukspro-dukter med 24 % år 2012. För en hållbar framtid behöver vi ekologiskt och socialt hållbar konsumtion. (Salonen, Fredriks-son, Järvinen, Korteniemi, Danielsson 2014) Konsumenter som är intresserade av lokalt producerad mat och mat med ursprung har också förståelse för matens etiska och sociala inverkan på närmiljön. (Valkeapää, Kasslin 2014)

”Närmat har element av godhet – själadödande att bara tjäna pengar på mat” - Idéverkstaden

Konsumenterna säger att de gärna skulle köpa närmat och ekologiska matvaror men att det är svårt att hitta produkter-na samt att dessa produkter ofta är dyrare. (Salomaa, 2012) Största hindret till att göra etiska inköp är svårigheten att handha information om produkten och dess inverkan (Sa-lonen, Fredriksson, Järvinen, Korteniemi, Danielsson 2014). Trots hindren säger konsumenterna sig vara redo att betala mer för ekologiska produkter samt matvaror som är tillver-kade av små inhemska företag och producerade i närheten av konsumentens hemort. (Salomaa, 2012) Värderingarna är inte alltid i linje med handlingar så då man dessutom tar egoistiska och altruistiska motiveringar med i bilden är kon-sumentens beteende allt annat än rationellt. Konsumenter behöver tydlig och pålitlig information om matprodukterna men den hållbara konsumtionen måste också stödas av of-fentliga beslut och handlingar. (Isenhour, 2010)

Reciprociteten, ömsesidigheten, betonas i den hållbara kon-sumtionen som strävar till välmående för både de produ-cerande som de konsumerande mataktörerna. Genom att

toimijoiden välisestä kontaktista tulee luonnollisempi ja ku-luttaja näkee selkämmin lähiruoan lisäarvon.

6.2.2. Kestävä kulutus

Suomalaisten kuluttajien kiinnostus sosiaalisesti reilumpaa tuotantoa ja kulutusta kohtaan on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 2012 reilun kaupan osuus kasvoi 48 prosenttia ja luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden osuus kasvoi 24 prosenttia. Kestävän tulevaisuuden takaamiseksi tarvitsemme ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kulutus-ta (Salonen, Fredriksson, Järvinen, Korteniemi, Danielsson 2014). Lähiruoasta ja ruoan alkuperästä kiinnostuneet kulut-tajat ymmärtävät myös ruoan eettiset ja sosiaaliset vaikutuk-set lähiympäristöön (Valkeapää, Kasslin 2014).

”Lähiruoassa on hyvyyden elementti – sielu kuihtuu, jos ruoalla halutaan vain tehdä rahaa” -Ideapaja

Asiakkaat haluaisivat mielellään ostaa lähiruokaa ja luonnon-mukaisia ruokatarvikkeita, mutta tuotteiden löytäminen on hankalaa ja ne ovat usein myös kalliimpia (Salomaa, 2012). Eettisten ostojen suurimpana esteenä ovat vaikeudet saada tietoa tuotteesta ja sen vaikutuksista (Salonen, Fredriksson, Järvinen, Korteniemi, Danielsson 2014). Esteistä huolimat-ta kuluttajat kertovat olevansa valmiita maksamaan enem-män luonnonmukaisista tuotteista sekä pienten kotimais-ten yritysten valmistamista ja lähellä kuluttajan kotipaikkaa tuotetuista ruokatarvikkeista (Salomaa, 2012). Arvot eivät kuitenkaan aina osu yksiin tekojen kanssa, joten kuluttajien käyttäytyminen on kaikkea muuta kuin rationaalista erityi-sesti silloin, kun kuvaan astuvat egoistiset ja altruistiset mo-tiivit. Kuluttajat tarvitsevat selkeää ja luotettavaa tietoa ruo-katuotteista, mutta myös julkisten päätösten ja hankintojen täytyy tukea kestävää kulutusta (Isenhour, 2010).Kestävässä kulutuksessa korostetaan vastavuoroisuutta, ja siinä pyritään sekä tuottavien että kuluttajien ruokatoimi-joiden hyvinvointiin. Läpinäkyvyys lisääntyy ja alan vaikutus paikalliseen hyvinvointiin käy selkeämmin ilmi, kun kulutta-


aktivt inkludera konsumenterna i utvecklingsarbetet ökas genomskinligheten och branschens inverkan på den lokala välmående blir tydligare. Detta ökar i sin tur konsumenternas intresse att investera i de lokala produkterna.

6.3. Smak och matkulturÖsterbottnisk mat ses som basmat, traditionellt, enkelt och ärligt vilket också kan uppfattas som mindre värdefullt eller till och med blir osynligt. En starkare matkultur bör skapas för att få mera uppmärksamhet och uppskattning för mataktö-rer i landskapet. Social samvaro, mötesplatser, umgänge och god mat är grunden för en upplevelserik, positiv matkultur.

Lokala aktörer kan bilda den österbottniska gastronomins spjutspets som genom försök och innovationer inspirerar andra aktörer att ta till handling för en stark, lokalt utvecklad, modern matkultur.

Synlighet och inkluderande av flera aktörer i matsystemet kan uppnås genom:

• Skapande av ett Österbottniskt Matmanifest som ledstjärna för den österbottniska matens värden och väsen.

• Skapande av en österbottnisk öppen Matakade-mi, bestående av 3-5 matkreatörer som genom-för och synliggör matlaboratorier i samarbete med utbildning, restauranger, gästkockar och matproducenter.

• Utnämnande av landskapets matambassadörer som kan berätta om det som Österbotten bju-der på nationellt och internationellt men också för aktörer inom landskapet.

• Premiering av matproducenter och matföräd-lare med höga ambitioner med innovations- företagar- och produktpriser. I stil med Foodia Awards (Österbottniska mataktörer) eller White Guide (modell från Sverige för landets bästa restauranger).

jat otetaan aktiivisesti mukaan kehitystyöhön. Se puolestaan lisää kuluttajien kiinnostusta panostaa paikallisiin tuotteisiin.

6.3. Maku ja ruokakulttuuriPohjalainen ruoka nähdään perusruokana, perinteisenä, yk-sinkertaisena ja rehellisenä. Se voidaan myös kokea vähem-män arvokkaana tai jopa näkymättömänä. Jotta maakunnan ruokatoimijat saisivat enemmän huomiota ja arvostusta, on tarpeen luoda vahvempi ruokakulttuuri. Elämyksellisen ja myönteisen ruokakulttuurin perustan muodostavat sosiaa-linen yhdessäolo, kohtaamispaikat, kanssakäyminen ja hyvä ruoka.

