Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Länsirannikon UutisetTHE WEST COAST NEWS

6540 Thomas St. Burnaby, B.C. V5B 4B9***

4380 Hastings St. Burnaby. B.C. Angela 604 257 2165

Toll free 1 877 871 7799

stview Insurance & Travelink Agencies A division of Intercity Equity Corporation Ray or PaulaPh:604 986 9376.Cell: 604 725 7586. Fax: 604 986 9332102-2609Westview Drive.North Vancouver B.C. V7N 4M2 email: Sonja.. [email protected]

Joulukuu 2003 December

HUOMIOI lehden, Länsirannikon Uutiset, uusi osoite: 6540 Thomas St. Burnaby. B.C. V5B 4B9

2 Länsirannikon Uutiset / West Coast News Joulukuu 2003 December

VANCOUVER FINLANDIA CLUB6540 Thomas St. Burnaby, B.C. V5B 4P9

TOIMIHENILÖT Puheenjohtaja Ritva Ahonen 604 526 1771 Varapuheenjoht. Kalevi Itkonen 604 430 5330 Sihteeri Raija Harrison 778 885 2885 Rahastonhoitaja . Kristiina Morrison 604 540 2500 Jäsenkirjuri Maarit Hagen 604 430 0117 JOHTOKUNTA Eila Keski-Hynnila 604 942 8753 Bill Vuorensivu 604 321 5032 Kirsti Riddoch 604 522 1396 Raili Wikman 604 941 8940 Liina Marshall 604 453 4544 Leila Vataja 604 936 8538 TOIMI ja ALAOSASTOT Bingo edustaja Eila Itkonen 604 430 5330 Elokuvat Aarne Siira 604 594 7003 Fish & Game edustaja Kalevi Itkonen 604 430 5330 Huvitoimikunta Bill Vuorensivu 604 321 5032 Jumppa edustaja Raili Wikman 604 941 8940 Kirjasto Ritva Ahonen 604 526 1771 Korsukuoro Peter Mokkonen 604 460 1872 Lehti Eila Itkonen 604 430 5330 Ritva Mourato 604 944 7138 Purpurit Helena Rutkowski 604 278 0144 Pikku Purpurit Anne ViitanenSzefer 604 939 2269 Sotaveteraanit Ray Rinta 604 325 4721 FinnFun koulun edustaja Marja Mattila 604 515 4257 Finland House Society Arno Forslund 604 942 6323 Finnish Heritage Society Kalevi Itkonen 604 430 5330 KSK:n edustaja Bill Vuorensivu 604 321 5032

VancouverFinlandia Clubin

JOHTOKUNNANSEURAAVA KOKOUS

tammikuun 15. 2004klo 19: 00

Scandinavian Centrellä6540 Thomas St. Bby.

ARVOISA JÄSEN,Oletko muistanut maksaaJÄSENMAKSUSI.

Voit myös suorittaa

AINAISJÄSENYYDEN$150.00

niin säästyt joka vuotiseltamuistamiselta ja

lehdenLANSIRANNIKON

UUTISETtulo on taattu.

JÄSENKAAVAKE

Nimi/name:______________________________

Osoite:/Add._____________________________

_______________________________________

Postikoodi/ Postal code:____________________

Uusi jäsen______Entinen jäsen/numero _______

Ole hyvä ja kirjoita sekki nimellä:Vancouver Finlandia Club

BINGO PYÖRII MIDDLE GATELLA!

Bingo Country, Middle Gate Mall’lla7155 Kingsway, Burnaby

on avoinna päivittäin pelaajille.

Ensimmäinen istunto 11.00-14.15Toinen istunto 14.30-17.45Kolmas istunto 18.30-21.45Myöhäinen istunto 22.00- - - -

Kannattamalla “ Bingo Countrya” kannatat myösVancouver Finlandia Clubin toimintaa. Clubissa on moniaaktiivisia toi-mintaryhmiä, jotka saavat tukea juuri näistä

bingon tuloista.Mainittakoon mm. Kansantanhuajat (aikuiset sekä lapset),

Teatteri, Kirjasto, Suomen kielen koulu,West Coast News ym.

Jos olet bingon pelaaja,BINGO COUNTRY ODOTTAA

LEHDEN TILAAJA: Oletko muistanut tarkistaa lehden osoitelapun.

Siitä näet koska tilauksesi menee umpeen.muista uusia tilauksesi, että lehden tulo

jatkuisi katkeamatta. KIITOS!

!!! HUOMIO !!! TOIMITUKSELTA!!!Kaikki lehteen tarkoitettu materiaali tulee olla

toimituksessa VIIMEISTÄÄN20 päivä kuukausittain.Postita sähköpostilla:

[email protected] postiosoitteeseen, jonka löydät etusivulta

KIITOS!

LÄNSIRANNIKON UUTISETWEST COAST NEWS

P.O.Box 41070 Port Coquitlam, B.C.,V3C 5Z9SÄHKÖPOSTI / [email protected]

Julkaisia/publisher Vancouver Finlandia Club Toimittaja/editor: Eila Itkonen 604 430 5330 Postitus/Mailing Pekka Eronen 604 583 0700 Rahastonh./Treasurer: Katja Yip 604 931 3251 Painatus/ Printing Horizon Puplications,

Vancouver B.C.Ilmoitushinnat/advertisin rates

1/1 sivu/page $ 250.001/2 sivu/page $ 150.001/4 sivu/page $ 75.001/8 sivu/page $ 40.00

Tilaushinnat / Subscription rates1vuosi / 1 year Canada $ 25.00

USA, Finland, Muut maat/ Other countries: $ 40.00 Cad.GST/vero ja postitus ( lentoposti ulkomaille)

sisältyväthintaan GST and airmail included.

Lehti ilmestyy kuukausittain -11 kertaa vuodessa– tammi-helmikuun lehti on kaksoisnumero. Lehteen tarkoitettu materiaali

tulee toimittaa ylläoleviin osoitteisiin viimeistään 20pv.Kuukausittain. Toimitus pidättää oikeuden tehdä mahdollisia

korjauksia julkaistavissa artikkeleissa.

Vancouver Finlandia ClubinJÄSENKIRJURI:MAARIT HAGEN

604 430 0117203-5674 Jersey Ave.

Burnaby B.C. V5H 2L4

JÄSENMAKSUT:

PARISKUNTA: $ 25.00 – YKSITYINEN: $ 20.00AINAISJÄSEN $ 150.00

Jäsenetuihin kuuluu lehti LÄNSIRANNIKON UUTISETOpiskelija - ja nuorisojäsen: $ 5.00

FINLANDIA FISH & GAME CLUBJäsenkirjuri: Eila Itkonen

2004-5652 Patterson Ave. Burnaby B.C.. V5H 4C8Puh. 604 430 5330

Jäsenmaksut:Pariskunta $ 35.00. Yksityinen $ 23.00

Jäsenmaksuun sisältyy:B.C. WILDLIFE FEDERATION JÄSENYYS

sekä lehti “ The Outdoor Edge”ole hyvä ja kirjoita sekki nimellä:Finlandia Fish & Game Club

Seuraava kokous keskiviikkona tammik.14 pv. 2004. Klo 19.00Scandinavian Centre, 6540 Thomas St. Burnaby.B.C.

KAIKKI ENTISET JA UUDET JÄSENETTERVETULOA!

Vancouver Finlandia ClubinJUMPPA

joka maanantai klo 19.00.Lisätietoja antaa Raili Wikman 604 941 8940

Vancouver Finlandia ClubinPIKKU-PURPURIT harjoittelevat lauantai-aamuisin klo 9-10

PURPURIT harjoittelevat tiistaisin klo 19.00-21.00Scandinavian Centre 6540 Thomas St. Burnaby.

Purpurit: Helena 604 278 0144Pikku-Purpurit: Anne 604 939 2269

Vancouver Finlandia ClubinKIRJASTO

avoinna Centerin aukioloaikoina.lisätietoja antaa Ritva Ahonen 604 526 1771

Vancouver Finlandia ClubinTEATTERIKERHO

Puheenjohtaja Marja BulmerPuh. 604 682 2756

SOTAVETERAANITPuheenjohtaja: Ray Rinta. 604 325 4721

Sihteeri: Eino Kyynäräinen 604 942 9321Veteraanit kokoontuvat joka kuukauden

toinen keskiviikko kello 12.00Scandinavian Centre, 6540 Thomas St. Burnaby. B.C.

3Länsirannikon Uutiset / West Coast NewsJoulukuu 2003 December

V V V V VANCANCANCANCANCOUVER FINLANDIA CLOUVER FINLANDIA CLOUVER FINLANDIA CLOUVER FINLANDIA CLOUVER FINLANDIA CLUBINUBINUBINUBINUBIN JOHTJOHTJOHTJOHTJOHTOKUNTOKUNTOKUNTOKUNTOKUNTAAAAA

toivottaa

HYV HYV HYV HYV HYVÄÄ JOULÄÄ JOULÄÄ JOULÄÄ JOULÄÄ JOULUAUAUAUAUA ja

ONNELLIST ONNELLIST ONNELLIST ONNELLIST ONNELLISTA UUTA UUTA UUTA UUTA UUTTTTTTA VUOA VUOA VUOA VUOA VUOTTTTTTTTTTAAAAA

kaikille klubin jäsenille ja kannattajille

JOUL JOUL JOUL JOUL JOULURAURAURAURAURAUHAA JUHAA JUHAA JUHAA JUHAA JAAAAA HYV HYV HYV HYV HYVÄÄ VUOÄÄ VUOÄÄ VUOÄÄ VUOÄÄ VUOTTTTTTTTTTA 2004A 2004A 2004A 2004A 2004

KAIKILLE V KAIKILLE V KAIKILLE V KAIKILLE V KAIKILLE V.F.F.F.F.F.C:.C:.C:.C:.C:n J J J J JA FA FA FA FA F.H.S:.H.S:.H.S:.H.S:.H.S:n J J J J JÄSENILLEÄSENILLEÄSENILLEÄSENILLEÄSENILLE sekä sekä sekä sekä sekä LÄNSIRANNIK LÄNSIRANNIK LÄNSIRANNIK LÄNSIRANNIK LÄNSIRANNIKON UUTISTENON UUTISTENON UUTISTENON UUTISTENON UUTISTEN L L L L LUKIJOILLEUKIJOILLEUKIJOILLEUKIJOILLEUKIJOILLE

Ritva Ahonen

ILILILILILOISTOISTOISTOISTOISTA JOULA JOULA JOULA JOULA JOULUMIELUMIELUMIELUMIELUMIELTTTTTÄ JÄ JÄ JÄ JÄ JAAAAA ONNELLIST ONNELLIST ONNELLIST ONNELLIST ONNELLISTA UUTA UUTA UUTA UUTA UUTTTTTTA VUOA VUOA VUOA VUOA VUOTTTTTTTTTTAAAAA KAIKILLE JÄSENILLE JA KAIKILLE JÄSENILLE JA KAIKILLE JÄSENILLE JA KAIKILLE JÄSENILLE JA KAIKILLE JÄSENILLE JA KANN KANN KANN KANN KANNAAAAATTTTTTTTTTAJILLEAJILLEAJILLEAJILLEAJILLE

Toivottaa Finlandia Fish ja Game Club

Vancouver Finlandia Clubin Keskustelukerho

“ IKÄIHMISTEN YLIOPISTO ”

tiistaisin klo 1 ip alkaen 13 tammikuuta 2004

Uusi äänitesarja: 1900-luvun suomalaisia vaikuttajia.

13. tammik. 1. Karismaattinen naisasianainen Lucina Hagman 20. tammik. 2. Paavo Nurmi urheilusankari ja ihminen 27. tammik. 3. Hella Wuolijoki näytelmäkirjailija, yhteiskunnallinen vaikuttaja 3. helmik. 4. Urho Kekkosen elämä 10. helmik. 5. Väinö Linna 17. helmik. 6. Tove Jansson kirjailija, kuvittaja, taidemaalari 24. helmik. 7. Rakasta, kärsi ja unhoita Toivo Kärki suomalaisen sielun soittajana 2. maalisk. 8. Tauno Palo

Yhteyshenkilö Ella Saarinen. puh. 604 324 4608

Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Monet kiitokset kannatuksestanne!

toivoo PURPURIT

HUOMIO!!! HUOMIO!!! Tammikuussa ei ilmesty lehti Länsirannikon Uutiset! Tammi- helmikuun numero on kaksoisnumero!

Vancouver Finlandia Clubin Voimistelijat joululomalla.Aloitamme jälleen tammikuun 19 pv. 2004. klo: 19.00 .Koska centrenalakerta on remontin alla, pidämme ensimmäisen jumppaillan yläker-rassa, kirjastossa. Tammikuun 26. 2004 pääsemme jälleen pääsaliin.

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE! Jumppaajat.

Finlandia Fish & Game Clubin

VUOSIKOKOUS Keskiviikkona tammikuun 14. 2004 klo: 19.00 Scandinavian Centrella 6540 Thomas St. Burnaby.

Tuo sarvet mitattavaksi ja kalojen punnitustodistukset tähän kokoukseen. Kaikki entiset ja uudet jäsenet ,

TERVETULOA!

Tiedoksi Vancouver Finlandia Clubin johtokunnan jäsenille. Joulukuussa ei pidetä johtokunnan kokousta. Seuraava kokous tammikuun 15 . 2004 klo 19.00

Huomio - Huomio Lehden, WEST COAST NEWS, LÄNSIRANNIKON UUTISET, postiosoite on muuttunut. Uusi osoite on:

West Coast News 6540 Thomas St. Burnaby, B.C. V5B 4B9


Joulun iloaJoulun iloaJoulun iloaJoulun iloaJoulun iloaLänsirannikon UutistenLänsirannikon UutistenLänsirannikon UutistenLänsirannikon UutistenLänsirannikon Uutisten

henkilökunnalle ja lukijoillehenkilökunnalle ja lukijoillehenkilökunnalle ja lukijoillehenkilökunnalle ja lukijoillehenkilökunnalle ja lukijoilletoisen suomenkielisentoisen suomenkielisentoisen suomenkielisentoisen suomenkielisentoisen suomenkielisen

lehden henkilökunnaltalehden henkilökunnaltalehden henkilökunnaltalehden henkilökunnaltalehden henkilökunnaltaThunder Baystä.Thunder Baystä.Thunder Baystä.Thunder Baystä.Thunder Baystä.Yhteisellä asiallaYhteisellä asiallaYhteisellä asiallaYhteisellä asiallaYhteisellä asialla

suomenkielisen suomenkielisen suomenkielisen suomenkielisen suomenkielisen LukemisenLukemisenLukemisenLukemisenLukemisensäilymiseksi Kanadassasäilymiseksi Kanadassasäilymiseksi Kanadassasäilymiseksi Kanadassasäilymiseksi Kanadassa

CANADAN SANOMAT

P.O. Box 24038, Thunder Bay, ON. P7A 8A9

Lehtikomitea ( Eila, Ritva, Pekka ja Katja )

Toivottaa Iloista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta

Kaikille lehden , Länsirannikon Uutiset, lukijoille, kirjoittajille, lahjoittajille ja mainostajille!

Finnish Heritage Society toivottaa

Oikein Hyvää Vanhanajan Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

kaikille jäsenille ja kannattajille!

Turvallista Joulua, ja Onnellista tulevaa vuotta teille ystävät ja tutut

Sekä pikku Gabriella ja Brian!

toivoo: Martti Taponen (Grandpa)

Vancouver Finlandia Clubin Hir-vipeijaisia vietettiin jälleen Scan-dinavian Centrellä marraskuun 22.2003. Juhlan juontajana toimiFinlandia Clubin puheenjohtajaRitva Ahonen. Juhla aloitettiin Pikku-Purpurientanhuesityksillä. Pienimmätkinjoukosta ovat oppineet tanssinrytmin. Isommat, jotka ovat olleetmukana jo useamman vuoden,ovatkin vallan mestareita tai-dossaan. Tanhuesitystä seurasikinsitten ruokailu. Viereisessä ku-vassa näet tarmokkaan keitti-ötyöryhmän, jonka käsissä on jäl-leen syntyneet herkulliset tarjoilut.

Yllä. Vas. Eila Keski Hynnilä, Ritva Kivimaa, Ritva Kivisalu, LeilaVataja, Peter Mökkönen, Marita Kareinen ja Jorma Kivimaa. Kuvastapuuttuu Hellinä Clement.

Vasemmalla: Ruokailun päät-teeksi on tietenkin saatavanakahvia kakun kanssa. Viereises-sä kuvassa osa juhlayleisöä onlopettanut ruokailun ja siirtynytkahvijonoon. Voit itse yrittäätunnistaa kuvassa olijat

Alla vasemmalla. Stipendiensaajat: Chistopher NcNabb, Ja-mes Siira, Jari Kangas, JeremyMarshall ja Marko Haikonen. Kuten kuvasta näet, tänä vuon-na kaikki kouluavustusten saajatolivat nuoria miehiä.

Alla: Aarno Kinnunen ja EilaPäivärinta katselevat valmiiksimusiikin, sillä Aarno huolehtiisiitä ,että musiikki soi taukoa-matta sekä ruokailun että tanssinajan.

Neljälle nuorelle miehelle jaettiinkouluavustusta ja kuten Ritva mai-nitsi, kaikki he olivat hyvin ta-savertaisia todistusten mukaan,joten ketään ei voinut jättää ilmanstipendiä. Arpajaisia oli useampia. Olijäsenarvonta ja 50/50 arvonta. Jaettiin myös kolme ovipalkintoa.

Jäsenarvonnan voittaja ei ollutpaikalla, joten seuraavassa arvon-nassa, elokuvissa, on mahdolli-suus voittaa $ 150.00. Ovipalkintojen voittajat olivat:Don Staley, Kosti Uusikartano jaNancy Hoet.50/50 arvonnan voittajat:Anne Laurin, Liisa Pikkarainen ja

Marian Rinta. ONNITTELEN VOITTAJIA. Ilta kului rattoisasti loppuun, jakaikilla oli turvallinen ajo kotiin, sil-lä lunta ei tullut säämiehen uhkauk-sesta huolimatta.

