qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk

Liiketalouden pt, merkonomi Asiakaspalvelu

Opetusharjoittelun kokoava raportti

9.4.2010

Tiina Vesanen

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 2 (14)

Sisällysluettelo Opetuskokonaisuuden ydinajatus ........................................................................................ 3

Taustatietoja ........................................................................................................................ 3

Resurssit ja välineet ............................................................................................................. 4

Kokonaisuudesta ................................................................................................................. 5

Oppimistehtävät ................................................................................................................... 8

Ohjaus ................................................................................................................................. 9

Oma rooli ............................................................................................................................. 9

Toteutuksesta .................................................................................................................... 10

Opetuskokonaisuuden ydinajatus ...................................................................................... 10

Opetuskokonaisuudesta .................................................................................................... 10

Tehtävät ......................................................................................................................... 11

PBL-tutoriaali .................................................................................................................. 12

Opetustuokioiden seuraaminen ......................................................................................... 13

Yhteistoiminnalliset sessiot ................................................................................................ 14

Lähteet ............................................................................................................................... 14

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 3 (14)

Opetuskokonaisuuden ydinajatus Opetuskokonaisuus liittyy Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin Asiakaspalvelun kokonaisuuteen. Varsinaisen asiakaspalvelun kouluttaa toinen kouluttaja ja minä keskityn työmenetelmien, välineiden ja materiaalin käyttöön ja hallintaan sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Lisäksi vahvistan opiskelijoiden tietoteknisiä valmiuksia. Ydinajatuksena on siis tietoteknisten valmiuksien, asiakaspalvelutaitojen vahvistaminen sekä metatietojen ja hiljaisen tiedon jakaminen ja esiin tuominen.

Taustatietoja Ryhmänä opetuskokonaisuudessa on Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin opiskelijat. He ovat aloittaneet koulutuksen 15.9.2009 ja valmistuvat toukokuussa 2011. Opiskelijat tulevat erilaisista työympäristöistä ja he tekevät erilaisia työtehtäviä. Opiskelijat toimivat mm. kaupan alalla (myyjä, kassa, myyjä/tsto), toimistotehtävissä, myyntiedustajana, tuotepäällikkönä, pari kotiäitiä (jotka tekevät alan töitä), erikoisin lienee huoltoteknikko eli tuholaistorjuja. Tietoteknistä osaamista osalla on paljon osalla vähemmän. Suurin osa luonnehtii itseään arkikäyttäjäksi tietotekniikan osalta. He käyttävät töissään pääsääntöisesti työpaikan ohjelmia mutta myös jonkin verran Microsoftin Office-ohjelmia. Kaikki hallitsevat perustekstinkäsittelyn sekä Internetin ja sähköpostin käytön. Opiskelijoiden kuuluu suorittaa ensimmäisen vuoden aikana Tietokoneen käyttäjän A-kortti. Tähän he saavat halutessaan opetusta iltakoulutuksessa tai he voivat opiskella itsenäisesti kirjan ja oppimisympäristön tehtävien avulla. Tai he voivat sekoittaa molempia opiskelutapoja itselleen sopivalla tavalla. Ryhmä on vasta opintojen alussa, joten opetuksessa tarvitaan myös ryhmäyttämistä sekä tekniikoiden opiskelua. Tekniikoilla tarkoitan sekä tietoteknisiä välineitä että opiskelutekniikkaa. Ryhmäyttäminen tulee mukaan erilaisissa ryhmätehtävissä. Opiskelijat ovat jo ensimmäisellä tapaamiskerralla muodostaneet pienryhmiä. Osa tehtävistä tehdään tunneilla pienryhmissä. Myöskin osa etätehtävistä on ryhmätehtäviä, esimerkiksi käydään keskustelua pienryhmän sisällä oppimisalustalla. Tarkoituksena on teettää tehtäviä ryhmissä, jotta ihmiset tutustuisivat paremmin toisiinsa. Ryhmiä myös välillä vaihdetaan, ettei aina tehdä samojen ihmisten kanssa. Opiskelijoilla on ensimmäiset tutkintotilaisuudet tammi-helmikuussa 2010. Näissä tutkintotilaisuuksissa he osoittavat asiakaspalvelun osaamisensa verrattuna tutkinnon perusteisiin / kriteereihin. Osa opiskelun aiheista tulee suoraan opettajalta esim. tietotekniikka opetetaan perinteisesti. Osa aiheista tulee opiskelijoilta tuntikeskusteluissa ja verkkokeskusteluissa. Keskusteluissa annan yleisen aiheen tutkinnon perusteiden pohjalta. Aihe liittyy esimerkiksi työpaikan kulttuuriin ja salassa pidettäviin asioihin. Aihe on vain pieni johdatus asiaan, varsinainen aiheen käsittely tulee opiskelijoilta itseltään. Opiskelijat kommentoivat toisiaan ja tuovat oman näkemyksensä esiin. Itse teen tarpeen tullen tarkentavia kysymyksiä tai kommentteja. Opiskelijoilla on erilaisia taustoja ja erilainen määrä työkokemusta vuosina. Heidän työyhteisönsä ovat erilaisia ja osaaminen on erilaista. Haasteena on siis saada nämä

