Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Nuorisotutkimusseura ry. 020 755 2662 [email protected] www.nuorisotutkimusseura.fi 1 / 6
LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI
VARHAISKASVATUSLAIN SEKÄ LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUESTA
ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA - LASTENSUOJELUN NÄKÖKULMA
VTT Elina Pekkarinen
Tutkijatohtori
Nuorisotutkimusverkosto
LASTEN PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN YHTEINEN HISTORIA
Lasten päivähoidolla ja lastensuojelulla on pitkä yhteinen historia. Jo vuoden 1936 lastensuojelulaissa
huoltolautakunnat velvoitettiin järjestämään tarpeellista lastenhuollon ja -kasvatuksen neuvontaa ja ryhtyä
toimenpiteisiin kunnassa lasten hoidon ja kasvatuksen alalla esiintyvien epäkohtien ehkäisemiseksi ja
poistamiseksi (Lastensuojelulaki 1936, § 6). Vuonna 1973 saatiin laki lasten päivähoidosta, mutta tästä
huolimatta päivähoito on mainittu vuoden 1983 lastensuojelulaissa, jossa todetaan, että päivähoidon
tehtävänä on tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja vanhemmuudessa sekä havaita ja ennakoida avun
ja tuen tarve. Lisäksi vuoden 2007 lastensuojelulaissa todetaan, että lasten päivähoito on avohuollon
tukitoimi. Lakiin tehtiin 30.12.2014 (voimaan 1.4.2015) jonka mukaan päivähoidossa on tarjottava erityistä
tukea, joka edistää ja turvaa lasten kasvua ja kehitystä sekä tukee vanhemmuutta jo silloin, kun lapsi tai
perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Varhaiskasvatuksen ehkäisevän lastensuojelun roolia on siis juuri
pyritty vahvistamaan. On epäselvää, miten tällainen ehkäisevä rooli voidaan ottaa, jos varhaiskasvatuslakia
nyt muutetaan.
Vaikka varhaiskasvatus halutaan esityksen mukaan siirtää kokonaisuudessaan pois sosiaalihuollon
hallinnonalalta, ei se käytännössä tule tapahtumaan niin kauan kun yhteiskunnassamme on suojelun
tarpeessa olevia lapsia. Valitettavasti näitä lapsia tulee yhteiskunnassamme jatkossakin olemaan.
Varhaiskasvatuksen rooli on lastensuojelun kannalta ollut aina erittäin merkittävä.
MILLAISIA LAPSIA ESITETTY MUUTOS KOSKEE?
STM:n vuonna 2004 teettämä selvitys (Väinälä 2004) osoittaa, että sellaisten lasten osuus, joiden
vanhemmista toinen on kotona ja lapsi kokopäivähoidossa, on noin 10 % kokopäivähoidossa olevista
lapsista. Selvityksessä ilmeni, että näiden lasten taustalta löytyi vahvoja perusteita lapsen
kokopäivähoidon tarpeelle, kuten vanhempien kielitaidottomuutta, vanhempien mielenterveysongelmia,
työkyvyttömyyttä, eläkettä, vakavasti sairaiden sisarusten erityishoidon tarvetta sekä pätkätöitä.
Aiheesta tehty selvitys osoittaa, että kokopäivähoidossa olevista lapsista lähes 90 % oli 3 vuotta täyttäneitä.
Selvityksessä erityishuomio kiinnitettiin sellaisiin lapsiin, joiden vanhempi oli kotona nuoremman sisaruksen
hoidon vuoksi. Näitä lapsia oli käytännössä vähän - vain noin 3 % päivähoitolapsista. Myös nämä lapset
olivat lähes kaikki yli 3-vuotiaita, käytännössä siis aktiivista toimintaa kaipaavia leikki-ikäisiä.
Vantaan lapsista vuonna 2009 julkaistu selvitys on tuloksiltaan samanlainen STM:n selvityksen kanssa.
