Upload
others
View
8
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
Lapset ja nuoret, maahanmuuttajat ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen
tukeminen Seinäjoki 2.5.2018
Päivi Santalahti
Ylilääkäri
THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö
2.5.2018
Uuden kohtaaminen
• Kun lähtee kohtaamaan uutta, syntyy prosessi, jossa myös itse muuttuu.
• Elämä on monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa lukemattomat prosessit eikä muutoksen mukanaan tuomia asioita voi ennustaa.
• Kaikilla ei ole juuri tässä ja nyt mahdollisuuksia lähteä muutoksen polulle, mutta ehkä myöhemmin on.
2.5.2018 2
2.5.2018 4
Lapset ja nuoret pakolaisina
• 2015 Euroopassa olevista turvapaikanhakijoista 29% oli alaikäisiä (19 % alle 14 –vuotiaita ja 10 % oli 14 - 17 vuotiaita).
• Vauvoilla ja pikkulapsilla keskushermosto kehittyy voimakkaasti ja nuoruusiässä etenkin korkeammat aivotoiminnot, liittyen esimerkiksi tunteiden tunnistamiseen ja käyttäytymisen säätelyyn, jatkavat kehitystään ja ovat herkkiä ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksille.
• Aivojen koko kasvaa, rakenne muuttuu ja hermoradat kehittyvät, käytetyt hermosolujen yhteydet vahvistuvat ja turhat yhteydet karsiutuvat
• Puolet mt-ongelmista alkaa 14 v ikään mennessä (Kessler ym. 2015)
2.5.2018 5
Ekologinen malli lapsen kehityksestä, Bronfenbrenner (cisworld.centerforics.org)
2.5.2018 6
Hyvä kasvuympäristö (Yhteispeli-hanke)
2.5.2018 7
Mielenterveyden ja hyvinvoinnin perusteet
• Mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat riski- ja suojaavat tekijät, resilienssi ja selviytymiskeinot
• Kokonaisuus on yksilöllinen
• Mielenterveyden ongelmien kehittymisen kannalta keskeistä on riskitekijöiden määrä
– traumat, menetykset, ympäristön ennakoimattomuus, vanhempien mt-ongelmat, oppimisvaikeudet, fyysisen kehityksen ongelmat, arki ei tarjoa iänmukaisia haasteita, kavereiden puute ja kaverisuhteiden muutokset, kiusaaminen ja syrjintä
• Keskeistä lapsilla ja nuorilla on miten lapsi tai nuori selviää kehitystehtävistä traumojen ja menetysten ’kanssa’ ja uudessa ympäristössä
2.5.2018 8
• Nuorella identiteetin kehitys on keskeistä ja tämän vuoksi turvallisuuden, kuuluvuuden ja onnistumisen kokemusten lisäksi menneisyyden ja tulevaisuuden työstäminen on tärkeää.
• Koherentti tarina tapahtuneesta auttaa selviytymään, mutta lapselle se voi olla monista sysitä vaikeaa (muisti, maagiset ajatukset, väärintulkinnat).
• Hylätyksi tuleminen ja yksin jääminen on lapsen peruspelkoja ja säilyy jossain muodossa läpi elämän. Voi johtaa suhteettomalta näyttäviin paniikkitilanteisiin.
• Ylivirittyneisyys, keskittymis- ja muistivaikeudet, vetäytyminen ja mahd. somaattiset oireet vaikeuttavat iänmukaista oppimista. Alakouluikäiselle on tärkeää olla samanlainen kuin ikätoverit.
2.5.2018 9
Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, Minna
Lähteenmäki 2013
• Turvapaikanhakijalapsia voidaan pitää yhtenä vähiten valtaa omaavista yhteiskuntaryhmistä.
• Arkielämässä monet aikuiset käyttävät kulttuuria keinona selittäessään pois jotakin, mitä he eivät pysty muuten nostamaan esiin.