Paikalliset toimijat voivat muodostaa pohjalaisen gastrono-mian kärjen, joka kokeilujen ja innovaatioiden avulla innoit-taa muita toimijoita tarttumaan tekoihin voimakkaan, paikal-lisesti kehitetyn, modernin ruokakulttuurin puolesta.

Näkyvyys ja useiden toimijoiden sisällyttämi-nen ruokajärjestelmään voidaan saavuttaa:

• Laatimalla Pohjanmaan Ruokajulistuksen poh-jalaisen ruoan arvojen ja olemuksen johtotäh-deksi.

• Luomalla pohjalaisen avoimen Ruoka-akatemi-an, johon kuuluu 3–5 tekijää, jotka toteuttavat ja tuovat näkyviin ruokakokeiluja yhteistyössä koulutuksen, ravintoloiden, vierailevien kokkien ja ruoan tuottajien kanssa.

• Nimittämällä maakunnan ruokalähettiläitä, jotka voivat kertoa Pohjanmaan tarjonnasta kansallisesti ja kansainvälisesti mutta myös maakunnan toimijoille.

• Palkitsemalla kunnianhimoisia ruoan tuottajia ja jalostajia innovaatio-, yrittäjä- ja tuotepal-kinnoilla. Samaan tyyliin kuin Foodia Awards (Pohjalaiset ruokatoimijat) tai White Guide (Ruotsin palkitsemisjärjestelmä maan parhaille ravintoloille).


6.3.1. Måltiden

Traditionellt sett har nordisk och finsk matkultur bestått av olika sätt att förvara maten och maten har varit starkt kopplat till naturen och klimatet. Medan restaurangkulturen i Europa började utvecklas under senare halvan av 1800-talet rådde en stark nationalistisk och religiös rörelse i Finland som defi-nierade den fiska medborgaren som en tufft arbetande, nyk-ter patriot med höga moraliska standarder. Restauranger de-finierades som platser för alkoholutskänknings tills år 1991 och som resultat dessa faktorer har ingen stark gastronomisk kultur ännu utvecklats i landet. Förändringar sker dock dagli-gen och bland annat har den Nya Nordiska Maten inflytande även i Finland. Matkultur kan också utvecklas lokalt, med hjälp av aktiva aktörer med starkt intresse för regional gast-ronomi. (Storcz, 2014)

”Vi jobbar nära tuggan” – Idéverkstaden

Smaken av Österbotten definieras av olika rena råvaror men också utgående från måltider. Konsumentens kontakt till maten sker till stora delar via måltiden och restaurangerna har stora möjligheter att påverka den lokala matkulturen och matens uppskattning. Genom att öka restaurangpersonalens kompetens kan exempelvis lokala råvaror tas bättre tillvara vilket med tiden ger mera respekt för restaurangnäringen, mera restaurangbesök och större uppskattning av aktörerna.

6.3.2. Lokalitet

Lokal mat handlar inte bara om geografi, viktigt är också al-ternativa försäljningssätt, så som torghandel och direkthan-del. Matens ursprung ger den vissa karakteristiska särdrag, historia och traditioner, smak och lokal kunskap bidrar till att en råvara eller förädlad produkt i allra högsta grad är del av den lokala kulturen. (Hyvönen, 2008)

I motsats till situationen i Syd-Europa, har Nord-Europa tap-pat kontakten till lokal matkultur och lokala produkter vilket också uttrycks i ett fåtal produkter med certifiering för lo-kal ursprung. Lyckligtvis är denna situation inte bestående och aktörerna kan förändra den. Brändning av lokala pro-dukter enligt moderna kvalitetsnormer framom traditionell

6.3.1. Ateria

Pohjoismainen ja suomalainen ruokakulttuuri on perintei-sesti koostunut erilaisista ruoansäilöntätavoista, ja ruoka on ollut vahvasti kytköksissä luontoon ja ilmastoon. Ravin-tolakulttuurin alkaessa kehittyä Euroopassa 1800-luvun jäl-kipuoliskolla Suomessa vallitsi voimakas kansallistunne ja uskonnollinen liike, joka määritteli terveen kansalaisen ahke-raksi, raittiiksi ja moraaliltaan ryhdikkääksi isänmaan ystäväk-si. Ravintolat määriteltiin alkoholin anniskelupaikoiksi aina vuoteen 1991 eikä näiden tekijöiden tuloksena maahan ole vielä kehittynyt voimakasta gastronomista kulttuuria. Muu-toksia tapahtuu kuitenkin päivittäin ja mm. Nya Nordiska Maten vaikuttaa myös Suomessa. Ruokakulttuuria voi kehit-tää myös paikallisesti, alueellisesta gastronomiasta vahvasti kiinnostuneiden aktiivisten toimijoiden avulla. (Storcz, 2014)

”Teemme työtä lähellä suupalaa” – Ideapaja

Erilaiset puhtaat raaka-aineet mutta myös ateriat määrittävät Pohjanmaan makua. Kuluttajien kosketus ruokaan tapahtuu pitkälti aterian kautta, ja ravintoloilla on hyvät mahdollisuu-det vaikuttaa paikalliseen ruokakulttuuriin ja ruoan arvos-tukseen. Paikallisia raaka-aineita voidaan esimerkiksi käyttää tehokkaammin kohentamalla ravintolahenkilöstön osaamis-ta, mikä lisää aikaa myöten ravintola-alan kunnioitusta, ravin-tolakäyntejä ja toimijoiden arvostusta.

6.3.2. Paikallisuus

Paikallisessa ruoassa ei ole kyse pelkästään maantieteestä. Vaihtoehtoiset myyntitavat, esim. torikauppa ja suoramyyn-ti, ovat myös tärkeitä. Ruoan alkuperä antaa ruoalle tiettyjä erityispiirteitä. Historia ja perinteet sekä maku ja paikallinen tietämys vaikuttavat siihen, että raaka-aine tai jalostettu tuo-te koetaan yhä suuremmassa määrin osaksi paikallista kult-tuuria. (Hyvönen, 2008)

Etelä-Euroopasta poiketen Pohjois-Euroopassa on kadotettu yhteys paikalliseen ruokakulttuuriin ja paikallisiin tuotteisiin. Tämä näkyy paikallisen alkuperän sertifioinnin saaneiden tuotteiden vähäisenä määränä. Onneksi tilanne ei ole py-


matkultur, så som hälsa, ekologi och etiska aspekter får allt mera uppmärksamhet. (Hyvönen, 2008) Goda exempel på hur man utvecklar matkultur och lokalitet hittas bland annat inom utvecklingsarbetet Smaka på Skåne och rörelsen Ny Nordisk Mat.