Vantaalla näiden lasten kokonaisosuus on noin 12 % lapsista ja perustelut kokopäivähoitoon ovat samat
(lastensuojelu, erityispäivähoidon tarve, maahanmuuttajatausta, vanhempien työttömyys, vanhempien
Nuorisotutkimusseura ry. 020 755 2662 [email protected] www.nuorisotutkimusseura.fi 2 / 6
hoitovapaa). Vain 10 % näistä lapsista oli alle 3-vuotiaita. Sellaisten lasten osuus, joiden vanhempi oli äitiys-
tai vanhempainlomalla tai vanhempainvapaalla oli vain noin 3 % kaikista lapsista. (Kotona olevien
vanhempien… 2009). Keskustelun kohteena olevista lapsista valtaosa on siis sellaisia, joiden kotona on
erityisiä kuormitustekijöitä ja osapäivähoitoon siirtäminen olisi heidän etunsa vastaista. Muutoksella
hankaloitetaan jo vaikeassa olevien perheiden asemaa ja synnytetään tarpeetonta epävarmuutta perheiden
arkeen. Muutos siirtyy pahimmillaan lastensuojelun kustannukseksi.
LASTENSUOJELUN TUNNUSLUKUJA VARHAISKASVATUSKESKUSTELUN NÄKÖKULMASTA
Lastensuojelun asiakasmäärät ovat Suomessa olleet viime vuosina jatkuvassa kasvussa. Kuitenkin pienten, 0
- 6 -vuotiaiden - lasten suhteellinen osuus on pysynyt melko vakaana. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina
on noin 5,5 % 0 - 6 -vuotiaista ja huostaan otettuna noin 0,5 % 0 - 6 -vuotiaista lapsista. Vuonna 2014
kuudessa suurimmassa kaupungissa (ns. kuusikkokunnat) lastensuojeluilmoituksen kohteena olleiden 0 - 6 -
vuotiaiden lasten osuus suhteutettuna koko ikäluokkaan oli 5,5 %. Keskimäärin lastensuojeluilmoituksia
tehtiin 1,8 kutakin ilmoituksen kohteena ollutta lasta kohden. Pienten lasten kohdalla yleisimpiä
lastensuojelun tarpeen aiheita ovat vanhempien uupumus, kasvatuskyvyn puute sekä päihde- ja
mielenterveysongelmat. Lastensuojelun asiakkaina olevissa perheissä on lisäksi huomattavasti muita
perheitä useammin työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia ja muita psykososiaalisia
ongelmia, kuten aikuisten välisiä ristiriitoja.
Kuvio 1: Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina 1991 -
2013, %. Lähde: Lastensuojelu, Suomen virallinen tilasto, THL.
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
%
16–17-vuotiaat
13–15-vuotiaat
7–12-vuotiaat
3–6-vuotiaat
0–2-vuotiaat
Nuorisotutkimusseura ry. 020 755 2662 [email protected] www.nuorisotutkimusseura.fi 3 / 6
Erillisselvitysten mukaan noin 6 - 20 % lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, on
kokopäivähoidossa lastensuojelusyistä. Varhaiskasvatuksen piirissä on myös huomattava määrä lapsia,
joiden lastensuojelun asiakkuus ei vanhempien toiveesta tai muusta syystä ole päivähoidon tiedossa. On
hyvin vaikeaa arvioida, kuinka paljon varhaiskasvatuksessa on sellaisia lapsia, joiden suojeluntarpeen
varhaiskasvatuksessa saatu tuki kykenee ehkäisemään. Se, että huostaanottojen määrä on pysynyt niin
stabiilina 0 - 6 -vuotiaiden kohdalla on selvittämisen arvoinen ilmiö. Päivähoidosta tehdään verrattain
vähän lastensuojeluilmoituksia. Sosiaalitaidon selvityksessä vain 1,5 % vuoden 2011 aikana kahdessa
kaupungissa tehdyistä ilmoituksista tuli päivähoidosta. Tarja Heinon (2007) selvityksessä yhdeksän kunnan
alueella 3 % ilmoituksista tuli päivähoidosta. Päivähoito on suhteellisen edullinen tukimuoto (Ikäheimo
2015): vuoden kokopäivähoidon kustannus on keskimäärin 12 500 euroa, kun lastensuojelun laitoshoidon
kustannus on lasta kohden 104 000 euroa vuodessa.
