Loimun...Loimun opiskelijat 2 3 2018–2019 10 15 Ole oman laivasi kapteeni! Enna-koi ja varaudu tulevaisuuden trendeihin työelä-mässä. 03 Me voimme tarjota työkalut ja tuupata

Loimunopiskelijat

2018 ––––2019

LOIMUN ALOJEN AVOIMET TYÖPAIKAT

PALKKATIEDOLLA PAREMPAAN PALKKAKEHITYKSEEN

HYÖDYNNÄ RAHANARVOISET JÄSENETUSI

Taitavasti tulevaisuuden työelämään

32Loimun opiskelijat 2018–2019

10

15

Ole oman laivasi kapteeni! Enna-koi ja varaudu tulevaisuuden trendeihin työelä-mässä.

03 Pääkirjoitus: Me voimme tukea, mutta sinä teet työt

04 Mitä voit tehdä tutkinnollasi?06 Osaaminen esiin – LinkedIn ja CV08 Loimun alojen avoimet työpaikat08 Palkkatiedolla parempaan

palkkakehitykseen10 Taitavasti tulevaisuuteen13 Muista liittyä työttömyyskassan

jäseneksi jo opiskeluaikana14 Kolumni: Ota kaikki irti Loimusta!15 Työelämän ja työpaikan pelisäännöt16 Kolumni: Työ ei ole nuorille koko

elämä17 Palkka, palkkio ja apuraha – erota

nämä kolme!18 Hyödynnä rahanarvoiset jäsenetusi20 Projektiosaamista harrastuneisuuden

ja innostuksen kautta21 Opiskelijat ovat Loimulle tärkeitä22 Kesätyökalenteri23 Tärkeimmät yhteystiedot Loimun

opiskelijajäsenille

04 13Tuhansia uravaihto ehtoja. Hyvällä suunnitte-lulla löydät omasi!

Loimun alojen opiske-lijoiden keskiansioilla ansiosidonnaista päi-värahaa saa kuussa yli 500 euroa enemmän, kuin Kelan tukia.

Loimun opiskelijatoimin-nassa tapaat samanhenki-siä ihmisiä, joiden kanssa te tulevaisuudessa työs-

kentelette avaintehtävissätekemässä valoisampaa

tulevaisuutta.

Nuorten työmoraalin rapistuminen on kesto-

huolenaihe. Työelämätut-kimusten valossa huoli on

kuitenkin turha.

Loimun jäsenpalvelui-den avulla uralle pääse-minen ja siellä etenemi-

nen on helpompaa.

Me voimme tukea, mutta sinä teet työt

P itelet käsissäsi luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen opiskelijoille suunnattua lehden erikoisnumeroa. Se on tuhti ja konkreettinen tietopaketti työelämästä. Lehden tekemiseen ovat osallistuneet Loimun omat asiantuntijat ja

yhteistyökumppanit.Lehden alkuosa keskittyy työnhakuun. Oman osaamisen tunteminen

ja tietoisuus omista uratavoitteista ovat vakaa perusta hyvälle työhake-mukselle. Niiden avulla saat haarukoitua sinua kiinnostavat työpaikat ja kohdennettua hakupaperisi näihin paikkoihin. Lisäksi saat konkreet-tisia vinkkejä siihen, miten voit varautua alati muuttuvaan työelämään.Työelämän ja työttömyysturvan pelisäännöt eivät ole aiheista media-seksikkäimpiä. Jokaisella pitäisi olla niiden perusteet kuitenkin hallussa. Ne onkin pureskeltu tässä lehdessä mahdollisimman selkokieliseen muotoon. Tarjoamme myös käytännön vinkkejä siihen, miten opinto-jen aikaisilla projekteilla ja yhdistystoiminnalla voi kehittää työelämän keskeisiä taitoja. Nämä taidot ovat monesti sellaisia, joita arvostetaan työelämässä paljon, mutta joita opinnot eivät suoraan opeta.

Me voimme tarjota työkalut ja tuupata sinua oikeaan suuntaan. Sinä itse suunnittelet oman urasi, loistat työnhaussa ja saavutat tavoit-teesi. Vain sinä osaat kertoa itsellesi, millaiset arvosi ovat ja mitä toivot työelämältä.

Loimun jäsenenä et jää koskaan yksin työelämään liittyvien kysy-myksiesi kanssa. Me teemme parhaamme, että sinulla on työelämässä asiat hyvin ja voit keskittyä niihin tehtäviin, joissa pääset hyödyntämään asiantuntemustasi ja osaamistasi!

Henri Annila | järjestöasiantuntija, Loimu

Saat konkreettisia vinkkejä siihen,

miten voit varautua alati muuttuvaan

työelämään.

Sisältö

Pääkirjoitus

Lyhyet

OTA KAIKKI IRTI LOIMUSTA!

TYÖ EI OLE NUORILLEKOKO ELÄMÄ

HYÖDYNNÄ RAHANARVOISET

JÄSENETUSI

Ota työelämän ja työpaikan pelisääntöjen tärkeimmät

pointit haltuun!

@LoimunOpiskelijat, @loimuliitto ja @loimu.tyopaikat @LoimuRy @LoimuRyLuonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ryLuonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry

Loimu verkossa www.loimu.fi #oispaloimu


METSÄTIETEETMetsätieteilijöille itsestään selviä työnantajia ovat metsäteollisuuden suuryritykset Stora Enso, UPM ja Metsä Group. Metsäalaa pal-velevaa toimintaa löytyy yksityisenä sekä osittain julkisen sektorin alaisena toimintana OTSO Metsäpalveluista, Suomen metsäkes-kuksesta, Tapio-konsernista sekä Metsähal-litus Metsätalous Oy:stä. Julkisella puolella tyypillisiä työantajia ovat Metsähallitus, Luke, ELY-keskukset, Maanmittauslaitos sekä Maa- ja metsätalousministeriö. Lisäksi konsultti- ja suunnitteluala sekä järjestöt työllistävät metsä-tieteilijöitä, samoin kuin ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

MAANTIEDE JA ALUETIEDEMaantieteilijöitä ja aluetieteilijöitä työllistyy paljon alue-, kaupunki- ja liikennesuunnit-teluun ELY-keskuksissa, maakuntaliitoissa, kaupungeissa ja kunnissa. Tutkimuspuolella yliopistot ovat suuri työnantaja. Konsultoin-tialalla erityisesti Pöyry ja Ramboll ovat tyypil-lisiä työnantajia. Paikkatiedon hyödyntämiseen keskittyvät yritykset, kuten Affecto, Gispo ja Karttakeskus, työllistävät maantieteilijöitä. Julkisella sektorilla erityisesti Maanmittauslai-tos, Ilmatieteenlaitos ja Suomen ympäristökes-kus SYKE ovat tyypillisiä maantieteilijöiden työnantajia. Yhteiskuntamaantieteen puolelta valmistuneet työllistyvät erilaisiin suunnittelu- ja projektitehtäviin julkishallintoon, tutkimus-laitoksiin, yrityksiin ja järjestöihin riippuen asiantemuksen aihealueista.

GEOLOGIAGeologeja ja geotieteilijöitä työllistyy luonnol-lisesti kaivosteollisuuden piiriin. Työnantajia ovat esimerkiksi Dragon Mining, Boliden, Endomines ja Terrafame. Maanrakennusala ja rakennusteollisuus ovat tyypillisiä aloja geotie-teilijälle. Työnantajia ovat esimerkiksi Destia, NCC tai YIT. Geologeja työskentelee myös konsultointitehtävissä. Julkisella sektorilla suurin työnantaja on Geologian tutkimuskes-kus GTK, mutta myös Maanmittauslaitos ja Liikennevirasto ovat mahdollisia työpaikkoja.

Mitä voit tehdä tutkinnollasi?

Koska harva Loimun alojen tutkinto pätevöittää suoraan ammattiin, kannattaa omia uratoiveita ja -tavoitteita pohtia jo opintojen aikana.

Loimulaisilla on polkuja työelämään todella paljon. Jo yhden pääaineen sisältä löytyy lukuisia vaihtoehtoja työnantajista ja tehtävänkuvista. Kaiken kaikkiaan loimulaisilla on pitkälle yli toista tuhatta erilaista työnantajaa ja reilusti yli 1 000 työnimikettä. Koska työhön pääsee lukuisia reittejä pitkin, opintojen aikana on tärkeää miettiä omaa suuntaa ja mielenkiintoisimmilta tuntuvia vaihtoehtoja.

SUVI LIIKKANENurapalvelupäällikkö

Loimu

FYSIIKKA JA METEOROLOGIAMeteorologeja ja fyysikkoja työskentelee erityisesti Ilmatieteen laitoksella, Vaisalalla ja yliopistoissa. Meteorologien muita työnantajia ovat esimerkiksi Foreca ja Yle. Fyysikoiden osaamista tarvitaan esimerkiksi, VTT:llä sekä Säteilyturvakeskuksessa ja Työterveyslaitok-sessa. Teknologiateollisuuden yritykset, kuten Nokia ja Microsoft, terveysteknologian GE Healthcare ja Planmeca sekä elektroniikka-teollisuuden Okmetic ja IT-ala tarjoavat myös paljon työpaikkoja. Fyysikkoja työllistyy myös erikoisterveydenhuoltoon sairaalafyysikoiksi sekä lääketeollisuuteen.