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 4 (14)

ihmiset jakamaan osaamistaan mutta toisaalta heidät on saatava myös ottamaan vastaan tietoa opettajalta ja muilta opiskelijoilta. Ryhmä tuntuu hyvin avoimelta, enkä usko, että avautumisessa tulee ongelmia. Henkilökohtaistamiskeskusteluissa tämä tiedon jakaminen on ollut esillä ja opiskelijat ovat suhtautuneet asiaan positiivisesti. Moni pitkään asiakaspalvelutyötä tehnyt on todennut, että on mukava kuulla muiden näkemyksiä asiaan. Yritän saada heidät jakamaan tietonsa aktiivisella keskustelulla. Käymme tunnilla keskustelua aiheesta joko koko ryhmän kanssa tai pienryhmissä. Mikäli keskustelu on ollut pienryhmässä, puramme sen vielä koko ryhmän kanssa. Ammatillisesti opiskelijat ovat vaiheessa, jossa he eivät vielä tiedä itse missä mennään. Osalla on vahva työkokemus ja sitä kautta ammattitaito, osa taas on selkeästi hakemassa uusia taitoja ja uutta osaamista. Koska he ovat hakeutuneet tähän koulutukseen, he selkeästi ovat tiedostaneet tarvitsevansa uutta tietoa ja uutta osaamista.

Resurssit ja välineet Opiskelijoilla on käytössä kotona tai töissä tietokone ja Internetyhteys. Moodle-oppimisympäristö on opiskelijoille uusi asia mutta he ovat ottaneet sen jo nyt hyvin haltuun. Ongelmana voi olla opiskelijoiden ja aikaresurssin käyttö, kun opiskelijat yhdistävät työn ja opiskelun kotielämään. Moodle on yksi tärkeimpiä työkaluja näissä opinnoissa. Moodle-oppimisympäristö toimii tiedonjakajana ja oppimistehtävien palautusalustana sekä keskustelualustana. Moodlessa tiedotetaan tulevista ja menneistä lähipäivistä sekä muista tapahtumista. Moodlesta löytyy myös lähipäivillä käytettyä materiaalia sekä tietoa tutkinnosta ja tutkinnon perusteista. Moodleen palautetaan etätehtävät sekä siellä käydään etätehtävinä olevia keskusteluita. Toimin tässä jaksossa ohjaajana yksin. Toinen opettaja opettaa asiakaspalvelua ja minä keskityn tietoteknisiin valmiuksiin ja muihin asiakaspalvelun metatietoihin. Tähän koulutukseen olen varannut joka toinen tiistai iltapäivän ja sen lisäksi vähintään kerran viikossa on varattu päivä etäohjaukseen. Oppilaitoksessamme on Palveluntuotantoprosessi, joka sisältää koko koulutuksen prosessin hakeutumisvaiheesta opiskelijan valmistumiseen. Prosessinkuvauksesta löytyy osio koulutuksellekin mutta kuvaus ei ole kovin yksityiskohtainen. Kuvauksesta löytyy lähinnä työvälineitä eli lomakkeita ja ohjeita. Oppilaitoksessamme on käytössä Moodle-oppimisalusta sekä Live@edu-palvelu, joiden avulla voidaan tehdä etätehtäviä sekä etäohjausta. Live@edu-palvelu toimii materiaalin jakamisessa sekä ohjauksessa. Live@edu-palvelun mukana tulee mm. Msn Messengerin käyttäjätunnukset. Itselläni Messenger on koko ajan auki työpäivän aikana, joten opiskelijat voivat ottaa minuun yhteyttä Messengerin kautta. Tutustutan opiskelijat Live@edu-palveluun ja siellä lähinnä Blogiin. Tarkoituksena olisi, että opiskelijat kirjoittaisivat oppimispäiväkirjaa blogiin.