VARHAISKASVATUKSEN MERKITYS HUOSTAANOTTOTUTKIMUKSEN VALOSSA
Tutkin tällä hetkellä kahden kaupungin huostaanottoasiakirjoja vuodelta 2013 (kokonaisotanta 6 ja 8
kuukauden ajalta). Tutittavana on 37 lapsen asiakirjat, jotka käsittävät kaikki asiakkuuden aikana kirjoitetut
päätökset, suunnitelmat ja selvitykset. Käytännössä asiakirja-aineistoa on noin 4000 sivua. Asiakirjoista
ilmenee, että päivähoito on ollut merkittävä avohuollon tukitoimi aineiston kaikille alle 10 -vuotiaille.
Seuraavassa tarkastelen lastensuojeluilmoituksia, joita päivähoidosta on tehty, sekä niiden merkitystä
lastensuojelun arvioinnin kannalta.
Asiakirjojen perusteella päivähoidossa on kyetty muodostamaan luottamussuhde lapsen ja henkilökunnan
välille. Lapset ovat kertoneet päivähoidossa asioita, joita he eivät ole kyenneet tai halunneet kertoa muille.
Kasvatushenkilöstölle on voitu kertoa myös asioista, jotka yleensä aiheuttava lapsissa merkittävää
lojaliteettiristiriitaa, kuten äidin käyttäytymiseen liittyviä yksityiskohtia. Seuraavassa sitaatissa kertojana
ovat sisarukset.
”Lapset olivat toistuvasti kertoneet päivähoidon henkilökunnalle, että äiti satuttaa heitä kotona neuloilla tai
sukkapuikoilla pistämällä sekä painaa päätä veden alle pesutilanteessa. Lapset ovat myös kertoneet, että
äiti uhkailee heitä illalla kun he eivät ala nukkumaan. Lasten mukaan äiti on uhannut viedä heidät vinttiin,
komeroon, uhannut piikittää tai sytyttää tulitikulla sängyn tai hiukset palamaan.” (Ote
huostaanottoasiakirjoista)
Asiakirjoissa ilmeni myös luottamus vanhemman ja huoltajan välillä. Lapsia tuotiin hoitoon huonossakin
kunnossa ja pitkän tauon jälkeen. Seuraavassa sitaatissa vanhemmat hoitavat kotona nuorempaa sisarusta,
kun isoveli käy päivisin hoidossa. Päiväkodissa kiinnitetään huomiota vanhempien huonoon kuntoon
hakutilanteissa.
”Päivähoidosta on kerrottu, että isä haisee usein viinalle, kun tulee (isoveljeä) hakemaan hoidosta.” (Ote
huostaanottoasiakirjoista)
Varhaiskasvatusyksiköillä on asiakirjojen perusteella erittäin suuri merkitys juuri arkisten havaintojen
tekijänä, sillä harva taho tapaa perheitä yhtä usein. Päivähoidossa tehtiin havaintoja esimerkiksi lasten
perushoidosta ja huolenpidosta.
Nuorisotutkimusseura ry. 020 755 2662 [email protected] www.nuorisotutkimusseura.fi 4 / 6
”Lastensuojeluilmoitus päiväkodista. Huoli lapsen perushoidosta. Lapsi oli ollut usein samoissa likaisissa
vaatteissa koko viikon ja lapsen hygienia oli huonosti hoidettu. Lapsi oli ollut nälkäinen tullessaan hoitoon.”
(Ote huostaanottoasiakirjoista)
Myös lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta kyettiin havainnoimaan päivittäin.
”Äidin ja lapsen puutteelliseen vuorovaikutukseen oli päivähoidossa kiinnitetty huomiota. Äiti ei ottanut
minkäänlaista kontaktia lapseen hakutilanteissa vaan puhui pelkästään omista asioistaan.” (Ote
huostaanottoasiakirjoista)
Asiakirjoista ilmeni, että päivähoidossa tehtiin myös erittäin tarkkanäköisiä havaintoja lasten ja vanhempien
hoitokyvystä. Vanhemmat kohdataan päivittäin tarvittaessa myös ilman lapsia ja muutokset
käyttäytymisessä voidaan tehdä nopeasti.
