Lisää kasviksia, kiitos - Atria · atria sitoutuu kestÄvÄsti pellolta pÖytÄÄn 2/2018 25 14 lisää kasviksia, kiitos vaikuttavat ilmastoteot s-ryhmÄn agendalla elÄinten suojelu

ATRIA SITOUTUU KESTÄVÄSTI PELLOLTA PÖYTÄÄN

2/2018

25

14

Lisää kasviksia,

kiitos

VAIKUTTAVAT ILMASTOTEOT S-RYHMÄN AGENDALLA

ELÄINTEN SUOJELU OHJAA KESKON HANKINTOJA 16

BJÖRKBACKIN TILAN PORSAAT HOIDETAAN SYDÄMELLÄ 22

LIHAN MESTARIT

Karjalanpaistin maku, pateen ulkonäkö .................................32

Maailman paras pihvi ........................35

ATRIAL AISTA VASTUULLISUUTTA

Björkbackin tilan porsaat ovat hyvässä hoidossa ........................22

Atrian sitoutuu kestävään kehitykseen ........................................25

Vegyu: Valmis ruokasarja fleksaajille – ja kaikille muillekin ....................... 26

ALKUPAL AT

Kotimaisiin yrityksiin luotetaan ..............................................5

Suomi Euroopan lihan- kulutuksen keskikastia ........................7

VASTUULLINEN RUOKAMME

Hiljainen iso trendi: fleksaaminen .... 8

S-ryhmä tekee töitä ilmaston eteen ...................................14

Keskon linjaus tukee eläinten hyvinvointia .......................................16

Savolaisillekin maistuu antibioottivapaa ................................ 20

HYVÄ RUOKA Näköaloja Atrian kumppaneille 2/2018

Julkaisija: Atria Suomi Oy Atriantie 1, Nurmo | Läkkisepäntie 23, Helsinki PL 900, 60060 ATRIA | Puh. 020 472 8111 | www.atria.fi | [email protected] Päätoimittaja: Antti Paavilainen, Atria Suomi Oy | Toimituspäällikkö: Hanne Kortesoja, Atria Oyj | Toimitussihteeri: Paula Ristola, Atria Suomi Oy | Työryhmä: Hanne Kortesoja, Salla Eklund, Päivi Inkilä, Tarja Sillanpää | Konsepti ja toimitus: Viestintä-toimisto Selander & Co. Oy, tuottaja Merja Haverinen | Ulkoasu: Marker Creative Oy | Paino: PunaMusta Oy, elokuu 2018 | Painosmäärä: 7 800 kpl | ISSN: 1797-6375 | Osoitelähde: Atrian asiakasrekisteri | Tilaukset: [email protected] | Kannen kuva: Kimmo Torkkeli

Ruoka alan ilmiöt, ihmiset, hyödyt & vinkit! Lue ja katso Hyvä Ruoka -verkkomediasta: atria.fi/hyvaruokalehti

Atria on kansainvälinen suomalainenAtria on Pohjoismaiden, Venäjän ja Viron joh-tavia liha- ja ruoka-alan yrityksiä. Olemme asiakkaidemme, henkilöstömme ja omista-jiemme arvostama 115-vuotias yritys. Yri-tyksemme uusiutuminen ja kasvu perustu-vat erinomaiseen kaupalliseen osaamiseen, tehokkaaseen toimintaan ja yhtenäiseen, kestävää menestystä arvostavaan toiminta-tapaan.

Päätuotteemme, Hyvä Ruoka, tuottaa paremman mielen ja kestävää arvoa kaikille sidosryhmillemme. Hyvä ruokamme on vas-tuullisesti ja eettisesti tuotettua, ravitsevaa ja turvallista. Liikevaihtomme vuonna 2017 oli noin 1,44 miljardia euroa ja palveluksemme oli noin 4 500 liha- ja ruoka-alan osaajaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Venäjällä ja Virossa. Atria Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1994 lähtien.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Fleksaajatoteuttaa arvojaan Tämän hetken julkisessa keskustelussa painote-taan vegaanibuumia, joka ulottuu jopa pikaruoka-kulttuurin tunnetuimpien brändien tarjontaan. Todellisuudessa isompi trendi saattaa olla fleksaa-minen, joka tarkoittaa kasvisten määrän lisää-mistä ruokavalioon.

– Fleksaaja soveltaa vegaanisia tai kasvisruo-kaan liittyviä periaatteita, mutta ei ehdottoman sataprosenttisesti, kertoo Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja.

Vähäistäkin kasvisten lisäämistä ruokavalioon voidaan nimittää fleksaamiseksi. Hyvää ja tasapai-noista ruokaa nauttiva siis fleksaa, kun syö vaik-kapa lounaalla kasviksia ja kotiaterialla lihaa tai kalaa.

– Nykyaikana korostuu yksilön oikeus valintoi-hin. Samalla iso osa suomalaisista haluaa yhdis-tää ruokavalintoihinsa itselleen tärkeitä arvoja. Niitä ovat esimerkiksi ympäristö, terveys ja eetti-syys. Ihmiset haluavat itse muokata kasvissyönnin omaan tilanteeseensa sopivaksi.

8

Koko ketju varmistaa ruoan turvallisuuden

4 Vastuullisuus on kilpailuvaltti ammattikeittiöissä

21

NÄKÖALOJA

Vappu Pimiälle ehdottomuus on pahasta

19

Hyvä Ruoka 32 Hyvä Ruoka

ALKUPALATATRIALTA

Aloitetaanpa Atriasta, koska se on otsi-kossa tarkoitetun ruokaketjun alkupäässä. Suhtaudumme vastuullisuusasioihin Atrialla vakavasti. Meille on kunnia-asia tehdä hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä sopimustuottajiemme kanssa. Tämä suhde mahdollistaa sen, että tiedämme jokaisen eläimen alkuperän, kasvatusajan, ruo-kinnan ja hoidon. Eläinten hyvinvointi perustuu vastuullisten tuottajien ammat-titaitoon, jota Atria tukee ohjeistuksin ja eläinlääkärien avulla.

Toimintatapa takaa sen, että eläimiä ei lääkitä ennaltaehkäisevästi antibioo-tein, kuten monissa muissa maissa on tapana. Koska kuluttajat ovat ilmaisseet huolensa antibioottien liiallisesta käy-töstä lihantuotannossa, toimme jo viime vuoden syksyllä markkinoille kulutta-jan valintaa helpottamaan antibioot-tivapaa-merkittyjä Atrian Perhetilan kanatuotteita. Näiden jälkeen lanseera-simme antibioottivapaat sikatuotteet ja ensimmäiset erät antibioottivapaita nau-tatuotteita.

Atrian tehtaat toimivat vastuullisesti. Mittaamme tavoitteellisesti energian ja veden kulutusta ja jätevesiarvoja. Upea avaus ympäristövastuun saralla tehtä-västä työstä on Atrian Aurinko - aurinko-sähköpuistohanke, joka valmistuu koko-naisuudessaan tänä syksynä. Paneeleja on jopa yhdeksän jalkapallokentän ver-ran ja puiston päästötöntä energiaa käy-tetään tuotannon tarpeisiin.

Vastuullisuuden keskiössä ovat toki valmiit tuotteet ja niiden turvallisuus. Suurena toimijana meillä on vastuumme kansanterveydestä. Tämä asia huomioi-

daan tuotekehitysosastollamme, jossa tuotteen hyvän maun lisäksi huomioi-daan esimerkiksi liiallisen suolan käyttö.

Kuluttajien huoli on lisääntynyt eri-tyisesti muovin ympäristövaikutuksista. Atrian jauhelihapakkaus säästää vuosi-tasolla lähes 200 tonnia muovia perin-teisiin jauhelihapakkauksiin verrattuna. Lisäksi voin ylpeänä todeta, että jo nyt kaikki Atrian pakkaukset ovat joko kier-rätettäviä tai sopivat energiahyötykäyt-töön.

Töitä vastuullisuuden eteen tekevät tahoillaan myös kaikki asiakkaamme. Kullakin on koosta riippuen isompia ja pienempiä ohjelmia ja hankkeita. Viime aikoina asiakkaat ovat myös lähestyneet tavarantoimittajia asian tiimoilta. Pyrki-myksenä on herättää aktiivista vuoropu-helua ja pohtia, miten voimme yhteis-työssä edistää vastuullisuusasioita.

Ruokaketjun viimeisenä lenkkinä on kuluttaja. Tärkein teko, jonka kuluttaja voi valinnoillaan tehdä, on suosia koti-maista tuotantoa. Suosimalla suomalai-sia lihatuotteita ympäristövaikutukset ovat paikallisia ja voimme kantaa vas-tuun oman ruokahuoltomme ympäristö-vaikutuksista. Tämä on siksikin tärkeää, että meillä Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna enemmän resursseja ja lainsäädännön raameja ympäristövai-kutusten huomioimiseksi.

Vastuullista syksyä!

Antti PaavilainenPäätoimittajaAtria Suomi, johtaja, myynti

VASTUULLISUUS ON KOKO RUOKA-KETJUN YHTEINEN ASIA

Vastuullisuuden keskiössä ovat valmiit tuotteet ja niiden turvallisuus. Suurena toimijana meillä on vastuumme kansan-terveydestä. Tämä asia huomioidaan tuotekehi-tysosastollamme.

Lähde: T-Media ja Taloudellinen tiedotustoimisto, Kansan arvot 2017 -tutkimus

HYY Ravintoloiden UniCafen ravintola-päällikkö Paula Korhonen, kuva julkaistu Hyvä Ruoka -lehdessä 1/2015

Hyvissä töissä!Suomalainen luottaa kotimaiseen yritykseen. Suoma-lainen yritys on hyvä työnantajana ja suurin osa suo-malaisyrityksistä toimii kaiken kaikkiaan vastuulli-sesti.

Enemmistö meistä suomalaisista arvioi, että koti-maiset yritykset tuntevat ja kantavat vastuunsa entistä paremmin myös oman ydintoimintansa ulko-puolella. Ihmisten mielestä yrityksillä on tärkeä rooli kestävän yhteiskunnan ja maailman turvaamisessa. Keskeisimmäksi kestävän kehityksen mukaiseksi haasteeksi suomalaiset näkevät osallistumisen ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseen. – Haaste, jonka ratkai-semiseksi hyvät yritykset tekevät paljon töitä.

KUINKA PALJON LUOTAT SEURAAVIIN TAHOIHIN?Erittäin/melko paljon, yhteensä

PoliisiKoulutusjärjestelmä

TerveydenhuoltojärjestelmäPuolustusvoimat

OikeuslaitosSuomalaiset yritykset

YKKansalaisjärjestöt

AmmattijärjestötKirkko

EUEduskunta

MediaKuntapäättäjät

HallitusTyönantajajärjestöt

8886

8279

7775

6156

474545

433534

3126

4 Hyvä Ruoka Hyvä Ruoka 5

ALKUPALAT

Alankomaat 79 kg

Belgia 74 kg

Espanja 109 kg

Irlanti 93 kg

Iso-Britannia 78 kg

Italia 91 kg

Itävalta 97 kg

Kreikka 78 kg

Portugali 101 kg

Ranska 92 kg

Ruotsi 81 kg

Saksa 94 kg

Suomi 79 kg

Tanska 106 kg KAUPUNKIVILJELYSTÄ RUOKAPUISTOIHINJos kaupunkiviljely on liian vaivalloista, piipahda ruokapuistossa! Tämä onnistuu Porissa, jossa avattiin kesällä kaikille kaupunkilaisille avoin hyötykasvien puisto. Puistossa kuka tahansa voi kerätä marjoja tai napata omenan puusta syödäkseen. Ruo-kapuiston tarkoitus on opastaa, kannustaa omavaraisuuteen sekä antaa kaupunkilai-sille mahdollisuus hyötypuutarhan antimista nauttimiseen.

VUODEN LUONNONYRTTI: NOKKONENNokkosessa on erittäin runsaasti kiven-näisaineita kuten kalsiumia sekä vita-miineja. Nokkosen vuoden luonnonyr-tiksi valinnut Arktiset Aromit Ry toivoo yrtin valloittavan kaupat ja keittiöt samaan tapaan kuin pinaatti on tehnyt.

MUISTA VARMISTAA seleeni

1. Seleeni on antioksidantti ja hiven-aine, joka ehkäisee tulehdussairauksia, suojaa syöpää aiheuttavilta aineilta, lisää elimistön vastustuskykyä ja pitää yllä silmien, ihon ja hiuksien terveyttä.

2. Seleeniä saa muun muassa lihasta, maidosta, viljaval-misteista, kalasta ja äyriäisistä.

5. Erityisesti luomutuotteita suosivien kannat-taa pitää huolta seleenin saamista. Luomulannoittei-siin ei lisätä selee-niä kuten muihin lannoitteisiin.