Näin mielessäni aattelenjoulua lapsuudenHopeiset hanget,lumesta notkuvat puut,,pieni mökki täynnä lasten nauruakinkun tuoksua ja laulua:“Enkeli taivaan lausui näin...”

Lämmintä Joulumieltä jamukavia muistoja toivotellen,

Päivi, Eki ja Tanja Lempi & Armas , Langley, B.C.

Siunattua Joulun Rauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2004 kaikille ystäville ja tutuille Kanadassa ja erityisesti B.C. : ssä!

Rakkain Jouluterveisin

Toini Juuso

HIRVIPEIJAISET 2003Kuva ja teksti Eila Itkonen


Joulu meitä lähenee luonto hiljaa kuuntelee, lumottua jouluntaikaa rauhallista joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta!

Matti ja Unda Seppänen

Joulu Joulu tullut on juhla armahainen. Siitä riemu rajaton ilo autuainen

Katri Westerlund Ulla Sandstrom

Rauhallista Joulua ja Iloista Joulumieltä kaikille!

Juhani, Meri, Viktor Ukko ja Ulpu Saarinen

Joulu on rakkauden ja riemun juhla niin isoille kuin pienillekkin kulkijoille

Jouluiloa ja Onnea Tulevalle Vuodelle!

Eeva ja Viljo Kaarama

MUISTELUTALKOOT Mukava porukka VancouverFinlandia Clubin toiminnasta kiin-nostuneita jäseniä oli kokoontunutScandinavian Centrelle MUIS-TELUTALKOISIIN marraskuun 9.2003. Outi Kuma, historian kokooja,oli laatinut hyvin asialliset luettelot:a. Ajanjaksot klubin toiminta-ajalta.b. Van.Finlandia Clubin puheen-johtajat. c. Van. Finlandia Clubinalaosastot ja harrastuskerhot. d.Van. Finlandia Clubin tilaisuudet.

Outi jakoi nämä neljä luetteloamukanaolijoille, joita kaikki hyvinkiinnostuneina tutkivat. Hän aloittitilaisuuden alustuksella, FinlandiaClubin toiminta, kosketellen yllä

mainittuja aiheita. Outi oli tehnyt tarkkaa työtä ke-räämällä kaikki nämä aiheet 33vuotta ilmestyneen lehden , Länsi-

rannikon Uutiset, sivuilta. Menetimme suuren määrän lehtiä1993 Arcadian hall:in tulipalossa,mutta myöhemmin on saatukerätyksi kokoon lähes täydellisetvuosikerrat. Ainoastaan muutamianumeroita puuttuu välistä. Yllä mainittujen listojen pohjaltasyntyi vilkasta keskustelua. Käy-tiin läpi alaosastot, harrastuskerhot,

Yllä: Seija Saari , Raila Erme ja Aira Sokkanen.Vas Riitta Enridge, Kauko ja Tuija Salokannel.Kaikki nämä kuusi klubin jäsentä tutkivattarkkaan leikekirjat historiakirjoituksia var-ten.

Oik. Kalevi It-konen ja OutiKuma näyt-tävät käyvänläpi jotakinlistaa.

Vasemmalla: Helena Rutkowski. Alla: Tuula Schroderus ja RitvaAhonen. Kyllä historiasta hyvä tulee, sillä kaikilla on mielenkiinto kohdistunut Outin laatimiin luette- loihin

Jari Vuorensivu kuuntelee kiin-nostuneena Outin selostusta.

Alla: Mukana oli myös HenryLahti. Hänen kiinnostuksensanäyttää myös kohdistuvan pa-pereihin.

Yllä. Aimo Tolvanen oli hyvinaktiivinen jäsen jo kauan sittenlakkautetussa Finlandia Clubinhiihtokerhossa. Tämän lisäksihän on niittänyt mainetta voit-tamalla peräti kolme kertaaKanadan mestaruuden ampu-mahiihdossa.

klubin puheenjohtajat jne. Esille nousi hyvin mielenkiintoi-sia asioita. Kyseltiin ja muisteltiin,ja kun listat oli käsitelty, monetolivat sitä mieltä , että tilaisuus olihyvin antoisa ja näitä tulisijärjestää lisää. Lopuksi juotiin kuppi kahvia her-

timista kirjoituksista, joihin he ovatkeränneet tiedot pöytäkirjoista,leikekirjoista ja LänsirannikonUutisista. He ovat myös soitelleetkerhojen jäsenille, mistä kirjoitus onlaadittu, ja varmistaneet kirjoi-tusten todenperäisyyden. Kaikesta tästä johtuen monillajäsenillä on ollut aikaa vievä työ

kullisten tarjoilujen kera. Täytyy vielä mainita, että kaikillanäillä leikekirjojen ja papereidentutkijoilla on oma osuutensahistoriakirjan onnistumisessa, silläkirja koostuu juuri jäsenten laa-

kirjoitusten kanssa. Ikävä puoli asiassa on ,että moniaaktiivisia jäseniä on jo poistunutkeskuudestamme. Kuten kuvista näet, jäsenistöä eitällä kertaa kiinnosta valokuvaaja,sillä he ovat täydellisesti uppou-tuneet paperien tutkimiseen.

Kuvat ja teksti Eila Itkonen


SCANDINAVIAN COMMUNITY CENTRE

Activities for all nationalities together Phone 604 294 2777 for info on membership, classes, events, rates

Or check out our website www.scandinaviancentre.org E-mail: [email protected]

KRO AFTEN ( Club Night) in the Fireside Lounge

NO CLUB NIGHT IN DECEMBER Resume January 2nd

SCANDINAVIAN BUSINESSMENS CLUB

Chirstmas Dinner Dance – Dec 6 Ticket $50 pp Smorgasbord dinner; table wine; Dance to live music

Please book in advance – call Tom 604 341 3764

DANISH CHRISTMAS BY THE FIRESIDE Dec 9 (Tuesday) 7 p.m. – Advance tickets only as sells out

Adults – members $10 PP/ non-members $12 pp Children under 12 yrs free

SCANDINAVIAN SENIORS LUNCHEONS Special Christmas Ham Luncheon – Fri, Dec 12

Deadline for tickets Dec 1 No luncheon in January due to renovations

LUTEFISK DINNER December 13 (Sat) - 6 pm – dinner 6:30 pm

Adults $25 – children $5 pp – Meatballs etc for non-lutefisk eaters

NORWEGIAN CHRISTMAS December 17 (Wed) 7:30 p.m.

Bring a plate of goodies to share – Song around the Christmas tree

FINLANDS SVENSKA CLUB CONCERT & DANCE December 20 (Sat) - 8 p.m. – tkts $15 pp

Concert with Runeberg Chorus; Purpurit Finnish Folk Dancers Dance to the Midnight Sun band

ANNUAL NEW YEARS EVE DINNER DANCE

December 31 – Advance tickets only – $49 pp until Dec 22 (after the 22 – $59 pp) - Dance to live music

Smorgasbord catered by Sven Svensk; hats & horns; champagne at midnight

6540 Thomas Street, Burnaby Off south Kensington between Canada Way &

Sprott

Anneli Myrberg

Auton lava oli täynnä van-huksia ja äitejä lastensa kanssa jamonenlaisia tavarapakkauksia.Lasten oli istuttava vanhempienpolvilla ja matkatavaroiden päällä.Aikuisten katseet ovat vakavia,eivätkä lapsetkaan uskalla paljonmeluta. Tiina istuu arkana isänsylissä ja tutkii kasvoja, joistamonet ovat hänelle tuttuja. Enitenkuitenkin häntä huolestuttaa takinsisään piilotettu Ulla-nukke.Mitähän äiti sanoo, kun hän sennäkee? Hän tietää, että äitiä on to-teltava, mutta nuken kotiinjättäminen olisi hänestä ollutkauhea asia. Sitäpaitsi isä onluvannut ottaa mukaan tär-keimmätesineet. Auton hyrinä ja nykytyssaavat kuitenkin Tiinan ajatuksetsiirtymään muualle. Pää alkaanyökkyä ja pian hän on syvässäunessa. Tiina herää ja nousee istumaan.Hän näkee valtavan suuren salinja paljon ihmisiä. Lattia on täynnänukkuvia lapsia ja aikuisia.Useimmilla heillä on peittonaharmaa huopa, jossa on punainenristi. Hänen vierellään on pikkuvelija äiti. Taneli ja Liisa nukkuvatTiinan takana, seinän puolella.Hänen katseensa etsii isää, jotahän ei löydä mistään. Tiinalla ontakki päällä, mutta huivi onpudonnut hänen hartioilleen.

Kainalossa hänellä on Ulla-nukke.Hän on iloinen, että se on säilynytmukana. Vähitellen hänenmieleensä hahmottuu edellisenpäivän tapahtumat. Sieltä täältäkuuluu itkua ja lapset nostelevatpörrösiä päitään. Monetvanhukset nousevat ve-nyttelemään puutuneita jäseniään.Pikkuveli heiluttelee käsiään jaalkaa kitistä nälkäisenä. Äitinousee istumaan. Hän yllättyynähdes-sään Tiinan valveilla jasanoo: “Nuku vielä lapsikulta.Meillä on pitkä matka edessä:”Tiina painaa päänsä lattiaan jayrittää vieläkin piilotella nukkeakainalossaan. Hän ei ole varma,onko äiti sitä huomannut? Kohtakoko sali täyttyy melulla ja lastenitkulla. Taneli ja Liisa heräävätmyös kovaan huutoon. Liisahuomaa heti Tiinan piilottelevannukkeaan ja juoruaa äidille: “ Tiinaon ottanut nuken mukaansa,vaikka et antanut hä-nelle lupaa.”Tiina on yllättynyt äidinvaatimattomaan vastaukseen: “Annetaan sen nyt olla.Täytyyhän lapsella olla jotaintekemistä ajankuluksi. Äläkuitenkaan näyttele sitä muillelapsille, ettei heille tule paha mieli.”Tiina ilostuu ja käärii nukenhuiviinsa, mutta katuu jo ettei ollutottanut mukaansa myös nukenpeittoa. Samassa ilmestyy isä paikallepeltipurkki kädessä. Hän kertooolleensa ulkona Elinaa etsimässä.Joku oli tiennyt, että karjalauma onpappilan pellolla ja lehmien ajajatyöpyivät kirkossa. Siksi isä olimennyt pellolle, ja löytänyt Elinan,joka oli juuri lypsämässä Illan-kukkaa. Yhdessä koko perhe kokoontuueväslaukun ympärille. Isä siunaaruuan ja kiittää Taivaan Isää siitä,että Hän on siunannut heillemaitoa juotavaksi. Äiti kuitenkinhuomauttaa, että aamukahvi

maistuisi hyvältä. Isä jakaa itsekullekin palan kuivaa voileipää jahitusen suolakalaa. Vuorollaan hesaavat ryypätä purkista lämmintämaitoa. Yhtäkkiä ovelle ilmestyy tär-keän näköinen, kookas nainen.Hänellä on yllään sininen vir-kapuku ja valkoinen huivi, jossaon punainen risti. Sali hiljeneesamassa, kun hän kovalla äänelläantaa neuvoja, miten seuraavaksion meneteltävä. Samassa väkikerää kiireesti tavaransa ja ryntääulos ovesta. Raikas syystuuli puhaltaakasvoille, Se tuntuu virkistävältätäyteläisen salin raskaan ilmanjälkeen. Pieni Tiina katselee ym-pärilleen, mutta hän ei näe muuta,kuin matkalaukkuja ja reppuja.Ihmiset puskevat toinen toistaan.Kaikilla näyttää olevan hätä jakiire. Tiinalla ei ole aavistustakaan,mitä on tekeillä. Äiti kiirehtii edelläkantaen vauvan koria ja Taneli jaLiisa hänen kintereillääneväslaukkua raahaten. Tiinapuristaa tiukasti isää kädestä, jokaporhaltaa kovaa vauhtia, niinetteivät Tiinan pienet jalat meinaaehtiä perässä. Isä huomaa sen janostaa Tiinan olkapäilleen.Sellaista näkyä ei Tiina ole koskaankokenut. Hän näkee korkeita talojajoka puolella. Mahtava kirkontorniseisoo aivan muutaman askeleenpäässä. Hän on varma, että tämäon kirkonkylä, josta isot siskotusein kertovat. Pitkä autojono ontiellä odottamassa matkustajia. Isäviittaa kädellään autoa, jossa heolivat tulleet edellisenä päivänä.Ihmiset kipuavat niiden lavoille jaistuvat rinnakkain kuin kanatorrella. Autot pannaan käyntiin jakovalla jyrinällä ne kiitävätperäkkäin pitkin kuoppaista,soraista tietä, kohti synkkääkorpea ja tuntematonta tu-levaisuutta.

EVAKKOMATKA

PHONE CARDS – Great Rates!Simple to use!

A FUND RAISER FOR THEA FUND RAISER FOR THEA FUND RAISER FOR THEA FUND RAISER FOR THEA FUND RAISER FOR THESCANDINSCANDINSCANDINSCANDINSCANDINAAAAAVIAN CENTREVIAN CENTREVIAN CENTREVIAN CENTREVIAN CENTRE

OnlOnlOnlOnlOnly $1y $1y $1y $1y $100000 each from the Office or the BarSave money & support the Centre

at the same time as you call your friends& family.

Great Christmas present!Sample rates per minute from 604 area code to:

FINLAND .076 cents per minute(111 MINUTES/CARD)

CANADA .039; USA .04(does not include Hawaii or Alaska)

Sweden .036; Norway .048; Denmark .062 See poster on office door for other long distance rates

Please note that calls to Cell phones in the Nordiccountries are at a higher rate.

For more information pleasecall 604-294-2777 Scandinavian

Community Centre

Greetings and Good Wishes to Everyone!

Henry Lahti

From Ella Saarinen

Little ZacharyLittle Zachary, a Jewish kid, wasdoing very badly in math. Hisparents had tried everything:tutors, mentors, flash cards,special learning centres in short,everything they could think of tohelp his math!Finally, in a last ditch effort, theytook Zachary down and enrolledhim in the local Catholic School.After the first day, Little Zacharycame home with a very seriouslook on his face. He didn’t evenkiss his mother hello. Instead, hewent straight to his room andstarted studying. Books andpapers were spread out all over theroom, and little Zachary was hardat work.His mother was amazed. She calledhim down to dinner, and to hershock, the minute he was done, hemarched back to his room withouta word. In no time, he was backhitting the books as hard as before.This went on for some time, dayafter day, while the mother tried tounderstand what made all thedifference.Finally, little Zachary brought

home his report card. He quietlylaid it on the table, went up to hisroom, and hit the books. With greattrepidation, his Mom looked at itand to her great surprise, littleZachary got an “A” in math. Shecould no longer hold her curiosity.She went to his room and said:“Son, what was it? Was it thenuns?”Little Zachary looked at her andshook his head, no. “Well, then,”she replied, “was it the books, thediscipline, the structure, theuniforms? WHAT was it?”Little Zachary looked at her andsaid, “Well, on the first day ofschool, when I saw that guy nailedto the plus sign, I knew theyweren’t messing around.”

Question 1:If you knew a woman who waspregnant, who had 8 kids already,three who were deaf, two who wereblind, one mentally retarded, andshe had syphilis, would yourecommend that she have anabortion?- If you said yes, you just killedBeethoven.

Question 2:It is time to elect a new world leader,and only your vote counts.Here are the facts about the threeleading candidates.Candidate A -Associates with crookedpoliticians, and consults withastrologists. He’s had twoMistresses. He also chain smokesand drinks 8 to 10 martinis a day.Candidate B -He was kicked out of office twice,sleeps until noon, used opium incollege and drinks a quart ofwhiskey every evening.Candidate C -He is a decorated war hero. He’s avegetarian, doesn’t smoke, drinksan occasional beer and nevercheated on his wife.Which of these candidates wouldbe your Choice?Decide first, no peeking.—Candidate A: is Franklin D.Roosevelt.—Candidate B: is WinstonChurchill.—Candidate C: is Adolph Hitler.


Vancouver Finlandia Clubin Kirjastokomitea toivottaa kaikille lukijoille ja kirjojen lahjoittajille

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Ritva Tuula Eila

KUNNIAPÄÄKONSULAATTI

toivottaa kaikille

HYVÄÄ JOULUAHYVÄÄ JOULUAHYVÄÄ JOULUAHYVÄÄ JOULUAHYVÄÄ JOULUA JA JA JA JA JA MENESTYSTÄ MENESTYSTÄ MENESTYSTÄ MENESTYSTÄ MENESTYSTÄ VUODELLE 2004! VUODELLE 2004! VUODELLE 2004! VUODELLE 2004! VUODELLE 2004!

Rauhallisia lukuhetkiä Rauhallisia lukuhetkiä Rauhallisia lukuhetkiä Rauhallisia lukuhetkiä Rauhallisia lukuhetkiä joulun ajaksi ja joulun ajaksi ja joulun ajaksi ja joulun ajaksi ja joulun ajaksi ja tulevalle vuodelle tulevalle vuodelle tulevalle vuodelle tulevalle vuodelle tulevalle vuodelle kaikille kaikille kaikille kaikille kaikille Länsirannikon Uutisten Länsirannikon Uutisten Länsirannikon Uutisten Länsirannikon Uutisten Länsirannikon Uutisten ystäville! ystäville! ystäville! ystäville! ystäville!

71 vuotta suomalaista tiedonvälitystä

VAPAA SANA 191 Eglinton Ave. E.308, Toronto,Ontario. M4P 1K1

Rakkauden ja Ilon Juhlaa kaikille!

Toivoo: Eero & Seija Foby & Mikki-Mau

Ioista Joulua ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle!

Rainer ja Sirkka Sillantaus

Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle kaikille tutuille!

Lassi ja Irja Hirvonen

Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille tutuille!

Aarno ja Eila

Hyvää Joulua kaikille suomalaisille ja muille ystäville!

Aarne, Raija ja James Siira

Rattoisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

kaikille tutuille jasukulaisille!

