Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen – EKOkas 2013 ......Prestop (Verdena Oy:n biotorjuntavalmiste, - käyttömäärä 0,5 %- liuos: 250 g - liuos tehtiin muovikalvolla peitettyyn

2013

Hanna Avikainen, HY Ruralia-instituutti

Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo

Kivijärvi, MTT Mikkeli

Eeva Leppänen, ProAgria Pohjois-Savo

20.2.2013

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen – EKOkas

Kokeiden tuloskooste 2012

Kuva: Hanna Avikainen

Sisällysluettelo

Luomuperunan seittitorjuntakoe Juankoskella

Menetelmät ja toteutus ................................

Tulokset ................................................................

Johtopäätökset ................................

Luomuperunan seittitorjuntakoe Suonenjoella


Tulokset ................................................................

Johtopäätökset ................................

Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe Etelä


Tulokset ................................................................

Johtopäätökset ................................

Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe, Etelä


Tulokset ................................................................

Johtopäätökset ................................

Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe, Pohjois


Tulokset ................................................................

Johtopäätökset ................................

Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe, astiakoe, MTT Mikkeli


Tulokset ................................................................

Johtopäätökset ................................

EKOkas salaatin biotorjunta- ja biostimulanttikoe

Menetelmät ................................................................

Tulokset ................................................................

Johtopäätökset ................................

Keräkaalin lajike- ja varastointikoe Hämeenlinnassa (Lammilla)

Menetelmät ................................................................

Tulokset ................................................................

Johtopäätökset ................................

Luomuperunan seittitorjuntakoe Juankoskella ................................................................

................................................................................................

................................................................................................

................................................................................................................................

Luomuperunan seittitorjuntakoe Suonenjoella ................................................................

................................................................................................

................................................................................................

................................................................................................................................

torjuntakoe Etelä-Savo ................................................................

................................................................................................

................................................................................................

................................................................................................................................

torjuntakoe, Etelä-Karjala ................................................................

................................................................................................

................................................................................................

................................................................................................................................

torjuntakoe, Pohjois-Savo ................................................................

................................................................................................

................................................................................................

................................................................................................................................

torjuntakoe, astiakoe, MTT Mikkeli ................................................................

................................................................................................

................................................................................................

................................................................................................................................

ja biostimulanttikoe ................................................................

................................................................................................

................................................................................................

................................................................................................................................

ja varastointikoe Hämeenlinnassa (Lammilla) ................................................................

................................................................................................

................................................................................................

................................................................................................................................

1

................................................................. 3

................................................................ 3

......................................................... 6

............................................ 10

.............................................................. 11

.............................................................. 11

....................................................... 13

............................................ 14

............................................................ 15

.............................................................. 15

....................................................... 16

............................................ 19

........................................................ 21

.............................................................. 21

....................................................... 22

............................................ 24

........................................................ 25

.............................................................. 25

....................................................... 27

............................................ 30

......................................... 31

.............................................................. 31

....................................................... 32

............................................ 35

.......................................................... 36

................................................. 36

....................................................... 40

............................................ 43

.................................... 44

................................................. 44

....................................................... 46

............................................ 47

Siemenmattojen testaus, MTT Mikkeli Karila

Menetelmät ................................................................

Johtopäätökset ................................

staus, MTT Mikkeli Karila ................................................................

................................................................................................

................................................................................................................................

2

.................................................................. 48

................................................. 48

............................................ 50

Luomuperunan seittitorjuntakoe

Menetelmät ja toteutus

Koe toteutettiin Juankoskella ja hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti.

käsiteltiin ja istutettiin 28.5.2012. Perunalajike oli Asterix,

sertifioitu siemen). Siemenessä oli seittirupea yli 50 % (Eeva Leppänen) (Kuva 1).

Kuva 1. Seittiruven peittämää siemenperuna

Käsittelyt

1. Käsittelemätön siemen, verranne

2. Prestop (Verdena Oy:n biotorjuntavalmiste, - käyttömäärä 0,5 %- liuos: 250 g- liuos tehtiin muovikalvolla peitettyyn kottikärryyn

muovilaatikossa, laatikko kerrallaan (kuva 2); liotus 103. Rhizo Vital 42 (Avagro Oy:n

bakteeri ) - käyttömäärä 0,2 %-liuos: 1 dl/50 litraa vettä; liotus 20 min. Upotuskäsittely tehtiin kuten

Prestopilla

Mukuloita käsiteltiin ja istutettiin

Lannoitus

Lannoitus tehtiin hajalevityksenä ennen

800 kg/ha, granuloitua kaliumsulfaatti

Istutus

Koe perustettiin keskelle peltoa ja istutettiin istutuskoneella (Kuva 3). Molempia käsittelyjä

istutettiin kaksi penkkiä ja käsittelemättömiä neljä penkkiä. Penk

Lohkon maalaji oli runsasmultainen hietamoreeni, esikasvi oli lanttu.

Multaukset

Perunalohko mullattiin kolme kertaa: 8.6., 24.6. ja 7.7.

Luomuperunan seittitorjuntakoe Juankoskella

hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti.

28.5.2012. Perunalajike oli Asterix, siemen oli tilalla tuotettua (

). Siemenessä oli seittirupea yli 50 % (Eeva Leppänen) (Kuva 1).

iemenperunaa.

siemen, verranne

(Verdena Oy:n biotorjuntavalmiste, Gliocladium catenulatum- mikrobi), liuos: 250 g valmistetta/50 litraa vettä;

liuos tehtiin muovikalvolla peitettyyn kottikärryyn, johon perunat upotettiin reiällisessä muovilaatikossa, laatikko kerrallaan (kuva 2); liotus 10-15 min

Oy:n markkinoima mikrobivalmiste, Bacillus amyloliquefaciens

: 1 dl/50 litraa vettä; liotus 20 min. Upotuskäsittely tehtiin kuten

Mukuloita käsiteltiin ja istutettiin kolme laatikollista/käsittely.

hajalevityksenä ennen istutusmuokkausta ja istutusta: Perusviljoa

kaliumsulfaattia 200 kg/ha ja hivenravinneseosta 160 kg/ha


istutettiin kaksi penkkiä ja käsittelemättömiä neljä penkkiä. Penkkien pituus oli noin 100 metriä.

Lohkon maalaji oli runsasmultainen hietamoreeni, esikasvi oli lanttu.

Perunalohko mullattiin kolme kertaa: 8.6., 24.6. ja 7.7.

3

hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Perunat

siemen oli tilalla tuotettua (vuoden 2009

). Siemenessä oli seittirupea yli 50 % (Eeva Leppänen) (Kuva 1).

mikrobi),

, johon perunat upotettiin reiällisessä

Bacillus amyloliquefaciens-

: 1 dl/50 litraa vettä; liotus 20 min. Upotuskäsittely tehtiin kuten

istutusmuokkausta ja istutusta: Perusviljoa (N:P:K: 8-5-1)

160 kg/ha.


kien pituus oli noin 100 metriä.

Kuva 2. Vasemmalla RhizoVital 42muovilaatikoissa ja liotettiin 15-20 minuuttia.

Kenttäkartta:

Kuva 3. Perunan istutus 28.5.2012.

Maanäytteet

Nitraattityppi mitattiin kasvukaudella typpilaukulla kaksi kertaa. Mitatut nitraattipitoisuudet olivat:

27.6. 56 kg/ha ja 24.7. 14 kg/ha.

Metsän reuna

perunaa

Suoja KäsittelemätönPrestop

Vital 42- liuos ja oikealla Prestop- liuos. Perunat upotettiin liuokseen 20 minuuttia.

Kuva 3. Perunan istutus 28.5.2012.


Metsän reuna

perunaa

Käsittelemätön Rhizo Vital Suoja

4

erunat upotettiin liuokseen


Kasvustohavainnot

Taimitiheys laskettiin 27.6. ensin koejäsenen ensimmäisestä penkistä 25 metrin matkalta. Toisen

penkin laskenta (25 metriä) aloitettiin viiden askeleen päästä ensimmäisen laskennan lopusta.

Kukinnan keskivälissä 30.7. tehtiin kasvuston maavarsi

aiheuttamia oireita). Asiantuntijoina olivat Anne Rahkonen (Perunantutkimuslaitos) ja Eeva

Leppänen (ProAgria Pohjois-Savo).

Jokaisesta koejäsenestä mitattiin neljästä kohtaa

välein. Näytealalta nostettiin varret versolaikun arviointia varten yhdestä penkistä (2 m

Versolaikku arvioitiin perunayksilöiden maanalaisista osista

(Scholte, K. Pot. Res. 30 (1987) 187

1 terve: terve kasvi

3 lievä: yksittäisiä pienehköjä laikkuja varsissa

5 selvä: korkeintaan puolissa varsia var

rönsyissä

7 voimakas: yli puolissa varsista versolaikku ympäröi varren, rönsyt pahasti vioittuneet

9 hyvin paha: varret ja rönsyt pahasti vioittuneet, varsien tyvillä pikkuperunailmiö tai vihreitä

ilmamukuloita

Näytealan yksilöiden ja varsien määrä laskettiin

kasvustosta. Ensimmäiset ruttohavainnot

Sadonkorjuu

Sato korjattiin 29.8.2012 käsin kuokkimalla neljältä näytealalta käsittelyä kohti. Näytealat olivat

metrin mittaisia ja käsittivät kaksi penkkiä eli raideleveyden (4 m

noston jälkeen. Perunat varastoitiin

Sadon lajittelu

Sato lajiteltiin käsin kauppakelpoisiin ja k

olivat 35 – 50 mm sekä yli 50 mm

aiheuttamat vioitukset: epämuotoiset, k

tautien vioitukset.

Kuva 4. Perunaseitin aiheuttamia vioituksia mukuloissa. Vasemmalla seittirupea, keskellä

epämuotoisia mukuloita ja oikealla kuoppia.



keskivälissä 30.7. tehtiin kasvuston maavarsien versolaikkuhavainnot

. Asiantuntijoina olivat Anne Rahkonen (Perunantutkimuslaitos) ja Eeva

Savo).

Jokaisesta koejäsenestä mitattiin neljästä kohtaa 2,5 metrin näytealat (kaksi penkkiä)

. Näytealalta nostettiin varret versolaikun arviointia varten yhdestä penkistä (2 m

perunayksilöiden maanalaisista osista Scholten arviointiasteikon mukaan

(Scholte, K. Pot. Res. 30 (1987) 187 - 199) seuraavaa luokitteluasteikkoa käyttäen

yksittäisiä pienehköjä laikkuja varsissa

korkeintaan puolissa varsia varren lähes ympäröiviä laikkuja, laikkuja yleensä

ta versolaikku ympäröi varren, rönsyt pahasti vioittuneet

pahasti vioittuneet, varsien tyvillä pikkuperunailmiö tai vihreitä

iden ja varsien määrä laskettiin. Lisäksi arvioitiin ruton tuhoama lehtiala

kasvustosta. Ensimmäiset ruttohavainnot teki Eeva Leppänen 19.7.

ato korjattiin 29.8.2012 käsin kuokkimalla neljältä näytealalta käsittelyä kohti. Näytealat olivat

metrin mittaisia ja käsittivät kaksi penkkiä eli raideleveyden (4 m2). Perunan ruutusato pu

noston jälkeen. Perunat varastoitiin perunavarastossa viikon verran ennen sadon lajittelua.

kauppakelpoisiin ja kauppakelvottomiin. Kauppakelpoisen

50 mm sekä yli 50 mm. Kauppakelvoton sato jakautui luokkiin: alle

epämuotoiset, kasvuhalkeamat, vihertyneet, reiät (Kuva 4)

eitin aiheuttamia vioituksia mukuloissa. Vasemmalla seittirupea, keskellä

epämuotoisia mukuloita ja oikealla kuoppia.

5



versolaikkuhavainnot (perunaseitin

. Asiantuntijoina olivat Anne Rahkonen (Perunantutkimuslaitos) ja Eeva

2,5 metrin näytealat (kaksi penkkiä) 10 metrin

. Näytealalta nostettiin varret versolaikun arviointia varten yhdestä penkistä (2 m2).

lten arviointiasteikon mukaan

seuraavaa luokitteluasteikkoa käyttäen:

laikkuja yleensä myös



oitiin ruton tuhoama lehtiala

ato korjattiin 29.8.2012 käsin kuokkimalla neljältä näytealalta käsittelyä kohti. Näytealat olivat 2,5

). Perunan ruutusato punnittiin

viikon verran ennen sadon lajittelua.

kelpoisen sadon kokoluokat

alle 35 mm, seitin

(Kuva 4) sekä muiden

eitin aiheuttamia vioituksia mukuloissa. Vasemmalla seittirupea, keskellä

Kauppakelpoisesta sadosta otettiin satunnaisotoksena jokaise

yhdistettiin, 100 perunaa/käsittely

siementarkastuksen luokittelua käyttäen:

peruna arvosteltiin eri luokkiin seittiruven

Kuva 5. Perunan seittiruven vioitusasteen määritys Eviran siementarkastuksen luokituksen mukaan.

Tulokset

Taimitiheys

Kasvusto oli taimettunut 27.6. mennessä melko hyvin, käsittelemätön hitaimmin. Taimitiheydet

olivat 50 metrin matkalla: RhizoVital 157 yksilöä (3,14 yksilöä/m), Prestop 156 yksilöä (3,12

yksilöä/m) ja käsittelemätön 133 yksilöä (2,66 yksilöä/m).

Maavarsien versolaikkuja perunaruttohavainnot

Perunaseitin aiheuttamia versolaikku

kaikissa versoissa. Rhizo Vital- käsittelyssä oli terveitä ja lievästi vioittuneita versoja noin 55 %

tutkituista yksilöistä, Prestop- käsittelyssä 48,8 % ja käsittelemättömässä 8,6 %. Vastaavasti

voimakkaita ja pahoja oireita oli eniten käsittelemättömässä 57,1 %, Prestop

Rhizo Vital- käsittelyssä 23,8 % (Kuva

Perunarutto oli alkanut 15.7. Ensimmäiset perunaruttohavainnot tehtiin 19.7, jolloin ruttoa oli Rhizo

Vital- käsittelyssä 6 ruttoista /100 yksilöä, Prestop

käsittelemättömässä 26 ruttoista/100 yksilöä. 30.7.

noin 40 %.

auppakelpoisesta sadosta otettiin satunnaisotoksena jokaiselta näytealalta 25 perunaa, jotka

perunaa/käsittely. Perunat pestiin ja niistä arvioitiin seittirupisuus

luokittelua käyttäen: terveet, 1 %, 5 %, 10 % ja yli 15 % (Kuva 5)

seittiruven (mustien pahkojen) määrän (% pinta



0 metrin matkalla: RhizoVital 157 yksilöä (3,14 yksilöä/m), Prestop 156 yksilöä (3,12

yksilöä/m) ja käsittelemätön 133 yksilöä (2,66 yksilöä/m).

ja perunaruttohavainnot

ersolaikkuoireita (Kuva 6) oli käsittelemättömässä koejäsenessä lähes

käsittelyssä oli terveitä ja lievästi vioittuneita versoja noin 55 %

käsittelyssä 48,8 % ja käsittelemättömässä 8,6 %. Vastaavasti

pahoja oireita oli eniten käsittelemättömässä 57,1 %, Prestop- käsittelyssä 32,6 % ja

käsittelyssä 23,8 % (Kuva 7).


ruttoista /100 yksilöä, Prestop- käsittelyssä 7 ruttoista/100 yksilöä ja

käsittelemättömässä 26 ruttoista/100 yksilöä. 30.7. Perunaruton pilaama lehtiala oli kasvustossa

6

25 perunaa, jotka

arvioitiin seittirupisuus (Kuva 4) Eviran

(Kuva 5). Kukin

määrän (% pinta-alasta) mukaan.



0 metrin matkalla: RhizoVital 157 yksilöä (3,14 yksilöä/m), Prestop 156 yksilöä (3,12

) oli käsittelemättömässä koejäsenessä lähes

käsittelyssä oli terveitä ja lievästi vioittuneita versoja noin 55 %

käsittelyssä 48,8 % ja käsittelemättömässä 8,6 %. Vastaavasti

käsittelyssä 32,6 % ja


käsittelyssä 7 ruttoista/100 yksilöä ja

erunaruton pilaama lehtiala oli kasvustossa

Kuva 6. 30.7.2012 perunaseitin aiheuttamia

tummia laikkuja.

Kuva 7. Maavarsien versolaikkuisuus 30.7. Arvioinnissa käytettiin

Sato

Siemenperunan runsas seittisyys

perunan varret jo aikaisessa vaiheessa, jolloin mukuloiden kasvu pysähtyi. Rhizo Vital

kokonaissato oli paras, noin 12 800 kg/ha, Prestop

noin 7400 kg/ha. (Kuva 8).

Kauppakelpoisen sadon määrä oli suurin Rhizo Vital

kg/ha suurempi kuin Prestop- käsittelyssä ja 5600 kg/ha suurempi kuin käsittelemättömässä

8 ja 9). Prestop- käsittelyssä oli vähiten epämuotoisia ja pieniä mukuloita. Kauppakelpoisia

perunoita kokonaissadosta oli Prestop

käsittelemättömässä 61,8 % (Kuva

3

14

14

6

35

34

0 % 20 %

Käsittelemätön

Prestop

RhizoVital

Maavarsien versolaikku, Juankoski

terve

perunaseitin aiheuttamia versolaikkuoireita: haaroittunut varsi, ilma

Kuva 7. Maavarsien versolaikkuisuus 30.7. Arvioinnissa käytettiin Scholten arviointiasteik

(yli 50 %) heikensi perunan kasvua. Lisäksi perunarutto tuhosi

perunan varret jo aikaisessa vaiheessa, jolloin mukuloiden kasvu pysähtyi. Rhizo Vital

kokonaissato oli paras, noin 12 800 kg/ha, Prestop- käsittelyssä 11 000 kg/ha ja käsittele

Kauppakelpoisen sadon määrä oli suurin Rhizo Vital- käsittelyssä, 10 200 kg/ha, mikä oli noin 600

käsittelyssä ja 5600 kg/ha suurempi kuin käsittelemättömässä

sittelyssä oli vähiten epämuotoisia ja pieniä mukuloita. Kauppakelpoisia

perunoita kokonaissadosta oli Prestop- käsittelyssä 86,5 %, Rhizo Vital- käsittelyssä 80 % ja

käsittelemättömässä 61,8 % (Kuva 8).

35

40

19

21

37

21

14

20

12

10

40 % 60 % 80 % 100 %

Maavarsien versolaikku, Juankoski

lievä selvä voimakas paha

7

oittunut varsi, ilmamukuloita ja

Scholten arviointiasteikkoa.

(yli 50 %) heikensi perunan kasvua. Lisäksi perunarutto tuhosi

perunan varret jo aikaisessa vaiheessa, jolloin mukuloiden kasvu pysähtyi. Rhizo Vital- käsittelyssä

000 kg/ha ja käsittelemättömässä

200 kg/ha, mikä oli noin 600

käsittelyssä ja 5600 kg/ha suurempi kuin käsittelemättömässä (Kuvat

sittelyssä oli vähiten epämuotoisia ja pieniä mukuloita. Kauppakelpoisia

käsittelyssä 80 % ja

Kuva 8. Eri käsittelyistä saadut kokonaissadot ja kauppasadot kg/ha sekä kauppakelpoisuus

Pylväät kuvaavat neljän näytealan sadosta laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat

keskiarvojen keskihajontaa.

Kuva 9. Kokonaissadon jakautuminen eri koko

kauppakelpoisia. Haljenneet ja epämuotoiset ovat seitin aiheuttamia vioituksia.