3. Parapähkinöissä se-leeniä on erityisen runsaas-ti: päivän annoksen seleeniä voit saada jo kahdesta para-pähkinästä.

4. Seleenin puute voi aiheuttaa sydänlihaksen rappeumaa sekä kasvattaa riskiä sydän- ja verisuoni-sairauksiin sekä joihinkin syöpiin.

SENIORIT SYÖMÄÄN KIMPASSAEtelä-Savon kunnissa testataan senio-reiden yhteisöllisiä ruokailuja. Kaak-kois-Suomen ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa haja-asutusaluei-den seniori-ikäisille järjestetään yhteis-ruokailuja, joiden ohessa on myös muuta ohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on paitsi turvata ikäihmisten hyvä ravitse-mus myös lisätä aktiivista osallistumista ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää senio-reiden yksinäisyyttä.

LIHA MAISTUI MEILLÄ JA MUUALLA Vaikka lihankulutus jatkoi Suomessa tasaisen rauhallista kasvuaan, liha maistui edelleen useimmissa EU-maissa meikäläisiä enemmän. Pohjoismaista ylsimme lähes ruotsalaisten tasolle, mutta tanskalaisten lihankulutus oli jo omilla satalu-vuillaan. Tanskalaiset tuottavat sianlihaa neljänneksi eniten Euroopassa.

Aaró

n B

lanc

o Te

jedo

r, U

nspl

ash

Kuv

a: P

aul M

, Uns

plas

h

TOP 3Suomen

suosituimmat kasvisruoat

1. Pinaattikeitto2. Pinaattiletut3. Kasvissosekeitto

Lähde: Saarioinen

*) Lihan kulutusluvut ilmoitetaan kaikissa maissa luullisena lihana eli ns. ruholihana. Syötävän lihan osuus saadaan, kun luullisesta lihasta poistetaan lui-den osuus, keskimäärin 20 prosenttia. Lisäksi vähen-netään kypsennyshävikki, joka on 10–30 prosenttia tuotteesta riippuen. Kypsänä syödyn lihan määrä on reilu 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Lähde: Tilastokeskus/Kantar TNS Agri Oy

NÄIN MONTA KILOA LIHAA KULUTETTIIN HENKILÖÄ KOHDEN EUROOPASSA VUONNA 2017*)

TOP 3Tuottaja-

maat

Naudanliha1. Ranska2. Saksa3. Britannia

Sianliha1. Saksa2. Espanja3. Ranska

Siipikarjanliha1. Puola2. Turkki3. Italia

11 %kasvoi Suomen elintarvi-kealan ulkomaanvienti v. 2017. Eniten viedään maitotaloustuotteita ja juustoa, juomia sekä lihatuotteita.

KUVAPLUGI


Kasvisruoan uusi aaltoFLEKSAAMINEN

Ruokatrendit muodostuvat kestäväksi vasta, kun niiden ydintä voi soveltaa omaan elämään. Terveys,

ympäristötietoisuus ja kasviksia sisältävän ravinnon monipuolisuus yhdistettynä vanhoihin rutiineihin on ”fleksaamista”, vaikka hyvin harva itseään fleksaajaksi

tiedostaa. Eikä tarvitsekaan.

Teksti: Miika Kaukinen

Kuvat:Kimmo Torkkeli ja Atria

Professori Piia Jallinoja tutkii, miten ja miksi joustava kasvissyönti on tullut osaksi ihmisten arkea ja miten se näkyy ruokakulttuurissamme.


F leksaus on liha- ja kasvisruokatilan-teiden vuorottelemista. Fleksaaja saattaa vaihdella kasvispainotteista

syömistä ja lihaa sisältäviä aterioita tilanteen tai kellonajan mukaan. Hän syö sekä lihaa että kasviksia. Ilman pak-koa, ilman epäonnistumisen pelkoa.

Hyvää ja tasapainoista ruokaa naut-tiva siis fleksaa, kun syö vaikkapa lou-naalla kasviksia ja kotiaterialla lihaa tai kalaa. Jokaista pientäkin askelta kasvis-ten lisäämiseksi ruokavalioon voidaan nimittää fleksaamiseksi. Se on nimensä mukaan veganismin joustavuutta.

Nyt julkisessa keskustelussa painote-taan vegaanibuumia, joka ulottuu jopa pikaruokakulttuurin tunnetuimpien brändien tarjontaan. Ja hyvä näin. Kas-visten määrän lisääminen ruokavalioon on terveyssuositusten mukaista ja ympä-

ristön kannalta järkevää. Kehitys kohti monipuolisempaa ruokavaliota on hieno buumi.

JOUSTO JOKA SUUNTAANTampereen yliopiston terveyssosiolo-gian professori Piia Jallinoja kertoo, että fleksaaja ei välttämättä pyrikään sataprosenttiseen kasvisruokavalioon vaan ainoastaan vähentämään liha-ate-rioiden määrää. Tätä ilmiötä on alettu kutsua esimerkiksi fleksaamiseksi. Myös muita nimityksiä käytetään.

– Fleksaaja soveltaa vegaanisia tai kasvisruokaan liittyviä periaatteita, mutta ei ehdottoman sataprosenttisesti. Veganismi on tähän asti ollut monille sitä noudattaville ehdotonta, ja sitä on pyritty levittämään ”täydellisenä” ver-siona. Nyt kasvissyönnistä puhutaan

joustavammilla termeillä. – Maailmalla käytetään jo paljon eri-

laisia käsitteitä, jotka viittaavat saman-tyyppiseen asiaan. Eat Vegan Before 6 pm (VB6). Ollaan päivällä vegaaneja, ja illalla herkutellaan lihalla. Yhdys-valloissa Reducetarianism-liikkeessä vähennetään lihaa ruokavaliossa, muttei välttämättä luovuta siitä kokonaan.

Jallinoja ja tutkimusryhmä tutkii par-haillaan, miten ja miksi joustava kas-vissyönti on ylipäätään tullut osaksi ihmisten arkea ja miten se näkyy ruoka-kulttuurissamme.

– Ihmiset haluavat itse muokata kas-vissyönnin omaan tilanteeseensa sopi-vaksi. Samalla monet vegaanit ovat alka-neet suhtautua suopeammin heihin, jotka eivät noudata täysin vegaanista ruokavaliota tai elämäntapaa laajemmin. >

FLEKSAUSBUUMI• Kasvisten määrän lisääminen ruo-

kavalioon on terveyssuositusten mukaista ja ympäristön kannalta järkevää. Iso osa suomalaisista haluaa yhdistää ruokavalintoihinsa itselleen tärkeitä arvoja.

• Fleksaaja soveltaa vegaanisia tai kasvisruokaan liittyviä periaatteita, mutta ei sataprosenttisesti. Hän saattaa vaihdella kasvispainot-teista syömistä ja lihaa sisältäviä aterioita tilanteen tai kellonajan mukaan.

• Suomessa yleistyvä fleksaus on nimensä mukaan veganismin jous-tavuutta. Ihmiset haluavat itse muokata kasvissyönnin omaan tilanteeseensa sopivaksi.

MISTÄ KYSYMYS?

TREN

DIEN

JÄLJ

ILLÄ

”Jos kasvisten määrä ruokavaliossa nousee yhden prosentin, sillä ei ole terveydellistä merki-tystä. Jos kuluttaa tai korvaa punaista lihaa ravitsemussuositusten mukaisesti, on fleksauk-sella kansanterveydel-linen merkitys.”


Polarisoituminen vähenee ja ääripäi-den välissä on suuri joukko ihmisiä, jotka suhtautuvat sallivasti kumpaankin suuntaan, Jallinoja arvioi.

VALINNANVAPAUS KOROSTUUJallinojan mukaan ihmiset ajattelevat terveyttä, eettisyyttä ja ilmastonmuu-tosta, mutta eivät ole valmiita luopu-maan ruokatottumuksistaan ja -miel-tymyksistään. Esimerkkeinä vaikka lihatuotteiden grillaus kesäiltana tai kermaisen jäätelön nauttiminen jälki-ruokana. Vierailulla vegaanius saatetaan edelleen kokea nolona, suuntaan tai toi-seen. Vegaanisen aterian valmistaminen voidaan kokea hankalana. Monille liha on edelleen aterian keskipiste. Fleksaus helpottaa elämää ja sosiaalisia tilanteita.

Fleksaamisen mittaaminen on hanka-

laa, ellei mahdotonta.– Ihmiset sanovat, että he ovat ”jous-

tavasti kasvissyöjiä”. Syödään pääsään-töisesti kasvisruokaa, mutta vieraisilla tai muissa erityistilanteissa lihaa, kalaa tai juustoa. Joillakin fleksaus tarkoittaa yhden viikoittaisen aterian vaihtamista kasvikseen, joillakin 90 prosenttia ate-rioista on vaihtunut kasvikseen.

– Elämme konsumeristisessa Suo-messa, joka korostaa yksilön oikeutta valintoihin. Samalla iso osa suomalai-sista haluaa yhdistää ruokavalintoihinsa itselleen tärkeitä arvoja. Niitä ovat esi-merkiksi ympäristö, terveys ja eettisyys. Tällöin ruokavalinnoissa neuvotellaan toistuvasti itseen suuntautuneen valin-nan vapauden ja herkuttelun, ja muiden hyvinvointia huomioivan ympäristötie-toisuuden ja eettisyyden välillä.

TRENDIT EIVÄT SYNNY TYHJIÖSSÄ Elintarviketeollisuus, ravintolat ja kauppa seuraavat trendejä tiiviisti. Ne hyödyntävät ja osallistuvat trendeihin ja osin vahvistavat niitä. Trendit kuitenkin syntyvät kansalaisten ja asiakkaiden tar-peista, usein pitkänkin kaavan mukaan.

– Harva trendi nousee tyhjästä. Ruoan ja terveyden yhteyttä on tuotu esille jo 200 vuotta. Ympäristötietoisuudella-kin on pitkä historia, mutta toden teolla se on tullut ihmisten tietoisuuteen 1970-luvulla, ja 2000-luvulla ruuan tuo-tannon eettisyys on tullut vahvasti julki-seen keskusteluun, Jallinoja kertoo.

– Kaupalla ja elintarviketeollisuudella on Suomessa ollut merkittävä rooli kan-santerveystyön tukemisessa. On kehi-tetty esimerkiksi vähäsuolaisia ja -soke-risia tuotteita. Jos asian ajattelisi toisin

päin, meillä voisi edelleen olla runsas-suolaisia tuotteita hyllyt väärällään, ellei olisi kehitetty muunlaisia tapoja säilyt-tää ruokaa.

Kaupalla ja elintarviketeollisuudella on myös kansanterveyden kannalta vas-takkaisia intressejä.

– Kaikki eivät halua ostaa vähäras-vaista ja vähäsokerista. Osa asiakkaista haluaa rasva- ja eläinproteiinipitoista ruokaa. Kasvissyömisen ja siihen liitty-vän fleksauksen myötä valikoiman sir-paloitumista tulee ehkä lisää. Selvää on, että kauppa ja elintarviketeollisuus on jo reagoinut kasvaneeseen kiinnostukseen vegaanisia tuotteita kohtaan, Piia Jallin- oja päättää.

”Jos perhe pitää ruokkia nopeasti arki-iltana, saattaa fleksaaminenkin kuulostaa ahdistavalta ja hankalalta. Rutiini on usein helpoin tapa saada nopeasti perhe ruokittua.”

FLEKSAAMINEN...NEXT BEST -ATERIA:”On vaikeaa noudattaa pitkään mitään ruokavaliota, jossa ihmi-nen aina haaveilee siitä mitä ei saa. Voi olla turhattavaa, jos aina on edessä se next best -annos. Monille voi olla helpompaa sitou-tua joustavaan kasvissyöntiin, jol-loin kaikista mieluisimmista eläin-peräisistä tuotteista ei tarvitse kokonaan luopua.”

APPIVANHEMMILLA:”Suomalaiset ymmärtävät aller-giat, laktoosi-intoleranssin ja keliakian syinä kieltäytyä tietyistä ruoista kylässä. Kasvissyöjää tai vegaania saatetaan edelleen pitää nirsona. Joillekin tällaiset tilan-teet ovat fleksaamisen taustalla – ei haluta tehdä omasta ruokavaliosta numeroa vaikkapa uusien appivan-hempien edessä.”

MATKOILLA:”Matkat vieraisiin kulttuureihin ovat fleksaajille usein helpompia kuin vegaaneille. Syödään lihaa, jos on hankalaa saada kasvisruo-kaa. Matkoilla ihmiset joustavat monessa muussakin asiassa.”

RESEPTIIKASSA:”Toiset miettivät koko reseptiik-kansa uusiksi. Tällöin fleksaaja ei enää yritä imitoida lihaa jollain lihan korvikkeella. Samalla hän kuitenkin saattaa syödä lihaa jous-tavasti vaikkapa juhlissa.”