”Äiti tuonut lapsen päivähoitoon pitkän tauon jälkeen. Päivähoidon henkilökunnan mukaan äiti ollut sekava
ja silmät olivat olleet tuijottavat. Ei ollut haissut alkoholille.” (Ote huostaanottoasiakirjoista)
Edellinen ilmoitus johti äidin pidätykseen samana päivänä, kun hän kolaroi autonsa huumausaineiden
vaikutuksen alaisena. Ilman päiväkodin ilmoitusta lapset olisivat olleet äitinsä kyydissä. On huomattava,
että näinkin pienessä satunnaisella otannalla kerätyllä aineistolla tutkija löytää tapauksia, joissa
päivähoidon rooli on ollut lasten turvallisuuden kannalta elintärkeää. Kokemukseni perusteella myös
hallinto-oikeudessa päiväkotien lausunnot ja lastensuojeluilmoitukset ovat vaikeiden ja ristiriitaisten
huostaanottoasioiden yhteydessä päätöksenteon kannalta erittäin keskeistä materiaalia.
ESITETYN MUUTOKSEN KIPEÄT KYSYMYKSET
Hallituksen esityksessä epäselväksi jää, millaiseksi päivähoidon tai varhaiskasvatuksen ehkäisevän
lastensuojelun rooli tulevaisuudessa nähdään. Asiantuntijana suhtaudun epäilevästi siihen, että 20 tuntia
viikossa olisi riittävä aika luottamussuhteen rakentamiseksi vanhempiin, havaintojen tekemiseen lapsen
perushoidosta, vanhempien ja lapsen välisestä suhteesta tai vanhempien hoitokyvystä. 20 tuntia viikossa ei
riitä turvaamaan lapselle luottamussuhdetta aikuiseen, kontaktia vertaisiin, arkista hoivaa ja huolenpitoa
tai seurantaa.
Selvittämättä on jäänyt, kuinka moni vanhempi hakee lastensuojeluperustein kokopäiväpaikkaa, vaikka
tarvetta sille olisikin. Lastensuojelussa tiedetään, että vanhemmat hakevat tukea ja apua äärimmäisen
harvoin edes tilanteissa, joissa väsyminen on jo johtanut lapsen pahoinpitelyyn tai heitteillejättöön.
Vanhemmat haluavat pärjätä itse ja pelkäävät leimatuksi tulemista. Kokopäivähoitopaikan hakeminen ei
tähän asti ole ollut merkki vanhempien kyvyttömyydestä vastata lapsensa tarpeisiin - tulevaisuudessa se
pahimmillaan olisi. Ongelmallista on kuitenkin myös se, jos hyvin monet hakevat kokopäivähoitopaikkaa
lastensuojelullisin perustein, sillä vaikka lausuntoja ei esityksen mukaan edellytettäisikään automaattisesti,
edellytetään niitä tilanteissa, joissa ilmenee ristiriitaa varhaiskasvatusviranomaisten ja vanhempien arvion
välillä. Tällöin lausuntoja haetaan jo valmiiksi kuormittuneesta lastensuojelusta. Tämä on ollut arkea
kotipalveluiden osalta jo monessa kunnassa.
Mitä tapahtuu, jos kotona olevien vanhempien uupumus lisääntyy? Kääntyvätkö myös 0 - 6 -vuotiaiden
lasten lastensuojelun asiakasmäärät nousuun, kuten koululaisten kohdalla on tapahtunut? Edellisen laman
leikkaukset kohdistuivat juuri kouluikäisiin lapsiin, kun taas sitä nuorempia lapsia on puskuroitu
Nuorisotutkimusseura ry. 020 755 2662 [email protected] www.nuorisotutkimusseura.fi 5 / 6
subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvin.
Mitkä tekijät hyväksytään sellaisiksi, että ne oikeuttavat kokopäiväpaikkaan? Lastensuojelussa ei ole
kriteerejä erityisessä vaarassa oleville lapsille, vaan arvio perustuu aina tapauskohtaiseen arviointiin.
