Upload
others
View
7
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Loukkaantuneen
urheilijan tukeminen
Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan
koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela
➢ Valmentajalle tieto pidempiaikaisesta kivusta tai oireesta
➢ Valmentaja antaa ohjeet harjoittelun keventämiseen tai muuttamiseen huomioiden oireet
➢ Valmentaja suosittelee lääkärillä tai fysioterapeutilla käyntiä, jos oireet jatkuvat harjoittelun
keventämisestä huolimatta
HUOM. Suositellaan käymään voimistelulajeihin perehtyneillä lääkäreillä sekä
fysioterapeuteilla.
Voimistelijalla
pidempiaikainen kipu tai oire
Psyykkisen hyvinvoinnin
tukeminen
➢ Urheilijalle loukkaantumisen kokeminen ei ole usein pelkkää fyysistä kipua.
➢ Urheilija joutuu kamppailemaan myös voimakkaiden tunteiden kanssa, kuten
pettymyksen, epätoivon, pelon, turhautumisen, ahdistuksen, surun ja vihan.
➢ Psyykkinen hyvinvointi on tärkeä osa urheilijan kokonaisvaltaista kuntoutusta.
Kriisin paikka
Varsinki vakavat loukkaantumiset koetaan usein vakavina henkilökohtaisina kriiseinä. Pitkä
poissaolo normaalista harjoittelusta saattaa pudottaa urheilijan pois arjen rutiineista, sekä sen
seuraukset voivat kohdistua sosiaalisiin suhteisiin, henkiseen jaksamiseen ja
koulumenestykseen.
On luonnollista, että loukkaantuminen koettelee urheilijan psyykkistä jaksamista. Ilman
apua urheilija saattaa joutua negatiivisten ajatusten noidankehään. Tunteita ei pidä yrittää
kuitenkaan tukahduttaa. Stressin ja ahdistuksen hallinta ovat taitoja, joita voi oppia ja opettaa.
Urheilijan kyky käsitellä vastoinkäymisiä vaihtelee kuitenkin persoonan mukaan.
•
➢ Rohkaise ja tue tunteiden läpi elämisessä.
➢ Urheilija tarvitsee tiedon vamman vakavuudesta, kuntoutuksesta ja toipumisesta.
Näin urheilija tiedostaa tosiasiat, mikä hillitsee turhaa spekulointia.
➢ Ohjaa urheilijaa keskittymään niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa.
Urheilun luonteeseen kuuluu myös takapakit ja pettymykset. Usein ensimmäinen vamma
on urheilijalle herätys kehonhuollon ja urheilullisen elämäntavan tärkeydestä. Valmentaja
voi auttaa urheilijaa näkemään loukkaantumisen osana urheilijan polkua.
Valmenna ihmistä
➢ Ohjeista urheilijaa kehittämään omia heikkouksia ja lajiominaisuuksia
toipilasajalla.
➢ Auta urheilijaa näkemään loukkaantuminen tilaisuutena kehittyä ihmisenä.
➢ Rohkaise urheilijaa tekemään urheilun ulkopuolisia asioita, joihin ei yleensä olisi
aikaa (esimerkiksi aika ystävien ja perheen kanssa, matkustelu, kulttuuri)
Loukkaantuneen urheilijan psyykkistä rauhaa edesauttaa normaalit arkirutiinit. Harjoituksiin
on hyvä palata mahdollisimman nopeasti, kuitenkin noudattaen kuntoutusohjelmaa. Jos
vammasta toipuminen pitkittyy, saattaa se koetella rajusti urheilijan psyykettä. Pitkittynyt
loukkaantuminen saattaa lisätä riskiä sosiaalisten suhteiden muuttumiseen, syömishäiriöön,
ylipainoon, itsetunto-ongelmiin, ahdistuneisuuteen ja masennukseen.
Pidä urheilija kiinni arjessa
➢ Tue urheilijaa arjen aikataulutuksessa, kuntoutussuunnitelmassa ja
tavoitteenasettelussa.
➢ Rohkaise urheilijaa löytämään sosiaalista tukea, erityisesti vertaistuki on tärkeää
➢ Motivoi urheilijaa palaamaan harjoituksiin, korostaen kuntoutusohjelmaa ja
lajinomaista harjoittelua kuntoutuksessa.
➢ Opeta urheilijaa löytämään keinoja, joilla selviytyä vammasta toipumiseen: mm.
mielikuvaharjoittelu, tavoitteen asettelu, sekä rentoutus- ja
kehontietoisuusharjoittelu.
➢ Kriisin läpikäyminen vahvistaa urheilijan identiteettiä ja auttaa löytämään
selviytymiskykyä vastoinkäymisissä.
➢ Sekä valmentajan että urheilijan positiivinen ajattelu kuntoutusta ja tulevaisuutta
kohtaan edistävät urheilijaa toipumaan vammasta.