Ett mångfaldigt distributionsnätverk är en styrka för hela matsystemet då man via olika försäljningskanaler når kon-sumenter med olika värderingar och intressen. Ju kortare avståndet är mellan konsumenten och produktens ursprung, desto starkare upplevs lokaliteten, att maten har ett ursprung och identitet. Exempelvis har REKO direktförsäljningsmodel-len på kort tid gett upphov till nya former av företagande och ökat produktionens mångfald. Aktörerna har även här möj-ligheten att påverka de villkor de jobbar enligt.

6.3.3. Evenemang

Matrelaterade evenemang efterfrågas mycket i Österbotten, Matfesten i Österbotten- Pohjanmaan ruokafestivaali som arrangerades år 2011 var en stor succé och liknande eve-nemang kunde med fördel ordnas. Evenemang som kom-binerar mat och kultur får mycket uppmärksamhet och är populära. Exempelvis Flow festivalen i Helsingfors som är en musikfestival där maten ges stort utrymme (www.flowfesti-val.com).

Restaurangdagen är en motaktion till enformig och byråkra-tisk restaurangkultur och under dagen kan vem som helst grunda en matservering för dagen (www.restaurantday.org). Evenemanget har fått sin början i Finland och är nu ett nationellt fenomen som upprepas fyra gånger i året. Detta koncept kunde lånas till en lokalt arrangerad evenemang, exempelvis:

”Öppna gårdar ”Ostrobothnia Open Day” i stil med Restaurangdagen där gårdarna bjuder på det de är själv intresserade av, ökar konsumen-ternas uppfattning om genomskinlighet och ökar kunskap om matens ursprung.” – Idéverkstaden

Evenemangen ger synlighet åt produkter, aktörer och mat-kultur men de är också effektiva sätt att stärka konsumen-ternas intresse för den lokala maten. Även samarbetet får synlighet i dessa sammanhang och konkurrensen om upp-märksamhet kan inspirera till produktutveckling och andra innovationer.

6.4. KompetensKompetenshöjning bland alla aktörer i matsystemet kan öka konkurrenskraften och aktörernas välbefinnande. Kunskap ökar intresse för det sociala ansvaret vilket är en viktig aspekt

syvä ja toimijat voivat muuttaa sitä. Paikallisten tuotteiden brändäys nykyaikaisilla laatuvaatimuksilla perinteisen ruo-kakulttuurin (terveyden, luonnonmukaisuuden ja eettisten näkökohtien) sijaan saa yhä enemmän huomiota (Hyvönen, 2008). Hyviä esimerkkejä ruokakulttuurin kehittämisestä ja paikallisuudesta ovat muun muassa Smaka på Skånen ja Ny Nordisk Mat -liikkeen kehitystyö.

Monimuotoinen jakeluverkosto on koko ruokajärjestelmän vahvuus, ja eri myyntikanavien kautta tavoitetaan kuluttajia, joilla on erilaiset arvot ja mielenkiinnon kohteet. Mitä lyhy-empi kuluttajan ja tuotteen alkuperän välinen etäisyys on, sitä voimakkaammin paikallisuus koetaan – että ruoalla on alkuperä ja identiteetti. Esimerkiksi REKOn suoramyyntimalli on lyhyessä ajassa synnyttänyt uudenlaisia yrittäjyyden muo-toja ja lisännyt tuotannon monimuotoisuutta. Lisäksi toimi-joilla on siinä mahdollisuus vaikuttaa työnteon ehtoihinsa.

6.3.3. Tapahtumat

Pohjanmaalla on paljon kysyntää ruokaan liittyville tapahtu-mille. Vuonna 2011 järjestetty Pohjanmaan ruokafestivaali oli suuri menestys, ja vastaavia tapahtumia voitaisiin mielellään järjestää lisääkin. Ruokaa ja kulttuuria yhdistävät tapahtumat saavat paljon huomiota ja ovat suosittuja. Esimerkiksi Helsin-gin Flow-musiikkifestivaaleilla on ruoalle annettu merkittävä rooli (www.flowfestival.com).

Ravintolapäivä on muodostunut vastaliikkeeksi yksioikoisel-le ja byrokraattiselle ravintolakulttuurille. Ravintolapäivän ai-kana kuka tahansa voi järjestää ruokatarjoilua yhden päivän ajan (www.restaurantday.org). Tapahtuma sai alkunsa Suo-messa, ja se on nykyään valtakunnallinen ilmiö, joka toistuu neljästi vuodessa. Tätä konseptia voitaisiin lainata paikallises-ti järjestettyyn tapahtumaan, esimerkiksi:

”Avoimet tilat ”Ostrobothnia Open Day” Ravin-tolapäivän tyyliin: tilat tarjoavat tuotteita ja raaka-aineita, joista ne ovat itse kiinnostunei-ta, edistävät läpinäkyvyyden kokemusta kulut-tajissa ja lisäävät tietoutta ruoan alkuperästä.” – Ideapaja

Tapahtumat tarjoavat näkyvyyttä tuotteille, toimijoille ja ruo-kakulttuurille, mutta ne ovat myös tehokas tapa vahvistaa kuluttajien kiinnostusta lähiruokaan. Myös yhteistyö saa nä-kyvyyttä näissä yhteyksissä, ja kilpailu huomiosta voi innos-taa tuotekehitykseen ja muihin innovaatioihin.

6.4. OsaaminenRuokajärjestelmän kaikkien toimijoiden osaamisen lisäämi-nen voi kasvattaa kilpailukykyä ja toimijoiden hyvinvointia. Osaaminen lisää kiinnostusta sosiaalista vastuuta kohtaan, mikä on tärkeä tekijä myös ruokastrategian maaseutua ke-


även i livsmedelsstrategins landsbygdsutvecklande dimensi-on, kunskapsutvecklingen är också en innovationsplattform.

Företagets förmåga att utnyttja ny information och kunnan-de i verksamheten ger företaget konkurrenskraft och är en av de mest centrala faktorerna för företagsamheten. Fram-gångsrika företag samlar in produktidéer från sin personal, kunder och andra samarbetsparter. Smak och försäljningsbi-drag är centrala faktorer i produktutvecklingen i dessa före-tag och hela organisationen har ansvar för produktutveck-lingen. (Heimonen, Kotamäki 2014)

6.4.1. Forskning och utveckling

Välplanerade och resursrika projekt kan genomföra försök, fungera som energisprutor och upprätthålla ett aktivt nät-verk. Utvecklingsprojekt kan med fördel ta ansvaret för vissa utvecklingsåtgärder eftersom dessa aktörer ofta ses som opartiska och neutrala vilket gynnar nätverksskapandet.