MATEMATIIKKA JA TILASTOTIEDEMatemaatikkoja työllistävät yliopiston ja opetustoimen lisäksi kaupungit, pankki- ja vakuutusala, konsultointialalta esimerkiksi CGI ja tilintarkastuspalvelut, kuten Accenture. Ohjelmisto- ja tietotekniikka-alan työnantajia ovat esimerkiksi Solita, Visma ja Tieto. Muita matemaatikkojen työnantajia ovat mm. Tilas-tokeskus, Tieteen tietotekniikan keskus CSC, Kela, verohallinto ja Luonnonvarakeskus.

BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEETBiologeja, ekologeja ja ympäristötieteili-jöitä työskentelee paljon julkisella sektorilla, ympäristöhallinnossa ja tutkimuslaitoksissa. ELY-keskukset, aluehallintovirastot, kunnat, kuntayhtymät ja kaupungit, Luonnonvarakes-kus Luke sekä Metsähallitus ovat yliopistojen ohella tyypillisiä työnantajia. Lisäksi luonto- ja ympäristöjärjestöt, ympäristöanalytiikkaa tarjoavat yritykset, vesiensuojeluyhdistykset sekä ympäristökonsultointia tarjoavat yrityk-set, kuten Ramboll ja Pöyry, ovat tavanomaisia työpaikkoja.

BIOKEMIA JA MUUT LABORATORIOBIOTIETEETBiokemistien ja laboratoriobiotieteilijöiden, eli niin sanotun life science -alan, työpaikat löytyvät lääketeollisuudesta, bioteknologia ja diagnostiikka-alalta, terveydenhuollosta, yliopistoilta ja valtion tutkimuslaitoksista. Näitä tutkimuslaitoksia ovat mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Evira ja Fimea. Lääketeollisuudessa Orion ja Bayer ovat suuria työnantajia. Bioteknologian puolella Thermo Fisher Scientificin ja PerkinElmerin ovat suu-rimmat työnantajat, mutta niiden lisäksi löytyy lukuisa joukko pienempiäkin. Terveydenhuol-lossa erikoissairaanhoidon yhteydessä toimii sairaaloiden tutkimushenkilöstöä.

KEMIAKemistit työllistyvät kemianteollisuuteen esimerkiksi lääke-, öljy-, muovi- ja maaliteol-lisuuteen. Lisäksi kaivos-, metsä-, energia- ja elintarvikeala työllistävät eri alojen kemistejä. Myös yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset, kuten Teknologian tutkimuskeskus VTT, Säteilyturvakeskus STUK, THL ja Puolustus-voimien tutkimuslaitos, työllistävät kemistejä. Töitä löytyy myös tutkimuspalveluita tarjo-avista yrityksistä, kuten Medfile, sekä keskusri-kospoliisista ja Työterveyslaitoksesta.

Lisätietoa loimulaisten työllistymisestä löydät Urapalveluiden verkkosivuilta:www.loimu.fi/uratietoa


Osaaminen esiin –

Mikä tekee hyvästä CV:stä tai LinkedIn-profiilista erinomaisen? Lukijan kannalta se on osuvuus, eli teksti kertoo juuri siitä, mitä on kaivattu tai etsitty. Siihen tarvitaan sopivia avain- tai asiasanoja, jotka kolahtavat oikealla tavalla. Osaamista hyvin kuvaavien sanojen valitsemiseen on hyvä käyttää aikaa ja tehdä sitä varten pohjatyötä.


Loimu

SEURAA INNOSTUKSEN TUNNETTAAlussa oleellisinta on tunnistaa, mistä moti-voidut ja millaisissa tehtävissä viihdyt. Näissä tehtävissä pystyt todennäköisesti hyödyntä-mään osaamistasi sekä vahvuuksiasi parhaiten. Tätä pohjatyötä on tehtävä ennen työelämään siirtymistä. Onneksi kaikkia tehtävänkuvia ja työnantajia ei tarvitse tuntea läpikotaisin itse-tutkiskelua varten. Myös osittainen tieto riittää mielikuvan syntymiseen ja mielenkiinnon herättämiseen. Sen jälkeen on syytä seurata aidon innostuksen tunnetta – mikä tehtävätyy-peistä tai toimialoista kutsuu sinua luokseen?

Monet loimulaiset kuvaavat osaamistaan pääaineeseen tai opintosuuntaan liittyvällä termillä, esimerkiksi kemistinä, geologina tai maantieteilijänä. Se on hyvä alku, mutta se ei vielä yksin tee osaamisestasi uniikkia tai mielenkiintoista. Yhdistelemällä niitä mui-hin osaamisiin päästäänkin jo mielenkiintoa herättäviin yhdistelmiin. Miltä kuulostaa, jos on elektronimikroskopointiin perehtynyt venäjänkielentaitoinen molekyylibiologi? Entä projektinhallintataitoinen puhtaaseen ener-giantuotantoon suuntautunut fyysikko? Tai asiakaspalvelutaitoinen ja metsien kestävään käyttöön suuntautunut metsätieteilijä?

INNOSTUKSESTA KONKREETTISIIN TEKOIHINUran alkuvaiheessa osaaminen ei millään voi olla vahvaa monella osa-alueella, vaan silloin katsotaan koulutuksen tuoman perusosaa-misen lisäksi motivaatiota kehittyä tiettyyn suuntaan. Samalla arvioidaan henkilökohtaisia vahvuuksiasi, jotka tukevat kehitystäsi. Tuo siis LinkedIn-profiilisi Summary-tekstissä näkyviin kiinnostuksesi ja avaa polkua kohti työtehtävien teemoja, jotka kiinnostavat sinua.

LinkedIniin voi hyvin kirjoittaa tulevaisuuden haaveista, se on formaattina eteenpäin katsovampi kuin CV.

CV:n alkuun voitehdä lyhyen 3–5 lauseen tiivistelmänosaamisesta ja työtyylistä.

LinkedIniin voi hyvin kirjoittaa tulevaisuuden haaveista, se on formaattina eteenpäin katso-vampi kuin CV. Muista, että osaamisalueiden yhdistelmät ovat aina uniikkeja.

CV:ssäkin voi nostaa esiin osaamisen niin sanotun profiilitekstin tai asiantuntijaesittelyn muodossa. CV:n alkuun, yleensä kuvan yhte-yteen, tehdään lyhyt 3–5 lauseen tiivistelmä osaamisesta ja työtyylistä. Tapa, jolla työtä tekee, on hyvä tuoda esiin. Oletko päämää-rätietoinen, luovia ratkaisuja hakeva, pikku-tarkka tai vaikka taitava verkostotyöskentelijä? Eri tehtävissä tarvitaan erilaista tyyliä, ja on tärkeää, että osaat tuoda oikeanlaisen osaami-sen esiin.

Osaamisen eri alueita kannattaa peilata myös unelmaorganisaation työkenttään ja teemoihin. Mistä yritys esimerkiksi puhuu LinkedIn-sivullaan tai verkkosivujen sisäl-löissä? Millaisia osaajia he arvostavat? Miten yrityksessä työskentelevät kuvailevat osaamis-taan? Kannattaa nostaa esille samantyyppisiä teemoja ja käyttää alalla yleisesti käytettyjä sanoja, kun kuvaa omaa osaamistaan. Siten kiinnittyy LinkedInissä saman teeman ympä-rillä toimivien verkostoon ja saa CV:ssä rekry-toijaa puhuttelevamman kuvauksen.

LinkedIn ja CV


Palkkanosturi näyttää lopputuloksena mediaanipalkan F50, joka vastaa keskimmäistä palkkaa suuruuden mukaan järjestet-tynä, eli kyseistä palkkaa vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Fraktiilien F25 ja F75 välille sijoittuu puolet ryhmästä. Palkkasuosituksena käytetään fraktiilia F75, jonka yli vielä 25 % vastaajajoukosta ansaitsee. Palkkasuosituksen on tarkoitus tarjota neuvotteluvaraa mediaanipalkkaan.

PALKKASUOSITUS PERUSTUU AINA TUTKITTUUN TIETOONPalkkasuositus yksittäistä työpaikkaa varten perustuu aina dataan. Käytössämme on esimerkiksi Loimun työmarkkina-tutkimuksen tietoja, Palkkanosturin estimaatteja, akavalaisten yhteisiä toimialatietoja ja mahdollisia työpaikkakohtaisia tietoja. Yleisten palkkasuositusten antaminen on siis haastavaa, mutta Loimu suosittaa yleisesti yksityiselle sektorille, erityisesti teolli-suuteen, suuntaaville vastavalmistuneille 3300 € palkkatoiveeksi.

Vastavalmistuneiden palkkasuositus vastaa toteutuneita palk-koja F75-fraktiilin kohdalla ja jättää hieman neuvotteluvaraa. Suo-situs ei kuitenkaan päde esimerkiksi järjestötehtäviin, vaan niihin kannattaa räätälöidä toive työpaikkaan liittyvästä tiedosta lähtien. Palkkatasoon kannattaa kysyä apua Loimun palkkaneuvonnasta, siten turvaat oman palkkakehityksen heti hyvälle uralle.

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun antamat palkka- ja gradukorvaussuositukset perustuvat liiton tekemiin palkkatutkimuksiin sekä soveltuvien liittojen opiskelijoiden palkkasuositusten vertailuun.

Suositus on tarkoitettu omaan opintoalaan liittyviin yksityissektorin työtehtäviin. Palkkaukseen vaikuttavat myös työn vaativuus, paikkakuntakohtaiset erot, aikaisempi työkokemus sekä mahdolliset lisäopinnot tai erityistaidot. Tuntipalkan saa jakamalla suosituksen kuukausipalkan luvulla 150.