Positiivisen kautta
Vamman sattuessa on osattava antaa keholle riittävästi aikaa parantua, ja on hyväksyttävä
tietynasteinen rajoitteisuus harjoittelussa kyseisen ajan verran. On olemassa runsaasti
ammatti-ihmisiä, jotka osaavat antaa neuvoja parhaan hoitomuodon valintaan sekä
kuntoutusohjelman suunnitteluun.
HOIDON ALOITUS
Akuutit vammat, eli loukkaantumiset ja onnettomuudet, vaativat usein välitöntä ensiapua.
Vamman vakavuudesta riippuen, loukkaantuminen voi vaatia sairaalahoitoa välittömästi.
Hoitosuunnitelman luominen alkaa silloin jo sairaalan ensiapuosastolla.
Kroonisten, eli ei-kiireellistä hoitoa vaativien vammojen kohdalla tulee varata aika lääkärille.
Tarvittaessa lääkäri ohjaa urheilijan jatkohoitoon erikoislääkärille tai fysioterapeutille.
Vammasta toipumisen
hoitomuodot
Useimmat urheiluvammat koskevat tuki- ja liikuntaelimiä, joiden hoito kuuluu ortopedeille ja
urheilulääkäreille. Alkututkimuksen jälkeen saatetaan käyttää röntgeniä tai muita
kuvausmenetelmiä, joiden avulla pyritään selvittämään vamman tarkka laatu, ja oikea
hoitomuoto.
Erikoislääkärin hoito
➢ Ortopedit sekä urheilulääkärit ovat usein erikoistuneita tiettyyn kehonosaan (mm.
selkä, polvi, nilkat, jalkaterä)
➢ Pediatri = jalkojenhoitaja, joka tekee erilaisten jalkaongelmien ja alaraajojen
biomekaniikan arviointeja. Pediatrit suorittavat jalkojen hoitoja sekä määräävät
tukivälineitä ja yksilöllisiä tukipohjallisia.
Lääkäri voi antaa suoran lähetteen fysioterapeutille, mutta yleisimmin lähetettä edeltää käynti
urheilulääkärillä tai ortopedillä. Fysioterapeutit edesauttavat fyysisen liikkuvuuden
maksimointia, ja kehon toimintakyvyn palauttamista. Fysioterapeutit tekevät urheilijalle
yksilöllisen kuntoutusohjelman, sekä voivat käyttää erilaisia keinoja nopeuttaa vammasta
toipumista.
Fysioterapia
➢ Syväkudosten hieronta
➢ Sähköstimulaatio
➢ Ultraääni
➢ Kylmä- ja kuumahoito
➢ Terapeuttiset harjoitukset
Lääkärihoidon rinnalla on mahdollista hankkia lisäneuvoja täydentävien hoitomuotojen
edustajilta, joiden tarjoamat hoidot saattavat nopeuttaa toipumista. On kuitenkin hyvä tarkistaa
hoitajan ammattipätevyys ennen näiden palvelujen käyttämistä.
Täydentävät hoitomuodot
➢ Osteopaatti = Tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten häiriö- ja kiputilojen tutkimisen ja
hoidon asiantuntija. He käyttävät venytyksiä ja hierontaa lisäämään paikallista liikkuvuutta.
He keskittyvät tyypillisesti niskaan ja selkään.
➢ Kiropraktikko = Erikoistunut tuki- ja liikuntaelinten, erityisesti selkärangan
toimintahäiriöiden diagnosointiin, hoitoon ja ehkäisyyn käsin tehtävillä tekniikoilla.
➢ Akupunktio = Terävien neulojen avulla kivun lievittämistä. Neulat asetetaan kehon
akupunktiopisteisiin. Perustuu vanhaan kiinalaiseen perinteeseen, jonka tehokkuutta ei ole
kuitenkaan pystytty todistamaan tieteellisin keinoin.
➢ Homeopaatti = Käyttää vaivojen hoitoon homeopaattisia lääkeaineita pieninä annoksina.
Hoidon tehokkuudesta ei ole tieteellisiä todisteita.
➢ Urheilupsykologi = Auttaa käsittelemään loukkaantuneen urheilijan henkistä puolta.
➢ Ravintoneuvoja = Antaa ohjeita ruokavalion muokkaamiseksi, kun harjoittelutilanne on
muuttunut loukkaantumisen vuoksi.
Urheiluvammoista toipuminen, Terve Urheilija
“Kestääkö kasetti?”, Terve Urheilija
Materiaalia
Elise. Urheiluvammat. Luettavissa:
https://www.elise.fi/voimistelijalle/urheiluvammat/
Kindersley, D. 2011. Urheiluvammat - ehkäise, tunnista ja hoida. Vammasta toipuminen.
Docendo Oy.
Terve Urheilija. “Kestääkö kasetti” -iltaseminaarin sisältö & materiaalit. Luettavissa:
http://www.terveurheilija.fi/ajankohtaista?issue=156
Lähteet