• Turvapaikanhakijalapsen näkökulmasta monet ristiriitatilanteet johtuvat muusta kuin perheen kulttuurista.
• Kotimaan kodin positiiviset merkitykset siirtyivät turvapaikan haun aikaiseen kotiin.
2.5.2018 10
Palomassa opittua!
• On tärkeää että lapset ja nuoret saavat samat palvelut ja niiden samat sisällöt viiveettä!
– Kouluvalmiuksien kehittämisen tukeminen
– Äitiys- ja lastenneuvola, seksuaaliterveys
• Näiden sisällöt ovat todella tärkeitä ml terveysneuvonta!
– Joustavia ratkaisuja eri puolilla Suomea
– Toivottavasti löytyy resurssit materiaalien kääntämiseksi
2.5.2018 11
Palomassa opittua!
• Tupla aika
• Tulkki
• Kysy aina asiakkaan/potilaan oma näkemys:
– Esim. mistä itse luulet tämän oireen johtuvan?
• First do no harm by stereotyping
2.5.2018 12
Traumojen hoitaminen
• Traumoja ei voi hoitaa ilman vakauttamista
• Traumareaktiot ovat yleisinhimillisiä
• Traumatisoituminen on kokonaisvaltaista eli huomioi/ymmärrä myös fyysiset ja kognitiiviset vaikutukset kuten muisti ja keskittyminen
• Toipumista ei voi kiirehtiä, asiat tapahtuvat asiakkaan/potilaan tahdissa ei työntekijän tai orgnisaation
• Huolehdi omasta jaksamisestasi > myötätuntouupuminen/myötätuntoresilienssi
2.5.2018 13
• Opas
Taitoja mielen toipumiseen
2.5.2018 14
Hankkeita, menetelmiä, toimintoja
• Lapsiystävällinen tila, Pela ry
• Fhille, Folkhälsan
• Helsingin Diakonissalaitos
• Tunne- ja vuorovaikutustaidot kouluissa, kiusaamisen ehkäisy, ryhmänhallinta
• NET, narratiivinen altistusterapia
2.5.2018 15
2.5.2018 16
Lasten ja nuorten, jotka ovat pakolaisina mielenterveyden edistäminen
• Turvallinen, ennakoitava iänmukaisia oppimis- ja kehitysmahdollisuuksia tarjoava arki
• Samat palvelut kuin muille ikätovereille: pääsy ja sisältö
• Hankkeet ja projektit > mitä tehty aiemmin ja muualla, mihin tutkimusnäyttöön pohjaa
> uusien toimintojen tutkiminen
2.5.2018 17
References:
• Anna Rastas. Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. Nuorisotutkimusverkosto. Tampere University Press 2007.
• Räsänen M, Kivirauma J. Oppilaana monikulttuurisessa koulussa. In Klemelä K, Tuittu A, Virta A, Rinne R (eds)Vieraana Koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana. Turku 2011
• Räsänen R. Conditions for intercultural learning and dialogue (pp. 15–34). Turku: Finnish Educational Research Association.2005.
• Souto A-M. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteissa. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 110. Helsinki 2011.
• Stohmeier D, Kärnä A, Salmivalli C. Intrapersonal and interpersonal risk factors for peer victimization in immigrant youth in Finland. Dec Psychol 2011; 47:248-251.
• Suikkanen S. Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakoliaslasten ja –nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin diakonissalaitoksen raportteja 1 /2010. Helsinki 2010
• Hakkarainen, Laakso, Qvarnström-Obrey, Vehviläinen. Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on. KITU lapset ja nuoret –hankeen loppuarviointiraportti. Helsingin Diakonissalaitos 2/2012
• Kerkkänen, Säävälä. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. TEM 40/2015.
2.5.2018 18
• Snellman ym. Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014;51:203-222
• Minna Lähteenmäki .Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, 2013
2.5.2018 19