RAVINTOLASSA:”Lounasravintolassa fleksaaja yleensä nauttii kasvisruokaa. Ravintolat voivat kuitenkin olla niitä paikkoja, joissa hän valit-see lihaa tai kalaa. Lihalla herku-tellaan, mutta niin fleksaaja kuin vegaanikin voi herkutella tietysti myös kasviksella.”

KAUPASSA:”Kaupassa fleksaaminen on uusiin tuotteisiin tutustumista. Rutii-nien haastaminen on osalle kulut-tajista työlästä, mutta osa kokee sen innostavana. Arkiruoassa voi korvata osan lihasta kasviksilla, esimerkiksi pavuilla ja nyhtökau-ralla tai sitten tehdä muita luovia kokeiluja.”


K iertotalous merkitsee nykyisellään S-ryhmälle ennen kaikkea ruokahä-vikin vähentämistä ja oman toimin-

nan jätteiden kierrätyksen tehostamista, mutta tulevaisuudessa kiertotaloudelle nähdään myös monia uusia mahdolli-suuksia.

– Ruokahävikin rooli on iso. Hävikki on turhaa resurssien haaskausta, se olisi jokaisen syytä muistaa. Ja jokaisen olisi hyvä pyrkiä ruokahävikin vähentä-miseen, siitä syntyy myös merkittäviä taloudellisia säästöjä, S-ryhmän vastuul-lisuusjohtaja Lea Rankinen painottaa.

Hävikin vähentämiseen kehitetään jatkuvasti uusia keinoja ja mittausmene-telmiä sekä ryhmän vähittäiskaupoissa että ravintoloissa. Joissakin ravinto-

loissa on testattu muun muassa Las-sila & Tikanojan Hävikkimestari-sovel-lusta. Sovellus on auttanut vähentämään hävikkiä ja lisäämään säästöjä.

S-ryhmän vahvuus on ketjun koossa: muutamissa toimipaikoissa testattuja ja hyviksi todistettuja malleja voidaan skaalata tarvittaessa koko ketjun laajui-siksi.

Tuloksiakin syntyy. Ruokahävikin vähentämisessä S-ryhmän vähittäis-kauppa saavutti jo viime vuonna vuoden 2020 tavoitteen vähentää myyntiin suh-teutetun hävikin määrää 17 prosenttia vuoden 2014 tasoon verrattuna.

Ketjun koko asettaa myös haasteita. – Pelkästään S-ryhmässä syntyy mel-

kein neljä prosenttia Suomen yhdyskun-

tajätteen määrästä, Rankinen kertoo. Kierrätyksen kehittäminen on jat-

kuva työsarka ja siihen asetetaan yhä uusia, kunnianhimoisempia tavoitteita. Vuonna 2017 S-ryhmä saavutti etuajassa 70 prosentin jätteiden kierrätysasteta-voitteen. Yksi tulevista tavoitteista on saada kaikki S-ryhmän omien merkkien tuotepakkaukset sataprosenttisesti kier-rätettäviksi vuoteen 2022 mennessä.

UUSIUTUVA ENERGIA AUTTAA VÄHENTÄMÄÄN PÄÄSTÖJÄS-ryhmä pyrkii vähentämään ketjun omasta toiminnasta syntyviä päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuo-den 2015 tasosta. Yksi keino vähentää päästöjä on lisätä uusiutuvan energian

käyttöä entisestään. Tähän mennessä ketju on investoinut eniten tuulivoi-maan, ja käytännössä puolet S-ryhmän käyttämästä sähköstä on ryhmän omien voimaloiden tuottamaa tuulisähköä.

Nyt ryhmässä panostetaan myös aurinkoenergiaan. Kuluvan vuoden aikana S-ryhmä asentaa 37 000 aurinko-paneelia 40 eri Prisman katolle.

– Aurinkoenergialla saadaan vähen-nettyä koko ketjun laajuisesti noin kaksi prosenttia päästöjä. Yksittäisen myy-mälän osalta merkitys on kuitenkin jo isompi. Vuositasolla aurinkopaneelit voi-vat tuottaa jopa 10 prosenttia kiinteistön sähkönkulutuksesta. Paneelit ovat kus-tannustehokas, myymälän tarpeeseen järkevä ratkaisu.

Kaikille yhteinen Iso JuttuIso Juttu on S-ryhmän ilmastokampanja, jolla pyritään vähentämään S-ryhmän ja sen kumppaneiden kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä miljoona tonnia.

– S-ryhmän päästöistä noin neljä prosenttia tulee omasta toimin-nasta. 96 prosenttia tulee arvoketjusta eli esimerkiksi tuotteiden raa-ka-aineista ja valmistuksesta sekä kuljetuksista. Siksi vaikuttavinta on toimia arvoketjun kanssa yhdessä, taustoittaa vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

S-ryhmän arvoketjun kokonaispäästöt ovat noin 9 miljoonaa tonnia vuodessa. Miljoonan tonnin säästötavoite on määrästä yli 10 prosenttia.

– Olisi tietenkin helpompaa asettaa kova päästötavoite vain siihen, mikä on omassa hallinnassa. Yli 10 prosenttia on kova tavoite, mutta uskon itse siihen, että positiivisen yhteistyön kautta tulee enemmänkin.

S-ryhmä pyrkii saamaan Isoon Juttuun mukaan mahdollisimman monta toimijaa. Mukaan lähtijät sitoutuvat asettamaan tavoitteet tai osallistumaan muilla keinoin päästöjen vähentämiseen; tavoitteiden ja tekojen ei siis tarvitse olla vielä valmiita. Iso Juttu -sivusto on matalan kynnyksen helppo työkalu, jossa ohjeistetaan, miten pääsee mukaan. Hankkeeseen kuuluu myös päästövähennysten raportointi ja seuranta.

– Osalla toimijoista on jo valmiita ratkaisuja, jotka nekin hyväksy-tään Isoon Juttuun. Esimerkiksi Atrian uusi jauhelihapakkaus on vai-kuttava innovaatio, koska se vaikuttaa myös kuluttajan päästöihin, ei pelkästään Atrian omaan toimintaan.

Kuluttajille ei hankkeessa numeerisia päästövähennystavoitteita ole, koska niiden todentaminen olisi haastavaa. Mutta kampanjassa herä-tellään myös kuluttajia, positiivisen kautta. Pyrkimys on muuttaa asen-netta ilmastoahdistuksesta ilmastotekoihin.

– Suomen tasolla S-ryhmän aurinkoe-nergiainvestointi nostaa käytettävän aurinkoenergian määrää merkittävästi. Samalla otetaan myös käyttöön uutta teknologiaa, Rankinen toteaa.

Aurinkovoiman käyttö on viesti myös asiakkaille.

– Paneelit ovat myös hyvin konkreet-tisia. Ihmisten on niistä helppo havaita, mistä kaupan sähkö tulee. Tuulimyllyt-kin ovat aina kauempana, eikä niitä osaa yhdistää tiettyyn kauppaan, Rankinen huomauttaa.

Ketjun koko on ollut tässäkin projek-tissa eduksi. Isoa pakettia kilpailuttaessa syntyi kustannusetu.

Koko ryhmän kattavaa isoa investoin-tisuunnitelmaa varten saatiin myös Työ-

ja elinkeinoministeriön tukea. Uusiutuvan energian käyttö ei kuiten-

kaan yksin riitä. Energiankulutusta pyri-tään myös hillitsemään ja keinot siihen ovat hyvin konkreettisia.

– Ruokakaupoissa kylmälaitteet ja valaistus ovat merkittävimpiä energian kuluttajia. Kylmälaitteiden kansittami-sella ja led-valaistukseen siirtymisellä on iso käytännön merkitys. Jokaisella toimipaikalla on oma tavoitteensa ener-giankulutuksen vähentämiseen, Ranki-nen kertoo.

Teksti: Merja Haverinen

Kuva: Tuukka Kiviranta

Hävikin vähentämistä ja aurinkopaneeleita

S-RYHMÄN ILMASTOTYÖ ON KONKREETTISIA TEKOJAS-ryhmän tärkeimmät ympäristöteot ovat niitä, joilla hillitään ilmastonmuutosta sekä tehostetaan kiertotaloutta. Ketjun koko tuo sekä etuja että asettaa haasteita ilmastovaikutusten vähentämiseen.

-17 %S-ryhmä vähensi 17 % hävikin määrää vuosina 2014–2017.

10 %Aurinkopaneelit voivat tuottaa 10 % kiinteistön sähköstä vuositasolla.


>

Teksti: Mariaana Nelimarkka

Kuvat: Eero Kokko

ELÄINSUOJELULINJAUS ELÄINTEN HYVINVOINNIN TAKUUNA

Kesko julkisti toukokuussa eläinsuojelulinjauksen osana vastuullisohjelmaansa. Eläinsuojelulinjauksessa määritellään

periaatteet muun muassa tuotantoeläinten hyvinvointiin, lähiruokaan, luomuun ja kasvisvaihtoehtojen tarjoamiseen.

Kuluttajaryhmät eriytyvät niihin, joille vastuullisuuskysymykset ovat erittäin tärkeitä ja niihin, joille vastuullisuus-asioilla ei ole merkitystä. Ero näkyy myös kuluttajien maksuvalmiudessa, kertoo Matti Kalervo.

V astuullisuusjohtaja Matti Kalervo kertoo, että eläinsuojelulinjausta on Keskossa mietitty jo viime vuo-

situhannella.– Silloin linjauksen luominen olisi

ollut vaikeaa, mutta kyselyitä eläinsuoje-luun liittyvistä asioista oli tullut vuosien varrella kaikilta sidosryhmiltämme ja paine kasvoi. Kun vastauksia eri asioihin oli kertynyt, aika tuli kypsäksi. Miksi emme laittaisi kaikkea yhteen nippuun?

Tärkeitä sidosryhmiä, joita vastuulli-suus kiinnostaa, ovat Keskolle kulutta-jat, kansalaisjärjestöt, media, oppilai-tokset, sijoittajat sekä Kespron osalta horeca-asiakkaat.

– Kyllä B2B-asiakkaat kysyvät vastuul-lisuusasioista ja esittävät tarjouspyyn-töjä jättäessään vaatimuksia. Monella toimijalla on oma vastuullisuusstrate-gia, johon meidän tavarantoimittajana täytyy pystyä vastaamaan, Kalervo huo-mauttaa.

Pörssiyhtiölle sijoittajat ovat tärkeä sidosryhmä, ja myös reittauksissa käyte-tään apuvälineenä eläinsuojelulinjauk-

sen kaltaisia strategisia viestejä. – Joudumme aina pohtimaan kaikki

näkökannat. Meillä on niin paljon eri sidosryhmiä, että niillä voi olla myös vastakkaisia näkemyksiä, Kalervo toteaa.

Kalervo korostaa, että eläinsuojelu-linjaus ulottuu Keskossa elintarvikkei-den lisäksi kosmetiikkaan, vaatteisiin ja tekstiileihin – pääsiäishöyheniä myöten.

LUONNOLLISET VIISI VAPAUTTA Miten eläinsuojelulinjauksen keskeinen asiasisältö syntyi?

– Eläinten viisi vapautta tulivat luon-nostaan, nämä ovat ne perusoikeu-det, jotka kaikkialla nimetään, Kalervo toteaa.

Lakien noudattaminen kaikessa toi-minnassa ja koko toimitusketjussa on K-ryhmälle kaiken lähtökohta. Eläinsuo-jelulaki on uudistumassa, ja Kesko rea-goi sitä ennakoiden.

– Tuotantoeläinten hyvinvoinnin perustana on eläinsuojelulainsäädäntö. Nykyisen lainsäädännön ulkopuolelle jää seikkoja, jotka haluamme linjaukses-

samme huomioida suosituksina ja siten ohjata toimintatapoja kohti yhä parem-paa tuotantoeläinten hyvinvointia. Linjauksessamme otamme etunojaa

K-RYHMÄN ELÄIN- SUOJELULINJAUSKesko edellyttää, että eläinperäis-ten tuotteiden alkutuotannossa on huolehdittu viidestä vapausperi-aatteesta:• Eläin on vapaa nälästä, janosta

ja väärästä ruokavaliosta• Eläin on vapaa pelosta ja pitkä-

kestoisesta stressistä• Eläin on vapaa ruumiillisesta ja

henkisestä kärsimyksestä• Eläin on vapaa kivusta, vam-

moista ja taudeista• Eläin on vapaa toteuttamaan

lajityypillistä käytöstä

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin perustana on eläinsuojelulainsää-däntö. Nykyisen lainsäädännön ulkopuolelle jää seikkoja, jotka haluamme linjauksessamme huomioida suosituksina.


K O L U M N I Vappu Pimiä

Ton-ton”Ne on sellaisia ton-ton ihmisiä.” Kun kuulin tämän termin ensimmäistä ker-taa, purskahdin nauruun, sillä termi oli minusta osuva.

