maalämpöpumppu

Ostajan opas

Hei,

Tämän oppaan avulla nykyisen lämmitysjärjestelmän uusimista suunnitteleva remontoija

tai uutta kotia rakentamaan aloittava uudisrakentaja saa tärkeää ja hyödyllistä tietoa

maalämmöstä. Oppaassa kerrotaan hieman maalämmön historiasta, kehittymisestä ja

toimintaperiaatteesta, sekä maalämmön hankkimisen kannalta tärkeimmistä asioista.

Näiden asioiden huomioimisella osaat toteuttaa varsin merkittävän investoinnin

parhaimmalla mahdollisella tavalla. Luettuasi oppaan tiedät oleellisen maalämmön

eri tekniikoista, järjestelmän suunnittelun ja oikean mitoituksen merkityksestä sekä

myös muista tärkeistä seikoista jotka vaikuttavat lopputulokseen maalämpöprojektin

toteuttamisessa. Oppaassa on lisäksi kerrottu kolme esimerkkiä ”oikeasta elämästä”, jotka

kuvaavat vanhan lämmitysjärjestelmän saneerauksesta saatuja hyötyjä sekä omakotitalon

rakentamisen yhteydessä asennetusta maalämpöratkaisusta. Luettuasi tämän oppaan,

ymmärrät varmasti paremmin sen, miksi vuosikymmeniä eteenpäin vaikuttava investointi on

järkevää toteuttaa mahdollisimman ammattitaitoisten ja luotettavien kumppanien kanssa.

Toivotamme sinulle koko LämpöYkkönen Oy:n henkilökunnan puolesta mielenkiintoisia

lukuhetkiä kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen maalämpöratkaisuun

tutustumisessa!

Millainen on maalämmön historia?

Lämpöpumpun periaate on hyvin vanha keksintö ja sitä on käytetty jo kauan maailmalla

viilennykseen. Tunnetuin lämpöpumpun periaate on jääkaapin toiminta. Lämpöpumppua

on käytetty lämmitykseen vasta viime vuosikymmenien aikana. Suomessa lämpöpumput

yleistyivät pientalojen lämmitysjärjestelmänä 1970 -1980 lukujen energiakriisin seurauksena.

Vuosikymmenien aikana maalämpötekniikka on kehittynyt erittäin paljon ja kehityksen

myötä maalämmöstä on tullut yksi kustannustehokkaimmista ja ekologisimmista

lämmitysmuodoista.

Kuva 1: Maalämmön historia

Mistä maalämpö on peräisin ja paljonko sitä maaperässä on?

Maalämpöä on ollut niin kauan, kun aurinko on paistanut ja varastoinut lämpöä luonnon

omiin lämmönvaraajiin eli maaperään, kallioon ja vesistöihin. Maalämpöjärjestelmässä

hyödynnytetään kustannustehokkaasti ja ekologisesti maaperään tai veteen varastoitunutta

lämpöenergiaa. Auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu Suomessa noin 15 metrin

syvyyteen. Useimmiten lämmöntuottajana Suomessakin käytetyistä porakaivoista saatava

lämpö on alkuperältään pääosin kallioperän itsensä tuottamaa lämpöenergiaa. Suomen

oloissa maaperän laadusta riippuen geoterminen lämpö tuottaa 6 - 10 asteen lämpötilan jo

noin 200 metrin syvyydessä.

Kuva 2: Lämmön lähteet; aurinko ja geotherminen

Ilma talvella-20°C

Maakerros+4°C

200 m maan alla+10°C

Keruuputket

Pohjavesi

Peruskallio (10 m)

Kuva 3: Vesi, maa, kallio – maalämmön lähteet

Kuva 4: Maapiiri, lämpöpumppu, varaaja, vesikiertoinen lämmitys

Vesi Kallio

Maa

1 32

Miten maalämpö tuottaa lämpöä?

Maalämmön idea on lämmön talteenotossa. Maalämpöpumpun toimintaperiaate on

jääkaapeista tuttu, kylmän asemasta laite pumppaa lämpöä. Maalämpöjärjestelmä

koostuu lämmönkeruupiiristä sekä lämmön tuottamisesta ja siirtämisestä huolehtivasta

lämpöpumpusta ja lämpövaraajasta. Lämpö kerätään maasta putkiston avulla. Putkisto

voidaan sijoittaa maahan joko kaivamalla horisontaalisesti maaperään tai poraamalla kaivo

kallioon. Putkisto voidaan asentaa myös tontin lähellä sijaitsevaan vesistöön.