Juhani ja Leena Vataja, Victoria

Hauskaa Joulua ja Onnellista uutta Vuotta kaikille ystäville ja tutuille!

toivottaa: Mikko ja Aune

Iloista Joulua jaSiunausrikasta Uutta Vuotta kaikille lukijoille!

Toivoo, Taimi Rautiainen

Sydämelliset ja Iloiset Jouluterveiset ystäville!

Anja ja Pauli Hakala

Hauskaa Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta

2004!

Sonja ja Erkki Salminen


Jonathan Riikonen

JonathanJonathanJonathanJonathanJonathan’’’’’sssssJournalJournalJournalJournalJournal

JOULUKSI LOMALLE

HELSINKI from $ 859. TURKU from $ 959. TAMPERE from $ 959. VAASA from $ 959. OULU from $ 959. + tax

CUBA IN NOVEMBER 2003 From one week $ 969 dbl two weeks $ 1369 dbl + tax, all inclusive. For reservation call: Paula, Ray, Beata 604 986 9376 E-mail: [email protected] All the fares are subject to change. FINNAIR-KLM-LUFTHANSA-AIR CANADA-SAS

102-2609 Westview Drive North Vancouver B.C. Canada BC,Reg. # 23817 ********************************************************************* ” ALL YOUR INSURANCE NEEDS ” Residential-Business-Construction-AUTOPLAN-ICBC Call: SONJA 604 988 8399

Hänen nimensä oli Fleming ja hänoli köyhä Skotlantilainen maan-viljelijä. Eräänä päivänä ollessaan työntouhussa pihallaan, hän kuuli a-vunhuutoja läheiseltä suolta.Hänpudotti työkalunsa ja juoksikiireesti ääntä kohti. Siellä, vyötäröön asti up-pouttuneena oli nuori poika jokakauhuissaan itki ja yritti noustaruskeasta massasta ylös.Maan-viljelijä Fleming pelasti pojanhitaalta ja varmalta kuolemalta. Seuraavana päivänä hienothevosrattaat saapuivat köyhänmaanviljelijän pihaan. Hienostipukeutunut ylhäinen herrasmiesastui ulos rattaista ja astelihämmästyneen maanviljelijän luo.Hän esitteli itsensä sen pojan isäk-si, jonka maanviljelijä Fleming olipelastanut. “Haluan maksaa jotenkin teille,sillä pelastitte poikani varmaltakuolemalta”, “En missään nimessä voi ottaamaksua tuollaisesta asiasta,”vastasi Fleming. Sillä hetkellä astui talo-hökkelistäFlemingin oma poika. “Onko hän teidan poikanne?”kysyi herrasmies. “Kyllä on”, vastasi maanviljelijäylpeänä.

“Tehdään sitten niin, jos suostutte,että maksan hänen koulutuksensa,kuten hän olisi oma poikani. Silläjos tuo poika on samanlainen kuinisänsä, hänestä tulee jotain suurtaja saamme molemmat olla ylpeitä.” Maanviljelijä Fleming suostuiheti, sillä eihän hänellä ollut varaapoikansa koulutukseen. Ja niin tapahtui. Köyhänmaanviljelijän poika lähetettiinparhaisiin kouluihin ja ajallaan hänvalmistui St. Mary’s Hospital Me-dical School’ista , Lontoosta. Hänestä tuli maailmankuulu SirAlexander Fleming, joka keksiPenicillin. Vuosia myöhemmin, ylhäisenherrasmiehen oma poika oli taasvaikeuksissa. Hän sairastui pa-hanlaatuiseen keuhkokuumeeseen.Mikä hänet pelasti? Penicillin.Ylhäisen herrasmiehen nimi?Lord Randolph Churchill.Hänen poikansa nimi?Sir Winston Churchill. Elämä on tällaistä joskus, suurtalahjaa. Nyt jouluna muistellaan taaskaikkein suurinta lahjaa: Kiitos Sulle, Jeesuksemme, kallisVapahtajamme. Kun Sä tulit vie-raaksemme, PARAS JOULU-LAHJAMME.

Paula daSilva

PAULAN PAKINA

Pikkujouluista Joulusaarille

Lämmin Joulutervehdys kaikille tutuille ja palstani lukijoille!

t. Jonathan Suomesta.

Tätä kirjoitettaessa on vastamarraskuun puoliväli ja kuitenkinpitäisi kirjoittaa jotakin joulusta,vaikka maa on musta ja tunnelmavielä kovin syksyinen. Täällä Suomessa, kuten varmaanmuuallakin sanotaan, että jou-lutouhotus alkaa joka vuosiaikaisemmin. Näin on väitettyainakin jo kolme vuosikymmentä. Mutta mietitäänpä: jos se alkoivuonna 1973 kuukautta ennenjoulua, tai sanotaan vaikkapajoulukuun ensimmäisenä ja sealkaa joka vuosi päivää aikai-semmin. Se merkitsisi, että tänävuonna täyden joulumarkkina-humun, valaistuksen ja radionjoululaulujen olisi pitänyt alkaa1. marraskuuta ja ensi vuonna jolokakuun puolella. Onneksi ei näin sentään ole.Mielestäni joulusta menee maku,jos kausi kestää liian pitkään.Siitäkin huolimatta, että joulu-laulussa sanotaan, että ”oi jospaihmisillä ois joulu ainainen…”. Pikkujouluja toki on jo vietetty.Perisuomalaisen tavan keksi jatoteutti aikoinaan ensimmäisenä

Kone Oy:n väki 1920-luvulla.Hissiyhtiö Kone Oy:n Suomenpäätehdas on Hyvinkäällä elikotikontuni on samalla kaikkienpikkujoulujen äiti. Christmas partyja toki pidetäänPohjois-Amerikassakin, muttasuomalaisilla pikkujouluilla ovatomat, jäljittelemättömät perin-teensä. Pikkujouluihin kuuluvatpikkuleivät, pikkumaistiaiset,pikkumaisuuden unohtaminen, jasitten kun otetaan vielä pienet, niinkohta silmissä vilkkuukin vainpikku-ukkoja.

Kirjailija Armas J. Pulla, jolleomistetun kirjailijaseuran sihteeriolen, on kirjoittanut yli kaksituhattalehtipakinaa. Ajattelin lainata tähänpätkän yhdestä nimeltä Joulu,Valkopippuri ja Henkivakuutus: ”Tämä tapahtui silloin, kunvuosisatamme oli vielä melkoisennuori, ja minä myös. Ja tapah-tumapaikkana oli Pariisin kaupunkija aika joulun tienoilla.Tallustelin Seinen rantaa.- Päivää, sanoi muuan tuttubouquinisti leveästi hymyillen.

– Joulu tulee. Täällä se ontällainen…sumuinen ja sateinen.Monsieurin pitäisi olla nytkotimaassaan Finlandiassa. Sielläjoulu on kai ihana.- On jos on. Mutta kylläHelsingissäkin saattaa joulunavettä sataa.- Ohhoh, en voi kuvitellavesisateessa kuljeskelevaajääkarhua.- Miksi teidän pitäisi sellaistakuvitella?- No, mutta eikös Helsingissäliikuskele jääkarhuja?- En ainakaan minä ole sellaisianähnyt…mutta minä kuljenkinusein niin ajatuksissani, ettenhuomaa parempiakaan tuttaviani.- Ahaa, siinäpä saattaa olla selitysasialle… Hyvää joulua monsieur!Jatkoin matkaani ja jostakinpäähänpistosta astelin portaitaalas rantalaiturille, clochardien,kulkureiden valtakuntaan. Eräänsillan alla he olivat laatineetnuotion ja istuskelivat senympärillä. Ja nuotion yläpuolellakillui keppeihin ripustettuinamuutamia säilyketölkkejä, joistanousi höyryä.Pysähdyin hetkeksi katselemaan.Muuan clochardeista nousi, astelieteeni, kohotti hatturäyskäänsä jasanoi:- Hyvää joulua monsieur!- Hyvää joulua, vastasin minä. –Jouluateriako teillä on valmisteilla?- Se juuri monsieur. Olemmeonnistuneet saamaan halleiltaturskaa. Keitämme sitä. Hyvää siitä

tulee. mausteina curryä, pippuria jamuserrettua tomaattia. Muttacurryä vastaan esitänvastalauseen.- Miksi?- Eihän se ole mikään ranskalainenmauste. Mutta Gaston mistä lieneesaanut sitä tölkillisen, ja tietystihän sitten pani sitä keitoksiimme.Minusta curry sopii vain sukkiin.”Kirjoituksesta ei voi muuta päätelläkuin että onpa Pariisissa kohteliaitapultsareita. En ole Suomessa enkäVancouverissa koskaan kohdannutyhtä sivistyneitä laitapuolenkulkijoita, edes jouluna.

Ja lopuksi vielä jouluaiheinentietokilpailu. Vastaukset löytyvätmuualta tästä lehdestä: 1. Kuka keksi,että joulupukki asuu Korvatunturilla? a) Markus-Setä, b) Niilo Tarvajärvi, c) Georg Malmsten.

2. Milloin Suomessa alettiinjakaa joululahjoja? a)1500-luvulla, b) 1700-luvulla, c) 1900-luvulla.

3. Kuka tunnettu säveltäjäon säveltänyt joululaulunArkihuolesi Kaikki Heitä?a) Leevi Madetoja, b)Jean Sibelius, c) OskariMerikanto.

4. Missä maassa aloitettiinensimmäisenä käyttääkuusia joulupuina? a)Yhdysvalloissa, b)Ruotsissa, c) Saksassa.

5. Missä maassa kolmeitämaan tietäjää tuovatlahjat? a) Etelä-Afrikassa,b) Brasiliassa, c)Turkissa.

6. Mistä maasta joulutähtieli poinsettia on kotoisin?a) Jamaikalta, b) UudestaGuineasta, c) Meksikosta.

7. Mille valtiolle kuuluuJoulusaarten saariryhmä?a) Intialle, b) Australialle,c) Filippiineille.

8. Missä maassa painettiinensimmäinen joulukortti?a) Kanadassa, b) Eng-lannissa, c) Argentii-nassa.

9. Mistä löytää Santa Claus–nimisen kaupungin?

a) Saskatchewanista, b)Louisianasta, c) Indi-anasta.

10. Minkä laulun yleisö va-litsi suosituimmaksi suo-malaiseksi joululauluk-seen muutama vuosi sit-ten? a) Sylvian joulu-laulu, b) Joulupuu on ra-kennettu, c) En etsi val-taa, loistoa.

Katso sivulta 13


VANCOUVER FINLANDIA CLUBIN ELOKUVAKERHO ( MILJONÄÄRIT ) esittää seuraavat elokuvat:

Perjantaina 26.12.2003 klo 13:00 Jokaisen jo kouluajoilta muntema humoristinen elokuva,

TULITIKKUJA LAINAAMASSA

Klo 15:00, heti kahvitauon jälkeen sekä lapsille että aikuisille sopiva elokuva

POIKA JA ILVES

jäsenarvonta

Sunnuntaina 11.01. 2004 klo 13:00 Aleksis Kiven kirjoittama humoristinen elokuva

NUMMISUUTARIT

Kahvitauon jälkeen klo 15:00 Valinta kolmesta hyvästä elokuvasta

Jäsenarvonta

Ilmainen sisäänpääsy elokuviin lapsille ja opiskelijoille aina 25 ikävuoteen asti.

Sunnuntaina 25.01. 2004 klo 13:00

PUNAINEN VIIVA ja

TALVISOTA VENÄLÄISIN SILMIN

Jäsenarvonta

Lisätietoja antaa Aarne Siira 604 594 7003

Vaikuttavatko vuodenajat ratkaisevastiterveyteemme joko myönteisesti tai sittensillä toisella tavalla. Yritän muistella sanojalaulusta , mikä kertoo luullakseni vainkeväästä, ja sen vähän mitä siitämuistan,sanat kuuluvat tähän tapaan,“Kevät toi , kevät toi ...la la...muurarin, kevättoi , kevät toi maalarin , kevät toi rakennuksillehanslankarin ja rannoille hampparin ...” Tietyllä tavalla sanat kertovat “uudestaelämästä”; Rakennetaan ja luodaan ja ollaantäynnä toivoa ja hamppari oleskelee rannoillanauttien heräävän luonnon kaudeudesta.Onnellisia osia kaikki varsinkin jos luovatmyös terveyttä. Kuka sitten karsiikevätväsymyksen ? Mistä moinen ilmiösyntyy? Kevät nähdäkseni alkaa kevätpäiväntasauksesta. Unohtuukohan meiltä moniltarytmittäinen ja “tasaaminen”,vaikka luontoantaakin meille oivan esimerkin jaolemmehan osa luontoa. Maailmanlaajuisesti tunnettu lääkäri , tiedemies,opettaja ja kirjailia, Deepak Chopra, väittää,että luonto on ihmisen parantaja. Sitten tulee kesä; Yöt ja pimeys vähenee,valoa ja aurinkoa runsaasti kaikille, niin“ hyville” kuin “ pahoille”, sanovat. Kesäpäivaä seisaus 21 päivä kesäkuutatulee aivan liian nopeasti, mutta saammehan“laillisen” syyn seisahtamaan yhdeksipäiväksi ja yöksi nauttien keskiyönauringosta. Osa kansasta vielä nykyäänkinviettää kesälomaa ja joillakin onnellisilla onsekä kesä-,että talviloma. Kysymys herää,onko sittenkään aikaa tämän päivän ihmisellä

kuunnella luontoa ja löytää oma rytminsä,kun monenlaiset pelot ja vaatimukset pai-navat päälle. Maanviljelijöille kesä on hyvin kiireistäaikaa, mutta ovat se ryhmä ihmisiä, jotkaelävät lähellä luontoa ja luonnollisessaelämän rytmissä. Epäilen kuitenkin, ettäheidänkin on näinä päivinä etsittävä muutatyötä talvisaikaan; ei muuten leipä riitä.Nämä tietenkin ovat niin kutsuttujapientilallisia. Älkää hätäilkö, kyllä syystuulienkin aikavielä tulee. Kesällä on tilaisuus valmistautuasyksyn haasteisiin . Nautimme auringostaja uinnista ehkä, saamme syödä jamahdollisesti myös säilöä “kotona” kas-vaneita tai kasvatettuja vihanneksia,hedelmiä, marjoja, sieniä j.n.e., ne ovat ainasopivampia ja terveellisempiä , kuin “toiseltapuolelta maailmaa” kuljetetut. Mutta kuinkaollakkaan, ennenkuin sadonkorjuu on edesviety päätökseen, kun jo uutislähetyksetalkavat peloittelemaan kaikenlaisillaviiruksilla ja bakteereilla ja aasialaisillaflunssilla ja kertoen kuinka mahdottomantärkeää, että menemme myrkyttämäänkehomme rokotuksilla, jotka automaattisestialentavat immuniteettimme ja tekevät meidätalttiiksi kaikenlaisille “popoille”. Mutta seon hyvää bisnestä lääketehtaille. 21 päivä syyskuuta on sitten syyspäiväntasaus. Taas luonto muistaa rytminsä jatasaamisensa, mutta eihän toki ole aikaamokomaan humpuukiin! On kova menopäällä. Lokakuussa aletaan hommaamaan

ilma on menossa “päin prinkkalaa”. Luonto ojentaa auttavan käden vielä ker-ran ennen joulua. 21 päivä joulukuuta ontalvipäivän seisaus . Se houkutteleepysähtymään ja jopa lepäämään ja nauttimaanpimeydestä, jolla on omat lahjansa meille. Jospysymme läheisessä yhteydessä luontoonja sen rytmiin ja löydämme sieltä omanhenkilökohtaisen rytmimme ja tasapainommeja pyrimme pitämään kehomme väreilyn kor-keilla lukemilla, ei varmaan kenellekkäänmeistä käy niinkuin entiselle perheen äidille,joka nukahti ja putosi tuolilta joulu-illallisenaikana. Toivotan hyviä talviunia lukijoille javoittoisaa voimien keräämistä, etteikevätväsymys yllätä.

VUODENAJAN TERVEHDYS KAIKILLE.

Irja-Liisa Lantela.

NO ONKO TULLUT KESÄ

No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle, ja laitetaanko pesä myös pikkulinnuille

Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan.

Ja vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään, ja koukkuselkä suortuu, niin kaikk’ on mielissään

Ja hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen. Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen

TERVEYS JA SYYSTUULETjoulua ja siinä touhussa unohtuu, että maa-


HYVÄÄ JOULUA Hauskaa Joulua ja Hauskaa Joulua ja Hauskaa Joulua ja Hauskaa Joulua ja Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Toivottaa Toivottaa Toivottaa Toivottaa Toivottaa

Arno ja Marja Riitta Arno ja Marja Riitta Arno ja Marja Riitta Arno ja Marja Riitta Arno ja Marja Riitta Forslund Forslund Forslund Forslund Forslund

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta!

Jukka ja Anni Makinen Jukka ja Anni Makinen Jukka ja Anni Makinen Jukka ja Anni Makinen Jukka ja Anni Makinen


Toivoo Raili Wikman Toivoo Raili Wikman Toivoo Raili Wikman Toivoo Raili Wikman Toivoo Raili Wikman

Joulurauhaa Joulurauhaa Joulurauhaa Joulurauhaa Joulurauhaa Teille Kaikille Teille Kaikille Teille Kaikille Teille Kaikille Teille Kaikille ja ja ja ja ja Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta!

Kristiina Morrison

Rauhallista Jouluaikaa ja Rauhallista Jouluaikaa ja Rauhallista Jouluaikaa ja Rauhallista Jouluaikaa ja Rauhallista Jouluaikaa ja Kaikkea Hyvää Kaikkea Hyvää Kaikkea Hyvää Kaikkea Hyvää Kaikkea Hyvää Tulevalle Vuodelle! Tulevalle Vuodelle! Tulevalle Vuodelle! Tulevalle Vuodelle! Tulevalle Vuodelle!