Ton-ton eli maidoton, gluteeniton, munaton, lihaton ja lista jatkuu...Ja ennen kuin kukaan pahoittaa mieltään, nyt en puhu aidosti allergisista

ihmisistä tai yliherkkyyksistä, vaan tämä kannanotto liittyy puhtaasti siihen, että mennään trendin mukana tai keksitään joku yliherkkyys, vaikka taustalla ovat ihan muut syyt, yleensä laihtuminen tai hoikkana pysyminen.

15 vuotta sitten meille opetettiin, että rasva on kaiken pahan alku ja juuri, nyt rasvaa ylistetään.

Tällä hetkellä sokeri ja vehnä tuntuvat olevan seuraavia saatanasta ja myös lihan syöpäriskejä on väläytelty.

Siinä missä kananmunat olivat viedä hengen kymmenen vuotta sitten, ovat ne nyt todellista superfoodia. Nyt jo kuopattu Painonvartijat julisti avokadon rasvapommiksi, jota tulisi nauttia hyvin harkiten, kun tänä päivänä jokaisen itseään kunnioittavan pitäisi syödä avokadoa päivittäin. Tässähän menee jo erkkikin sekaisin!

Lopulta jokainenhan saa syödä juuri sitä mistä tykkää ja mikä tekee onnelli-seksi.

Omaa kehoa pitää kuunnella, se on minusta itsestään selvää, eikä sille pidä antaa sellaista mistä se ei pidä. Kannattaa pitää kuitenkin järki kädessä eri-laisten trendien kanssa ja miettiä, mitkä oikeasti ovat ne motiivit oman ruoka-valion suhteen.

Tapasin juuri lapsuudenystäviäni, jotka ovat olleet lähes koko elämänsä kas-vissyöjiä, mutta kun he tapaavat minut, toivovat he aina lihaa lautaselle. Toi-nen heistä on siirtynyt sekasyöjäksi jo kymmenen vuotta sitten ja koki sen tuoneen hänen elämäänsä pelkkää plussaa, muun muassa hänen ohuet hiuk-sensa ovat historiaa.

Minusta ehdottomuus kaikessa on pahasta. Elämä on lahja, jossa ruokailu ja ravinto on suuri nautinto, ainakin minulle. Tämän takia yritänkin noudattaa kultaista keskitietä omassa ravinnossani. Syön kaikkea, välillä niitä epäter-veellisiäkin asioita, mutta ei maailma siihen kaadu!

Omassa ruokavaliossani sesonki ja lähiruoka ovat ne tärkeimmät jutut. En osta talvella parsaa, kesäisin liha grillataan, kun se talvella haudutetaan. Kesällä erilaisia kasviksia on lautasella todella reilusti, samoin yrttejä. Viikolla syödään järkevämmin ja viikonloppuna herkutellaan!

Kuva: Jouni H

arala

Vappu Pimiä on tv-juontaja ja radiotoimittaja, joka suhtautuu intohimoisesti ruokaan. Häneltä on ilmestynyt kaksi keittokirjaa, ja Radio Novan taajuudelta voi kuulla Vapun valtakunta -ruokaohjelmaa. Pimiä kannustaa kokkaamaan vähän parempaa arkiruokaa, laadukkaista raaka-aineista ja iloisella otteella.

esimerkiksi kivunlievitykseen; kannus-tamme ja sparraamme siihen suuntaan, mitä tulevassa laissa todennäköisesti säädetään, sanoo Matti Kalervo.

Kesko edellyttää tuotantoeläinten alkutuottajilta, kuljetusyrityksiltä ja teu-rastamoilta eläinsuojelulainsäädännön noudattamista. Lisäksi yritys edellyttää, että sopimussuhteiset tuotantoeläinten alkutuottajat, kuljetusyritykset ja teu-rastamot noudattavat lihateollisuuden tuotantotapaohjelmia ja auditointime-nettelyjä.

”Kannustamme suomalaisia sikati-loja liittymään Sikavaan eli sikaloiden terveysluokitusrekisteriin ja nautatiloja Nasevaan eli nautatilojen terveyden-huollon seurantajärjestelmään. Sika-van mukaisesti tuotettu sianliha voidaan merkitä Laatuvastuu-pakkausmerkin-nällä. Suosimme valikoimapäätöksis-sämme Laatuvastuu-merkittyjä sianliha-tuotteita”, linjauksessa sanotaan.

Kalervo huomauttaa, että Atrialla tuo-tantotapaohjeistukset ovat hyviä:

– Atria on samalla asialla kuin mekin!

Linjaus ottaa kantaa myös tallenta-van videovalvonnan lisäämiseen teuras-tamoissa. Se auttaa todentamaan, että tuotantoeläinten hyvinvoinnista huo-lehditaan ja helpottaa viranomaisten valvontatyötä.

LÄHIRUOKA, LUOMU JA RIISTA OSANA ELÄINSUOJELULINJAUSTAK-ryhmälle monipuoliset lähiruoka-valikoimat ovat strateginen valinta. Se on K-ruokakauppiaiden keino tukea lähiruoan tuotantoa ja paikallisten tuottajien elinkeinoa.

– K-ruokakauppias tuntee paikalliset lihantuottajat. Koska tuotteiden jäljitet-tävyysketju on lyhyt, on tuotantoeläinten asianmukainen kohtelu alkutuotantopai-kassa helpompi varmistaa, linjauksessa sanotaan.

Luomutuotanto on valvottu järjes-telmä, joka huomioi eläinten hyvinvoin-tia koskevat vaatimukset ja eläinlaji-kohtaiset käyttäytymistarpeet. Vaikka saatavuus on rajoitettu, haluaa Kesko tarjota K-ruokakauppojen asiakkaille

hyvät luomulihavalikoimat. Tavoitteena on auttaa kuluttajia luomutuotannon periaatteiden tuntemuksessa omien tie-dotuskanavien kautta.

Osana linjaustaan Kesko myös kan-nustaa K-ruokakauppiaita ottamaan vali-koimiinsa paikallista riistalihaa.

VALIKOIMA HEIJASTELEE ELÄINTEN HYVINVOINTIAKesko on sitoutunut vastuulliseen han-kintaan ja kestäviin valikoimiin, joten tuore linjaus näkyy itsestään selvästi kauppojen hyllyillä.

– Valikoimapäätöksiä tehdessämme otamme huomioon tuotantoeläinten hyvinvoinnin. Kuten linjauksessa sano-taan, hankintapäätökset tehdään sen mukaisesti. Tämä koskee sekä kotimaista että ulkomaista hankintaketjua, Kalervo vakuuttaa.

Hankintaketjun vastuullisuuden sel-vittämiseksi tehdään paljon työtä. Kai-kessa on lopulta kyse sopimuksista ja nii-den pitävyydestä:

– Jos otetaan vaikka antibioottien

Euroopan-laajuinen ilmiö Eläinsuojelulinjausta luodessaan Kesko teki kotiläksynsä:

– Toki olemme benchmarkanneet Keski-Euroopan isojen kauppaketjujen linjaukset. Sieltä löytyvät ne keskeiset linjaukset, jotka kaikkien odotetaan tunnistavan.

Eri maissa on edetty eri tahtiin, Kalervo tietää, sillä Kesko on mukana 11 keskieurooppalaisen tukkurin AMS-hankintarenkaassa ja lisäksi Kesprolla on omat ostohankintaliittymänsä.

– Osalla toimijoista on ollut linjaukset hyvän aikaa, mutta toisaalta Kes-pron hankintayhteistyökuvioissa me olemme olleet se taho, joka on tuonut eläinsuojelulliset aspektit mukaan hankintaehtoihin. Olemme joutuneet jopa vähän heittäytymään hankalaksi, jotta saamme tietyt asiat sovittua, Kalervo kuvailee eritahtisuutta.

Kalervo huomauttaa, että eri maissa pinnalle nousevat erilaiset näkökul-mat. Esimerkiksi Ranskassa on säädetty lailla muunlaista vastuullisuutta; sikäläiseen yritysvastuulakiin kuuluu velvoite tehdä ihmisoikeussitoumus ja noudattaa sitä. Myös hävikinhallinnasta on Ranskassa säädetty asetus.

Matti Kalervo on tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan varajä-senenä hyvin perillä siitä, miten tietoisia suomalaiset ovat eläinten hyvinvoin-tiasioista verrattuna muihin eurooppalaisiin.

– Suomi ja Ruotsi ovat molemmat maailmanmittakaavassa edelläkävijöitä.

käyttö, nämä ovat sopimus- ja luotta-muskysymyksiä. Jos meillä lukee näin, luotamme, että tavarantoimittaja toimii sopimuksen mukaisesti. Teemme toki pistokokeita lääkejäämistä, mutta jokai-sen erän valvominen on käytännössä mahdotonta, Kalervo toteaa.

Kalervon mukaan sosiaalisen vas-tuun varmistaminen hankintaketjussa on kaikkein työllistävin osa. Sitä varten auditointeja on käytännössä päivittäin jonkin tavarantoimittajan luona. Riippu-mattomat kolmannet osapuolet tekevät työtä tekevät Keskolle maailmanlaajui-sesti koko ajan.

VASTUULLINEN VALIKOIMA HELPOTTAA KULUTTAJAN VALINTOJAMiten kuluttaja oppisi tekemään vas-tuullisempia valintoja? Kauppaketju voi opastaa asiassa, mutta ei opettaa.

– Ajatusmallimme on, että pidämme valikoimien vastuullisuudesta huolta niin, että asiakas voi luottavaisin mie-lin tulla K-kauppaan ja tehdä ostok-set. Pidämme esimerkiksi kalatiskillä huolta, että siellä ei ole myynnissä uhan-alaisia kaloja eikä näin ole edes tarvetta avata WWF:n kalaopasta, Kalervo kuvai-lee käytäntöä.

Vastuullisuus ja eläinten hyvinvointi ovat joillekin kuluttajille ratkaisevan tär-keitä asioita.

– Joillekin kuluttajaryhmille vas-tuullisuuskysymykset ovat erittäin tär-keitä ja ne ratkaisevat kaupan valinnan. Nykyään jokin yksittäinen tietty asia voi olla ratkaiseva tekijä ja suuri mielenkiin-non kohde, Kalervo kuvailee eriytyneitä kuluttajaryhmiä.

Niin, kuluttajaryhmiä on erilaisia. On myös niitä, joille on ihan sama. Ero näkyy tietysti myös kuluttajien maksu-valmiudessa. Kalervo mainitsee pari tuo-teryhmää, joissa näkyy panostus vastuul-liseen tuotantoon:

– Luomukananmunien myyntikäyrä on nouseva. Myös luomulihaa myytäisiin enemmän kuin sitä saadaan. Ymmärrän, että se on alkutuotannolle melkoinen panostus ja tuntemattomaan heittäyty-minen.


Kun työkalut ovat kunnossaAloitin uutena atrialaisena kesäkuussa. On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka isossa roolissa vastuullisuus on jo alkuvaiheen perehdytysohjelmassa. Vastuul-lisuus on selvästi kiinteä osa Atrian liiketoimintaa.

Se, että vastuullisuus on mukana kaikessa toiminnassa, oli minulle yllätys. Onpa kyse sitten alkutuotannosta, tehtaiden prosesseista, toiminnasta asiakkaiden ja kuluttajien kanssa tai henkilöstöstä. Työkalut avoimeen, läpinäkyvään ja vuoro-vaikutteiseen toimintaan Atria Food Servicen myyntijohtajana vaikuttavat oikein hyviltä. Vastuullisuutta on näillä keinoilla varmasti helppo toteuttaa.

Tutustuessani Atrian yritysvastuuraporttiin, kiinnitin huomiota erityisesti kah-teen seikkaan: vastuullisuuden toteuttaminen johtamisessa ja yhteistyössä asiak-kaiden kanssa.

”Työ josta saa paremman mielen” slogan näyttäisi olevan totta Atrialla. Työil-mapiiri on hyvä. Henkilöstön hyvinvointiin ja hyvään johtamiseen panostetaan. Ihmiset hymyilevät. Yhteistyö ja avoin kommunikointi luovat työympäristön, jossa tehdään hyviä asioita. Atrian tapa toimia ohjaa kaikkea tekemistä. Atrian slo-gan ”työ, josta saa paremman mielen” näyttäisi olevan totta. Työilmapiiri on hyvä. Porukka tekee innolla töitä laadukkaiden brändien parissa ja haluaa menestyä. Tällaisessa joukkueessa on ilo olla mukana!

Asiakkaiden asioista ollaan aidosti kiinnostuneita. Asiakkaiden tarpeita ja odo-tuksia kartoitetaan laaja-alaisesti. Hyvä yhteistyö ja ymmärrys asiakkaan liiketoi-minnasta ovat tärkeässä roolissa. Vastuullisuus on läsnä joka päivä arjen työssä asiakkaiden kanssa. Kumppanuus on pitkäjänteistä työtä, jossa opitaan toimi-maan yhdessä. Atria on vastuullinen kumppani.