Forskning inom matbranschen bör genomföras lokalt och det är viktigt att inkludera forskningsinstanser i utvecklings-nätverken. Kontakter till landsbygdsforskare och forskare inom matbranschen bör skapas och upprätthållas. Den sam-mansatta kraften i utvecklingsprojekt bör utnyttjas och stra-tegidokumentet bör användas som riktgivare och struktur.

6.4.2. Produktutveckling

Producenter, förädlare och distributörer gynnas av att ta kon-sumentens upplevelse i beaktande i produktutvecklingen. Enligt Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi och Rönni är pro-duktutveckling och produktionskunskap viktiga aspekter i och med att kundens första kriterium för matinköp är smak. Produkten måste också vara en lösning på konsumentens problem. (Lähiruokayrittäjän työkirja)

För att kunna svara på konsumentens mångfacetterade be-hov krävs produkter som uppfyller flera värderingar, konsu-menten vill investera i varor som gynnar den lokala ekonomin, är näringsrika och hälsosamma, etiska både ur producentens och produktionsdjurets synvinkel, samt är ekologiskt hållba-ra. Alla dessa krav kan dock kringgås ifall tillit skapas mellan producenten och konsumenten. (Salonen, Fredriksson, Järvi-nen, Korteniemi, Danielsson 2014) Tilliten är en del av det sociala kapitalet som är grunden för

hittävässä ulottuvuudessa, osaamisen kehittäminen on myös innovaatioalusta.

Yrityksen kyky hyödyntää uutta tietoa ja osaamista toimin-nassaan antaa sille kilpailuetua ja on samalla yrittäjyyden keskeisimpiä tekijöitä. Menestyvät yritykset kokoavat tuotei-deoita henkilöstöltään, asiakkailta ja muilta yhteistyökump-paneilta. Maku ja myyntikate ovat tuotekehityksen keskeisiä tekijöitä näissä yrityksissä, ja koko organisaatio on vastuussa tuotekehityksestä. (Heimonen, Kotamäki 2014)

6.4.1. Tutkimus ja kehitys

Hyvin suunnitellut ja resurssoidut hankkeet voivat toteuttaa kokeiluja, toimia energiaruiskeina ja ylläpitää aktiivista ver-kostoa. Kehityshankkeet voivat mielellään kantaa vastuun tietyistä kehitystoimenpiteistä, koska ne nähdään usein puo-lueettomina ja neutraaleina toimijoina, mikä edistää verkos-tojen muodostumista.

Ruoka-alan tutkimus tulee toteuttaa paikallisesti, ja kehi-tysverkostoihin on tärkeää sisällyttää myös tutkimustaho-ja. Maaseutututkijoihin ja ruoka-alan tutkijoihin on luotava yhteyksiä ja ylläpidettävä niitä. Kehityshankkeen kokoamaa voimaa on hyödynnettävä, ja strategia-asiakirjaa on käytet-tävä antamassa suuntaa ja rakennetta.

6.4.2. Tuotekehitys

Kuluttajan kokemuksen ottaminen huomioon tuotekehityk-sessä hyödyttää tuottajia, jalostajia ja jakelijoita. Kurunmäen, Ikäheimon, Syväniemen ja Rönnin mukaan tuotekehitys ja tuotanto-osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä, koska maku on kuluttajan ensimmäinen kriteeri ruokaostoksilleen. Tuotteen täytyy olla ratkaisu kuluttajan ongelmaan. (Lähiruokayrittä-jän työkirja)

Jotta pystytään vastaamaan kuluttajien monitahoisiin tar-peisiin, tarvitaan monenlaisia arvoja täyttäviä tuotteita. Ku-luttaja haluaa sijoittaa paikallistaloutta hyödyttäviin tuot-teisiin, jotka ovat runsasravinteisia, terveellisiä, eettisiä sekä tuottajan että tuotantoeläinten näkökulmasta ja ekologisesti kestäviä. Kaikki nämä vaatimukset voidaan kuitenkin kiertää, jos tuottajan ja kuluttajan välille syntyy luottamus. (Salonen, Fredriksson, Järvinen, Korteniemi, Danielsson 2014)Luottamus on osa sosiaalista pääomaa, jolle yhteistyöver-


samarbetsnätverk och skapas genom personlig kontakt, po-sitiv upplevelse eller av ett gott rykte. Därför är värdskap och storytelling, alltså kundens upplevelse av produkten en vik-tig aspekt i marknadsföringen.

De snabbast växande organisationerna inom matbranschen är företagsamma, de följer marknaden aktivt och tar fram nya produkter. (Heimonen, Kotamäki 2014) Utvecklingen av intressanta produkter kräver passionerade matentusiaster och eldsjälar som kan omforma världstrender i österbottnisk tappning och bli trendbrytare som höjer profilen av Öster-bottnisk mat.

6.4.3. Kompetent arbetskraft

Arbetsgivarnas behov av kompetent och motiverad arbets-kraft kräver ytterligare satsning på branschens image, stärkt yrkesstolthet, tydliga värderingar som arbetstagaren kan identifiera sig med. Goda exempel bör lyftas fram, styrkan är i samarbetet mellan utbildningssektorn och näringslivet. Utvecklingsnätverken bör sammanföra utbildningssektorn med mataktörer inom näringslivet via olika tillställningar där gemensamma intressen behandlas.

6.5. UrsprungDet finns ingen orsak att skilja på små och stora aktörer inom matkedjan, det tar bara energi och ger utrymme för import konstateras i Lähiruokaselvitys (2012). Därmed är det inte intressant att diskutera matproducenternas olika utgångs-punkter utan se på de gemensamma möjligheterna i att lyfta fram matens ursprung. Målsättningen är att österbottnisk mat ska vara igenkänningsbart vilket förutsätter att matens ursprung märks tydligt på förpackningen eller i menyn.

Det finns en uppsjö av definitioner av mat med ursprung och utöver varierande användnings-område har de också varierade värdeladdning. I grova drag kan man beskriva det på två sätt:

1. Mat som är producerat, förädlat och konsume-rat inom ett visst geografiskt område. I Finland kallad närmat, Holländsk områdesprodukt (area product), Amerikanska lokal mat (local food).