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 5 (14)

Kokonaisuudesta Kokonaisuudessa on tarkoitus vahvistaa opiskelijan tietoteknistä osaamista sekä oppia asiakaspalvelun metataitoja mm. työyhteisön sääntöjä, yhteistyökykytaitoja, asiakirjahallintoa ja etiikkaa. Nämä asiat tulee tietää / osata tutkintotilaisuudessa, jossa arvioidaan opiskelijan osaaminen verrattuna tutkinnon perusteisiin / kriteereihin. Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkinnon perusteet on määrittänyt opetushallitus. Tämä koulutus on tutkintoon valmistavaa koulutusta. Meidän kouluttajien on varmistettava, että käymme läpi ne asiat, joita on tutkinnon perusteisiin eli kriteereihin kirjoitettu. Jakson jälkeen opiskelijat osallistuvat tutkintotilaisuuteen, jossa he osoittavat oman osaamisensa. Ja tätä osaamista tulee peilata tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteissa tasot on määrätty seuraavasti: tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Jokaisella tasolla on omat perusteet sille, millaista osaamisen on oltava sillä tasolla. Valmistavassa koulutuksessa me käymme näitä asioita läpi, jotta opiskelijat tietävät minkälaista ja millä tasolla heidän osaamisensa tulisi olla. Keskeiset teemat tulevat tutkinnon perusteista, mutta niitä ”höystetään” opiskelijoiden omilla kokemuksilla. Opettaja esittelee lyhyesti kunkin aiheen / teeman ja opiskelijat työstävät asian. Kokonaisuus alkaa ensimmäisellä lähitapaamisella 6.10.2009 iltapäivällä. Tällöin opetellaan uutta välinettä (Live@edu) sekä kerrataan Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttöä. Lisäksi ohjeistetaan verkkokeskusteluita ja etätehtäviä. Tästä eteenpäin vuorottelevat etäopiskelu eli verkkokeskustelut ja etätehtävät sekä lähitapaamiset joka toinen tiistai-iltapäivä.

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 6 (14)

Tarkempi tuntisuunnitelma 6.10.2009

Live@edu –tunnukset ja tutustuminen. Oppimispäiväkirjan aloittaminen Blogi-toiminnolla