Sadasta kauppakelpoisesta mukulasta tehdyn seittirupisuusarvioinnin mukaan terveitä mukuloita oli

eniten Prestop- käsittelyssä, 61 %, Rhizo Vital

Ulkonäköä haittaavaa rupisuutta (yli 15 %) oli eniten käsittelemättömässä (yli 20 %) (Kuvat 1

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

Käsittelemätön

Seittitorjuntakokeen perunasato, kg/ha

Koko sato kg/ha Kauppasato kg/ha

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

Käsittelemätön Prestop

Kokonaissadon jakautuminen eri koko

laatuluokkiin, kg/ha

. Eri käsittelyistä saadut kokonaissadot ja kauppasadot kg/ha sekä kauppakelpoisuus


. Kokonaissadon jakautuminen eri koko- ja laatuluokkiin. Yli 35 mm kokoluokat ovat



1 %, Rhizo Vital- käsittelyssä 36 % ja käsittelemättömässä 4 %.

Ulkonäköä haittaavaa rupisuutta (yli 15 %) oli eniten käsittelemättömässä (yli 20 %) (Kuvat 1

0

20

40

60

80

100

Prestop RhizoVital 42

Seittitorjuntakokeen perunasato, kg/ha

Kauppasato kg/ha Kauppakelpoisuus-%

Prestop RhizoVital 42

Kokonaissadon jakautuminen eri koko- ja


muut

haljenneet

epämuotoiset

alle 35 mm

35-50 mm

Yli 50 mm

8

. Eri käsittelyistä saadut kokonaissadot ja kauppasadot kg/ha sekä kauppakelpoisuus-% .


ja laatuluokkiin. Yli 35 mm kokoluokat ovat



käsittelyssä 36 % ja käsittelemättömässä 4 %.

Ulkonäköä haittaavaa rupisuutta (yli 15 %) oli eniten käsittelemättömässä (yli 20 %) (Kuvat 10-12).

Kuva 10. Seittiruven määrä sadas

mukulan pinnasta on kauppalaadussa ulkonäköhaitta.

Kuva 11. Sadan mukulan erät seittiruven arviointia varten. Vasemmalla Prestop, keskellä

käsittelemätön ja oikealla Rhizo Vital 42.

Kuva 12. Terveet perunat sadan mukulan erästä eri käsittelyissä.

terveistä mukuloista.

61

36

4 9

0 % 20 %

Prestop

RhizoVital 42

Käsittelemätön

Kauppasadon jakautuminen

seittirupisuusluokkiin

Terve seittirupi 1 % seittirupi 5 %

. Seittiruven määrä sadassa perunan mukulassa/käsittely. Yli 15 %:n seittirupisuus

mukulan pinnasta on kauppalaadussa ulkonäköhaitta.

. Sadan mukulan erät seittiruven arviointia varten. Vasemmalla Prestop, keskellä

käsittelemätön ja oikealla Rhizo Vital 42.

. Terveet perunat sadan mukulan erästä eri käsittelyissä. Prestop- käsittelystä puuttuu puolet

61 7

8

13

20

37

16

25

29

3

11

21

40 % 60 % 80 % 100 %

Kauppasadon jakautuminen

seittirupisuusluokkiin

seittirupi 5 % seittirupi 10 % seittirupi >15 %

9

a/käsittely. Yli 15 %:n seittirupisuus

. Sadan mukulan erät seittiruven arviointia varten. Vasemmalla Prestop, keskellä

käsittelystä puuttuu puolet

Johtopäätökset

Käsittelemätön siemenperuna taimettui hitaammin kuin käsitellyt. Hidas taimettuminen vähensi

myös lopullisen sadon määrää ja heikensi laatua. Heinäkuun puolivälissä iskenyt rutto

kaikissa käsittelyissä mukuloiden kasvun liian aikaisin. Rhizo Vital

mukulasadon määrää ja paransivat sadon laatua käsittelemättömään verrattuna.


myös lopullisen sadon määrää ja heikensi laatua. Heinäkuun puolivälissä iskenyt rutto

mukuloiden kasvun liian aikaisin. Rhizo Vital- ja Prestop


10


myös lopullisen sadon määrää ja heikensi laatua. Heinäkuun puolivälissä iskenyt rutto lopetti

ja Prestop- käsittelyt lisäsivät


Luomuperunan seittitorjuntakoe


Koe toteutettiin Suonenjoella ja hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti.

käsiteltiin ja istutettiin 1.6.2012. Perunalajike oli Asterix

oli seittirupea runsaasti yli 60 % (

Käsittelyt

1. Käsittelemätön siemen, verranne

4. Prestop (Verdena Oy:n biotorjuntavalmiste, - käyttömäärä 0,5 %- liuos: - liuos tehtiin altaaseen, johon perunat upotettiin

(kuva 13); liotus 20 min 5. Rhizo Vital 42 (Avagro Oy:n mikrobivalmiste,

- käyttömäärä 0,2 % -liuos: 2 dl/100 litraa vettä; liotus 25 min. Upotuskäsittely tehtiin kuten Prestopilla

Kuva 13. Perunat upotettiin liuokseen

Istutus

Koe perustettiin keskelle peltoa ja istutettiin istutuskoneella. Molempia käsittelyj

penkkiä ja käsittelemätöntä neljä

peruna. Lannoituksena oli käytetty hevosenlantakompostia 35 m

Peruna mullattiin kaksi kertaa: 30.6. ja 6.7.

Maanäytteet

Nitraattityppi mitattiin kasvukaudella typpilaukulla kaksi kertaa. M

27.6. 42 kg/ha ja 24.7. 14 kg/ha.

torjuntakoe Suonenjoella


.2012. Perunalajike oli Asterix. Siemen oli tilalla tuotettua. Siemenessä

(Eeva Leppänen).

äsittelemätön siemen, verranne

(Verdena Oy:n biotorjuntavalmiste, Gliocladium catenulatum- mikrobi), liuos: 500 g valmistetta/100 litraa vettä;

liuos tehtiin altaaseen, johon perunat upotettiin verkkosäkeissä, kuusi säkkiä kerrallaan

(Avagro Oy:n mikrobivalmiste, Bacillus amyloliquefaciens

liuos: 2 dl/100 litraa vettä; liotus 25 min. Upotuskäsittely tehtiin kuten

erunat upotettiin liuokseen verkkosäkeissä ja liotettiin 20-25 minuuttia.

Koe perustettiin keskelle peltoa ja istutettiin istutuskoneella. Molempia käsittelyj

käsittelemätöntä neljä penkkiä. Penkkien pituus oli noin 140 metriä. Lohkon esikasvi oli

. Lannoituksena oli käytetty hevosenlantakompostia 35 m3.

Peruna mullattiin kaksi kertaa: 30.6. ja 6.7.


11

hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Perunat

Siemen oli tilalla tuotettua. Siemenessä

mikrobi),

verkkosäkeissä, kuusi säkkiä kerrallaan

Bacillus amyloliquefaciens- bakteeri ) liuos: 2 dl/100 litraa vettä; liotus 25 min. Upotuskäsittely tehtiin kuten

minuuttia.

Koe perustettiin keskelle peltoa ja istutettiin istutuskoneella. Molempia käsittelyjä istutettiin kaksi

etriä. Lohkon esikasvi oli

itatut nitraattipitoisuudet olivat:

Kenttäkartta:

Kasvustohavainnot

Taimitiheys


penkin laskenta (25 m) aloitettiin

Käsittelemättömästä koejäsenestä taimitiheys laskettiin kahdesta keskimmäisestä penkistä.

Versolaikkuhavainnot

Jokaisesta koejäsenestä mitattiin neljästä kohtaa 10 metr

nostettiin kaikki yksilöt versolaikun arviointia varten

arvioitiin perunayksilöiden maanalaisista osista

(1987) 187 - 199) luokittelua käyttäen

1 terve: terve kasvi

3 lievä: yksittäisiä pienehköjä laikkuja varsissa

5 selvä: korkeintaan puolissa varsi

rönsyissä

7 voimakas: yli puolissa varsista versolaikku ympäröi varren, rönsyt pahasti

9 hyvin paha: varret ja rönsyt pahasti vioittuneet, varsien tyvillä pikkuperunailmiö tai vihreitä

ilmamukuloita.

Arviointi tehtiin kukinnan alussa 30.7. yhdeltä näytealalta jokaisesta käsittelystä. Asiantuntijoina

olivat Anne Rahkonen (Perunantutkimuslaitos) ja Eeva Leppänen (ProAgria Pohjois

Samalla laskettiin yksilöiden ja varsien määrä näytealalta.

versolaikkuhavainnot 2.8. (Hanna Avikainen).

Ruttohavainnot tehtiin 20.7. (Eeva Leppänen) ja 30.7. (J

siemenperunakeskus).

Sadonkorjuu

13.9. tehtiin koenosto jokaisesta koejäsenestä noin metrin matkalta. Sato oli niin pieni, ettei sitä

korjattu.

Metsän reuna

perunaa

Suoja Rhizo Vital Käsittelemätön


penkin laskenta (25 m) aloitettiin viiden askeleen päästä ensimmäisen laskennan lopusta.


Jokaisesta koejäsenestä mitattiin neljästä kohtaa 10 metrin välein 2,5 metrin näytealat

versolaikun arviointia varten kahdesta penkistä (4 m2)

perunayksilöiden maanalaisista osista Scholten arviointiasteikon (Scholte, K. Pot. Res. 30

luokittelua käyttäen:

yksittäisiä pienehköjä laikkuja varsissa

korkeintaan puolissa varsista versolaikku lähes ympäröi varren, laikkuja yleensä




ntutkimuslaitos) ja Eeva Leppänen (ProAgria Pohjois

Samalla laskettiin yksilöiden ja varsien määrä näytealalta. Lopuista näytealoista tehtiin

versolaikkuhavainnot 2.8. (Hanna Avikainen).

Ruttohavainnot tehtiin 20.7. (Eeva Leppänen) ja 30.7. (Jukka-Pekka Palohuhta, Suomen


Metsän reuna

perunaa

SuojaPrestop

12


viiden askeleen päästä ensimmäisen laskennan lopusta.


in välein 2,5 metrin näytealat. Näytealalta

). Versolaikku

Scholten arviointiasteikon (Scholte, K. Pot. Res. 30

laikkuja yleensä myös

vioittuneet



ntutkimuslaitos) ja Eeva Leppänen (ProAgria Pohjois-Savo).

Lopuista näytealoista tehtiin

Pekka Palohuhta, Suomen


Tulokset

Taimitiheys

Kasvusto oli taimettunut 27.6. mennessä heikosti. Taimitihey

RhizoVital 64 yksilöä (1,28 yksilöä/m), Prestop 105 yksilöä (2,1 yksilöä/m) ja käsittelemätön 108

yksilöä (2,16 yksilöä/m).

Maavarsien versolaikku

Versolaikkua (Kuvat 14 ja 15) oli käsittelemättömässä koejäsenessä kaikissa versoissa. Rhizo Vital

käsittelyssä oli terveitä ja lievästi vioittuneita versoja 49,2 % tutkituista yksilöistä, Prestop

käsittelyssä 45,9 % ja käsittelemättömässä 25,8 % (lievästi vioittuneita). Vastaavast

pahoja oireita oli käsittelemättömässä 48,4 %, Prestop

käsittelyssä 29,2 % (Kuva 14). Yksilötiheys/metri oli: käsittelemätön ja Prestop 3,1 ja Rhizo Vital

3,3 yksilöä.

Ensimmäisessä ruttotarkastuksessa

yksilöä, Prestop- käsittelyssä kolme ruttoista/100 yksilöä ja käsittelemättömässä neljä ruttoista/100

yksilöä. 30.7. perunaruton (Kuva

Kuva 14. Maavarsien versolaikun määrä 30.7. Arvioinnissa käytettiin

0

13

9

26

33

40

0 % 20 %

Käsittelemätön

Prestop

RhizoVital

Maavarsien versolaikku, Suonenjoki

terve

Kasvusto oli taimettunut 27.6. mennessä heikosti. Taimitiheydet olivat 50 metrin matkalla:


) oli käsittelemättömässä koejäsenessä kaikissa versoissa. Rhizo Vital

käsittelyssä oli terveitä ja lievästi vioittuneita versoja 49,2 % tutkituista yksilöistä, Prestop

käsittelyssä 45,9 % ja käsittelemättömässä 25,8 % (lievästi vioittuneita). Vastaavast

pahoja oireita oli käsittelemättömässä 48,4 %, Prestop- käsittelyssä 16,4 % ja Rhizo Vital

). Yksilötiheys/metri oli: käsittelemätön ja Prestop 3,1 ja Rhizo Vital

Ensimmäisessä ruttotarkastuksessa 20.7 ruttoa oli Rhizo Vital- käsittelyssä yksi ruttoinen kasvi/100

käsittelyssä kolme ruttoista/100 yksilöä ja käsittelemättömässä neljä ruttoista/100

yksilöä. 30.7. perunaruton (Kuva 16) tuhoama lehtiala kokeen kasvustossa oli noin 40 %

. Maavarsien versolaikun määrä 30.7. Arvioinnissa käytettiin Scholten arviointiasteik

33

40

26

38

22

37

15

26

11

2

3

40 % 60 % 80 % 100 %

Maavarsien versolaikku, Suonenjoki

lievä selvä voimakas paha

13

det olivat 50 metrin matkalla:


) oli käsittelemättömässä koejäsenessä kaikissa versoissa. Rhizo Vital-

käsittelyssä oli terveitä ja lievästi vioittuneita versoja 49,2 % tutkituista yksilöistä, Prestop-

käsittelyssä 45,9 % ja käsittelemättömässä 25,8 % (lievästi vioittuneita). Vastaavasti voimakkaita ja

käsittelyssä 16,4 % ja Rhizo Vital-

). Yksilötiheys/metri oli: käsittelemätön ja Prestop 3,1 ja Rhizo Vital

käsittelyssä yksi ruttoinen kasvi/100

käsittelyssä kolme ruttoista/100 yksilöä ja käsittelemättömässä neljä ruttoista/100

) tuhoama lehtiala kokeen kasvustossa oli noin 40 %.

Scholten arviointiasteikkoa.

Kuva 15. 30.7.2012 perunaseitin aiheuttamia oireita: tummia versolaikkuja maavarsissa ja oikealla

ilmamukuloita.

Kuva 16. Ruttolaikku perunan leh

Sato

Siemenperunan runsas seittisyys (yli 60 %) heikensi perunan taimettumista. Lisäksi perunarutto

tuhosi perunan varret jo aikaisessa vaiheessa (30.7. ruttoa oli 40 % kasvustosta). Mukuloiden

muodostus ja kasvu pysähtyi. 13.9. tehdyssä koenostossa löytyi noin metrin matkalta 4

joten satoa ei nostettu.

Johtopäätökset

Lohko ei ollut näin märkänä kesänä

sekä siemenperunan seittisyys hidastivat perun

rutto tuhosi perunan varret liian varhain, ja mukuloiden kasvu pysähtyi. Satoa ei kokeesta korjattu.

Sekä Rhizo Vital- että Prestop- käsittelyt vähensivät maavarsien versolaikkua käsittelemättömään

verrattuna.

seitin aiheuttamia oireita: tummia versolaikkuja maavarsissa ja oikealla

lehdessä ja vioittunut kukinto 30.7.2012



sähtyi. 13.9. tehdyssä koenostossa löytyi noin metrin matkalta 4

Lohko ei ollut näin märkänä kesänä paras mahdollinen perunalle. Alkukesän viileys ja märkyys

sekä siemenperunan seittisyys hidastivat perunan taimettumista. Heinäkuun puolivälissä


käsittelyt vähensivät maavarsien versolaikkua käsittelemättömään

14

seitin aiheuttamia oireita: tummia versolaikkuja maavarsissa ja oikealla



sähtyi. 13.9. tehdyssä koenostossa löytyi noin metrin matkalta 4-5 perunaa,

paras mahdollinen perunalle. Alkukesän viileys ja märkyys

an taimettumista. Heinäkuun puolivälissä alkanut


käsittelyt vähensivät maavarsien versolaikkua käsittelemättömään

Luomusipulin Fusarium-


Koe toteutettiin Mikkelissä vuokrapellolla, jossa viljeltiin sipulia ensimmäistä kertaa.


Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 14

säkki.

Käsittelyt:

1. Käsittelemätön istukas (verranne)

2. Prestop (Gliocladium catenulatum

3. Mycostop (Streptomyces criseovirides)

Molemmat valmisteet liotettiin ensin litraan vettä. Tunnin liotuksen jälkeen liuos sekoitettiin

lopulliseen nestemäärään. Koejäsenen sipulit

15 minuuttia. Liotuksen jälkeen säkit valutettiin. Istukkaita ei kuivattu ennen istutusta.

Jokaisesta käsittelystä otettiin noin 200 g istukkaita paperipussiin näytteiksi Marja

Lahdenperälle, joka tutki laboratoriotestauksessa kuinka paljon biotorjuntamikrobia istukkaat

sisälsivät (Liitteenä Marja-Leena Lahdenperän tutkimusraportti).

Istukkaiden tautisuus tarkastettiin silmävaraisesti noin 1,2 kilosta sipulia istutuksen jälkeen.

Istukkaista noin 7 % oli homeisia

Kenttäkartta

Istutus

Sipulit istutettiin Sipuli Sam- istutuskoneella. Nelirivisen penk

käsiteltyjä istukkaita riitti noin 120 metrille ja Prestop

eli raideväli oli 150 cm. Istutustiheys oli 20 istukasta/rivimetri, eli noin 80 kpl/penkkimetri.

Koealue tuli keskelle peltoa, jolloin kokeen molemmille reunoille tuli sipulia suojariveiksi

(kenttäkartta).

Lohkolla ei ole aikaisemmin kasvatettu sipulia. Esikasvina

muokattu heinäkuun lopulla vuonna 2011.

Metsän reuna

Sipulia

Suoja = Sipulia Mycostop Prestop

torjuntakoe Etelä-Savo

vuokrapellolla, jossa viljeltiin sipulia ensimmäistä kertaa.

hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Istukkaat käsiteltiin ja istutettiin 16.5.2012.

Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 14-17 mm. Istukasmäärä/käsittely oli 25 kg:n

(verranne)

Gliocladium catenulatum) 0,5 %, 40 l vettä + 200 g Prestop- jauhetta

Streptomyces criseovirides) 0,01%, 50 l vettä + 5 g Mycostop- jauhetta


jäsenen sipulit upotettiin nesteeseen 25-kilon sipulisäk

. Liotuksen jälkeen säkit valutettiin. Istukkaita ei kuivattu ennen istutusta.



Leena Lahdenperän tutkimusraportti).

kkaiden tautisuus tarkastettiin silmävaraisesti noin 1,2 kilosta sipulia istutuksen jälkeen.

a noin 7 % oli homeisia (mm. Fusarium) tai muuten vioittuneita.

istutuskoneella. Nelirivisen penkin pituus oli 145 metriä. Mycostop

käsiteltyjä istukkaita riitti noin 120 metrille ja Prestop- istukkaita noin 100 metrille. Penkin leveys


le peltoa, jolloin kokeen molemmille reunoille tuli sipulia suojariveiksi

Lohkolla ei ole aikaisemmin kasvatettu sipulia. Esikasvina oli herne-kaura- seos

muokattu heinäkuun lopulla vuonna 2011.

Metsän reuna

Sipulia

Käsittelemätön Suoja = Sipulia

15

vuokrapellolla, jossa viljeltiin sipulia ensimmäistä kertaa. Koe

Istukkaat käsiteltiin ja istutettiin 16.5.2012.

17 mm. Istukasmäärä/käsittely oli 25 kg:n

jauhetta

jauhetta


sipulisäkissä ja liotettiin

. Liotuksen jälkeen säkit valutettiin. Istukkaita ei kuivattu ennen istutusta.