Putkistossa lämpöä keräävänä nesteenä käytetään bioetanolin ja veden seosta.

Lämpökaivon etuja vaakapiireihin verrattuna ovat lähes kaksinkertainen energiansaanti

putkimetriä kohti ja vähäinen tarvittava pinta-ala, routimattomuus ja järjestelmän helppo

ilmaus. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu lämpöenergia siirretään

lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Lämpöpumppu lämmittää perinteisesti

lämpövaraajaa, josta lämpö jaetaan tarvittavaan tarkoitukseen joko käyttöveden tai talon

lämmitykseen, tai kumpaankin yhtä aikaa. Vaihtoventtiilitekniikkaa käytettäessä lämpö

voidaan siirtää myös suoraan lämmönjakoverkkoon ja järjestelmä toimii ilman varaajaa.

Millaisiin kohteisiin maalämmitys sopii parhaiten?

Maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen

lämmitysvaihtoehto.

Vanha lämmitysjärjestelmä, esimerkiksi öljy, sähkövaraaja ja puukattila ovat yleensä

vaihdettavissa maalämpöjärjestelmään. Investointikustannus riippuu olemassa olevan

järjestelmän toiminnasta, keruupiirin asennuspaikasta ja rakennuksen energiantarpeen

määrästä. Vanha lämmitysjärjestelmä voidaan jättää myös lisä- tai varajärjestelmäksi

maalämpöjärjestelmän rinnalle.

Nykyaikainen maalämmitysjärjestelmä on erittäin suosittu lämmitysmuoto edullisen käytön

sekä huolettomuuden vuoksi. Lisäksi kompaktin kokoinen laitteisto ei tarvitse paljon tilaa.

Näin uudisrakentamisessa säästetään arvokkaita rakennusneliöitä muuhun käyttöön.

Järjestelmä on sitä kannattavampi mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat.

Maalämpö on erittäin suosittu lämmitysjärjestelmä pientaloissa, mutta sitä käytetään

nykyisin suuressa määrin myös kerros- ja rivitaloissa sekä liike- ja toimistorakennusten

lämmitysjärjestelmänä.

Millaisia kustannussäästöjä maalämpöratkaisuilla on saavutettu?

Maalämpötekniikan kehittymisen myötä vanhan lämmitysjärjestelmän muuttaminen

maalämmitykseksi sekä uudisrakennuksiin asennettavien maalämpöjärjestelmien

takaisinmaksuaika on lyhentynyt huomattavasti aikaisemmasta. Oikein mitoitetulla

maalämpöjärjestelmällä voidaan saavuttaa noin 70 % kustannussäästöt energian

kulutuksessa. Seuraavat esimerkit ovat todellisista kohteista laskettuja.

Esimerkki 1:

Sähkölämmityksestä maalämpöön

Omakotitalossa on asuinpinta-alaa noin 260 neliötä ja aikaisemmin talossa oli sähköllä

lämmitetty massavaraaja sekä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Vuosittainen

lämmitysenergiankulutus oli noin 32 000 Kwh ja lämmitysenergiakustannus yhteensä noin

3840 € vuodessa.

Massavaraajan rinnalle asennettiin 100 litran käyttövesivaraaja sekä lämpöpumppu ja

lämpökaivona on 240 metrin porakaivo.

Avaimet käteen maalämpöurakan sisältö:

• Kohteen tarpeen mukainen kartoitus, mitoitus ja suunnittelu • Porakaivon tekeminen ja putkiston asennus • Maalämpöpumpun asennus sekä kytkentä • Käyttövesivaraajan asennus ja kytkentä massavaraajan rinnalle • Maalämpöpumpun ja varaajien säätäminen sekä käyttöohjeistus

Järjestelmän kokonaishinta = 20 108 €

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen

Arvonlisäverollinen työnosuus urakasta oli 9 300 €. Kotitalousvähennykseksi (45 %

Arvonverollisesta työnosuudesta) muodostui kahden henkilön taloudessa 4 185 €, josta

vähennetään henkilökohtaiset omavastuut 100 €/henkilö. Kotitalousvähennys kahden

hengen taloudessa oli yhteensä 3 985 €. Huomioi, että vuoden 2014 kotitalousvähennyksen

enimmäismäärä kahden henkilön taloudessa on 4 800 €.