Asiakirjastandardit

Etätehtävien antaminen 20.10.2009

Live@edu-palvelu, Oppimispäiväkirja

Tietoturva

Etätehtävät 17.11.2009

Arkistointi

Pitkät asiakirjat

Etätehtävät 1.12.2009

Asiakaspalvelun englanti yhdessä englannin opettajan kanssa 15.12.2009

PBL-tutoriaali Suvi E:n kanssa

Aiheena työhyvinvointi 12.1.2009

Toinen PBL-tutoriaali Suvi E:n kanssa Eettisiä kysymyksiä opiskelijoilla voi herätä siinä vaiheessa kun puhutaan heidän työyhteisöstään ja sen käytänteistä. Onko esimerkiksi sopivaa keskustella työyhteisön tietoturva-asioista työyhteisöön kuulumattomien kanssa. Pyrin rakentamaan etätehtävät ja verkkokeskustelut siten, että ne eivät anna suoraan valmiita vastauksia vaan opiskelijat joutuvat pohtimaan asioita. Verkkokeskusteluissa on vaarana se, että ensimmäinen vastaaja ns. tyhjentää koko potin. Tätä täytyy yrittää estää kysymyksen asettelulla. Eli jätän jotain kirjoittamatta ja teen myöhemmin tarkentavia kysymyksiä. Sisältöjen pääviivat tulevat suoraan tutkinnon perusteista mutta itse sisältö tulee opiskelijoiden omasta osaamisesta. Tutkinnon perusteet määräävät ne asiat, jotka tulee osata tutkintotilaisuudesta. Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkinnon perusteet on määrittänyt opetushallitus. Tämä koulutus on tutkintoon valmistavaa koulutusta. Meidän kouluttajien on varmistettava, että käymme läpi ne asiat, joita on tutkinnon perusteisiin eli kriteereihin kirjoitettu. Jakson jälkeen opiskelijat osallistuvat tutkintotilaisuuteen, jossa he osoittavat oman osaamisensa. Ja tätä osaamista tulee peilata tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteissa tasot on määrätty seuraavasti: tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Jokaisella tasolla on omat perusteet sille, millaista osaamisen on oltava sillä tasolla. Valmistavassa koulutuksessa me käymme näitä asioita läpi, jotta opiskelijat tietävät minkälaista ja millä tasolla heidän osaamisensa tulisi olla.

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 7 (14)

Opiskelijoita on jo hieman orientoitu tähän kokonaisuuteen heidän ensimmäisellä lähipäivällään. Heidän tehtävänään on ollut tutustua opetussuunnitelmaan ja peilata omaa osaamistaan tutkinnon perusteisiin. Opiskelijoiden oppimistehtävät tukevat tutkivan oppijan roolia, sillä ne rakennetaan siten, että heidän on otettava selvää jostain aiheeseen liittyvästä. Tutkivan oppijan rooli korostuu myös PBL-tekniikassa. Tarkoituksena on toteuttaa ainakin kaksi lähikertaa PBL-tekniikalla. Näihin PBL-tutoriaaleihin tulee mukaan kouluttaja Suvi Eriksson. Aiheena on asiakaspalvelu mutta aihetta tarkennetaan vielä myöhemmin. PBL-tekniikalla luodaan yhdessä kysymystä ja sitä kautta tietoa kaikkien käyttöön.

Lisätietoja PBL:stä PBL:n taustalla on tiettyjä periaatteita, jotka määrittävät oppimista. Näitä periaatteita ovat:

tiedon nopea muutos ja vanheneminen

koulutuksen ja työn muuttuvat suhteet

oppiminen yhteisöllisenä prosessina sekä yksilön tiedon rakentamisena

teoria- ja käytäntötiedon yhdistäminen PBL:ssä keskinäinen neuvottelu on tärkeää, tällöin saadaan arvioitua oma käsitys sekä mahdollisesti muutetaan sitä. Oppimista edistäviä tekijöitä on toiselle opettaminen ja toiselle tiedon jakaminen. PBL on osa tutkiva oppimista ja siinä korostuu yhteisöllisyys, yhteinen tiedon rakentelu mutta myös yksilöllisyys. PBL-tutoriaali pohjautuu sykliin, jossa on eri vaiheita. Ensimmäisessä tutoriaalissa on viisi vaihetta ja toisessa kaksi. Näiden välissä on tiedon hankinta vaihe. Sopiva ryhmäkoko on 8-12 henkilöä. Ihan ensimmäisenä valitaan roolit, jotka ovat puheenjohtaja, joka johtaa puhetta ja pitää huolta aikataulusta, kirjuri, joka kirjaa tietoja ylös sekä havainnoija, joka tarkkailee ryhmän työskentelyä. Ensimmäisenä opiskelijoille annetaan jokin lähtökohta, josta lähdetään muodostamaan ongelmaa. Lähtökohta voi olla esitetty draamana, kuvana tai vaikka kertomuksena. Lähtökohta ei saa olla kysymys, vaan pitää jättää tilaa opiskelijoille tuottaa ja pohtia kysymyksiä itse. Tämän lähtökohdan pohjalta aloitetaan aivoriihityöskentely. Aivoriihessä heitellään käsiteltävään aiheeseen liittyviä ideoita. Kirjuri kirjaa nämä ideat esimerkiksi fläpeille. Aivoriihen jälkeen tarkastellaan kaikkia ideoita. Opiskelijoille annetaan esim. 5 pistettä ja jokainen käy merkitsemässä omasta mielestään tärkeimmälle/tärkeimmille ideoille 1-5 pistettä (voi antaa vaikka 5 pistettä yhdelle tai yhden pisteen viidelle). Pisteytyksen jälkeen tarkastellaan ideoita ja niistä luodaan ryhmän yhteinen oppimistehtävä. Lopuksi havainnoija antaa palautteen ryhmän työskentelystä ja sovitusta havainnoitavasta aiheesta. Ensimmäisen tutoriaalin jälkeen on tiedonhankintavaihe. Se voi sisältää luentoja tai oppimistehtäviä tai molempia. Yleensä opiskelijat myös tuottavat oman tuotoksen tutoriaalien välillä.

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 8 (14)

Toinen tutoriaali alkaa lyhyellä omien oppimistulosten kertauksella roolien valinnan jälkeen. Sen jälkeen käydään opittavaa asiaa yhdessä läpi ja tuotetaan esim. kuva tästä aiheesta. Lopuksi havainnoija jälleen antaa palautetta.

Oppimistehtävät Oppimistehtävät laadin minä itse mutta pyydän kommentteja kollegoilta. Tehtävien tarkoituksena on saada opiskelijat tuottamaan tutkinnon perusteissa vaadittua osaamista esille. Osa tehtävistä on tarkoitus tehdä verkkokeskusteluina, jolloin opiskelijat myös jakavat omaa osaamistaan. Tehtävät arvostellaan hyväksytty/hylätty periaatteella. Kriteerinä on opiskelijan oma aktiivisuus sekä tieto, jota hän on löytänyt. Oppimistehtävä on esimerkiksi seuraavanlainen:

Tarkoituksena on, että yhtenä oppimistehtävänä opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa. Oppimispäiväkirjan pyydän heitä tekemään blogina. Oppimispäiväkirja ei ole vain tähän kokonaisuuteen, vaan koko heidän koulutukseen (kahden vuoden ajaksi).

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 9 (14)

Ohjaus Ohjauksena lähipäivinä on ryhmäohjaus. Ryhmäkoko on aika suuri, 25 opiskelijaa, joten ohjaaja pitää ryhmän koossa ja kasassa. Yksilöohjausta annetaan lähinnä verkossa, jossa opiskelijat saavat henkilökohtaisen palautteen etätehtävistään. Koko koulutuksen aikana opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta mm. henkilökohtaistamiskeskusteluissa sekä henkilökohtaisia näyttösuunnitelmia tehtäessä.