Jokaisesta käsittelystä otettiin noin 200 g istukkaita paperipussiin näytteiksi Marja-Leena


kkaiden tautisuus tarkastettiin silmävaraisesti noin 1,2 kilosta sipulia istutuksen jälkeen.

in pituus oli 145 metriä. Mycostop-

istukkaita noin 100 metrille. Penkin leveys


le peltoa, jolloin kokeen molemmille reunoille tuli sipulia suojariveiksi

seos. Kasvusto oli

Maanäytteet

Nitraattityppi mitattiin kasvukaudella

pitoisuudet olivat: 13.6. 56 kg/ha

Kasvustohavainnot

Kasvustohavaintoja tehtiin noin kahden viikon

ensimmäisen kerran 13.6.2012 kahdestakymmenestä kohtaa penkkiä metrin matkalta, vuorotellen

jokaisesta neljästä rivistä. Mittauskohdat satunnaistettiin heittämällä muovitikkua.

11.7. laskettiin sairaat ja kuolleet taimet 100 metrin matkalta jokaisesta rivistä. Kaikki kasvit ja

sairaat yksilöt laskettiin vielä 31.7

kuudesta eri kohtaa penkkiä kymmenen metrin välein.

Sadonkorjuu

Jokaisesta käsittelystä nostettiin ensimmäinen sato käsin

pituiselta näytealalta. Näyteala, 3 m

lajiteltiin terveisiin ja sairaisiin ja punnittiin va

(7.9.) jokaisesta käsittelystä luo’olle nostetusta sadosta, joka oli kuivahtanut pellolla puolitoista

viikkoa. Sato nostettiin käsin laatikoihin 3 m

Tautiset ja huonot sipulit eroteltiin jo pellolla ämpäreihin. Kauppakelpoinen sato ja

kauppakelvottomat punnittiin erikseen.

Varastointikoe

Kauppakelpoisista sipuleista punnittiin ensimmäisessä nostossa

toisessa nostossa luo,olta noin kymmenen kilon erät, jotka pussitettiin verkkosäkkeihin

näytealoittain. Säkit kuivattiin ja säilytettiin viljelijän varastossa varastosäilyvyyden seurantaa

varten.

Varastoidut sipulit kauppakunnostettiin 12.2.2013. Terveet ja sairaat sipulit lajite

erikseen. Sairaat sipulit halkaistiin ja sipuleista tarkistettiin

harmaahomeen (Botrytis allii) osuudet.

Kahden noston tarkoitus oli verrata tuoreena nostetun ja luo’olla kuivatun sipulin

varastosäilyvyyttä.

Tulokset

Taimitiheys

Käsiteltyjä, märkiä istukkaita meni istutuksessa maahan hiukan vähemmän kuin käsittelemättömiä

kuivia istukkaita (Taulukko 1). Kesäkuun puolivälissä (13.6.) tehdyssä taimilaskennassa oli

käsittelemättömän koejäsenen taimitihey

tainta/metri. Heinäkuun lopun tiheyslaskennassa oli käsitellyissä koejäsenissä kuolleita ja sairaita

yksilöitä enemmän kuin käsittelemättömässä. Sadonkorjuuseen mennessä kasvusto oli harventunut

kesäkuun taimettumistilanteeseen verrattuna käsittelemättömässä 0,6 yksilöä/metri, Mycostop

käsittelyssä 2,1 yksilöä/metri ja Prestop

kasvukaudella typpilaukulla kuukauden välein. Mitatut nitraattitypen

56 kg/ha, 11.7. 14 kg/ha ja 8.8. 14 kg/ha.

Kasvustohavaintoja tehtiin noin kahden viikon välein. Taimettuneet ja kuolleet taimet las

kahdestakymmenestä kohtaa penkkiä metrin matkalta, vuorotellen

Mittauskohdat satunnaistettiin heittämällä muovitikkua.


7. jokaisesta käsittelystä, jokaisesta rivistä 2,5 metrin matka

kuudesta eri kohtaa penkkiä kymmenen metrin välein.

Jokaisesta käsittelystä nostettiin ensimmäinen sato käsin laatikoihin neljältä kahden metrin

pituiselta näytealalta. Näyteala, 3 m2, käsitti koko raideleveyden eli neljä riviä

lajiteltiin terveisiin ja sairaisiin ja punnittiin varsineen (kokonaisbiomassa). Toiset näytteet otettiin


viikkoa. Sato nostettiin käsin laatikoihin 3 m2 näytealoilta samoin kuin ensimmäisessä nostossa.

iset ja huonot sipulit eroteltiin jo pellolla ämpäreihin. Kauppakelpoinen sato ja

kauppakelvottomat punnittiin erikseen.

Kauppakelpoisista sipuleista punnittiin ensimmäisessä nostossa kasvustosta noin

kymmenen kilon erät, jotka pussitettiin verkkosäkkeihin


Varastoidut sipulit kauppakunnostettiin 12.2.2013. Terveet ja sairaat sipulit lajite

erikseen. Sairaat sipulit halkaistiin ja sipuleista tarkistettiin Fusariumin (Fusarium oxysporum

osuudet.




käsittelemättömän koejäsenen taimitiheys 23,7 tainta/metri, Prestopin 21,7 ja Mycostopin 21,9



un taimettumistilanteeseen verrattuna käsittelemättömässä 0,6 yksilöä/metri, Mycostop

käsittelyssä 2,1 yksilöä/metri ja Prestop- käsittelyssä 5,1 yksilöä/metri (Taulukko 1).

16

. Mitatut nitraattitypen

. Taimettuneet ja kuolleet taimet laskettiin

kahdestakymmenestä kohtaa penkkiä metrin matkalta, vuorotellen



jokaisesta rivistä 2,5 metrin matkalta,

neljältä kahden metrin

, käsitti koko raideleveyden eli neljä riviä (1,5 m). Sato

rsineen (kokonaisbiomassa). Toiset näytteet otettiin


näytealoilta samoin kuin ensimmäisessä nostossa.

iset ja huonot sipulit eroteltiin jo pellolla ämpäreihin. Kauppakelpoinen sato ja

noin 7,5 kilon ja

kymmenen kilon erät, jotka pussitettiin verkkosäkkeihin


Varastoidut sipulit kauppakunnostettiin 12.2.2013. Terveet ja sairaat sipulit lajiteltiin ja punnittiin

Fusarium oxysporum) ja




s 23,7 tainta/metri, Prestopin 21,7 ja Mycostopin 21,9



un taimettumistilanteeseen verrattuna käsittelemättömässä 0,6 yksilöä/metri, Mycostop-

käsittelyssä 5,1 yksilöä/metri (Taulukko 1).

Taulukko 1. Taimitiheydet 13.6. (20

matkalta, kaikista neljästä rivistä) ja 28.8. ja 7.9. sadonkorjuun yhteydessä (4

Käsittely Taimia/m1

Käsittelemätön 23,7Mycostop 21,9Prestop 21,7

Sato

Satoerot käsittelemättömän ja käsiteltyjen koejäsenten välillä olivat selvät molemmissa nostoissa.

Kokonaissato oli luo’olla kuivatussa käsittelemättömässä keskimäärin noin 53 000 kg/ha,

Mycostop- käsittelyssä 48 000 ja Prestop

vastaavasti: käsittelemätön 51 000 kg, Mycostop 45

Sato lajiteltiin tarkemmin ensimmäisessä nostossa, jolloin pääasiassa

oli käsittelemättömässä noin 10,3 % sadosta, Mycostop

käsitellystä noin 13,1 % (Kuva 18

pellolla ja vain selvästi tautisiksi havaitut yksilöt eroteltiin. Tällöin tautisia oli käsittelemättömässä

4 %, Mycostop- käsittelyssä 6,4 % ja Prestop

Prestop- käsittelyssä, keskimäärin 105 g (Kuva

Kuva 17. Eri käsittelyistä saadut sipulisadot kg/ha. Tuoreena korjatussa sadossa on mukana naattien

tuore biomassa. Pellolla kuivatussa sadossa naatit ovat kuivahtaneet. Pylväät kuvaavat neljän

näytealan sadosta laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

01000020000300004000050000600007000080000

Käs

itte

lem

ätön

Myc

osto

p

Pre

stop

Tuoreena korjattu 28.8.

Sato, kg/ha

Koko sato, kg/ha

Taulukko 1. Taimitiheydet 13.6. (20 x metrin matkalta, vuorotellen eri riveistä), 31.7.

matkalta, kaikista neljästä rivistä) ja 28.8. ja 7.9. sadonkorjuun yhteydessä (4*

Taimia/ metri 13.6.

Kasveja/ metri 31.7.


Kasveja/ metri 7.9.

23,7 21,5 23,3 23,1 21,9 19,3 18,7 19,8 21,7 19,1 18,4 16,6


kuivatussa käsittelemättömässä keskimäärin noin 53 000 kg/ha,

käsittelyssä 48 000 ja Prestop- käsittelyssä noin 40 000 kg/ha. Kauppasadot/ha olivat

000 kg, Mycostop 45 000 kg ja Prestop 38 000 kg/ha (Kuva

Sato lajiteltiin tarkemmin ensimmäisessä nostossa, jolloin pääasiassa Fusarium

oli käsittelemättömässä noin 10,3 % sadosta, Mycostop- käsitellystä noin 11,7 % ja Prestop

18). Toisessa nostossa luo’olla kuivatusta sadosta lajittelu tehtiin


käsittelyssä 6,4 % ja Prestop- käsittelyssä 5,9 %. Sipulien keskikoko oli suurin

lyssä, keskimäärin 105 g (Kuva 19).

. Eri käsittelyistä saadut sipulisadot kg/ha. Tuoreena korjatussa sadossa on mukana naattien


ttua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

Käs

itte

lem

ätön

Myc

osto

p

Pre

stop

Tuoreena korjattu 28.8. Pellolla kuivattu 7.9.

Sato, kg/ha

Koko sato, kg/ha Terve sato, kg/ha

17

metrin matkalta, vuorotellen eri riveistä), 31.7. (6*2,5 metrin

*2 metrin matkalta).


kuivatussa käsittelemättömässä keskimäärin noin 53 000 kg/ha,

000 kg/ha. Kauppasadot/ha olivat

000 kg/ha (Kuva 17).

Fusariumin pilaamia sipuleita

käsitellystä noin 11,7 % ja Prestop-

kuivatusta sadosta lajittelu tehtiin


käsittelyssä 5,9 %. Sipulien keskikoko oli suurin

. Eri käsittelyistä saadut sipulisadot kg/ha. Tuoreena korjatussa sadossa on mukana naattien


ttua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

Kuva 18. Eri käsittelyjen tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina. Tuoreena

korjatut lajiteltiin tarkemmin kuin pellolla kuivatut. Pylväät kuvaavat neljän näyt

janat keskiarvojen keskihajontaa.

Kuva 19. Sipulien keskimääräinen paino grammoina eri käsittelyissä 7.9.2012. Pylväät kuvaavat

neljän näytealan keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa.

Varastointikoe

Luo’olla puolitoista viikkoa kuivunut sipuli säilyi varastossa paremmin kuin suoraan nostettu

sipuli. Molemmissa nostoissa käsittelemätön sipuli oli terveempää kuin Prestop

käsitellyt (Taulukko 2). Taudeista harmaahometta oli käsittelemättömässä sipulissa selvästi

enemmän kuin käsitellyissä. Fusarium

käsittelemättömässä (Taulukko 3, kuva 20). Osassa sipuleita oli sekä

harmaahometta.

048

121620

Käs

itte

lem

ätön

Myc

osto

p

Pre

stop

Tuoreena korjattu 28.8.

Tautisia ja huonoja sipuleita, % sadosta

0

20

40

60

80

100

120

140

Käsittelemätön

Sipulien paino, g/kpl, 7.9.2012

Koko sato, g/kpl

. Eri käsittelyjen tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina. Tuoreena

korjatut lajiteltiin tarkemmin kuin pellolla kuivatut. Pylväät kuvaavat neljän näyt

janat keskiarvojen keskihajontaa.

. Sipulien keskimääräinen paino grammoina eri käsittelyissä 7.9.2012. Pylväät kuvaavat


iikkoa kuivunut sipuli säilyi varastossa paremmin kuin suoraan nostettu

sipuli. Molemmissa nostoissa käsittelemätön sipuli oli terveempää kuin Prestop


Fusariumin osuus vastaavasti oli käsitellyissä suurempi kuin

käsittelemättömässä (Taulukko 3, kuva 20). Osassa sipuleita oli sekä Fusarium

Käs

itte

lem

ätön

Myc

osto

p

Pre

stop

Tuoreena korjattu 28.8. Pellolla kuivattu 7.9.


Mycostop Prestop

Sipulien paino, g/kpl, 7.9.2012

Koko sato, g/kpl Terveet, g/kpl

18

. Eri käsittelyjen tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina. Tuoreena

korjatut lajiteltiin tarkemmin kuin pellolla kuivatut. Pylväät kuvaavat neljän näytealan keskiarvoa ja

. Sipulien keskimääräinen paino grammoina eri käsittelyissä 7.9.2012. Pylväät kuvaavat

iikkoa kuivunut sipuli säilyi varastossa paremmin kuin suoraan nostettu

sipuli. Molemmissa nostoissa käsittelemätön sipuli oli terveempää kuin Prestop- ja Mycostop-


in osuus vastaavasti oli käsitellyissä suurempi kuin

Fusariumia, että

Taulukko 2. Varastokokeen purku. Hävikki sisältää kuivuessa haihtuneen kosteuden ja

kauppakunnostuksen lajittelujätteen

Käsittelyt

Syksyllä varastoon

kgNosto suoraan 28.8.2012 Käsittelemätön 7,686Prestop 7,737Mycostop 7,360Nosto luo'olta 7.9.2012

Käsittelemätön 10,497Prestop 10,356Mycostop 10,642

Taulukko 3. Halkaistuissa sairaissa

Käsittelyt Fusarium

Nosto suoraan 28.8.2012 Käsittelemätön Prestop Mycostop Nosto luo'olta 7.9.2012

Käsittelemätön Prestop Mycostop

Kuva 20. Fusarium tuhoaa sipulin juuristoa ja alkaa sipulin tyveltä (vasemmalla)

alkaa sipulin kaulaosasta (oikealla)


kauppakunnostuksen lajittelujätteen (varret ja kuoret).

Syksyllä varastoon

kg

Varastossa 12.2.2013

kg Hävikki

% Terveitä

kg

7,686 4,822 37,3 2,817 7,737 4,509 41,7 1,857 7,360 4,401 40,2 2,008

10,497 8,395 20,0 5,656 10,356 7,674 25,9 4,031 10,642 7,835 26,4 3,763

Halkaistuissa sairaissa sipuleissa todetut taudit.

Fusarium %

Harmaahome %

Muut %

41,2 58,8 0,0 79,1 18,1 2,8 73,3 25,8 1,0

45,3 48,2 6,5 84,0 12,9 3,1 86,8 9,4 3,9

tuhoaa sipulin juuristoa ja alkaa sipulin tyveltä (vasemmalla)

(oikealla) ja tuhoaa sipulin vasta varastoinnin aikana

19


Sairaita kg

Kauppa- kelpoisia,

%

2,005 58,1 2,652 41,3 2,393 45,7

2,739 67,3 3,643 52,4 4,072 47,9

tuhoaa sipulin juuristoa ja alkaa sipulin tyveltä (vasemmalla), harmaahome

ja tuhoaa sipulin vasta varastoinnin aikana.

Johtopäätökset

Sipulin istukkaat otettiin jokaiseen käsittelyyn eri istukassäkeistä. Istukkaiden välillä saattoi olla

eroja, vaikka ne olivat samaa siemenerää.

Käsittelyt lisäsivät sipulin tautisuutta ja käsiteltyjen istukkaiden sato jäi selvästi pienemmäksi kuin

käsittelemättömän. Märkiä käsiteltyjä istukkaita meni maahan hiukan vähemmän kuin kuivaa

käsittelemätöntä istukasta. Sipulinfusarioosi (sipulimätä,

runsaimmin käsitellyissä koejäsenissä. Mahdollisesti liotus nesteessä aktivoi

istukkaissa. Nesteen vaikutus taudin lisääntymiseen jäi kokeessa kuitenkin varmistamatta, koska

kokeessa ei ollut pelkässä vedessä liotusta.

kuivata käsittelyn jälkeen, mikä jäi kokeessamme tekemät

Tulevaisuuden kokeissa pitää käyttää samanlaista istukasta

torjunta-aineliuoksessa, istukkaan kuivausta. Lisäksi uusia biologisia aineita etsitään tuleviin

testauksiin.


eroja, vaikka ne olivat samaa siemenerää.



käsittelemätöntä istukasta. Sipulinfusarioosi (sipulimätä, Fusarium oxysporum

runsaimmin käsitellyissä koejäsenissä. Mahdollisesti liotus nesteessä aktivoi Fusarium


kokeessa ei ollut pelkässä vedessä liotusta. Kokeneiden viljelijöiden mielestä istukkaat olisi pitänyt

kuivata käsittelyn jälkeen, mikä jäi kokeessamme tekemättä.

Tulevaisuuden kokeissa pitää käyttää samanlaista istukasta eri koejäseniin, testata lyhyttä kastelua

aineliuoksessa, istukkaan kuivausta. Lisäksi uusia biologisia aineita etsitään tuleviin

20




sarium oxysporum) harvensi kasvustoa

Fusariumia


mielestä istukkaat olisi pitänyt

, testata lyhyttä kastelua

aineliuoksessa, istukkaan kuivausta. Lisäksi uusia biologisia aineita etsitään tuleviin



Koe toteutettiin Parikkalassa ja hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti.

käsiteltiin ja istutettiin 15.5.2012. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 14

Istukasmäärä/käsittely oli 25 kg.

Käsittelyt:

1. Käsittelemätön istukas (verranne)


3. Mycostop (Streptomyces criseovirides

Molempia valmisteita liotettiin ensin tunnin ajan litrassa vettä

nestemäärään. Koejäsenen sipulit jaettiin kahteen verkkosäkkiin ja

kerrallaan ja liotettiin 15 minuuttia.

ennen istutusta.


Lahdenperälle, joka tutki kuinka paljon biotorjuntamikrobia sipulit sisälsivät (Liitteenä

Lahdenperän raportti).

Sipulin istukkaissa oli runsaasti homeisia

eroteltiin silmävaraisesti sairaat ja pienet istukkaat terveistä. Sairaita oli keskimäärin 18,7 %.

Kenttäkartta

Istutus

Jokaista koejäsentä (käsittelyä) istutettiin Sipuli Sam

nelirivinen penkki. Penkin leveys eli raideväli oli 150 cm. Istutustiheys oli 20 istukasta/rivimetri, eli

noin 80 kpl/penkkimetri. Koealue tuli keskelle peltoa, jol

sipulia suojariveiksi (kenttäkartta).

Sipulia

Suoja Prestop Mycostop

- torjuntakoe, Etelä-Karjala



Istukasmäärä/käsittely oli 25 kg.

(verranne)

Gliocladium catenulatum) 0,5 %, 40 l vettä + 200 g Prestop- jauhetta

Streptomyces criseovirides) 0,01%, 50 l vettä + 5 g Mycostop- jauhetta

nsin tunnin ajan litrassa vettä. Liuos sekoitettiin hyvin lopulliseen

nestemäärään. Koejäsenen sipulit jaettiin kahteen verkkosäkkiin ja upotettiin nesteeseen sipulisäkki

15 minuuttia. Liotuksen jälkeen säkit valutettiin, mutta istukkaita ei kuivattu



homeisia ja pieniä sipuleita. Kahdesta noin 200 gramman erästä

sairaat ja pienet istukkaat terveistä. Sairaita oli keskimäärin 18,7 %.

ta koejäsentä (käsittelyä) istutettiin Sipuli Sam- istutuskoneella noin 115 metrin pituinen


noin 80 kpl/penkkimetri. Koealue tuli keskelle peltoa, jolloin kokeen molemmille reunoille tuli

sipulia suojariveiksi (kenttäkartta).

