LAATUKUVAUS

Laatukuvauksen merkitys Kumppaniksi ry:lle

Kumppaniksi ry on kuntien omistama yhdistys, joka tuottaa nuorille ja muille

työttömille työnhakijoille valmennuspalveluja toiminta-avustussopimusten

määrittelemältä pohjalta. Toiminta on enenevässä määrin suuntautumassa tilaaja-

tuottajamalliin. Palveluja myydään Kelalle, työvoimahallinnolle, sosiaalitoimelle,

sairaaloille sekä vakuutusyhtiöille. Kela on tällä hetkellä ainoa palvelun ostaja, joka

vaatii toimijoilta oman standardinsa noudattamista.

Jatkossa Kela ja muut palvelun ostajat tulevat tietyillä siirtymäajoilla vaatimaan

kaikilta palveluntuottajilta laatujärjestelmän ja sen sertifioinnin/auditoinnin. Tehty

laatukuvaus on pohjatyötä laatujärjestelmän rakentamisessa.

Tokikaan laatukuvaus ei ole itsetarkoitus eikä sitä tehdä tässä vaiheessa vain siksi,

että laatujärjestelmiä tullaan jatkossa palvelujen tuottajalta vaatimaan, vaan siksi että

näemme tätä kautta pystymme parantamaan toiminnan vaikuttavuutta ja

vahvistamaan palvelujen tilaajien sekä asiakkaiden luottamusta toimintaamme.

Samalla selkeytämme omien työntekijöidemme työnkuvaa ja vastuita. Laatukuvaus

toimii osaltaan myös johtamisen työkaluna.

Laatukuvauksen avulla pystymme siis paremmin täyttämään palvelulle asetetut

vaatimukset ja odotukset, olipa kyse sitten asiakkaista, palvelun tilaajista, koko

toiminnan hallinnoijista tai meistä itsestämme.