Oma rooli Oma roolini tässä kokonaisuudessa on opettaja ja oppimisen ohjaaja. Kun käymme läpi tietoteknisiä asioita toimin opettajana, joka opettaa ”perinteisesti”. Verkkotehtävissä olen oppimisen ohjaaja, joka vain johdattelee opiskelijoita asian äärelle sekä tekee tarkentavia kysymyksiä. Tietotekniikassa anna opiskelijoille valmiit mallit miten asiat tehdään mutta kuuntelen myös, jos heillä on kommentteja asiasta. Muissa aiheissa käytän hyväkseni opiskelijoiden aiempaa osaamista ja käytän enemmän keskustelevaa tyyliä. Tämän kokonaisuuden valitsin sen vuoksi, että tämä on uusi kokonaisuus minulle. Emme ole aikaisemmin toteuttaneet tätä koulutuskokonaisuutta, koska tämä pohjautuu tutkinnon perusteisiin, jotka uudistuivat kesällä 2009. Kehittymistavoitteenani onkin tutustua tutkinnon perusteisiin ja siihen mitä tässä jaksossa opetetaan. Kehittymistavoitteena on kerätä kokemuksia tämän jakson vetämisestä ja muuttaa toimintatapojani seuraavaa kertaa varten. Orientaatio opittavaan aiheeseen pohjautuu osaltaan opiskelijoiden omaan kokemukseen ja tietämykseen asiasta. Mukaan tulee myös tutkinnon vaatimukset. Nämä kaksi asiaa täydentävät toisiaan. Tarkoituksena ei ole antaa opiskelijoille valmiita ratkaisuja, vaan heille selitetään taustatiedot ja sen pohjalta he lähtevät liikkeelle. Opiskelijan tutkivan oppijan rooli korostuu etätehtävissä ja PBL-tekniikan toteutuksessa. Etätehtävä on rakennettu niin, että niihin opiskelija joutuu hakemaan tietoa. Tietoa ammennetaan joko opiskelijan omasta osaamisesta tai hänen täytyy etsiä tietoa eri lähteistä. PBL-tekniikka pohjautuu tutkivaan oppimiseen. Opiskelijan täytyy itse muodostaa kysymys sekä hankkia siihen lisätietoa.

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 10 (14)

Toteutuksesta

Opetuskokonaisuuden ydinajatus Opetuskokonaisuus liittyi Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin Asiakaspalvelun kokonaisuuteen. Varsinaisen asiakaspalvelun koulutti toinen kouluttaja ja minä keskityin työmenetelmien, välineiden ja materiaalin käyttöön ja hallintaan sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Lisäksi vahvistin opiskelijoiden tietoteknisiä valmiuksia. Ydinajatuksena oli siis tietoteknisten valmiuksien, asiakaspalvelutaitojen vahvistaminen sekä metatietojen ja hiljaisen tiedon jakaminen ja esiin tuominen.

Opetuskokonaisuudesta Kokonaisuus on uusi tutkinnon perusteiden tultua voimaan elokuussa 2009. Suunnittelu oli haastavaa, koska tutkinnon perusteet ovat uudet minullekin, enkä ollut vielä aivan varma siitä mitä kaikkea minun pitäisi opettaa ja mitä asioita voisi hoitaa etätyöskentelyllä. Keskityin omassa opetuksessani opiskelijoiden tietoteknisten valmiuksien parantamiseen. Lisäksi opiskelijat tekivät ohjauksessani etätehtäviä eri aihealueisiin liittyen. Opiskelijoilta tullut palaute oli positiivista. Toisaalta he olisivat kaivanneet enemmänkin tietotekniikan opetusta. Itse olin tyytyväinen opiskelijoiden panokseen. Osa aiheista käytiin läpi keskusteluilla joko lähipäivällä tai verkossa. Ja nämä opiskelijat osallistuivat keskusteluun todella ahkerasti. Tällä jaksolla huomasin jälleen kerran sen, että ne jotka ovat aktiivisia tunnilla, ovat aktiivisia myös verkossa. Se mitä jäin miettimään on se, että kuinka saisin aktivoitua nämä hiljaisimmatkin. Yksi vaihtoehto on selkeästi määrätä, että jokaisen on aloitettava tietty määrä keskusteluja ja vastata tiettyyn määrään muiden keskusteluihin. Tietenkin keskustelun ottaminen osaksi arviointi aktivoi opiskelijoita keskustelemaan. Toki se on paljon opiskelijastakin kiinni ja aikuisia en lähde pakottamaan.

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 11 (14)

Tehtävät Opiskelijoilla oli tehtävänä pari keskustelua Moodle-alustalla ja he osallistuivat aktiivisesti keskusteluihin, vaikka en asettanut mitään määrää kuinka moneen aloitukseen tulisi vastata. Mutta tämä ryhmä on muutenkin hyvin keskustelevaista, sekä tunneilla että verkossa.