Ennen nyt alkanutta Atria-uraani toimin pitkään Restelissä ketjujohtajana. Viimeksi vastuualueenani oli tapahtuma- ja ruokaravintolat, ennen sitä vastasin Shell HelmiSimpukka -liikenneasemien toiminnasta. Entisenä ravintolaihmisenä tiedän, että ravintola-alalla vastuullisuus on kasvava trendi. Siitä on kyettävä ker-tomaan asiakkaille ja sillä erottaudutaan kilpailijoista niin asiakkaiden, kuin hen-kilöstönkin suuntaan.

Rakennetaan yhdessä vastuullista kumppanuutta ja luodaan toimivia ratkaisuja. Odotan, että pääsen tutustumaan odotuksiinne meitä kohtaan.

Oikein hyvää ja vastuullista syksyä kaikille!

K O L U M N I Kim Westerling

Kuva: Eero K

okko

Kirjoittaja on Atria Food Servicen myyntijohtaja.

O suuskauppa Suur-Savo on Etelä-Sa-vossa iso kaupan ja ravintola-alan toimija, jolla on mahdollisuus

toimia suunnannäyttäjänä vastuulli-suudessa. Toimialajohtaja Kai Nurmi kuvailee maakunnallisen toimijan peri-aatteita:

– Meillä on tarkoitus tarjota ravinto-loissa koko ajan terveellisempää ruokaa, kiinnittää huomiota raaka-aineisiin ja niiden alkuperään. Osuuskaupalla on isona arvona vastuullisuus, ja se ulottuu myös ostoihin.

Hankinnoissa korostuvat kotimaiset raaka-aineet, esimerkiksi liha on lähes täysin kotimaista. Mutta täytyy katsoa vielä lähemmäs.

– Meille on tärkeää, että saamme raa-ka-aineita lähialueelta. Erityisesti kalaa ostetaan omalta alueelta. Olemme jär-vi-Suomessa, sitä ei kannata Helsingin

kautta kierrättää, ja muikku on Savossa iso oma tuote, Nurmi kertoo.

Nurmen mukaan on mukava tehdä yhteistyötä Atrian kanssa, kun markki-noille alkaa tulla tilamerkittyjä tuotteita.

– Alueella on muutamia Atrian tiloja. On iso pointti, että voimme tarjota ete-läsavolaisilla tiloilla tuotettua lihaa.

ANTIBIOOTTIVAPAUS RUOKALISTALLE?Antibioottivapaa liha on yksi palikka vastuullisen tarjooman kehittämisessä. Pienistä puroista kasvaa virta.

– Uskon, että kuluttajien tietoisuus antibioottivapaudesta kasvaa koko ajan. Se tulee päivittäistavarakauppave-toisesti: kun kaupan valikoima laaje-nee, kuluttajat alkavat ravintolassakin kysellä asioita, Nurmi sanoo.

Suur-Savon ravintoloissa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä anti-

bioottivapautta nostetaan enemmän esille syksyn aikana. Toistaiseksi sanaa ei löydy ruokalistoista, mutta tarjoilijat kertovat asiakkaille eri vaihtoehdoista.

– Uskon, että se saattaa olla se asia, joka kallistaa valinnan meidän suun-taan, Nurmi aprikoi.

LISÄÄ KANAAJo kesän grillikampanjassa korostui gril-liruoan monipuolisuus: se on muutakin kuin pihviä, ja siipikarja tuli vahvasti mukaan. Nurmi kertoo, että kanan käy-tön kasvu ei ole näkynyt ennen korjaus-liikettä listoilla.

– Kanaa syödään tutkimustenkin mukaan yhä enemmän, mutta kun kat-soimme ruokalistoja, kanaruoat oli-vat aliedustettuina. Korjaamme ruoka-listoja ja tuomme lisää kanaa listoille. Tässä yhteydessä voi nousta merkintä

Teksti: Mariaana Nelimarkka

Kuva: Paula Myöhänen

PUHTAAN, ANTIBIOOTTIVAPAAN LIHAN KYSYNTÄ KASVAA SAVOSSAKaupat toimivat veturina antibioottivapaan lihan kysynnän kasvattamisessa, arvioi toimiala-johtaja Kai Nurmi Osuuskauppa Suur-Savo Mikkelistä. Ensimmäisenä antibioottivapaus näkyy kanassa.

.

OSUUSKAUPPA SUUR-SAVO• Alueellinen toimija, joka inves-

toi Etelä-Savossa uusiin toimi-paikkoihin ja vanhojen paran-tamiseen 25 miljoonaa euroa vuonna 2018

• 1 200 työntekijää• Yli 70 000 asiakasomistajaa;

S-ryhmän jäsenpeitto toimi-alueella 83 %

• Liikevaihto v. 2017 yli 350 mil-joonaa euroa

• Toimialueena päivittäistavara-kauppa, ravintolakauppa, mat-kailukauppa, autokauppa ja käyttötavarakauppa:

• Ravintolakaupungit Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki

• ABC-liikenneasemat Juva, Kuortti, Mikkeli Pitkäjärvi ja Tuukkala sekä Pieksämäki

• Sokos Mikkeli ja Savonlinna

UUTTA: • Pieksämäelle marraskuussa

avautuva Prisma on Suur-Sa-von historian toiseksi suurin investointi

• Etelä-Savon työterveys ja Lää-käriasema IkiOma kuuluvat Osuuskauppa Suur-Savon kon-serniin

ERIKOISTA: • Ainoa osuuskauppa, jolla

on oma leipomo

antibioottivapaudesta, kanassa se on helpommin nähtävissä kuin muissa raa-ka-aineissa, Nurmi toteaa.

Valtakunnallisilla kampanjoilla on tiettyjä etuja:

– Kyllä isojen kampanjoiden avulla saavutetaan asiakkaiden tietoisuus aiheesta, ja uskon että sitä kautta kysyntä merkittävästi nousee ja men-nään oikeaan suuntaan. Se pakottaa muutkin toimijat lähtemään tähän suun-taan, vähentämään kyseisiä aineosia, Nurmi povaa.

Vastuullisuudesta on kyettävä kertomaan asiak-kaille ja sillä erottaudutaan kilpailijoista niin asiakkaiden, kuin henkilöstönkin suuntaan.


B jörkbackin tilan punaisen tuvan ja tuotantorakennusten vieressä huo-juu tuulessa koivikko, josta tila on

alun perin saanut nimensä. Tilan porsai-den ruoka kasvaa talon ympäri levittäy-tyvillä pelloilla.

Tilan isäntä Tomas Långgård tulee vastaan pihalla ja vie ensimmäiseksi tupaan kahville. Tuvassa ovat myös talon kaksi vanhinta poikaa, Jens ja Andreas.

JO VIIDES SUKUPOLVI MUKANA TILANHOIDOSSAVuoteen 1997 asti tila sai elantonsa lyp-sykarjasta ja viljelystä. Siitä lähtien

tilalla on keskitytty lihasikojen kasvat-tamiseen. Sikatila rakennettiin Tomak-sen isoäidin vanhan kotitalon paikalle muutaman kilometrin päähän vanhasta tilasta, jossa hänen vanhempansa edel-leen asuvat.

– Ensin rakennettiin sikala ja muut tuotantorakennukset ja sitten vasta talo, Tomas muistelee vanhaa valokuva-albu-mia selatessaan.

Sukupolvenvaihdos Björkbackin tilalla suoritettiin vuonna 2001. Siitä lähtien Tomas on hoitanut tilaa sen neljäntenä isäntänä. Viime vuonna aloitettiin seu-raava sukupolvenvaihdos, kun Jens ja

Hoitajan ja eläimen vuorovaikutus on tärkeää eläinten hyvinvoinnin kannalta. Vaikka porsaat viettä-vät tilalla vain kolmisen kuukautta, ne oppivat tuntemaan isäntänsä ja isäntä ne.

Björkbackin tilan nykyinen isäntä Tomas Långgård (keskellä) sekä tilan tulevat jatkajat Jens (vasemmalla) ja Andreas hoitavat tällä hetkellä tilaa yhdessä.

Teksti: Johanna Haveri

Kuvat: Tuukka Kiviranta

HYVÄSSÄ HOIDOSSASäännöllinen ruokinta, hallitut olosuhteet ja hyvä huolenpitopito. Niistä on maalahtelaisen Björkbackan tilan porsaiden hyvinvointi tehty.

>


Andreas hankkivat äitinsä osuuden maa-talousyhtymästä. Pojista Jens on suorit-tanut agrologin opinnot ja Andreas on rakennusalalla. Molempien taidoille on tilalla kysyntää.

TERVEITÄ PORSAITA OMASTA EMAKKOSIKALASTABjörkbackin sikalaan porsaat tulevat 10-viikkoisina ja ne kasvavat tilalla noin kolme kuukautta ennen kuin jatkavat tuotantoketjussa eteenpäin. Viime vuo-sina kaikki sikalan porsaat ovat tul-leet Westfarmin emakkosikalasta, jossa Tomas on osakkaana kolmen muun tuot-tajan kanssa.

– Kasvatettavien porsaiden laatu on parantunut, kun ryhdyimme hankki-maan porsaat Westfarmilta. Ne ovat ter-veempiä ja tiedämme tarkkaan, millai-nen tausta niillä on, Tomas toteaa.

On tärkeää, että tilalle saapuvat pikku-porsaat ovat terveitä ja ettei tilalle tule muutakaan kautta tartuntatauteja. Sil-loin eläimiä ei tarvitse lääkitä ja kulutta-jat saavat puhdasta, antibioottivapaata lihaa. Eläinlääkäri käy tilalla joka toinen kuukausi tarkistamassa eläinten terve-ystilanteen. Muuna aikana tarvittavista hoitotoimenpiteistä vastaa Tomas.

Sikalaan mennessämme porsaat val-pastuvat heti oven avautuessa. Isän-

täänsä tottuneet eläimet ovat lähinnä uteliaita, kun Tomas kulkee käytävällä karsinoiden välissä. Me vieraat sen sijaan aiheutamme ensin haukahtelevan joukkopaon, mutta pian kosteat töpse-likärsät jo tökkivät innokkaasti lähelle tulevia vierailijoita.

– Siat ovat luonnostaan hyvin uteliaita ja valppaita. Niillä on myös vahva lau-man sisäinen hierarkia, Tomas kertoo porsaita rapsuttaessaan.

HYVINVOINNIN ABCTärkeimmiksi hyvinvointia edistäviksi tekijöiksi Tomas nostaa sikojen olosuh-teet, ruokinnan ja hoidon. Sikalassa pitää olla sialle sopiva lämpötila ja riittävä ilmastointi, mutta ei vetoa. Haastavim-mat tilanteet tulevat kesällä pitkien hel-lejaksojen aikana.

Ruoan sekoitus ja jakelu tapahtuu auto-maattisesti neljä kertaa vuorokaudessa. Nestettä siat saavat sekä ruoasta että kar-sinoiden juottopisteistä. Tomas seuraa porsaiden ruokailun sujumista päivittäin vähintään kahden ruokailun aikana. Kun ruokinta-automaatti käynnistyy, possut ryntäävät joukolla ruokakaukalolle. Syö-mättömyys tai muu poikkeava käytös voi kertoa possun sairastumisesta.

Hyvään hoitoon kuuluu hoitajan vuo-rovaikutus eläinten kanssa ja niiden ter-

veyden seuraaminen. Vaikka eläimet ovat tilalla vain muutaman kuukauden, hoitaja oppii sinä aikana tuntemaan hoi-dokkinsa ja niiden tavat.

Karsinassa on kerralla vain 12 sikaa, joten niillä on riittävästi tilaa liikkua ja mahdollisuus myös levätä. Karsinoi-den tilavuus ehkäisee stressiä, eivätkä eläimet esimerkiksi pureskele toistensa saparoita, vaan tulevat hyvin toimeen keskenään.

– Erittäin tärkeää on myös tuottajan hyvinvoinnista huolehtiminen. Jos eläin-ten hoitaja voi huonosti, silloin alkaa myös eläinten hoito kärsiä, Tomas toteaa.

Ennen kokopäiväisännäksi ryhty-mistään Tomas toimi Maalahden maa-taloussihteerinä. Siinä työssä sekä luottamustoimessaan alueellisen tuotta-janyhdistyksen puheenjohtajana hän on nähnyt, millaiseen ahdinkoon maatalo-ustuottajat voivat ajautua tilojen kannat-tavuuden hiipuessa.

Poistuessamme sikalasta karsinoiden asukit jäävät vähäksi aikaa katsomaan nappisilmillään meidän peräämme. Sit-ten ne hajaantuvat kukin omalle tahol-leen lepäämään ja odottamaan ruokinta- automaatin seuraavaa lupaavaa suhah-dusta.