1 JOHDANTO 1

2 TOIMINTA-AJATUS 1

2.1 Visio 2

2.2 Arvot 2

2.3 Toimintaperiaatteet 2

3 KÄSITTEET 3

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3

4.1 Sosiaalisen työllistämisen toimiala 3

4.2 Työllistymisen monipalvelukeskus 3

5 TYÖPAJA 4

5.1 Määritelmä lainsäädännössä 4

6 MENETELMÄT 4

6.1 Työvalmennus 4

6.2 Yksilövalmennus 5

6.3 Ryhmävalmennus 5

6.4 Starttivalmennus 5

7 KOHDERYHMÄT 5

7.1 Lääkinnällinen kuntoutus 5

7.2 Kelan mielenterveyskuntoutujat 6

7.3 Kuntouttava työtoiminta 6

7.4 Palkkatuki 6

7.5 Kuntoutuja 6

8 PROSESSIKUVAUKSET 7

9 VALMENNUS TUOTTEET 19

9.1 Terveysvalmennus 19

9.2 Yksilövalmennus 19

9.3 Työvalmennus 20

10 VALMENNUS PALVELUT 21

11 LYHYET KUVAUKSET TUOTTEISTA 21

11.1 Starttipajatoiminta 21

11.2 Yksilövalmennus 22

11.3 Kompassi 22

11.4 Terveysvalmennus 22

11.5 Ryhmätoiminta 23

11.6 Työnhakukoulutus 23

11.7 Kuntouttava työtoiminta 23

11.8 Työhönvalmennus 23

11.9 Työssä suoriutumisen arvioinnin 24

11.10 Valmennustuotteiden sisällön kehittäminen. 24

12 VALMENNUKSEN KULKU KUMPPANIKSI RY:SSÄ 24

13 PEREHDYTTÄMINEN 26

14 TIETOJEN KÄSITTELY JA TIETOSUOJA 28

15 PÄIHDESÄÄNNÖT 29

15.1 Päihteiden käyttöön puuttumisen malli kumppaniksi ry:ssä 29

15.1.1 Yleistä 29

15.1.2 Ennaltaehkäisevä toiminta 29

15.1.3 Hoitoon hakeutuminen ja hoitoonohjaus voivat tapahtua

seuraavasti: 30

15.1.4 Hoitosopimus ja hoitosuunnitelma 30

15.1.5 Ajankäyttö 30

15.1.6 Puuttuminen 31

15.1.7 Yhteistyötahot 32

16 TASA-ARVO 32

16.1 Kumppaniksi ry:n tasa-arvosuunnitelma 33

16.1.1 Johdanto 33

16.1.2 Mitä tasa-arvo on? 33

16.1.3 Tavoite 34

16.1.4 Tasa-arvo johtamisessa ja esimiestyössä 35

16.1.5 Tasa-arvo työhönotossa 35

16.1.6 Työsuhteiden välinen tasa-arvo 36

16.1.7 Sukupuolten välinen tasa-arvo 36

16.1.8 Tasa-arvo eri-ikäisten välillä 37

16.1.9 Tasa-arvoinen palkkapolitiikka 37

16.1.10 Tasa-arvoa käsittelevää lainsäädäntöä 38

16.1.11 Miesten ja naisten sijoittuminen eri tehtäviin Kumppaniksi

ry:ssä 39

17 MÄÄRITELMÄT 40

17.1 Valmentautuja 40

17.2 Lähettävä taho 41

17.3 Yhteyshenkilö 41

17.4 Valmennus 41

17.5 Valmennusjakso 42

18 KUMPPANIKSI RY:N TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA

2008 – 2009 44

18.1 Yleistä 44

18.2 Tavoitteet 45

18.2.1 Työsuojelun toimintaohjelman päivittäminen 45

18.2.2 Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen tarvekartoitus ja

mahdollisuus 45

18.2.3 Koulutus 45

18.2.4 Riskien kartoitus 45

18.2.5 Vaarojen kartoitus/katselmus 46

18.2.6 Tyky-suunnitelman laatiminen ja toiminnan kehittäminen 46

18.3 Yritys / toimipaikka / toimipiste 46

18.4 Työsuojeluvastuun jakautuminen 46

18.5 Työsuojeluorganisaatio 47

18.6 Työterveyshuolto 48

18.6.1 Järjestämistapa 48

18.6.2 Yhteyshenkilö 48

18.6.3 Lakisääteiset tehtävät 48

18.6.4 Lakisääteisten tehtävien lisäksi työterveyshuollon

toimintaan kuuluvat asiat 49

18.7 Yrityksen sisäiset turvallisuusohjeet 49

18.7.1 Palontorjunta 49

18.7.2 ATEX-direktiivi 49

18.7.3 Ensiapu 49

18.7.4 Toiminta väkivalta- ja uhkatilanteissa 50

18.7.5 Toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa 51

18.7.6 Yksintyöskentelyohjeet 51

18.7.7 Lajitteluohjeet 52

18.7.8 Erityistoimia aiheuttavat työmenetelmät 52

18.7.9 Kemikaalit ja niiden hävittäminen 52

18 Työympäristön kuvaus ja kehittämistarpeet 52

18.1.1 Työolojen seurantakohteet 54

18.2 Työsuojeluasioiden huomioon otto yhdistyksen toiminnassa 56

18.2.1 Suunnittelu-, kehittämis-, hankintatoimi 56

18.2.2 Menettelytavat 56

18.2.3 Perehdyttäminen 56

18.2.4 Tiedotus- ja koulutus 57

18.3 Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito 58

19 Kehittämistoiminta 59

19.1 VAT 60

19.2 Valmentajien koulutus 60

1

1 JOHDANTO

Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnalla toimiva kuntien omistama yhdistys,

jonka tavoitteena on kuntouttaa ja valmentaa työmarkkinoille niitä ihmisiä, jotka ovat

syystä tai toisesta jääneet työllistymisen valtavirran sivuun. Näiden ihmisten

auttamiseksi ja integroimiseksi uudelleen työelämään käytetään menetelminä työ-,

yksilö- ja terveysvalmennusta sekä koulutusta. Näiden menetelmien tapauskohtainen

sovittaminen ja muuttaminen valmentautujien tarpeita vastaavaksi edellyttävät

käytettäviltä menetelmiltä ja niiden soveltamiselta joustavuutta. Valmennuksen

tuloksellinen toteuttaminen edellyttää ammattimaista otetta kaikkeen tapahtuvaan

toimintaan. Tämä koskee niin johtamista, tukiorganisaation toimintaa kuin itse

varsinaista pääasiaa, eli valmennustoimintaa.

Valmennuskokonaisuuteen kuuluu kussakin tilanteessa tarvittava verkostoyhteistyö.

Verkoston tarve on kahtaalla. Sen turvin voidaan valmentautujalle tarjota ne hänen

tarvitsemansa palvelut jotka ovat hänen kuntoutusprosessissaan kulloinkin

ajankohtaisia. Valmennusjakson jälkeen valmentautuja tarvitsee usein samaa

verkostoa joko työllistymiseen tai koulutukseen pääsyyn. Tämän laajan ja

monipuolisen, useita eri viranomaistahoja kattavan verkoston tunteminen ja sen

kanssa työskentely on oleellinen osa valmennusta.

Tämän dokumentin tarkoituksena on kuvata niitä menetelmiä ja toimintatapoja joita

Kumppaniksi ry tässä valmennustyössä käyttää.

2 TOIMINTA-AJATUS

Kumppaniksi ry on Kajaanin kaupungin, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Vaalan

kuntien omistama yhdistys, joka tarjoaa valmennus ja kuntoutuspalveluja työttömille

työnhakijoille.

2

Kumppaniksi ry:n toimintaperiaatteena on panostaa laatuun, kaikissa toiminnan osa-

alueissa. Yhdistyksen toiminta perustuu arvoihin, joista työyhteisössä on yhteisesti

sovittu. Näiden arvojen pohjalta on määritelty visio, johon yhdistyksen toiminnalla

pyritä

2.1 Visio

Kumppaniksi ry on seutukunnallisesti merkittävä ja ammattitaitoinen organisaatio

työhön ja koulutukseen tähtäävässä valmennuksessa / kuntoutuksessa. Tätä työtä se

toteuttaa yhteistyössä alueen viranomaisten ja muiden kuntoutustoimijoiden kanssa.

Organisaationa se pystyy muuttumaan ja mukauttamaan toimintaansa

valmentautujien tarpeiden ja omistajatahojen asettamien tavoitteiden mukaisesti.

2.2 Arvot

Kumppaniksi ry:llä noudatetaan toiminnassa seuraavia arvoja:

Avoimuutta ja yhteistyötä

Vastuullisuutta työstä, asiakkaista ja työtovereista

Yksilön kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä

2.3 Toimintaperiaatteet

Kumppaniksi ry:llä noudatetaan seuraavia toimintaperiaatteita koko toiminnassa:

Laadukkuutta kaikissa toiminnan osa-alueissa: valmennuksessa, toteutettavissa

asiakastöissä ja hallinnossa.

Organisaation toiminnan läpinäkyvyyttä kaikilla osa-alueilla

Yksilön tarpeet ja mahdollisuudet huomioivaa koulutuksen ja valmennuksen

yhteensovittamista siten, että asiakkaalle muodostuu selkeä reitti tavoitteena olevaan

päämäärään.