Metsän reuna

sipulia

Mycostop Käsittelemätön Suoja

21

hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Istukkaat

käsiteltiin ja istutettiin 15.5.2012. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 14-21 mm.

jauhetta

jauhetta

iuos sekoitettiin hyvin lopulliseen

upotettiin nesteeseen sipulisäkki

, mutta istukkaita ei kuivattu

Jokaisesta käsittelystä otettiin noin 200 g istukkaita paperipussiin näytteiksi Marja-Leena


Kahdesta noin 200 gramman erästä

sairaat ja pienet istukkaat terveistä. Sairaita oli keskimäärin 18,7 %.

istutuskoneella noin 115 metrin pituinen


loin kokeen molemmille reunoille tuli

Pellon esikasvi oli ohra. Lannoituksena oli käytetty perus Viljo

hehtaarille. Maassa oli jonkin verran juolavehnää ja valvatin juuria.

Maanäytteet


pitoisuudet olivat: 15.6. 70 kg/ha

Kasvustohavainnot

Kasvustohavaintoja tehtiin noin kuukauden välein

ensimmäisen kerran 15.6.2012 kahdestakymmenestä kohtaa penkkiä, metrin matkalta vuorotellen

jokaisesta neljästä rivistä. Mittauskohdat satunnaistettiin heittämällä muovitikkua.

12.7.2012 käsittelemätön koejäsen näytti

taimettuneet laskettiin uudelleen, tällä kertaa kymmenestä kohtaa metrin matkalta vuorotellen

jokaisesta rivistä. Mittauskohdat satunnaistettiin kymmenen askeleen välein. Lisäksi sairaat ja

kuolleet yksilöt laskettiin 100 metrin matkalta jokaisesta rivistä.

Kaikki kasvit ja sairaat yksilöt laskettiin

metrin matkalta kuudesta eri kohtaa penkkiä kymmenen metrin välein.

Sadonkorjuu

Isäntä nosti sipulin nostokoneella maan pinnalle kuivahtamaan. Puolentoista viikon kuluttua

nostosta (30.8.) korjattiin sato käsin laatikoihin neljältä näytealalta/käsittely. Kahden metrin pituiset

näytealat (3 m2) mitattiin noin viiden metrin välein. Sato lajiteltiin te

sairaisiin, jotka punnittiin erikseen.

Varastointikoe

Terveet sipulit pussitettiin verkkosäkkeihin näytealoittain (12 säkkiä), kuivatettiin ja laitettiin

viljelijän varastoon varastosäilyvyyden seurantaa varten.

Varastokoe käsiteltiin 22.1.2013.

näytealoittain. Terveiden ja sairaiden sipulien kappalemäärät laskettiin ja painot punnittiin. Sairaat

sipulit halkaistiin taudinaiheuttajan määrittämiseksi.

Tulokset

Taimitiheys

Käsiteltyjä, märkiä istukkaita meni istutuksessa maahan vähemmän kuin kuivia, käsittelemättömiä

istukkaita (Taulukko 4). Kesäkuun puolivälissä (15.6.) tehdyssä taimilaskennassa oli

käsittelemättömän koejäsenen taimitiheys 20 tainta/metri, Pr

käsittelyn 16,9 tainta/metri. Aluksi myös osa huonoista ja homeisista istukkaista taimettui, mutta

taimikuolleisuus oli runsasta heinäkuuhun mennessä. Heinäkuun puolivälin tiheyslaskennassa oli

käsitellyissä koejäsenissä kuolleita ja sairaita yksilöitä selvästi enemmän kuin käsittelemättömässä.

Tiheysero näkyi selvästi kasvustossa. Sadonkorjuuseen mennessä kasvusto oli harventunut


käsittelyssä 7,8 yksilöä/metri ja Prestop

. Lannoituksena oli käytetty perus Viljo-lannoitetta (N:P:K 8

hehtaarille. Maassa oli jonkin verran juolavehnää ja valvatin juuria.

kasvukaudella typpilaukulla kuukauden välein. Mitatut nitraattitypen

kg/ha, 12.7. 56 kg/ha ja 1.8. 14 kg/ha.

kuukauden välein. Taimettuneet ja kuolleet taimet laskettiin

kahdestakymmenestä kohtaa penkkiä, metrin matkalta vuorotellen


äsittelemätön koejäsen näytti selvästi tiheämmältä ja terveemmältä, kuin käsitellyt. Siksi



öt laskettiin 100 metrin matkalta jokaisesta rivistä.

laskettiin vielä 1.8.2012 jokaisesta käsittelystä,

lta kuudesta eri kohtaa penkkiä kymmenen metrin välein.

pulin nostokoneella maan pinnalle kuivahtamaan. Puolentoista viikon kuluttua


) mitattiin noin viiden metrin välein. Sato lajiteltiin terveisiin (kauppakelpoiset) ja

sairaisiin, jotka punnittiin erikseen.


viljelijän varastoon varastosäilyvyyden seurantaa varten.

äsiteltiin 22.1.2013. Sipulit kauppakunnostettiin ja lajiteltiin terveisiin ja sairaisiin


sipulit halkaistiin taudinaiheuttajan määrittämiseksi.


). Kesäkuun puolivälissä (15.6.) tehdyssä taimilaskennassa oli

käsittelemättömän koejäsenen taimitiheys 20 tainta/metri, Prestop- käsittelyn 17,9 ja Mycostop



kuolleita ja sairaita yksilöitä selvästi enemmän kuin käsittelemättömässä.



käsittelyssä 7,8 yksilöä/metri ja Prestop- käsittelyssä 9 yksilöä/metri (Taulukko

22

lannoitetta (N:P:K 8-5-1) 1000 kg

. Mitatut nitraattitypen

olleet taimet laskettiin

kahdestakymmenestä kohtaa penkkiä, metrin matkalta vuorotellen


tiheämmältä ja terveemmältä, kuin käsitellyt. Siksi



, jokaisesta rivistä 2,5

pulin nostokoneella maan pinnalle kuivahtamaan. Puolentoista viikon kuluttua


rveisiin (kauppakelpoiset) ja


Sipulit kauppakunnostettiin ja lajiteltiin terveisiin ja sairaisiin



). Kesäkuun puolivälissä (15.6.) tehdyssä taimilaskennassa oli

käsittelyn 17,9 ja Mycostop-



kuolleita ja sairaita yksilöitä selvästi enemmän kuin käsittelemättömässä.


kesäkuun taimettumistilanteeseen verrattuna käsittelemättömässä 5,8 yksilöä/metri, Mycostop-

käsittelyssä 9 yksilöä/metri (Taulukko 4).

Taulukko 4. Taimitiheydet 15.6. (20 x metrin matkalta, vuorotellen eri riveistä), 12.7. (10

matkalta, vuorotellen eri riveistä), 1.8. (6

sadonkorjuun yhteydessä (4*2 metrin matkalta).



Sato

Satoerot käsittelemättömän ja käsiteltyjen koejäsenten välillä olivat selvät. Kokonaissato oli

käsittelemättömässä keskimäärin noin 41 000 kg/ha, Mycostop

29 000 kg/ha. Kauppasadot/ha olivat vastaavasti: käsittelemätön 36

Prestop 25 000 kg/ha (Kuva 21). Tauti (pääasiassa

noin 13,4 %, Mycostop- käsitellystä noin 15,

Sipulien keskikoko oli suurin Prestop

Kuva 21. Eri käsittelyistä saadut sipulisadot kg/ha. Pylväät kuvaavat neljän näytealan sadosta

laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaa

Kuva 22. Eri käsittelyjen tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina. Pylväät

kuvaavat neljän näytealan keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa.

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

Käsittelemätön

Sato kg/ha

Koko sato, kg/ha

0

5

10

15

20

25

Käsittelemätön


. Taimitiheydet 15.6. (20 x metrin matkalta, vuorotellen eri riveistä), 12.7. (10

matkalta, vuorotellen eri riveistä), 1.8. (6*2,5 metrin matkalta, kaikista neljästä rivistä) ja 30.8.

2 metrin matkalta).

Taimia/ metri 15.6.


Kasveja/ metri 1.8.


20,0 17,4 14,5 14,2 16,9 11,6 9,1 9,1 17,9 11,0 9,3 8,9


käsittelemättömässä keskimäärin noin 41 000 kg/ha, Mycostop- ja Prestop- käsittelyissä noin

000 kg/ha. Kauppasadot/ha olivat vastaavasti: käsittelemätön 36 000 kg, Mycostop 24

). Tauti (pääasiassa Fusarium) pilasi käsittelemättömästä sadosta

käsitellystä noin 15,7 % ja Prestop- käsitellystä noin 14,7 % (Kuva

Sipulien keskikoko oli suurin Prestop- käsittelyssä, keskimäärin 136 g (Kuva 23

. Eri käsittelyistä saadut sipulisadot kg/ha. Pylväät kuvaavat neljän näytealan sadosta

keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

. Eri käsittelyjen tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina. Pylväät


Mycostop Prestop

Sato kg/ha


Mycostop Prestop


23

. Taimitiheydet 15.6. (20 x metrin matkalta, vuorotellen eri riveistä), 12.7. (10*metrin

aikista neljästä rivistä) ja 30.8.


käsittelyissä noin

000 kg, Mycostop 24 000 kg ja

) pilasi käsittelemättömästä sadosta

käsitellystä noin 14,7 % (Kuva 22).

23).


vat keskiarvojen keskihajontaa.

. Eri käsittelyjen tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina. Pylväät



Varastointikoe

Käsittelemätön sipuli säilyi parhaiten varastossa, sen kauppakelpoisuus oli 62%, Mycostop

käsittelyn 57,3 % ja Prestop- käsittelyn 46,6 %. Käsittelemättömän kauppakelpoinen sato/ha oli

samoin suurin, 16 456 kg/ha (Taulukko 5). Sipulien

Taulukko 5. Varastosäilyvyys 22.1.2013. Hävikki sisältää kuivumisessa haihtuneen

kauppakunnostuksen lajittelujätteen (varret, kuoret).

Käsittely Varastoon syksyllä

kg

Varastossa22.1.2013

Käsittelemätön 10,694 7,968

Mycostop 7,222 5,295

Prestop 7,372 5,433

Johtopäätökset


eroja, vaikka ne olivat samaa siemenerää. Istukkaista tehtiin silmävarainen kuntotarkastus, mutta

näytemäärä oli liian pieni (400 g).

Taimitiheys laskettiin joka kerta eri tavoin.

samalla tavalla. Tarkin laskutapa lienee 1.8.2012 tehty laskenta, jolloin taimet ja sairaat laskettiin

2,5 metrin matkalta kaikilta riveiltä (raideväli

Käsittelyt lisäsivät tautisuutta ja käsiteltyjen istukkaiden sato jäi selvästi pienemmäksi kuin

käsittelemättömän. Märkiä käsiteltyjä istukkaita meni maahan istutuksessa vähemmän kuin kuivaa

käsittelemätöntä istukasta, mikä o

(sipulimätä, Fusarium oxysporum

Mahdollisesti liotus nesteessä aktivoi

0

50

100

150

200

Käsittelemätön

Sipulin paino, g/kpl

Koko sato, g/kpl

räinen paino grammoina eri käsittelyissä 30.8.2012. Pylväät kuvaavat


Käsittelemätön sipuli säilyi parhaiten varastossa, sen kauppakelpoisuus oli 62%, Mycostop

käsittelyn 46,6 %. Käsittelemättömän kauppakelpoinen sato/ha oli

456 kg/ha (Taulukko 5). Sipulien pääasiallinen tauti oli Fusarium

Taulukko 5. Varastosäilyvyys 22.1.2013. Hävikki sisältää kuivumisessa haihtuneen

kauppakunnostuksen lajittelujätteen (varret, kuoret).

Varastossa 22.1.2013

kg Hävikki

% Terveitä

kg Sairaita

kg

Kauppakelpoisuus

7,968 25,3 4,937 3,031

5,295 26,5 3,032 2,263

5,433 26,3 2,533 2,900



näytemäärä oli liian pieni (400 g).

Taimitiheys laskettiin joka kerta eri tavoin. Tulevissa kokeissa laskenta tulisi tehdä samoilta kohti ja


2,5 metrin matkalta kaikilta riveiltä (raideväli) kuudesta eri kohtaa penkkiä.



, mikä osaltaan vaikutti satotulokseen. Lisäksi sipulinfusarioosi

Fusarium oxysporum) harvensi kasvustoa runsaimmin käsitellyissä koejäsenissä.

Mahdollisesti liotus nesteessä aktivoi Fusariumia istukkaissa.

Mycostop Prestop

Sipulin paino, g/kpl

Koko sato, g/kpl Kauppakelpoiset, g/kpl

24

räinen paino grammoina eri käsittelyissä 30.8.2012. Pylväät kuvaavat

Käsittelemätön sipuli säilyi parhaiten varastossa, sen kauppakelpoisuus oli 62%, Mycostop-

käsittelyn 46,6 %. Käsittelemättömän kauppakelpoinen sato/ha oli

Fusariumia .

Taulukko 5. Varastosäilyvyys 22.1.2013. Hävikki sisältää kuivumisessa haihtuneen kosteuden ja

Kauppa-kelpoisuus

%

62,0

57,3

46,6



Tulevissa kokeissa laskenta tulisi tehdä samoilta kohti ja




. Lisäksi sipulinfusarioosi

) harvensi kasvustoa runsaimmin käsitellyissä koejäsenissä.



Koe toteutettiin kuopiolaisella tilalla.

Sipuli istutettiin 23.5.2012. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 17

käsittelyihin otettiin istukas samasta

Käsittelyt:

1. Käsittelemätön, verranne


oli 3,57 kg/ha). Prestop sekoitettiin ensin 2,5 litraan vettä, liotelopulliseen vesimäärään (7,5 litraa).

3. Mycostop (Streptomyces criseovirides)

111 g/ha). Mycostop sekoitettiin pieneen vesimäärään (200 ml), liotettiin 2 tuntia ja sekoitettiin lopulliseen vesimäärään (3,5 litraa).

Biotorjunta-aineliuos kaadettiin erilliseen säiliöön (Kuva

kautta maahan istutuksen yhteydessä.

Kuva 24. Istutuskone ja säiliön täyttö suursäkistä.

Kuva 25. Biotorjunta-aineet johdettiin pienestä säiliöstä

Hintikainen).

- torjuntakoe, Pohjois-Savo

tilalla. Koe hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti.

Sipuli istutettiin 23.5.2012. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 17

otettiin istukas samasta suursäkistä (Kuva 24).

Gliocladium catenulatum) 3,3 %, 7,5 litraa vettä + 250 g Prestop- jauhetta (ainemäärä oli 3,57 kg/ha). Prestop sekoitettiin ensin 2,5 litraan vettä, liotettiin 2,5 tuntia ja sekoitettiin lopulliseen vesimäärään (7,5 litraa).

Streptomyces criseovirides) 0,14 %, 3,5 l vettä + 5 g Mycostop- sekoitettiin pieneen vesimäärään (200 ml), liotettiin 2 tuntia ja sekoitettiin

lopulliseen vesimäärään (3,5 litraa).

aineliuos kaadettiin erilliseen säiliöön (Kuva 25), josta liuos johdettiin suuttimien

kautta maahan istutuksen yhteydessä.

. Istutuskone ja säiliön täyttö suursäkistä.

aineet johdettiin pienestä säiliöstä suuttimien kautta maahan

25

Koe hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti.

Sipuli istutettiin 23.5.2012. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 17-21 mm. Kaikkiin

jauhetta (ainemäärä ttiin 2,5 tuntia ja sekoitettiin

jauhetta ainemäärä sekoitettiin pieneen vesimäärään (200 ml), liotettiin 2 tuntia ja sekoitettiin

), josta liuos johdettiin suuttimien

suuttimien kautta maahan (Kuva Veikko

Jokaisesta käsittelystä otettiin maasta noin 100 g istukkaita paperipussiin näytteiksi Marja


Lahdenperän raportti).

Kenttäkartta

Punasipulia

keltasipulia

Käsittelemätön

Penkki 18

Istutus

Koejäsenet istutettiin istutuskoneella ja käsittelyt tehtiin samalla kertaa. Kä

Prestop- käsiteltyä istutettiin molempia 315 metrin pituinen kahdeksanrivinen penkki, Mycostop

käsiteltyä tuli 200 metrin matkalle. Penkin leveys oli raideväli eli 2,25 metriä. K

peltoa, jolloin kokeen molemmille reunoille tuli sipulia suojariveiksi (kenttäkartta).

Pellon esikasvina oli puna-apila kahtena vuonna. Muokkaus oli tehty heinäkuun lopulla vuonna

2011. Lannoituksena käytettiin Perusviljo

700 kg/ha istutuksen yhteydessä (yhteensä 1100 kg hehtaarille), granuloitua kaliumsulfaattia 200

kg/ha ja hivenravinneseosta 200 kg/ha.

Maanäytteet


olivat: 27.6. 56 kg/ha ja 24.7. 14 kg/ha.

Kasvustohavainnot

Taimettuneet ja kuolleet taimet laskettiin ensimmäisen kerran 27.6.

vuorotellen neljästä keskirivistä (Kuva

välein.

Jokaisesta käsittelystä otettiin maasta noin 100 g istukkaita paperipussiin näytteiksi Marja


Mycostop ei kokeessa Prestop

Penkki 19 Penkki 20 penkki 21

istutuskoneella ja käsittelyt tehtiin samalla kertaa. Käsittelemätöntä ja

yä istutettiin molempia 315 metrin pituinen kahdeksanrivinen penkki, Mycostop

käsiteltyä tuli 200 metrin matkalle. Penkin leveys oli raideväli eli 2,25 metriä. K


apila kahtena vuonna. Muokkaus oli tehty heinäkuun lopulla vuonna

2011. Lannoituksena käytettiin Perusviljo- lannoitetta (N:P:K 8-5-1) 400 kg/ha hajalevityksenä ja


kg/ha ja hivenravinneseosta 200 kg/ha.

kasvukaudella typpilaukulla kaksi kertaa. Mitatut nitraattitypen pitoisuudet

14 kg/ha.

laskettiin ensimmäisen kerran 27.6. 20 kertaa metrin matkalta

(Kuva 26). Mittauskohdat satunnaistettiin kymmenen askeleen

26

Jokaisesta käsittelystä otettiin maasta noin 100 g istukkaita paperipussiin näytteiksi Marja-Leena


sipulia

315 m pituus

sittelemätöntä ja

yä istutettiin molempia 315 metrin pituinen kahdeksanrivinen penkki, Mycostop-

käsiteltyä tuli 200 metrin matkalle. Penkin leveys oli raideväli eli 2,25 metriä. Koealue tuli keskelle


apila kahtena vuonna. Muokkaus oli tehty heinäkuun lopulla vuonna

1) 400 kg/ha hajalevityksenä ja


kertaa. Mitatut nitraattitypen pitoisuudet

metrin matkalta

Mittauskohdat satunnaistettiin kymmenen askeleen

Kuva 26. Taimitiheyden laskennassa käytettiin

Kaikki kasvit ja sairaat yksilöt laskettiin

matkalta neljästä eri kohtaa penkkiä

Sadonkorjuu

Maan pinnalle koneella nostetut,

laatikoihin neljältä näytealalta 27.8. Näytealat, 3 m

välein. Sato lajiteltiin terveisiin (kauppakelpoiset) ja sairaisiin ja punnittiin erikseen.

Varastointikoe

Näytealojen 1 ja 2 sekä 3 ja 4 terveet sipulit yhdistettiin, pussitettiin verkkosäkkeihin ja punnittiin.

Säkit kuivattiin ja varastoitiin Siilinjärvellä.

Varastoitu sipuli kauppakunnostettiin 1.2.2013. Terveet ja sairaat sipulit eriteltiin, niiden

kappalemäärät laskettiin ja painot punnittiin. Sairaat sipulit halkaistiin ja niistä eroteltiin

ja harmaahomeen vioittamat sipulit.