Mikäli alalla on työ- tai virkaehtosopimus, jossa mää-ritellään harjoittelijoiden tai opiskelijoiden työtehtävien palkkaus, noudatetaan kyseistä sopimusta. Työsuhde ja sen myötä palkka ovat aina suositeltavampi vaihtoehto kuin palkkiot, stipendit tai apurahat. Tällöin henkilölle kertyy työsuhteeseen perustuvat etuudet ja myös ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan oikeuttava työssäoloehto karttuu.

Loimun palkkasuositukset opiskelijoille vuonna 2018–2019:Opintojen alkuvaihe 0–180 op 1 900 €/kkOpintojen keskivaihe 181–240 op* 2 200 €/kkOpintojen loppuvaihe, yli 240 op 2 400 €/kk* Kanditutkinto suoritettu

Jos opiskelija tekee gradutyön yliopiston ulkopuoliselle taholle, on palkkasuositus 2 400 €/kk. Korvaus suositel-laan maksettavaksi palkkana kertokorvauksen sijaan.

Tuntipalkan saat jakamalla kuukausipalkan luvulla 150.Vastavalmistuneiden palkkasuositus yksityiselle

sektorille on 3 300 euroa kuukaudessa.


Loimu

Palkkatiedolla parempaan palkkakehitykseen

Vastavalmistunut konsulttitehtävissä (asiantuntijataso) suunnittelualalla pääkaupunkiseudulla, esimerkiksi Rambollilla. Vastavalmistunut oli alun perin suunnitellut pyytävänsä 3 000 € tehtävästä, mutta palk-kanosturi näyttää, että vastaavanlaisissa tehtä-vissä toimivat ansaitse-vat mediaanina 3 180 € ja palkkasuositus on 3 300 €. Kuvaajasta voi tarkastella myös palk-kauksen kehittymistä pidemmällä aikavälillä.

Loimun jäsenenä voit aina pyytää itsellesi palkkasuosituksen liitosta!

Loimun alojen avoimet työpaikatOlemme koonneet jäsenillemme työnhaun avuksi yhdessä Duunitorin kanssa työpaikkasyötteitä, jotka hakevat sadoista eri lähteistä työpaikkail-moituksia. Loimun opintotaustakohtaiset syötteet löytyvät www.tyopaikat.loimu.fi -sivustolta. Siellä voi tarkastella seuraavien alojen syötteitä:

• bio-, ympäristö- ja geotieteet• kemia ja life science• fysiikka ja matematiikka• metsätieteet• Loimu-alojen tutkijat• Loimu-alojen opettajat• opiskelijat ja valmistumassa olevat

Uusia paikkoja tulee useita joka päivä, käy katsomassa!

Syötteet löytyvät koottuna myös somesta: Loimun avoimet työpaikat Facebookissa ja LinkedIn:ssä sekä Loimun työpaikat Twitterissä. Automaattinen poiminta täydentyy vielä työnantajilta Loimun jäsenille tiedoksi tulleet paikat. Seuraa sitä kanavaa, jota muutenkin käytät aktiivisesti!

Suvi Liikkanen, urapalvelupäällikkö, Loimu

Seuraa sitä kanavaa, jota muutenkin käytät aktiivisesti!

Palkkaan pystyy vaikuttamaan ja asiasta kannattaakeskustella työpaikalla! Näin asia on ainakin yksityiselläsektorilla ja monissa tapauksissa muutenkin.

LOIMUN OPISKELIJA- PALKKASUOSITUKSET

Palkan muodostumiseen vaikuttavat monet asiat, esimer-kiksi sektori, tehtävätyyppi ja sen vaativuus, kokemus, koulutus, pätevyys ja muiden vastaavia tehtäviä tekevien palkka. Palkasta vaietaan Suomessa liian usein, eikä yksi-

tyisen sektorin avoinna olevissa paikoissa yleensä julkaista tietoa palkan tasosta. Työnhakija tarvitsee tuekseen palkkatietoa ja verkostoja, joiden avulla voi selvittää oikeanlaisen palkkapyynnön tasoa.

PALKKANOSTURI PALVELEE 24/7Loimu on luonut jäsenilleen käyttöön Palkkanosturin, jossa voi omatoimisesti tarkastella omaa palkkatasoaan suhteessa muihin samalla alalla, samantyyppisissä tehtävissä ja organisaatioissa työskenteleviin loimulaisiin. Nosturin käyttöä varten sinun tulee syöttää palkkaan vaikuttavia tietoja itsestäsi ja työnantajasta.

Jos et tiedä työnantajan kokoa tai toimialaa, voit tarkistaa sen www.asiakastieto.fi -palvelusta. Vastavalmistuneilla työtehtävän tyyppi on usein asiantuntijatehtävä tai tiimin vetovastuullisilla alempi keskijohto. Mikäli työhön ei vaadita akateemista loppu-tutkintoa, kyse on yleensä toimihenkilötehtävistä, esimerkiksi assistentin työstä, jossa ei toimita itsenäisessä asemassa.


A jassamme vallitsee iso ristiriita. Lukuisat yritykset työskentelevät teolliselle ajalle ominaisten orga-nisaatiomallien mukaan. Työssä

käydään kahdeksasta neljään, päivän mittaan riennetään palaverista toiseen ja työ on tavalla tai toisella tarkasti kontrolloitua.

– Työskentely on tehotonta ja typerää. Aikaa menee säätöön, ja se kuormittaa, sanoo VTM Karoliina Jarenko.

Organisaatioiden olisi syytä siirtyä nyky-aikaiseen toimintaan, josta suuri osa on aja-tustyötä. Sitä ei tehdä omissa poteroissa tai kellokortin käskyttämänä, ja siksi se vaatii uudenlaiset menetelmät.

– Meillä ei ole työelämää ja yksityiselämää, vaan elämä. Vuorokaudessa on kaksikymmen-täneljä tuntia, ja osa siitä kuluu työtä tehden. Yhdessä ajattelemalla hankimme leipämme, Jarenko jatkaa.

Karoliina Jarenko on Helsingissä toimivan Filosofian Akatemian toimitusjohtaja ja tot-tunut tekemään ajatustyötä yhdessä muiden kanssa. Se, missä ja milloin työtään tekee, vai-kuttaa suuresti työntekijän jaksamiseen. Siihen voi vaikuttaa pienin teoin.

Jarengon ajankäytön painotuksiin vaikuttaa esimerkiksi perhe. Toimitusjohtaja pyhittää aamuhetket pikku tyttärelleen ja sopii palaverit mieluiten vasta puoli kymmeneksi. Vastavuo-roisesti hän jatkaa töitä illalla lapsen siirryttyä unten maille.

Perheen ja työn yhteensovittaminen kiin-nostaa monia työelämän kynnyksellä seisovia. Akavan vuonna 2018 teettämän selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia kyselyyn vastan-neista 18–35-vuotiaista korkeakoulutetuista nuorista piti tärkeänä sitä, että työ joustaa perhetilanteiden mukaan.

Samainen selvitys osoitti senkin, että hyvin moni uskoo työnteon aiheuttavan ennenai-kaista loppuun palamista. Työelämän oletetaan vaativan tulevaisuudessa niin paljon, että voimat eivät siihen riitä.

Millaisia taitoja tulevaisuuden työn asian-tuntija kehottaisi hankkimaan jaksamiseen ja työelämässä pärjäämiseen?

Karoliina Jarenko miettii hetken. Niin, maa-ilma ja työelämä muuttuvat parhaillaan hurjaa

vauhtia. Tekoäly tulee arkeen ja tuo mukanaan koneen tekemiä toimintasuosituksia. Muutos näkyy esimerkiksi tiimityössä.

– Vielä nyt esimiehillä on kokonaiskuva ja he antavat suosituksia oman kokemuksensa perusteella. Tulevaisuudessa suositukset antaa tekoäly. Tietokone hoitaa datan pohjalta deduktiivisen ajattelun, ja ihmisten työksi jää arvottaa koneen ehdotukset ja päättää niiden soveltamisesta, Jarenko sanoo.

Pärjäämiskeino nro 1: Opettele työskentelemään koneen kanssa.

KUUNTELE ITSEÄSIJatkuva muutos innostaa yksiä ja kuormittaa toisia. Ne, jotka näkevät muutoksissa ainutlaa-tuisia mahdollisuuksia, puhkeavat kukkaan.

– Heidän vahvuutensa tulevat esiin ja työ voi olla yksi elämän suurista rakkaustarinoista, Jarenko sanoo.

Ne taas, joille muutos näyttäytyy kielteisesti, kuormittuvat.

Muutoksen tuomien mahdollisuuksien löytämiseksi on tärkeää selvittää omat arvot. Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja mitä haluan edistää elämässäni? Miten haluan käyttää minulle annetut vuodet?

– Itsensä johtamisen taitoon kuuluu se, että osaa määrittää tavoitteet ja pilkkoa ne osata-voitteiksi, Jarenko tiivistää.

Jos sitä ei osaa, sitä vain ”lilluttelee” elä-mänsä läpi. Ja pian joku muu keksii, mitä pitäisi tehdä. Se kuormittaa. Et ole elämässäsi kapteenin paikalla. Mutta sitten, kun tietää tekevänsä oikeita asioita, elämään tulee merki-tyksellisyyttä. Se auttaa jaksamaan.

Pärjäämiskeino nro 2: Selvitä omat arvosi ja toimi niiden mukaisesti. Saat elämääsi ja työhösi merkityksellisyyttä.