3

Moniammatillisessa työskentelyssä käytetään työ- ja yksilövalmentajan lisäksi

kunkin asiakkaan tilanteeseen sopivaa yhteistyöverkostoa. Kaiken toiminnan tulee

edistää asiakkaiden kuntoutumista ja sijoittumista normaaliin koulu- tai työelämään.

Kumppaniksi ry on toimintaperiaatteeltaan läpikulkupaikka, jossa työskentelyaikana

asiakkaan tavoitteet tarkentuvat. Tavoitteena on, että kun kuntoutus- tai

valmennusjakso Kumppaniksi ry:llä päättyy, on asiakkaalla seuraava, hänen sen

hetkisten voimavarojensa mukainen sijoittumispaikka selvillä.

3 KÄSITTEET

Seuraavassa on esitetty niitä keskeisiä valmennustoiminnassa käytettäviä käsitteitä,

jotka on nimetty Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n ja Vates-säätiön yhteistyönä

syksyllä 2005 julkaisemassa ”Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet” –

kirjasessa. Luettelossa on mukaan vain ne keskeiset käsitteet jotka liittyvät

Kumppaniksi ry:n valmennustoimintaan.

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

4.1 Sosiaalisen työllistämisen toimiala

Yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistäville ja / tai

heidän työllistymismahdollisuuksiaan / toimintakykyään parantaville tai ylläpitäville

erityistyöllistämisen yksiköille, työllistymistä tukeville projekteille ja sosiaalisille

yrityksille. Sosiaalisen työllistämisen toimialaan kuuluvat sosiaalisista yrityksistä ne,

joiden toiminnan tavoitteisiin nimenomaan kuuluu heikossa työmarkkina-asemassa

olevien henkilöiden työllistäminen.

4.2 Työllistymisen monipalvelukeskus

Laajaa vammaisten tai pitkäaikaissairaiden / muuten heikossa työmarkkina-asemassa

olevien henkilöiden työllistämispalveluiden valikoimaa useissa toimipisteissä,

4

huomattavalla volyymillä ja usein maantieteellisesti yhtä kuntaa laajemmalla alueella

tuottava organisaatio. Monipalvelukeskuksen tuottamia työllistämispalveluita voivat

olla mm. työsuhteinen työllistäminen, eri kohderyhmille suunnattu työtoiminta ja

ennen kaikkea muu valmentava ja kuntouttava toiminta. Tuotannollinen työkeskus,

sosiaalinen yritys, työpaja, työtoimintayksikkö jne. voivat olla työllistymisen

monipalvelukeskuksen erillisiä toimintayksiköitä.

5 TYÖPAJA

5.1 Määritelmä lainsäädännössä

Työpajalla tarkoitetaan sosiaalista yhteisöä, jossa työskentelyn ja siihen liittyvien

ohjaus- ja valmennuspalvelujen avulla pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään

työttömänä olleiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten valmiuksia hakeutua

koulutukseen, työhön tai yrittäjäksi.

TPY – Vates työryhmän kuvaus.

Työpaja on erityistyöllistämisen yksikkö, joka tarjoaa eri-ikäisille asiakkaille

(valmentautujille) mahdollisuuden saada tukea työ- ja yksilövalmennuksen keinoin.

Työpaja voi olla työllistymisen monipalvelukeskuksen erillinen toimintayksikkö tai

kokonaan erillinen yksikkö. Työpajojen kohderyhmä painottuu muuten heikossa

työmarkkina – asemassa oleviin henkilöihin.

6 MENETELMÄT

6.1 Työvalmennus

Työhönvalmennus on kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan

suunniteltua ja tavoitteellista työn (tuotannollinen toiminta) avulla tapahtuvaa

yksilön työkyvyn edistämistä. Toiminnan vastuuhenkilö voi toimia esimerkiksi

työvalmentajan nimikkeellä.

5

6.2 Yksilövalmennus

Yksilövalmennuksen tehtävänä on tukea valmentautujan toimintakykyä ja vahvistaa

kokonaisvaltaisesti arjenhallintaa. Auttaa kuntoutujaa koulutus- ja työuran

suunnittelussa sekä motivoida häntä ottamaan vastuuta omasta elämästään. Käsite

liittyy työpajatoimintaan, jota toteutetaan lähinnä työpajoissa.

6.3 Ryhmävalmennus

Ryhmävalmennus on vertaisryhmissä toiminnallisin menetelmin tapahtuvaa arki-,

työelämä ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä.

6.4 Starttivalmennus

Työpajatoiminnan (prosessin) ensimmäinen vaihe, jonka avulla tuotetaan heikossa

työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä kiinnittymään tavoitteelliseen toimintaan.

Starttivalmennuksessa korostuvat yksilövalmennuksen menetelmät.

7 KOHDERYHMÄT

7.1 Lääkinnällinen kuntoutus

Ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat erityistukea työllistyäkseen. Henkilöt

joiden diagnosoitu vamma, sairaus tai vajavuus pidempiaikaisesti estää tai haittaa

merkittävästi työllistymistä ilman tukea. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään

parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista

toimintakykyä sekä tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä

suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Lääkinnällinen kuntoutus liittyy

sairauden tai vamman hoitoon kiinteästi. Kuntoutus voidaan aloittaa kevyesti, jakson

loppua kohden päivien ja tuntien määrää lisäten.