KESTÄVÄSTI KIINNI HUOMISESSA Huomisen toiminnan varmentaminen ja siihen sitoutuminen on jatkuvan pohdinnan paikka niin isoissa kuin pienissäkin ruoka-alan yrityksissä. Atria on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä omassa toiminnassaan koko ruokaketjun matkalla pellolta pöytään.

Erittäin tärkeää on myös tuottajan hyvinvoinnista huolehtiminen. Jos eläinten hoitaja voi huonosti, silloin alkaa myös eläinten hoito kärsiä.

ANTIBIOOTTIVAPAA TUOTANTOKETJUAtrialainen broileriketju on jo täysin antibioottivapaa, sikaketjukin suurelta osin. Atrian antibioottivapauden perus-tana on eläinten hyvä hoito, ruokinta, pitkäjänteinen terveydenhoito sekä tila-jäljitettävyys. Antibioottivapaa, kotimai-nen, jäljitettävä liha on turvallinen vaih-toehto.

SOIJAN VÄHENTÄMINEN ELÄINREHUISSAAtria vähentää soijan käyttöä nauta-, sika- ja broileriketjussaan. A-Rehu käyt-tää aina ProTerra- tai RTRS-sertifioitua tai vastaavat kriteerit täyttävää vastuul-lisesti tuotettua soijaa. Syksystä 2016 lähtien A-Rehu on lisännyt broilerire-huihin kotimaista rehuhernettä, jolla voidaan korvata tuontisoijaa ja vehnää.

Sikatiloilla soijarehua voidaan korvata kotimaisella härkäpavulla.

JODIOIDUN SUOLAN KÄYTTÖAtria vaihtaa tuotteissaan käytetyn suo-lan jodioituun vaihtoehtoon Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus-ten mukaisesti.

LISÄÄ SYDÄNMERKKITUOTTEITA SUURKEITTIÖVALIKOIMAANAtria Food Service sitoutuu lisäämään sydänmerkkituotteitaan 50 prosentilla. Vuonna 2017 Atrian kuluttaja- ja suur-keittiövalikoimissa oli yhteensä 120 sydänmerkkituotetta ja tehtyjen raa-ka-ainevalintojen ansiosta määrä on kasvanut suunnitellusti vuoden 2018 aikana.

INVESTOINTI AURINKOSÄHKÖPUISTOONAtria on rakentanut Suomen suurim-man teollisen mittakaavan aurinko-sähköpuiston. Paikallisesti tuotetulla päästöttömällä sähköllä korvataan noin viisi prosenttia tehtaan tarvitsemasta sähköstä. Samalla vähennetään koko-naispäästöjä ja parannetaan tehtaan energiatehokkuutta, omavaraisuutta ja riippumattomuutta.

Atria toimii edelläkävijänä aurinko-sähkön teollisessa käyttöönotossa. Vähä-päästöisesti tuotettu kotimainen ruoka on osa Atrian ympäristövastuullisuutta, joka kattaa koko ruokaketjun.

Lähde: sitoumus2050.fi

Julkisia sitoumuksia, vapaaehtoisestiAtria on mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa ja kansal-lisessa Sitoumus 2050 -hankkeessa. Hanke pyrkii lisäämään kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata YK:n kestävän kehityksen loppuasiakirjassa annettuun sitoumus- ja toimeenpa-nohaasteeseen.

Toimenpidesitoumukset – kuten Atrian yllä esitetyt viisi sitoumusta – ovat keskeinen keino yhteiskuntasi-toumuksessa määriteltyjen kahdeksan

tavoitteen toteutukseen. Toimenpi-desitoumukset ovat vapaaehtoisia julkisia lupauksia kestävää kehitystä edistävien toimien toteutuksesta. Sitoumuksen voi antaa mikä tahansa toimija, yrityksestä julkishallintoon ja järjestöstä yksittäiseen henkilöön.

Tavoitteet ovat:• Yhdenvertaiset mahdollisuudet

hyvinvointiin,• Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta,• Työtä kestävästi,

• Kestävät yhdyskunnat ja paikallis-yhteisöt,

• Hiilineutraali yhteiskunta,• Resurssiviisas talous,• Luonnon kantokykyä kunnioittavat

elämäntavat,• Luontoa kunnioittava päätöksen-

teko.

Lähteet: sitoumus2050.fi, valtioneuvosto.fi


V egyu on tarkoitettu kasvissyöjille, lihansyöjille ja kaikille siltä väliltä. Vegyu on 100-prosenttisesti lihatto-

mien ja maistuvien ruokien tuoteperhe. Ne maistuvat kaikille, jotka kaipaavat ruokavalioonsa enemmän kasviksia. Eri-laisia ruokavalioita on nykyään pilvin pimein, ja ihmiset stressaantuvat yrit-täessään valita sen oikean dieetin tai yrit-täessään pysyä siinä. Joustetaan eli flek-sataan yhdessä ja hyvällä mielellä.

Fleksaajat pyrkivät vähentämään lihan syöntiä, mutta ovat varsin jousta-via asian suhteen.

– Fleksaaja määrittelee itsensä kaik-kiruokaisena sekasyöjänä, joka vähen-tää vapaaehtoisesti lihan syöntiä ja lisää kasviksia. Osa fleksaa punaisesta lihasta siipikarjan lihaan. Teetimme keväällä TNS Kantarilla tutkimuksen väestön suhtautumisesta lihaan ja fleksaami-

seen. Fleksaajia on yhteensä jo 1,6 mil-joonaa. Fleksaajista reilu puoli miljoo-naa käyttää lihaa korvaavia proteiineja, Atrian tutkimuspäällikkö Jukka Saaren- pää kertoo.

Tulosten mukaan 68 prosenttia suo-malaisista syö joskus kasvisruokaa, mut-tei pyri vähentämään lihan syöntiä. 30 prosenttia pyrkii, eli fleksaa. Kuluttajilla on monta motiivia fleksata, ja nykyi-set ruokatrendit tukevat ilmiön kasvua. Motiiveja ovat terveellisyys, mielihyvä, nautinto ja sosiaaliset tilanteet. Samoin eettisyys, kokeilunhalu ja monipuolisuus korostuvat.

– Valikoima monipuolistuu, ja kasvis-tuotteet saavat lisää hyllytilaa ja näky-vyyttä. Samalla kuluttajien odotukset tarkentuvat ja kehittyvät, koska samalla tavalla ajattelevia kuluttajia tulee lisää, Saarenpää arvioi. >

21% 21% 58%

Tilastolähde: TNS Kantar, Väestön suhtautuminen lihaan ja fleksaamiseen, kyselytutkimukseen vastaajia 2029 kpl, 3/2017

43 %suomalaisista katsoo, että liha kuuluu kaikkiin aterioihin.

3 %suomalaisista on puhtaita kasvissyöjiä.

3,7miljoonaa suomalaistasyö joskus kasvisruoka- aterian, mutta ei pyri vähentämään lihan syöntiä.

1,6miljoonaa suomalaistafleksaa eli pyrkii vähen-tämään lihan syöntiä.

Atria lanseeraa Suomen ensimmäisen fleksaajille kohdennetun tuotesarjan kattamaan laajamittaisesti valmisruokia, leikkeleitä ja ruoanlaittoa. Uusi Vegyu lupaa kasvavalle

asiakasryhmälle hyvää oloa ja makua, sataprosenttisen lihattomasti.

Teksti: Miika Kaukinen

Kuvat: Atria

100-prosenttisen maukas ja lihaton tuotesarja fleksaajille

VEGYU TULEE!

suomalaisista on viime aikoina vähentänyt lihan tai kalan syöntiä

suomalaisista on harkin-nut vähentävänsä lihan tai kalan syöntiä

suomalaisista ei ole harkinnut vähentävänsä lihan tai kalan syöntiä

Vegyu kasvispadat vievät herkuttelijan Marokkoon, Intiaan ja Ita-liaan, mutta ei kasvisten makua mausteilla peitetä. Täysin uudenlai-nen ja valmis pataruoka soveltuu rentoon arkiruokailuun tai lihan seu-ralaiseksi. Maukas pata valmistuu hetkessä, ainoastaan lisuke pitää keittää. Suljettavan kannen vuoksi kaikkea ei tarvitse syödä kerralla.


MAISTIAISIA VEGYUSTA

Vegyu Rouheinen kaurapuuro ja Rouheinen ruis-spelttipuuro sopivat moneen ruokahetkeen: aamiaiselle, lounaaksi tai vaikkapa iltapalaksi. Laadukkaat puurot on tehty luonnollisista koti-maisista raaka-aineista. Täyteläisen maun antaa Juustoportin kaurajuoma, joten puurot sopivat vegaaniseen ja maidottomaan ruokavalioon.

Kaurajuureskroketeissa porkkana, lanttu ja pal-sternakka kauraleseisiin yhdistettynä takaavat herkullisen maun. Kroketit voi tarjoilla ateriakom-ponenttina erilaisten kasvisvaihtoehtojen kera tai niitä voi käyttää vaikkapa kasvisvartaissa. Kroketit ovat kuumentamista vaille käyttövalmiit.

Monipuolisuutta rakentamassa

Vegyu sopii hyvin Atria Suomen tuotetarjontaan. Meillä on ollut tähänkin saakka tarjolla kasvis-tuotteita, muun muassa Suomen suurin kasvis-tuote pinaattiohukainen. Vegyu tulee olemaan oma brändinsä, jotta se on helppo löytää ja tunnis-taa, mutta Atria-brändin-kin alla on edelleen kas-vistuotteita.

Uuden tuotesarjan tuo-minen markkinoille on

ollut mielenkiintoinen ja melko pitkäkin projekti. Olemme kehittäneet yhtä aikaa sekä brändiä että tuotteistoa, joiden molempien tulee vastata kasva-vaan kysyntään helpoista, maittavista ja täyttävi-stä tuotteista. Lisäksi niiden tulee olla uskottavia ja kiinnostavia kohderyhmälle. Olemme tehneet työtä yhteistyössä konsernin sisällä Ruotsin kanssa. Ruotsi on jo pidemmällä tässä trendissä – se on tarjonnut meille näkymää myös Suomen mahdollisesta suun-nasta.

Olemme kehittäneet tuotteita sekä vähittäiskaup-paan suoraan kuluttajille että Food Service -markki-naan, jossa on myös kasvava tarve vaihtoehtoisille proteiinin lähteille muun muassa lounasruokailussa. Tämä on tuonut oman haasteensa ja mielenkiintonsa myös tähän projektiin. Kuluttajakohderyhmässä pai-nottuvat jonkin verran nuoremmat henkilöt, ja naiset.

Ihmisten asenne ruokaan on muuttunut. Kyse on enemmän pidemmän ajan suuntauksesta kuin vain nopeasta ilmiöstä. Kuluttaja hakee enenevässä mää-rin vaihtoehtoja ja monipuolisuutta syömiseensä. Tässä Atria haluaa olla mukana – rakentamassa tule-vaisuuden ratkaisuja ruokalautaselle.

Salla Eklund BrändijohtajaAtria Suomi

Lue Sallan koko kirjoitus Atria-blogista: atria.fi/blogi

VÄHITTÄISKAUPOILLE

Vegyu Eggie on lihaton nakki. Mausta on tullut erinomai-set arvosanat. Eggietä voi käyttää kuin perinteistä nakkia. Proteiinilähteenä on kotimainen vapaan kanan kanan-munavalkuainen. Eggie on soijaton, maidoton ja lihaton. Chutney ja savustus tuovat makua ja kauniin värin. Eggien saa myös maukkaana chili-sulatejuustoversiona, jossa on kotimaista sulatejuustoa mutta rasvaa vain 13 prosenttia.

Ammattikeittiöille suunnatut Eggie-sarjan tuotteet ovat kananmunaproteiinista valmistettuja uudentyyppisiä, mutta tutun oloisia ruokavalmisteita. Eggiet ovat nopeasti valmistettavia, rakenteeltaan, maultaan ja tuoksultaan miellyttäviä, kypsiä tuotteita. Tuotteet ovat soijattomia, lihattomia ja maidottomia, ja ne valmistetaan Suomessa. Eggiet sopivat monenlaiseen ruoanlaittoon. Käytä tuot-teita kiusauksiin, keittoihin tai esimerkiksi kastikkeisiin. Tai tortilloihin, kuten kuvassa!

AMMATTIKEITTIÖILLE

Papuohramixilla tuot väriä ja vaihtelevuutta salaat-tipöytään. Se sopii myös kuumennettavaksi esimer-kiksi erilaisiin patoihin, hampurilaisiin tai sellai-senaan annoksen lisukkeeksi. Helposti yrteillä tai salaatilla tuunattava papuohramix sopii myös tacojen tai wrappien täytteeksi.

Chili-juusto Vegyu -leikkele tuo makua ja ruokaisuutta voileivälle ilman lihaa. Proteii-nilähteenä on koti-mainen vapaan kanan kananmunavalkuai-nen. Maku ja rakenne ovat erittäin lähellä perinteistä leikkele-makkaraa. Chili tuo särmää ja juusto mehu-kuutta.