Käytännössä lastensuojelussakin asiakkuuden tarpeen arviointi on hyvin haasteellinen tehtävä - miten
varhaiskasvatuksessa siihen kyettäisiin? Eivätkö erityishoitoa tarvitsevat lapset, kielitaidottomien ja
vieraasta kulttuurista tulleiden vanhempien lapset, työttömien ja elämäntilanteestaan sen vuoksi
stressaantuneiden vanhempien lapset, vauvan hoidosta uupuneiden vanhempien lapset tai ystäviään
kaipaavat leikki-ikäiset ole kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeessa? Lastensuojelun näkökulmasta
kaikissa näissä tapauksissa kokopäiväinen varhaiskasvatus on ”lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen
olosuhteiden takia taikka muutoin lapsen edun mukaista”. Lainaan tässä lastenpsykiatri Tytti Solantauksen
erinomaista kirjoitusta aiheesta:
”Lakiesityksessä turvataan lapsen oikeus kokopäiväiseen hoitoon, jos siihen on erityistä tarvetta.
Arvioidaanko tarve lapselle ilmaantuvilla ongelmilla? Jos asia halutaan ehkäistä ennalta, lapselle pitää
taata päivähoitopaikka jo sen perusteella, että hän kuuluu riskiryhmään. Ensimmäiset riskiryhmät
kyseisessä listassa tulevat olemaan työttömien vanhempien ja vastasynnyttäneiden äitien leikki-ikäiset
lapset.” (Tytti Solantaus, Helsingin Sanomat 11.11.2015)
Miten käy, kun lastensuojelun asiakkuus päättyy? Lastensuojelun tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi
mahdollisimman pian. Vaarana on, että asiakkaat jäävät ”roikkumaan”, koska pelätään saavutetun edun
menettämistä.
Selvää on, ettei lastensuojelun tehtävää tule lykätä varhaiskasvatukselle, mutta ehkäisevänä toimenpiteenä
varhaiskasvatuksen palveluiden rooli on merkittävä. Hallinnonalamuutoksilla varhaiskasvatuksen ei tule
pyrkiä putsaamaan lastensuojelun leimaa toiminnastaan, vaan pikemminkin olla ylpeä siitä osaamisesta,
jota organisaatioon on vuosikymmenien saatossa kasautunut. Varhaiskasvatus on ollut lapselle universaali
ja subjektiivinen oikeus, joka ei leimaa eikä erottele. Se integroi yhteiskuntaan, antaa kouluvalmiuksia ja
tunteen osallisuudesta. Vaikeassa asemassa olevia lapsia tulisi kaikin keinoin haalia kokopäiväisen
päivähoidon piiriin, eikä jättää heitä kasvuolosuhteisiin, joissa heidän tasapainoista kasvua ja kehitystään ei
välttämättä voida tukea.
VTT Tutkijatohtori Elina Pekkarinen
LAUSUNNONANTAJAN TAUSTA
Olen peruskoulutukseltani lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja väitellyt sosiaalityön alalta Helsingin
yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 2010. Olen työskennellyt Helsingin kaupungilla lastensuojelun
sosiaalityöntekijänä 2004 - 2005, sosiaali- ja kriisipäivystyksessä 2005 - 2009 ja Helsingin hallinto-oikeuden
lastensuojelun asiantuntijana vuodesta 2009 alkaen. Olen vuosittain päätöksentekijänä kymmenissä
tahdonvastaisissa huostaanottoissa. Työskentelen tällä hetkellä tutkijatohtorina
Nuorisotutkimusverkostossa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ja tutkin
lastensuojelua huostaanottoasiakirjojen sekä valtion koulukodeista aikuistuneiden nuorten kokemusten
kautta. Lisäksi toimin Lapsuudentutkimuksen seuran puheenjohtajana.
Nuorisotutkimusseura ry. 020 755 2662 [email protected] www.nuorisotutkimusseura.fi 6 / 6
LÄHTEET
Heino, Tarja (2007) Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukujen
takana. Stakes.