Tulokset

Taimitiheys

27.6. tehdyssä taimilaskennassa käsittelemättömän ja Mycostop

oli 15,2 tainta/metri, Prestopi- käsittelyn

harventunut kesäkuun taimettumistilanteeseen verrattuna käsittelemättömässä 6,7 yksilöä/metri,

Mycostop- käsittelyssä 4,8 yksilöä/metri ja Prestop

Taulukko 6. Taimitiheydet 27.6. (20 x metrin matkalta, vuorotellen neljästä

2,5 metrin matkalta, neljästä rivistä) ja 27.8. sadonkorjuun yhteydessä (4*1,33 metrin matkalta).



itiheyden laskennassa käytettiin metrin pituista mittatikkua.

laskettiin 9.8. jokaisesta käsittelystä, neljästä rivistä 2,5

eri kohtaa penkkiä viiden metrin välein.

nostetut, puolitoista viikkoa karholla kuivahtaneet sipulit

laatikoihin neljältä näytealalta 27.8. Näytealat, 3 m2, (2,25 m*1,33 m) mitattiin noin viiden metrin



kuivattiin ja varastoitiin Siilinjärvellä.


kappalemäärät laskettiin ja painot punnittiin. Sairaat sipulit halkaistiin ja niistä eroteltiin

meen vioittamat sipulit.

27.6. tehdyssä taimilaskennassa käsittelemättömän ja Mycostop- käsitellyn koejäsenen taimitiheys

käsittelyn 16 tainta/metri. Sadonkorjuuseen mennessä kasvusto oli

säkuun taimettumistilanteeseen verrattuna käsittelemättömässä 6,7 yksilöä/metri,

käsittelyssä 4,8 yksilöä/metri ja Prestop- käsittelyssä 4,1 yksilöä/metri (Taulukko

. Taimitiheydet 27.6. (20 x metrin matkalta, vuorotellen neljästä keskirivistä), 9.8. (4 *


Taimia/ metri 27.6.

Kasveja/ metri 9.8.


15,2 10,4 8,5 15,2 9,6 10,4 16,0 10,3 11,9

27

rivistä 2,5 metrin

kuivahtaneet sipulit korjattiin käsin

1,33 m) mitattiin noin viiden metrin




kappalemäärät laskettiin ja painot punnittiin. Sairaat sipulit halkaistiin ja niistä eroteltiin Fusariumin

käsitellyn koejäsenen taimitiheys

16 tainta/metri. Sadonkorjuuseen mennessä kasvusto oli

säkuun taimettumistilanteeseen verrattuna käsittelemättömässä 6,7 yksilöä/metri,

käsittelyssä 4,1 yksilöä/metri (Taulukko 6).

keskirivistä), 9.8. (4 *


Sato

Sato oli käsitellyissä koejäsenissä parempi kuin käsittelemättömässä. Kokonaissato oli

käsittelemättömässä keskimäärin noin 11 000 kg/ha, Mycostop

käsittelyssä noin 18 000 kg/ha. Kauppasadot

kg/ha, Mycostop 12 000 kg/ha ja Prestop 15

Pääasiassa Fusariumin pilaamia ja

sadosta, Mycostop- käsitellyssä 17,8 % ja Prestop

keskikoko oli suurin Prestop- käsittelyssä, keskimäärin 48,6 g (Kuva

Kuva 27. Eri käsittelyistä saadut sipulisadot kg/ha. Pylväät kuvaavat neljän näytealan sadosta

laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

Kuva 28. Tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina


0

5000

10000

15000

20000

25000

Käsittelemätön

Sato, kg/ha

Koko sato, kg/ha

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

Käsittelemätön



käsittelemättömässä keskimäärin noin 11 000 kg/ha, Mycostop- käsittelyssä 14 000 ja Prestop

000 kg/ha. Kauppasadot hehtaaria kohti olivat vastaavasti: käsittelemätön 9

ja Prestop 15 000 kg/ha (Kuva 27).

in pilaamia ja liian pieniä (<3,0 cm) sipuleita oli käsittelemättömässä 20,5 %

ä 17,8 % ja Prestop- käsitellyssä 14,8 % (Kuva

käsittelyssä, keskimäärin 48,6 g (Kuva 29).


n keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

autisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina eri käsittelyissä


Mycostop Prestop

Sato, kg/ha


Mycostop Prestop


28


käsittelyssä 14 000 ja Prestop-

olivat vastaavasti: käsittelemätön 9 000

sipuleita oli käsittelemättömässä 20,5 %

ä 14,8 % (Kuva 28). Sipulien


n keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

eri käsittelyissä. Pylväät



Varastointikoe

Käsittelemättömän ja Prestop- käsitellyn sipulin kauppakelpoisuudessa ei ollut suurta eroa.

Käsittelemättömän kauppakelpoisuus

käsittelyn 46,5 % (Taulukko 7). Prestop

sen sato syksyllä oli suurin. Taudinaiheuttajista

(Taulukko 8).

Taulukko 7. Sipulin varastosäilyvyys 1.2.2013.

ja kauppakunnostuksen lajittelujätteen (varret, kuoret).

Käsittely Varastoon syksyllä

kg

Varastossa1.2.2013

Käsittelemätön 5,516 3,855

Mycostop 7,144 4,956

Prestop 9,335 6,491

Taulukko 8. Sairaiden sipulien pääasialliset taudinaiheuttajat

Käsittely

Fusarium %

Käsittelemätön 59,9 Mycostop 57,6 Prestop 64,2

0

10

20

30

40

50

60

Käsittelemätön

Sipulien paino, g/kpl

Koko sato

kimääräinen paino grammoina eri käsittelyissä 27.8.2012. Pylväät kuvaavat


käsitellyn sipulin kauppakelpoisuudessa ei ollut suurta eroa.

kauppakelpoisuus-% oli 56,8, Prestop- käsittelyn oli 55,8 %

käsittelyn 46,5 % (Taulukko 7). Prestop- käsitellyn kauppakelpoisen sadon määrä oli suurin, koska

sen sato syksyllä oli suurin. Taudinaiheuttajista Fusariumia oli runsaammin kuin harmaahometta

arastosäilyvyys 1.2.2013. Hävikki sisältää kuivumisessa haihtuneen kosteuden

ja kauppakunnostuksen lajittelujätteen (varret, kuoret).

Varastossa 1.2.2013

kg Hävikki

% Terveitä

kg Sairaita

kg

3,855 30,1 2,188 1,667

4,956 30,7 2,345 2,611

6,491 30,4 3,626 2,865

Taulukko 8. Sairaiden sipulien pääasialliset taudinaiheuttajat varastoidussa sipulissa.

Harmaahome %

40,1 42,4 35,8

Mycostop Prestop

Sipulien paino, g/kpl

Koko sato Terveet

29

kimääräinen paino grammoina eri käsittelyissä 27.8.2012. Pylväät kuvaavat

käsitellyn sipulin kauppakelpoisuudessa ei ollut suurta eroa.

% ja Mycostop-

käsitellyn kauppakelpoisen sadon määrä oli suurin, koska

kuin harmaahometta

Hävikki sisältää kuivumisessa haihtuneen kosteuden

Kauppa-

kelpoisuus %

56,8

46,5

55,8

varastoidussa sipulissa.

Johtopäätökset

Runsas rikkakasvien määrä haittasi sipulin kasvua, kasvustohavaintoja ja sadonkorjuuta.

Biotorjuntakäsittelyissä oli suurempi ja terveempi sato kuin käsittelemättömässä. Tulos poikkesi

kokeista, joissa istukkaat käsiteltiin upottamalla biotorjunta

sipulin tautisuutta ja vähensi satoa. Istutuksen yhteydessä tapahtuvassa käsittelyssä istukas

kuivana ja joutuu kosketukseen torjunta



kokeista, joissa istukkaat käsiteltiin upottamalla biotorjunta-aineliuokseen. Upotuskäsittely lisäsi

sipulin tautisuutta ja vähensi satoa. Istutuksen yhteydessä tapahtuvassa käsittelyssä istukas

joutuu kosketukseen torjunta-aineliuoksen kanssa vasta maassa.

30



kseen. Upotuskäsittely lisäsi

sipulin tautisuutta ja vähensi satoa. Istutuksen yhteydessä tapahtuvassa käsittelyssä istukas säilyy



Astiakoe toteutettiin MTT Mikkelissä. Kokeeseen otettiin multa sipulipellosta, jolla on pitkä

viljelyhistoria (tautinen maa). Verranteeksi otettiin multaa pellolta, jossa ei aikaisemmin ole viljelt

sipulia (terve maa). Multa lapioitiin kymmenen litran ämpäreihin, joissa oli reiät pohjissa. Istukkaat


Käsitelty istukasmäärä/koejäsen oli 100 istukasta

ämpäria/käsittely).

Käsittelyt ja istutus

1. Verranne, käsittelemätön istukas,

2. Verranne, käsittelemätön istukas, tautinen

3. Verranne, liotus vedessä, tautinen maa, istukkaiden liotus 15 minuuttia


istukkaiden liotus 15 minuuttia, (tautinen maa)

5. Mycostop (Streptomyces criseovirides

istukkaiden liotus 15 minuuttia, (tautinen maa)

6. Geo-bioaktivaattoriminuuttia, (tautinen maa). fotosynteesibakteeria, hiivasientä, actinomyceteenianaerobisia) ja modifoitua vettä

Prestop- ja Mycostop- valmisteet liotettiin tunnin ajan pienessä vesimäärässä ennen lopulliseen

vesimäärään sekoittamista. Kuivana punnitut, lajitellut istukkaat (100 kpl) liotettiin biotorjunta

aineliuoksissa tai vedessä 15 minuuttia. Ist

mitattiin.

Istukkaita ei kuivattu ennen istutusta. Istutus tapahtui käsin, 16 istukasta/ämpäri.

oli ns. tautista multaa. Koeasettelu oli täysin satunnaistettu koe neljänä tois

levitettiin MyPex- katekangas. Koealue peitettiin verkolla estämään lintujen aiheuttamia vioituksia

(Kuva 30).

Koejärjestely:

22 62 51 54 41 34 24 13

O O O O O O O O

O O O O O O O O42 11 61 44 32 14 52 23

- torjuntakoe, astiakoe, MTT Mikkeli

MTT Mikkelissä. Kokeeseen otettiin multa sipulipellosta, jolla on pitkä

viljelyhistoria (tautinen maa). Verranteeksi otettiin multaa pellolta, jossa ei aikaisemmin ole viljelt


. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 14

Käsitelty istukasmäärä/koejäsen oli 100 istukasta, joista 64 istutettiin (16/ämpäri

käsittelemätön istukas, terve maa

käsittelemätön istukas, tautinen maa


Gliocladium catenulatum) 0,5 %: 1000 ml vettä + 5 g Prestopistukkaiden liotus 15 minuuttia, (tautinen maa)

Streptomyces criseovirides) 0,01%: 1000 ml vettä + 0,1 g Mycostop, istukkaiden liotus 15 minuuttia, (tautinen maa)

bioaktivaattori, EM (Geobio): 1 dl/1000 ml vettä, istukkaiden liotus 15 (tautinen maa). Valmiste sisältää maahantuojan mukaan

fotosynteesibakteeria, hiivasientä, actinomyceteeni- bakteereja (aerobisia ja modifoitua vettä

valmisteet liotettiin tunnin ajan pienessä vesimäärässä ennen lopulliseen

vesimäärään sekoittamista. Kuivana punnitut, lajitellut istukkaat (100 kpl) liotettiin biotorjunta

aineliuoksissa tai vedessä 15 minuuttia. Istukkaat punnittiin liotuksen jälkeen ja jäljellä oleva liuos

Istukkaita ei kuivattu ennen istutusta. Istutus tapahtui käsin, 16 istukasta/ämpäri.

Koeasettelu oli täysin satunnaistettu koe neljänä toistona. Ämpärien alle

katekangas. Koealue peitettiin verkolla estämään lintujen aiheuttamia vioituksia

13 43 12 64 53

O O O O O

O O O O O23 63 31 33 21

31

torjuntakoe, astiakoe, MTT Mikkeli

MTT Mikkelissä. Kokeeseen otettiin multa sipulipellosta, jolla on pitkä

viljelyhistoria (tautinen maa). Verranteeksi otettiin multaa pellolta, jossa ei aikaisemmin ole viljelty


. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 14–17 mm.

, joista 64 istutettiin (16/ämpäri, 4


1000 ml vettä + 5 g Prestop,

1000 ml vettä + 0,1 g Mycostop,

istukkaiden liotus 15 maahantuojan mukaan: maitohappo- ja

bakteereja (aerobisia ja

valmisteet liotettiin tunnin ajan pienessä vesimäärässä ennen lopulliseen

vesimäärään sekoittamista. Kuivana punnitut, lajitellut istukkaat (100 kpl) liotettiin biotorjunta-

ukkaat punnittiin liotuksen jälkeen ja jäljellä oleva liuos

Istukkaita ei kuivattu ennen istutusta. Istutus tapahtui käsin, 16 istukasta/ämpäri. Käsittelyissä 2–6

tona. Ämpärien alle

katekangas. Koealue peitettiin verkolla estämään lintujen aiheuttamia vioituksia

Kuva 30. Taimettuneet sipulit 11.6. verkon alla.

Istukkaiden tautisuus tarkastettiin silmävaraisesti noin

istutusta. Homeiset ja huonot istukkaat poistettiin. I

Fusarium sp.) tai muuten vioittuneita.

Kasvustohavainnot

Taimettumista seurattiin viikon välein (5., 11. ja 18.6.). Sairai

välein 18.6. lähtien.

Sadonkorjuu

Sipulit korjattiin naatteineen 10.8. Kuolleet yksilöt laskettiin, mutta niitä ei punnittu. Terveet ja

sairaat sipulit punnittiin yksitellen naatteineen. Sipulien annettiin kuivahtaa reiällisissä

muovilaatikoissa ilmavassa varastossa ulkolämpötilassa. Neljä

katkaistiin 3-4 cm:n päästä sipulin kaulasta ja sipulit punnittiin toistoittain (ei yksitellen), terveet ja

sairaat erikseen.

Tulokset

Taimettuneet

Taimettuminen oli aluksi epätasaista, mutta tasaisimmin ja nopeimmin

verranne, vesi- ja Mycostop- käsittelyt.

käsittelyissä terve maa, Prestop ja Mycostop (Taulukko

Taulukko 9. Taimettuneet keskimäärin kpl/ämpäri (

Käsittely

Terve maa, verranne Tautinen maa, verranne Tautinen maa, vesi Prestop, tautinen maa Mycostop, tautinen maa Geo-bioaktivaattori (EM), tautinen maa

Sairaat ja kuolleet

Kuolleita ja sairaita yksilöitä laskettiin

yksilöt löytyivät 4 viikon kuluttua istutuksesta Geobio

. Taimettuneet sipulit 11.6. verkon alla.

Istukkaiden tautisuus tarkastettiin silmävaraisesti noin 1,2 kilosta sipulia ennen käsittelyjä ja

istutusta. Homeiset ja huonot istukkaat poistettiin. Istukkaista noin 7 % oli homeisia

tai muuten vioittuneita.

Taimettumista seurattiin viikon välein (5., 11. ja 18.6.). Sairaita ja kuolleita laskettiin samoin viikon



muovilaatikoissa ilmavassa varastossa ulkolämpötilassa. Neljän vuorokauden kuluttua sipulin naatit

4 cm:n päästä sipulin kaulasta ja sipulit punnittiin toistoittain (ei yksitellen), terveet ja

Taimettuminen oli aluksi epätasaista, mutta tasaisimmin ja nopeimmin taimettuivat terve maa

käsittelyt. Kaikki istutetut yksilöt taimettuivat 18.6 mennessä

äsittelyissä terve maa, Prestop ja Mycostop (Taulukko 9).

ettuneet keskimäärin kpl/ämpäri (istutettu 16 sipulia)

Taimettuneet, kpl 5.6.

Taimettuneet, kpl

11.6.

Taimettuneet,

13,3 16 12,0 15 13,5 15,5 13,0 15 12,8 15,8

, tautinen 12,8 15,3

laskettiin viikoittain (Kuva 31). Ensimmäiset selvästi sairastuneet

yksilöt löytyivät 4 viikon kuluttua istutuksesta Geobio- käsittelyssä ja vesikäsittelyssä (18.6.).

32

1,2 kilosta sipulia ennen käsittelyjä ja

a noin 7 % oli homeisia (mm.

ta ja kuolleita laskettiin samoin viikon



n vuorokauden kuluttua sipulin naatit

4 cm:n päästä sipulin kaulasta ja sipulit punnittiin toistoittain (ei yksitellen), terveet ja

taimettuivat terve maa-

Kaikki istutetut yksilöt taimettuivat 18.6 mennessä

Taimettuneet, kpl

18.6. 16 15

15,8 16 16

15,8

Ensimmäiset selvästi sairastuneet

käsittelyssä ja vesikäsittelyssä (18.6.).

Viiden viikon kuluttua sairastuneita oli kaikissa muissa, paitsi Mycostop

Seitsemännestä viikosta lähtien (10.7.) sipulien sairastuminen nopeutui ja sadonkorjuun yhteydessä

sairaita ja kuolleita oli eniten Geobio

verranteessa noin 52 (81,3 %), vesikäsitellyssä verranteessa 40 (62,5 %), Prestop

(54,7 %), Mycostop- käsittelyssä 24 (37,5) ja terveen maan verranteessa 21 (32

Kuva 31. Kokeen sairaat ja kuolleet yksilöt viikoittain tehdyissä tarkastuksissa sekä kokeen lopussa

Kuva 32. Eri käsittelyjen terveiden,

kokonaismäärästä (64 istukasta/kasvia)

0

10

20

30

40

50

60

70

Ku

oll

eita

ja

sa

ira

ita

, k

pl

Kuolleet ja pahoin sairaat yksilöt, kpl

istutetuista (64 kpl)

63

45

38

19

8 28

0 % 20 %

Terve maa

Mycostop

Prestop

Vesi

Tautinen maa

Geobio (EM)

Astiakokeen sipulien terveet, sairaat, kuolleet ja

itämättömät % kaikista (64)

Terveet kpl Sairaat kpl

Viiden viikon kuluttua sairastuneita oli kaikissa muissa, paitsi Mycostop- käsittelyssä.


eniten Geobio- käsitellyssä 59 yksilöä 64 istutetusta (92,2 %), tautisen maan

verranteessa noin 52 (81,3 %), vesikäsitellyssä verranteessa 40 (62,5 %), Prestop

käsittelyssä 24 (37,5) ja terveen maan verranteessa 21 (32

Kokeen sairaat ja kuolleet yksilöt viikoittain tehdyissä tarkastuksissa sekä kokeen lopussa

. Eri käsittelyjen terveiden, sairaiden, kuolleiden ja taimettumattomien sipuleiden osuus

kasvia) prosentteina kokeen lopussa 13.8.

Kuolleet ja pahoin sairaat yksilöt, kpl

istutetuista (64 kpl)

Verranne, terve maa

Verranne, tautinen maaVerranne, vesi

Prestop

Mycostop

Geobio

67

63

20

14

22

28

34

13

23

33

33

41

63

0

0

0

2

6

2

40 % 60 % 80 % 100 %

Astiakokeen sipulien terveet, sairaat, kuolleet ja

itämättömät % kaikista (64)

Sairaat kpl Kuolleet kpl Ei taimettuneet kpl

33

käsittelyssä.


käsitellyssä 59 yksilöä 64 istutetusta (92,2 %), tautisen maan

verranteessa noin 52 (81,3 %), vesikäsitellyssä verranteessa 40 (62,5 %), Prestop- käsittelyssä 34

käsittelyssä 24 (37,5) ja terveen maan verranteessa 21 (32,8 %) (Kuvat 32).

