PYHÄJOEN

KUULUMISETP Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T T A M A J O U K K O J U L K A I S U

L A U A N T A I 2 1 . 5 . 2 0 1 6 – V I I K K O 2 0

TIIA KESKINEN

Pyhäjoen kotiseutupäivää vietetään tänä vuonna hei-näkuun 3. päivänä. Pyhäjo-kiset saavat kokoontua yh-teen muistelemaan Pyhäjoen kukoistavia hetkiä ja nautti-maan päivän ohjelmasta.

Kotiseutupäivien juhla-puhujana on Pirttikoskelta lähtöisin oleva lehtori Kyös-ti Koskela. Koskela on 59 -vuotias tukholmalainen ruotsin ja englannin kielen opettaja. Hän oli jo lapsuu-dessa saunan porstuassa leikkinyt naapurin lasten kanssa koulua, jossa hän toi-mi opettajana. Perheeseen kuuluivat äiti ja pikkusisar. Koskela kehuu, että hänen äitinsä oli rohkea ja tarmokas yksinhuoltajaäiti 50-luvulla. Hän oli maanviljelijä ja työs-kenteli kokopäiväisesti myös Pyhäjoen Elementtitehtaalla.

Lapsuusmuistoja Koskelal-ta löytyy monenlaisia. Hän eli tavallista lapsen elämää. Vaikkei leluja ollut samoin kuin nykypäivänä, ei se hai-tannut. Maatilalla asuessa oli tilaa leikkiä ja käyttää piha-piirin rakennuksia. “Puojissa” Koskelalla oli oma leikkikaup-pa, jossa naapurin lapset kävivät ostamassa paperi-rahoilla kahvi- ja muita elin-tarvikepaketteja, joita äiti oli säilyttänyt. Koskela muistaa, kuinka hän sai äidiltään luvan purkaa vanhan riukuaidan, josta rakentui oiva intiaani-kylä pikkumetsään. Lapsia oli silloin useita joka talos-sa, joten mielikuvituksellisia leikkejä keksittiin ja paljon. Kesäisin saattoi uida, kahlata ja leikkiä joessa.

Kesäisin maatalossa riitti töitä. Koskela sai haravoida heinät, kun äiti ja mummu laittoivat heinät seipäille. Syksyisin leikattiin viljat sir-pillä ja talkoisiin osallistui useita kyläläisiä. Hän muis-taa, kuinka joutuivat olemaan lapsenvahtina nuoremmille. Se oli tylsää, olisi ollut kiva leikkiä “isojen” kanssa keske-nään.

Kansakoulun Koskela kävi Pirttikoskella. Herkkänä ja isättömänä pikkupoikana hän joutui koulukiusatuksi. Hänestä tuli arka, ujo ja sul-keutunut lapsi, jolla oli huono itsetunto. Poika ei uskaltanut kertoa aikuisille ikävistä ko-kemuksista, sillä pelkäsi jou-tuvansa yhä enemmän kiusa-tuksi.

Elämän käännekohta oli, kun hän alkoi kuudennella luokalla nostaa arvosano-jaan. Viidennellä luokalla hän haaveili keskikouluun pääsystä Pyhäjoelle, mutta vanhempi luokkakaveri väit-ti, ettei poika koskaan tulisi pääsemään sinne. Kommentti laittoi Koskelan toimimaan. Siihen aikaan olivat pääsyko-keet keskikouluun. Ahkera ja kunnianhimoinen poika pääsi sinne hyvän todistuksen an-siosta. Koskela kertoo, että murrosiässä kavereiden mer-kitys on tärkeämpi kuin arvo-sanojen. Asia ei ole varmaan kovasti muuttunut tämän päivän nuorilla.

Jo varhain kielistä ja kan-sainvälisyydestä kiinnostu-nut Koskela haki keskikoulun jälkeen kielilinjalle Kalajoelle lukioon. Hyvät ja mielenkiin-toiset opettajat saivat mo-tivaation kielten opiskelussa kasvamaan. Kielitaitoa ruok-kivat myös sukulaiset, jot-ka tulivat kesäisin käymään Suomessa Ruotsista, Kana-dasta ja Amerikasta. Koskela kertoo, että sillä oli vaiku-tusta häneen, sillä lukiossa ruotsi ei ollut kiinnostanut ja hän joutui suorittamaan sen uudelleen. Hän oli pääs-syt kesätöihin Mariestadiin Länsi-Ruotsiin, mikä oli edes-auttanut kirjoituksia. Se kesä oli ihana ja tapahtumien täy-teinen.