2. Mat som är producerad på en specifik geogra-fisk plats, men som marknadsförs t.o.m. globalt. Platsen ger mate vissa särdrag p.g.a. naturförhål-landen, klimat, jordmån, historiska traditioner och kunskap att utnyttja historiska recept och metoder. I Frankrike använder man begreppet ”terroir” för att beskriva allt detta och begreppet har anammats globalt. (Hyvönen, 2008)

kostot perustuvat ja joka syntyy henkilökohtaisen kontak-tin, myönteisen kokemuksen tai hyvän maineen kautta. Sen vuoksi isännyys ja tarinointi, siis kuluttajan kokemus tuot-teesta, ovat tärkeä osa markkinointia.

Ruoka-alan nopeiten kasvavat yhteisöt ovat yritteliäitä, ne seuraavat markkinaa aktiivisesti ja kehittävät uusia tuotteita (Heimonen, Kotamäki 2014). Kiinnostavien tuotteiden kehit-tämiseen tarvitaan intohimoisia ruokaintoilijoita ja tulisie-luja, jotka voivat muokata maailman trendejä pohjalaiseen makuun sopiviksi ja niistä voi muodostua trendin murtajia, jotka nostavat pohjalaisen ruoan profiilia.

6.4.3. Osaava työvoima

Osaavan ja motivoituneen työvoiman tarve vaatii lisäpa-nostuksia alan imagoon, vahvaa ammattiylpeyttä ja selkeitä arvoja, joihin työntekijä voi samaistua. Hyviä esimerkkejä on nostettava esille; koulutussektorin ja elinkeinonelämän yhteistyö on vahvuutta. Kehitysverkostojen täytyy tuoda yhteen koulutussektori ja alan ruokatoimijat erilaisissa tilai-suuksissa, joissa käsitellään yhteisiä mielenkiinnon kohteita.

6.5. AlkuperäLähiruokaselvityksessä (2012) todetaan, että ei ole syytä läh-teä erottelemaan ruokaketjun pieniä ja isoja tekijöitä, sillä se vie vain energiaa ja antaa lisätilaa ulkomaisille tuotteille. Lisäksi ei ole mielenkiintoista keskustella ruokatuottajien eri lähtökohdista, vaan keskittyä yhteisiin mahdollisuuksiin ruoan alkuperän esille nostamisessa. Tavoitteena on, että pohjalainen ruoka on tunnistettavissa, mikä edellyttää ruoan alkuperän selkeää merkitsemistä pakkaukseen tai ruokalis-talle.

Ruoan alkuperälle on valtavasti määritelmiä, joilla on vaihtelevien käyttöalueidensa lisäksi myös vaihtelevia arvolatauksia. Ne voidaan jakaa karkeasti kahteen eri luokkaan:

1. Tietyllä maantieteellisellä alueella tuotettu, jalos-tettu ja kulutettu ruoka. Suomessa tätä kutsutaan lähiruoaksi, Hollannissa aluetuotteeksi (area pro-duct) ja Yhdysvalloissa paikallisruoaksi (local food).

2. Tietyllä maantieteellisellä alueella tuotettu mutta jopa globaalisti markkinoitu ruoka. Maantieteel-linen sijainti antaa ruoalle tietyt erityispiirteet esimerkiksi luonnonolojen, ilmaston, maaperän, historiallisten perinteiden sekä vanhojen resep-tien ja menetelmien hyödyntämisen vuoksi. Rans-kassa käytetään käsitettä ”terroir” kuvaamaan tätä kaikkea, ja käsite on nykyään globaalisti käytössä. (Hyvönen, 2008)


6.5.1. Identitet

Många av de som får sin inkomst från jordbruk ser sig som en blandning av bonde, producent och företagare, något som de fått i arv i flera generationer (Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi, Rönni 2012). Mataktörernas identitet är i central roll för värdskapet och storytellingen. Värdskapet bygger på den roll som värden tar på sig och hur han berättar om sig, sitt företag och sin produkt. Exempelvis i fall av direktförsälj-ning är värdskapet viktig, konsumenten förväntar sig ofta att höra berättelsen om produktens ursprung, produktionssätt och användningsområden. Då det gäller förädlade produkter ligger ansvaret om storytellingen ofta på förpackningen som borde kunna förmedla samma information till konsumenten.

”Ta avstamp i traditionen och kliv ett steg före andra” - Idéverkstaden

Som mataktör kan man särskilja sig från konkurrenterna ge-nom att bygga sin identitet på traditioner, historia och egna värderingar. Samarbetsnätverket har goda möjligheter att genom utvecklingshelheter coacha aktörerna till att stärka sin identitet som mataktör vilket kan öka aktörens välmåen-de men också stärka dennes uppskattning i matsystemet och påverka konkurrenskraften.

6.5.2. Ursprungsmärkning

I ”Lähiruokaselvitys”-undersökningen konstateras att det redan finns tillräckligt med ursprungsmärkningar på livs-medelsförpackningarna och att det vore mera motiverat att utnyttja redan existerande märkningar framom att utveckla nya symboler. (Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi, Rönni, 2012) Producentens eller förädlarens hemort kan med fördel anges på förpackningen.

Hyvönen konstaterar att matens ursprung inte har betydelse om lokala förankringen inte ger produkten särskilda egen-skaper eller om avståndet mellan producenten och konsu-menten är långt. Konsumenten uppfattar maten som lokal om produkten är färsk och förädlingen har skett i en liten en-het, sådan mat känner man en närhet till och mera pålitlig är industriell mat vars ursprung är okänd. (Hyvönen, 2008)

6.5.1. Identiteetti

Monet maataloudesta elantonsa saavat mieltävät itsensä maanviljelijän, tuottajan ja yrittäjän sekoitukseksi – ammat-tina jonka he ovat saaneet perintönä useiden sukupolvien takaa (Kurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi ja Rönni, 2012). Ruo-katoimijoiden identiteetti on keskeinen isännyydelle ja tari-noinnille. Isännyys perustuu isännän omaksumaan rooliin, miten hän kertoo itsestään, yrityksestään ja tuotteestaan. Isännyys on tärkeää esimerkiksi suoramyynnissä, usein ku-luttaja odottaa kuulevansa tuotteen alkuperästä, tuotantota-vasta ja käyttöalueista. Jalosteissa tarinoinnin, storytellingin, vastuu jää usein pakkauksen tehtäväksi; sen pitäisi pystyä välittämään samat tiedot kuluttajalle.