Kokeen sairaat ja kuolleet yksilöt viikoittain tehdyissä tarkastuksissa sekä kokeen lopussa

, kuolleiden ja taimettumattomien sipuleiden osuus

Sato

Terveen maan verranteessa sekä sipuleiden keskimääräinen biomassa (naatit mukana),

terveiden sipulien sato (naatit leikattu pois)

(ämpäri) ja sipulisato 150 g/toisto.

Prestop- käsittelyn 150 ja 95 g (Kuva

olivat heikoimmat. Geobio- käsittely

ja Prestop- käsittelyistä. Eniten vaihtelua toistojen välillä oli tautisen maan verranteessa.

Sipulien keskipainot jäivät pieniksi, koska kasvutilaa oli vähän,

ilmeisesti myös ravinteista oli puutetta (analyysituloksia ei ole vielä saatu). Terveen maan

verranteessa yksittäisten sipulien (terveet + sairaat) biomassa (18,2 g) sekä sipulien keskipaino

(12,4 g) olivat kokeen suurimmat (Kuva

Kuva 33. Eri käsittelyistä saadut sipulin terveiden ja sairaiden kokonaisbiomassa (varret mukana)

sekä sipulisato (ilman varsia), g. Pylväät kuvaavat neljän


-50

0

50

100

150

200

250

300

Terve maa Mycostop Prestop

Astiakokeen sipulien biomassa ja sipulien sato,

Terveiden biomassa Terveiden sato

Terveen maan verranteessa sekä sipuleiden keskimääräinen biomassa (naatit mukana),

terveiden sipulien sato (naatit leikattu pois) oli kokeen suurin, biomassa keskimäärin

(ämpäri) ja sipulisato 150 g/toisto. Mycostop- käsiteltyjen sadot olivat vastaavasti 170 g ja 110 g, ja

(Kuva 33). Geobio- käsittelyn ja tautisen maan

käsittely poikkesi merkitsevästi terveestä verranteesta sekä

Eniten vaihtelua toistojen välillä oli tautisen maan verranteessa.

Sipulien keskipainot jäivät pieniksi, koska kasvutilaa oli vähän, Fusarium haittasi sipulien kasvua ja

eisesti myös ravinteista oli puutetta (analyysituloksia ei ole vielä saatu). Terveen maan


(12,4 g) olivat kokeen suurimmat (Kuva 34).

lyistä saadut sipulin terveiden ja sairaiden kokonaisbiomassa (varret mukana)

, g. Pylväät kuvaavat neljän toiston (ämpärin) sadosta laskettua


Prestop Vesi Tautinen maa

Geobio

Astiakokeen sipulien biomassa ja sipulien sato,

g

Terveiden sato Sairaiden biomassa Sairaiden sato

34

Terveen maan verranteessa sekä sipuleiden keskimääräinen biomassa (naatit mukana), että

keskimäärin 220 g/toisto

vastaavasti 170 g ja 110 g, ja

tautisen maan verranteen sadot

verranteesta sekä Mycostop-

Eniten vaihtelua toistojen välillä oli tautisen maan verranteessa.

haittasi sipulien kasvua ja

eisesti myös ravinteista oli puutetta (analyysituloksia ei ole vielä saatu). Terveen maan


lyistä saadut sipulin terveiden ja sairaiden kokonaisbiomassa (varret mukana)

sadosta laskettua

Kuva 34. Sipulien keskipainot grammoina eri käsittelyissä

kasvit). Pylväät kuvaavat neljän

naattien paino, sato = sipuli.

Johtopäätökset

Sipulin istukkaat otettiin jokaiseen

istukkaat poistettiin, joten kaikissa käsittelyissä oli laadultaan ulkoisesti terveet ja samanlaiset

istukkaat.

Astiakokeessa terveeseen maahan istutetut sipulit olivat terveimpiä ja sato oli p

sairaiden määrä oli varsin suuri (30 %), joko istukkaissa oli piilevästi sairaita yksilöitä tai tartunta

levisi muista koejäsenistä. Ämpärit olivat mahdollisesti liian lähellä toisiaan. Sipulit istutettiin

ämpäreissä tiheään, joten tauti tart

Sairaita taimia oli eniten mullassa (tautisen maan verranne), jossa s

Mycostop- käsittely toimi tässä kokeessa melko hyvin ja Prestopkin kohtalaisesti. Viljelmäkokeissa

biotorjujat sen sijaan lisäsivät tautia käsittelemättömään verrattuna. Niissä kokeissa oli

lajittelematon istukas, jossa oli runsaasti tautisia. Viljelmäkokeissa teimme johtopäätöksen, että

vesiliotus lisää taudin leviämistä ja istukkaat pitäisi kuivata käsittelyn jälkeen. Tässä

vesikäsitelty koejäsen oli terveempää kuin kuiva käsittelemätön verranne, tosin ero ei ollut

merkitsevä. Koska käsitelty istukasmäärä oli pieni (100 istukasta), käsitellyt sipulit ehtivät jonkin

verran kuivahtaa ennen istutusta.

Koe osoitti, että Fusarium- infektio leviää nopeimmin ja pahiten maatartunnasta. Mahdollisesti

myös näennäisesti terveessä istukkaassa on taudinaiheuttajaa piilevänä.

Astia- ja laboratoriokokeet eivät riitä tautiaineiden testauksessa, tarvitaan kenttä

peltokokeita. Jatkossa tulee testata uusia menetelmiä ja biotorjunta

02468

101214161820

Sipulien keskipainot, g/kpl

grammoina eri käsittelyissä (mukana ovat elävät = terveet ja sairaat

. Pylväät kuvaavat neljän toiston (ämpärin) keskiarvoa. Biomassan painossa on mukana

Sipulin istukkaat otettiin jokaiseen käsittelyyn samasta istukaserästä. Tautiset ja muuten huonot


Astiakokeessa terveeseen maahan istutetut sipulit olivat terveimpiä ja sato oli p



tarttui yksilöstä toiseen.

ullassa (tautisen maan verranne), jossa sipulin viljelyhistoria on pitkä

käsittely toimi tässä kokeessa melko hyvin ja Prestopkin kohtalaisesti. Viljelmäkokeissa

isäsivät tautia käsittelemättömään verrattuna. Niissä kokeissa oli


vesiliotus lisää taudin leviämistä ja istukkaat pitäisi kuivata käsittelyn jälkeen. Tässä



verran kuivahtaa ennen istutusta.

infektio leviää nopeimmin ja pahiten maatartunnasta. Mahdollisesti

myös näennäisesti terveessä istukkaassa on taudinaiheuttajaa piilevänä.

ja laboratoriokokeet eivät riitä tautiaineiden testauksessa, tarvitaan kenttä

okeita. Jatkossa tulee testata uusia menetelmiä ja biotorjunta-aineita.

Sipulien keskipainot, g/kpl

Biomassa g/kpl

Sato g/kpl

35

(mukana ovat elävät = terveet ja sairaat

keskiarvoa. Biomassan painossa on mukana

käsittelyyn samasta istukaserästä. Tautiset ja muuten huonot


Astiakokeessa terveeseen maahan istutetut sipulit olivat terveimpiä ja sato oli paras. Koska siinäkin



ipulin viljelyhistoria on pitkä.

käsittely toimi tässä kokeessa melko hyvin ja Prestopkin kohtalaisesti. Viljelmäkokeissa

isäsivät tautia käsittelemättömään verrattuna. Niissä kokeissa oli


vesiliotus lisää taudin leviämistä ja istukkaat pitäisi kuivata käsittelyn jälkeen. Tässä kokeessa



infektio leviää nopeimmin ja pahiten maatartunnasta. Mahdollisesti

ja laboratoriokokeet eivät riitä tautiaineiden testauksessa, tarvitaan kenttä- ja käytännön

Jäävuorisalaatin biotorjunta

Menetelmät

Salaattikoe toteutettiin MTT Mikkelissä. Taimet tuotettiin Joroisissa. Lajike oli Stallion. Jokaista

käsittelyä varten kylvettiin kuusi

Käsittelyt

1. Verranne, vesikäsittely 2. Prestop ®Mix (Gliocladium catenulatum

torjuntaan (Verdera) 3. Bioreweil; hiivajohdannainen, joka sisältää

kasvuhormoneja ja vitamiineja. Valmiste parantaa juuriston kasvua ja aktivoi juuriston lähellä olevia mikrobeja. Valmisteella saattaa olla myös torjuntavaikutusta kasvitauteihin (Verdera)

4. Rhizocell, Bacillus amyloliquefaciens

ravinteiden saatavuutta, stimuloi kasvien juuria (Verdera)5. FERTILEADER Vital, fotosynteesiä lisäävä biostimulantti (S.G. Nieminen)

Käsittelyjen ajankohdat

1. 28.5. käsittelyt taimikennoissaFERTILEADER Vital koejäsenet käsiteltiin vedellä

2. Taimikennojen käsittelyt eBioreweil ja Rhizocell. Verranne ja FERTILEADER Vital

3. 2 viikkoa istutuksesta 3.7.: Bioreweil ja Rhizocell 4. 3 viikkoa istutuksesta 10.7.: FERTILEADER Vital 5. 4 viikkoa istutuksesta 18.7.: Bioreweil ja Rhizocell

Valmiste- ja vesimäärät taulukoissa

Käsittely 1

Taulukko 10. Ensimmäisen käsittelyn 28.5. valmiste

Käsittely Valmiste/ taimi

g

Vesi/taimi

mlPrestop 0,007 1,16

Bioreveil 0,30 1,74

Rhizocell 0,02 1,16

Bioreweil, Prestop ja Rhizocell sekoitettiin pieneen vesimäärään ja annettiin liota kaksi tuntia ennen

käsittelyjä. Käsittelyt tehtiin Hazelock

ettei se sekoittunut tarpeeksi hyvin, joten liuokseen lisättiin vielä vettä 500 ml

ei silti mennyt ruiskun läpi, ja kastelu tehtiin metallisella, noin litran vetoisella kastelukannulla.

Kastelujälki jäi epätasaiseksi. Bioreweil ei imeytynyt kunnolla turpeeseen vaan jäi kennon pinnalle

ja haittasi taimien kehitystä (Kuvat

salaatin biotorjunta- ja biostimulanttikoe


Plantek 144- kennoa turvekasvualustalle 19.5.2012.

Gliocladium catenulatum- mikrobi); biotorjuntavalmiste taimipoltteiden

Bioreweil; hiivajohdannainen, joka sisältää kelaattiyhdisteitä ja oligosakkarideja sekä kasvuhormoneja ja vitamiineja. Valmiste parantaa juuriston kasvua ja aktivoi juuriston lähellä olevia mikrobeja. Valmisteella saattaa olla myös torjuntavaikutusta kasvitauteihin

loliquefaciens -bakteeria ja hiivauutetta sisältävä valmiste. Parantaa ravinteiden saatavuutta, stimuloi kasvien juuria (Verdera) FERTILEADER Vital, fotosynteesiä lisäävä biostimulantti (S.G. Nieminen)

taimikennoissa: Prestop, Bioreweil ja Rhizocell. Verranne ja FERTILEADER Vital koejäsenet käsiteltiin vedellä Taimikennojen käsittelyt ennen istutusta 18.6., kun taimet tuotiin MTT Mikkeliin: Prestop, Bioreweil ja Rhizocell. Verranne ja FERTILEADER Vital käsiteltiin vedellä2 viikkoa istutuksesta 3.7.: Bioreweil ja Rhizocell 3 viikkoa istutuksesta 10.7.: FERTILEADER Vital 4 viikkoa istutuksesta 18.7.: Bioreweil ja Rhizocell

ssa 10-12.

Ensimmäisen käsittelyn 28.5. valmiste- ja vesimäärät

Vesi/ taimi

ml

Valmiste/ kenno

g

Vesi/ kenno

ml

Valmiste/ käsittely

g

Vesi/käsittely

1,16 1,0 166,7 6,0

1,74 43,2 250,0 259,2

1,16 2,9 166,7 17,3


käsittelyjä. Käsittelyt tehtiin Hazelock- ruiskulla (3 bar). Bioreweilin käyttömäärä oli niin suuri,

ettei se sekoittunut tarpeeksi hyvin, joten liuokseen lisättiin vielä vettä 500 ml



kehitystä (Kuvat 35 ja 36).

36


kennoa turvekasvualustalle 19.5.2012.

mikrobi); biotorjuntavalmiste taimipoltteiden

kelaattiyhdisteitä ja oligosakkarideja sekä kasvuhormoneja ja vitamiineja. Valmiste parantaa juuriston kasvua ja aktivoi juuriston lähellä olevia mikrobeja. Valmisteella saattaa olla myös torjuntavaikutusta kasvitauteihin

bakteeria ja hiivauutetta sisältävä valmiste. Parantaa

FERTILEADER Vital, fotosynteesiä lisäävä biostimulantti (S.G. Nieminen)

: Prestop, Bioreweil ja Rhizocell. Verranne ja

nnen istutusta 18.6., kun taimet tuotiin MTT Mikkeliin: Prestop, käsiteltiin vedellä

Vesi/ käsittely

ml

Valmiste-liuos

% 1000 0,6

1500 17,3

1000 1,7


Bioreweilin käyttömäärä oli niin suuri,

ettei se sekoittunut tarpeeksi hyvin, joten liuokseen lisättiin vielä vettä 500 ml (Taulukko 10). Liuos



7.6.2012. tehty taimien tarkastus vahvisti, että Bioreweil

selvästi heikompaa, kuin muissa käsittelyissä. Taimituottajan mukaan tainten kasvu oli pysähtynyt

käsittelyn jälkeen ja alkanut kunnolla vasta neljän viikon kuluttua kylvöstä. Kennojen reunoille oli

jäänyt eniten Bioreweil- liuosta ja niissä taimet eivät olleet kasvaneet juuri lainkaan (Kuva

Kennon keskellä taimet olivat kuitenkin

Kuva 35. Salaatti 28.5.2012 ensimmäisen käsittelyn jälkeen, oikealla Bioreweil

Kuva 36. Kennon reunoilla Bioreweil

Bioreweil-käsittely ja oikealla Prestop

Käsittely 2. ennen istutusta.

Jotta taimet eivät olisi kasvaneet liikaa, taimikennot siirrettiin kylmiöön viikoksi

Taimet tuotiin Mikkeliin 18.6. ja kasteltiin. V

(3 bar). Bioreweil- käsittelyssä ruiskutettiin kuusi kennoa ja muissa neljä

Biorweil- valmisteen käyttömäärää vähennettiin, koska ensimmäisen käsittelyn

liian suureksi. Rhizocell- valmistemäärään saatiin

käsittelyn jälkeen.

Taulukko 11. Taimikäsittelyt ennen istutusta 18.6. Bior

Käsittely Valmiste/ taimi

g

Vesi/taimi

ml Prestop 0,01 1,74Bioreveil 0,03 1,74Rhizocell 0,04 1,74

tarkastus vahvisti, että Bioreweil- käsittely oli ollut liian rankka. Kasvu oli



liuosta ja niissä taimet eivät olleet kasvaneet juuri lainkaan (Kuva

kuitenkin vihreitä ja terveitä.

. Salaatti 28.5.2012 ensimmäisen käsittelyn jälkeen, oikealla Bioreweil

. Kennon reunoilla Bioreweil- käsiteltyjen kasvu oli epätasaista (7.6.). Vasemmalla

ja oikealla Prestop-käsittely.

Jotta taimet eivät olisi kasvaneet liikaa, taimikennot siirrettiin kylmiöön viikoksi

ja kasteltiin. Valmisteliuokset ruiskutettiin Hazelock

käsittelyssä ruiskutettiin kuusi kennoa ja muissa neljä kennoa (Taulukko

valmisteen käyttömäärää vähennettiin, koska ensimmäisen käsittelyn

valmistemäärään saatiin valmistajan tarkennus vasta

. Taimikäsittelyt ennen istutusta 18.6. Bioreweil- käsittely 6 kennoa, muut 4 kennoa.

Vesi/ taimi

Valmiste/ kenno

g

Vesi/ kenno

ml

Valmiste/ käsittely

g käsittely

1,74 1,44 250 5,76 1,74 4,32 250 25,92 1,74 5,76 250 23,04

37

käsittely oli ollut liian rankka. Kasvu oli



liuosta ja niissä taimet eivät olleet kasvaneet juuri lainkaan (Kuva 36).

. Salaatti 28.5.2012 ensimmäisen käsittelyn jälkeen, oikealla Bioreweil- käsitellyt kennot

käsiteltyjen kasvu oli epätasaista (7.6.). Vasemmalla

Jotta taimet eivät olisi kasvaneet liikaa, taimikennot siirrettiin kylmiöön viikoksi ennen istutusta.

Hazelock- ruiskulla

kennoa (Taulukko 11).

valmisteen käyttömäärää vähennettiin, koska ensimmäisen käsittelyn ainemäärä todettiin

vasta ensimmäisen

ittely 6 kennoa, muut 4 kennoa.

Vesi/ käsittely

ml

Valmiste- liuos

% 1000 0,6 1500 1,7 1000 2,3

Taimien painot

Jokaisesta käsittelystä otettiin satunnaisesti yksi kenno. Jokaisesta kennosta otettiin 50

keskimmäistä tainta valikoimatta. Tainten maanpäällinen osa leikattiin juurenniskasta ja taimet

punnittiin yksitellen. Juurten kunto tarkastettiin silmämääräisesti.

Istutus

Koealue ruudutettiin ja lannoitettiin ennen istutusta. Koejärjestely tehtiin täydellisesti

satunnaistettujen lohkojen kokeena, toistoja oli neljä. Kullekin ruudulle istutettiin neljä riviä

salaattia 0,25 metrin taimivälillä ja 0,5 metrin riviväl

merkattiin etukäteen. Taimet istutettiin 19.6.2012. Aamu oli pilvipoutainen.

Kaikissa käsittelyissä valikoitiin istutettaviksi parhaat taimet kennojen keskeltä. Erityisesti

Biereweil- käsittelyssä reunataimet oliv

tuntuivat napakimmilta istuttaa. Rhizocell

Ensimmäisen viikon aikana kuolleet taimet korvattiin uusilla muutamissa ruuduissa. Täten

varmistettiin, että kaikkiin käsittelyihin ja ruutuihin jäi yhtä paljon taimia.

Kenttäkartta

Koejärjestelynä oli täydellisesti satunnaistettujen ruutujen koe

Koejäsenet: 1 verranne, vesi 2 Prestop 3 Bioreweil 4 Rhizocell 5 FERTILEADER Vital

Taimikäsittelyt avomaalla

Avomaakäsittelyt tehtiin aamuisin, Hazelock

ja Rhizocell- käsittelyssä 3.7. sekä FERTILEADER Vital

lämmin. Viimeinen käsittely18.7. (Bioreweil ja Rhizocell) tehtiin sateen jälkeen, sää oli

pilvipoutainen, iltapäivällä satoi.