6

7.2 Kelan mielenterveyskuntoutujat

Ryhmään kuuluvat työllistymisen näkökulmasta ne henkilöt, joiden työkyky ja

ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti sairauden, vian tai vamman takia heikentyneet

tai joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Ryhmään valittavilla kuntoutujilla

on ensisijainen työkykyä alentava ja työllistymistä vaikeuttava sairaus on aina

psyykkinen sairaus. Tämän lisäksi kuntoutujalla voi olla muitakin sairauksia.

Työllistymiseen he tarvitsevat toisten tukea ja apua.

7.3 Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille.

1) pitkäaikaistyötön työttömyyttä 500 päivää ja toimeentulotukea 12kk. 2) Nuori

työttömyyttä yli 8kk ja toimeentulotuki 4kk. Kuntouttava työtoiminnan

tarkoituksena on parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Tavoitteena on

esisijaisesti löytää työvoimahallinnosta asiakkaalle sopiva palvelukokonaisuus.

Toisena tavoitteena on parantaa toimintaan osallistuvien asiakkaiden

elämänhallintakykyä ja saavuttaa asiakkaalle oikein kohdentuvia

jatkosuunnitelmaratkaisuja. Työllistymisongelmien taustalla voi olla mm. heikko /

”väärä” koulutus, vähäinen / ”väärä” työkokemus, asenne ongelmat, velka- yms.

ongelmat tai heikko kielitaito (maahanmuuttajat).

7.4 Palkkatuki

Kohderyhmänä tilapäisesti työttömänä olevat ammattitaitoiset tai pitkän

työkokemuksen omaavat asiakkaat, joilla työttömyyttä noin 1-2 vuotta.

7.5 Kuntoutuja

Kuntoutuja on oman kuntoutuksensa aktiivinen osallistuja ja hänellä on halu parantaa

kuntoutusprosessin avulla omaa työ- ja toimintakykyään. Työllistämispalveluiden

käyttäjäasiakas.

7

8 PROSESSIKUVAUKSET

Työvalmennusyksikössä tehtävä valmennustoiminta voidaan ajatella prosessiksi

jossa valmentautuja pyrkii siirtymään lähtötilanteestaan yhdessä asetettuun

tavoitetilaan. Koska ihmiset ovat kaikki yksilöitä, on myös tämä prosessin sisältämät

aktiviteetit voitava muokata (painottaa) tarvittaessa yksilön tarpeiden mukaiseksi.

Yksilöllisyyden huomioiminen on aina haaste, etenkin kun käytössä olevat resurssit

ovat rajalliset. Yksilöllisyyteen pyritään sekä tuotteilla, jotka kertovat karkealla

tasolla mitä kokonaisuus pitää sisällään, että jakamalla valmennusprosessi eri osa-

alueisiin joiden kunkin sisältöä voidaan kehittää ja muokata kulloisenkin tarpeen

mukaan.

Kumppaniksi ry:n valmennustoiminta (prosessi) jakautuu neljää eroteltavaan

valmennuksen osa-alueeseen:

terveysvalmennukseen

yksilövalmennukseen

koulutukseen

työvalmennukseen

Työprosessien kuvaamisen tavoitteena on selkeyttää Kumppaniksi ry:llä

kuntoutuspalveluina tuotettavia palveluja ja pyrkiä parantamaan työntekijöiden

suunnitelmallisuutta omassa työotteessaan. Työntekijät kykenevät toimimaan selvän

ja tunnistettavan prosessin puitteissa. Prosessien kuvaaminen auttaa lisäksi oman

työn kehittämiseen, tutkimiseen ja arviointiin.

Prosessien kuvaamisen hyötyjä ovat:

palvelut tulevat näkyväksi

tehdyt kuvaukset / palvelupolut auttavat kuntoutujia ymmärtämään

palvelukokonaisuuksia

kuvaukset selkeyttävät ja tehostavat käytäntöjä ja tukevat moniammatillista

yhteistyötä

Alla on kuvattuna Kumppaniksi ry:n palvelujen prosessit ennen valmennuksen alkua

ja tapahtumat varsinaisen valmennuksen aikana.

8

9

10

11

12

13

Kumppaniksi ry:n palvelutarpeen kartoituksen

toimintakuvaus

Valmentautujalla asiakassuhde

lähettävään tahoon

Yhteydenotto Kumppaniksi ry:hyn

Alustava keskustelu arvioinnin toteuttamisesta

Lähettävä taho, asiakas, yksilövalmentaja

Alkukartoitus - motivaatio - palvelutarpeen arvioinnin oikea-aikaisuus - lähettävän tahon antamat tavoitteisiin vaikuttavat tiedot. - tavoitteet -palvelutarpeen arviointi suostumus tietojen tallentamiseen ja luovuttamiseen

Aktiviteetit ennen varsinaisen palvelutarpeen arvioinnin aloittamista

Kumppaniksi ry:llä aloitetaan alustava sijoitussuunnittelu - soveltuvat pajat / työt - koulutustarve - ym.