Palattuaan Suomeen hän pääsikin ylioppilaaksi. Kir-joitusten jälkeen mies pala-si takaisin Ruotsiin ja pääsi Uumajan yliopistoon opis-kelemaan englantia ja saksaa pääaineina.

Koskela on päässyt kiertä-

Ujo pikkupoika lähti maailmalle

mään Yhdysvalloissa ja Eu-rooppaa. Nykyisin hän asuu Tukholman keskustassa, on ollut jo 30 vuotta opetta-jana Botkyrkan kunnassa ja opettaa yläasteikäisille eng-lantia ja ruotsia. Useimmat oppilaista ovat eri puolilta maailmaa, ja opettaja viihtyy työssään.

“On valtavan suuri kunnia

tulla puhumaan kotiseutu-juhlaan!” Koskela kehuu. Py-häjoki on hänen mielestään kehittynyt valtavasti. Hän vierailee usein Pirttikoskella vanhaa äitiään katsomassa ja seuraa mielellään sivusta Py-häjoen tapahtumia.

“Pyhäjoki on heräämässä prinsessa Ruususen unesta ja siellä vaikuttaa kehitys mene-

vän kovaa vauhtia eteenpäin”, hän kuvailee. Uuden kehitys-aallon ja ydinvoimalan myötä Pyhäjoelle tulee muuttamaan koulutettua väestöä ja lap-siperheitä, jotka tarvitsevat asuntoja ja kouluja. Kan-sainvälinen kanssakäyminen lisääntyy ja tarvitaan myös erilaista ammattitaitoa ja kie-litaitoa. Kaupankäynti vilkas-tuu sekä palvelut lisääntyvät.

Tämän päivän ihmiseltä odo-tetaan tietoja ja taitoja, jotka 60 vuotta sitten olivat uto-pistisia. Koko ajan opitaan uutta ja kehitytään.

Koskelan vaiherikas elämä muistuttaa, että täältä pie-nestä Pyhäjoen kylästäkin nousee lahjakkuuksia ja koko maailma on meille avoin.

Kyösti Koskela on matkustanut eri puolilla maailmaa.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 1 . 5 . 2 0 16sivu 2

Saaren koulun oppilaskun-nan hallitus vieraili Ruukin vastaanottokeskuksessa torstaina 28.4.2016. Viime syksynä oppilaskunta ke-räsi taksvärkin Ruukin vas-taanottokeskuksen hyväksi. Summaksi tuli 1635 euroa ja rahat lahjoitettiin vastaanot-tokeskuksen lapsille harras-tuskäyttöön. Taksvärkkiin osallistuivat Saaren koulun 5.-9.-luokat.

Joulukuussa Sirpa Kallio Ruukin vastaanottokeskuk-sesta kävi Saaren koulul-la kertomassa toiminnasta aamunavauksessa ja kutsui samalla oppilaskunnan hal-lituksen vierailulle Ruukkiin katsomaan, mihin rahat oli käytetty. Halusimme lahjoit-taa rahat nimenomaan lapsil-le. Rahoilla hankittiin lapsille uusi kiipeilyteline. Mieles-tämme se oli hyvin järkevä päätös, sillä lapsille ei ollut ennestään kuin leikkimökki ja hiekkalaatikko. Lapset oli-vat jo pitkään toivoneet kii-peilytelinettä. Kiipeilyteline oli ostettu, mutta se oli vielä kokoamisvaiheessa.

Vierailun aluksi vastaanot-tokeskuksen johtaja Sirpa Kallio esitteli vastaanotto-keskuksen toimintaa ja ker-toi, mistä ja miksi ihmiset Suomeen tulevat. Sitten kä-vimme katsomassa aikuisten suomen kielen tuntia, jossa oli paikalla oppilaita Irakista, Afganistanista sekä Somali-asta. Jotkut oppilaista olivat

Saaren koulun oppilaskunnan hallituksen vierailu Ruukin vastaanottokeskuksessa

olleet Suomessa jo yhdek-sän kuukautta ja olivat siksi hieman muita edellä, mutta erot olivat tietysti yksilöl-lisiä. Erot voivat johtua esi-merkiksi aikaisemmasta kou-lunkäynnistä tai kotikielestä.

Vierailimme myös Ruukin alakoulun maahanmuutta-jaluokissa. Samassa raken-nuksessa oli kolme luokkaa, joissa oli 6-12 -vuotiaita

oppilaita. Muutamat lapset puhuivat jo hyvää suomea ja esittelivät taitojaan mielel-lään. Oppilaiden vaihtuvuus on suurta, koska ihmisiä muuttaa pois, kun he saavat joko myönteisen tai kieltei-sen turvapaikkapäätöksen. Vastaanottokeskus on vain välivaihe turvapaikanhakijan elämässä.