Toivottaa, Toivottaa, Toivottaa, Toivottaa, Toivottaa, Kalevi ja Eila Itkonen Kalevi ja Eila Itkonen Kalevi ja Eila Itkonen Kalevi ja Eila Itkonen Kalevi ja Eila Itkonen

Lämpöisin Joulu-ja Lämpöisin Joulu-ja Lämpöisin Joulu-ja Lämpöisin Joulu-ja Lämpöisin Joulu-ja Uuden Vuoden Terveisin! Uuden Vuoden Terveisin! Uuden Vuoden Terveisin! Uuden Vuoden Terveisin! Uuden Vuoden Terveisin!

Harri, Eva-Liisa ja pojat KangasHarri, Eva-Liisa ja pojat KangasHarri, Eva-Liisa ja pojat KangasHarri, Eva-Liisa ja pojat KangasHarri, Eva-Liisa ja pojat Kangas

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kaikille!

Martta Laakso

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kaikille Suomalaisille!

Eila Piiparinen

Iloista Joulua jaIloista Joulua jaIloista Joulua jaIloista Joulua jaIloista Joulua ja Kaikkea Hyvää Kaikkea Hyvää Kaikkea Hyvää Kaikkea Hyvää Kaikkea Hyvää Tulevalle UudelleVuodelle! Tulevalle UudelleVuodelle! Tulevalle UudelleVuodelle! Tulevalle UudelleVuodelle! Tulevalle UudelleVuodelle!

Helena Moisander Helena Moisander Helena Moisander Helena Moisander Helena Moisander

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Onnellista Uutta Vuotta Onnellista Uutta Vuotta Onnellista Uutta Vuotta Onnellista Uutta Vuotta Kaikille Suomalaisille! Kaikille Suomalaisille! Kaikille Suomalaisille! Kaikille Suomalaisille! Kaikille Suomalaisille!

Eino ja Liisa Kyynarainen

Parhainta Joulun AikaaParhainta Joulun AikaaParhainta Joulun AikaaParhainta Joulun AikaaParhainta Joulun Aikaa sekä sekä sekä sekä sekäOnnellista Uutta Vuotta -04!Onnellista Uutta Vuotta -04!Onnellista Uutta Vuotta -04!Onnellista Uutta Vuotta -04!Onnellista Uutta Vuotta -04!

Eino ja Saila Nenonen Eino ja Saila Nenonen Eino ja Saila Nenonen Eino ja Saila Nenonen Eino ja Saila Nenonen

Iloista Joulua Iloista Joulua Iloista Joulua Iloista Joulua Iloista Joulua Kaikille Tutuille Kaikille Tutuille Kaikille Tutuille Kaikille Tutuille Kaikille Tutuille

Jorma, Helena ja MikuJorma, Helena ja MikuJorma, Helena ja MikuJorma, Helena ja MikuJorma, Helena ja Miku Kolehmainen Kolehmainen Kolehmainen Kolehmainen Kolehmainen

Siunattua Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Lotta Hynninen Lotta Hynninen Lotta Hynninen Lotta Hynninen Lotta Hynninen


Hyvää JouluaHyvää JouluaHyvää JouluaHyvää JouluaHyvää JouluaRauhaa ja OnneaRauhaa ja OnneaRauhaa ja OnneaRauhaa ja OnneaRauhaa ja OnneaUuteen Vuoteen!Uuteen Vuoteen!Uuteen Vuoteen!Uuteen Vuoteen!Uuteen Vuoteen!

Eila Keski-Hynnilä ja perheEila Keski-Hynnilä ja perheEila Keski-Hynnilä ja perheEila Keski-Hynnilä ja perheEila Keski-Hynnilä ja perhe

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Onnellista Uutta Vuotta Onnellista Uutta Vuotta Onnellista Uutta Vuotta Onnellista Uutta Vuotta Ystäville ja Tutuille! Ystäville ja Tutuille! Ystäville ja Tutuille! Ystäville ja Tutuille! Ystäville ja Tutuille!

Lea, Allan ja Seppo HakkarainenLea, Allan ja Seppo HakkarainenLea, Allan ja Seppo HakkarainenLea, Allan ja Seppo HakkarainenLea, Allan ja Seppo Hakkarainen

JoulurauhaaJoulurauhaaJoulurauhaaJoulurauhaaJoulurauhaa ja ja ja ja jaHyvää Uutta Vuotta!Hyvää Uutta Vuotta!Hyvää Uutta Vuotta!Hyvää Uutta Vuotta!Hyvää Uutta Vuotta!

t t t t t. Ron Ericson. Ron Ericson. Ron Ericson. Ron Ericson. Ron Ericson

Iloista Joulumieltä Iloista Joulumieltä Iloista Joulumieltä Iloista Joulumieltä Iloista Joulumieltä ja ja ja ja ja Siunausrikasta Siunausrikasta Siunausrikasta Siunausrikasta Siunausrikasta Uutta Vuotta! Uutta Vuotta! Uutta Vuotta! Uutta Vuotta! Uutta Vuotta!

toivottaa Ritva Mourato toivottaa Ritva Mourato toivottaa Ritva Mourato toivottaa Ritva Mourato toivottaa Ritva Mourato

HYVÄÄ JOULUA

Iloista Joulua Iloista Joulua Iloista Joulua Iloista Joulua Iloista Joulua ja ja ja ja ja Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta! Onnellista Uutta Vuotta!

toiv. Eeva ja Pentti Yliruusi perheineen


Eila ja Aate Rinkinen Eila ja Aate Rinkinen Eila ja Aate Rinkinen Eila ja Aate Rinkinen Eila ja Aate Rinkinen


Kirsti ja Matti Viitanen Kirsti ja Matti Viitanen Kirsti ja Matti Viitanen Kirsti ja Matti Viitanen Kirsti ja Matti Viitanen


Pauli ja Liisa Pikkarainen Pauli ja Liisa Pikkarainen Pauli ja Liisa Pikkarainen Pauli ja Liisa Pikkarainen Pauli ja Liisa Pikkarainen

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle Onnea Uudelle Vuodelle Onnea Uudelle Vuodelle Onnea Uudelle Vuodelle Onnea Uudelle Vuodelle

Rauha ja Alpo Rauha ja Alpo Rauha ja Alpo Rauha ja Alpo Rauha ja Alpo

JOULUTERVEISET! JOULUTERVEISET! JOULUTERVEISET! JOULUTERVEISET! JOULUTERVEISET!

Anja ja Erkki Nieminen Anja ja Erkki Nieminen Anja ja Erkki Nieminen Anja ja Erkki Nieminen Anja ja Erkki Nieminen

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2004! Onnea Vuodelle 2004! Onnea Vuodelle 2004! Onnea Vuodelle 2004! Onnea Vuodelle 2004!

Pentti Karhuniemi Pentti Karhuniemi Pentti Karhuniemi Pentti Karhuniemi Pentti Karhuniemi

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista uutta Vuotta! Onnellista uutta Vuotta! Onnellista uutta Vuotta! Onnellista uutta Vuotta! Onnellista uutta Vuotta!

Arvo Kokko Arvo Kokko Arvo Kokko Arvo Kokko Arvo Kokko

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2004!

Hellevi Kangas ja pojatHellevi Kangas ja pojatHellevi Kangas ja pojatHellevi Kangas ja pojatHellevi Kangas ja pojat


Syystalkoot Centerillä Kuvat ja teksti Eila Itkonen

Lokakuun 25 pv. pidettiin vuo-tuiset suurtalkoot centrellä. Oli tarkoitus saada kaikki pai-kat talvikuntoon, eikä tästä tar-koituksesta varmaankaan tingitty,sillä porukkaa oli joka nurkalla ta-loa, ylhäällä ja alhaalla. Töitä tun-tui riittävän myös sisätiloissa. Kaikki aamuvirkut, jotka olivatpaikalla jo kahdeksalta saivatnauttia hyvän aamiaisen , jonkaPeter Mökkönen ,Karjalaseurasta,valmisti. Oli saatavanna: paiste-tut makkarat, munat, perunat, pan-nukakut ja tietenkin pullakahvitpäälle. Voiko vielä parempaa toi-voa? Minulla itselläni ei ollut aikaajäädä töihin, sillä oli viimeinenpäivä saada lehti, LänsirannikoUutiset, painatuskuntoon. Otinkuitenkin kameran mukaani kunkerran menin centrelle kokouk-seen ja samalla nappasin muuta-man kuvan talkoolaisista. Vaikka työporukka oli suuri, o-heisista kuvista voit tunnistaaainoastaan heidät, jotka löysin ul-koa, kun kiersin talon ympäri.

Yläkuva: Molemmat sisäänmenot täytyi taas nostaa, mikä onvuotuinen tehtävä Scandinavian Centrellä. Tämän työn olivatottaneet tehdäkseen: Heikki Rasilainen, Viktor Kotila, VeikkoPajunen ja Arno Forslund.

Nyt on Auvo valinnut tehtäväkseen haravoida nurmikot puhtaiksi ennen kuin syksysateet yllättävät.Keskellä: Mitä mahtoi valokuvaaja kertoa, kun sai tytöt, Ritva Ahonen, Vancouver Finlandia Clubinpuheenjohtaja ja Kristiina Morrison, Finland House Societyn puheenjohtaja, nostamaan katseensa työs-tään ja heläyttämään ilmoille iloisen naurun. Yllä oikealla: Nina Virolaiselle on tärkeää, että veteraa-nipatsaan ympäristö on moitteettomassa kunnossa. Hän on tehnyt tätä työtä aikaisemminkin, sen näkeetyylistä. Hän myös huolehtii, että mukulat tulevat maahan kevätkukkia varten. Oikealla: Helena Rut-kowskia kiinnostaa myös puutarhatyöt. Hän kiskoo pensaista viheliäisiä kiipeilijöitä, elämänlankoja.Hän kertoi, että pensaat kuolevat, jos niitä ei puhdista pois, mikä varmaan pitää paikkansa.

Vasemmalla: Auvo Martikainen on useimmille meille tuttu ahke-rana ja tunnollisena työmiehenä Arcadian Hall:in ajoilta. Näyt-tää siltä, että tyyli ei ole muuttunut vuosien kuluessa.

Työryhmiä oli paljon muitakinkuin mitä kuvissa näet. Siellä olipaljon tekemistä sekä sisällä ettäulkona, ylhäällä ja alhaalla. Kuvissa olijoiden ilmeistä näet,

tävät, sillä onhan kyseessä yh-teinen hyvä, ScandinavianCentrerin kunnossa pito. Töitä riittää siellä jatkuvasti. Jossinulla sattuu olemaan vapaataaikaa, älä pitkästy kotona, vaan otayhteys Eevaan tai Sonjaan, centren

että työnteko saattaa olla jopahauskaakin, niin iloisilta he näyt-

toimistoon, tai tule vaan mukaan. Kuten takasivulla olevasta il-moituksesta näet, talkoot jatkuvattiistaisin ja jotakin mielenkiintoistatekemistä löytyy varmaankinjokaiselle.

TANELIN JOULURAUHATaneli, talon isäntä,vanhapoika pitkän matkaa.Sananparren kuulleen muisti:“Ennen kesän lehmättä,kuin emännättä joulun.”Tätä kävi miettimähän,tuumimahan syksyn tullen:Päässyt olen miehen ikään.talo tarvitsee emännän,astelemahan aittatiellä.Tuumasta tuli totinen tosi,mutta ketäpäs Taneli kosi.Kolmesta valita pitija yksi vain miehelle suotiin.Kaikki kauniita olivat,

vanhan pojan mielistyä.Rakkaus, sitähän olla piti,sehän se sydämen alla oli ja iti.Kosiskohan naapurin tyttöä norjaa,köyhää, sinisilmäistä sorjaa.Vai tuliskohan parempi kauppa,sen kuivan puotineidin kanssa,joka yksinäisenä vanhenee.- Mene ja tiedä.Ja sitten se muhkea leski,vieraasta pitäjästä,jolla on talo , lehmät ja lampaat,valmiit lapset ja tekohampaatja hyvä työihminen,siitähän tulisi hyvä talon pönkä.

Aivanhan tässä sekaisin menee,joulu lähenee ja järki vähenee.Keltäpä neuvoa kysyisin? -Isä on vanha, eikä äiti ymmärrä,näitä vanhanpojan ongelmia.Taneli tuumi ja oivalsi, ettäonhan tässä tähänkin asti toimeentultuja vastakin tullaan.Jääköön koko naimahomma,vielä vuodeksi eteenpäin.Ei sovi tärkeissä asioissa kiirehtiä.Ja niin sai Taneli joulurauhan.

Hilma Alho

Eino Kyynäräinen 80- vuotta

Parhaat Onnittelumme Einolle!


Hyvää Joulu ja Onnellista uutta Vuotta

kaikille tutuille ja tuntemattomille!

Auvo Martikainen

Kaikille Ystäville ja Tutuille Toivomme Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2004!

Walter ja Vappu Nikrus

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2004 terveyttä ja hyvää ruokahalua!

Kauko ja Tuija Salokannel

Toiveitten täyttämää Joulua j a paljon mukavia uusia kokemuksia v. 2004!

Tv. Helena ja Kalle Ahlqvist

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Sokkaset

Rauhallista Joulua Onnea ja Terveyttä Uudelle Vuodelle!

Elina ja Paavo Kataja

Joulurauhaa ja onnellista jatkoa vuodelle 2004!

Ray ja Irja Rinta

Sivulta 8. Jouluvisan vastaukset.

1) Markus-Setä vuonna 1927. 2) 1700-luvun lopulla Turussa. 3) Leevi Madetoja. 4) Saksassa 1500-luvulla. 5) Etelä-Afrikassa. 6) Meksikossa, jossa sitä kutsutaan nimellä Pyhän yön kukka. 7) Australialle. Se löydettiin jouluaattona 1600-luvun alussa 8) Englannissa vuonna 1843 9) Indianassa, noin 600 asukasta10) Sylvian joululaulu oli ylivoimaisesti suosituin

Hauskaa Joulua ja Onnea Vuodelle 2004

Esko ja Tuulikki Manninen

Rauhallista Joulua ja Siunattua Uutta Vuotta

Seija ja Reino Harinen

Jouluterveiset Jouluterveiset Jouluterveiset Jouluterveiset Jouluterveiset Kanadan ja Suomen Kanadan ja Suomen Kanadan ja Suomen Kanadan ja Suomen Kanadan ja Suomen Sukulaisille ja Ystäville! Sukulaisille ja Ystäville! Sukulaisille ja Ystäville! Sukulaisille ja Ystäville! Sukulaisille ja Ystäville!

Nina Virolainen

Jouluterveiset Jouluterveiset Jouluterveiset Jouluterveiset Jouluterveiset kaikille tutuille ja ystäville! kaikille tutuille ja ystäville! kaikille tutuille ja ystäville! kaikille tutuille ja ystäville! kaikille tutuille ja ystäville!

Toivoo Leila ja Kalevi Vataja

Suomen itsenäisyyden 86-vuotisjuhla.

Kunniapääkonsuli ja Paronitar Lars Wreden kutsumana oli joukko suomalaisia kokoontunut juhlimaan Vancouver Clubille Suomen 86-vuotista itsenäisyyttä joulukuun 5.2004.

Aika kului rattoisasti keskustellessa ja nauttiessa pöydän antimista.

Hyvää Joulua jaHyvää Joulua jaHyvää Joulua jaHyvää Joulua jaHyvää Joulua ja kaikkea parasta kaikkea parasta kaikkea parasta kaikkea parasta kaikkea parasta vuodelle 2004 vuodelle 2004 vuodelle 2004 vuodelle 2004 vuodelle 2004