Asiakkaat joilla on erityisiä vaikeuksia työllistyä

Alustavan keskustelun perusteella mahdollisesti tarvittavien henkilökohtaisten osoittimien laatiminen

Sopimus palvelutarpeen arvioinnin toteuttamisesta Kumppaniksi ry:llä

14

Palvelutarpeen kartoitus

Tulohaastattelu (valmentautuja ja yksilövalmentaja) - tavoitteiden kirjaus - yleisperehdyttäminen Kumppaniksi ry:hyn - valmentautujan toteuttama itsearviointi (VAT)

Työskentelyjakso - pajatyöskentely valitulla pajalla - henkilökohtainen ohjaus - yksilövalmentajan ohjauspalaverit 1-2 kertaa viikossa - päivittäinen ohjaus tarpeen

Jakson arviointi (VAT) - itsearviointi - valmentajien tekemä arviointi Yhteenveto - palautekeskustelu (asiakas, yksilövalmentaja, lähettävän tahon yhteyshenkilö) - arvioinnin tulos

Tukityö pajalla Tukityö muualla

terveyden tilan kartoitus

Lääkinnällinen kuntoutus

Koulutus Kuntouttava työtoiminta

Työssä suoriutumisen arviointi

Ammatinvalinnan ohjaus

Muut työvoimapoliittiset toimet

Eläke

Työhönvalmennus

15

Kumppaniksi ry:n yksilöllisen työhönvalmennuksen toimintakuvaus

Valmentautujalla asiakassuhde KAKS:n

Mt-yksikköön

Yhteydenotto Kumppaniksi ry:hyn

Alustava keskustelu valmennuksen toteuttamisesta

Alkukartoitus - motivaatio - valmennuksen oikea-aikaisuuden arviointi - lähettävän tahon antamat valmennuksen tavoitteisiin vaikuttavat tiedot (mm. päihdeongelma, fyysiset rajoitteet, työhistoria, koulutus) - tavoitteet - ammatilliset / koulutukseen liittyvät - arjenhallinnalliset - tehdään esitys työhönvalmennuksen aloittamisesta - suostumus tietojen tallentamiseen ja luovuttamiseen

Asiakastarpeen mukaan koottu moniammatillinen työryhmä

(KAKS) Työryhmä käsittelee valmentautujan tilannetta - valmentautujan taustat ja tavoitteet - alkukartoituksessa saadut tiedot

Työhönvalmennuksen aloittaminen Kumppaniksi ry:llä

Valmennusprosessin aktiviteetit ennen varsinaisen työhönvalmennuksen aloittamista

Kumppaniksi ry:llä aloitetaan alustava sijoitussuunnittelu - soveltuvat pajat / työt - koulutustarve - ym.

Mielenterveysyksikön asiakkaat joiden kuntoutumisprosessia voidaan edesauttaa työssä tapahtuvalla henkilökohtaisesti räätälöidyllä kuntoutuksella

Tutustuminen Kumppaniksin toimintaan ja pajoihin

Päätös aloituksesta ja KAKS:n maksusitoumus laadinta

16

17

18

19

9 VALMENNUS TUOTTEET

9.1 Terveysvalmennus

Terveysvalmennuksen tarkoitus on varmistaa että valmentautujan terveydelliset

edellytykset suoriutua valmennusjaksosta toteutuvat. Työjakson alussa toteutetaan

terveystarkastus jonka aikana selvitetään valmentautujan terveys sekä mahdolliset

työjakson toteuttamista estävät tai rajoittavat tekijät. Terveysvalmennuksessa

kannustetaan oman terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoon.

9.2 Yksilövalmennus

Yleisperehdyttäminen, jonka aikana valmentautujalle annetaan perustiedot ja kuvaus

Kumppaniksi ry:n toiminnasta, noudatettavista periaatteista, työajoista,

yhteystiedoista, tiloista, tietojen tallentamisesta ja käsittelystä ja muista

valmennuksen aikana tarvittavista tiedoista.

Yksilövalmennus toimii koko pajajakson ajan valmentautujan tukena niin

arjenhallinnan kuin henkilökohtaistenkin asioiden käsittelyssä. Valmennus tukee

työssä suoriutumista ja auttaa valmentautujaa tarvittaessa viranomaisverkoston

luomisessa sekä jatkopolkujen löytämisessä joko koulutukseen tai työelämään.

Yksilövalmennuksen työvälineitä ovat:

Tulohaastattelu, jonka tavoitteena on valmennusprosessin suunnittelu yhdessä

valmentautujan kanssa sekä valmennuksen aikana tarvittavien perustietojen

kerääminen ja yhteisten tavoitteiden asettaminen.

Sijoitussuunnittelu, jonka tavoitteena on löytää valmentautujan tavoitteisiin sopivin

työpaikka yhdessä työvalmentajien kanssa.

20

Prosessin aikainen valmennus, käsitellä ja ratkaista ja kaikkia niitä valmentautujien

ongelmia, jotka estävät tai haittaavat integroitumista työelämään tai koulutukseen.

Valmennusjakson päättymisen valmennus, joka sisältää jatkosuunnitelmien

tekemiset, työ- tai koulutuspaikan hakemisen, erilaiset yritys ja koulutuspaikka

vierailut ym. aktiviteetit, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä pajan ulkopuolelle.

Valmennukseen liittyvä koulutus vaihtelee eri tuotteiden välillä. Esimerkiksi

starttipajatoimintaan liittyy valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena on antaa

valmiuksia työjaksoa varten. Työjaksoon voi liittyä ammattitaidon parantamiseen

liittyvää koulutusta (esim. tulityökurssi, työturvallisuuskorttikoulutus).

Peruskoulun kanssa toteutetulla yhteistyöllä on voitu kouluttaa niitä henkilöitä jotka

ovat oppivelvollisuusiän ylittäneet ja syystä tai toisesta heillä ei ole peruskoulun

päättötodistusta.

9.3 Työvalmennus

Työvalmennuksen tavoitteena on antaa valmentautujalle ne tarvittavat taidot joita

pajalla työskentelyssä tarvitaan. Työjakson alussa siihen kuuluu perehdyttäminen

osastoon, sen henkilöihin, koneisiin, materiaaleihin ja työtapoihin. Työjakson aikana

annetaan valmennusta kunkin työvaiheen suorittamiseen, oikeiden työmenetelmien ja

välineiden käyttöön. Lisäksi työvalmennukseen kuuluu palautteen anto. Valmennusta

tapahtuu koko työjakson ajan ja tavoitteena on kannustaa valmentautujaa

kehittämään omia taitojaan.