ÄLÄ JÄÄ YKSINMielenterveyden asiantuntija, psykologi Elina Marttinen kohtaa päivittäin työssään nuorten todellisuuden. Hänen työpaikkansa, opis-kelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä Nyyti ry saa yhteydenottoja ”laidasta laitaan”. Niistä käy ilmi, että korkeakouluopis-kelijoiden mielenterveyden oireilu on kasvanut 2000-luvulla.

TEKSTI Helen Partti KUVAT Veikko Somerpuro

Kun ihminen on niin sanotusti oman laivansa kapteeni eikä passiivinen olosuhteiden uhri, elämä maistuu haastavinakin aikoina. Tulevaisuuden työn asiantuntija ja psykologi kertovat, millaisilla taidoilla pärjää työelämässä.

Taitavasti tulevaisuuteen

– Asiantuntijatyö muuttuu entistä yhteisöllisem-mäksi ja monitieteisemmäksi. Dialogin määrä kasvaa, sanoo tulevaisuuden työn asiantuntija Karoliina Jarenko.

VTM KAROLIINA JARENKO, 40• Filosofian Akatemian toimitusjohtaja• huolehtii jaksamisestaan joogaamalla• tavoite: yrittää nukkua paremmin ja syödä

terveellisemmin• Filosofian Akatemia (filosofianakatemia.

fi) tutkii ajattelua, käyttäytymistä ja motivaatiota. Tarjoaa valmennuksia ja kulttuurimuutosprosesseja organisaatioille, toimipaikat Helsingissä ja Oulussa


– Jaksamattomuus ja uupumus on lisääntynyt myös toisen asteen oppilaitoksissa, erityisesti lukiossa, Marttinen sanoo.

Marttinen ei ole itse palanut koskaan loppuun työnteosta, vaikka onkin rehkinyt oikein olan takaa. Asiantuntija on oppinut tunnistamaan loppuun palamisen merkit. Ensin tulee väsy-myksen, sitten kyynisyyden ja lopuksi riittämät-tömyyden tunne.

Kun Marttinen huomaa inhoavansa jotain tehtävää, hän tajuaa katkaista kierteen.

Moni ei kuitenkaan tajua, eikä osaa kertoa huo-nosta olostaan muille. Se kuitenkin kannattaa.

– Sano jollekin, mitä sinulle kuuluu, ihan sama, kenelle. Selviät paremmin, kun haet apua jostakin, Marttinen sanoo ja jatkaa:

– Kannattaa myös kysyä kaverilta, mitä hänelle kuuluu.

Apukeinoja ja -väyliä on valtavasti, mutta kaikki eivät osaa niitä käyttää. Yksilökeskeisessä maailmassa ”minä, koneet ja automaatio” muo-dostavat Marttisen mukaan yhtälön, joka saa ihmiset hautautumaan omiin oloihinsa. Ihmis-

ten kohtaaminen vähenee ja ihmiset alkavat elää laitteiden kautta.

Se ei edistä mielenterveyttä eikä varsinkaan mielenterveyden ongelmista puhumista, vaikka juuri sitä pitäisi oppia tekemään. Opiskeluaika onkin Marttisen mielestä mitä mainiointa aikaa opetella elämänhallintataitoja, muun muassa puhumista.

Elämänhallintaan kuuluu myös ajanhallinta.– Kyse on hämmentävän yksinkertaisista arjen

asioista. Jos on liikaa tekemistä, karsi. Syö hyvin ja säännöllisesti, liiku riittävästi, nuku tarpeeksi, Marttinen sanoo.

Jaksamista voi edistää myös suitsimalla omaa mobiililaitteiden käyttöä. Jatkuvat keskeytykset väsyttävät aivoja, joten keskeytyksiä kannattaa välttää. Keskittymistä vaativat tehtävät voi hoitaa vaikkapa aamupäivällä. Iltapäivällä voi hoitaa muita asioita.

Pärjäämiskeino nro 3: Opettele ajanhallintaa. Tee itsellesi pelisäännöt sähköisten laitteiden käyttöön ja neuvottele säännöistä muiden kanssa.

– Oman itsen johtamiseen kuuluu kyky toimia yhdessä muiden kanssa ja kyky tun-tea myötätuntoa. On myös osattava pyytää apua, sanoo mielenterveyden asiantuntija Elina Marttinen.

PSYKOLOGI, PSYKOLOGIAN TOHTORI ELINA MARTTINEN, 38• Nyyti ry:n mielenterveyden asiantuntija• huolehtii jaksamisestaan rauhoittumalla

iltaisin, ei vie puhelinta sänkyyn, vaan lukee kirjaa

• tavoite: haluaa vähentää multitaskingia• Nyyti ry (nyyti.fi) on opiskelijoiden

mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys, toimipaikka Helsingissä L iity Erityiskoulutettujen työttömyys-

kassa Erkon jäseneksi heti, kun saat ensimmäisen opintojen aikaisen palkkatyön. Kassaan kannattaa liittyä

viimeistään silloin, kun opintojasi on jäljellä kolme vuotta. Liity kassaan niin aikaisin, että ehdit kerryttää työssäoloehdon täyteen kesä-töillä ja opintojen ohessa tekemilläsi töillä ennen valmistumistasi. Näin voit saada ansio-päivärahaa, jos jaat työttömäksi.

TYÖSSÄOLOEHTO JA SEN KERTYMINENAnsiopäivärahan työssäoloehtoa kertyy jokai-selta työttömyyskassan jäsenyysaikaiselta kalenteriviikolta, jona:• Työskentelet työ- tai virkasuhteisessa työssä

vähintään 18 h/vko• Saat työehtosopimuksen mukaista palk-

kaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vähintään 1 189 euroa kuukaudessa (vuonna 2018), jotta työssäoloehtoa kertyisi.

26 kalenteriviikon työssäoloehdon ei tarvitse kertyä yhdenjaksoisesti, vaan sitä voi kerryttää opintojen ohella pikku hiljaa esimerkiksi kesä-töistä tai opintojen ohella tehdyistä osa-aika-töistä. Työssäoloehtoon tarvittavien 26 viikon tulee lähtökohtaisesti kertyä kokoon työttö-

myyttä edeltävien 28 kuukauden ajalta. Tätä tarkastelujaksoa voidaan kuitenkin pidentää muun muassa tarkastelujaksolle ajoittuneiden päätoimisten opintojen johdosta. Ansiopäi-värahan tarkastelujaksoa ei kuitenkaan voida pidentää sellaiselle ajalle, jolloin et ole ollut työttömyyskassan jäsen.

Koska työttömänä ei voi liittyä työttö-myyskassaan, on tärkeää, että muistat liittyä Erkon jäseneksi heti työsuhteen ensimmäisenä päivänä, jotta opintojen aikana tekemäsi palk-katyö kerryttäisi työssäoloehtoa. Ansiopäivä-rahan työssäoloehtoa ei kerry sellaiselta ajalta, jolloin työttömyyskassan jäsenyys ei ole ollut voimassa. Työttömyyskassaan ei myöskään voi liittyä takautuvasti!

MITÄ JOS JÄÄN VALMISTUMISEN JÄLKEEN TYÖTTÖMÄKSI?Jos jäät valmistuttuasi työttömäksi tai sinut lomautetaan työstäsi, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Sen jälkeen voit hakea työttömyysetuutta joko omasta työt-tömyyskassastasi tai Kelasta. Työttömän on mahdollista saada jotain kolmesta Suomessa maksettavasta työttömyysetuudesta:

Jos et kuulu työttömyyskassaan, voit saada Kelasta työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Kukaan ei toivo jäävänsä työttömäksi, mutta joillekin meistä tämä tilanne kuitenkin osuu kohdalle. Useimmiten lyhyt työttömyysjakso osuu valmistumista seuraaville vuosille. Liittymällä työttömyyskassan jäseneksi turvaat toimeentulosi mahdollisen työttömyyden ajalta.

MUISTA LIITTYÄ TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI JO OPISKELUAIKANA

Loimun alojen opiskelijoiden keskiansioilla ansiosidonnaista päivärahaa saa kuussa yli 500 euroa enemmän, kuin Kelan työttömille suunnattuja tukia.

TEKSTI Eija Puusa, tiedottaja ja etuusvastaava, Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko ja Henri Annila, järjestöasiantuntija, Loimu


Loimu tarjoaa opiskelijajäsenilleen monenlaisia mahdolli-suuksia. Oman korkeakoulusi kampuksella toimii Loimun opiskelijayhdistys, jonka toimintaan kannattaa ehdot-tomasti lähteä mukaan. Loimun opiskelijayhdistykset tarjoavat Sinulle tilaisuuden tutustua muihin loimulaisten alojen opiskelijoihin ja tehdä yhteistyötä eri alojen aktii-vien kesken. Meidän opiskelijatoimintamme on poikkeuk-sellisen poikkitieteellistä yli ainejärjestö- ja tiedekuntara-jojen. Kannattaa seurata tapahtumatarjontaa, sieltä löytyy jokaiselle jotain.

Lisää voit myös kysyä oman kampuksesi loimulaiselta kampuspromoottorilta tai Loimun toimistossa Helsingissä työskentelevältä opiskelija- ja järjestökoordinaattoril-tamme. Hän organisoi opiskelijatoimintaamme yhdessä kampuspromoottorien, Loimun opiskelijatoimikunnan ja Loimun opiskelijayhdistysten kanssa.

