Lasten hyvinvointi indikaattoritiedon valossa

Esa Iivonen esa.iivonen(at)mll.fi

Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuspäivät 14.-15.11.2013 Kouvola

Indikaattoritiedon hyödyntäminen

• Indikaattorilla tarkoitetaan osoitinta, joka kuvaa ilmiöstä jotakin olennaiseksi katsottua.

• Tiedon määrän kasvaessa on yhä vaikeampaa poimia valtavasta tietomäärästä tarpeeseen käyttökelpoinen olennainen tieto. On usein vaikea hahmottaa, mikä on jossakin ilmiössä tapahtuvan kehityksen suunta.

• Indikaattorien tarkoituksena on hallita tietotulvaa ja tiivistää yhä suuremmasta, sirpaleisemmasta ja vaikeammin hallittavasta tietomäärästä olennainen avaintieto.

2

Indikaattorit apuvälineenä toimien kohdentamisessa

• Indikaattori voi toimia apuvälineenä tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa, päätöksenteossa ja seurannassa.

• Indikaattoreista toivotaan työvälineitä politiikkatoimien oikeaan kohdentamiseen sekä toimien vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointiin.

•Indikaattoreilla voidaan myös verrata eri alueiden – kuten kuntien ja maakuntien - välistä kehitystä.

•Indikaattoreilla voidaan kuvata sekä objektiivisia olosuhteita että subjektiivisia ihmisten kokemuksia.

3

Indikaattorit perustuvat tilastotietoihin ja kyselytutkimuksiin

• Suomessa käytetyt hyvinvointi-indikaattorit perustuvat valtaosin tilastoviranomaisten ja muiden tilastoja tuottavien viranomaisten keräämiin tilastoihin.•Lasten hyvinvoinnin seurannan kannalta keskeisten tilastojen tuottajat ovat Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Kansaneläkelaitos (Kela). • Lapsia ja nuoria koskevan indikaattoritiedon tärkeä lähde on THL:n toteuttama Kouluterveyskysely.

4

OECD:n Doing Better for Children 2009

• Vuonna 2009 ilmestyneessä Doing Better for Children– raportissa OECD-maiden lasten hyvinvointia vertailtiin 21 indikaattorin avulla kuudella eri ulottuvuudella.

• Kuten yleensä muissakin kansainvälisissä vertailussa raportissa käytettiin yhdistelmäindikaattoreita, joissa yhtä ulottuvuutta mitataan usean indikaattorin avulla.

• Raportissa käytetyt hyvinvoinnin ulottuvuudet olivat materiaalinen hyvinvointi, asuminen ja ympäristö, koulutuksellinen hyvinvointi, terveys ja turvallisuus, riskikäyttäytyminen sekä kouluelämän laatu.

5

Suomi Doing Better for Children -vertailussa

• Suomi pärjäsi varsin vaihtelevasti OECD:n vertailussa.

Suomi sijoittui seuraavasti: • koulutuksellinen hyvinvointi 1.• materiaalinen hyvinvointi 4. • terveys ja turvallisuus 6. • asuminen ja ympäristö 7.• kouluelämän laatu 18. • riskikäyttäytyminen 26.

6

Unicefin Innocenti Report Card 2013 (1)

• UNICEFin tutkimuskeskuksen Innocentin Report Card-sarjan raportissa vuodelta 2013 kuvattiin 29 vauraan maan lasten hyvinvointia viidellä eri ulottuvuudella yhteensä 26 indikaattorin avulla.

• Vertailussa käytetyt lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet olivat aineellinen hyvinvointi (4 indikaattoria), terveys ja turvallisuus (4 indikaattoria), koulutus (4 indikaattoria), riskikäyttäytyminen (10 indikaattoria) sekä asuminen ja ympäristö (4 indikaattoria).

7

Unicefin Innocenti Report Card 2013 (2)

UNICEFin vuoden 2013 vertailussa Suomi sijoittui seuraavasti:

• aineellinen hyvinvointi 2.• terveys ja turvallisuus 3.• koulutus 4.• asuminen ja ympäristö 6.• riskikäyttäytyminen 12.

8

Lapsen oikeuksien toteutumisen arviointi edellyttää indikaattoritiedon käyttöä

• Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon kansainvälinen valvonta perustuu sopimusvaltioiden raportointivelvollisuuteen lapsen oikeuksien komitealle. • Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan raportin tulee sisältää tiedot sopimusvaltion toimenpiteistä, joilla pannaan täytäntöön sopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja näiden oikeuksien nauttimisessa tapahtuneesta edistymisestä. • Oikeuksien toteutumisessa tapahtunutta kehitystä ei ole mahdollista raportoida ilman oikeuksiin liitettyjä indikaattoreita.