Kokonaisurakan nettokustannus: 16 123 €

• Energiankulutus: Uudella maalämpöjärjestelmällä sähköä kuluu 11 400 Kwh. Sähkön kWh hinta on 0,12 € ja sähkökustannus vuodessa on yhteensä 1 368 €.

• Vuosittainen kustannussäästö: 3 840 € - 1 368 € = 2 472 € ja sähköä kuluu n. 65 % aiempaa vähemmän.

• Investoinnin takaisinmaksuaika: Takaisinmaksuaika maalämpöjärjestelmällä on n.6,5 vuotta (16 123 €/2 472 €).

Esimerkki 2:

Öljylämmityksestä maalämpöön

Omakotitalossa oli aikaisemmin öljylämmitys ja lämmitysöljyn kulutus n. 2800 litraa

vuodessa. Vuosittainen lämmitysöljyn kulutus oli noin 2800 litraa, mikä on 1,05 €/

litrahinnalla laskettuna 2 940 € vuodessa.

Öljylämmitysjärjestelmä purettiin kokonaan pois ja tilalle asennettiin maalämpöjärjestelmä

integroidulla käyttövesivaraajalla. Lämmityspuolelle asennettiin 100 litran puskurivaraaja

tasaamaan lämmönjakoverkoston lämpötilaa. Energianlähteenä toimii 160 metriä syvä

porakaivo.

Avaimet käteen maalämpöurakan sisältö:

• Kohteen tarpeen mukainen kartoitus, mitoitus ja suunnittelu • Vanhan järjestelmän purkutyö ja kierrätys • Porakaivon tekeminen ja putkiston asennus • Maalämpöpumpun asennus sekä kytkentä • Maalämpöpumpun ja varaajien säätäminen sekä käyttöohjeistus

Järjestelmän kokonaishinta = 19 000 €

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen

Arvonlisäverollinen työnosuus urakasta oli 8 800 €. Kotitalousvähennykseksi (45 %

Arvonverollisesta työnosuudesta) muodostui kahden henkilön taloudessa 3 960 €, josta

vähennetään henkilökohtaiset omavastuut 100 €/henkilö. Kotitalousvähennys kahden

hengen taloudessa oli yhteensä 3 760 €. Huomioi, että vuoden 2014 kotitalousvähennyksen

enimmäismäärä kahden henkilön taloudessa on 4 800 €.

Kokonaisurakan nettokustannus: 15 240 €

• Energiankulutus: Uudella maalämpöjärjestelmällä sähköä kuluu 6400 Kwh. Sähkön kWh hinta on 0,12 € ja sähkökustannus vuodessa on yhteensä 768 €. Vanhalla öljylämmitysjärjestelmällä lämmitysöljyä kului 2800 litraa vuodessa. Öljyn hinnan ollessa 1,05 €/litra, oli öljylämmityksen vuosikustannukset 2 940€.

• Vuosittainen kustannussäästö: 2 940 € - 768 € = 2 172 € ja sähköä kuluu n. 70 % aiempaa vähemmän.

• Investoinnin takaisinmaksuaika: Takaisinmaksuaika maalämpöjärjestelmällä on n.7 vuotta (15 240 €/2 172 €).

Esimerkki 3:

Maalämpö uudisrakennukseen

4 henkinen perhe rakensi uuteen omakotitaloonsa asuinpinta-alaa noin 160 neliötä. Taloon

asennettiin maalämpöjärjestelmä integroidulla käyttövesivaraajalla. Energianlähteenä toimii

160 metriä syvä porakaivo.

Avaimet käteen maalämpöurakan sisältö:

• Kohteen tarpeen mukainen kartoitus, mitoitus ja suunnittelu • Porakaivon tekeminen ja putkiston asennus • Maalämpöpumpun asennus sekä kytkentä • Maalämpöpumpun ja varaajien säätäminen sekä käyttöohjeistus

Järjestelmän kokonaishinta = 15 500 €

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen

Uudisrakentamisessa kotitalousvähennys ei ole hyödynnettävissä.