Työ- ja yksilövalmennuksen kesken tapahtuvaa parityöskentelyä kehitetään siten,

että kunkin valmentautujan sekä ammatilliset valmiudet että sosiaaliset edellytykset

siirtyä työmarkkinoille tai koulutukseen paranevat.

Tähän prosessiajatteluun kuuluu myös valmennussuunnitelman tekeminen.

Suunnitelma voi olla, riippuen valmentautujan tilanteesta, joko yksityiskohtaisempi

tai ylimalkaisempi kuvaus tulevasta jaksosta. Suunnitelma pitää sisällään tavoitteita

sekä sitä kuinka tavoitteisiin pyritään ja seurantatieto tavoitteiden saavuttamisesta.

21

10 VALMENNUS PALVELUT

Valmennuspalvelujen tuotteistamisella on kaksi päämäärää, ensiksi kuhunkin

tuotteeseen liittyvien prosessien tehostaminen ja kehittäminen. Koska kaikki

valmentautujat eivät käytä samalla lailla prosessin eri osia, on prosessien

kehittämistyössä huomioitava nämä eri tuotteiden ”painoarvot”.

Toiseksi, palvelutuotetta ostavan asiakkaan näkökulmasta tuotekuvaus on oleellinen

tieto kun palvelun soveltuvuutta omien asiakkaiden tarpeisiin tutkitaan.

Tarkemmat tuotekuvaukset ovat erillisissä tuotekuvauksissa.

Näitä tuotteita ovat mm:

Starttipaja

Yksilövalmennus

Kompassi / mt. kuntoutus

Terveysvalmennus

Ryhmätoiminta

Työnhakukoulutus

Kuntouttava työtoiminta

Työhönvalmennus

Työssä suoriutumisen arviointi

11 LYHYET KUVAUKSET TUOTTEISTA

11.1 Starttipajatoiminta

Starttipajatoiminta on tarkoitettu 17 – 28-vuotiaille työ- tai opiskelupaikkaa vaille

jääneille nuorille. Jakso kestää vähintään 1 kk ja pidemmistä jaksoista keskustellaan

lähettävän tahon ja valmentautujan kanssa. Tavoitteena on vahvistaa valmentautujan

itsetuntoa ja tuntemusta siten, että siirtyminen opiskelemaan tai työelämään on

mahdollista. Starttivalmennus painottuu yksilövalmennukseen, mutta jakson aikana

annetaan myös koulutusta sekä ohjataan ja autetaan jatkopolkujen suunnittelussa.

22

11.2 Yksilövalmennus

Yksilövalmennus tuotteena on kohdennettu työharjoittelijoille, työkokeilijoille,

palkkatukityöntekijöille, työelämävalmennuksessa oleville ym. valmentautujille jotka

tarvitsevat tukea työ- tai harjoittelujaksosta suoriutumisessa. Tuki voi kohdistua

myös työpaikan hakuun, asiointiin viranomaisten kanssa tai muuhun

palveluneuvontaan kohdistuvaan ohjaukseen. Valmennusta annetaan kunkin

yksilöllisten tarpeiden mukaan koko työjakson ajan.

11.3 Kompassi

Kompassi on mielenterveyskuntoutujien kuntoutusprosessiin liittyvä

työharjoittelujakso, jonka aikana on mahdollista kokeilla omaa jaksamistaan sekä

kokeilla erilaisia työtehtäviä ja kehittää omia arjenhallinnan taitoja. Toimintaan

liittyy sekä yksilö- että työvalmennusta ja jatkopolkujen suunnittelua.

11.4 Terveysvalmennus

Terveysvalmennus on tukiprosessi, jonka tarkoitus on selvittää valmentautujan

yleinen terveydentila ja varmistaa että valmentautujalla ei ole mitään sellaista vaivaa

tai sairautta, joka estää valmennusjakson toteutumisen. Terveysvalmennuksen aikana

voidaan selvittää myös mahdollinen kuntoutustarve ja edellytykset palata takaisin

työelämään. Tähän osaan kuuluu myös valmentautujan kannustaminen ja ohjaaminen

vastaamaan omasta terveydestään ja tarvittaessa ohjaaminen lääkärille, tai akuutissa

päihdeongelmassa A-klinikalle.

23

11.5 Ryhmätoiminta

Palvelu on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, joilla on arjenhallinnallisia ongelmia.

Palveluun sisältyy koulutusta sekä työ- ja yksilövalmennusta. Jakson tavoitteet

asetetaan alussa valmentautujan kanssa yhteistyössä ja toteutumaa seurataan mm.

valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmän avulla. Valmennuksen tavoitteena on

tukea valmentautujaa jatkosuunnitelmien teossa ja toteuttamisessa.

11.6 Työnhakukoulutus

voi olla osa muuta valmennusprosessia. Tällä koulutuksella päivitetään ja lisätään

asiakkaan valmiutta hakea työpaikkaa. Koulutuksen sisältöä voidaan räätälöidä

asiakkaan / ryhmän tarpeiden mukaisesti.

11.7 Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta on työttömän asiakkaan tilanteen, kunnon ja kykyjen

perusteella järjestettyä tavoitteellista toimintaa, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen ja

yksilöllisyyteen. Kuntouttava työtoiminta voi liittyä muihin

valmennusaktiviteetteihin osana pidempiaikaista kuntoutumisprosessia.