Kuva 1: Moodle keskustelutehtävä

Opiskelijoilla oli lisäksi tehtäviä, jotka heidän piti palauttaa tarkistettavaksi. Heidän tuli mm. kirjoittaa standardiaseteltuja kirjeitä, ottaa selvää asiakirjojen arkistoinnista, tutustua tietoturva-asioihin ja tutustua työsuojeluasioihin. Opiskelijat palauttivat tehtävät annettujen aikarajojen puitteissa. Palaute tehtävistä oli positiivista. Varsinkin tietoturvatehtävä koettiin erittäin hyödylliseksi oman työn kannalta. Yksi opiskelija, joka työskentelee pienessä perhefirmassa, totesi, että heillä ei ole aikaisemmin kiinnitetty näihin asioihin ollenkaan huomiota, mutta nyt heillä on seinällä hänen tekemänsä tietoturvaohjeet.

Kuva 2: Tietoturva ja tietosuoja tehtävä

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 12 (14)

PBL-tutoriaali Mielenkiintoinen kokemus opetusharjoittelussa oli PBL-tutoriaalin vetäminen eli tutorina toimiminen. Olin tutustunut PBL-tekniikkaan aikaisemmin lukemalla materiaaleja kuuntelemalla luentoa ja seuraamalla kollegaa, kun hän oli tutorina. Tavallaan lähdin tutoriksi ihan kylmiltään, koska tämä oli ensimmäinen kertani, enkä ollut itse osallistunut tutoriaaliaaliin aikaisemmin. Aiheeksi valitsin tutkinnon perusteista Työhyvinvoinnin, työkyvyn ylläpidon ja ergonomian. Opiskelijat jakautuivat kahteen ryhmään ja saivat aikaiseksi kaksi hyvin erilasta oppimisen kohdetta. Toiset keskustelivat työssä jaksamisesta ja toiset työpaikkakiusaamisesta. Tutoriaalin vetäminen oli hyvin mielenkiintoista mutta toisaalta haastavaa. Vaikeimpaa minulle oli pitää oma suuni kiinni eli olla osallistumatta keskusteluun. Onnistuin kuitenkin omasta mielestäni suhtkoht hyvin. Opiskelijatkin pitivät menetelmästä, vaikkakin he aluksi olivat vähän ihmeissään, että mistä on kysymys. Jälkikäteen kerätyssä reflektiossa opiskelijat kokivat tämän hyväksi tavaksi käsitellä aiheita. Aion käyttää PBL-menetelmää myös jatkossa. Tutoriaalien jälkeen opiskelijoilta pyydettiin itsereflektio tutoriaaleista ja omasta panoksestaan. Tehtävässä kysyttiin omasta oppimisesta sekä omasta roolista ryhmässä. Lisäksi kysyttiin jäikö jokin asia askarruttamaan tai halusiko opiskelija palautetta.

Kuva 3: Reflektio tehtävä

Palaute ja reflektio oli positiivista. Opiskelijat kokivat ryhmässä työskentelemisen positiiviseksi asiaksi ja varsinkin kokemusten jakaminen nousi esille monessa kommentissa. Myös toisten kuunteleminen nousi vahvasti esiin. Opiskelijat kokivat menetelmän hyvin avartavaksi ja ovat valmiita opiskelemaan sen avulla jatkossakin.

Kuva 4: Opiskelijan reflektio

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 13 (14)