KirjoittajatSaaren koulun oppilas-

kunnan hallituksen juniorit (Jussi Mattila, Aatu Linde-lä, Adalmiina Toppari sekä Milla Lehtelä.)

-

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 1 . 5 . 2 0 16 sivu 3

Kirkkopuiston eli leiki-liikupuiston avajaisia vietettiin la 14.5.2016

Puiston avauksen suoritti kirkkoherra Jukka Malinen ja leikkipuiston nauhan leikkasivat Jaakko Jukkola ja Nelly Romppanen. Kunnan kiitossanat lausui Matti Pahkala. Tilaisuudessa haastateltiin myös työryhmän jäsentä Jukka-Pekka Hietalaa.

Leikkipuiston saamista Kirkonkylälle ovat olleet mahdollistamassa monet eri tahot, joille isot kiitokset puiston saamisesta Kirkon-kylälle. Erityiskiitokset Pyhäjoen seurakunnalle, jonka maille puisto on rakennettu. Kunta on vuokrannut nämä maat ja vastaa puiston ylläpidosta.

Työryhmässä ja leikkipuistoa aktiivisesti rakentamassa ja edistämässä ovat olleet Jaakko Jukkola, Jukka-Pekka Hietala, Pertti Lindelä, Marja Viirret, Tiina Tiirola, Heikki Hirvi-koski, Kari Sarja, Laura Sippala ja Jaana Hämäläinen.

Mukana tapahtuman järjestelyissä oli paikallisia järjestöjä ja muita tahoja. Kiitos kaikille ta-pahtumassa mukana olleille!

Pyhäjoen Joki-Kiekko ry:n sääntömääräinen kevätkokouspidetään Pyhäjoen Jäähallin kahviossa maa-

nantaina 06.06.2016 klo: 18.00.

KOKOUSKUTSU

Tervetuloa!

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 1 . 5 . 2 0 16sivu 4

PYRY VIIRRET

Metallimusiikki on laajassa suosiossa, ja sillä on uskol-lisia kannattajia. Vaikka me-tallilla riittää suosiota, mo-nille ihmisille metallimusiikki on sellaista, johon ei pitkällä kepilläkään koskisi tai se on muuten epämieluisa genre. Nuorison kielellä toisin sa-noen “paskaa”. Tämä on si-nällään hassua, kun miettii, kuulostaako metalli tosiaan joidenkin korviin suolisto-kaasujen pörinältä. Itse asi-assa, eräs Youtubekasvo, 66Samus on tehnyt metal-limusiikkia pieruilla, joten kenties tuolla väitteellä on perää. Sen lähemmäksi ulos-tetta en ole kuullut musiikin menevän missään muodossa, ainakaan sanan kirjaimelli-sessa merkityksessä.

Mutta vakavasti ottaen metallimusiikkiin on läpi sen elinajan liittynyt paljon pel-koa ja ennakkoluuloja, sen on muun muassa uskottu tuhoavan nuoria. Tälläkin väitteellä on tietty perä, sillä metallimusiikkiin kuulu-va tyyli (nahkatakit, ketjut, tatuoinnit, kasvomaalauk-set, pitkät hiukset ja parrat tai kaljut ja yleinen mustan sävy) voivat olla nykyäänkin hiukan eksoottisempi näky ja ennen tyyliä jopa pelät-tiin. Myös alkoholinkäyttö on ollut läsnä lähes aina me-tallipiireissä, enemmän tai vähemmän.

Metallimuusikoita vastaan on käyty myös oikeuden-käyntejä. Kun eräs nuori Ju-das Priest-fani teki itsemur-han, tämän perhe uskoi, että musiikkiin oli piilotettu viesti “do it”, kun levyä kuunte-li takaperin. Judas Priest ei saanut syytettä, koska väi-te oli täysin perätön. Myös Twisted Sister sai monet perheenäidit huolestumaan ja lopulta laulajaa pyydettiin oikeuteen. Kukaan ei usko-nut hänen osaavan puhua edes kunnon englantia, mut-ta monet tyrmistyivät, kun laulaja piti vakavana selkeän vastalausepuheen, joka lo-petti kiistan siihen.

Myös metallimusiikin raa-kuus, niin äänimaailmallises-ti kuin sanoituksellisesti on monille ihmisille liikaa. Metal-limusiikin aiheisiin lukeutuu-kin useista muista genreistä poikkeavia sanoituksia ku-ten väkivalta, kuolema, viha, päihteet ja jopa sovinismi ja saatanan palvonta, vaikkakin sanoitukset näinä päivinä

Säröisyyden ja raskauden pelko

käsittelevät lähes mitä, niin yhteiskuntaa, fantasiaa, his-toriaa (sotia ja konflikteja), rakkautta, ihmissuhteita ja monia muita aiheita.