Kuntouttavassa työtoiminnassa noudatettavat tavoitteet on laadittu

aktivointisuunnitelmassa. Tavoitteena on että asiakkaan potentiaali työmarkkinoille

tai koulutukseen siirtymiseen kasvaa. Osana kuntouttavaa työtoimintaa ja sen

tavoitteita voivat olla asiakkaan sosiaalisten – ja arjen taitojen kehittäminen.

11.8 Työhönvalmennus

Työhönvalmennus on vajaakuntoisille tai muuten vaikeasti työllistettäville

henkilöille kohdennettu palvelu. Sen on yksilövalmentajan henkilökohtaisesti

antamaa tukea ja ohjausta, jonka tavoitteena on etsiä asiakkaalle työpaikka avoimilta

työmarkkinoilta.

24

11.9 Työssä suoriutumisen arvioinnin

Työssä suoriutumisen arvioinnin tavoitteena on selvittää asiakkaan suoriutumiskyky

määritellyissä mahdollisimman normaaleissa työtehtävissä. Arvioinnissa

huomioidaan sekä asiakkaan yksilölliset että lähettävän tahon tarpeet ja tavoitteet.

Arvioinnin tekevät työ- ja yksilövalmentajat ja tämän lisäksi asiakas suorittaa

itsearvioinnin. Arvioinnin rakenne noudattaa WHO:n ICF- toimintakyvyn,

toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta.

ICF -luokituksen osa-alueiden vuorovaikutussuhteet (Stakes 2005)

11.10 Valmennustuotteiden sisällön kehittäminen.

Valmennustuotteiden sisältöjä kehitetään lähettävien tahojen kanssa yhteistyössä.

Kehittämistyöllä pyritään siihen että tarjotut palvelut vastaavat lähettävien tahojen

tarpeisiin ja samalla valmennusjakso voidaan integroida siihen palvelupalettiin joka

kullakin viranomaistaholla on asiakkailleen tarjottavana ja käytettävissä.

12 VALMENNUKSEN KULKU KUMPPANIKSI RY:SSÄ

Valmennus Kumppaniksi ry:llä etenee yksilöllisesti kuntoutujan tarpeen mukaan.

Valmentautujan sijoitussuunnittelu toteutetaan yhteistyössä lähettävän tahon,

25

valmentautujan ja Kumppaniksi ry:n valmentajien kanssa. Sijoitukseen vaikuttavat

valmentautujan henkilökohtaisen alan kiinnostus, hänen aiempi työhistoriansa ja

myös mahdollinen uuteen toimialaan tutustuminen.

Sijoitussuunnittelussa otetaan kantaa myös siihen mikä olisi oikea

valmentautumisjakson pituus ja käydään läpi valmentautumisjakson tavoitteita.

Valmennusjakso aloitetaan yleisperehdyttämisellä, jonka tavoitteena on antaa

yleiskuvaus ja perustiedot valmennusjaksosta. Yleisperehdytykseen liittyy myös

tulohaastattelu jonka yhteydessä kartoitetaan ja tarkennetaan myös valmentautujan

henkilökohtaisia tavoitteita.

Valmentautujan aloittaessa työskentelyn valitsemallaan pajalla, toteuttaa

asianomaisen pajan työvalmentajan pajakohtaisen perehdyttämisen. Valmentautujalle

tarjotaan mielekästä työtä tehtäväksi ja tuetaan häntä siten, että hänen sosiaaliset ja

ammatilliset valmiutensa kehittyisivät. Tavoitteena on tukea kuntoutujaa siten, että

siirtyminen työmarkkinoille tai koulutukseen on mahdollista.

Voimaantumista ja valmennuksen oikein kohdistamista varten Kumppaniksi ry:llä on

käytössä valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä. Tämä järjestelmä perustuu ICF /

BPS – mallin mukaiseen ajatteluun jossa valmentautujan itsearvioinnin ja

valmentajien työssä tai koulutuksessa tapahtuneisiin havaintoihin perustuvien

arvioinnin avulla saadaan valmentautujan työssä suoriutumisen taso havainnollisesti

esille. Näitä havaintoja käytetään palautekeskusteluissa apuna kun valmentautujan

kanssa käydään läpi kulunutta työjaksoa, sen tapahtumia, tavoitteiden toteutumista ja

mahdollisesti uusien tavoitteiden asettamista.

Valmennuksen tavoite on jatkopolun löytyminen joko työhön tai koulutukseen. Tätä

varten yksilövalmentajat työskentelevät valmentautujan kanssa yhteistyössä koko

valmennusjakson ajan. Tässä työssä hyödynnetään jo olemassa olevia

yhteistyöverkostoja tai tarvittaessa luodaan myös tapauskohtaisesti uusia.

26

13 PEREHDYTTÄMINEN

Perehdytys tarkoittaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla työntekijä

perehdytetään tuleviin työtehtäviinsä, välittömään työympäristöönsä sekä yrityksen

tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Hyvin hoidetun perehdytyksen avulla autetaan

työntekijää omaksumaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiset työ- ja

toimintatavat.

Perehdyttäminen Kumppaniksi ry:ssä toteutetaan kahdessa eri vaiheessa.

Yleisperehdyttämisen suorittaa joko yksilö- tai työvalmentaja käyttäen apunaan

perehdyttämiskansiota. Yleisperehdytyksen yhteydessä Käydään läpi Kumppaniksi

ry:n toiminta yleensä, yleiset työ- ja toimintatavat ym.

Osasto ja työkohtaisen perehdyttämisen toteuttaa asianomaisen pajan työvalmentaja.

Tässä perehdytyksessä käydään läpi paja ja työkohtaisten suojavälineiden käyttö,

esitellään paja yleisesti sekä perehdytetään koneiden ja laitteiden oikeaan ja

turvalliseen käyttöön.