Loimun toimisto palvelee mielellään opiskelijajäseniä. Työnhakuun tai työelämään liittyviin kysymyksiin saat apua Loimun monipuolisesta urapalveluvalikoimasta, oli kyseessä sitten työnhaun dokumenttien laadinta tai oman osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen. Juristimme auttavat Sinua työsopimusluonnoksen tarkistamisessa tai muissa työelämään liittyvissä lakiasioissa.

Opiskeluaikana tutustut suureen määrään ihmisiä. Joidenkin kanssa solmit ystävyyssuhteita, jotka kantavat läpi elämän. Nykyiset opiskelukaverisi ovat myös tulevia

kollegoitasi, yhteistyökumppanei-tasi sekä asiakkaitasi. Loimun

opiskelijatoiminnassa tapaat samanhenkisiä ihmisiä, joi-den kanssa te tulevaisuudessa työskentelette avaintehtävissä tekemässä valoisampaa tule-vaisuutta. Ota siis kaikki irti

opiskeluajasta ja Loimun opiskelijatoiminnasta!

Mikko Salo, toiminnanjohtaja, Loimu

Ota kaikki irti Loimusta!

ERITYISKOULUTET TUJEN TYÖTTÖMYYSKASSA ERKO

Liity Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon jäseneksi heti, kun saat ensimmäisen opintojen aikaisen palkkatyön. Liittyminen tapahtuu olemalla sähköpostitse yhteydessä Loimun jäsensihteereihin.

Säilytä työttömyyskassan jäsenyysaikaiset työso-pimukset ja palkkakuitit. Jos teet osa-aikatyötä ja työtuntiesi määrä vaihtelee, kirjaa ylös tekemäsi työtunnit tai säilytä työvuoro- tai tuntilistat.

Loimun alojen opiskelijoiden kesän 2017 keskiansioilla (2 031 €/kk) ansiosidonnaisen päiväraha oli yli 500 euroa enemmän, kuin peruspäivärahaa.

Peruspäivärahan maksaminen edellyttää 26 viikon työssäoloehdon täyttymistä. Peruspäiväraha on 32,40 euroa päivässä (vuonna 2018).

Jos kuulut työttömyyskassaan ja olet täyttänyt 26 viikon jäsenyys- ja työssäoloehdon, voit saada kassalta ansiosidonnaista päivärahaa.

Ansiosidonnainen päiväraha tarkoittaa, että työttö-myyspäivärahan suuruus lasketaan tulojesi perusteella. Se lasketaan viimeisimpien 26 työssäoloehdon täyt-tävän kalenteriviikon ajalta ansaitsemistasi palkoista. Työttömyyskassan jäsenenä siis tavallaan vakuutat työntekosi työttömyyden varalle. Ansiosidonnainen päiväraha on yleensä suurempi kuin Kelan peruspäivä-raha, sillä ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja palkan mukaan määräyty-västä ansio-osasta.

Esimerkiksi Loimun alojen opiskelijoiden kesän 2017 keskiansioilla (2 031 €/kk) ansiosidonnaisen päi-värahan suuruus olisi 58,42 euroa päivässä. 20 arkipäi-vässä ansiosidonnaista saa siis yli 500 euroa enemmän, kuin peruspäivärahaa.

Siltä varalta, että jäät valmistuttuasi työttömäksi, sinun kannattaa säilyttää työttömyyskassan jäsenyysai-kaiset työsopimukset, palkkalaskelmat ja mahdolliset työtuntilistat, sillä näitä voidaan tarvita ansiopäivära-hahakemuksesi liitteiksi.

Erkon kotisivuilta www.erko.fi löydät lisätietoa ansiopäivärahasta, samoin kuin linkit päivärahalasku-riin ja päivärahataulukkoon, joiden avulla voit arvioida mahdollisen päivärahasi suuruutta.

TYÖLAINSÄÄDÄNTÖTyölainsäädännön lähtökohtana on työnte-kijän suojelu. Työlainsäädäntöön kuuluvat muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, opintovapaalaki ja yksityisyy-den suojasta työelämässä annettu laki. Osa työlainsäädännöstä on ns. pakottavaa lainsää-däntöä, eli asiasta ei voida sopia toisin työnte-kijän vahingoksi. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei tietyistä asioista voi sopia esimerkiksi työso-pimuksessa heikommin kuin laissa on kirjoi-tettu. Työlainsäädännön valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Valmistelutyöhön osallistuvat myös työnantajien ja työntekijöi-den etujärjestöt.

Esimerkkinä voidaan käyttää uuden työ-aikalain säätämistä, josta annettiin hallituksen esitys syyskuussa 2018. Ennen eduskuntakä-sittelyä uusi työaikalaki on käynyt läpi pitkän prosessin, jossa on koottu tietoa nykytilan-teesta, tilattu erilaisia selvityksiä ja pyydetty kirjallisia lausuntoja keskeisiltä sidosryhmiltä. Yksi työaikalaista lausunut taho on neuvot-telujärjestö nimeltään yksityisellä sektorilla työskenteleviä akavalaisia edustava Ylemmät Toimihenkilöt YTN, jossa siis Loimukin on mukana. Keskeistä tässä lausunnossa oli se, että työaikalain pitää koskea kaikkea työsuh-

Työsuhteisiin liittyvät säännöt perustuvat lakeihin ja asetuksiin, työehtosopimuksiin, paikallisiin sopimuksiin, työsopimuksiin ja työnantajan määräyksiin. Nämä kaikki ovat työelämän oikeuslähteitä.

Työelämän ja työpaikan

teessa tehtävää työtä, eikä ylempiä toimihenki-löitä saa rajata lain soveltamisen ulkopuolelle, kuten työnantaja pyrkinyt tekemään. Tämä kirjaus löytyykin nyt uutta työaikalakia koske-vasta hallituksen esityksestä.

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSETTyöehtosopimus on palkansaajien ammattilii-ton ja työnantajaliiton välillä neuvoteltu sopi-mus, jolla sovitaan tietyllä alalla työskentelevien työntekijöiden työnteon ehdoista. Yleensä työehtosopimukset solmitaan toimialoittain. Esimerkiksi kemianteollisuudessa ja teknologia-teollisuudessa on kummassakin omat työehto-sopimuksensa. Sen lisäksi että sopimukset ovat toimialakohtaisia, ne voidaan sopia erikseen eri työntekijäryhmille eli työntekijöille, toimihenki-löille ja ylemmille toimihenkilöille.

Valtion ja kuntien virkamiesten työehdoista sovitaan virkaehtosopimuksella. Työ- ja vir-kaehtosopimuksilla on vakiintuneesti sovittu lakia paremmista vuosilomamääräyksistä tai työajoista. Näille sopimuksille ominaista on myös lakia yksityiskohtaisempi sopiminen työ-suhteen ehdoista. Työehtosopimuksissa sovittu taso on ns. vähimmäistaso ja paremmista eduista voidaan sopia paikallisella sopimuk-sella tai työsopimuksella.

pelisäännöt

Kolumni

JANET VIRTANENneuvontalakimies

Loimu


PAIKALLINEN SOPIMINENTyöehtosopimuksissa on määritelty ne asiat, joista on mahdollista sopia paikallisesti. Mahdollista on siis se, että työpaikalla sovitaan paremmista työsuhteen ehdoista kuin laki ja sovellettava työeh-tosopimus edellyttävät. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi etätyöstä, työhyvinvointiasioista ja tietysti niistä asioista, jotka kuuluvat työnantajan työnjohtovaltaan.

TYÖSOPIMUSTyösopimus on työntekijän ja työnantajan väli-nen sopimus niistä ehdoista, joilla työntekijä tulee työnantajan palvelukseen. Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset asettavat työsuhteen vähimmäi-sehdot, joita heikommin asioista ei saa työnantajan ja työntekijän välillä sopia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työsopimuksella on aina mahdollista sopia paremmista työehdoista.

TYÖNANTAJAN MÄÄRÄYKSETTyönantajalla on oikeus määrätä työpaikan asioista. Tätä oikeutta kutsutaan työnjohto- eli direktio-oi-keudeksi. Työnantaja voi määrätä työn sisällön, työn suoritustavan, milloin työtä tehdään ja missä työtä tehdään. Työnjohto-oikeutta rajoittavat työso-pimuksessa sovitut asiat, työehtosopimuksen mää-räykset ja työlainsäädäntö. Jos esimerkiksi työso-pimuksessa on sovittu tietty toimipaikka, jossa työ suoritetaan, työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä työntekijää työskentelemään toiseen toimipaikkaan. Jos toimipaikasta ei ole sovittu työsopimuksessa, työnantajan työnjohto-oikeus on laajempi.

Nuorten työmoraalin rapistuminen on kestohuolenaihe, johon vedotaan säännöllisesti mitä mielikuvituksellisem-missa yhteyksissä. Työelämätutkimusten valossa pelolle ei kuitenkaan ole aihetta. Päinvastoin, nuoret vaikuttavat olevan vanhempiaan joustavampia ja laatutietoisempia.

Akava selvitti alkuvuodesta korkeakoulutettujen 18–35-vuotiaiden nuorten aikuisten toiveita omasta työurasta ja näkemyksiä suomalaisen työelämän yleisistä kehityslinjoista. Tutkimuksen perusteella nuoret korkea-koulutetut arvostavat työntekoa. Vastauksissa he painotti-vat kiinnostavaa työtä sekä olivat joustavia ja muutosval-miita. Nuoret olivat valmiita kehittämään itseään työuran varrella ja useat jopa vaihtamaan ammattia tai opiskele-maan kokonaan uuden tutkinnon.