Kokonaisurakan nettokustannus: 15 500 €

• Energiankulutus: Maalämpöjärjestelmällä toteutettuna sähköä kuluu n. 4500 Kwh. Sähkön kWh hinta on 0,12 € ja sähkökustannus vuodessa on yhteensä 540 €.

Suorasähkölämmityksellä toteutettuna laskennallinen lämmitysenergiankulutus olisi ollut n. 18 800 Kwh vuodessa. Sähkökustannus vuodessa olisi ollut 2 256 €. Suorasähkölämmityksen perustamiskulut olisi ollut n. 4 500 €.

• Vuosittainen kustannussäästö: 2 256 € - 540 € = 1 716 € ja sähköä kuluu 74 % vähemmän.

• Investoinnin takaisinmaksuaika: Takaisinmaksuaika maalämpöjärjestelmällä suorasähkölämmitykseen verrattuna on n.6,5 vuotta ((15 500 €-4500 €)/1 716 €).

Miten eri maalämpötekniikat eroavat ja mitkä vaikuttavat oikean tekniikan valintaan?

Toiminnallisesti pumput jaetaan kahteen pääryhmään

• Vaihtelevalauhdutteinen • Lämmittää tarpeen mukaan joko rakennusta tai käyttövettä • Varaajassa olevaan käyttöveteen lämmönsiirto tapahtuu tyypillisesti ns. latauskierukan avulla • Toiminta yleisesti vaihtoventtiilitekniikkaan perustuva • Kiinteälauhdutteinen • Lataa ja tuottaa lämpöä varaajaan jossa käyttövesi tyypillisesti lämmitetään kierukassa • Rakennukseen siirrettävä lämpö tuotetaan samaan varaajaan ja sekoitetaan lämmönjakoverkolle sopivaksi • Toimintaan liittyy monesti myös ns. tulistustekniikka

Valintaan vaikuttavia kohdekohtaisia tarpeita

• Uudiskohde • Saneerauskohde • Kokonaan uusi järjestelmä • Osittain uusi järjestelmä (esim. vanha ns. massavaraaja toimintakuntoinen ja halutaan säilyttää) • Rinnalle kytkettävät lisä ja/tai varajärjestelmät (esim. vanha öljy, sähkö tai puukattila) • Käyttöveden tarpeet

Mitoitukseen vaikuttavia asioita

• Rakennuksen huipputehontarve (kW, kovimmilla pakkasilla) • Käyttövedentarve • Vuotuinen energiankulutus (kWh)

Mitoitustavoista

• Osatehomitoitus • Lämpöpumppu ja kaivo mitoitetaan kattamaan 70–80% rakennuksen huipputehontarpeesta • Vuotuinen energianpeittoaste on tällöin 95–99% • Lisäenergiaa (esim. sähkövastus) käytetään vain tarvittaessa ja hetkellisesti lämpöpumpun apuna kovimmilla pakkasilla • Täystehomitoitus • Lämpöpumppu ja kaivo mitoitetaan kattamaan 100 % rakennuksen huipputehontarpeesta • Vuotuinen energianpeittoaste on tällöin 100 %

Lisäenergiaa ei tarvita

Miten maalämpöjärjestelmän kartoitus, mitoitus, suunnittelu toteutetaan?

Mitkä tekijät on huomioitava asennusprojektissa? Mikä vaikuttaa maalämpöjärjestelmän

hyödyntämiseen kustannustehokkaimmalla tavalla vuosikymmenten aikana?

Maalämpöasennuksen toteuttamiseksi vaaditaan paljon erilaista erityisosaamista. Sitä

toteuttamaan lähtiessä on monia asioita jotka kannattaa selvittää huolellisesti. Seuraavassa

tärkeitä asioita joilla on merkitystä projektin lopputuloksen.

Kuva 6: Prosessikuvaus

Kartoitus, mitoitus ja suunnittelu

Kohteen perustietojen kartoitus

• Kohteen pinta-ala ja tilavuus sekä rakennusvuosi • Nykyinen lämmitysjärjestelmä ja lämmönjakoverkon vaatimat maksimilämpötilat • Järjestelmän jäljellä oleva käyttöikä • Nykyisten kulutustietojen kartoitus, kulutustottumukset ja lämpimän käyttöveden tarve • Kartoitetaan mahdolliset kulutusta tilapäisesti suurentavat tarpeet, esim. amme • Oikea ja todellinen kulutustieto on mitoituksen perusta!