1. Jätteen kierrättäminen on tietysti perusjuttu. Iso asia ympäristön kan-nalta on myös hävikkiruoan alennuk-set. 60 prosentin alennus muuten hävikkiin menevästä ruoasta on vähen-tänyt meillä pois heitettävän ruoan määrää huomattavasti. Se, mikä jää jäljelle, lähtee meiltä ruoka-apuun Kiimingin seurakunnan kautta. Meille ympäristövastuu on paljon pieniä tekoja. Sekin on ympäristövastuuta, että S-ryhmän lihan myynnistä 97 pro-senttia on kotimaista. Muovin käyttöä on vähennetty niin, että pienet muovi-pussit on otettu kassoilta pois. Asiakas saa sellaisen kyllä pyytämällä.

2. Kuljen pyörällä töissä kesät talvet ja lisäksi kotona kierrätetään. Myös kotona olemme kiinnittäneet huomiota muovin määrään. Etenkin vaimo muis-tuttaa kauppaan lähtiessä, että ote-taanko ekokassi mukaan.

S-market Kiiminki kuuluu Arinaan, pohjoissuoma-

laiseen kuluttajaosuuskuntaan, jonka tarkoitus on

tuottaa palveluja ja hyötyjä kotitalouksille. Arina

palkitsi S-market Kiimingin vuoden 2017 työryh-

mänä, samalla Ari Pyky valittiin vuoden esimie-

heksi. S-market Kiiminki panostaa laajaan tuore-

tuotevalikoimaan ja paikallisuuteen.

1. Ravintolapalveluidemme vastuullista toimintaa ohjaa Joutsenmerkin laatuk-riteerit ja -mittarit. Tavoitteemme on, että kaikki seitsemän ravintolaamme olisivat lähivuosina Joutsenmerkit-tyjä. Kaikissa ravintoloissa on käytössä ympäristömerkityt kemialliset tuot-teet. Kertakäyttöastiat ovat biohajoavia ja niiden käyttöä pyritään vähentämään mm. Xamkin Keep Cup -alennuksin. Ruokahävikkiä pyrimme vähentämään järjestämällä teemaviikkoja, paran-tamalla lajittelua ja tarjoamalla täh-deruokaa edullisin hinnoin. Xamkin ravintolapalveluiden hankinnoissa painotamme kestävää kehitystä kil-pailutuskriteerinä. Lisäksi käytämme runsaasti luomua, vastuullisia kaloja ja pääraaka-aineiden alkuperä tulee tuntea. Kotimaisuus, lähellä tuotettu ja tuotteiden jäljitettävyys ovat tärkeitä valintakriteereitä. Kestävää toimintaa edellytetään myös tavarantoimittajilta.

2. Jätteiden lajittelussa olen siirtynyt kierrättämään muovin erikseen osana taloyhtiöni jätteiden lajittelua. Pyrin valitsemaan kotimaisen vaihtoehdon käydessäni ruokaostoksilla ja nouda-tan satokausiajattelua myös kotikok-kauksessa. Olen myös kiinnostunut kierrätysmateriaaleista tehdyistä käyt-tötavaroista.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, eli

Xamkin ravintolapalveluihin kuuluu seitsemän

ravintolaa Mikkelissä, Kotkassa ja Kouvolassa.

Kaikki ravintolat tarjoavat Xamkin opiskelijoille,

henkilökunnalle sekä muille asiakkaille lounas- ja

kahvilapalveluita, sekä tilaustarjoiluita ja palve-

luja. Ravintoloiden ruokalistoilla suositaan lähi-

alueen raaka-aineita ja luomutuotteita.

KAUPPIAS ARI PYKY S-MARKET KIIMINKI KIIMINKI

MINNA-MARI MENTULA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU – XAMK MIKKELI

SELFIESSÄ

Palstalla ruoka-alan ammattilaiset kertovat, mikä tällä hetkellä ilahduttaa työssä tai arjessa.

1. Hoidamme vastuullisuusasioita pit-käjänteisesti. Katollemme on asen-nettu 2 648 aurinkokennoa tuottamaan energiaa. Kierrätämme mahdollisim-man paljon kauppatoiminnan sivussa syntyviä jakeita; pahvit, biojätteet, lasi, metalli, muovi ja lähtevät kaikki kier-toon. Pyrimme myymään vastuullisesti kasvatettuja tuotteita, kuten kalaosas-ton tuotteet. Hävikkimme on suhteessa liikevaihtoon yksi alan pienempiä. Ammattitaitoinen henkilökuntamme osaa hallita kaupan tilauksia niin, että tuotteiden hävikkiä syntyy todella vähän.

2. Kotona kierrätän biojätteet, lasit, muo-vit ja sekajätteen. Myös lehdet lähtevät kiertoon. Vapaa-ajalla pyrin käyttä-mään tuotteita, joita ei ole ylipakattu. Olutta ostan aina pienissä pakkauk-sissa, jotta ei syntyisi ylimääräistä pah-vijätettä.

K-Citymarket Kupittaa panostaa erityisesti moni-

puoliseen valikoimaan ja lähituotteisiin. Asiakkaan

ongelmat pyritään aina ratkaisemaan ja luomaan

kauppaan hyvä fiilis. Hannu Aaltosen luotsaama

kauppa valittiin Suomen parhaaksi K-Citymarke-

tiksi vuonna 2015.

1. Tarjoamme asiakkaille itsepalveluun erilaisia pakkausvaihtoehtoja. Kesätyö-vaatteet ovat reilun kaupan tuotteita ja niissä on huomioitu eettiset ja luon-toa säästävät ominaisuudet. Logistii-kan puolella noudatamme K-ryhmän ohjeistuksia, jotta muun muassa tava-rantoimitukset ja tuotteiden palautta-minen takaisin kiertoon on mahdolli-simman ympäristöystävällistä.

2. Kotioloissa olemme lajitelleet jo pit-kään. Viime aikoina ostoksilla käydessä muovikassi on vaihdettu uusiokassiin, mistä on kiittäminen vaimoani.

K-market Taateli palvelee asiakkaitaan Tarvas-

joella Varsinais-Suomessa. Kauppa tarjoaa hyvän

perusvalikoiman lisäksi erityisesti paikallisten

tuottajien lähiruokaa. Kyläkaupassa kuunnellaan

tarkalla korvalla asiakkaita ja panostetaan hyvään

palveluun.

KAUPPIAS HANNU AALTONEN K-CITYMARKET KUPITTAA TURKU

KAUPPIAS JUKKA JUHAJOKI K-MARKET TAATELI TARVASJOKI

PIENIÄ ISOJA TEKOJAKaupoissa ja ravintolois-sa tehdään paljon työtä jo etukäteen vastuullisempien valintojen edesauttami-seksi, jotta kuluttajan olisi helpompi toimia. Pienistä teoista syntyy merkittäviä virtoja, joita voidaan avittaa vielä teknologisilla rat-kaisuilla. Paljon on kiinni asenteista ja päätöksistä, joilla kestäviä valintoja tehdään. Miten kaupoissa ja ravintolassa edistetään ympäristövastuuta?

Teksti: Toimitus

Tätä kysyimme:

1. Miten teidän yritykses-sänne edistetään ympäris-tövastuuta? Mainitse 1–2 arjen vastuullisuustekoa.

2. Miten kotioloissa vaikutat ympäristöjalanjälkeesi? Mitkä ovat parhaimmat talviset ruokamuistosi?

OTIN SELFIEN!


1. Sekoita pateeta varten naudan jauhe-lihaan suola, pippuri ja kerma ohu-ena nauhana koko ajan sekoittaen. Laita massa jääkaappiin odotta-maan.

2. Keitä kuorittuja porkkanoita ja sipu-leita lihaliemessä, kunnes ovat juuri ja juuri kypsiä. Jäähdytä ja siivilöi liemi tarjoilua varten. Leikkaa pos-sunfile pitkiksi suikaleiksi.

3. Levitä patee-massa kelmulle ja lado vuorotellen possua, ja juureksia mas-san sisään. Kääri massa ja täytteet tiukaksi rullaksi kelmun avulla. Rul-laa aluksi 5 kierrosta kelmua massan ympärille. Poista sitten ilmakuplat pistelemällä reikiä kelmuun ja rullaa vielä 5 lisäkerrosta kelmua.

4. Sido rulla molemmista päistään tiu-kaksi ja tiiviksi. Kypsennä pateeta vesihauteessa 65,5 asteessa 2,5 tun-nin ajan. Nosta pois ja anna vetäytyä huoneenlämmössä puoli tuntia. Jääh-dytä patee jäähauteessa tai jäähdy-tyskaapissa vähintään tunnin ajan ennen leikkaamista.

PERUSPALAT

Leivinuunin jälkilämmössä hiljalleen yön yli haudutettu liharuoka tunnettiin Karjalassa nimellä pätsipaisti tai ruuk-kupaisti. Evakkojen mukana Itä-Suomen rikas ruokakulttuuri levisi läpi Suomen ja moni herkku vakiintui perheiden ruo-kapöytiin. Mutkaton ja helposti muun-neltava pätsipaisti miellytti emäntiä. Jouni Toivanenkin muistelee saaneensa uunin jälkilämmössä haudutettua juu-res-lihapaistosta molempien mummo-jensa luona perunamuhennoksen kera.

– Karjalanpaisti tarjoiltiin tavallisesti perunamuusin kera ja se oli suolaista ja hyvää.

Karjalanpaistin ulkonäkö ei nykyih-misessä herätä suurta intohimoa mutta sen perusturvallisuutta edustava lihaisa makumaailma voi heruttaa ruokaili-jalta muutaman onnen kyyneleen. Kar-jalanpaistin syöminen vaatiikin tiettyä juhlallista hartautta, sillä hotkimalla sen herkkä makumaailma ei avaudu. Ei

Kun vuonna 2017 äänestettiin Suomen kansallisruuasta, yli 60-vuotiaiden joukossa karjalanpaisti oli suurin suosikki. Voittopotin keräsi kuitenkin ruisleipä, jonka myös nuorempi sukupolvi tunnusti herkukseen. Häviöstään huolimatta karjalanpaistia pidetään yhtenä vahvimmin suomalaisuutta edustavimpana ruokana.

Jouni Toivanen on keittiömestari, jota ajaa eteenpäin halu luoda uusia innovaatioita ja yhdistää moderneja valmistusmenetelmiä klassiseen gastronomiaan. Ruoan visuaali-suus on hänelle melkein yhtä tärkeää kuin maku. Palkittu Toivanen on saavuttanut urallaan muun muassa Michelin-tähden Luomo-ravintolansa kanssa.

Peru

spal

at –

sarj

assa

tehd

ään

huip

puru

okaa

per

uska

upan

liha

tisk

in a

ntim

ista

LEMPEÄÄ LIHAISUUTTA

ihme, että ruokaa tehtiin usein erilaisiin juhliin, jolloin lihan osuutta suhteessa juureksiin lisättiin. Lihakombinaatiota vaihdeltiin sesongin ja saatavuuden mukaan ja toisinaan mukaan lisättiin sisäelimiäkin, kuten munuaisia.

Jouni Toivanen lähestyy juurevaa perinneruokaa lähiruokakaupan valikoi-man kautta. Raavas liha luineen vaihtuu mutkattomasti jauhelihaan ja possusta hyödynnetään murea sisäfile. Leivinuu-nin puute korvataan sirkulaattorissa kypsentämällä, jolloin tiiviisti pakattu liha ja juurekset maustuvat lempeästi omassa mehussaan. Kypsentämättö-mistä porkkanoista tehty porkkana-air antaa särmää ja tuo WAU-efektiä pre-sentaatioon.

–Erilaisesta ulkonäöstään ja raken-teestaan huolimatta reseptini makumaa-ilma vastaa hyvin alkuperäistä karjalan-paistia, Toivanen kertoo.

Ei muuta kuin: ”Käykäähän pöytään!!”

Patee-massa• 1 kg naudanjauheliha• 3 dl kuohukerma• 18 g suola• mustapippuria myllystä• 200 g porsaan sisäfilettä• suolaa ja mustapippuria myl-

lystä

Porkkana ja sipuli

• ½ l vahvaa lihalientä• 2–3 kpl porkkana• 3–4 kpl salottisipuli• 5 kpl maustepippuri• 1 kpl laakerinlehti

Tarjoa patee kuuman lihaliemen ja vaahdotetun porkkanamehun kera.

Porkkana-air

• 10 kpl porkkanoita• suolaa

Kuori ja mehusta porkkanat mehulingolla. Mausta mehu suo-lalla ja siivilöi. Vaahdota mehu sauvasekoittimella ja tarjoa vaahto “karjalanpaistin” kera.