”Ponnista perinteestä mutta ole askel edellä muita” – Ideapaja

Ruokatoimijana voi erottautua kilpailijoista perustamalla identiteettinsä perinteille, historialle ja omille arvoille. Yh-teistyöverkostolla on hyvät mahdollisuudet valmentaa ke-hityskokonaisuuksien avulla toimijoita vahvistamaan ruoka-toimijan identiteettiään, mikä voi lisätä toimijan hyvinvointia mutta myös vahvistaa hänen arvostustaan ruokajärjestel-mässä ja vaikuttaa kilpailukykyyn.

6.5.2. Alkuperämerkintä

Lähiruokaselvityksessä todetaan, että elintarvikepakkauk-sissa on jo riittävästi alkuperämerkintöjä ja että olisi perus-tellumpaa hyödyntää jo olemassa olevia merkintöjä uusien symbolien kehittämisen sijaan (Kurunmäki, Ikäheimo, Syvä-niemi ja Rönni, 2012). Tuottajan tai jalostajan kotipaikkakun-nan maininta pakkauksessa on pelkästään eduksi.

Hyvönen toteaa, ettei ruoan alkuperällä ole kuitenkaan mer-kitystä, jos paikallisuus ei anna tuotteelle jotain erityistä omi-naisuutta tai jos tuottajan ja kuluttajan välinen etäisyys on liian pitkä. Kuluttaja kokee ruoan paikalliseksi, jos tuote on tuore ja jalostus on tapahtunut pienessä yksikössä. Sellaiseen ruokaan tuntee läheisyyttä ja enemmän luottamusta verrat-tuna teolliseen ruokaan, jonka alkuperä ei ole tiedossa. (Hy-vönen, 2008)

29Matriket Österbotten - Livsmedelsstrategi • Ruokamaa Pohjanmaa - Elintarvikestrategia 29Matriket Österbotten - Livsmedelsstrategi • Ruokamaa Pohjanmaa - Elintarvikestrategia

Det finns olika alternativ på väl-etablerade ursprungsbemärk-ningar på nationell och EU nivå. Certifikaten fungerar väl för att kommunicera produktens ursprung till konsumenten.

Rent inhemskt- Puhtaasti kotimaista kvalitetsmärket administreras av Inhem-ska Trädgårdsprodukter r.f. Finska företag som odlar och eller förpackar inhemska vegetabilier kan beviljas rätt att använda märket. Kvalitetsmärket innefattar krav på odlingen, skörden och försäljningen, energianvändning och miljökonsekvenser samt utveckling och ansvarsfull affärsid-kande. (Kotimaiset kasvikset)

Maakuntien parhaat- Bäst i landskapet är en kvalitetsmärkning som ProAgria utser till småföretag inom livsmedel, konst- och hantverk eller landsbygdstu-rism och –servicebranschen. Huvudråva-ran ska vara 100 % inhemsk och mervärde ger produktens berättelse, storytelling. (Maakuntien parhaat)

Hyvää Suomesta- Gott från Finland är ett ursprungsmärke för finska för-packade livsmedel. Märket administreras av Föreningen Matinformation r.f. som de företag som använder märket är med-lemmar i. Produkter med minst 75-100 % av inhemska råvaror fyller kraven för märkningen. (Hyvää Suomesta)

EU:s system för namnskydd innefattar tre skydd för livsmedel och jordbruks-produkter, skyddad ursprungsbeteck-ning (SUB), skyddad geografisk beteck-ning (SGB) och garanterad traditionell specialitet (GTS). Skydden innebär ett garanti på att produktens ursprung, råvaror och tillverkningsmetod är känd. (Viljanen, EVIRA)

SUB, exempel från Finland: ”Lapin Puikula skall vara producerad och förpackad i Lappland. Potatis med enbart beteck-ningen Puikula kan däremot produceras och förpackas också på annat håll än i Lappland”. (EVIRA)

SGB, Kainuun rönttönen som är en tradi-tionell pirog från Kajanaland har skyddet av garanterad traditionell specialitet.

GTS, exempelvis sahti, karelsk pirog och kalakukko är skyddade av geografiska betekningen.

Suomen ja EU:n tasolla on usei-ta vaihtoehtoisia vakiintuneita alkuperämerkintöjä. Sertifi-kaatit viestivät hyvin tuotteen alkuperää kuluttajalle.

Puhtaasti kotimaista – Rent inhemskt –laatumerkkiä hallinnoi Kotimaiset Kasvikset ry. Merkin käyttöoikeus voidaan myöntää suomalaisille yrityksille, jotka kasvattavat tai pakkaavat kotimaisia kas-viksia. Laatumerkintä sisältää vaatimuksia viljelylle, sadonkorjuulle ja myynnille, energiankäytölle ja ympäristövaikutuksille sekä kehittämiselle ja vastuulliselle liike-toiminnalle. (Kotimaiset Kasvikset)

Maakuntien parhaat − Bäst i landskapet on laatumerkintä, jonka ProAgria myöntää elintarvikealan, taiteen- ja käsityön tai maaseutumatkailun ja -palvelualan pienyrityksille. Pääraaka-aineen tulee olla sataprosenttisesti kotimainen. Tuotteen tarinankerronta antaa lisäarvoa. (Maakun-tien parhaat)

Hyvää Suomesta − Gott från Finland on alkuperämerkki suomalaisille paka-tuille elintarvikkeille. Ruokatieto Yhdistys ry vastaa merkistä ja merkkiä käyttävät yritykset ovat yhdistyksen jäseniä. Täyt-tääkseen merkin vaatimukset tuotteessa on oltava vähintään 75–100 prosenttia ko-timaisia raaka-aineita. (Hyvää Suomesta)

EU:n nimisuojajärjestelmä koostuu kolmesta elintarvike- ja maataloustuot-teiden suojasta: suojattu alkuperäni-mitys (SAN), suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) ja aito perinteinen tuote (APT). Nimisuojalla taataan, että tuot-teen alkuperä, raaka-aineet ja valmis-tusmenetelmä ovat tiedossa. (Viljanen, EVIRA)

SAN: esimerkki Suomesta: ”Lapin Puikula -perunan tulee olla tuotettu ja pakattu Lapissa. Sen sijaan pelkällä puikula-nimi-tyksellä perunaa voidaan tuottaa ja pakata myös muualla kuin Lapissa”. (EVIRA)

SMM: Kainuun rönttönen − perinteinen kainuulainen piirakka − on maantieteelli-sesti suojattu perinteisenä erikoisuutena.