Lämmönkeruujärjestelmän kartoitus tontilla

• Lämpökaivon tai keruuputkiston sijoituspaikan kartoitus • Etäisyydet tontin rajoihin, vesikaivoihin, imeytyskenttiin, pienpuhdistamoihin ja muihin huomioitaviin seikkoihin • Porauskaluston vaatiman tilan ja reittien kartoitus, istutukset, puusto, pihakivetykset • Porauksen yhteydessä tulevan veden johtaminen ja imeytys

Rakennuksen sisätilojen kartoitus lämpöpumpun ja varaajan asentamiseksi

• Laitteiston vaatima tila • Laitteiston siirtämiseen käytettävä reitti, mm. huonekorkeudet, oviaukot ja portaikot • Laitteiston sijaintipaikka suhteessa lämpökaivon sijaintiin • Keruuputkiston läpituonti rakennukseen • Laitteiston huollon kannalta huomiotavat asiat • Muiden teknisten asioiden huomioiminen, mm. sähköjen riittävyys ja asentaminen

Mitoitetaan kohteeseen parhaiten soveltuva maalämmitysratkaisu

• Mitoitustiedot, laskelmat ja kohteen erityisvaatimukset • Lämpöpumpulta vaadittava teho • Mahdollisen varaajan koko ja teho • Porakaivon optimaalinen syvyys • Asiakkaan huomioiminen valittavan tekniikan suhteen, mm. täysi- tai osatehomitoituksen valinta

Tehdään laskelma investoinnin kustannuksista ja arvio takaisinmaksuajasta

Ammattimainen asennusprosessi

Seuraaviin asioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota maalämpöjärjestelmän

asentamisessa. Näin varmistetaan asennustyön osalta projektin toteuttamiseen ja

lopputulokseen vaikuttavat tärkeät asiat.

Lupa-asioiden kuntoon saattaminen ja luvan varmistaminen

• Pohjavesialue • Maanalaiset tunnelit • Kunnan tai kaupungin yleiset vaatimukset jne. • Tarvittavat dokumentit

Projektin aikataulutus

• Poraus • Keruuputkiston kaivu, asennus ja läpiviennit • Laitetoimitus • Asennus • Käyttöönotto ja opastus

Porakaivon osalta huomioitavat asiat

• Porauskaluston ja poraustyöhön liittyvien laitteiden vaatima kulkutila kohteessa • Porauskaluston ja poraustyöhön liittyvien laitteiden vaatima tilantarve porauspaikalla • Porauskaluston ja poraustyöhön liittyvien laitteiden etäisyys toistaan • Veden ja sähkön saannin varmistaminen kohteessa • Rakennuksen suojaus tarvittaessa • Kivituhkan talteenotto • Porauksen yhteydessä mahdollisesti tulevan veden laskupaikka ja imeytys

Maalämpöpumpun asentamisessa huomioitavat asiat

• Asennusteknisen kokonaisuuden kartoitus; haasteet, mahdollisuudet ja työjärjestys • Aikataulutus; purku-, sähkö- ja muut mahdolliset rakennustekniset työt ja uusien laitteiden asennus

Talviajan työsuorituksissa

• Lämpökatkojen minimointi • Väliaikaislämmityksestä huolehtiminen tarvittaessa • Oikeiden komponenttien käyttö • Määräysten mukaisten turvalaitteiden asentaminen järjestelmään • Talokohtainen järjestelmän säätö ja käyttöönotto • Riittävä käyttökoulutus

Huolto ja tekninen tuki

Järjestelmän asentamisen ja käyttöönoton jälkeen on tärkeää, että mahdollisissa

vikatilanteissa on saatavilla ammattimainen tekninen tuki ja tarvittava huoltopalvelu.