Pentti ja Maija Anttila


Laivamatkamme viimeinenpysähdyspaikka oli chileläinenPuerto Montt –niminen pikku-kaupunki, mistä oli tilaisuus tehdälinja-automatka kehutulle Chilenjärvialueelle ja nähdä myösAndien 2,5-3 km korkeitalumipeitteisiä tulivuoria. Meitä ei Ollin kanssa kiin-nostanut erikoisemmin lähteäkatselemaan vuoria ja järviä, koskaniitä näkee täällä kotonakin.Lisäksi nuo järjestetyt matkat ovatturhan kalliita. Huomasimme, ettäkaupungeissa saa takseilla ajellapaljon pitempään kuin jär-jestetyillä bussimatkoilla ja kunlisäksi on vielä kaksi maksajaa, onsäästö huomattava. Taksi py-sähtelee siellä missä haluat kuvienottamista varten, ja vie sinne minnehaluat mennä. Puerto Montissa kävelimmelaivalta muutaman sata metriäkauppa-alueelle, missä oli halpaa,hyvää ja erikoista tavaraasaatavana vaikka millä mitalla.Manasin vain sitä, etten ottanut

että olisi voinut ostaa enempitavaraa. Ei siksi, että olisintavaroita tarvinnut, mutta ostohaluoli kova, kun huomasi niidenmitättömän halvat hinnat. Yhtä etsin sieltä tosissaan. Isoahain hammasta. Punta Arenassanäin tuollaisen kymmensenttisen,kivettyneen, siis ehkä miljooniavuosia vanhan hampaan. Hintaa oli250 USA:n dollaria, eikä minullaollut tuollaista summaa taskussani.Laivaltakaan ei olisi ehtinyt hakea.Etsin Ollia paikalta, kuitenkaanlöytämättä. Tiesin hänellä olevanenemmän rahaa mukanaan, ettäolisin voinut lainata, muttä hän olijo mennyt istumaan bussiin jahammas jäi saamatta. Siinä olisiollut Kokkolan LuontomuseoKiepille hieno näyte-esine. Puerto Montissa näin puolik-kaan samankokoista hammastamyytävänä, mutta se ei enääkiinnostanut, kun olin nähnythienon, kokonaisen hampaan. Puerto Montin jälkeen oliohjelmaan merkitty käyntikatsomassa jotain jäätikköä

vuononperukassa, mutta käyntiperuutettiin sateisen ja usvaisenilman takia. Eihän siellä olisikuitenkaan mitään nähnyt. Laivamatkamme päätepistee-seen Valparaisoon saavuttiinaamulla ja jo edellisiltana pitimatkalaukut olla valmiina ovienulkopuolella, mistä ne oli yönmittaan kuljetettu laivan ulos-käytävälle. Sieltä ne sai sittenhaltuunsa poistuessaan laivasta. Useimmat matkustajat jatkoivatmatkaa linja-autoilla joko parintunnin matkan päässä olevalleSantiagon lentokentälle tai ainaSantiagoon saakka. Meillä oli Ollinkanssa kuitenkin muita suun-nitelmia. Tai oikeammin minulla olija Olli kulki uskollisesti mukana. Emme olleet varmoja siitä, pitiköjonkun olla meitä vastassa, emmekänähneet satamassa kenelläkäänmeidän nimiämme kantavaavastaanottajaa. Niinpä otimmekintaksin ja ajoimme läheiselle linja-autoasemalle tiedustellen bussia,jonka piti lähteä illalla kohtiAntofagasta-nimistä kaupunkiaPohjois-Chilessä. Jos yrittäisinkertoa kaiken sen, mitä tapahtuiseuraavien kymmenen tunninaikana, menisi siihen monta tällaistapakinaa, eikä kukaan olisi senviisaampi. Lyhyesti asia oli niin, että linja-autoasemalla ei oltu saatu tietoameidän tarkoituksestamme mat-

kustaa määrätyllä autolla tuolloinAntofagastaan ja kaikki paikatsiihen oli varattu. Me emme siispääse mukaan ja sillä siisti. Asiaavielä tietenkin pahensi kieli-taidottomuutemme. Yhtään eihyödyttänyt näyttää todisteita siitä,että olimme maksaneet nuo liput joyli kuukautta aikaisemmin. Olisipitänyt olla liput. No, pitkien riitelyjen jälkeen jakun uhkasin, että me menemmesiihen autoon joka tapauksessa,ettekä saa meitä ulos muuta kuinpoliisivoimalla, selkisi yhtäkkiä, ettäme pääsemme mukaan matkaan eikäedes maksa mitään. Olin nimittäinsanonut, että maksamme kyllämatkan uudelleen, luottaen siihen,että Vancouverissa saammevarmasti lippujen hinnan takaisinmatkatoimistoltamme. En tiedävieläkään mistä tämä muutos johtui,sillä ne liput mitkä meillä olisipitänyt olla, toi kuriiri meille hotelliinAntofagastassa vasta 3-4 päiväämyöhemmin. Pääsimmekin autoon jaetupenkkiin, kuten olimme varan-neetkin. Heti kaupungistapoistuttuamme olimme melkoaukeassa maastossa, mitäkatselimme uteliaisuudella, muttasitten tuli yllätys ja uusi riita. Autonedessä oli kuljettajalla ovellakokonaan eristetty osasto.Seinässä oli kuitenkin ikkunat, mistänäimme hyvin eteemme, kunnes

kello yhdeksän noihin ikkunoihinvedettiin “Molotoffit” eteen. Pyysin, että verho meidänkohdaltamme jätettäisiin auki, muttaei. Lopulta raotin väliovea, ettäulotuin raottaa verhoa jonkuntuuman, nähdäksemme ulos. Verhovedettiin välittömästi uudelleenkiinni ja ovi pistettiin lukkoon.Tämän jälkeen käännettiin vielävalotkin pois. Pidin asiastaaikamoista suunsoittoa, että onkotämä vankivaunu vai mitä ja mitätapahtuu jos tulee tapaturma ja meolemme lukittuna tänne. Ainakin yksi kanssamatkustajaymmärsi puheeni, kun tulipuheilleni. Selitin, että me olemmeturisteja jotka ovat lähteneet tälle1300 km pitkälle linja-automatkallenähdäksemme maata. Mies koettiselittää asiaa kuljettajille, heitä olinimittäin pitkän matkan johdostakaksi, mutta tuloksetta. Ikkunatolivat ja pysyivät peitettyinä ainasiihen saakka kun aamu valkeni.Nukkumisestakaan ei omaltakohdaltani tullut juuri mitään. Olinsen verran kiukuissani asiasta.

PAAPAAN MATKASSA

Tämän syksyn aikuisten luokkaon juuri lopettanut kahdeksanviikon kurssinsa. Minulle se oliensimmäinen kokemus opettajanaja menin kouluun jännittäen,mutta avoimella mielellä. Jännityshävisi nopeasti tavattuani op-pilaani, joita tänä syksynä oli vainkolme. En olisi voinut pyytääparempia ja mielenkiintoisempiaoppilaita! Heti alusta alkaenheidän innostuksensa Suomenkielen oppimiseen tarttui minuunja samalla innostuksella jatkettiinkoko kurssi. Kaksi oppilaista olivat täysinaloittelijoita ja etenimme heidänvauhdilla, joka olikin huiman no-pea. Viimeisellä tunnilla olimmekaikki erittäin tyytyväisiä heidänsaavuksiinsa. Yksi oppilaista oli jo veteraanisuomen oppimisessa. Hän on ollutmonilla kursseilla, Suomessa jaKanadassa. Hän olikin testiminulle, pystyisinkö auttamaanhäntä eteenpäin ja pitämään tunnit

mielenkiintoisina? Onnistuimmeyhdessä löytämään tavan ja ma-teriaalia, jolla hänkin oppi uusiaasioita ja ehkä tärkeämpää, pi-tämään jo aikaisemmin opitut asiatmielessä. Paras hetki minulle oli kun yksioppilaista yllätti kesken tunninsanomalla: ‘ Sinä olet hyvä o-pettaja!’ Kiitos! Auttoi asiaa kun sainopettaa niin hyviä oppilaita! On kiva nähdä kuinka Suomenkielen oppiminen onnistuu ai-kuisilta. Kaikki syksyn oppilaathaluavat jatkaa ensi vuonna.Toivotamme myös uudet oppilaattervetulleiksi. Seuraava aikuisten kurssi alkaaTammikuun 14. päivänä. Tunnitovat Keskiviikko iltaisin klo 7-9.Kurssi kestää kahdeksan viikoa jamaksaa $100.00.

Lisätietoja Sirpalta 604-536-3533

Sirpa Smeds

FINN FUN KOULUN UUTISIA

Oppilaat aikuisten luokasta

toistakin matkalaukkua mukaani,

UuttaUuttaUuttaUuttaUutta V V V V Vanhaaanhaaanhaaanhaaanhaa Ray Rinta

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottavat Suomen Ottawan suurlähätystö ja Toronton konsulaatti

www.finland.ca


FINN-FUNIN TäHTITYTTöJEN JOULU TUOKSUU PIPARKAKULTA

Finn-Fun koulussa on opeteltu aakkosia pienemmällä ja isommalla kokoonpanolla jo 13 vuotta. Ryhmät ovat sisältäneet hyvin eri tasoisia kielen käyttäjiä.Kaikkia on yhdistänyt suomen kieli. Sitä on opeteltu kuin Seitsemän Veljestä Lukkarin tuvan pirttipöydän äärellä. Suomalaiseen kulttuuriin on tutustuttutarinoiden, näytelmien, askartelun ja monin muin keinoin. Tutuiksi ovat tulleet juhlapyhien tippaleivät, simat, hernekeitot ja laskiaispullat. Nyt joulu on jo ovella.Koululaiset ovatkin jo aloittaneet valmistaa piparkakkuja ja joulukoristeita. Monelle oppilaalle joulu on sekoitus suomalaista perinnettä ja kanadalaista joulunviettoa.Ne tuntuvat kulkevan sujuvasti käsikädessä sulassa sovussa. Mikäpä olisikaan sen ihanampi viesti joulurauhasta ja hyvästä mielestä. Finn-Funin omat joulutähdetjakavat omia ajatuksiaan joulun tunnelmasta.

HeidiMinun mielestäni joulu on ihana, jos saan paljon lahjoja.Jouluna on kivaa ja rauhallista. Erityisesti pidänpiparkakkujen leipomisesta. Ne tuoksuvat ihanilta.Joulukuusen tuoksukin kuuluu ehdottomasti jouluun.Taidampa jättää salaisuudeksi mitä haluan tänä vuonnajoululahjaksi.

BritaMinä haluan joululahjaksi uudet etuhampaat, tai eisittenkään. Oikeasti minä haluaisin olla jouluyönähereillä ja piiloutua sohvan taakse. Niin voisin nähdäpukin työssään. Voisimme jättää pukille keksejä jamaitoa takan reunalle. Pukki on aika paksu. Hän taitaasyödä liikaa leivonnaisia. Jouluna on ihanaa, kunjoulupuu on koristeltu ja se näyttää vihreältä,punaiselta ja nätiltä.

Anna-VictoriaMinä ajattelen, että joulu on hauska. On kiva syödäpiparkakkuja ja riisipuuroa. Minusta on hauskaa, kunjoulupukki tulee kotiin antamaan lahjoja. Minä tykkäänmyös joululauluista. En ole koskaan ollut joulunaSuomessa, mutta menen sinne, kun tilaisuus tulee.Tänä vuonna haluaisin niin paljon lahjoja, että tässäei riitä tilaa niiden kirjoittamiseen. Pikkuisen voinkuitenkin tähän kirjoittaa eli haluan leluja ja paljonmuuta. Hei,hei.

MiaMeillä on paljon joulukoristeita, joilla me koristellaan yhdessä joulukuusi. Yleensä minun tätini tulee joulunviettoonmeille. Se on mukavaa. Olen käynyt joulupukintunturilla Suomessa. Tänä vuonna toivon joululahjaksi lahjakortin,rahaa ja lumilaudan.

AnnaMinä toivon jouluksi värikkäitä tusseja valkoiselle taululle. Haluaisin myös toisen kalatankin, mielellään sellaisen,jossa on lämmintä vettä. Tietenkin sinne täytyy saada trooppinen kala. Kameran, sen haluan. Isä KILTTI, älä ostakäytettyä kameraa.

HannaMinun päässäni pyörivät joululahjat. Kirjoitan niistälistan, jos vaikka toiveeni kantautuisivat joulu-pukinpajaan. Siispä. haluan joululahjaksi korkkitaulun,kalan, vaatteita, jännityskirjoja ja digitaalikameran.Minulle joulu merkitsee rakkautta ja tonttuhattuja.

KristiinaMinulle ihannejouluna sataa lunta. Jouluna näyttäävalkoiselta ja punaiselta tuvalta. Jouluna nenääntuoksuu piparkakku ja kuusen alla on lahjoja.Joululahjaksi tänä vuonna haluaisin cd-levyjä, vaatteitatai mitä vaan kivaa.

ElenaMinulle joulu näyttää vihreältä puulta ja harmaaltataivaalta. Porkkanalaatikko, rosolli ja piparkakut ovatehdottomia joulun makuja. Tänä vuonna toivonjoulupukilta salmiakkia, uuden lentopallon , uudetfarkut ja pipon.Pliiiiiis!

HeidiJoulussa minä tykkään lahjoista ja piparkakuista.Jouluna on aika kylmä, mutta ilmapiiri on mukava,lämmin ja rauhallinen. Tuoksut jouluna ovat ihania.En ole koskaan kuullut tonttujen askelia vaikkahaluaisinkin. Joulu on minusta kivaa! Ulkona on kylmäja sisällä tuoksuu piparille.

EveliinaMinulle joulu merkitsee paljon ruokaa ja lahjoja. Jouluon hauskaa ja erityisesti lahjat ovat parhaita. Tänävuonna haluaisin pukin tuovan minulle nukkeja, koiran,cd-levyn ja videon. Myös minusta joulun tuoksuihinkuuluvat piparkakku ja joulukuusi.

Venessaminulle ihannejoulu on kiva, lämpöinen ja hauska.joulun ilmapiiri on pirteä ja erityisesti pidän siitä , ettäsaan viettää aikaa kavereiden ja perheen kanssa. Joulutuoksuu vihreältä, maistuu piparkakuilta, näyttäävalkoiselta peitteeltä, tuntuu mukavan lämpöiseltä jakuulostaa kilkuttimelta. minä ajattelen, että joulupäivätulee olemaan paras päivä minun elämässäni. Tänävuonna toivon joululahjaksi koiran

TUIKKIVAA JOULUA KAIKILLE TOIVOTTAVAT FINN-FUNIN TäHTITYTöT !

HelenHelen oli poissa, kun kirjoitimme jouluajatuksiamme.Hän on kuitenkin korvaamaton osa tähtitiimiämme jaHelenin puolesta toivomme hänelle paljon lahjojaja hyvää joulumieltä.

Kuvat Susanna Frojd, tekstit Susanna ja lapset


-Enkeli ilmoitti Marialle: “älä pelkää Maria,Jumala on armossaan valinnut sinut. Sinätulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinunon pantava hänelle nimeksi Jeesus”. Sano-taanpa vielä enkelin nimikin: Gabriel. Luuk. 1: 26-35 -Enkeli ilmoitti myös Joosefille tästäihmiskunnan historian merkillisimmästäsyntymästä: “ Joosef, älä pelkää ottaa tykösiMariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä onsiinnyt, on pyhästä hengestä ja hän onsynnyttävä pojan ja sinun on annettavahänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtavakansansa heidän synneistänsä”.Matt. 1:18-21 -Enkeli ilmestyi paimenille keskellä heidänarkista työtään. Raamattu kertoo, “ Herrankirkkaus loisti heidän ympärillään”.Luuk. 2: 8-20 -Tähti johdatti itämaan tietäjät Bethlemiinkohtaamaan Jeesuksen, Marian ja Joosefin.Matt. 2: 1-12 -Jumala Johdatti unen kautta heidät “ toistatietä” ohi hirmuhallitsijan Herodeksen, omaanmaahansa. -Enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja käskihänen paeta Herodesta Marian ja Jeesuksenkanssa Egyptiin. Matt. 2: 13-23Jumala tahtoo antaa myös meilleyliluonnollisten tapahtumien joulun jaelämän. “Koska “ Jeesus Kristus on sama

eilen ja tänään ja iänkaikkisesti”.Heb. 13:8. Jeesus Kristus ei vain syntynyt ja kuollut.Hän nousi ylös kuolleista. Hän elää. Hänrakastaa meitä. Hän tahtoo tulla lohduttajaksituskan ja murheen keskelle. Hänellä on voimaja valta pelastaa ja parantaa sisäisesti jaulkonaisesti. Ihmiselämän suurin ihme on uu-destisyntyminen ylhäältä. Joh. 3:3-8Siinä ihminen saa kaikki syntinsä anteeksi .Jeesus vapauttaa ihmisen myös vihasta,pelosta ja riivaajista. Hän antaa lahjaksirauhan, ilon, voiman, turvallisuuden, mie-lekkään elämän tarkoituksen ja iänkaikkisenelämän. -Onnellinen on ihminen, joka ei tyydy vaintavalliseen , maalliseen jouluun, jolla tietenkinon oma, suuri arvonsa. -Jumalan valtakunnan ovi on auki tänäkinjouluna . Kun rukoilet ja etsit, pääset koke-maan yliluonnollisten asioiden todellisuutta.Pääset elävään uskoon. -Voit avata raamatun, voit katsoa jakuunnella saarnoja, lauluja ja musiikkia Jee-suksesta. Voit rukoilla, vaikkapa enkelitaivaan virren sanoilla: “ Ah Herrani, munJeesuksein, tee asunnokses sydämein, muaälä hylkää tuskassa, vaan vahvista ainuskossa”. Tuomas Jäntti, pastori, kirjailija

JOULU ON YLILUONNOLLISTEN TAPAHTUMIEN HISTORIAA - JA NYKYISYYTTÄ

Joulun ajan tilaisuudet:

su. 7.12 Iltapäisu. 7.12 Iltapäisu. 7.12 Iltapäisu. 7.12 Iltapäisu. 7.12 Iltapäivvvvväkiräkiräkiräkiräkirkkkkkkkkkko klo 16:00o klo 16:00o klo 16:00o klo 16:00o klo 16:00

su. 14.12 Ksu. 14.12 Ksu. 14.12 Ksu. 14.12 Ksu. 14.12 Kauneimmaauneimmaauneimmaauneimmaauneimmat Jt Jt Jt Jt Joululaulutoululaulutoululaulutoululaulutoululaulut

(tule laulamaan kanssamme)

Erikoistilaisuudet: VVVVVapaaseurakunnan, Lähetysseurakunnan jaapaaseurakunnan, Lähetysseurakunnan jaapaaseurakunnan, Lähetysseurakunnan jaapaaseurakunnan, Lähetysseurakunnan jaapaaseurakunnan, Lähetysseurakunnan ja

Bethel-seurakunnan yhteinen JBethel-seurakunnan yhteinen JBethel-seurakunnan yhteinen JBethel-seurakunnan yhteinen JBethel-seurakunnan yhteinen Jouluaamouluaamouluaamouluaamouluaamun kun kun kun kun kokokokokokous joulupäious joulupäious joulupäious joulupäious joulupäivvvvvänäänäänäänäänä

25.12 klo 11:00 K25.12 klo 11:00 K25.12 klo 11:00 K25.12 klo 11:00 K25.12 klo 11:00 Kotikirotikirotikirotikirotikirkkkkkossa,ossa,ossa,ossa,ossa,

1920 1920 1920 1920 1920 ArArArArArgyle Drigyle Drigyle Drigyle Drigyle Drivvvvveeeee, , , , , VVVVVancouvancouvancouvancouvancouvererererer

(HUOM.! su. 21.12 eikä 28.12 ei ole iltapäiväkirkkoa)

su. 4.1. klo 16:00 su. 4.1. klo 16:00 su. 4.1. klo 16:00 su. 4.1. klo 16:00 su. 4.1. klo 16:00 “K“K“K“K“Kohti Uutta ohti Uutta ohti Uutta ohti Uutta ohti Uutta VVVVVuotta 2004”uotta 2004”uotta 2004”uotta 2004”uotta 2004” tilaisuus

Timo Varuhin, Markku Vainio, ym.

su. 11.1 klo 16:00 su. 11.1 klo 16:00 su. 11.1 klo 16:00 su. 11.1 klo 16:00 su. 11.1 klo 16:00 “J“J“J“J“Jumalan tuli Pumalan tuli Pumalan tuli Pumalan tuli Pumalan tuli Pohjoohjoohjoohjoohjolan yllä”lan yllä”lan yllä”lan yllä”lan yllä” -video -video -video -video -video

Seinäjoen herätyksen keskeltä; Suzette Hattingh, Daniel Ekechukwu,

Martti Kallionpää. Tervetuloa katsomaan mitä Jumala tekee

Suomessa ja ympäri maailmaa.

su. 18.1. klo 16:00 Hyvsu. 18.1. klo 16:00 Hyvsu. 18.1. klo 16:00 Hyvsu. 18.1. klo 16:00 Hyvsu. 18.1. klo 16:00 Hyvän Sanoman iltapäiän Sanoman iltapäiän Sanoman iltapäiän Sanoman iltapäiän Sanoman iltapäivvvvväääää

su. 25.1. klo 16:00 Iltapäisu. 25.1. klo 16:00 Iltapäisu. 25.1. klo 16:00 Iltapäisu. 25.1. klo 16:00 Iltapäisu. 25.1. klo 16:00 Iltapäivvvvväkiräkiräkiräkiräkirkkkkkkkkkkooooo

SuomalainenSuomalainenSuomalainenSuomalainenSuomalainen

VAPAASEURAKUNTAVAPAASEURAKUNTAVAPAASEURAKUNTAVAPAASEURAKUNTAVAPAASEURAKUNTAPastori Timo Varuhin

Puhelin kotiin 604-468-7174

e-mail: [email protected]

Iltapäiväkirkko yhdessä Lähetysseurakunnan kanssa Tanskalaisten

Luterilaisessa Kirkossa

6010 Kincaid Street, Burnaby Sunnuntaisin klo 16:00

Port Coquitlam, Coquitlam ja Surrey:

su. 21.12. klo 14:00 Joulujuhla, tarjoilu Äikiällä, 3706 Wellington St. PoCoke. 31.12. klo 19:00 Uuden Vuoden vastaanotto Seppo ja Annikki Kostamolla,

17425 Abbey Rd. SurreyJoulu- ja tammikuussa keskiviikkoisin raamattu- ja rukouspiirejä kodeissa klo 18:30

Tiedustelut Juhani Äikiä 604-942-6586

Vancouverin Saarella, Campbell River:

la. 20.12. klo 15:00 Suomalainen Joulujuhla Four Square - kirkollaOta yhteys Antero Ylikangas 1-250-286-6676

Vancouvrin ja Campbell Riverin Vapaaseurakunta haluaa toivottaajokaiselle lehden lukijalle

Rauhallista Vapahtajamme syntymäjuhlaa

ja Siunausta vuodelle 2004!