Kainulainen, Anna (2007) Päivähoito lapsen avohuollollisena tukitoimena - Tukitoimen toteuttaminen
moniammatillisena yhteistyönä. Pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Kivimäki, Saija (2009) Päivähoidon ja lastensuojelun välinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena. Pro gradu –
tutkielma, Tampereen yliopisto.
Korhonen, Anne (2008) Huolta ja huolestumista - Tutkimus lastensuojeluilmoitusten sisällöstä. Sosiaalityön
erikoistumiskoulutuksen lisensiaattityö Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisala. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Kotona olevien vanhempien lapset päivähoidossa tammikuussa 2009. Vantaa: Vantaan kaupunki.
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/31789_
seurantaselvitys_tammikuu_2009_1_.pdf
Lastensuojelulain hengen toteutuminen vuonna 2011. Kahden alueen lastensuojeluilmoitusten tarkastelua
suhteessa uuteen lastensuojelulakiin. Sosiaalitaito.
Paavola, Auli (2010) Ehkäisevän lastensuojelun kirjava todellisuus. Lastensuojelulain vaikutukset eri
ammattiryhmien toimintatapoihin: Mikä toimii, mikä takkuaa, mitä pitäisi kehittää? Lastensuojelun
Keskusliitto.
Uitto, Aino & Vuolasmaa, Miia (2009) Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena: päiväkodin
henkilöstön kokemuksia. Opinnäytetyö, Diak-ammattikorkeakoulu, Helsinki.
Väinälä, Anna (2004) Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoitotilanteesta, syyskuu 2004.
Selvityshenkilön raportti, ensipainos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=122630&name=DLFE-8441.pdf
Lasten varhaiskasvatuksen muutokset lastensuojelun näkökulmasta
VTT tutkijatohtori Elina Pekkarinen
Nuorisotutkimusverkosto
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17.11.2015
Tekijän nimi 1.1.2017
2
Esityksen taustaa • Lasten päivähoidon ja lastensuojelun yhteinen historia on pitkä
juontaen juurensa vuoden 1936 lastensuojelulakiin
• 1983 lastensuojelulaissa päivähoidon tehtävänä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja vanhemmuudessa sekä havaita ja ennakoida avun ja tuen tarve (HE 13/1983)
• 2007 laissa päivähoito mainitaan erikseen avohuollon tukitoimissa
• 30.12.2014/1302 muutos lastensuojelulakiin: päivähoidossa tarjottava erityistä tukea, joka edistää ja turvaa lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukee vanhemmuutta JO SILLOIN, KUN LAPSI TAI PERHE EI OLE LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA Päivähoidon EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN rooli vahvistui 1.4.2015 alkaen
3
Keitä ovat nämä kokopäivähoidossa olevat lapset, joiden vanhempi on kotona?
• 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista (Väinälä 2004; Kotona olevien vanhempien… 2009) • Näistä 90 % on 3 vuotta täyttäneitä
• Perheiden taustat tunnettiin hyvin (Väinälä 2004) • Lastensuojelun asiakkuus (7 %), lapsen erityishoidon tarve (7 %),
maahanmuuttajavanhemmat (24 %), vanhempien työttömyys (12 %), äitiysloma (27 %), hoitovapaa (12 %), muu syy (9 %)
4
Muutama lastensuojelun tunnusluku
• Suomessa lastensuojelun asiakasmäärät ovat viime vuosina olleet jatkuvassa kasvussa
• Kuitenkin pienten – 0-6 -vuotiaiden – lasten suhteellinen osuus on pysynyt melko vakaana
• Lastensuojelun avohuollon asiakkaina noin 5,5 % 0-6 -vuotiaista
• Huostaanotettuna noin 0,5 % 0-6 -vuotiaista
• Pienten lasten kohdalla yleisimpiä lastensuojelun tarpeen aiheita ovat vanhempien uupumus, kasvatuskyvyn puute, päihde- ja mielenterveysongelmat