Metallimusiikin laajuutta-kaan ei tunnuta täysin tänä päivänä ymmärrettävän. Olen lukenut monia väittä-miä, että melodiat puuttu-vat ja laulu on silkkaa örinää, mikä on potaskaa. Metalli-musiikista on valtava määrä erilaisia variaatioita, jotka eroavat toisistaan. Tässäpä jonkinlainen luettelo sekä joitain bändejä, jotka voi nii-hin tavalla tai toisella lukea. Monien yhtyeiden tarkkaa genreä voi olla vaikea mää-ritellä, sillä musiikissa sekoit-tuu usein muitakin genrejä sekaan, esimerkiksi poweriin voi sekoittua thrashia jne. Ja bändien tyyli voi muuttua ajan myötä.

Heavy metal: vanhin genre ja keskusta koko metalliske-nessä. Syntynyt bluesista

60-luvulla, soinniltaan ras-kasta, tempo vaihtelee. Kuu-luisia yhtyeitä: Black Sab-bath, Iron Maiden, Manowar, Judas Priest ja Motörhead. Vanhassa heavy metallissa bluesvetoisuus näkyy hyvin selkeästi.

Thrash metal: Nopeaa, aggressiivista ja hyökkäävää. Kuuluisia yhtyeitä: Metallica, Slayer, Exodus, Megadeth, Anthrax, Pantera, Trivium ja Testament.

Speed metal: Nimensä mukaisesti erittäin nopeaa ja sisältää usein hyvin mut-kikkaita soittokuvioita. Kuu-luisia yhtyeitä: Dragonforce, Gamma ray, Accept, Hello-ween.

Speed metal on vaikeahko määritellä, sillä se on yleensä vaikutelma metallissa, joka ilmenee nopeutena, ja se sekoittuu monien bändien soittoon.

Power metal: Sisältää pal-

jon melodioita, laulajat voi-vat olla korkeaäänisiä mutta poikkeuksiakin on.

Suomessa on syntynyt useampia kuuluisia Power-yhtyeitä, oma lankoni soittaa yhdessä Power-yhtyeessä. Powerissa on usein syntik-ka ja toisinaan vaikutteita myös neoklassisuudesta tai sinfonisuudesta. Kuuluisia yhtyeitä: Blind Guardian, Stratovarius, Sabaton, Sona-ta Arctica, Nightwish, Primal Fear ja Firewind.

Death metal: Nopeudel-taan voi vaihdella hitaasta nopeaan, laulu matalaa mö-rinää tai rääkymistä. Sanoi-tukset usein ovat käsitelleet kuolemaa, mutta nykyisin sanoitukset käsittelevät mo-nia muitakin asioita. Death Metallilla on alagenre, me-lodinen death metal, joka sisältää melodisia kitara- ja syntikkariffejä paljon. Dea-th metal näkyy muissa gen-reissä murinalauluna, kuten Thrashissa. Kuuluisia yhty-

eitä: In Flames, Children of Bodom, Amorphis (lähinnä vanha materia), Insomnium, Death, At the Gates, Obi-tuary, Cannibal Corpse, Soilwork, Dark Tranquility, Amon Amarth, Wintersun.

Progressiivinen metalli: progressiivisuus tarkoittaa musiikin luonteen muut-tumista esimerkiksi hyök-käävästä rauhallisempaan, hitaasta nopeampaa ja mö-rinästä puhtaaseen lauluun jne. Yhtyeitä progressiivi-silla vaikutteilla: Amorphis, Opeth, Dream Theater, Mas-todon ja Meshuggah.

Black metal: Muistuttaa Death metalia, mutta erotet-tavissa sanoituksista, jotka usein kertovat yliluonnolli-suuksista kuten demoneista sekä usein myös pimeyttä, mutta Black metal tunne-taan kumminkin saatanaa palvovista/saatanasta kerto-vista lyriikoista ja mustaval-koisista kasvomaalauksista.

Kuuluisimmat ovat kotoisin pohjoismaista, erityisesti Norjasta. Kuuluisia yhtyeitä: Immortal, Abbath, Emperor, Dimmu Borgir, Behemoth, Tsjuder, Mayhem, Gorgo-roth ja Venom.

Groove metal: Muistuttaa Thrashia mutta on hitaam-paa ja laulussa on usein Dea-th metal-vaikutteita. Kuului-sia yhtyeitä: Machine head, Sepultura, Lamb of God ja Pantera.