Olet tervetullut !

Olet sydämellisesti tervetullut kaikkiin tilaisuuksiimme!

THELLAIWHLTUN & HUMLUSUM Meni mieleen tapaus niiltä ajoilta kun vie-lä sai töistään palkkaa. Nykyisinhänmeikäläinen tekee vähän töitä palkatta. Tapaus oli sellainen, että johonkin työhönMusqueam Intiaanikylässä tarvitsimebetonia. Kutsuin radiossa toimistoa(Dispatch) pyytäen tilaamaan minulle lastintarvitsemaamme ainetta, kertoen samalla, ettäpaikka missä olemme töisä, on hiukanvaikeasti löydettävissä, joten sanoin ajurille,että tapaan hänet S.W. Marine Dr. ja DunbarSt. kulmassa, mistä hän voi seurata minuatyöpaikalle. Tilauksen välittäjä inttikuitenkin sanoi, että kyllä ajurin täytyy löytäätyökohteemme, joten ilmoita vain osoite.Koetin vielä selittää, ettei seole niin helppoa.Nyt toisessa pöössö oleva kaveri alkoi oikeinhiiltyä, jolloin sanoin, että käske ajurin sittenkuormineen Thellaiwhltun St. ja Hulusum St.kulmaan. Sitä miten nuo nimet kuuluisiääntää, minullaei ole vieläkään aavistustakaan. Tankkasin niitä niinkuin ne minusta ääntyi-sivät suomalaisittain.Hetkeen ei radiosta kuulunut mitään, jotensanoin , että odotan betoniautoa Marine jaDunbar kulmassa ja lopetin siihenyhteydenpidon .Aikanaan lasti tulikin ja työ tuli tehtyäloppuun.

Seuraavana päivänä piti mennä toimistolleallekirjoittamaanjoitain kuitteja ja samallasatuin käytävässä vastakkain firmanjohtajan kanssa, jolle joku oli kertonutedellispäivän tapauksen. Hän , niinkuinkaikki toisetkin luulivat minun pilailleenradiossa,ollen valmis antamaan minulle siitäkyytiä. Toimiston seinällä oli kuitenkin isokartta ko. GVRD:n alueesta, mistä näytinhänelle, että tuon nimiset kadut ovat todellaolemassa ja me olime siellä töissä. Juttu loppui siihen, mutta nyt voitte itseetsiä nuo nimet omista kartoistanneVancouverin lounaiskulmasta. Aikoinaan ajeli kaupunkime kaduillavitsikäs linja-autonkuljettaja, joka kuuluttikatujen nimiä mm. seuraavasti: viaCommerciano - Commercial Drive,Nanaimomio - Nanaimo St. Eräs nuori mies Cariboosta vieraili kerranVancouverissa, jolta kotiin palattuaankyseltiin kaikenlaista maalikylän asioista.Eniten poika kertoi ihmetelleensä sitä ,kunVancouverilaiset linja-autojen ajurit tunsivatkaikki asiakkaat nimeltä.Kun ajuri ilmoitti Davie, niin kaikki Daviditpoistuivat bussista.Sama tapahtui kun hän kutsui Nelson, niinkaikki Nelsonit poistuivat jne.

kun sitten tuli minun vuoroni jäädä pois, niinajattelin, että ahaa, etpäs tiedäkkään minunnimeäni. Hämästykseni oli kuitenkin valtavakun hän kutsui Richard Dunsmuir seuraavaapysäkkiä lähestyttäessä. Hän ei ainoastaantiennyt sekä etu että sukunimeäni vaan vieläsenkin missä halusin jäädä pois kyydistä. Kun Cariboon kultaryntäys oliparhaimmillaan viime, - ei kun sitä edellisellävuosisadalla, nythän jotkut jo laskevat 21vuosisadan alkaneen. Siis 1860 seutuvillaeräs sikäläinen kaveri kävi jostain syystätäällä Fraserin alajuoksulla. Vancouveriahanei tällöin vielä ollut olemassakaan, muttaLangleyssa ja nykyisen New Westminsterinseuduillaoli jo valkoihoisiakin .Kultavaltaukselleen Barkervilleenpalanneelta kaverilta kyseltiin tietenkinkaikenlaista, mm. minkälaista siellä oli . Ka-veri selitti, että eihän se hullumpi paika olisi,vahinko vain, että se on niin kaukana Bar-kervillesta, ettei siitä voi koskan kehittyämitään huomattavampaa paikkaa. Ottakaa huomioon, että Barkerville oli täl-

löin suurin kaupunki Chicagosta länteen jaSan Franciscosta pohjoiseen tällämantereella. Koska Nanaimo Street tuli mainittua joaikaisemin , niin tulkoon lisättyä, että se onnimetty jo 1906 maakuntahallituksenpäätöksellä saman nimisen kaivosyhtiönmukaan Vancouverin saarella.Nanaimo nimi puolestaan juontaa juurensavanhasta intiaaninkielisestä nimestä SNE-NY-MQ. Mikä tarkoittaa viiden paikallisenintiaaniheimon yhteen liittymistä, eli “bigstrong tribe”. Sananen Commercial Drivestakin. Senhistoriasta olisi kyllä pitkäänkin kertomista,mutta keron vain, että vuonna 1982 yritti-vät alueen italialaiset asukkaat saadamuutettua kadun nimen ItalianKansalaissankarin Garibaldin mukaan ni-mitettäväksi Via Gadibaldiksi.Ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi, koskagaribaldi Drive niminen katu oli jo ChamplainHights alueella kaupungissa. Ray Rinta

Hyppään vähän kauemmaksi Tiinanevakkomatkassa, kun löytyi kirjasta kaunistarina Tiinan joulusta.

Pikku Tiinan Joulu Joulu alkaa lähestyä. Kukaan ei halua puhuasiitä. Taneli on kuitenkin saanut vihiäjostakin , että se on lähellä, siksi he Tiinankanssa istuvat yhdessä tekemässä kuuseenkoristeita. Tiina piirtää tähtiä ja enkeleitä.Taneli leikkoo niitä saksilla. Vanhemmat ovatpäättäneet, etteivät he hanki kuusta jouluksi.Sille ei ole paikkaa pienessä huoneessa. Heilläei ole varaa kynttilöihin, eikä niitä olesaatavana kaupoissa. Joululahjoiksi on äitijoka vuosi kutonut lapsille puseroita, sukkiaja lapasia. Nyt hänellä ei ole edes lankaa,niin mistä hän niitä tekisi? Hänen on pakkokertoa lapsille pulmistaan, kun hän näkeeTiinan ja Tanelin tekevän innoissaanjoulukoristeita. Lapset kuuntelevat jahuokaavat uskomattomina: “ Ei kuusta,eikä

lahjoja!” Isä sanoo “ Ei joulu ole vainkynttilöitä ja lahjoja varten. Kunhan vaanmuistamme Jeesuksen syntymää ja kiitämmeJumalaa siitä suuresta lahjasta,” Hän yrittäälohduttaa usein äitiä ja lapsia sanomalla:“ Otetaan päivä kerrallaan, Taivaan Isänkädestä.” Viikoa ennen joulua isä tulee kotiin kylältäiloisen uutisen kanssa. Hän oli tiellä tavannuterään virkamiehen, joka oli tietoinen lastenkoulupulmasta. Hän oli kertonut isälle, ettälähikylässä on koulu, johon otetan uusiaoppilaita. Koululla on myös tyhjä asuntovahtimestarille. Jos isä haluaa ja jaksaa, voihän saada työpaikan koululta. Siihen isä olivastannut, että hän on valmis lähtemään,vaikka sinä päivänä. Äiti alkoi siinä paikassa kerätä vähäisiätavaroita kokoon. Kaikki muutkin ovatinnoissaan äkkinäisestä muutoksesta, paitsitalon rouva on pahoillaan. Hänelle ei jääaikuista miesvoimaa avuksi taloon. Hän onkuitenkin iloinen lasten puolesta. Vähän ajankuluttua rouva ilmestyy ovella ja sanoo:


WalterTuokkolaPast. Teuvo Valkama

KOTIKIRKKOSanan kuuloon ja hengellisen musiikin pariin

Kutsuu

1920 Argyle Drive, Vancouver BC V5P 2A8Puhelin ja fax 604 325-5414

Pastorit tavattavissa kirkon toimistolla tiistaisin

klo 10- 1 5. Muina aikoina puhelimitse pastori

Teuvo Valkama 604-430-3411,

pastori Walter Tuokkola 604-614-1355.

Puhelinsana numerosta 604-324-4447.

Intemet kotisivu www.kotikirkko.bc.ca

Joulukuu Kotikirkolla

WC

N 1

1/2

00

3

Pe 12.12 NAISTEN RUKOUSAAMIAINEN klo 10Ahosella, 51-3150 East 58th Ave, (tied. 604 454 1424)

Keskustellaan 1Tim2:9,10 johdolla: ‘Naisten sopii kaunistaa

itseään hyvillä teoilla’ Alustajina: Taimi Ahonen, Tellervo Varvas

Su 7.12 Itsenäisyyspäiväjuhla Kotikirkolla klo 11,Tule yhdessä kanssamme kiittämään ja muistamaan

veteraaneja, tilaisuudessa ehtoollinen, yksinlaulua,

Pastori

Teuvo Valkama ym.English service 11 AM

*Communion served on the Finnish side*

‘Joulu, joulu tullut on...’Su 21.12 JOULULAULUJEN ILTA klo 17

Tule laulamaan kanssamme joululauluja. Tilaisuudessa voit

esittää joululaulutoivomuksesi, Erja Mononen laulaa ja laulattaa

yhdessä srk:n laulajien ja musikanttien kanssa.Tilaisuudessa

jouluiset suomalaiset kahvit!!! (Huom aika! Ei päivätilaisuutta)

CHRISTMAS SPECIAL !!!Su 14.12 JOULUJUHLA KAIKILLE klo 17

Jouluisiin tunnelmiin johdattaa mm. näytelmä ‘Tulitikkutyttö’,

lasten ohjelmaa, joululauluihin johdattelee srk:n kuoro, solistit,

musikantit, ym. jouluista ohjelmaa, tilaisuudessa perinteinen

joulupuuro ja kahvit! (Huom aika! Ei päivätilaisuutta)

To 25.12 YHTEINEN JOULUKIRKKO klo 11Kotikirkon, Lähetyssrk:n ja Vapaasrk:n yhteinen joulupäivän

juhla. Kuoro, yksinlaulua, pastorit Markku Vainio,Timo Varuhin, Teuvo Valkama

Su 28.12 Herraa kiittäen klo 11, Pastori Teuvo Valkama, ym.English Service 11AM

Olet sydämellisesti tervetullut Kotikirkon tilaisuuksiin!!!KOTIKIRKKO TOIVOTTAA KAIKILLE LÄNSIRANNIKON UUTISTENLUKIJOILLE RAUHALLISTA VAPAHTAJAMME SYNTYMÄJUHLAA,

SEKÄ MENESTYSTÄ JA SIUNAUSTA ALKAVALLE VUODELLE 2004!!!

Pienoinen kylämme, jossa kotimmesijaitsi, kuuluu nykyisin Kiteenkaupunkiin, jonka itäreunan maailman laajinvaltio leikkasi itselleen sodan loputtua.Vaikka menetimme koulun, kaupan ja heikottieyhteydet, silti olimme oikein tyytyväisiä,sillä olihan koti jäänyt Suomeen. JaSuomessa oli onneksi vielä tilaasiirtolaisillekin, joiden kanssa olimmevalmiit jakamaan ilot, surut, maat ja mannut.Pienet puutteetkaan eivät haitanneet, kunkannoimme ne yhdessä. Elimme 1940-luvun loppupuoltakorttiannosten, rasvalamppujen japuupohjakenkien kuuluessa muotiin jayleisiin keskusteluaiheisiin. Sinävuonna ei talvi pitänyt tulollaan kiirettä.Vaikka olimme jo jouluviikolla, oli lunta vastavaaksan verran. Tasaisilla mailla reen luistooli liukkaimmillaan. Sen ajan ajoneuvoihinei tarvittu kuin yksi hevosvoima. Puskaradion välityksellä lähettinaapurikylän kaupanhoitaja sanan, ettäapulantojakin olisi saatavilla, ja että vuodenalusta hintakin nousisi. Tuo viesti pani isän hyvin mietteliääksi.Pitäisi käydä noutamassa apulannat jasamalla se joulukuun sokerikilo, jonkakorttiannokset armollisesti sallivat. Näittenlisäksi kauppias yritti ikään kuin palkkionavuoden kauppasuhteesta järjestää nel-jänneskilon kahviakin tiskin alta vakio-asiakkaille! Talvitie kulkisi Laarakkolammen yli eikämuuta tietä ollutkaan. Lammen jää olisivarmaan vielä ohut, varsinkin siitä laskuojansuusta, jonka läheltä polku meni rantaan.Lampi oli syvä ja sen tiimoilta kulkitarinoita, joita harvemmin lasten kuullenkertoiltiin. Joka talvi isäni ensimmäisenä aukaisituon talvitien. Sen jälkeen toisetkinuskalsivat lammen ylittää. Ja jälleen näyttisiltä, että isän pitää tie avata. Se panikuitenkin miettimään, sillä kunnon pakkasiaei joulun läheisyydestä huolimatta ollutehtinyt vielä tulla. Kaikesta huolimattaaatonaattona valjastimme työreen eteennuoren Perho-tamman, joka oli kaunis jaliukas-liikkeinen liinakko sekä vanhemmanVappu nimisen hevosen. Ilmeisesti turvallisuussyistä isä lähtiedelle ohjastaen Perhoa, ja minä tulinperässä Vappua ajaen. Kuvittelin siinä itseniihan aikamieheksi, kun tunsin, mitenhevonen totteli ohjastustani. Luminenkuusikko vain vilisi ohitse, kun tulimmeLaarakkolammen rantaan, jossa isä pysähtyija huusi: “Et sua tulla jiälle, ennenkun ountoisella rannalla!”Ajattelin vasta silloin, että

jää ei taida ollakaan täysin vahva.Äiti oli tosin lähtiessä siitä varoitellut. Muttaisä pääsi yli, ja sitten oli minun vuoroni.Vappu-tamma pani vastaan ja vasta-hakoisesti suostui viimein menemään jäälleja sitten kiiti yli jään minkä kintuista lähti.Joitakin kertoja jää rusahti ilkeästi, muttakesti kuin kestikin hevosen rekineen. Silloinvälähti mieleen, että mitenkähän käy tulo-matkalla, kun reki on lastattu täyteen apu-lantaa. Kaupan hevospuomilla isä tapasi vanhantuttavansa Toivon, joka halusi vaihtaa Urho-ruunansa Perho-tammaan tarjoten hyvätvälirahat. Urho oli Perhoa kaksi vuottavanhempi, vankka työhevonen. Siinäpuomilla tehtiin hevoskaupat ja Perhonsijasta isä ohjasti Urhoa kotimatkalla. Matkan aikana päässäni takoi vain yksiajatus: kestääkö jää? Vaikka en vielä silloinollut uskossa, rukoilin siinä ajaessani, ettähyvä Jumala anna sen jään kestää, ettemmehuku tuohon hyiseen lampeen. Uskon, ettäisänikin rukoili! Heti kun olimme lammen rannalla, isä antoitaas ohjeet: “Muista pyssyy tällä rannallasiihen asti kun piäsen yl!” Tämä uusi ruuna pelkäsi jäällä eikäuskaltanut jään rusahdellessa juosta, vaanpoukkoili sinne ja tänne. Vappu, joka olikovin kotiin päin ikävöivä, tempoilirauhattomana ja pyrki toisen hevosenperään. Vähät voimani eivät riittäneetpitämään sitä rannalla, vaan se ryntäsi jäällejuuri silloin, kun isä oli keskellä lampea. Voisitä kyytiä mitä mentiin! Lumi pöllysi, jääulvoi ja nytkähteli. Välillä tuntui, että mentiinylämäkeä, kun jää painui allamme. Pelkäsin,että tulemme samanaikaisesti siihen jokisuunkohdalle, jossa varmasti on jää kaikkeinheikoin. En halunnut ajaa perään tai rinnalle,vaan yritin kaartaa kauempaa ohi, muttanyt sai ruunakin vauhtia kavioihinsa jatuotapikaa rekiemme nousimet jysähtivätyhtäaikaa rantapenkkaan. Olimme jälleenkovalla maalla. Kun pysähdyimme, huomasin, että isännaama oli tullut valkoiseksi. Itse olin hiestämärkänä ja niin oli molemmat hevosetkin. Isäsai hädintuskin sanotuksi: “Jouluenkelitvarjelivat meijät elävien kirjoi!” Siitä jatkoimme onnellisina loppumatkankotiin, jossa saimme viettää vaatimattoman,mutta ihanan joulun. Kun veimme hevosiapilttuisiin, isä sanoi tallissa: “Ei kehatasannuu äitille ja mummolle mite huono se jiäolkii.” Vähän aikaa seisoimme hiljaa, ja sittenisä jatkoi: “Vuan ne enkelit varjel!”