APT: esimerkiksi sahti, karjalanpiirakka ja kalakukko ovat saaneet maantieteellisen APT-suojauksen.


6.6 Indikatorer och uppföljning av utvecklingsarbetetStrategins och utvecklingsarbetets inverkan på de öster-bottniska matsystemen bör utvärderas systematiskt som en del av utvecklingsnätverkens reguljära uppföljning och som uppdatering av strategin. Antalet företag, föreningar och organisationer samt sysselsättning inom matbranschen kan fungera som indikatorer på utveckling. Antalet innovationer, nya matprodukter, samarbetsformer och försäljningskanaler är uttryck för kreativitet inom branschen vilket kan härledas till starkare nätverk och informationsförsörjning. Framtids-tron och mataktörernas känsla av egenmakt kan också stu-deras för att följa upp utvecklingsarbetets inverkan på väl-mående.

7. Försöksförslag –Thinking by doing!Från stora helheter kan man plocka mindre försöksenheter och i de små försöken kan man hitta nya strategiska riktlinjer. (Tuulenmäki, 2014) Följande försöksförslag är inte i någon särskild ordning, idéerna till förslag har uppkommit under strategiarbetets gång. Alla mataktörer har möjlighet att ta till sig av dessa försöksförslag och utnyttja detta avsnitt som en idébank eller inspiration till egna utvecklingsåtgärder.

”Försök förbrukar inte resurser - de genererar resurser!” (Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti)

7.1. Nya möjligheterNaturprodukter så som bär, svamp, örter och vilt vars terroir betonas och som paketeras som en unik produkt och mark-nadsförs till rätt kundgrupp.

6.6. Kehitystyön indikaattorit ja seurantaStrategian ja kehitystyön vaikutusta pohjalaisiin ruokajärjes-telmiin on arvioitava järjestelmällisesti osana kehitysverkos-tojen säännöllistä seurantaa ja strategian päivittämistä. Yri-tysten, yhdistysten ja järjestöjen lukumäärä sekä ruoka-alan työllisyys voivat toimia kehityksen indikaattoreina. Inno-vaatioiden, uusien ruokatuotteiden, yhteistyömuotojen ja myyntikanavien lukumäärä kuvaa alan luovuutta, mikä voi-daan katsoa johtuvan vahvemmista verkostoista ja tiedon-saannista. Tulevaisuudenuskoa ja ruokatoimijoiden omaa toimintakykyä voidaan myös tutkia seuraamalla kehitystyön vaikutusta hyvinvointiin.

7. Kokeiluehdotukset – Thinking by doing!Suurista kokonaisuuksista voi poimia pienempiä kokeiluyksi-köitä, ja pienissä kokeiluissa voi löytää uusia strategisia suun-taviivoja (Tuulenmäki, 2014). Seuraavat kokeiluehdotukset eivät ole erityisessä järjestyksessä, ehdotusten ideat ovat syntyneet strategiatyön kuluessa. Kaikki ruokatoimijat saa-vat käyttää näitä kokeiluehdotuksia ja hyödyntää tätä lukua ideapankkina tai inspiraationa omiin kehitystoimiin.

”Kokeilut eivät kuluta resursseja – ne luovat lisää resursseja!” (Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti)

7.1. Uusia mahdollisuuksiaLuonnontuotteet, esim. marjat, sienet, yrtit ja riista, joiden terroiria korostetaan ja jotka paketoidaan ainutlaatuiseksi tuotteeksi ja myydään oikealle asiakasryhmälle.

Verkkokauppa ja näkyvyys uudessa myyntikanavassa, ver-kossa.


Webbhandel och synlighet på webben som ny försäljnings-kanal.

Genom att svara på konsumenternas mångfacetterade vär-deringar kan exempelvis GMO-fria produkter, ekologiska, etiska och säsongsbetonade råvaror vara intressanta.

Skapande och paketering av lokala matrutter och matvägar som är synliga, tillgängliga och bokningsbara för matturister och andra besökare.

Skolmatsreform, en strategi för matens plats i våra grundsko-lor. Mat med ursprung och matkultur som en del av skolelev-ernas vardag.

Den offentliga måltiden serveras åt en stor mängd konsu-menter, genom partnerskap kan aktörer erbjuda sina pro-dukter till upphandling. Lyft fram den offentliga måltidens betydelse för invånarna i Österbotten. Hälsosam mat med ursprung och matkultur som en del av invånarnas vardag.

7.2. SynlighetMärkning av Österbottnisk mat i affären på kvittot eller märk-ning på prislappen och i restaurangens meny.

Utveckling av en applikation för smarttelefoner och surfplat-tor som visar vilka gårdsbutiker som är öppna och vad de er-bjuder. Exempel: Öppet Skåne Se vad som är öppet just nu! (https://sv-se.facebook.com/oppetskane)

Smakprover i affärer ger konsumenter en direktkontakt till produkten och dess användningsmöjligheter.

Temakampanjer om att äta Österbottniskt, genom försök kan man undersöka hur bred produktionen är, vilka produkter konsumenterna hittar.

GMO-vapaat tuotteet, luonnonmukaiset, eettiset ja seson-kipainotteiset raaka-aineet voivat olla mielenkiintoisia vaih-toehtoja tyydyttämään kuluttajien monitahoisia arvoja.

Paikallisten ruokareittien ja –teiden luominen ja paketointi siten, että ne ovat ruokaturistien ja muiden matkailijoiden nähtävillä, saavutettavissa ja varattavissa.

Kouluruokauudistus, strategia ruoan paikasta peruskouluis-samme. Ruoan alkuperä ja ruokakulttuuri osana koululaisten arkea.

Julkinen ateria tarjotaan suurelle määrälle kuluttajia, toimijat voivat kumppanuuden avulla tarjota tuotteitaan hankinta-menettelyyn.

Nostetaan esiin julkisen aterian merkitystä Pohjanmaan asukkaille. Terveellinen ruoka, sen alkuperä ja ruokakulttuuri osana asukkaiden arkea.

7.2. NäkyvyysPohjalaisen ruoan merkintä kaupan kuitissa tai hintalapussa tai ravintolan ruokalistalla.

Senkaltaisten älypuhelin- tai tablettisovellusten kehittämi-nen, jotka näyttävät auki olevat tilakaupat ja niiden tarjon-nan. Esimerkkejä: Öppet Skåne, etsi juuri nyt avoinna olevat myyntipisteet! (https://sv-se.facebook.com/oppetskane)

Kauppojen maistiaiset tarjoavat kuluttajille suoran yhteyden tuotteeseen ja sen käyttömahdollisuuksiin.