Kuten tutkimuksen verrokkiryhmänä toimineessa 36–65-vuotiaiden ikäryhmässä, nuoret arvosti-vat pysyvää työtä ja toimeentuloa sekä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Nuoret suhtautuivat myönteisesti työllistymisnäky-miinsä. Vanhempiin ikäluokkiin verrattuna he olivat kuitenkin avoimempia erilaisille työllistymisen tavoille: noin 40 prosenttia vastanneista halusi työskennellä tule-vaisuudessa yrittäjänä tai työllistymisen tavalla ei ollut heille väliä.

Vanhempiin ikäryhmiin verrattuna nuoret olivat myös valmiimpia muuttamaan työn perässä niin Suomen sisällä kuin ulkomaille. Lisäksi nuorten vastauksissa korostui tarve saada työstä muutakin kuin palkkaa. Nuoret halu-sivat työltä mahdollisuuden toteuttaa itselleen tärkeitä

asioita ja joustavuutta työn ja yksityiselämän yhdistämiseen. Tiivistettynä: nuorten vasta-uksissa korostui työelämän lisäksi muukin elämä. Tämä on tärkeää ottaa huomioon

yhteiskuntaa laajemmin-kin kehitettäessä.

Miika Sahamies, asiantuntija, Akava

Työ ei ole nuorille koko elämä

Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset asettavat työsuhteen vähimmäisehdot,

joita huonommin asioista ei saa työnantajan ja työntekijän välillä

sopia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työsopimuksella

on aina mahdollista sopia paremmista työehdoista.

Kolumni

PALKKATYÖ ON TURVATUIN TYÖNTEON MUOTOPalkalla työskentely on työntekijän näkökulmasta turvatuin työnteon muoto. Työnantajalla on tietyt velvollisuudet ja vastuut työntekijää kohtaan, mutta sama pätee myös työntekijään. Toisaalta työntekijän oikeudet ovat myös laajat. Työsuhteen ehdoista sovi-taan aina kirjallisella työsopimuksella, jossa myös palkasta ja palkanmaksusta on sovittava.

Palkasta vähennetään automaattisesti verojen lisäksi työnantajan maksamat sivukulut, esimer-kiksi työttömyysvakuutusmaksu ja eläkemaksu. Palkalla tehty työ katsotaan työttömyysturvalain mukaiseksi työsuhteessa tehdyksi työksi. Mikäli työnteko täyttää muut ehdot, se kerryttää myös ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan vaadit-tavaa työssäoloehtoa.

PALKKION MAKSAMINEN EI MUODOSTA TYÖSUHDETTATyöstä voidaan maksaa myös palkkiota. Palkkion maksaminen ei automaattisesti muodosta työsuh-detta, vaan se riippuu solmittavasta sopimuksesta. Työntekijän velvollisuudet riippuvat, mitä toimek-siantosopimuksessa sovitaan. Esimerkiksi työn tulosten siirtymisestä palkkion maksajalle kannattaa sopia erillisellä sopimuksella (ns. immateriaalioike-uksien siirtosopimus).

Palkkiosta tehdään normaali veron ennakon-pidätys. Se, kumpi maksaa veron ja sivukulut, riippuu siitä, millainen toimeksiantosopimus on tehty. Palkkiolla tehtyä työtä ei katsota työttömyys-turvalain mukaiseksi työsuhteessa tehdyksi työksi,

ellei sopimuksella ole muuta sovittu. Se ei kerrytä myöskään työssäoloehtoa, ellei edellinen kohta täyty. Mikäli työn tekijä on itsensätyöllistäjä tai yrittäjä, huolehtii hän itse työn sivukuluista ja voi kerryttää yrittäjän työttömyysturvaa.

Esimerkiksi seuraavat palkkiot rinnastetaan verotuksessa kuitenkin palkkaan, ja tällöin palk-kion maksaja pidättää palkkiosta myös sivukulut verottajan ohjeistuksen mukaisesti: • kokouspalkkiot• henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot• hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot• korvaukset luottamustoimesta.

APURAHATYÖNTEKIJÄ ON ITSENSÄTYÖLLISTÄJÄApurahatyöskentely poikkeaa palkkiolla työskente-lystä siinä, että se on itsenäistä työskentelyä, vaikka apurahan maksajana olisi yliopisto ja työskentely tapahtuisi osana isompaa projektia. Apurahatyö ei ole työsuhteessa tapahtuvaa työtä. Yliopisto ei ole työnantaja, vaikka maksaisi apurahan, eikä sillä ole työnantajan vastuita tai velvollisuuksia. Myöskään apurahatyöntekijällä ei ole vastuita tai velvollisuuk-sia yliopistoa kohtaan.

Kun yliopisto maksaa apurahaa, verottaja rin-nastaa sen palkkioon tai palkkaan, jolloin apuraha on veronalaista tuloa. Apurahatyö on työttömyys-turvassa ylihypättävää aikaa, kun tarkastellaan työssäoloehdon täyttäviä työskentelykausia. Apurahatyö ei siis kerrytä ansiosidonnaista työt-tömyyspäivärahaa, mutta se pidentää työssäoloeh-don tarkastelukautta.

Kesätöitä hakiessa ja töistä neuvotellessa kannattaa pitää mielessä erilaisten työnteon muotojen erot. Työn tekijän kannalta on suuri ero, mikä korvaus työstä maksetaan, ja millaiset oikeudet ja velvollisuudet eri sopimuksilla muodostuvat.

PALKKA, PALKKIO JA APURAHA – EROTA NÄMÄ KOLME!

MAIJA ARVONENyliopistosektorin

neuvottelupäällikkö Loimu


VASTAVALMISTUNUT! TULE ASIAKKAAKSI JA HYÖDYNNÄ RAHANARVOISET EDUT Loimu ry:n jäsenenä saat meiltä Danske Bankista asuntolainan aina edullisemmin. Voit hakea uutta lainaa tai kilpailuttaa helposti nykyisen lainasi – hoi-damme pankinvaihdon puolestasi. Liiton jäsenelle kuuluvien asuntolainaetujen lisäksi ensiasunnon ostaja saa ASP-säästöille 4 % lisäkoron.

Vastavalmistuneena saat tämän lisäksi huomattavat vuosittaiset lisäedut:• Laajimmat palvelut päivittäiseen pankkiasiointiisi

maksutta• Sisäänpääsy yli tuhanteen lentokenttäloungeen

ja kattava matkavakuutus

Työkalut säästämiseen ja sijoittamiseen

Lainaa ilman avausmaksua – säästät 300 euroa

Pääset heti Danske Etuohjelman ylimmälle etutasolle, ja saat edut sekä alennukset ilman kuu-kausimaksua vähintään viideksi vuodeksi. Danske Etuohjelma -asiakkaana saat myös Fenniasta reilut alennukset niin kodin kuin perheenkin vakuutuk-sista.

Tule asiakkaaksi ja tutustu etuihin osoitteessa danskebank.fi/akava. Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi!

PAKKAA TASKUTURVA MUKAAN MATKALLE!Loimun jäsenenä olet vakuutettu vapaa-ajan matkoillasi. Ennen matkalle lähtöä muista ladata vakuutusyhtiö Turvan mobiilisovellus TaskuTurva. Sen mukana puhelimessa kulkee liiton matkavakuutuskortti. TaskuTurvassa on myös muita ominaisuuksia, joista hyötyvät etenkin Turvan koti-, lapsi- ja kaskovakuutusasiakkaat. Lue lisää TaskuTurvasta osoitteessa turva.fi/taskuturva.

Loimun jäsenenä saat Turvan vapaaehtoisiin koti-, auto- ja henkilöva-kuutuksiin, eli lakisääteistä liikennevakuutusta lukuun ottamatta kaikkiin henkilökohtaisiin vakuutuksiisi, jatkuvan 10 prosentin liittoalennuksen.

Lisäksi saat asiakkuutesi keston perusteella 5–10 prosentin omista-ja-asiakasalennuksen. Vakuutusten keskittäminen kannattaa. Kun keskität ne Turvaan, saat 7 prosentinn omistaja-asiakasalennuksen heti.

Turvan Safety Pack on 18–26-vuotiaille, omassa taloudessaan asuville nuorille räätälöity vakuutuspaketti. Safety Pack -vakuutuspaketti tarjoaa sinulle• irtaimiston laajan tason kotivakuutuksen, jolla vakuutat kodin

tavanomaisia tavaroita, kuten vaatteet, huonekalut, koneet ja laitteet, mukaan lukien tietokoneet ja muun kodin viihde-elektroniikan. Irtaimiston vakuutus on voimassa myös 6 kuukauden ajan ulkomailla matkatavaravakuutuksena 4500 euroon asti ilman omavastuuta.

• koti- irtaimiston vakuutuksen edullisesti ja pienellä omavastuulla.• tapaturmavakuutuksen halutuilla korvausmäärillä, ilman omavastuuta

Lue lisää Loimun jäsenvakuutuksesta ja liiton jäsenten eduista Turvassa osoitteessa turva.fi/loimu.

Loimun jäsenenä olet vakuutettu vapaa-ajan matkoillasi. Lisäksi saat alennuksia

Turvan laajasta vakuutustarjonnasta.

MEMBER+Member+ tarjoaa ajankohtaisia kausittain vaihtuvia etuja Loimun opiskelijajäsenille! Välitämme sivustol-lamme lomahuoneistoja ja mökkejä jäsenten käyttöön. Member+ palvelusta löytyy lisäksi lukuisia hotelli- ja kylpyläetuja ympäri Suomen.