Viljo Perttula

SEIKKAILU LAMMEN JÄÄLLÄ

“ Meillä on paljon perunoita, kun isäntäkäänei ole niitä syömässä. Tästä saatte korillisenjouluksi . Tulkaa hakemaan lisää, kun nämäloppuvat. Tässä on myöskin pojallenipieneksi menneet saappaat. Ne ehkä sopivatTanelille, jos hän sellaisia tarvitsee.” “ Kiitos kauheasti perunoista, ne ovattarpeeseen ja myöskin saappaista! Kyllä niillevarmasti sopiva käyttäjä löytyy,” sanoo äitija alkaa heti sovittaa niitä Tiinalle. Ne ovatTiinalle aivan liian suuret. Äidillä on kuitenkinhyvä idea. Hän ottaa Tanelin vanhat saappaatja kokeilee niitä Tiinalle. Ne ovat vielä vähänisot, mutta hän sanoo, että jos löydetäänpuolisukat, niin ne ovat aivan sopivat. Talonrouvan antamat saappaat ovat Tanelille aivankuin tehdyt. Hän on niistä mielissään , eikäTiinan ilolla myöskään ole rajoja , kun hännyt voi mennä ulos lumeen leikkimään. Tavarat lastataan autoon . Äiti, pikkiveli jaTiina saavat istua auton kopissa. Loputmenevät lavalle, paitsi isä ja Elina saavat tullaseuraavassa lastissa, joka tuo lehmän.

Vähän haikein mielin kaikki huiskuttavatnäkemiin kyynelsilmäiselle talon rouvalle.Vaikka asunto ei ole ollutkaan kaikista parhain,on se kuitenkin ollut heidän yhteinen, pienikoti. Auto saapuu porhaltaen punaiseksimaalatun koulun pihaan . Oppilaat ovat juuripäässeet kotiin ja ryntäävät ulos reputselässä. He pysähtyvät ihmeissääntuijottamaan saapuvaa lastia. Opettajailmestyy ovelle ja ystävällisesti, kädet ojossatoivottaa heidät tervetulleiksi. Hän on hoikkaja pitkä nainen. Hänellä on yllään harmaa pukuja tumma, paksu tukka on punottu siististiniskaan mustalla samettinauhalla. Hän terveh-tii jokaista eriksen ja kysyy lasten nimet jaohjaa heidät sisään katsomaan uutta asuntoa. He astuvat eteiseen, jossa ovi on aukisuureen luokkahuoneeseen. Tiina olisi hetihalunnut nähdä luokan. mutta opettajaaukaisee oven ja johtaa heidät tilavaankeittiöön. Keittiöstä menee yksi ovi opettajanasuntoon ja toinen kamariin. Keskellä lattiaa

on suuri ruokapöytä ja useita tuoleja senympärillä. Seinällä on kaappeja ja niiden allapitkä tiskipöytä ja nurkassa pesey-tymispaikka, pyyheliinatelineineen. Suurihella hehkuu lämpöä toisessa nurkassa. Kun kaikki ovat ihailleet kodikasta,lämmintä keittiötä, opettaja avaa kamarinoven ja sanoo:Toivottavasti asunto ontarpeeksi tilava.” Kaikki hämmästyvätnähdessään avaran huoneen , joka on ainakinkolme kertaa suurempi entistä asuntoa.Huoneessa on kaksi isoa ikkunaa, joissariippuvat kauniit pitsiverhot. Seinän vierelläon sänkyjä ja pieni pöytä, jonka molemminpuolin on sijoitettu kaksi pehmeätä no-jatuolia. Keskellä lattiaa on iso kuvioituharmaa matto. Nurkassa on tutun näköinenpyöreä korkea uuni, samanlainen kuin olientisessä asunnossa. Sen kylki on niinkuuma, että Tiina melkein polttaa siinäsormensa. Kukaan ei tahdo uskoa, että hesaavat lämpimän ja tilavan asunnon.Vähäiset tavarat pannaan paikoilleen ja ko-

ti on valmis Toinen auto saapuu Iltakukankanssa. Vasta sitten äiti muistaa, että lehmälleon löydettäva sija navetasta. Hän meneepihalle ja katselee hämmästyneenäympärilleen, kun navettaa ei näy missään.Hän käsittää vasta sitten, ettei koululla olenavettaa. Isä on myös ymmällä, että mitätehdään lehmän kanssa , joka naruunsidottuna ammuu ihmeissään kinoksessa.Utelias naapuri on seurannut uusien asuk-kaiden saapumista. Hän tulee vilkkain askelinpitkin polkua ja esittelee itsensä. Isän eitarvitse kertoa pulmastaan, kun isänta joarvaa, mistä on kysymys? Hän sanoo, ettäheillä on navetassa tilaa yhdelle lehmälle,mutta heinistä on pula. Isä sanoo: “Olenkiitollinen, kun saan pois tämän lehmänkäsistäni. Jos teillä on heinätukku mistä antaatäksi illaksi, niin yritän löytää sille purtavaahuomenna.” siten Illankukka saa uudenparren naapurin tiilinavetasta.

jatkuu sivulla 19


JOULJOULJOULJOULJOULUILUILUILUILUILOOOOOA!A!A!A!A!

GIFTWARE & JEWELRY BY AARIKKA MARIMEKKO PRODUCTS ETC.

FinnTrade Services / Heiskanen, Walnut Grove, Langley, B.C.

Call for an appointment, tel. 604-881-2324 E-mail: [email protected]

Soita ja tule tutustumaan valikoimaamme, puh. 604-881-2324

We import and sell:

Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme jäsenille ja kannattajille

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Thank You to our members and supporters and Merry Christmas and Health and Happiness for 2004

Board of Directors for FINLAND HOUSE SOCIETY

Lehtikassaan ovat lahjoittaneet:

Nimetön Toini Juuso Nina Virolainen Anna -Liisa Arden Päivi ja Eki Itkonen Eeva ja Viljo Kaarama Meri ja Juhani Saarinen Eino ja Liisa Kyynäräinen

Kaikki lehtikassaan tulevat lahjoitukset ovat todella arvostettuja. Tuhannet kiitokset kaikille lahjoittajille.

Suomen Uutisia

Uudelleen rakennettu Pyhän Olavin kirkko.

Opiskeluaikaa halutaan rajoittaa Opetusministeriö haluaa rajoittaayliopisto-opiskelijan maksimiopiskeluaikaa,periä maksuja työssäkäyviltä opiskelijoiltaja rajoittaa poissaolevaksi ilmoittautumisenmahdollisuutta. Opetusministeriöntyöryhmän kaavailujen mukaan normiajansaisi ylittää vuodesta 2005 lähtien enintäänkahdella vuodella. Monilla aloillamaksimiopiskeluaika olisi seitsemän vuotta.Helsingin Sanomien mukaan liian laajoiksipaisuvia opintoja halutaan rajoittaa myösmäärittelemällä opintojen sisältö etukäteenopiskelijan henkilökohtaisessa opinto-suunnitelmassa. Esimerkiksi vuonna 2001vain noin 10 prosenttia ylemmistä kor-keakoulututkinnoista mahtui 160opintoviikkoon. Lisäksi jo työssä käyviltä,opintojaan täydentäviltä aiotaan periämaksua opinnoista. Jatkossa opiskelija voisiilmoittautua poissaolevaksi korkeintaankahdeksi lukuvuodeksi opintojen aikana. Suomen Ylioppilaskuntien liitto tuo-mitsee kaavailut opiskeluoikeuksienrajoittamisesta. SYL:n mukaan opis-keluoikeuksien rajoittaminen vähentäisikorkeakoulu-järjestelmän joustavuutta sekävaikeuttaisi työkokemuksen hankkimistaopiskeluaikana.

Lappiin farmaseutteja muunto-koulutuksella. Lapin pahenevaa farmaseuttipulaatorjutaan muuntokoulutuksella. Yliopistotalkavat kouluttaa hoitoalan peruskou-lutuksen saaneita farmaseuteiksi. Lapinläänin farmaseuttipulan arvioidaan nou-sevan lähivuosina kahteenkymmeneen jaOulun 50:een. Koulutukseen hyväksytäänlääkealan, terveydenhuoltoalan sekä kemianja bioalan koulutuksen omaavia henkilöitä.Muuntokoulutus rahoitetaan osittain EU-rahalla.Nokian johtoa voi siirtyä ulkomaille Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan mukaantulevaisuudessa on mahdollista, että yhtiönjohto toimii ulkomailla, vaikka koko Nokianmuuttoa ulkomaille ei suunnitella.Nokianimitti tiistaina yrityksille lagattomiaratkaisuja kehittävän Enterprise Solutions -yksikkönsä johtoon amerikkalaisen MaryMcDowellin.

Helsingin Sanomissa Ollila sanoopitävänsä mahdollisena, että yksiköntoimintaa johdetaan ulkomailta käsin. Hänpitää hyvänä asiana, että Nokian johdossaon muitakin kuin suomalaisia. Vain prosenttiNokian myynnistä tulee kotimarkkinoilta,mutta 65 prosenttia tutkimus- ja kehi-tystyöstä tapahtuu Suomessa. Omasta tulevaisuudestaan Nokianpalveluksessa Ollilla ei halua keskustella.Hän on luvannut jatkaa Nokialla vuoteen2006 saakka, mutta muusta ei ole vieläsovittu. Ollilan mukaan Nokia on nyt erittäin lähellä40 prosentin tavoitettaan maailmanmatkapuhelinmarkkinoista.OECD ennustaa Suomelle vahvaakasvua Suomen kokonaistuotanto kääntyyOECD:n tuoreen talouskatsauksen mukaanensi vuonna aiemmin arvioitua nopeampaankasvuun kansainvälisen talouden elpyessä.OECD ennakoi Suomen bruttokansan-tuotteen kasvun hidastuvan tänä vuonna 2,2prosentista 1,0 prosenttiin. Talouskasvunopeutuu kuitenkin ensi vuonna reippaastija kohoaa viennin lähes yhdeksän prosentinkasvun vedossa jo 3,4 prosenttiin.Kokonaistuotannon kasvu vauhdittuukatsauksen mukaan edelleen vuonna 2005.Bruttokansantuote kasvaa OECD:n mukaansilloin 3,8 prosenttia ja nykyinen tuo-tantokapasiteetin alikäyttö poistuu. Kasvun takana on muuta Eurooppaavahvempi viennin nousu kansainvälisenkysynnän elpyessä. Viennin kasvu jää tänävuonna vain 1,8 prosenttiin. Ensi vuonnaOECD ennustaa viennin kasvavan 8,6prosenttia. Valtiovaranministeriö nosti marraskuunalun suhdannekatsauksessa Suomenbruttokansantuotteen kasvuarvion 1,4prosenttiin.

Haloselle postimerkki Tasavallan presidentin Tarja Halosen 60-vuotispäivän kunniaksi julkaistaan tänään1.12. 65 sentin arvoinen erikoispostimerkki.Presidentti Halonen on syntynyt 24.12.1943.Postimerkissä on taiteilija Kuutti Lavosenpresidentistä tekemä muotokuva. Al-kuperäinen teos on tehty mustaliitu- ja pas-

tellityönä Lavoselle tyypilliseen kokoon 76x 112 cm. Myös ensipäivän kuori ja -leimaovat hänen suunnittelemiaan. Merkin painoson miljoona kappaletta kymmenen merkinarkkeina. Lavonen kertoo saaneensa Halosestakahden istunnon aikana mielikuvan a-voimena ihmisenä vailla itsekorostuksentarvetta, ja siksi hän kuvaa tämän vaillaautoritaarisia viittauksia.Hampurilainen suosituin ravin-tolaruoka Hampurilainen on nyt suomalaistensuosituin ravintolaruoka, ilmenee Suomenhotelli- ja ravintolaliiton SHR:n selvityksestä.Vielä 1990-luvulla ravintoloissa syötiinpizzoja, pihvejä ja leikkeitä. Hampurilaistenlisäksi suosiotaan ovat lisänneet kana,kasvisruoka ja salaatit. Suomalaiset syövät ravintoloissa, kah-viloissa tai henkilöstöravintoloissa kes-kimäärin kerran viikossa. Neljännes kyselyynvastanneista sanoo, ettei ruokaile ulkonalainkaan. Suosituimpia ateriointipaikkojaovat ruoka- ja henkilöstöravintolat. Ravintoloissa syödään myös päivällisiä jaillallisia, mutta niiden osuus ravintola-aterioista on vähentynyt. Vapaa-ajan ateri-oista joka kuudes on luokiteltavissa juhla-ateriaksi.

SHR:n teettämään kyselyyn osallistuinoin 1 500 yli 15-vuotiasta suomalaista.Alvar Aallon elämä sarjakuvaksi Arkkitehti Alvar Aaallon (1898-1976)elämänvaiheet julkaistaan neliosaisenasarjakuvateoksena. Aallon työstä ja elämästäkertovan Fiesolen puutarhat -teoksen kol-mas osa on ilmestynyt KustannusyhtiöMinervan kustantamana. Sarjan viimeinenosa julkaistaan ensi vuoden aikana, ja sarjajulkaistaan myös englanninkielisenä. Sarjakuvateoksen käsikirjoittaja on JussiJäppinen ja kuvittaja Risto Oikarinen.Kolmas osa on lähes 100-sivuinen ko-vakantinen kirja, joka esittelee Aallon vuosia1939-1955. Sotavuosien lisäksi kauteensisältyy Aallon punatiiliarkkitehtuurin kausi,jolloin hän suunnitteli mm. Säynätsalonkunnantalon ja Jyväskylän yliopiston kes-kustakampuksen.Helkavirret latinaksi Eino Leinon Helkavirret I ja II onilmestynyt latinaksi. Teoksen on kääntänytprofessori Tuomo Pekkanen. LatinankielisetHelkavirret, Carmina Sacra julkistettiin Roo-massa ja Madridissa. Käännöksessä onmukana alkuteksti. Helkavirsien latinan-noksen on kustantanut espoolainenArtipictura. Tuomo Pekkanen on aiemminkääntänyt latinaksi Kalevalan, josta onotettu jo kolmas painos


Vanha kansa muistanee köyhät ja kovatsota-ajankin joulut. mutta kaikesaankeudessaan joulu oli suurta juhla. Pienikinlahja lapsille oli muistorikas. Jouluna sai syödä jotain hyvää jälkiruuankanssa. Jouluaatoksi äiti oli laittanut herkkujasiitä vähästä mitä talossa oli. Monastiherkkuruoka tuli suoraan leivinuunistajoulupöytään, samalla kun uuni hohtilämmintä jouluyöksi pieneenkin pirttiin .ulkona paukkui pakkanen kovimmillaan jayöt pimeimmillään. Jouluiltana oli lämmintä mökissä kuinmökissä. Joulukuusi kynttilöineen, lapsi-lauma ympärillä. Talollisilla soi radionjoululauluja seimen lapsesta. Toisetveisasivat virsiä, jos muitakin joululauluja.“ Kun sinulla menee hyvin, älä unohdaJumalaa”, sanoo raamattu. Miten on sinunelämässä ja suvussa.? Nykyaikana kaikessa vauraudesa elävätihmiset monasti ovat orjuudesa, kukamillekkin isännälle: viinalle, tupakalle,huumeille, jopa joululahjojen hankkimisessa,täytyy., täytyy.....

Hyvä esimerkki orjan elämässä meilläonIsraelin kansa Egyptin ikeen alla: “Heidänhuutonsa heidän orjuutensa tähden nousijumalan tykö”. Muistatko, “ Mooses luuliveljiensä ymmärtävän, että Jumala oli hänenkättensä kautta antava heille pelastuksen ...”Mutta ei, eivät he sitä ymmärtäneet, eikäymmärrä suuri ihmisjoukko joulun suurtamerkitystä ihmissielun pelastuksessa.“Jeesus on vapauttava kansansa heidänsynneistään”. Joulun Henki kysyy: “Etkö sinäkin haluaisiolla Jumalan kansaa?” Herra Jeesus voisivapauttaa ihmisen jos mistäkin elämänorjuuttajasta. Rikas tai köyhä, Jumala on jokaisella. Rik-itämaan tietäjät n tulivat vasta syntynyttäJeesus-lasta kumartamaan. Enkelitilmestyivät köyhille paimenille: “ Teille ontänä päivänä syntynyt vapahtaja, joka onKristus Herra.. Te löydätte lapsen kapaloitunaja seimessä makaamassa.” Ystävä, Joulu Herra voidaan löytää vieläkin- sydämen asiaksi Juhani Saarinen

RIKAS VAI KÖYHÄ JOULU EMMAUS ISIEMME JA ÄITIEMME KIRKKO ON LUTERILAINEN KIRKKO http://www.geocities.com/emmauskirkko

”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille

Daavidin kaupungissa syntynyt vapahtaja. Hän on Kristus, Herra” Lk.2:10-11

LASTEN JA AIKUISTEN JOULUJUHLA La 6.12 KLO 6.00 6.00 P.M

Hauskaa koko perheen ohjelmaa, pienimmät mukaan lukien. Joulupukki.