Teemakampanjat pohjalaisen ruoan syömisestä: kokeilujen kautta voidaan tutkia tuotannon laajuutta ja tuotteiden löy-dettävyyttä.


8. Medverkande aktörer

• VASEK• Concordia• Kristinestads Näringslivscentral• Yrkesakademin i Österbotten• Österbotten Svenska Producenförbund r.f.• Foodia- det österbottniska livsmedelsklustret• Österbottens förbund• Österbottens fiskarförbund• Slow food ostrobothnia r.f.• Finlands svenska Marthaförbund r.f.• Optima• Lokalt center för mathantverk• Stiftelsen Juthbacka• Björns matstudio Ab• MTT• Pedersöre kommun• Freja Gård• Ylikallion tila• Fresh Servant• Laihian Mallas• Riitan Herkku• Närpes Grönsaker • m.fl.

8. Osallistujat

• VASEK• Concordia• Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus• Yrkesakademin i Österbotten• Österbottens Svenska Producenförbund r.f.• Foodia – det österbottniska livsmedelsklustret• Pohjanmaan liitto• Österbottens Fiskarförbund• Slow food ostrobothnia r.f.• Finlands svenska Marthaförbund r.f.• Optima• Lokalt center för mathantverk• Stiftelsen Juthbacka• Björns matstudio Ab• MTT• Pedersören kunta• Freja Gård• Ylikallion tila• Fresh Servant• Laihian Mallas• Riitan Herkku• Närpiön Vihannes• ym.


9. Källor - LähteetAmmattikalastus merellä 2013 - Yrkesfisket i havet 2013, Suomen virallinen tilasto, Maa- metsä- ja kalatalous. http://www.rktl.fiEkoNu, http://www.ekonu.fi/reko/ 10.10.2014Erkko 2014. Trendit muovaavat ruokaympyrää. Kauppalehti Optio nro 13.Evira livsmedelssäkerhetsverket, http://www.evira.fi/portal/se/livsmedel/tillverkning+och+forsaljning/paskrifter+pa+forpackningar/eu+s+system+for+namnskyddHeimonen, Kotamäki 2014. Mitä elintarvikeala on syönyt? Toimialatutkimus elintarvikealasta. Vaasan Yliopisto.Hyvää Suomesta, www.hyvaasuomesta.fi 9.9.2014Hyvönen 2008. Näkökulmia paikallisen ruoan määrittelyyn. Maaseudun Uusi Aika, maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakausilehti, 3.Idéverkstaden MatriketsRia - seminariet i Nykarleby 26.5.2014.Isenhour 2010. On conflicted Swedish consumers, the effort to stop shopping and neoliberal environmental governance. Journal of Consumer Behaviour 9.Kotimaiset kasvikset r.y. http://www.kasvikset.fiKurunmäki, Ikäheimo, Syväniemi, Rönni 2012. Lähiruokasel-vitys –ehdotus lähiruokaohjelman pohjaksi 2012-2015. Maa ja metsätalousminieteriön julkaisu.Landsbygdsprorammet, https://www.maaseutu.fi/sv/lands-bygdsprogrammet Lähiruokayrittäjän työkirja, Uuden liiketoiminnan kehittämi-nen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.Naturligtvis närmat! Regeringens program för närmat och målen för utveckling av närmatssektorn till 2020 2013. Jord- och skogsbruksministeriet. Ny Nordisk Mat, http://www.nynordiskmad.org/Maakuntien Parhaat, www.maakuntienparhaat.fi/myontami-nen 9.9.2014Morgondagens mat. Förslag till nationell livsmedelsstrategi 2010. Ledningsgruppen för beredning av livsmedelsstrate-gin.Salomaa 2014. Lähiruokaa Kyrönmaalta, maalaismakuja ruo-kapöytään –yhteenveto kartoituksista 2012-2013, vähittä-iskauppa, kuluttajat. Vaasan ammattikorkeakoulu. Salonen, Fredriksson, Järvinen, Korteniemi, Danielsson 2014. Sustainable Consumption in Finland- The Phenomenon,

Consumer Profiles, and Future Scenarios. International Jour-nal of Marketing Studies.Smaka på Skåne, http://www.smakapaskane.se/Storcz 2014. Foodrealm Ostrobothnia. Developing regional gastronomy. Centria university of applied sciences. TIKE 2014. Käytössä oleva maatalousmaa kunnittain vuonna 2013, tilalukumäärä Maatalous- ja puutarhayrityksiä http://www.mmmtike.fi/TIKE 2014. Tilojen lukumäärä kunnittain 2013 http://www.mmmtike.fi/Tilastokeskus, Toimipaikat maakunnittain ja toimialoittain vuonna 2007-2012 (TOL2008).Toimialaonline, Statistik över arbetsställen efter landskap 2006-2011.Toimialaonline, Toimipaikkatilastot kunnittain vuosina 2006-2012.Tuulenmäki, Maailma muuttuu, pysymmekö mukana?- se-minaari 2014.Valkeapää, Kasslin, 2014. Lähiruoka arkipäivän valinnaksi – LÄHIVALINTA hanke. Helsingin Yliopisto Ruralia-Instituutti. Valtari 2014. Elintarvikealan yritystilastointi 2014. Ruoka-Suomi-tiedotuslehti 3.Viitaharju, Määttä, Hakala, Törmä 2014. Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Raportteja 118. Helsingin yliopisto Ruralia-instituuttiViljanen. 2014. Nimisuojalla lisäarvoa tuotteillesi. Ruoka-Suomi-tiedotuslehti nro 1.Österbottens fiskarförbund, Guy SvanbäckÖsterbotten i siffror, http://www.osterbotten.fi/medialibra-ry/data/Vakil2007-2013-%7Bcrgls-omwrj-n2uhq%7D.pdf Österbotten förbund http://www.obotnia.fi/


10. Bilagor - Litteet

Bilaga 1. Antal företag/gårdar enligt produktionsinriktning per kommun år 2013.Liite 1. Yritysten/tilojen lukumäärä tuotantosuunnittain ja kunnittain vuonna 2013.

Bilaga 2. Kustfiskets fångst och intäkter i Österbotten 2013.Liite 2. Rannikkokalastuksen saaliit ja tuotot Pohjanmaalla vuonna 2013.


Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy

www.dynamohouse .fi

Documents

Matriket · lokala mattraditionerna till kommande ge-nerationer. Låt oss uppmärksamma hållbar utveckling i hela matkedjan, från jord till bord. Närmat betyder sysselsättning