Uusina etuina iHelp tarjoaa alennusta älypuhelimien ja tablettien korjauksista, Synsam normaalihintaisista silmä- ja aurinkolaseista ja Suomen suurimman hyvinvointimedian oma verkkokauppa Hidasta elämää tarjoaa alennusta kaikista puodin tuotteista. Lisäksi M+ Storesta löydät laadukkaita urheilutarvikkeita, kuten Suunto -urheilukelloja, aina edulliseen hintaan.

Tilaa Ruutu+ jäsenetuhintaan ja nauti viihdesisällöstä missä ikinä oletkin. Tai maistele oluita ja opi hauskalla tavalla uusia asioita maltaisesta herkusta Brewniversen kanssa etuhintaan! Tastingin voi ostaa myös lahjaksi ystävälle, vanhemmalle, rakkaalle tai vaikka itsellesi!

Nämä ja paljon muuta löydät osoitteesta mem-berplus.fi. Rekisteröidy palveluun ja hyödynnä jäsenetusi!

Näe uusimmat edut ensimmäisten joukossa

tilaamalla uutiskirjeemme ja seuraamalla meitä

Facebookissa: facebook.com/memberplus.fi.

Hyödynnä rahanarvoiset jäsenetusiLoimun jäsenyys tuo tullessaan paljon etuja! Loimun keskeisiä jäsen-palveluita ovat työsuhde-, palkka- ja uraneuvonta sekä niihin liittyvät koulutukset. Niiden avulla uralle pääseminen ja siellä eteneminen on helpompaa.

Jäsenenä saat lisäksi rahanarvoisia etuja ja alennuksia esimerkiksi pankki- ja vakuutuspalveluista sekä houkuttelevia etuja vapaa-aikaan! Alla on esitelty muutamia Loimun jäsenyyteen kuuluvia etuja ja sitä, kuinka paljon hyödyt rahallisesti jäsenyydestäsi.

KAIKKIEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT EDUT:• Jäsenyyteen kuuluvat vakuutukset ja Loimu-lehti (väh. 200 €)• Mökkialennus Levillä sijaitsevasta mökistä member+:n kautta (200 €)• Työ- ja yksityiselämän lakineuvonta ja -palvelut (alkaen 200 €/tunti)• CV-kommentointi tai palkkasuositus 50 €• Osallistuminen tunnin webinaariin 30 €• Osallistuminen päivän lähikoulutukseen 100 €• Osallistuminen mentorointiin 200 €• Palkkaneuvonnan avulla saatu 100 euron palkankorotus. Veroprosen-

tilla 30 tämä korotus tuottaa vuodessa 840 euroa.

VASTAVALMISTUNEEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT EDUT• PriorityPass ™ -kortti Danske Bankin kautta (130 €)• Danske Bankin vastavalmistuneen etupaketti, arvo jopa 700 €/vuosi

Aktiivinen etujen ja palveluiden käyttäjä voi hyötyä palkankorotuksen lisäksi jäsenyydestä yli 1 000 euroa vuodessa!

HENRI ANNILAjärjestöasiantuntija

Loimu

Kaikki yllä luetellut edut sisältyvät Loimun jäsenmaksuun ja ovat

jäsenillemme maksuttomia. Sulkeissa olevat summat kuvaavat jäsenedun

arvoa tai säästettyä summaa.


Opiskelijat vaikuttavat Loimussa niin paikallisella kuin valtakunnal-lisella tasolla. Opiskelijayhdistyk-set pyörittävät toimintaa seitse-

mällä kampuksella ympäri Suomea. Loimussa opiskelijatoiminta ulottaakin siipensä niin Helsingistä Ouluun kuin Turusta Joensuuhun. Paikallistoiminnan lisäksi opiskelijat ovat hyvin edustettuina Loimun hallinnossa: meillä on oma ryhmä Loimun valtuustossa, paikka hallituksessa ja kaikissa opiskelijoiden kannalta tärkeissä toimikunnissa.

MUKAAN PAIKALLISEEN OPISKELIJATOIMINTAANMonen opiskelijan ensimmäinen kontakti Loimuun on tapahtunut infopisteellä. Loimun paikallisyhdistysten toimijat tekevätkin liitolle tärkeää markkinointia omilla kampuksillaan. Työnhakukoulutusten ja muiden tapahtumien avulla paikallinen opiskelijatoiminta auttaa jo opiskeluaikana Loimun opiskelijajäseniä hah-

OPISKELIJAT OVAT LOIMULLE TÄRKEITÄLoimussa opiskelijat ovat tärkeä osa liiton toimintaa. Noin 20 prosenttia jäsenistämme on opiskelijoita.

TEKSTI JA KUVAT Niklas Leinonen, Loimun opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja (2018)

Me opiskelijat olemme tulevaisuuden

ammattilaisia!

mottamaan erilaisia uravaihtoehtoja. Lisäksi autamme kerryttämään työelämätietoutta ja suunnittelemaan omaa työuraa. Toiminnan tukena ovat Loimun opiskelija- ja järjestökoor-dinaattori sekä kampuspromoottorit, joilta apua saa ja kannattaa kysyä.

Lähde mukaan Loimun paikallisyhdistyk-seen tai toimikuntaan ja pääset oppimaan sekä harjoittelemaan työelämässä arvostettuja taitoja, kuten projektinhallintaa, esiintymis-taitoja ja erilaisia yhdistystaitoja. Aktiivina opit markkinoimaan paremmin myös omaa osaamistasi ja saat loistavan mahdollisuuden verkostoitua yli paikkakuntarajojen. Moni onkin saanut siinä ohessa mahtavia ystäviä ja tulevia työelämän kontakteja.

VERKOSTOIDU OPISKELIJATOIMIKUNNASSAOpiskelijatoimikunnassa jokaisella Loimun opiskelijayhdistyksellä on kaksi edustajaa. He kokoontuvat neljästi vuodessa yhteen ideoimaan ja suunnittelemaan Loimun opis-kelijatoimintaa. Vuoden ensimmäiseen tapaa-miseen, Tammiseminaariin, ovat tervetulleita kaikki Loimun paikalliset opiskelijatoimijat. Tammiseminaarissa uudet toimijat saavat hyö-dyllistä tietoa ja pääsevät tutustumaan toisiinsa sekä Loimun työntekijöihin. Opiskelijatoimi-kunnan tapaamiset järjestetään vaihtelevasti eri paikkakunnilla, esimerkiksi vuonna 2018 opiskelijatoimikunta kokoontui Helsingissä, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Lähde mukaan vaikuttamaan, me opiskelijat olemme tulevaisuuden ammattilaisia!

Työelämässä tarvittavista yleisistä taidoista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti projektiosaaminen. Toivottu osaaminen voi liittyä esimerkiksi projektin hallintaan, johtamiseen tai budjetointiin. Osaamista karttuu paljon muualtakin kuin luentosaleista ja työelämästä. Sinun täytyy vain tehdä osaamisesi näkyväksi itsellesi ja tulevalle työnantajallesi! Alla on esitelty kaksi projektia, joista tekijät ovat saaneet intoa, apua ja suuntaa omalle työuralleen.

PROJEKTIOSAAMISTA HARRASTUNEISUUDEN JA INNOSTUKSEN KAUTTA

NSMB – NATURAL SCIENCE MEETS BUSINESSNSMB-messujen järjestäminen aloitettiin Oulussa vuonna 2017 ja järjestäjinä toimivat tuolloin Oulun Loimun opiskelijayhdistys LuOpiO ry ja Oulun Bio-kemistiseura ry (nyk. Biotieteellinen seura). Mieles-tämme Oulusta puuttui luonnontieteilijöille suun-nattu työelämätapahtuma, joten päätimme järjestää sellaisen itse.

Tapahtumaa järjestäessä tuli väkisinkin tutuksi Oulun yritystarjonnan kanssa ja rohkaistui myös ottamaan yhteyttä yrityksiin työtä hakiessaan: ehkä nimeni muistettaisiin jo, olinhan ollut heihin yhtey-dessä jo aiemmin NSMB:n järjestämisen merkeissä.

Pyrimme järjestämään tapahtumaan ohjelmaa siten, että luonnontieteilijän uravaihtoehdoista mah-dollisimman suuri skaala tulisi esiin. Luonnontietei-lijän on mahdollista työllistyä niin tutkijaksi, kuin löytää oma polkunsa jostain aivan muualta luonnon-tieteiden kentällä.

NSMB• Luonnontieteiden alan messut, jonka tarkoituk-

sena on saattaa yhteen alojen opiskelijat, tutkijat ja yritykset.

• Järjestettiin 2018 toista kertaa Oulun yliopistolla.• Ohjelmaa mm. kestävän kemian asiantuntijoilta ja

Suomen luonnon inspiroimista innovaatioista.

Annastiina Rytkönen, Oulun ex-kampuspromoottori, Loimu

IGEM – INTERNATIONAL GENETICALLY ENGINEERED MACHINE COMPETITIONOlin iGEM-tiimin kapteenina vuonna 2015 ja heti kun projekti oli ohi, iGEM avasi ovet gradupaikkaan VTT:llä. iGEM on projektina monimuotoinen ja raskaskin, mutta kuvastaa siten joukkueen jäsenten periksiantamattomuutta ja kykyä työskennellä haas-tavissakin olosuhteissa. Luultavasti kaikki ne tavat, joilla iGEM tulee minua työurallani tukemaan ja edistämään, eivät edes ole vielä tulleet ilmi.