Yleisimpiä asiakkaan tarvitsemia ohjeita ovat mm. seuraavat asiat:

• Rakennuksen ominaisuuksien ja talouden käyttötottumuksien mukaisesti optimoidut säädöt • Oikea ja riittävä huoneilman asetusarvo • Riittävä vesitilavuus ja virtaus lämmönjakojärjestelmässä • Toimivat lämmönluovutuspinnat. Esimerkiksi alkuperäisten pattereiden vaihtoa kannattaa tapauskohtaisesti harkita maalämpöpumpun hyötysuhteen parantamiseksi • Aika- ja lomaohjelmien käyttö talon ja käyttöveden lämmityksessä • Maalämpöpumpussa olevan energiaseurantalaskurin ajantasainen seuranta

Maalämpöjärjestelmän energiansäästön optimointi

Sovituin määräajoin on tärkeää tarkastuttaa maalämpöjärjestelmän toiminta ja optimaaliset

säädöt. Palvelu auttaa lämpöpumpun omistajaa varmistumaan siitä, että lämpöpumpun

toiminta on parhaalla mahdollisella tasolla. Optimaalinen toiminta mahdollistaa yhä

suuremmat säästöt kohteeseen valituilla lämpöpumppujärjestelmillä.

Määräaikaistarkastuksessa on hyvä tarkistaa seuraavat asiat:

1. SÄÄTÖJEN JA TILATIETOJEN TARKASTUS JA OPTIMOINTI

• Antureiden lämpötilatiedot • Kuumakaasun lämpötilatiedot • Keruunesteen lämpötilatiedot • Lämpökäyrät • Käyntijaksot • Lisäenergian käyttö

2. MUUT TARKASTUKSET

• Näkölasin tarkastus kylmäainevajauksen tai epäpuhtauksien toteamiseksi • Keruunesteen määrän ja paineen tarkastus • Lämmityspiirin paineen tarkastus • Mahdollisten nestevuotojen silmämääräinen tarkastus laitteen ulko- ja sisäpuolelta

3. HUOLTOTYÖT

• Lämmitysverkoston likasihdin tarkastus ja puhdistus • Keruunesteen tarkistus ja lisääminen tarvittaessa • Lämmityspiirin paineen mittaus ja säätäminen

4. PÖYTÄKIRJAN LAATIMINEN

Tarkastus- ja optimointipöytäkirjan laatiminen.

Miten varmistan maalämpöjärjestelmää tarjoavan yrityksen luotettavuuden?

Maalämpöjärjestelmien tarjoajia on monenlaisia. Niitä tarjoavat sähkö- ja putkiurakoitsijat

sekä jopa rakennusliikkeet. Suurin osa niistä tekee päätyökseen muuta liiketoimintaa.

Heinäkuun 2012 kylmäkoneasetuksen mukaan maalämpöjärjestelmien asentamiseen

vaaditaan Turvatekniikkakeskuksen lupa (www.tukes.fi). Väärin mitoitettu tai asennettu laite

ei toimi optimaalisimmalla tavalla ja sillä ei saavuteta maksimaalista säästöä.

Muista aina kysyä ja selvittää seuraavat asiat!

Tarkista yrityksen referenssit ja taustat

• Montako maalämmitysjärjestelmää yritys asentaa vuosittain? • Milloin yritys on perustettu? • Onko yritys keskittynyt maalämpöratkaisuiden asentamiseen vai muuhun liiketoimintaan?

Huomioi kaikki maalämpöasennuksessa vaadittavat luvat

• Onko yritys Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen jäsen? • Ovatko yrityksellä Turvatekniikkakeskuksen vaatimat luvat kunnossa? Voit tarkistaa luvat internetistä osoitteesta www.tukes.fi • Onko asennuksesta vastaavilla kaikki muut vaadittavat sertifikaatit? • Kuuluuko yritys tilaajavastuu.fi palveluun?

Selvitä yrityksen toimintakonsepti

• Millainen on kartoituksen, mitoituksen ja suunnittelun tekevien henkilöiden pätevyys? • Onko hinta ja aikataulu pitäviä? • Mitä urakka sisältää ja onko sopimuksessa eritelty kaikki toimenpiteet? • Kuka vastaa asennuksesta? Onko myyjä ja asentaja sama henkilö, vai onko yrityksessä erikseen työnjohto? • Palveleeko huolto ja tekninen tuki kaikkina vuorokauden aikoina? • Tarkistetaanko järjestelmä määräajoin? • Millainen takuu järjestelmällä ja työllä on? • Voiko hankkeeseen saada yritykseltä valmista rahoitusta? • Millainen maksuposti- ja laskutuskäytäntö yrityksellä on? • Ovatko työt ja tarvikkeet eritelty jo tarjouksessa?