Alternative- eli vaihtoeh-tometalli: Raskaita riffejä ja usein kokeilevan luontoista erikoisilla tahdeilla tai muil-la vaikutteilla. Alternativella on paljon alagenrejä, muun muassa Nu Metalin juuret ovat vahvasti tässä genres-sä. Alternativea edustaa mm. Dope, Avenged Sevenfold, Suburban Tribe, Killswitch Engage, Slipknot ja Distur-bed, Korn, HIM ja Faith no More.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 1 . 5 . 2 0 16 sivu 5

Rap metal: Nimensä mu-kaisesti räppäämistä maus-tettuna metallimusiikilla. Rap metal on ilmiönä kohtalaisen uusi ja tuore. Kuuluisia yh-tyeitä: Linkin Park, Beastie Boys ja Hollywood Undead.

Industrial Metal: Kone/teknomusiikkia ja sekoitettu-na metalliin. Kuuluisia yhty-eitä: Nine Inch Nails, Static X, Rammstein ja Amaranthe.

Goottimetalli: Tunnel-mallista ja synkkää, usein raskasta. Kuuluisia yhtyei-tä: Poisonblack, Sentenced, Charon, 69 Eyes ja HIM

Doom metal: Raskasta ja raakaa mutta todella hidas-ta, suorastaan laahaavaa. Kaupallisuus ei ole koskaan ollut suurta, suurin suosio löytyy underground-piireis-tä. Kuuluisia yhtyeitä: Type O Negative, Black Sabbath, Candle Mass, My Dying Bri-de

Kristillinen metalli: Me-tallia kristillisillä sanoituk-silla. Ei ole kovin tunnettu ilmiö, mutta olemassa yhtä kaikki. Kuuluisia yhtyeitä: Fi-reflight, Skillet, HB, As I Lay Dying

Tuossa ei ollut kuin osa mo-nista metalligenreistä, joten tarpeetonta sanoa, että ky-seessä on todella laaja ja vä-rikäs ilmiö. Haastattelin työ-täni varten joitain ihmisiä ja kyselin heidän mielipiteitään sekä tietämystä metallista, ja tulokset olivat vaihtelevia. Metallimusiikin laajuus tuli usein yllätyksenä, ja musiik-ki ei oikein ollut kenenkään mieleen, varsinkin murina-laulu koettiin ärsyttävänä ja aggressiivisena. Lieneekö syynä se, että siitä ei ota selvää helposti? Luultavasti se, ja murisemisella saattaa olla jotain tekemistä ihmis-ten eläimellisellä puolella, ja se voi olla yhteyksissä ihmi-sen alkukantaiseen aikaan. Monet tuntuvat kokevan tä-mänkin vastenmielisenä aja-tuksena. Voisi todella luulla, että ihmiset haluavat usein välttää eläimellistä puoltaan.

Mutta yllättävin tulos tuli siinä, että yllättävän harva tiesi sen, että Suomesta tu-lee väkilukuun suhteutettu-na maailman eniten metalli-bändejä. Veikkauksia olivat muun muassa Saksa, Ruotsi ja Norja, Suomesta tiedet-tiin yllättävän vähän. Syitä lienee monia, kuten se, että useat metallibändit hukku-vat valtavirtamusiikin alle, vaikka olisivatkin suosittuja.

Totuus onkin se, että ulko-mailla Suomi tunnetaan ni-menomaan metallimusiikista, eikä ihme, koska Suomessa on noin 53 metallibändiä. Metalli on rantautunut Suo-meen jo 60-luvun lopulla, mutta vasta 80-luvulla alkoi syntyä suuria nimiä ja metal-limusiikin suosio alkoi nousta todella. Monet Suomen suu-rista metalliyhtyeistä ovat syntyneet 90-luvulla ja vas-ta noin vuosikymmen sitten metallia alettiin esittää suo-men kielelläkin.

Suomen suurimpia metalli-yhtyeitä ovat muun muassa itsemurhista laulava Senten-ced, tunnelmallinen ja me-lodinen Insomnium, melodi-nen ja aggressiivinen Death metal-yhtye Children of Bodom, sinfoninen Power-pumppu Nightwish, progres-siivinen Kalevalasta laulava Amorphis, rakkaudesta lau-lava gootahtava HIM, Euro-viisumestari Lordi, hyytävä mutta melodinen ja kaunis Sonata Arctica, neoklassinen Powerkonkari Stratovari-us, humppaava Korpiklaani, folkkaavia sankaritarinoita kertova Ensiferum, melodi-nen ja tekninen Wintersun, ruotsinkielisiä peikkotari-noita kertova Finntroll, vii-kinkikertomuksista tunnettu Turisas ja selloilla soittava Apocalyptica.