4 3 2

IV Rhizocell Bioreweil Prestop

16 17 18

1 5 4

III verranne Vital Rhizocell

11 12 13

3 2 4

II Bioreweil Prestop Rhizocell

6 7 8

4 2 1

I Rhizocell Prestop verranne

1 2 3

Ruudun leveys: 2 mRuudun pituus: 5 mRuutujen väli: 0,5 mKerranteiden väli: 4 m



punnittiin yksitellen. Juurten kunto tarkastettiin silmämääräisesti.


kokeena, toistoja oli neljä. Kullekin ruudulle istutettiin neljä riviä

salaattia 0,25 metrin taimivälillä ja 0,5 metrin rivivälillä, noin 80 tainta/ruutu. Rivien paikat

merkattiin etukäteen. Taimet istutettiin 19.6.2012. Aamu oli pilvipoutainen.


käsittelyssä reunataimet olivat heikkoja. Vesikäsitellyt ja Prestop-

tuntuivat napakimmilta istuttaa. Rhizocell- käsitellyt olivat heikoimpia.


ttelyihin ja ruutuihin jäi yhtä paljon taimia.

täydellisesti satunnaistettujen ruutujen koe, jossa oli neljä toistoa

5 FERTILEADER Vital

Avomaakäsittelyt tehtiin aamuisin, Hazelock- ruiskuilla (3 bar) (Kuva 37, taulukko

käsittelyssä 3.7. sekä FERTILEADER Vital- käsittelyssä 10.7. sää oli aurinkoinen ja


1 5

Prestop verranne Vital

19 20

2 3

Rhizocell Prestop Bioreweil

14 15

32 m

5 1

Rhizocell Vital verranne

9 10

5 3

verranne Vital Bioreweil

4 5

12 m

38




kokeena, toistoja oli neljä. Kullekin ruudulle istutettiin neljä riviä

illä, noin 80 tainta/ruutu. Rivien paikat


käsitellyt taimet


neljä toistoa

, taulukko 12). Bioreweil-

käsittelyssä 10.7. sää oli aurinkoinen ja


Taulukko 12. Avomaakäsittelyjen

Käsittely Aika

Bioreveil 3. ja 18.7.Rhizocell 3. ja 18.7Fertileader Vital (neste) 10.7.

Kuva 37. Bioreweil- ja Rhizocell

3.7.2012.

Jäävuorisalaatin hoito, havainnot ja mittaukset

Lannoitus

Lohko lannoitettiin käsin ennen istutusta 14.6. seuraavasti: Puutarhan Y 3 (NPK 11

kg/ha, Patenttikali (K 25) 200 kg/ha ja Hivenravinneseos

35 ja K 176 kg/ha. Lannoitteet sekoitettiin traktorijyrsimellä.

Typpitäydennykseksi annettiin 3.7. kalkkisalpietaria 225 kg/ha. Lannos sekoitettiin maahan

haraamalla.

Nitraattitypen määritys

Nitraattityppi määritettiin typpilaukulla ennen salaatin lannoitusta ja istutusta 13.6.2012

sekä istutuksen jälkeen salaatin lisälannoitustarpeen arvioimiseksi. Näytteet otettiin 2.7. (42 kg/ha),

10.7. (42 kg/ha), 19.7. (14 kg/ha) ja 3

Sadetus ja rikkakasvit

Koealuetta sadetettiin kasvun alussa tarpeen mukaan. Rikkakasveja harattiin ja kitkettiin käsin.

Tautihavainnot

Tautihavaintoja tehtiin systemaattisesti viikoittain 23.7. lähtien viikon välein.

Sato

Runsaat sateet aiheuttivat typen kulkeutumista salaattien tavoittamattomiin, joten kerien kehitys

pysähtyi. Kauppakelpoista satoa olisi saatu vain muutamasta kerästä, joten kokeessa mitattiin

salaatinkerien kokonaisbiomassa.

Avomaakäsittelyjen valmistemäärät/ha ja ruutu. Vesimäärä oli 500 litraa/ha

Aika Valmistetta kg tai l/ha

Valmistetta g (ml)/ ruutu

Vettä ml/ruutu

3. ja 18.7. 5 5 5003. ja 18.7 1 1 500

10.7. 5 5 500

ja Rhizocell- käsittelyt avomaalla kahden viikon kuluttua istutuksesta

Jäävuorisalaatin hoito, havainnot ja mittaukset

Lohko lannoitettiin käsin ennen istutusta 14.6. seuraavasti: Puutarhan Y 3 (NPK 11

200 kg/ha ja Hivenravinneseos 200 kg/ha. Ravinnemäärät olivat N 77, P

K 176 kg/ha. Lannoitteet sekoitettiin traktorijyrsimellä.


Nitraattityppi määritettiin typpilaukulla ennen salaatin lannoitusta ja istutusta 13.6.2012


19.7. (14 kg/ha) ja 3.8. (0 kg/ha).



euttivat typen kulkeutumista salaattien tavoittamattomiin, joten kerien kehitys

pysähtyi. Kauppakelpoista satoa olisi saatu vain muutamasta kerästä, joten kokeessa mitattiin

salaatinkerien kokonaisbiomassa.

39

u. Vesimäärä oli 500 litraa/ha.

Vettä ml/ ruutu

Valmiste- liuos, %

500 1 500 0,2 500 1

käsittelyt avomaalla kahden viikon kuluttua istutuksesta

Lohko lannoitettiin käsin ennen istutusta 14.6. seuraavasti: Puutarhan Y 3 (NPK 11-5-18) 700

Ravinnemäärät olivat N 77, P


Nitraattityppi määritettiin typpilaukulla ennen salaatin lannoitusta ja istutusta 13.6.2012 (0 kg/ha)




euttivat typen kulkeutumista salaattien tavoittamattomiin, joten kerien kehitys

pysähtyi. Kauppakelpoista satoa olisi saatu vain muutamasta kerästä, joten kokeessa mitattiin vain

Sato korjattiin 14. ja 15.8 jokaisesta ruud

metrin matkalta (1,0 m x 4,0 m). Korjuu aloitettiin 0,5 metrin päästä ruudun alusta (kaksi kerää

ruudun päästä jäi korjaamatta) (Kuva

kauppakunnostusta pellolla ja jokaisen kerä

Kuva 38. Sato korjattiin ruudun kahdesta keskimmäisestä rivistä, neljän metrin matkalta (4 m

Kaksi kerää molemmissa päädyissä jätettiin korjaamatta.

Tulokset

Taimien kunto ennen istutusta

Istutuskelpoisten taimien keskipainot (50 tainta) olivat suurimmat Prestop

käsittelyissä. Rhizocell- käsittelyn taimet olivat pienimpiä ja kevyimpiä (Kuva

käsitellyissä kennoissa oli reunoilla muutamia

Kuva 39. Taimien keskipainot (50 tainta/käsittely). Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

Taimien juuristoa ei mitattu tai punnittu, mutta silmämääräisen arvioinnin perusteella Rhizocell

Prestop- käsitellyissä koejäseniss

Tautien tarkkailu

Heinäkuun alkupuolella useissa salaateissa oli laikkuja alimmissa lehdissä (Kuva

lehdet kuolivat myöhemmin, mutta taimet eivät kuolleet. Laikuissa oli ainakin

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

Vesi Prestop

Tainten keskipainot, g/kpl 18.6.2012

Sato korjattiin 14. ja 15.8 jokaisesta ruudusta 4 m2 alalta eli kahdesta keskimmäisestä rivistä 4


ruudun päästä jäi korjaamatta) (Kuva 38). Kultakin ruudulta korjattiin kerät kokonaisina ilman

nostusta pellolla ja jokaisen kerän kokonaisbiomassa punnittiin.

. Sato korjattiin ruudun kahdesta keskimmäisestä rivistä, neljän metrin matkalta (4 m

Kaksi kerää molemmissa päädyissä jätettiin korjaamatta.

keskipainot (50 tainta) olivat suurimmat Prestop- ja Bioreweil

käsittelyn taimet olivat pienimpiä ja kevyimpiä (Kuva

käsitellyissä kennoissa oli reunoilla muutamia vioittuneita taimia.

keskipainot (50 tainta/käsittely). Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

juuristoa ei mitattu tai punnittu, mutta silmämääräisen arvioinnin perusteella Rhizocell

käsitellyissä koejäsenissä juuripaakut näyttivät parhailta.

Heinäkuun alkupuolella useissa salaateissa oli laikkuja alimmissa lehdissä (Kuva

lehdet kuolivat myöhemmin, mutta taimet eivät kuolleet. Laikuissa oli ainakin

Prestop Bioreveil Rhizocell

Tainten keskipainot, g/kpl 18.6.2012

40

alalta eli kahdesta keskimmäisestä rivistä 4


). Kultakin ruudulta korjattiin kerät kokonaisina ilman

. Sato korjattiin ruudun kahdesta keskimmäisestä rivistä, neljän metrin matkalta (4 m2).

ja Bioreweil-

käsittelyn taimet olivat pienimpiä ja kevyimpiä (Kuva 39). Bioreweil-

keskipainot (50 tainta/käsittely). Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

juuristoa ei mitattu tai punnittu, mutta silmämääräisen arvioinnin perusteella Rhizocell- ja

Heinäkuun alkupuolella useissa salaateissa oli laikkuja alimmissa lehdissä (Kuva 40). Tautiset

lehdet kuolivat myöhemmin, mutta taimet eivät kuolleet. Laikuissa oli ainakin Alternariaa ja

harmaahometta (Botrytis cinerea)

Bioreweil- käsittelyssä ja verranteessa heinäkuun puolivälin jälkeen (Kuva

Kuva 40. Laikkuja salaatin lehdissä 11.7. (Kuva Pirjo Kivijärvi)

Kuva 41. Harmaahomeen tuhoama salaatin taimi Bioreweil

Tauteja seurattiin 23.7. lähtien viikoittain jokaisesta ruudusta.

erilaisia salaatin tauteja löytyi: pahka

cinerea), seittimätää (Rhizoctonia solani

joita ei määritetty. Tauteja esiintyi tasaisesti kaikissa käsittelyissä. Eniten tauteja oli kokeen

ensimmäisessä lohkossa, jossa sal

Satotulokset

Bioreweil- käsitellyt salaatit kasvoivat rehevimmin. Kokoero näkyi jo kasvustossa. Bioreweil

käsittelyn kokonaisbiomassa oli noin 25000 kg/ha. Prestop

olivat keskenään hyvin samanveroisia, niissä biomassaa kertyi noin 18

käsittelyn sato oli heikoin, noin 15

(Kuva 42).

). Ensimmäiset kerät kuolivat harmaahomeen tartuttamina

käsittelyssä ja verranteessa heinäkuun puolivälin jälkeen (Kuva 41

. Laikkuja salaatin lehdissä 11.7. (Kuva Pirjo Kivijärvi)

. Harmaahomeen tuhoama salaatin taimi Bioreweil- käsittelyssä 18.7.

Tauteja seurattiin 23.7. lähtien viikoittain jokaisesta ruudusta. Kasvusto oli melko tervettä, mutta

erilaisia salaatin tauteja löytyi: pahkahometta (Sclerotinia sclerotiorum), harmaahometta

Rhizoctonia solani), Alternaria- lehtilaikkua sekä salaatin bakteeritauteja,

Tauteja esiintyi tasaisesti kaikissa käsittelyissä. Eniten tauteja oli kokeen

jossa salaatin sato oli paras.

käsitellyt salaatit kasvoivat rehevimmin. Kokoero näkyi jo kasvustossa. Bioreweil

käsittelyn kokonaisbiomassa oli noin 25000 kg/ha. Prestop-, FertileaderVital-

amanveroisia, niissä biomassaa kertyi noin 18 000 kg/ha. Rhizocell

käsittelyn sato oli heikoin, noin 15 000 kg/ha. Lohkojen ja ruutujen välinen vaihtelu oli suurta

41

. Ensimmäiset kerät kuolivat harmaahomeen tartuttamina

41).

käsittelyssä 18.7.

Kasvusto oli melko tervettä, mutta

harmaahometta (Botrytis

lehtilaikkua sekä salaatin bakteeritauteja,

Tauteja esiintyi tasaisesti kaikissa käsittelyissä. Eniten tauteja oli kokeen

käsitellyt salaatit kasvoivat rehevimmin. Kokoero näkyi jo kasvustossa. Bioreweil-

käsittelyt ja verranne

000 kg/ha. Rhizocell-

000 kg/ha. Lohkojen ja ruutujen välinen vaihtelu oli suurta

Kuva 42. Eri käsittelyjen salaatin kokonaisbiomassa ja terveiden kerien biom

kuvaavat neljän ruudun sadosta laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen

keskihajontaa.

Bioreweil- käsittelyssä yksittäisten kerien biomassa oli keskimäärin 320 g. Osa keristä olisi ollut

kooltaan kauppakelpoisia (Kuva 43, 44

FERTILEADER Vital- käsittelyn (223 g) kerien painot olivat lähes samansuur

käsittelyn kerät olivat kevyimpiä, 191 g (Kuva

Kuva 43. Salaatin terveiden kerien biomassa keskimäärin grammoina eri käsittelyissä. Pylväät

kuvaavat neljän ruudun keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa.

05000

100001500020000250003000035000

Bioreweil Prestop

Salaatin biomassa, kg/ha

Koko sato kg/ha

050

100150200250300350400450

Bioreweil Prestop

Salaatin terveitten kerien keskipaino,

(biomassa) g/kerä

. Eri käsittelyjen salaatin kokonaisbiomassa ja terveiden kerien biomassa kg/ha. Pylväät


käsittelyssä yksittäisten kerien biomassa oli keskimäärin 320 g. Osa keristä olisi ollut

43, 44). Prestop- käsittelyn (235 g), verranteen (225 g) ja

käsittelyn (223 g) kerien painot olivat lähes samansuur

käsittelyn kerät olivat kevyimpiä, 191 g (Kuva 43).

. Salaatin terveiden kerien biomassa keskimäärin grammoina eri käsittelyissä. Pylväät

kuvaavat neljän ruudun keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa.

Verranne Fertilieder Vital

Rhizocell

Salaatin biomassa, kg/ha

Koko sato kg/ha Terve sato kg/ha

Fertilieder Vital

Verranne Rhizocell

Salaatin terveitten kerien keskipaino,

(biomassa) g/kerä

42

assa kg/ha. Pylväät


käsittelyssä yksittäisten kerien biomassa oli keskimäärin 320 g. Osa keristä olisi ollut

käsittelyn (235 g), verranteen (225 g) ja

käsittelyn (223 g) kerien painot olivat lähes samansuuruiset. Rhizocell-

. Salaatin terveiden kerien biomassa keskimäärin grammoina eri käsittelyissä. Pylväät

Kuva 44. Bioreweil- koejäsenen salaatinkeriä sadonkorjuun aikaan 14.8.

Johtopäätökset

Kennokäsittelyt

Ensimmäisessä kennokäsittelyssä Bioreweilin

(taimi)) oli liian suuri ja vaikea levittää tasaisesti. Lisäksi kennojen reunoilla valmisteliuos ei

imeytynyt hyvin kuivahkoon turpeeseen, vaan jäi turpeen pinnalle häiriten

Aiempina vuosina vastaavissa kokeissa kennot ovat olleet hyvin märkiä ja siksi varauduimme nyt

pieneen nestemäärään käsittelyissä. Nestemäärää kennoa kohti olisi pitänyt lisätä ja käsittelyt olisi

ollut hyvä tehdä muutamaa päivää aiemmin.

Lannoitus

Kesä oli runsassateinen ja typpi huuhtoutui kasvien ulottumattomiin. Salaatin kasvu

muodostuminen hidastui. Lisälannoitusta olisi vielä tarvittu.

Sato

Sadosta määritettiin vain kokonaisbiomassa, ei kauppasatoa. Bioreweil

rehevimpänä jo kasvustossa ja sillä oli myös runsain kokonaisbiomassa. Bioreweil

saatu jonkin verran myös kauppakelpoisia salaatinkeriä. Rhizocell

sadon.

FERTILEADER Vital- käyttöohjeissa käsittelyä suositellaan 3

Teimme käsittelyn kolmen viikon kuluttua. Käsittely olisi ehkä kannattanut tehdä viikkoa

myöhemmin, koska kokeessamme salaatin kasvuaika istutuksesta korjuuseen oli normaalia pidempi

eli noin 8 viikkoa.

koejäsenen salaatinkeriä sadonkorjuun aikaan 14.8.

Ensimmäisessä kennokäsittelyssä Bioreweilin suositeltu käyttömäärä (0,3 g valmistetta/kennon kolo


imeytynyt hyvin kuivahkoon turpeeseen, vaan jäi turpeen pinnalle häiriten taimien

vissa kokeissa kennot ovat olleet hyvin märkiä ja siksi varauduimme nyt


ollut hyvä tehdä muutamaa päivää aiemmin. Bioreweilin suositeltua käyttömäärää täy

Kesä oli runsassateinen ja typpi huuhtoutui kasvien ulottumattomiin. Salaatin kasvu

. Lisälannoitusta olisi vielä tarvittu.

Sadosta määritettiin vain kokonaisbiomassa, ei kauppasatoa. Bioreweil- käsitelty salaatti erottui

rehevimpänä jo kasvustossa ja sillä oli myös runsain kokonaisbiomassa. Bioreweil

saatu jonkin verran myös kauppakelpoisia salaatinkeriä. Rhizocell- käsittely tuotti heikoimman

öohjeissa käsittelyä suositellaan 3–4 viikon kuluttua istutuksesta.



43

käyttömäärä (0,3 g valmistetta/kennon kolo


taimien kasvua.

vissa kokeissa kennot ovat olleet hyvin märkiä ja siksi varauduimme nyt


Bioreweilin suositeltua käyttömäärää täytyy vähentää.

Kesä oli runsassateinen ja typpi huuhtoutui kasvien ulottumattomiin. Salaatin kasvu ja kerien

käsitelty salaatti erottui

rehevimpänä jo kasvustossa ja sillä oli myös runsain kokonaisbiomassa. Bioreweil- käsittelystä olisi

käsittely tuotti heikoimman

4 viikon kuluttua istutuksesta.



Keräkaalin lajike- ja varastointikoe Hämeenlinnassa (Lammilla)

Koe toteutettiin Lammilla entisen Per

viljely.

Menetelmät

Koelajikkeet:

Lajikkeiden ominaisuudet ovat jalostajien

Busoni

- jalostaja Nickerson Zwaan, edustaja Suomessa S.G.Nieminen Oy

- kasvuaika istutuksesta satoon 140 vuorokautta

- voimakaskasvuinen, tasaisesti kasvava ja valmistuva

- kerät ovat tiiviitä ja soveltuvat pitkään varastointiin

- kestävä harmaahometta vastaan

Sting

- jalostaja Nickerson-Zwaan, edustaja Suomessa S.G.Nieminen Oy

- kasvuaika istutuksesta satoon 125

- suurikeräinen lajike, jonka s

- kestää hyvin vaihtelevia kasvuolosuhteita

- soveltuu pitkään varastointiin

Lennox

- jalostaja Bejo Zaden, edustaja Suomessa Helle Oy

- kokeen verrannelajike

- kasvuaika 145 vuorokautta

- kerät pyöreitä ja lyhytkantaisia

- hyvin satoisa, ylivoimaisesti viljellyin varastokeräkaali Suomessa

- suositellaan viljeltäväksi vain Etelä

Kokeen perustaminen ja kasvukauden aikaiset havainnot

Viljelijä kasvatti itse taimet Plantek 144

keskelle siten, että tilan omat keräkaalikasvustot toimiv

Koetaimet istutettiin tilan normaalin istutustavan mukaisesti kolmeen riviin

tasamaalle. Istutuspäivät olivat: Lennox 7.6., Busoni 9.6. ja Sting 15.6.2012. Taimimäärä oli noin

30000 kpl/ha. Koealuetta hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti.