Opetustuokioiden seuraaminen Opetustuokioita kävin seuraamassa useita ja yritin valita sellaisia mitkä eivät olleet pelkästään perinteistä luento-opetusta. Seurasin PBL-tutoriaalin vetämistä, joka toimi itselleni myös pohjustuksena oman tutoriaalin vetämistä. Seurasin myös opetusta, jossa kollegani käytti toiminnallisia menetelmiä. Tämä oli erittäin mielenkiintoista ja haluaisin itsekin oppia niitä enemmänkin. Ja ottaa niitä käyttöön omassa t yössäni. Toiminnallisten menetelmien avulla saadaan opiskelijat aktiivisemmiksi ja osallistumaan enemmän. Toisten opetuksen seuraaminen on ollut itsellekin opettavaista. Olen päässyt näkemään miten muut opettavat sekä erilaisia toimintatapoja. Valitsi erilaisia kouluttajia juuri sen vuoksi, että sain seurata uudenlaisia ja erilaisia menetelmiä, jotta saisin oppia ja uusia ideoita itsellenikin. Mielenkiintoisena koin pari erilaista ryhmäyttämis tai tunnelman kyselemis tapaa. Kouluttajalla oli erilaisia kortteja, joista hän pyysi jokaisen valitsemaan yhden, jonka hän haluaisi antaa lahjana jollekin toiselle opiskelijalle. Ja lahjan saajan tulee kiittää lahjan antajaa. Ryhmä, jossa tätä käytettiin, tunsi jo toisensa aika hyvin, joten opiskelijoiden oli helppo antaa lahjoja. Mutta haasteena tässä on se, että kun valitse lahjaa ja ajattelet antavasi sen jollekin, niin joku toinen ehtiikin antamaan lahjan tälle ajattelemallesi henkilölle. Sitten pitääkin miettiä uusi lahjan saaja. Toinen mielenkiintoinen harjoitus oli peiliharjoitus. Opiskelijat olivat pareissa ja heillä oli käytössään yksi peili. Toisen pidellessä tätä peiliä, toisen tuli piirtää kuvio peilin avulla. Se oli haasteellista toisille ja toiset taas saivat kuvion piirrettyä kerralla. Mukavaa tutustumista. Tutustuin myös kielen opetukseen, jossa hyödynnettiinkin opiskelijoiden aikaisempaa osaamista. Opettaja oli tehnyt etukäteen tehtäviä eri pisteisiin. Tehtäviä opiskelijat kiersivät pareittain ja heidän tehtävänään oli selittää englanniksi tehtävissä esiintyvät asiat. Tämä oli erittäin pidetty tunti, koska jokainen pystyi suoriutumaan tästä omasta osaamistasostaan huolimatta tai juuri sen ansioista. Kuva 5: Englantia opiskelemassa

Tiina Vesanen Opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelma 14 (14)

Yhteistoiminnalliset sessiot Yhteistoiminnallisiin sessioihin osallistuminen oli mielenkiintoista. Oman toteutuksen tekeminen verkossa oli haasteellista ja toi jälleen esiin tekniikan heikkoudet ja oman ajatusmaailman heikkoudet. Vaikka kuinka olit ajatellut, että ohjeet ovat selkeät ja ympäristö helppokäyttöinen, niin eihän se näin olekaan. Tämä toteutuksen aikana sain todella hyviä vinkkejä siitä, kuinka välttää suurimmat karikot. Mutta kuitenkin teknisistä hankaluuksista huolimatta toteutuksemme onnistui hyvin. Lähipäivillä pidetyt sessiot toivat konkreettisella tavalla esille erilaisia tekniikoita ja laittoi miettimään, miten ja missä minä itse voisin samoja tekniikoita käyttää. Mielestäni juuri tällainen itse osallistuminen on parasta tekniikan opiskelua. Siinä sitä näkee käytännössä, miten se juttu toimii. Erityisesti pidin draamamenetelmästä, vaikka itse en välttämättä ollut aluksi ihan täysillä siinä mukana. Voisin kuitenkin kuvitella käyttäväni tätä menetelmää jossain kohtaa omaa koulutustani. Itse opetan pääsääntöisesti tietotekniikkaa, joten sitä ei ihan draamamenetelmillä kouluteta, mutta aivan varmasti löytäisin merkonomikoulutuksesta osioita, joissa sitä voisin käyttää.

Lähteet Esa Poikela & Sari Poikela (toim.): Ongelmista oppimisen iloa, Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä, Vammalan Kirjapaino Oy, Tampere 2005 Yrjö Engström: Perustietoa opetuksesta, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1991