Suomessa on myös monia metalliyhtyeitä, jotka ovat menestyneet kotirajojen-sa sisällä, näihin kuuluvat muun muassa jynttäävä ja raskas Kotiteollisuus, prog-

ressiivista Thrashia esittävä Stam1na, kuolonkoriseva Thrash-yhtye Mokoma, Me-lodeath-tykki Diablo, tun-nelmallinen Ghost Brigade, korkealta kajahtava Teräs-betoni, diskohytäävä indust-riaaliyhtye Turmion Kätilöt, gootahtava Poisonblack ja musta Ajattara.

On siis tarpeetonta sanoa, kuinka suurta metallimu-siikkiteollisuus on Suomes-sa. Se on jotain, josta saa suomalaisena olla ylpeä. Otin myös selvää, millainen oli metallimusiikin tilanne Pohjois-Pohjanmaalla ennen vanhaan.

“Elämäni on sisällöltään paljon rikkaampaa kuin il-man tätä harrastusta, vaikk-en pidä itseäni taiteilijana”, kalajokinen Diablon laulaja Rainer Nygård toteaa.

“Se oli silloin 80-luvun lo-pulla jo ihan marginaalista toimintaa. Jos Kalajoella oli tuolloin sellaiset 9500 asu-kasta, niin julkisesti harras-tavien osuus jäi kymmeniin, eli siis pieneen osuuteen. Epäilisin, että kumminkin tuohon aikaan joka kunnas-sa oli ainakin 1-2 yhtyettä, jotka soittivat metallia. Var-muudella näitä oli ainakin Nivalassa, Ylivieskassa, Raa-hessa, Kokkolassa ja Haapa-järvellä. Kovin haloo tämän homman ympärillä lienee jo loppunut ja jäljellä on se kova ydin ja underground tietenkin. Asenteetkin ovat ajan myötä muuttuneet niin, että meidän kaltainen kompromissivapaata ääri-musiikkia esittävä yhtye voi

®

Katruusa

AVOINNA

MA-PE 10:00-17:00

LA 10:00-13:00

MUUTA: Homeopaatin vastaanotto 13-14.6 Varaa aika !

Vanhatie 33 Pyhäjokip. 044 339 9963

TARJOUKSESSA 23-28.5.

TARJOUKSESSA 23-28.5.

LIIKKEESSÄ LISÄÄ TARJOUKSIA. TERVETULOA!

(HUOM) KESÄKUUSSA LAUANTAISIN SULJETTU

vetää ladot turvoksiin missä tahansa päin Suomea vaikka esityskieli onkin englanti”, Nygård kertoo ja toteaa lo-puksi, ettei ole ollut koskaan Pyhäjoella keikalla, mutta Perkiömäki on silti hänelle tuttu paikka.

Jos metallimusiikki ei nosta niskavillojasi pystyyn ja tuo

vahvaa tunnetta, et ehkä koskaan ymmärrä sitä täysin. Mutta se ei haittaa. Sillä kun olen festareilla katsonut tu-hansia päänheiluttajia ja mo-shpitissä riehujia, uskaltanen sanoa, että metalliyhteisö pärjää hyvin ilman sinua. Musiikki on suuri lahja meille kaikille, ja jokainen saa kuun-nella ihan mitä haluaa.

Pyry Viirret soitti lukion vappujameissa.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 1 . 5 . 2 0 16sivu 6

heen asemakaavan mukainen kunnallistekniikan laajennus saatetaan päätökseen kesäl-lä 2016, mikä mahdollistaa myös asuntojen rakentamisen 1200 asukkaalle.

Parhaillaan Ollinmäellä luo-daan edellytyksiä kaupan

ja palveluiden keskittymän sijoittumiselle Valtatie 8:n varteen Ollinmäen eteläisen liittymän viereen. Lähiaikoina alueelle rakentuu polttoainei-den jakelupiste oheistoimin-toineen sekä liiketalo. Lisäksi 8-tien varteen on aloitettu

asemakaavoitus päivittäista-vara- ja vähittäiskaupan koko-naisuutta varten.

Tämän vuoden aikana Ollin-mäellä käynnistyy useita ra-kennushankkeita. Lähivuosina alueen työpaikkojen lukumää-rän arvioidaan nousevan 200

– 300 työpaikkaan.