Kasvukauden aikaiset mittaukset ja havainnot

Kasvukauden aikana nitraattityppi

kasvustohavaintoja. Mitatut nitraattitypen pitoisuudet olivat:

14 kg/ha. Kasvuston seurannassa niukat typpimäärät eivät näkyneet

normaalina ja kasvua tapahtui sadonkorjuuseen asti. Lajikkeista Busoni ja Sting olivat selvästi

ja varastointikoe Hämeenlinnassa (Lammilla)

Koe toteutettiin Lammilla entisen Perunantutkimuslaitoksen pellolla. Kyseessä o

Lajikkeiden ominaisuudet ovat jalostajien luonnehdintoja lajikkeistaan.

jalostaja Nickerson Zwaan, edustaja Suomessa S.G.Nieminen Oy

kasvuaika istutuksesta satoon 140 vuorokautta

voimakaskasvuinen, tasaisesti kasvava ja valmistuva

kerät ovat tiiviitä ja soveltuvat pitkään varastointiin

ävä harmaahometta vastaan

Zwaan, edustaja Suomessa S.G.Nieminen Oy

kasvuaika istutuksesta satoon 125-130 vuorokautta

suurikeräinen lajike, jonka sisälehdet ovat vihreämmät kuin muilla varastolajikkeilla

kasvuolosuhteita

soveltuu pitkään varastointiin

jalostaja Bejo Zaden, edustaja Suomessa Helle Oy

kasvuaika 145 vuorokautta

kerät pyöreitä ja lyhytkantaisia

hyvin satoisa, ylivoimaisesti viljellyin varastokeräkaali Suomessa

itellaan viljeltäväksi vain Etelä-Suomessa

Kokeen perustaminen ja kasvukauden aikaiset havainnot

Viljelijä kasvatti itse taimet Plantek 144 -kennoissa. Koealue sijoitettiin keräkaalin viljelylohkon

keskelle siten, että tilan omat keräkaalikasvustot toimivat kokeen suojariveinä

Koetaimet istutettiin tilan normaalin istutustavan mukaisesti kolmeen riviin (=raideleveys)


ttiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti.

Kasvukauden aikaiset mittaukset ja havainnot

typpi mitattiin typpilaukulla kolme kertaa ja samalla tehtiin

. Mitatut nitraattitypen pitoisuudet olivat: 4.7. 70 kg/ha, 17.8. 14 kg/ha ja 20.9.

Kasvuston seurannassa niukat typpimäärät eivät näkyneet, vaan kasvuston väri pysyi


44

ja varastointikoe Hämeenlinnassa (Lammilla)

utkimuslaitoksen pellolla. Kyseessä oli tavanomainen

muilla varastolajikkeilla

kennoissa. Koealue sijoitettiin keräkaalin viljelylohkon

at kokeen suojariveinä (Kuva 45).

(=raideleveys)


ttiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti.

ja samalla tehtiin

kg/ha, 17.8. 14 kg/ha ja 20.9.

vaan kasvuston väri pysyi


Lennoxia jäljessä syksyyn saakka. Ai

kehittymisessä Lennoxin.

Kuva 45. Vasemmalla kaaviokuva koealueesta (XXX

oikealla koekasvustoa 4.7.2012.

Sadonkorjuu ja sadosta tehdyt mittaukset ja havainnot

Lennox korjattiin 10.10., Busoni ja Sting 23.10. Sato korjattiin neljältä näytealalta jokaisesta

lajikkeesta. Yhden näytealan koko oli 5 m

käsiteltiin erikseen ja niistä tehtiin seuraavat mittaukset ja havainnot:

- kokonaissato

- kauppakelpoinen sato

- kerien jakautuminen eri kokoluokkiin: 0,75

- kasvitautien ja tuholaisten vioitukset sekä muut laatuun vaikuttavat tekijät

- kerän väri: asteikko 1 �5

- kerän muoto: asteikko 1 �

- kerän kiinteys; asteikko 1

- kerän korkeus ja kannan korkeus halkaistuista keristä (5 kerää/näyteala)

Näytealojen sadot muunnettiin hehtaarisadoiksi ja

keskiarvona.

Kokeesta perustettiin myös varastointikoe nostojen yhteydessä. Jokaista lajiketta nostettiin kaksi

varastolaatikkoa viljelijän varastoon. Varastoi

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

XXX XXX XXX XXX

Suoja Lennox Buson Sting Suoja

Lennoxia jäljessä syksyyn saakka. Aivan sadonkorjuun alla Busoni kuitenkin saavutti kerän

. Vasemmalla kaaviokuva koealueesta (XXX –merkintä kuvaa taimirivejä raidevälissä)

(Kuva: Veikko Hintikainen)

tehdyt mittaukset ja havainnot


lajikkeesta. Yhden näytealan koko oli 5 m2 käsittäen koko raidevälin leveyden. Näytealojen sato

tehtiin seuraavat mittaukset ja havainnot:

kerien jakautuminen eri kokoluokkiin: 0,75-1,5 kg, 1,5-2,5 kg ja yli 2,5 kg

kasvitautien ja tuholaisten vioitukset sekä muut laatuun vaikuttavat tekijät

5 (1 = vaalean vihreä ja 5 = tumman vihreä)

�5 (1 = suippo ja 5 = litteän pyöreä)

kerän kiinteys; asteikko 1 � 5 (1 = löyhä ja 5 = kiinteä)

kerän korkeus ja kannan korkeus halkaistuista keristä (5 kerää/näyteala)

Näytealojen sadot muunnettiin hehtaarisadoiksi ja tulokset esitetään näytealojen hehtaarisatojen


varastolaatikkoa viljelijän varastoon. Varastointikoe puretaan kevättalvella 2013.

XXX

XXX

XXX Nyteala 4

XXX

XXX

XXX

XXX Näyteala 3

XXX

XXX

XXX

XXX Näyteala 2

XXX

XXX

XXX

XXX Näyteala 1

XXX

XXX

Suoja

45

van sadonkorjuun alla Busoni kuitenkin saavutti kerän

merkintä kuvaa taimirivejä raidevälissä)


käsittäen koko raidevälin leveyden. Näytealojen sato

2,5 kg ja yli 2,5 kg

kasvitautien ja tuholaisten vioitukset sekä muut laatuun vaikuttavat tekijät

kerän korkeus ja kannan korkeus halkaistuista keristä (5 kerää/näyteala)

näytealojen hehtaarisatojen


oe puretaan kevättalvella 2013.

Tulokset

Määrällisesti ja laadullisesti parhaan kauppasado

61933 kg/ha ja Stingin 34943 kg/ha.

ja 47). Kerien keskipaino oli Busonilla ja Lennoxilla 2,5 kg ja Stingillä

Kuva 46. Keräkaalilajikkeiden kokonaissadot ja kauppasadot kg/ha sekä kauppakelpoisuus

Pylväät kuvaavat neljän näytealan

keskiarvojen keskihajontaa.

Kuva 47. Keräkaalin kokonaissatojen

kerät ja tuholaisten vioittamat ovat kauppakelvottomia.

01000020000300004000050000600007000080000

Busoni

Sa

to, k

g/h

a

Keräkaalin kokonaissato, kauppasato kg/ha ja

kauppakelpoisuus

Koko sato, kg/ha Kauppasato, kg/ha

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

Busoni Lennox

Sa

to, k

g/h

a

Keräkaalin sadon jakautuminen eri koko


Määrällisesti ja laadullisesti parhaan kauppasadon antoi Busoni eli 67339 kg/ha

ja Stingin 34943 kg/ha. Kauppakelpoisuus oli kaikilla lajikkeilla noin 90 % (Kuvat

). Kerien keskipaino oli Busonilla ja Lennoxilla 2,5 kg ja Stingillä noin 1,5 kg (Kuva

Keräkaalilajikkeiden kokonaissadot ja kauppasadot kg/ha sekä kauppakelpoisuus


tojen jakautuminen eri koko- ja laatuluokkiin.

kerät ja tuholaisten vioittamat ovat kauppakelvottomia.

0

20

40

60

80

100

Lennox Sting

Ka

up

pa

kel

po

isu

us-

%

Keräkaalin kokonaissato, kauppasato kg/ha ja

kauppakelpoisuus-%

Kauppasato, kg/ha Kauppakelpoisuus-%

Lennox Sting

Keräkaalin sadon jakautuminen eri koko- ja


Tuholaisten vioitus

alle 750 g

yli 2,5 kg

1,5-2,5 kg

0,75-1,5 kg

46

n antoi Busoni eli 67339 kg/ha, Lennoxin sato oli

Kauppakelpoisuus oli kaikilla lajikkeilla noin 90 % (Kuvat 46

noin 1,5 kg (Kuva 48).

Keräkaalilajikkeiden kokonaissadot ja kauppasadot kg/ha sekä kauppakelpoisuus - %.

. Janat kuvaavat

ja laatuluokkiin. Alle 750 g painavat

Kuva 48. Keräkaalin kauppakelpoisten kerien

koeruudun keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa.

Kuva 49. Vasemmalta kokeen lajikkeet Lennox, Busoni ja Sting.

Johtopäätökset

Kasvukauden kylmät ja pilviset olosuhteet olivat pitkän kasvuajan omaaville keräkaalilajikkeille

epäedulliset. Vaikka Busonista ja Lenoxista saatiinkin hyvät sadot, olisi koe ollut tarpeellista

istuttaa viikkoa paria aikaisemmin. Lajikkeista lyhyimmän

syystä ehtinyt kunnolla valmistua, mistä johtuen se jäi kiinteysarvioinneissa muista lajikkeista.

Määrällisesti ja laadullisesti parhaan kauppasadon antoi Busoni eli 67339 kg/ha

61933 kg/ ja Stingin 34943 kg/ha. Värin suhteen eivät lajikkeet juurikaan poikennet toisistaan.

Samoin kannan korkeuden suhteessa kerän korkeuteen ei lajikkeiden välillä ollut merkittäviä eroja

(Kuva 49). Tuoremyynnin kannalta kaikista lajikkeista kasvaa liian suuria normaaleissa

kasvuolosuhteissa ja kokeessa käytetyllä taimitiheydellä.

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

Busoni

Keräkaalin kauppakelpoisten

kerien keskipaino, kg

. Keräkaalin kauppakelpoisten kerien keskipaino eri lajikkeilla. Pylväät kuvaavat neljän

koeruudun keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa.

Vasemmalta kokeen lajikkeet Lennox, Busoni ja Sting. (Kuvat Veikko Hintikainen)



istuttaa viikkoa paria aikaisemmin. Lajikkeista lyhyimmän kasvukauden omaava


esti parhaan kauppasadon antoi Busoni eli 67339 kg/ha

kg/ha. Värin suhteen eivät lajikkeet juurikaan poikennet toisistaan.


. Tuoremyynnin kannalta kaikista lajikkeista kasvaa liian suuria normaaleissa

kasvuolosuhteissa ja kokeessa käytetyllä taimitiheydellä.

Lennox Sting

Keräkaalin kauppakelpoisten

kerien keskipaino, kg

47

keskipaino eri lajikkeilla. Pylväät kuvaavat neljän

(Kuvat Veikko Hintikainen)



vukauden omaava Sting ei jostain


esti parhaan kauppasadon antoi Busoni eli 67339 kg/ha, Lennoxin sato oli

kg/ha. Värin suhteen eivät lajikkeet juurikaan poikennet toisistaan.


. Tuoremyynnin kannalta kaikista lajikkeista kasvaa liian suuria normaaleissa

Siemenmattojen testaus, MTT Mikkeli Karila

Kuvat Veikko Hintikainen

EKOkas- hankkeen työpakettiin ”uusien viljelymenetelmien ja lajikkeiden testaus” sisältyen

testattiin englantilaisen yrityksen Terraseed Ltd. valmistamia siemenmattoja. Siemenmatot ovat

Englannissa yleisessä käytössä ja käyttö on nyt levinnyt

Siemenmatot oli valmistettu selluloosamassasta. Mat

väliin ”kylvetty” vihannesten siemenet ku

siemeniä/rivimetri) edellyttämällä

kerroksien väliin säädetyllä tavalla. Matot maatuvat maassa kasvukauden kuluess

Menetelmät

Testatut siemenmatot

Porkkana

- lajike Fontana

- maton leveys 1,50 metriä ja pituus 17,50 metriä

- matossa kolme siemenriviä

Lanttu

- lajike Magres


- matossa kolme siemenriviä

Punajuuri

- lajike Pablo

- maton leveys 1,00 metriä ja pituus 14.00 metriä

- matossa viisi siemenriviä

Sipuli

- lajike Dormo


- matossa 5 siemen riviä

Salaattisipuli

- lajike Dumast


- matossa kuusi siemenriviä

jen testaus, MTT Mikkeli Karila

hankkeen työpakettiin ”uusien viljelymenetelmien ja lajikkeiden testaus” sisältyen

n Terraseed Ltd. valmistamia siemenmattoja. Siemenmatot ovat

össä ja käyttö on nyt levinnyt myös Tanskaan ja Ruotsiin.

selluloosamassasta. Mattoon on kahden selluloosamassa

vihannesten siemenet kunkin vihanneksen kasvutilavaatimuksien (riviväli ja

imetri) edellyttämällä tavalla. Massakerrokset oli liimattu yhteen ja siemenet asettuivat

kerroksien väliin säädetyllä tavalla. Matot maatuvat maassa kasvukauden kuluess

maton leveys 1,50 metriä ja pituus 17,50 metriä

matossa kolme siemenriviä


matossa kolme siemenriviä

leveys 1,00 metriä ja pituus 14.00 metriä



riviä

48

hankkeen työpakettiin ”uusien viljelymenetelmien ja lajikkeiden testaus” sisältyen

n Terraseed Ltd. valmistamia siemenmattoja. Siemenmatot ovat

myös Tanskaan ja Ruotsiin.

kahden selluloosamassakerroksen

kin vihanneksen kasvutilavaatimuksien (riviväli ja

. Massakerrokset oli liimattu yhteen ja siemenet asettuivat

kerroksien väliin säädetyllä tavalla. Matot maatuvat maassa kasvukauden kuluessa.

Baby-leaf-salaatti

- punalehtinen versio


- matossa 10 siemenriviä

Perustaminen

Testialue peruslannoitettiin ja jyrsittiin 30.5. ja penkit matoille tehtiin 31.5. Testissä penkillä

mallinnetaan traktorin raideväliä

Kuva 50. Penkkien tekoa siemenmatoille

Siemenmatot asennettiin käsin valmiiden penkkien pinnalle ja reunat mullattiin. Mattojen p

levitettiin 1-2 cm:n kerros hienoa ja kivetöntä hiekkaa

hauraita. Ne repeilivät ja katkeilivat herkästi levittämisen yhteydessä. Porkkana

asennettiin 4.6. sen hetkisen tiedon perusteella ilmeisesti

merkitystä. Sipuli-, salaattisipuli-

jälkeen penkit kasteltiin niin, että matot varmasti kastuivat hiekkakerroksen alla. Mattojen

kosteudesta on erittäin tärkeää huolehtia ainakin kak

vihannesten siemenien itäminen ja taimettuminen varmist

Kuva 51. Vasemmalla siemenmattojen asennus ja peittäminen hiekalla. Oikealla testialueen sadetus

heti mattojen asennuksen jälkeen.


ja jyrsittiin 30.5. ja penkit matoille tehtiin 31.5. Testissä penkillä

(Kuva 50).

. Penkkien tekoa siemenmatoille

valmiiden penkkien pinnalle ja reunat mullattiin. Mattojen p

kerros hienoa ja kivetöntä hiekkaa (Kuva 51). Selluloosamatot olivat hyvin

hauraita. Ne repeilivät ja katkeilivat herkästi levittämisen yhteydessä. Porkkana

asennettiin 4.6. sen hetkisen tiedon perusteella ilmeisesti väärin päin. Epäselväksi jäi, onko

-, baby-leaf-, ja punajuurimatot asennettiin 11.6. Heti asennuksen


äin tärkeää huolehtia ainakin kaksi viikkoa asennuksen jälkeen, jotta

vihannesten siemenien itäminen ja taimettuminen varmistuu.

. Vasemmalla siemenmattojen asennus ja peittäminen hiekalla. Oikealla testialueen sadetus

jälkeen.

49

ja jyrsittiin 30.5. ja penkit matoille tehtiin 31.5. Testissä penkillä

valmiiden penkkien pinnalle ja reunat mullattiin. Mattojen päälle

. Selluloosamatot olivat hyvin

hauraita. Ne repeilivät ja katkeilivat herkästi levittämisen yhteydessä. Porkkana- ja lanttumatot

in päin. Epäselväksi jäi, onko sillä

, ja punajuurimatot asennettiin 11.6. Heti asennuksen


si viikkoa asennuksen jälkeen, jotta

. Vasemmalla siemenmattojen asennus ja peittäminen hiekalla. Oikealla testialueen sadetus

Testialue katettiin harsolla 15.6. tuholaisten torjumiseksi ja kasvun nopeuttamiseksi

poistettiin 2.7. Harson poiston jälkeen havaittiin, että vihannesten taimettuminen

heikkoa. Lanttussa, porkkanassa ja salaattisipulissa

leaf-kasvustot taimettuivat, mutta epätasaisesti

Kuva 52. Vasemmalla testialue harson poiston jälkeen 3.7. ja oikealla rikkojen valtaama testialue

13.8.

Johtopäätökset

Karilan siemenmattotestauksen huonoon vihannesten itämiseen saattoi olla syynä se, että emme

kuitenkaan saaneet pysymään mattoja tarpeeksi märkinä. Ajoittainenkin mattojen kuivuminen

haittaa itävyyttä.

Mattojen käytön yksi kriteeri on siemenrikkakasvien torjuminen esim. salaattikasveilla, joilla ei saa

käyttää kemiallista rikkakasvien torjuntaa. Karilassa testialueella valitettavasti oli

että monivuotisia rikkoja, jotka melko nopeasti läpäisivät matolla katetutkin k

käyttö vaatii ainakin monivuotisista rikkakasveista vapaan maan.

Siemenmattojen laadussa on myös toivomisen varaa, varsinkin kylvötarkkuudessa ja

massakerroksien liimauksissa. Mattojen toimittaja onkin luvannut korjausta epäkohtiin välittöm

Mattojen käytöstä ja niiden eduista ei tämän testauksen

huonoa, vaan testauksia on jatkettava, mikäli

ominaisuuksista.

tuholaisten torjumiseksi ja kasvun nopeuttamiseksi

arson poiston jälkeen havaittiin, että vihannesten taimettuminen

heikkoa. Lanttussa, porkkanassa ja salaattisipulissa oli taimia vain siellä täällä. Punajuur

kasvustot taimettuivat, mutta epätasaisesti (Kuva 52). Sipulilla taimirivit alkoivat häämöttää.

. Vasemmalla testialue harson poiston jälkeen 3.7. ja oikealla rikkojen valtaama testialue

testauksen huonoon vihannesten itämiseen saattoi olla syynä se, että emme


on siemenrikkakasvien torjuminen esim. salaattikasveilla, joilla ei saa

käyttää kemiallista rikkakasvien torjuntaa. Karilassa testialueella valitettavasti oli

että monivuotisia rikkoja, jotka melko nopeasti läpäisivät matolla katetutkin k

käyttö vaatii ainakin monivuotisista rikkakasveista vapaan maan.


massakerroksien liimauksissa. Mattojen toimittaja onkin luvannut korjausta epäkohtiin välittöm

attojen käytöstä ja niiden eduista ei tämän testauksen perusteella voi todeta mitään hyvää tai

stauksia on jatkettava, mikäli halutaan saada varmuutta mattojen hyvistä

50

tuholaisten torjumiseksi ja kasvun nopeuttamiseksi. Harso

arson poiston jälkeen havaittiin, että vihannesten taimettuminen oli ollut varsin

siellä täällä. Punajuuri- ja baby-

Sipulilla taimirivit alkoivat häämöttää.

. Vasemmalla testialue harson poiston jälkeen 3.7. ja oikealla rikkojen valtaama testialue

testauksen huonoon vihannesten itämiseen saattoi olla syynä se, että emme


on siemenrikkakasvien torjuminen esim. salaattikasveilla, joilla ei saa

käyttää kemiallista rikkakasvien torjuntaa. Karilassa testialueella valitettavasti oli liikaa sekä yksi-

että monivuotisia rikkoja, jotka melko nopeasti läpäisivät matolla katetutkin kohdat. Mattojen


massakerroksien liimauksissa. Mattojen toimittaja onkin luvannut korjausta epäkohtiin välittömästi.

voi todeta mitään hyvää tai

halutaan saada varmuutta mattojen hyvistä

Documents

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen – EKOkas 2013 ......Prestop (Verdena Oy:n biotorjuntavalmiste, - käyttömäärä 0,5 %- liuos: 250 g - liuos tehtiin muovikalvolla peitettyyn