• Lastensuojelun asiakkaina olevissa perheissä huomattavasti muita perheitä useammin työttömyyttä tai työkyvyttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia ja psykososiaalisia ongelmia
13.11.2014 Lastensuojelu 2013 – Tilastoraportti 26/2014 5
Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina 1991–2013, %
Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
%
16–17-vuotiaat
13–15-vuotiaat
7–12-vuotiaat
3–6-vuotiaat
0–2-vuotiaat
6
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön tunnuslukuja
• Erillisselvitysten mukaan noin 6 - 20 % lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, on kokopäivähoidossa lastensuojelusyistä
• Entä kuinka paljon on lapsia, joiden suojeluntarpeen päivähoito kykenee ehkäisemään? • Vrt. huostaanottojen lukumäärän stabiili taso 0 - 6 -vuotiailla
• Päivähoidossa tehdään verrattain vähän lastensuojeluilmoituksia • Sosiaalitaidon selvityksessä vain 1,5 % vuoden 2011 aikana kahdessa
kaupungissa tehdyistä ilmoituksista tuli päivähoidosta
• Heinon (2007) selvityksessä yhdeksän kunnan alueella 3 % ilmoituksista tuli päivähoidosta
• Päivähoito on suhteellisen edullinen tukimuoto (Ikäheimo 2015) • Vuoden kokopäivähoidon kustannus keskimäärin 12 500 euroa, lastensuojelun
laitoshoidon 104 000 euroa
7
Laadullisen aineiston kertomaa • Aineistona kahden kaupungin huostaanottoasiakirjat vuonna 2013
(n=37) • Päivähoito tukitoimena kaikilla aineiston alle 10-vuotiailla
• Tässä tarkastelen aineistossa olleita päivähoidon tekemiä lastensuojeluilmoituksia
TULOKSET • Luottamus lapsen ja hoitajan välillä
”Lapset olivat toistuvasti kertoneet päiväkodin henkilökunnalle, että äiti satuttaa heitä kotona neuloilla tai sukkapuikoilla pistämällä sekä painaa päätä veden alle pesutilanteessa.”
Hoitohenkilöstölle voi kertoa kodin asioista
• Luottamus vanhemman ja hoitajan välillä ”Päivähoidosta on kerrottu, että isä haisee usein viinalle, kun tulee (isoveljeä) hakemaan hoidosta.”
Lapsi tuodaan hoitoon huonossakin kunnossa (huom! Vauva kotihoidossa, isoveli päivähoidossa)
8
• Päivähoidon merkitys arkisten havaintojen tekijänä • Suhteessa perushoitoon ja huolenpitoon
”Lastensuojeluilmoitus päiväkodista. Huoli lapsen perushoidosta. Lapsi oli ollut usein samoissa likaisissa vaatteissa koko viikon ja lapsen hygienia oli huonosti hoidettu. Lapsi oli ollut nälkäinen tullessaan hoitoon.”
Lapset kohdataan päivittäin
• Suhteessa lasten ja vanhempien väliseen suhteeseen
”Äidin ja lapsen puutteelliseen vuorovaikutukseen oli päivähoidossa kiinnitetty huomiota. Äiti ei ottanut minkäänlaista kontaktia lapseen hakutilanteissa vaan puhui pelkästään omista asioistaan.”
Lapset ja vanhemmat kohdataan yhdessä päivittäin
• Suhteessa vanhempien hoitokykyyn
”Äiti tuonut lapsen päivähoitoon pitkän tauon jälkeen. Päivähoidon henkilökunnan mukaan äiti ollut sekava ja silmät olivat olleet tuijottavat. Ei ollut haissut alkoholille.”
Vanhemmat kohdataan päivittäin
9
Pohdintaa • Millaiseksi ymmärretään päivähoidon ehkäisevän lastensuojelun rooli?
• Lainsäädäntöä juuri muutettiin!
• Onko neljä tuntia päivässä tai 20 tuntia viikossa riittävä aika… • …luottamussuhteen rakentamiseksi lapseen ja vanhempaan?
• …havaintojen tekemiseen lapsen perushoidosta, vanhempien ja lapsen välisestä suhteesta tai vanhempien hoitokyvystä?
• …turvaamaan lapselle luottamussuhde aikuiseen, kontakti vertaisiin, arkinen hoiva ja huolenpito sekä seuranta?