Kommentti:Kehittämisasiamies Jyri

Laakso, Pyhäjoelta virtaa –kehittämishanke: ”Hanhikivi 1 -hankkeen mukanaan tuomat välilliset vaikutukset näkyvät

Pyhäjoella ja lähialueilla yhä enemmän. Ollinmäki on siitä oiva esimerkki. Sinne muo-dostuu monipuolinen koko-naisuus toimitilahankkeista, palveluliiketoiminnasta ja asunnoista.”

Ollinmäki kehittymässä monipuoliseksi pal-velu- ja työpaikkakeskittymäksi PyhäjoellaPyhäjoen kunnan Ollinmäki

on noussut vetovoimaiseksi alueeksi investoinneille Fen-novoiman Hanhikivi 1 –hank-keen myötä. Valtatie 8:n var-ressa 1,5 kilometrin päässä Pyhäjoen kunnan keskustasta sijaitseva Ollinmäki muodos-taa lähivuosina monipuolisen teollisuuden, toimistojen, pal-veluiden ja asumisen kokonai-suuden.

Tällä hetkellä alueella toimii noin 15 yritystä, jotka työl-listävät lähes 100 henkilöä. Asemakaava-alueen kokonais-pinta-ala on noin 65 hehtaa-ria ja rakennusoikeutta jäljellä 110 000 kerrosalaneliötä. Eri alojen yritykset ovat hankki-neet kaksi kolmasosaa myyn-nissä olleista 54 tontista.

Ollinmäen ensimmäisen vai-heen asemakaava hyväksyttiin 2000-luvun taitteessa. Alu-eella toimi tuolloin ja toimii edelleen muun muassa pape-rikoneiden huoltoihin erikois-tuneita yrityksiä.

Ollinmäen ensimmäisen ase-makaavan mukainen kunnallis-tekniikan laajennus tuli pää-tökseen syksyllä 2013. Uuden puolen ensimmäinen rakennus ja maamerkki ”Energy Tower” -toimistohotelli valmistui mar-raskuussa 2015. Toisen vai-

Monitoimitalo on suljettu ke-sällä 4.6.-9.8. välisen ajan. Po-letin lunastaneet käyttäjät voi-vat käyttää kuntosalia ja lohkoja

normaaliin tapaan.

Huom monitoimitalon käyttäjät!

Hyvää kesää toivottaa vapaa-aikatoimi

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 1 . 5 . 2 0 16 sivu 7

PÄÄTOIMITTAJATSari Hidén

Arvo Helanti

TOIMITUSRoni Ohvo

Tytti Karsikko

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi

IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (21) ilmestyy >> lauantaina 28.5.2016

Aineisto toimitettava >> tiistaina 24.5.2016 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 16:1950 kpl >> vko 17:1950 kpl

Puh. 040 359 6166

http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi

Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniLehden jakelu: SSM Cityjakely Oy, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 0504639220 (Matti Kinnula)

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

50

60

0,40

Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdis-tys ry

ma 23.5. klo 18.00 Harmaa-hapset Iltaruskossa.

ti 24.5. Sokkomatka. Lähtö Yppäri Neste klo 8.50 ja ent. Shell klo 09.00. Matkan hinta 15 euroa maksetaan matkalla. Vara tasaraha mukaan. Jos si-nulle tulee este muista ehdot-tomasti ilmoittaa siitä Anna-Liisalle puh. 0400-778026.

Vapaaehtoiset molemmat ryh-mät to 26.5. klo 12.30 Kevät-kirkko!

Kesätapahtumista ilmoitetaan Kuulumisissa ja kotisivuilla.

Hyvää ja lämmintä kesää kai-kille!

Lisätietoja toiminnastamme www.elakeliitto.fi/pyhajoki

Pyhäjoen maa- ja kotitalo-usnaiset

Helli Koskela on kutsunut meidät kökkä iltaan Rajaniemen mökille ma 23.5 klo 18.30. Ota lankaa ja virkkauskoukku mu-kaan. Virkataan yhdessä Sirkka Ollilan johdolla!

Tervetuloa!Pyhäjoen Reserviläiset RYAmpumakilpailut Ristivuo-

ren ampumaradalla Lauantaina 28.5 klo 13:00 alkaen.

Lajeina Falling Plate res. kivää-rillä ja nonstop 9mm isopistoo-

li.Kustakin lajissa 3.lle ensim-

mäiselle kisailijalle palkinto.Toimitsijoita tarvitaan. Terve-

tuloa.Pyhäjoen Yrittäjät ryYrittäjien sählyvuoro keski-

viikkoisin monitoimitalolla (loh-ko 2) klo 18.30-19.30, terve-tuloa mukaan!