Konkreettisin eteenpäin työntävä voima urani alkuvaiheessa on ollut iGEMistä saadut kontaktit. Ne syntyivät osin ihan vahingossa – ehkä juuri projek-tin monipuolisuuden vuoksi. Minusta tuntuu, että iGEM-taustan ansiosta vähemmän tutut uskaltavat suositella tai palkata henkilön. Pääasia tärkeistä kontakteista on ollut iGEMin yhteistyötahoja, mutta luultavasti tulevaisuudessa iGEM-alumnit jalkau-tuvat monipuolisiin työtehtäviin ja auttavat toinen toistaan. Nykyisessä työpaikassani meitä on jo kolme, ensi vuonna ehkä enemmän.

iGEM• Kansainvälinen synteettisen biologian kilpailu.• Opiskelijoista koostuvat joukkueet suunnittelevat

ja toteuttavat projektin, jossa hyödynnetään jollain tavalla synteettistä biologiaa, yleensä geenimani-puloinnin muodossa.

• Jokainen joukkue esittelee projek- tinsa ja sen tulokset vuosittain Bostonissa järjestettävässä konferenssissa.

Annakarin Korppoo, iGEM Aalto-Helsingin kapteeni 2015


Loimu


JOULUKUU• Aloita työnhakuprosessi.• Selvitä, kuinka harjoittelurahaa saa yliopistol-

lasi ja alallasi.• Kysy CV- ja LinkedIn-palautetta. Tee itsellesi

selväksi mitä osaat ja mikä on vuoden aikana muuttunut omassa osaamisessasi.

• Etsi mielenkiintoisia työnantajia ja seuraa heitä esimerkiksi LinkedInissä, tieteellisissä julkaisuissa, sanomalehdissä ja sosiaalisessa mediassa.

TAMMIKUU• Aloita viimeistään nyt kontaktoimaan

mielenkiintoisia työnantajia. Kysy lisätietoa hakemustasi varten. Soita rohkeasti, koska sähköpostit on helppo sivuttaa.

• Käy laitoksen ja ammattiliiton kesätyöinfossa.

HELMIKUU• Kiireisin aika kesätyönhaulle. • Pidä kirjaa hakemistasi paikoista ja saamistasi

vastauksista.• Kohdenna työnhakupaperisi jokaiseen

hakemaasi paikkaan erikseen!

MAALISKUU• Kiireisin aika työhaastatteluille. Valmistaudu

haastatteluihin huolellisesti.• Jos et ole vielä saanut töitä, älä luovuta.

Jotkut paikat täytetään vasta toukokuussa tai jopa myöhemmin.

Maija Arvonen Yliopistosektorin neuvottelupäällikkö [email protected] 09 62268 543

Janet Virtanen Neuvontalakiemies, lakiluuri [email protected] 09 62268 553

URAPALVELUTSuvi Liikkanen Urapalvelupäällikkö [email protected] 09 62268 570

JÄRJESTÖTIIMIMiia Komulainen (31.3.2019 asti) Opiskelija- ja järjestökoordinaattori [email protected] 09 62268 551

Toni Sairanen (1.4.2019 alkaen) Opiskelija- ja järjestökoordinaattori [email protected] 09 62268 551

Henri Annila Järjestöasiantuntija [email protected] 09 62268 550

Tärkeimmät yhteystiedot Loimun opiskelijajäsenilleKaikki Loimun yhteystiedot löydät osoitteesta www.loimu.fi/yhteystiedot.

KAMPUSPROMOOTTORITHelsingin yliopisto, Kumpulan kampus Katriina Juvonen [email protected] yliopisto, Viikin kampus Meri Tuomainen [email protected]ä-Suomen yliopisto Anna Jolkkonen [email protected]äskylän yliopisto Santtu Kärkkäinen [email protected] yliopisto Emmi-Kaisa Molkkari [email protected] yliopisto Heidi Heikkilä [email protected] yliopisto & Åbo Akademi Noora Sissala [email protected]

EDUNVALVONTATIIMI

Kesätyökalenteri


Loimu

Kesätöiden hakeminen voi viedä paljon aikaa. Hyvin suunniteltu hakemus on puoliksi tehty työsopimus. Tässä Loimun vinkit työnhakusi avuksi.

HUHTI- JA TOUKOKUU• Palauta mieleen työsopimuksen keskeiset

sisällöt.• Valmistaudu palkkaneuvotteluihin. Kysy

henkilökohtaista palkkasuositusta liitolta.

KESÄKUU• Liity työttömyyskassaan heti työsuhteen

alkaessa. Muista säilyttää mm. työajanseu-ranta, työsopimukset ja palkkatodistukset työttömyyskassaa varten.

HEINÄ- JA ELOKUU• Ota kaikki irti kesätöistäsi. Mieti, miten voit

hyödyntää oppimaasi tulevaisuudessa.• Verkostoidu esimerkiksi LinkedInissä.• Muista pyytää työtodistus ja kysyä

suosituksia niin LinkedIniin kuin tuleviin työhakemuksiisi.

SYYSKUU• Mikäli pidit kesän työpaikastasi ja haluat

sinne takaisin, sovi jatkosta jo syksyllä työnantajan kanssa.

• Muista vastata ammattiliiton tai yliopiston mahdollisiin kesätyökyselyihin.

LOKA- JA MARRASKUU• Pidä silmät auki niin seminaareissa kuin eri

tapahtumissa. Voit saada hyviä kontakteja. Muista LinkedIn!

• Kirjaa ylös vastaan tulevat potentiaaliset paikan, johon voisit hakea joskus töihin.

@LoimunOpiskelijat, @loimuliitto ja @loimu.tyopaikat @LoimuRy @LoimuRyLuonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ryLuonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry

Loimu verkossa www.loimu.fi #oispaloimu

JÄSENASIATjäsenrekisteri, jäsenmaksuasiat09 62268 510 (ma ja to klo 12–15, sekä ti ja ke klo 9–12)[email protected]

TYÖ- JA VIRKASUHDENEUVONTALakiluuri, päivystävä edunvalvontatiimin asiantuntija044 756 0150 (ti–to klo 10-12)[email protected]äli haluat lähettää esim. työsopimuksen tarkistetta-vaksi, suosittelemme käyttämään salattua sähköpostia. Ohjeet löydät osoitteesta www.loimu.fi/yhteystiedot.

Juuri sinä voit nyt lähteä mukaan talkoisiin Itämeren pelastamiseksi. Olemme perustaneet kaikkien loimulais-ten yhteisen tiimin puhdasmeri.fi-sivustolle ja tehneet avauslahjoituksen 500 euroa. Lähde mukaan, liity tiimiin ja tee lahjoitus! Jo 10 euron lahjoituksella vähennetään Itämerestä haitallista levää 50 kiloa.

NÄIN TEET LAHJOITUKSEN:

1) Klikkaa itsesi sivulle www.puhdasmeri.fi/itameri/

2) Aloita lahjoittaminen klikkaamalla etusivulta "Pelasta pala". Avautuvasta näkymästä valitse "Aloita klikkaamalla tästä”.

3) Valitse jokin kohta avautuvalta kartalta. Klikkaa ”Pelasta tämä pala”

4) Lahjoita haluamasi summa (minimi 10 euroa)

5) Kun täytät lahjoituksen tietoja, kirjoita kohtaan lahjoituksen lisätiedot (tiimi) osa tiimin (Loimu) nimes tä. Valitse aukeavasta alasvetovalikosta tiimimme.

6) Suorita lahjoituksen maksu loppuun.

7) Käy katsomassa Loimu-tiimimme sijoittuminen sivulla www.puhdasmeri.fi/tiimit/. Voit myös jakaa lahjoituksen sähköisesti tai paperisena diplomina.

Tutustu kampanjaan Puhdas meri -sivustolla www.puhdasmeri.fi

Loimun tiimin löydät linkistä www.puhdasmeri.fi/tiimit/

Avauslahjoituksen lisäksi Loimu lahjoittaa jokaisesta jäsenhankintakampanjan aikana 1.12.2018–31.1.2019 liittyneestä uudesta jäsenestä tiimin rahastoon 10 euroa. Tee hyvä työ ja suosittele Loimun jäsenyyttä loimulaisilla aloilla työskenteleville kollegoillesi ja ystävillesi.

Loimu edustaa nyt jo noin 15 000 luonnon-, ympäris-tö- ja metsätieteilijää. Loimu valvoo jäsentensä etua työelämässä ja parantaa loimulaisten alojen toiminta-edellytyksiä. Työskentelemme jäsenten parhaaksi, jä-sentä palvellen ja kokeilemme rohkeasti uusia ratkaisuja. Liiton tulevaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeätä, että jäsenmäärä kasvaa jatkossakin. Mitä suurempi liitto, sitä paremmat vaikutusmahdollisuudet ja jäsenpalvelut.

Loimu – Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Pelastetaan Itämeri loimulaisin voimin!Huoli Itämeren tilasta kasvaa. Menneenä kesänä Itämeren sinilevätilanne oli hälyttävä. Itämerelle voidaan kuitenkin tehdä paljon hyvää konkreettisilla toimilla, meidän kaikkien yhteisellä tuella.

Joh

n N

urm

isen S

äätiö, Ju

kk

a Nu

rmin

en

Documents

Loimun...Loimun opiskelijat 2 3 2018–2019 10 15 Ole oman laivasi kapteeni! Enna-koi ja varaudu tulevaisuuden trendeihin työelä-mässä. 03 Me voimme tarjota työkalut ja tuupata