9

Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista tulee seurata indikaattorien avulla

• Lapsen oikeuksien komitea korostaa sopimuksen täytäntöönpanotoimia

koskevassa yleiskommentissaan tietojen keräämistä ja analysointia sekä

indikaattorien kehittämistä.

• Komitean mukaan kaikille lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatuille

oikeuksille tulee kehittää seurantaindikaattori.

• Komitealle tulee määräaikaisraportissa antaa yksityiskohtaisia

tilastotietoja liittyen lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien

toteutumiseen.

• Tilastotietojen tulee olla eriteltyjä iän, sukupuolen ja sopimusmääräyksiin

liittyvien muiden relevanttien kriteereiden mukaisesti.

10

Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät (2011) tietojen kokoamisesta (1)

• Komitea on huolestunut siitä, että haavoittuvassa asemassa olevien lasten, kuten köyhien, vammaisten, vähemmistö- tai maahanmuuttajataustaisen ja sijaishuollossa olevien lasten, elinoloista ei ole käytettävissä riittävästi tietoja.

• Lisäksi komitea on huolestunut siitä, että lasten hyväksikäyttöä ja laiminlyöntiä sekä heihin kohdistuvaa väkivaltaa tai lapsille suunnattuja palveluja on tilastoitu vain niukasti.

11

Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät (2011) tietojen kokoamisesta (2)

• Komitea kehottaa sopimusvaltiota vahvistamaan lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa koskevaa tilastointijärjestelmää ja tilastollista analysointia sekä varmistamaan, että sopimusvaltiossa kootaan tietoja, joita käytetään laadittaessa toimintapolitiikkaa ja –ohjelmia, jotka koskevat köyhyyttä, väkivaltaa, vammaisia lapsia, vähemmistö- ja maahanmuuttajataustaisia lapsia sekä perheessään erossa olevia lapsia.

12

Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät (2011) tietojen kokoamisesta (3)

• Komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa edelleen valmiuksiaan koota ja analysoida järjestelmällisesti koko maan kattavia tietoja kaikista alle 18-vuotiasta henkilöistä yleissopimuksen koko soveltamisalalta muun muassa iän, sukupuolen ja etnisen taustan mukaan.

13

Indikaattoritiedon hyödyntäminen kunnan lakisääteinen velvoite

• Terveydenhuoltolaki 12. §:ssä edellytetään kunnan käyttävän indikaattoreita toiminnassaan.

• Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia eli indikaattoreita.

14

Hyvinvointikompassi-verkkopalvelu

• Hyvinvoinnin ja palvelujen kehityksen seurantaa varten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) avasi avainindikaattorien kokoelman vuonna 2012. • Hyvinvointikompassi-verkkopalvelu:www.hyvinvointikompassi.fi• Hyvinvointikompassissa on yhteensä yli 100 indikaattoria. • Indikaattorien joukossa on useita lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisen kannalta tärkeitä indikaattoreita.

15

SOTKAnet-verkkopalvelu

• Indikaattoripankki SOTKAnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen: www.sotkanet.fi

• SOTKAnetin tietosisältö kattaa yhtensä yli 2 000 yksittäistä tilastotietoa. • SOTKAnetin avulla käyttäjä voi hakea sosiaali- ja terveysalaan liittyvää indikaattoritietoa eri aluetasoilla, kuten kuntakohtaisesti.

16

Terveytemme.fi-verkkopalvelu

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä Terveytemme.fi -sivusto tarjoaa keskeisiä tilasto- ja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain ja väestöryhmittäin: www.terveytemme.fi• Sivuston sisältö jakautuu keskeisiä terveysosoittimia esittävään osioon sekä väestötutkimusten ja tilasto- ja rekisteriaineistojen raportteja sisältäviin osioihin.• Terveytemme.fi-sivusto sisältää myös tulosraporttikokonaisuuksia Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen (LATE) tutkimusaineistosta.

17

Nuorten hyvinvointi-indikaattorit

• Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) sivuilla on Nuorten hyvinvointi-indikaattorit kokonaisuus: http://www.tietoanuorista.fi/hyvinvointi-indikaattorit

• Nuorten hyvinvointi-indikaattorit on jaettu kahdeksaan ryhmään: 1) taustaindikaattorit, 2) koulutus, 3) työllisyys- ja yrittäjyys, 4) terveys, 5) arjenhallinta, 6) kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus, 7) vaikuttaminen ja osallisuus sekä 8) henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva.

18

Findikaattori-verkkopalvelu

• Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian toteuttama Findikaattori-verkkopalvelu avattiin vuonna 2009: www.findikaattori.fi

• Palvelu tarjoaa kokoelman yhteiskunnan kehitystä kuvaavia indikaattoreita.

• Palvelu on koostettu valmiista tilastoista ja indikaattoreista.