Raahen seudun Omaishoi-tajat ja Läheiset ry

Vertaisryhmä Pisaran omaishoitajat ja hoidettavat kokoontuvat 23.5. klo 13 al-kaen huom! Lean luona (Meh-täkyläntie 182, Yppäri). Tar-vittaessa kimppakyytitietoja Mirjalta p. 050 492 9250.

Spr Pyhäjoen osastoPunaisen Ristin viikolla en-

siapuaiheisessa tapahtumas-sa Pyhäjoen Salessa 13.5.16 arpapalkinnot voittivat Kirsti Haapakoski villasukat, Kristiina Grekula kylmälaukun ja Helmi Viirret ea- laukun. Kiitos toimin-taamme tukeneille!

Yppärin maa- ja kotitalous-naiset

Pilatesta koulun liikuntasalissa su 22.5. klo 15.30. Hinta 6€/jäsen, 10€/muut.

Kökkä Jenna Helaakoskella (Koivukuja 35) su 29.5. klo 12. Mari Kotila esittelee Tupperwa-rea. Tervetuloa!

Aihetta kiitokseen

Suuret kiitokset Yppärin jakokunnalle lahjoituksesta, jonka avulla koulun pihalle hankitaan sählykaukalo ja maalit kyläläisten käyttöön.

Yppärin koulun väki

Kuollut:Helmi Maria Tuikkala e Vuoti

Pirttikoskelta 88 v 6 kk 9 pv

Jumalanpalvelus kirkossa su 22.5. klo 10. Lähetyskahvila seurakuntatalolla jumalanpalve-luksen jälkeen.

Avoin raamattupiiri ma 23.5. klo 18 Sarpatissa.

Pisara-ryhmän kokoontumi-nen ma 23.5. klo 13 alkaen Yp-pärissä Lea ja Juhani Koskelalla, Mehtäkyläntie 182. Omaishoi-tajat ja hoidettavat. Kyytiasias-sa yhteys Mirjaan p. 050 4929 250.

Perhekerhon päättäjäiset ke 25.5. klo 10.

Päivätoiminnan, ystävä-kerhon ja vanhemmanväen kevätkirkko to 26.5. klo 13. Kahvit seurakuntatalolla ke-vätkirkon jälkeen. Kyytiä voi tilata taksiasemalta puh. 0600 30009.

Päiväkerholaisten kevätjuh-la ja tulevien ekaluokkalais-ten koulutielle siunaaminen torstaina 26.5. klo 18. Juhlan jälkeen seurakuntatalolla kahvi- ja mehutarjoilu.

Sley lähetysilta Louhimaalla, Lahnaojantie 20. Vieraita Raa-hesta.

Sählykerho isä-lapsi (ala-kouluikäisille lapsille) lauantai-sin klo 11-12 monitoimitalolla.

Jumalanpalvelus ja HPE su 29.5. klo 10.

Haravointitalkoisiin osallis-tuneet: Kiitos työstänne, hau-tausmaat saatiin yhdessä siistin näköisiksi.

Kuorot : - Kirkkokuoro ke 25.5. klo

18.30 kirkossa.

Nuoret:- Sählykerho yläaste- ja luki-

oikäisille tiistaisin klo 16.20 – 17.30 monitoimitalolla.

- Sählyilta nuorille aikuisille torstaisin klo 19-21 monitoi-mitalolla.

- Kasvuryhmä rippikoulun käyneille keskiviikkoisin klo 18 Sarpatissa.

- Gospelcafe lauantaisin klo 19-23.

TULOSSA:

Lasten päiväleiri Rajanie-messä ti 28.6. – to 30.6. Leiril-le lähdetään Sarpatista aamulla klo 9.30 ja palaamme samaan paikkaan klo 15. Leirillä tarjo-taan lämmin ruoka ja välipala. Vapaaehtoinen leirimaksu 3 € /päivä. Leirille otetaan kesäkuun loppuun mennessä 4 vuotta täyttäneet – v. 2009 synty-neet lapset. Ilmoittautumiset 3.6. mennessä päiväkerhoon p. 050 441 6095 tai spostil-la piia.kaivosoja@evl.fi tai sini.hukka@evl.fi (Leirille mahtuu 30 lasta).

RY:

Kevätjuhla su 22.5. klo 16 ry:llä, Matti Pahkala.

Kirkkoherranv irastossa myynnissä seurakunnan ad-resseja 10 €/kpl.

www.pyhajoenseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto p. 08-

433119. Avoinna ma 23.5. klo 8-12,

ti 24.5. klo 12-16 ja ke 25.5. klo 11-14.

Tarjotaan vuokralle kaksio 57 neliötä Annalankankaalla, Hietatie 5

Puh. 435 876Puh. 0451737173

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 1 . 5 . 2 0 16sivu 8