PÖYDÄLLÄ

Salaatin pilkkominen, lihan paistami-nen, sämpylöiden leipominen sekä muut koulun keittiön työt aina tarjoilusta jäl-kisiivoukseen ovat tuttua puuhaa kemi-önsaarelaisen Amosparkensin koulun oppilaille.

Innovatiivinen ja ruokakasvatusta tukeva Oppilaita keittiössä –hanke pal-kittiin voittajana Atrian järjestämässä kilpailussa, jossa etsittiin menestystari-noita opettajien, oppilaiden ja ruoka-am-

mattilaisten yhteistyöstä.– Otamme kuudesluokkalaiset viikon

ajaksi kanssamme keittiöön töihin, jotta heillä olisi mahdollisuus saada käsitys keittiötyöstä ja ehkä kiinnostua ammat-tiin opiskelusta tulevaisuudessa, kertoo keittiöesimies Hanna Lehtola Kemiön-saaren ruokahuollosta.

Hanketta on toteutettu menestyksek-käästi jo kolmen vuoden ajan ja se on poikinut koululle paljon hyvää.

– Kouluruoan arvostus on noussut, oppilaat syövät hyvin sekä moikkailevat kylillä. Myös vanhemmat ovat tykän-neet, Lehtola toteaa hymyillen.

Kilpailu on osa Atrian Kouluruoka 70 vuotta -kampanjaa.

https://www.atria.fi/ammattilai-set/ratkaisut/vinkit-ja-ideat/

kouluruoka70/

Kemiönsaaren kuudesluokkalaiset pääsivät kauhan varteen

Oppilaita keittiössä -hanke voitti Atrian kouluruokakisan

Kouluruokakisan voitto toi hymyn huulille Amosparkensin koulun kokeille Mariela Eklundille (vas.) ja Mona Blomqvistille, keittiöesimies Hanna Leh-tolalle ja Kemionsaaren ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Birgitta Parikalle.

Atrialainen liha on todistetusti maailman parastaAtrian suomalainen nurminaudan ulko-fileepihvi on valittu maailman parhaaksi pihviksi World Steak Challenge -kilpai-lussa Lontoossa. Atrian tanskalainen yhteistyökumppani JN Meat Interna-tional osallistui kilpailuun Atrian nau-danlihatuotteilla ja voitti neljättä kertaa järjestettävissä kisoissa peräti neljä kuu-desta kilpailukategoriasta.

– Olemme todella ylpeitä tästä palkin-nosta, korkealaatuinen ja hyvän makui-nen liha on meille erityisen intohimon

kohde, toteaa JN Meat Internationalin perustaja ja omistaja John Sashi-Niel-sen.

World Steak Challenge -pihvikilpai-luun osallistui tänä vuonna yhteensä 22 maata ja 35 eri nautarotua.

Kilpailun tiedotteessa kerrotaan kil-pailun tason olleen kova ja tasaväkinen. Suomalainen liha valittiin kilpailun par-haaksi, koska se oli täydellisesti marmo-roitunut, se oli murea ja juureva maul-taan.

Rehuratkaisut vaikuttavatOlet, mitä syöt -sanonta pätee myös tuotantoeläimiin. Rehuratkai-suilla voidaan vaikuttaa paitsi eläimen terveyteen, hyvinvointiin ja lihan makuun myös ympäristöön.

Atria tekee rehustuksen vastuullisia valintoja tytäryrityksensä A-Rehun kautta. Suomessa tuotantoeläimet syövät tuontisoijaa kes-kimääräisesti vähemmän verrattuna eläimiin muualla Euroopassa.

Oikea vastaus on b. Lue lisää sivulta 39!

Atrian Aurinko -aurinkosähkö- puistossa oli heinäkuussa lähes 18 000 aurinkosähköpaneelia, joiden yhteenlaskettu huipputeho voi olla 4,86 MWp:a. Paljonko mahtoi olla paneelien kohtuulli-sena päivänä tuottama energian määrä?

a) 19 500 kWhb) 31 500 kWhc) 40 500 kWh

T I E D Ä T A I A R V A A !

1. A-Rehu hyödyntää elintarvi-keteollisuuden sivutuotteina syntyviä energia- ja valkuais-rehuja.

2. Ruokinta tiloilla perustuu pääosin omalla ja/tai lähiti-lalla viljeltyyn viljaan ja nur-meen.

3. Broilerirehuissa tuontisoijaa ja vehnää on korvattu koti-maisella rehuherneellä.

4. Sikatiloilla soijarehua on korvattu kotimaisella härkä-pavulla.


ENNEN & NYT Lihis

Makutestejä voittanut lihaisa klassikko. Still going strong!

Perinteistä lihiksen makua kaipaaville fleksaajille tai vegaaneille.

PÖYDÄLLÄ

3 X UUTTA

1. Atria Hornet Snacks Mix 1 kg

Siipiravintolafiilistä kotikeittiöihin! Kolme kanaherkkua samassa paketissa.

2. Atria Lankku Kana- (175 g) ja

Kinkkuleikkele (200 g)Ohuista ja isokokoisista viipaleista rullaat helposti herkkurullia eri tilaisuuksiin.

3. Atria Lasagne Bolognese 300 g ja

Atria Pasta Primavera 300 gPastapohjaiset ateriat on tehty laaduk-kaista raaka-aineista. Lihaisa ja täyte-läinen klassikko lasagne on saanut rin-nalleen kevätpastan, jota maustaa mm. pekoni, sitruuna, basilika ja minttu.

Tommi Tuominen luotsaa tulevaisuuden huippukokkejaTänä vuonna Atria 100 Nuorta Kok-kia -koulutusohjelman johtajana toimii Michelin-tähteä kantavan Ravintola Demon keittiömestari ja omistaja Tommi Tuominen. Tuominen on ollut koulutusohjelman luennoitsi-jana aivan ohjelman alkuvuosista asti. Tämän vuoden koulutusohjelman luen-noitsijoina ovat muun muassa Helena Puolakka, Jarno ”Duudson” Laasa-nen sekä Henri Alén ja Alex Nurmi.

Atria 100 Nuorta Kokkia -koulutus-ohjelmassa on jo 15 vuoden ajan jatko-koulutettu nuoria kokkeja ruoka-alalle. Yhteensä 1 000 nuorta ruoka-alan ammattilaista on saanut vuosien aikana

Atrian jakamaa tietoa, uusia näkökulmia ja laadukasta koulutusta ohjelmaan vie-raiksi kutsutuilta luennoitsijoilta, jotka ovat alan huippuammattilaisia.

Koulutukset ovat käynnissä elokuusta lokakuuhun. Haku uuteen ensi vuo-den koulutusohjelmaan käynnistyy ensi vuoden alussa. Koulutusohjelmaan voi hakea kaikki 18–30-vuotiaat ruoka-alan ammattilaiset. Hakijoilta toivotaan vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta.

Lue lisää: atria.fi/100nuortakokkia

Atrian hiilijalanjälki? Kuinka henkilöstöön satsattiin? Entä verojen maksaminen?Atrian vuoden 2017 yritysvastuun raportti on mielenkiintoinen faktamatka hyvään ruokaan. Matka on koko ruoka-ketjun mittainen. Se ulottuu alkutuotan-nosta tehdasprosessien kautta kauppoi-hin ja suurkeittiöihin, aina kuluttajille asti.

Raportti muun muassa kertoo, että Atria-konsernin hiilidioksidipäästöt vähentyivät edellisvuodesta hieman yli 10 prosenttia. Yhtiö satsasi henkilös-tön, erityisesti osaamisen ja työturvalli-suuden kehittämiseen. Eläinten hyvin-vointi sekä ruoan jäljitettävyys ja sen puhtaus olivat vahvasti läsnä varsinkin Suomessa. Koska yhtiön kannattavuus kehittyi myönteisesti, myös yhteiskunta hyötyi: Atria maksoi veroja ja sosiaali-maksuja lähes 60 miljoonaa euroa.

Jos raportista löytyykin paljon yksit-täisiä faktoja, sen ydin on yksinkertai-nen ja pysyvä: Atrian Hyvä Ruoka. Se on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, ravitsevaa ja turvallista ruokaa. Tutustu raporttiin www.atria.fi/konserni/vastuullisuus


TUTUKSI

HYVÄÄ ENERGIAAHYVÄÄN RUOKAANAtrian Aurinko on Suomen suurin teollisen mittaluokan aurinkosähköpuisto. Puistossa kehitetään ennakkoluulotto-masti aurinkoenergian moni-puolista käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.

”E nergiatehokkuus on ollut pit-kään kehittämisen kohteena meillä Atrialla ja olemme

panostaneet siihen merkittävästi. Aurin-kosähkö on tässä yksi hyvä vaihtoehto,

sanoo Atria Suomen teknisten toiminto-jen johtaja Tapani Potka.

Atria tuottaa hankkeen valmistut-tua lähes kymmenesosan kaikesta Suo-messa verkkoon kytketystä aurinkoe-nergiasta. Atria toimii edelläkävijänä ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa teollisen tuotannon tarpeisiin, mitä ei ole aiem-min tehty näin isossa mittakaavassa. Samalla Atrian hanke edesauttaa tekno-logian kehitystä, sillä hankkeessa kar-toitetaan tietoa yleistä osaamista varten. Aurinkosähköpuiston energiateknologi-set havainnot hyödyttävät paitsi Atriaa myös alan tulevaisuuden ratkaisuja.

Atria tutkiikin hankkeen yhteydessä esi-merkiksi energian käytön ohjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten energian varastointia.

Juttu on julkaistu alun perin Atrian verkkosivuilla, Vastuullisuus-osiossa: atria.fi/konserni/vastuulli-suus.

Lue lisää: atria.fi/atrianaurinko

Atria Tekniikan tiimiin kuuluvat Tapani Potka, Juha Viita ja Juha Kalliomaa ovat puurtaneet Atrian Aurinko -hankkeessa jo pitkään.

Teksti: Saara Ignatius

Kuva: Tuukka Kiviranta

PÖYDÄLLÄ

Sitkeä talvijuurekasSyksyn myöhäisin ruokasieni on talvijuurekas, joka jat-kaa kasvuaan pakkastenkin koittaessa. Talvijuurekas tunnetaan Japanissa – ja herkkusuiden parissa Suo-messakin – nimellä enokitake. Maailmalla talvijuure-kas on arvostettu ruokasieni, mutta Suomessa melko vähän tunnettu. Sieni kasvaa lehtipuiden rungoilla ja sitä voi kerätä jäätyneenäkin heti paistettavaksi.

• Aurinkosähköpuisto tuottaa valmistuttuaan viisi prosenttia Nurmon tehtai-den vuosittaisesta sähköntarpeesta. Se vastaa noin 3 000 kerrostalohuoneis-ton vuosittaista sähkönkulutuksen energiantarvetta.

• Parhaimmillaan aurinkopuisto tulee tuottamaan energiaa noin 50 megawat-tituntia vuorokaudessa.

• Hankkeen toteuttaa Nurmon Aurinko Oy. Paneeleiden asennuksista ja yllä-pidosta vastaa Solarigo Oy.

VÄLITÄMMEAtria tekee ympäristön eteen työtä jat-kuvasti. Teknologian kehittäminen on yksi osa uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Atrian Aurinko valmistuu kokonaisuudessaan syksyllä 2018.


ATRIAN AURINKO

PUHTAALLA ENERGIALLA MAAILMAN PUHTAINTA LIHAA.

Puhdas vesi, maaperä ja kotimainen rehu ovat aina muodostaneet kivijalan maailman puhtaimman lihan tuo-tannolle. Nyt listaan voidaan lisätä myös puhdas energia: Atrian Aurinko on Suomen suurin aurinkosähköpuisto, joka tuottaa lähes 10 % Suomessa verkkoon kytketystä aurinkoenergiasta.

Atrian Nurmon tehtaan yhteydessä on huimat 24 000 aurinkopaneelia, joiden pinta-ala vastaa yhdeksää jalkapallo- kenttää. Puhtaan sähkön tuottamisen ohella aurinkopuis-tossa tutkitaan aurinkosähkön varastointia sekä testataan auringonkierron mukaan kääntyviä paneeleita. Lisäksi Atria järjestää energia-alan korkeakouluopiskelijoille kilpailun, jossa haetaan Suomessa toteutettavissa olevia innovatiivisia ratkaisuja, jotka edistävät aurinkosähköenergian käyttöä.

Atrian Aurinko -hankkeen tavoitteena on kehittää aurinkoenergian hyödyntämistä laajemminkin teollisuuden tarpeisiin

– ja tuoda tietenkin ripaus suomalaista aurinkoenergiaa maailman puhtaimpiin lihatuotteisiin.

atria.fi/atrianaurinko

Documents

Lisää kasviksia, kiitos - Atria · atria sitoutuu kestÄvÄsti pellolta pÖytÄÄn 2/2018 25 14 lisää kasviksia, kiitos vaikuttavat ilmastoteot s-ryhmÄn agendalla elÄinten suojelu