KIITOS KUN JAKSOIT LUKEA TÄMÄN OPPAAN!

Nyt tiedät oleellisimmat asiat, jotka huomioimalla onnistut maalämpöjärjestelmän

hankinnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjeita noudattamalla ja oikean kumppanin

valinnalla vältät myös yleisimmät virheet hankkeen toteutuksessa. Kiinnitit varmasti

huomiota suunnittelun ja mitoituksen tärkeyteen. Osaat nyt myös huomioida asioita,

joilla varmistat mahdollisimman vaivattoman ja laadukkaan asennusprosessin sekä

maalämpöjärjestelmän optimaalisen käytön ja huollattamisen. Maalämpöjärjestelmän

hankinta on erityisen hyvä esimerkki projektista, joka voi onnistua jo toteutukseltaan

hyvinkin eri tavalla. Haasteellisuutta lisää myös maalämpöjärjestelmän pitkä käyttöikä, jonka

aikana investoinnin varsinainen kustannushyöty kokonaisuudessaan ilmenee. Tämän vuoksi

suosittelemme sinua valitsemaan ammattitaidostaan tunnetun ja luotettavan kumppanin

näin tärkeän hankkeen toteuttajaksi. Vanha sanonta, ”Hyvin suunniteltu on jo puoleksi

tehty”, pitää varsin hyvin paikkansa maalämpöjärjestelmän osalta ja sen paras mahdollinen

hyöty ratkaistaan jo kartoitus- ja suunnitteluvaiheessa.

Jos sinulle jäi pieniäkin mieltäsi askarruttavia kysymyksiä maalämpöjärjestelmistä, niin ota

rohkeasti yhteyttä meihin LämpöYkkönen Oy:n maalämpöasiantuntijoihin, ”kysyvä ei tieltä

eksy”.

LämpöYkkönen Oy on maanlaajuisesti toimiva yritys.

Tarjoamme asiakkaillemme ympäristöystävällisiä,

mahdollisimman kustannustehokkaita ja energiaa

säästäviä talotekniikkaratkaisuja. Yrityksen tuotevalikoima

sisältää johtavat tuotemerkit, joissa laatu ja luotettavuus

ovat etusijalla. Päätuotteitamme ovat lämmitys- ja

viilennysjärjestelmät, vesikiertoiset lattialämmitykset,

ilmanvaihtojärjestelmät ja LVI-suunnittelu.

Yrityksemme asiantuntijat auttavat asiakasta valitsemaan

kohteeseen sopivat ratkaisut, erilaiset tarpeet huomioiden.

Palvelemme asiakkaita kokonaisvaltaisesti aina hankkeen

suunnittelusta asennukseen - suunnittelusta asennukseen

ja huoltoon asti.

LämpöYkkösen yksi arvoista on asiakastyytyväisyys.

Vuonna 2013 tehdyssä asiakastutkimuksessa 94%

asiakkaistamme suosittelisi LämpöYkköstä muillekin.

Odotamme yhteydenottoasi, ota siis rohkeasti yhteyttä jo

suunnitteluvaiheessa!

LämpöYkkönen Oy

Maanlaajuista osaamista

ETELÄ-SUOMI

Jännekuja 1 01740 Vantaa p. 020 7424 109

HÄMEENLINNAN SEUTU

Katsastusmiehentie 9 13130 Hämeenlinna p. 020 7424 109

JOENSUUN SEUTU

Länsikatu 15 80110 Joensuu p. 020 7424 103

KESKI-SUOMI

Sievisenmäentie 10 40420 Jyskä p. 020 7424 104

PIRKANMAA

Koivistontie 1 F 33960 Pirkkala p. 020 7424 106

LAHDEN SEUTU

Jussilankatu 4 15680 Lahti p. 020 7424 109

OULUN SEUTU

Zatelliitintie 17 90440 Kempele p. 020 7424 108

ETELÄ- JA POHJOIS-SAVO

Kylmämäentie 5 A 1 70800 Kuopio p. 020 7424 103

lampoykkonen.fi

facebook.com/lampoykkonen

youtube.com/lampoykkonen