• Findikaattorissa on vähän lapsiin liittyviä indikaattoreita, joten lasten hyvinvoinnin kehityksen seurantaan Findikaattori soveltuu huonosti.

19

Lasten hyvinvointi-indikaattoritiedon aukot (1)

•Viime vuosina on kehitetty lasten hyvinvointi-indikaattoreita. • Myönteisestä kehityksestä huolimatta indikaattoreissa ja niiden taustalla olevissa tietovarannoissa on huomattavia aukkoja. • Suurimmat aukot ovat indikaattoritiedon vähäinen saatavuus alle kouluikäisten (0–6-vuotiaat) ja alakouluikäisten lasten (7–12-vuotiaat) osalta sekä indikaattoritietojen erittelemättömyys.

20

Lasten hyvinvointi-indikaattoritiedon aukot (2)

• Indikaattoritiedot on usein saatavissa sukupuolen mukaan eriteltynä ja osa indikaattoreista myös asuinpaikan mukaan, mutta muutoin erittelytiedot useimmiten puuttuvat. • Tietoja ei ole yleensä saatavilla esimerkiksi lapsen perheen rakenteen, vanhempien sosioekonomisen taustan, lapsen kielen tai etnisen ryhmän tai lapsen vammaisuuden mukaan. • Erittelemättömät indikaattorit pelkistävät lapsia yhtenäiseksi ryhmäksi, vaikka eri lapsiryhmien tilanteet eroaisivat merkittävästi toisistaan. • Erittelemätön tieto ei tuo esiin lapsiväestön hyvinvoinnin kehityksen ja oikeuksien toteutumisen sisäisiä eroja.

21

Palveluja kuvaavien indikaattorien tulkinnassa tulee olla varovainen (1)

• Palvelujen käyttöä koskevat indikaattorit kuvaavat palveluiden tuotannon, palveluiden tarjonnan ja kysynnän muutoksia, jotka ovat vahvasti sidoksissa lainsäädäntöön, viranomaiskäytäntöihin, palvelukulttuuriin ja palvelujärjestelmän käytettävissä oleviin voimavaroihin.

• Palveluita ja niiden piirissä tehtyjä päätöksiä kuvaavia indikaattoreita kuitenkin usein käytetään myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin kuvaamiseen, vaikka nämä indikaattorit kuvaavat vain välillisesti hyvinvoinnin kehitystä.

22

Palveluja kuvaavien indikaattorien tulkinnassa tulee olla varovainen (2)

• Lasten ja nuorten hyvinvointia suoraan kuvaavia indikaattoreita on vielä riittämättömästi.

• Palvelun tuottamista tai palvelun piirissä tehtävien päätösten määrää kuvaavan indikaattorin muutoksesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä hyvinvoinnin muutoksesta.

• Esimerkiksi lasten mielenterveyspalveluita saatetaan resursoida aiempaa enemmän, jolloin myös potilaita voidaan ottaa aiempaa enemmän palveluiden piiriin, vaikka lasten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys olisi pysynyt samalla tasolla.

23

Lasten hyvinvointi-indikaattorien valmistelu

• OKM:n työryhmä julkaisi vuonna 2011 ehdotuksenlasten hyvinvointi-indikaattorit -kokonaisuudeksi.

•Työryhmä ehdotti, että lasten hyvinvointia kuvataan kuudella

eri ulottuvuudella, jotka kattavat merkittävän osan lasten elämästä.

Kultakin ulottuvuutta seurataan usealla indikaattorilla.

• Työryhmän muistio:

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Lasten_hyvinvoinnin_kansallis

et_indikaattorit.html?lang=fi

• Lasten hyvinvointi-indikaattorien valmistelu jatkuu parhaillaan Jyväskylän yliopiston hankkeessa, jota rahoittavat OKM/nuorisoyksikkö ja lapsiasiavaltuutetun toimisto.

24

Ruotsissa ollaan edelle – Ruotsin lapsiasiavaltuutetun Max18-indikaattorit

• Ruotsin lapsiasiavaltuutetun www-sivuilla on Max18 -tieto- ja tilastokokonaisuus, jonne on koottu indikaattoreita lapsen oikeuksien toteutumisen ja lasten hyvinvoinnin seurannan näkökulmasta.