SUOMEN ITSENÄISYYSJUHLA 7.12 S

unnuntaina klo 11:30 . Mukana kuoro. Saarna: Jukka Joensuu

PALVELUS RUOTSIKSI Su 14.1214.12 Klo 10.00 Musiikista vastaa Runeberg Choir. Saarna Elina Veikkola

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Tervetuloa laulamaan joululauluja kanssamme su 14.12 klo 6.00 p.m.! Kuoro on mukana laulamassa kanssasi. Tarjoilua. *** Toinen Kauneimmat Joululaulut - tilaisuus vietetään sunnuntaina 21.12 klo 11.30 a.m.

JOULUN JUMALANPALVELUKSET Jouluaattona 2424.12 klo 10.00 p.m.Kynttiläkirkko Joulupäivänä 2525.12 klo 11.30 a.m. Joulukirkko

Kelowna 13.12. klo 1pm – Nanaimo 20.12. klo 5 pm – Victoria 26.12.klo 12

Emmauksen väki toivottaa sinulle hyvää joulua!

UUTISIA SUOMESTA, TIETOJA TILAISUUKSISTA JA HARTAUS numerosta 604-521-0533. Kanslia auki tiistaisin ja

perjantaisin 10-1. English Worship every Sunday at 10 am Suomalainen Jumalanpalvelus joka Sunnuntai 11:30 SUOMALAINEN LUTERILAINEN EMMAUS – KIRKKO EMMAUS LUTHERAN CHURCH

6344 Sperling Avenue, South Burnaby, B.C.V5E 2V4

Puh ja fax: 604-521-7927

Rovasti Jukka

Joensuu Kotipuhelin 604- 469-4811

Matkapuhelin: 604-488-9434

TERVETULOA EMMAUKSEEN

Tuhopolttorikoksen tunnustanut mies ker-toi sytyttäneensä kivikirkon puuraken-teet tuleen peittääkseen murtojälkiään, mur-

Neste Rally Finland 2003 “Ralli se on minun rattoni” tuumailirallilegenda, nykyisin europarlamentaarikkoAri Vatanen saavuttuaan maaliin varsinkunnioitetulle 11’lle tilalle Jyväskylänkeskustassa sijaitsevaan Rally Centeriin.Kolme päivää aikaisemmin Killerinraviradalla alkanutta MM-rallia pidetäänvuoden tärkeimpänä moottoriurheiluta-pahtumana Suomessa jota suomalaisetkuljettajat ovat melko suvereenisestihallinneet vuosikymmenien ajan, muttatästä vuodesta kirjattiin historian havisevillelehdille poikkeus. Alussa rallia johtanut vii-me vuoden maailman mestari MarcusGrönholm joutui kisansa lopettamaannäyttävistä hypyistään kuuluisanOuninpohjan erikoiskokeella mysteerisestirikkoutuneen pyörän laakerin vuoksi.Senjälkeen virolainen Markko Märtin ottikilpailun johdon varmoihin käsiinsä jatuhansien naapurimaasta saapuneidenkatsojien riemuksi saapui voittajana maaliin.Paras suomalaissuoritus (6’s sija) kuuluitänä vuonna ajohommista eläkkeellesiirtyvälle Tommi Mäkiselle. Tomminteamikaveri norjalainen Petter Solbergkunnos tautui nousemalla viimeisellä EK’llatoiselle sijalle. Sympaattinen Solberg voittimyöhemmin Englannissa ajetussa tiukassakisassa tämän vuoden MM’n yhden pisteenmarginaalilla. Ouninpohjan nk. “keltaisentalon mäessä” Vauhdin Maailman toimittajatmittaavat vuosittain ralliautojen hyppyjenpituuksia; Markko Märtin loikkasi autoineenuuden ennätysmatkan 57 metriä. LaukaanEK’lla taas mitataan tutkan kanssa autojenno peuksia ja brittiläinen Richard Burns ajoiPeugeotillaan nopeimmat lukemat, 207 km/h.

EU ja suomalaisyhtiöt. Kahdeksan vuotta sitten EuroopanUnioniin liittymisen jälkeen Suomi on elänytmuu tosten aikaa. Monien elintarvikkeidensekä etenkin autojen hinnat ovat laskeneethuomattavasti. Lukuisien suuryhtiöidennimiä on muuteltu kuten HelsinginPuhelinlaitos kulkee nykyään nimellä Elisa.Voimakkaammat suomalaiset yritykset ovatostaneet ulkomailta liikeyrityksiä ja monetkansainväliset yhtiöt ovat ottaneet hal-tuunsa suomalaisia meille tunnettuja firmoja(kaikkiaan n. 300) kuten esimerkiksi; NokiaTyres (Japani), Instrumen tarium (USA),

Kone-Valmet-Valtra (USA), Microcell(Singapore),Eimoa (Taiwan), Tamro (Saksa),Tunturi (Hollanti), Masa-Yards (Norja-Englanti) ja Hartwal, Silja Line sekä Soneraovat myöskin siirtyneet ulkomaisiin käsiin,nyt kookkaammista yhtiöistä Suomessa jokaviides on ulkomaalaisten omistuksessa. Jopahuopatossutehtaatkin ovat luiskahtamassavenäläisten käsiin. Suuri osa suomalaistenmarkkinoimista 200 000 suksi paristavalmistetaan Moskovan lähistölläsijaitsevassa Sport Technology Centerintehtaassa. IT-tekniikan menestysfirma SSHCommunications & Security on parhaillaansiirtä mässä osake-enemmistöäänyhdysvaltalaisen yrittäjän haltuun. Ilo-pilkkuna täytyy mainita Vaasan & VaasanFinn Crisp tehdas Kotkassa jonkavalmistamasta 10 milj. kilon tuotannostamenee vientimarkkinoille 65 %. V & V toimiimm. Ikean hovihankkijana ja siten lieventäämeidän ulkosuomalaisten koti-ikäväätarjoamalla Siljans-tuotemerkillä näkkileipäämeidänkin ruokapöytiin.

Vammalan Tyrväällä tuhoisatulipalo. Syyskuussa 1997 tapahtunut 1500-luvullarakennetun historiallisen Pyhän Olavinkirkon tuhopoltto hätkähdytti kaikkiaSuomen kirkkokuntia, arveltiin liikkeellaolevan joukko uskonnon vihaajia.Pitkäaikaisten rikostutkimusten tuloksena30-vuotias Vammalainen mieshenkilö pidä-tettiin ja aikanaan tuomittiin tuhopoltostalähes 8-vuoden vankilatuomioon, miehelläoli tilillään jo ennestään useita anastus-ja

SUOMEN SUVESSA 3

tautuja ei löytänyt kirkosta mitäänvarastamisen arvoista ja oli lähtenyt palavas-ta kirkosta tyhjin käsin. Vankan kivikirkonpuuosat kuten istuinpenkit, paanu-kattorakenteet jne. rakennettiin uudelleentalkootyönä. Suuren projektin rahoitukseenkerättiin varoja ympäri Suomea ja Torontonalueen suomalaispiireistä. Pyhän Olavinkirkko otettiin uudelleen käyttöön juhlavassavihkiäistilaisuudessa kesällä 2003.YLE televisioi vaikuttavan tilaisuudenSuomen kansalle “livenä.”Artikkeli ja kuva Ron EricsonKirkon kuva sivulla 18

huumerikoksia.

Jatkoa sivulta 17. Pikku Tiina

Nyt on äiti innoissaan jouluvalmisteluidenkanssa. Hän lupaa lapsille, että kuusihankitaan, vaikkei siihen löytyisikäänkynttilöitä. Taneli ja Liisa menevät kouluunjo seuraavana aamuna. Koulua on jäljellä enääpari päivää. Sillä aikaa, kun muut lapsetharjoittelevat joulunäytelmiä, Liisa ja Tanelitekevät kuuseen koristeita. He saavatkuitenkin olla mukana kuorolaulussa, kunheille laulut ovat tutut jo ennestään. Liisa oniloinen siitä, kun hän on innokas laulaja jahänellä on kaunis ääni. He liimaavat toisiinsapaperirenkaita pitkäksi ketjuksi, kuusenympörille ripustettavaksi. Liisa tekee korejapunaisesta ja valkoisesta paperista. Tiinaon saanut lainata väriliituja opettajalta. Hänvärittää innolla piirtämiään joulutähtiä jaenkeleitä kauniin värisiksi. Aattoaamuna, kun äiti tulee Iltakukkaalypsämästä, huomaa hän laatikon ulko-oventakana. Hän luulee sen olevan opettajalle,mutta muistaa, että opetaja on mennyt kotiinjoululoman ajaksi. Samassa hän oivaltaa, ettäse on tarkoitettu hänen omalle perheelleen.Lapset hyppivät innoissaan laatikonympärillä, joka on täynnä ruokaa. Siinä onsuuri porsaan paisti päälimmäisenä ja sen al-

alla lanttuja, porkkanoita ja punajuuria.Ruskeassa pussissa on rusinoita ja val-koiseen paperiin käärittynä kolme kynttilää.Kaikki ovat todella kiitollisia oudollehyväntekijälle, joka on tuonut heille kipeästitarvittavaa jouluruokaa. Äidin askel on keveä, kun hän laulaenvalmistaa aattoillan ateriaa. Tuuhea kuusituodaan sisään ja asetetaan kamarinnurkkaan. Lapset ovat innoissaan senkoristelussa. Äiti sitoo huolella kynttilätetupuolelle, näkyvään paikkaan. Hän onlöytänyt pumpulia jostakin, jota hännakkelee oksille lumeksi. Tiina on aivan hal-tioissaan kauniista kuusestaja nouseetuolille ripustamaan tekemiään koristeita. Elina ja Elsa kattavat ruokapöydän parhaantaitonsa mukaan keittiön ruudullisellevahakankaalle. Joulukinkku tuoksuuihanalta hellan uunissa. Vesi heruu kielelleennen ruokailua. Juuri kun ateria on valmis ,kuuluu ulko-ovelta kolinaa. Räväkän naurunkanssa astuvat sisään Anna ja Anja siskot.Anjalla on sylissä, huopaan kääritty pieni,muutaman viikon ikäinen poika. Hän olisijoutunut viettämään joulun yksin, jatkuu sivulla 20


It’s definitely a specialty store.It’s strictly for those who

have a back of some kind.

We’ve created a store devoted entirely to the healthof your back. Whether it’s home seating, office

furniture, massage chairs, cervical pillows or lumbarcar seats, everything you find here will make you and

your back more comfortable.

JORMA TIKKANEN#140 - 5172 Kingsway (@Royal Oak)Burnaby, BC. V5H 2E8TEL: (604) 432-1442FAX: (604) 432-1224

KODIN MYYNTI TAI OSTO MIELESSÄ

SOITA ARJALLE:604 657 3488

e-mail: [email protected]

WOLSTENCROFTREALTY

Arja Makinen

KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄMALLA VÄRE

tarjoaa ilmaisen kiinteistöhinnoittelun jaluotettavan osto-ja-myyntivälityksen

Suur-Vancouverin alueella

MALLA, SHE NEVER QUITS!

Macdonald Realtors Westmar203-5188 Westminster Hwy., Richmond, BC, V7C 5S7

FAMILY DENTISTRY

HammaslääkäriKIRSTI LARJAVA, DDS,MSc

North VancouverissaToivottaa uudet potilaat tervetulleiksi!

Tel: 604 987 7188

Address: Dr. Larjava1509 Eastern Ave. North Vancouver.

KUNNIAPÄÄKONSULAATTI

1188 West Georgia Street, suite 1480Vancouver, B.C. V6E 4A2

Länsirannikon Uutiset– West Coast NewsTILAUS-JA /TAI OSOITTEENMUUTOS

6540 Thomas St. Burnaby. B.C. V5B 4B9Puh. 604-944-7138.

Sähköposti: [email protected] Kanadassa: 1 vuosi, $ 25.00 Cdn.

USA, Suomi ja muut maat, $ 40.00 Cdn.Hintaan sisältyyGST-vero ja postitus (lentoposti ulkomaille)

Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa, 11 kertaa vuodessaTammi-helmikuun lehti on kaksoisnumero.

Nimi __________________________________________

Osoite __________________________________________

Postikoodi _______________________

Tilaus on uusi ______________ uudistus ____________

Ole hyvä ja kirjoita sekki nimellä: West Coast News.

Puh: 604 688 4483Fax: 604 687 8237

email: [email protected]

JARI PAANANEN OWNER

604 464 2919 Coquitlam Centre

2929 Barnet Hwy., Unit 1210 Coquitlam, B.C., V3B 5R5

With stores across Canada

Finnish HerritageSociety

Puheenjohtaja:Ray Rinta

604 325 4721

Sihteeri:Eila Kostamo604 589 1534

Jäsenkirjuri:Kalevi Sissonen

604 437 0132E-mail: [email protected]

Special Fares to

Helsinki Copenhagen Oslo Stockholm Reno Las Vegas

Mexico Hawaii

Cruises and destinations around the worldCall Päivi 604 761 4900

SANDINAVIAN CENTREN YLEISTALKOOT

TIISTAISIN KLO 10:00

Kaikki vapaaehtoiset, tervetuloa auttamaan!

Finnish Heritage Societyn seuraava kokous keskiviikkona tamikuun 28. 2004 klo 19.30Scandinavian Centrellä 6540 Thomas St Bby. Kaikki Tervetuloa!

FINLAND HOUSE SOCIETYN JOHTOKUNNAN KOKOUS

JOKA KUUKAUDEN KOLMAS MAANANTAI SCANDINAVIAN CENTRELLÄ KLO 19:00

Soita jo tänään: 604 231 0201

Musta PekkaKannuslainen Anitta-tyttönen olisaanut isänsä kaverikseen pelaa-maan Mustaa Pekkaa.Kuinka ollakkaan, isä vetäisi kor-tin aina Pekan vierestä. Viimeintyttö lopetti pelin ja valitti itkun-seksisella äänellä: - Isä oriailee Mustaa Pekkaa.

Olipahan vähällä tärpätäOlin tansseissa. Fiksu mies pyysisaatolle. No sopihan se minulle,vanhapiika kun olen.Olin liikkeellä polkupyörällä, jo-ten kehoitin: - Meneppäs sinä kyytille, minäpoljen.Myötämäkiä kun oli, sitä tultiinhyvää vauhtia. Pihaan kun pääs-tiin, tarakka oli tyhjä. En tiiä pu-tosko vai hyppäskö saattolaisenipois. Päätin,että tulevana kertanaotan narun varalta mukaani.

TähtitaivasKymmenen vuotta sitten, kunasessori Aarre Pyy vaikutti vieläYlivieskassa, hän tuli tervehti-mään 70 vuotta täyttävää isäntää.Kahvia pöytään laittaessa kerma-astia lipsahti emännän kädestäjuuri papin tuolin viereen ja kaikkikerma roiskahti hänen päälleen.Mustiin pukeutunut pappi oli kau-luksesta lahkeen suuhun aivantäynnä pieniä kermapisaroita.Siinä koko vierasjoukolla kauhis-tellessamme tapahtunutta ja poh-dittaessa puhdistustapaa Pyy kat-seli rauhallisesti pukuaan ja hy-mynkare suupielessä totesi: - “Sehän on kuin tähtitaivas”, janiin se totisesti oli.

sivulta 19. Pikku Tiina

ellei Anna sisko olisi houkutelluthäntä mukaan. Anjan mies on myössodassa. Tiina yrittää kurkistaavarpaillaan huopaan käärittyä vauvaa.Anja huomaa sen ja laskee vauvanalemmaksi ja sanoo: “ Nyt sinustaTiina on tullut täti.” Tiina hihkuuylpeänä. Suuri perhe kokoontuu pöydänympärille herkullisen aterian ääreen.Isä avaa raamatun ja lukee Jeesuksensyntymästä ja kiittää Taivaan Isäärunsaista lahjoista ja oudostajouluruokien antajasta. Kaikille riittääsyötävää yllin kyllin. Ruokaa jääseuraavaksikin päiväksi. Jälkiruuaksiäiti on keittänyt herkullista rusi-nasoppaa. Se maistuu ihanalta.Ruuan jälkeen sisarukset siivoavatpöydän ja tiskaavat. Tiina on sitonutpäähänsä huivin samalla tavalla, kuin

on äidillä. Hän sieppaa pyyhelii-nan ja alkaa kuivata astioita jasanoo: “Nyt minä sitten olen tätija emäntä.” Kaikki purskahtavatnauruun. Tiina on hämillään, eikäkäsitä heidän nauruaan. Oven takaa kuuluu kova kopu-tus. Ovi avautuu ja sen raostanäkyy vain mustakintaine käsi,joka heittää pienen säkin lattialle.Jokainen hämmästyy ihmeissään.Kuka se on ja mitähän säkki si-sältää? Äiti avaa sen ja löytääsieltä ruskeaan paperiin käärittyjäpaketteja, joiden päälle on kir-joitettu itsekunkin lapsen nimi.Tiinakin saa oman paketin ja avaasen riemuissaan. Siinä ovat hä-nen toivomansa villaiset puoli-sukat. Muut lapset ovat myösiloisia saamistaan lahjoista, lapa-

sista ja sukista. Se on ollut kokoperheelle siunausrikas , unohtu-maton joulu. Anneli MyrbergSeuraavassa lehdessä mennääntakaisinpäin. Tarina jatkuu evak-komatkasta junalla.

Documents

Länsirannikon Uutiset / West Coast News