• Kuinka moni vanhempi hakee lastensuojeluperustein kokopäivähoitopaikkaa, vaikka tarvetta olisikin? • Ongelmallista on sekin, jos moni hakee (vrt. kokemukset kotipalvelusta,
leimaamisvaikutukset)
• Mitä tapahtuu, jos kotona olevien vanhempien uupumus lisääntyy? • Vrt. 0-6 -vuotiaiden huostaanottojen vakiintunut taso: lähtevätkö myös pienten
lasten lastensuojeluluvut nousuun?
10
• Mitkä tekijät hyväksytään ”lastensuojeluperusteiksi”? Kuka ne määrittelee, miten ja millä ajalla? • Erityishoitoa tarvitseva lapsi? Kielitaidottomat vanhemmat vieraasta
kulttuurista? Työttömäksi jääneet vanhemmat? Vauvan hoidosta uupuneet vanhemmat? Ystäviään kaipaava leikki-ikäinen?
• Miten käy, kun lastensuojelun asiakkuus päättyy? • Lastensuojelun tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi päättyykö myös
oikeus kokopäivähoitopaikkaan?
• Lastensuojelutehtävää ei saa lykätä päivähoidolle, mutta ehkäisevänä toimenpiteenä päivähoidon rooli on merkittävä • Lapsen universaali ja subjektiivinen oikeus
• Ei leimaa eikä erottele
• Integroi yhteiskuntaan, antaa kouluvalmiudet ja tunteen osallisuudesta
Vaikeassa asemassa olevia lapsia tulisi kaikin keinoin haalia kokopäiväisen päivähoidon piiriin, eikä jättää heitä kotiolosuhteisiin, joissa heidän tasapainoista kasvua ja kehitystään ei voida tukea
11
Lopuksi
”Olin 1950-luvun puolivälissä kaksi vuotta kaupungin lastentarhassa Vaasan Kotirannassa. Muut lapset saivat olla vain vuoden, minä sosiaaliviranomaisten päätöksellä kaksi vuotta, pulmallisen perhetilanteen takia.
Ne olivat elämäni parhaimpia vuosia.
Tant Svea ja hänen nuoret kollegansa antoivat eksyksissä olevalle lapselle turvallisuutta ja virikkeitä sekä opettivat sosiaalisia taitoja. Olen heille ikuisesti kiitollinen.”
Sixten Korkman (HS 5.10.2015)
12
LÄHTEET
Heino, Tarja (2007) Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukujen takana. Stakes.
Kainulainen, Anna (2007) Päivähoito lapsen avohuollollisena tukitoimena - Tukitoimen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä. Pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Kivimäki, Saija (2009) Päivähoidon ja lastensuojelun välinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena. Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.
Korhonen, Anne (2008) Huolta ja huolestumista - Tutkimus lastensuojeluilmoitusten sisällöstä. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen lisensiaattityö Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisala. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Korkman, Sixten (2015) Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on tyhmä päätös. HS 5.10.2015 http://www.hs.fi/talous/a1444012151710
Kotona olevien vanhempien lapset päivähoidossa tammikuussa 2009. Vantaa: Vantaan kaupunki. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/31789_seurantaselvitys_tammikuu_2009_1_.pdf
Lastensuojelulain hengen toteutuminen vuonna 2011. Kahden alueen lastensuojeluilmoitusten tarkastelua suhteessa uuteen lastensuojelulakiin. Sosiaalitaito.
Paavola, Auli (2010) Ehkäisevän lastensuojelun kirjava todellisuus. Lastensuojelulain vaikutukset eri ammattiryhmien toimintatapoihin: Mikä toimii, mikä takkuaa, mitä pitäisi kehittää? Lastensuojelun Keskusliitto.
Uitto, Aino & Vuolasmaa, Miia (2009) Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena: päiväkodin henkilöstön kokemuksia. Opinnäytetyö, Diak-ammattikorkeakoulu, Helsinki.
Väinälä, Anna (2004) Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoitotilanteesta, syyskuu 2004. Selvityshenkilön raportti, ensipainos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=122630&name=DLFE-8441.pdf