• Indikaattorit on jaettu sivuilla kuuteen alueeseen, jotka ovat: talous (4 indikaattoria), terveys (10 indikaattoria), koulutus (15 indikaattoria), turvallisuus (6 indikaattoria), osallisuus (7 indikaattoria) sekä tuki ja suojelu (6 indikaattoria): http://www.barnombudsmannen.se/max18

25

Esimerkkejä lasten ja perheiden hyvinvointia & palveluja & lapsi- ja perheväestöä kuvaavista indikaattoreista

Lapset (0-17-vuotiaat) perhetyypin mukaan vuonna 2011

Kahden vanhemmanperheet 72,3 %

Yksinhuoltajaperheet17,3 %

Uusperheet 10,4 %

Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011 27

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, prosenttia kaikista lapsiasuntokunnista

28Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

Ensisynnyttäjien ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä 1992-2011

27 27,7 27,6 27,9 28,1 28,429,2 29,8 29,9 30 30,1 30,2

1992 1997 2001 2005 2009 2011

Ensisynnyttäjät Kaikki synnyttäjät

Lähde: THL, Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2011 29

Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset lapset (0-17-vuotiaat) 1990-2012

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 00019

90

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 30

Perusterveydenhuollon lastenneuvolankäynnit yhteensä, 1 000:ta / 0-7-vuotiasta

31Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

Lasten kotihoidon tukea saaneiden 9 kk-2-vuotiaiden lasten osuus ikäryhmästä 2000-2012, prosenttia

58 57,4 57,4 57,4 55,9 55,5 53,4 52,4 51,4 52,3 51,4 49,9 50,5

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lähde: Kela 32

Päivähoidossa olleet lapset ikäryhmittäin 2005, 2010 ja 2011, prosenttia ikäluokasta

01020304050607080

2005 2010 2011

Lähde: THL, Lasten päivähoito 2011 33

Päivähoidossa olleet 3 - 5-vuotiaat,prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä

34Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

Opetusryhmien keskikoko luokka-asteittain

0

5

10

15

20

25

1.luokka

2.luokka

3.luokka

4.luokka

5.luokka

6.luokka

7.luokka

8.luokka

9.luokka

20082010

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Perusopetuksen ryhmäkoko 2010 35

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista

36Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, 1. ja 2. vuosiluokan oppilaista 2004-2012, prosenttia

40,7 43,6 43,7 46,4 48 49 50,8 53 54,1

22,5 25,3 25,4 26,4 27,3 27,7 27,8 28,4 29,6

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

1. vuosiluokan oppilaat 2. vuosiluokan oppilaat

Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit37

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista

38Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, prosenttia 8.- ja 9.-luokan oppilaista

39Lähde: THL, Hyvinvointikompassi

10-14-vuotiaiden kulttuuriharrastuksista 1999 ja 2009, prosenttia

0 5 10 15 20 25 30

Soittaa nyk. jotain soitinta

Laulaa nykyisin

Harrastaa nyk. kuvataiteita

On kirjoittanut runoja, novelleja, romaania tms.

Kuuluu nyk. näytelmäkerhoon taiharrastajateatteriin

Harrastaa nykyään tanssia

Harrastaa valokuvausta

Harrastaa videokuvausta

20091999

Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009

40

Eri liikuntalajien harrastaminen neljän viikon aikana 1999 ja 2009, prosenttia 10-14-vuotiasta

010203040506070

19992009

Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981-2009

41

Pienituloisuusaste 1995-2011, prosenttiaPienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain.

0

2

4

6

8

10

12

14

1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lapsiväestö Koko väestö

42Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011; http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-03-20_tie_002_fi.html

Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudetvuonna 2011, prosenttia ko. kotitalouksista

47,5

24,317,5

21,5 23,720,3

8,15,1 5,6 7,9

Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorinlapsi alle 7 v.

Parit, joilla nuorinlapsi 7-12 v.

Parit, joilla nuorinlapsi 13-17 v.

Kaikki kotitaloudet

Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksiaSuurimmissa vaikeuksissa

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 – Subjektiivinen toimeentulo 43

Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet ko. perhetyypistä 1995-2011, prosenttia

9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 5 4,8 4,7

30,7 31,9 31,329,5 28,1 27 27,6 28,6 28,1 26,9

25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 24,1

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet

Lähde: THL, Toimeentulotuki 2011 44

Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä 1992-2011, prosenttia lapsiperheistä

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

6,5

1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: THL, SOTKAnet 45

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v.) osuus kaikista lapsista 2000-2011, prosenttia

0,91 1 1

1,1 1,11,2 1,2

1,3 1,3 1,31,4

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: THL, SOTKAnet; vuoden 2011 osalta: THL, Lastensuojelu 2011 46

Lisätietoa lasten hyvinvointi-indikaattoreista

Esa Iivonen: Indikaattoritiedon hyödyntäminen lasten oikeuksien toteutumisen seurannassa, teoksessa Lapsioikeus murroksessa, toim. Suvianna Hakalehto-Wainio & Liisa Nieminen. Lakimiesliiton Kustannus 2013.

http://www.kauppakamarikauppa.fi/Kaikki-tuotteet/Lapsioikeus-murroksessa

47

Kiitos mielenkiinnosta!