13.1 Perehdytyskansio

1. Kumppaniksi ry; työnantajan esittely opastettu

Organisaatio pääpiirteissään

Lyhyt historiikki

2. Henkilökunta; koko talo opastettu

Hallinto- ja toimistohenkilökunta

Yksilövalmentajat

Työvalmentajat

3. Talo- ja tilaesittely opastettu

Sosiaali- ja taukotilojen esittely; vaatteiden säilytystilat ja pukukaappi

27

Eri osastojen esittely

Liikennejärjestelyt ja pysäköintipaikat

Opastus tupakkapaikoille

4. Työsuojelu ja työterveyshuolto opastettu

Hätäkytkimien sijainnit

Kulkureitit onnettomuuden sattuessa

Avun hälyttäminen

Ensisammuttimet

Ensiapukaapin sijainti

Toimiminen sairastapauksissa

Sairauslomakäytäntö

Päihteidenkäyttöön puuttumisen malli Kumppaniksi ry:ssä

Toiminta väkivalta- ja uhkatilanteessa

Valmennustietojen käsittely ja suostumus tietojen luovuttamiseen

Työturvallisuuslaki

Kumppaniksi ry:n tasa-arvosuunnitelma

5. Palkanmaksukäytäntö opastettu

Maksupäivä

Tilinumero

Kilometrikorvaukset ja päivärahat

Palkkasihteerin yhteystiedot

verokortti

28

Allekirjoitetaan, kun kaikki yllä olevat kohdat on käyty läpi

Perehdyttäjän allekirjoitus Perehtyjän allekirjoitus

Aika ja paikka:

14 TIETOJEN KÄSITTELY JA TIETOSUOJA

Tietojen käsittelyn yleisperiaate on että kaiken tiedon tallentamiseen ja käsittelyyn

hankitaan valmentautujan suostumus jo silloin kun valmennussuhdetta aloitetaan.

Tämä koskee sekä työsuhteisia että ei työsuhteisia valmennussuhteita. Tietojen

käsittelyssä noudatetaan henkilötietolain periaatetta että valmentautujalla on oikeus

nähdä häntä koskevat tiedot. Tästä myös informoidaan yleisperehdytyksen aikana.

Tietojen tallentamiseen oikeuttava suostumus on liitteenä ”Suostumus tietojen

tallentamiseen ja vaihtamiseen.”

KUVAUS VALMENNUSTIETOJEN KÄSITTELYSTÄ KUMPPANIKSI RY:LLÄ

Kumppaniksi ry toimii Kajaanin seutukunnan alueella ja tuottaa valmennus- ja

työllistämispalveluja alueen kunnille, eri viranomaistahoille sekä muille

kuntoutuspalveluja tarvitseville tahoille. Tässä työssä noudatetaan valmentautujien

henkilötietojen tallentamisen ja luovuttamisen suhteen lakia kuntoutuksen

asiakasyhteistyöstä (497/2003) sekä henkilötietolakia (523/99).

Valmennustietoja käsittelevät dokumentit ovat:

Kuvaus valmennustietojen käsittelystä Kumppaniksi ry:llä

Suostumus tietojen tallentamiseen ja vaihtamiseen

Asiakas- ja valmennusrekisterin tietosisältö

Ilmoitus tietosuojavaltuutetulle

Rekisteriseloste

29

15 PÄIHDESÄÄNNÖT

Kumppaniksi ry:llä on päihteiden käytön suhteen nollatoleranssi. Käytössä ovat

yhteisesti luodut ja koko henkilöstön hyväksymät päihdepelisäännöt.

Päihdepelisääntöjen ajankohtaisuus tarkastetaan vuosittain.

15.1 Päihteiden käyttöön puuttumisen malli kumppaniksi ry:ssä

15.1.1 Yleistä

Päihteiden (alkoholi, huumeet ja lääkkeet) väärinkäyttö on huomattava

terveydellinen ja sosiaalinen ongelma, joka aiheuttaa monenlaisia haittoja sekä työ-

että yksityiselämässä. Päihteiden käyttö työpaikalla tarkoittaa tilannetta, jossa

työntekijä todetaan olevan työaikana päihtyneenä tai krapulassa.

Puuttumalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa todettuihin haittoihin tuetaan

päihdeongelmaisen hoitoon hakeutumista ja hoitotapahtumaa.

Päihdehuoltoon liittyvät keskustelut ja tukitoimenpiteet ovat täysin luottamuksellisia.

Asiat, joita niissä käsitellään, kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin.

15.1.2 Ennaltaehkäisevä toiminta

Päihdeohjelmaan perehdytys tapahtuu heti valmennussuhteen alussa. Päihteettömästä

ilmapiiristä luodaan keskusteleva ja turvallinen. Työkykyä ylläpitävä toiminta ja sen

kehittäminen koskee koko työyhteisöä. Lisäksi tuetaan terveellisiä vapaa

ajanviettoharrastuksia.

30

15.1.3 Hoitoon hakeutuminen ja hoitoonohjaus voivat tapahtua seuraavasti:

Asianomainen tunnistaa itse päihteiden mahdollisen ongelmakäytön ja pyrkii

omaehtoisesti hakemaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

keskustelemalla esimiehen tai työvalmentajan tai yksilövalmentajan kanssa. Ellei

henkilö itse hakeudu hoitoon, on esimiehen/työvalmentajan ohjattava

päihdeongelmainen hoitoon antamalla hänelle hoitokehotus (ks. puuttumisen tasot).

Hoitoonohjauksen käytännöstä antaa lisätietoja työterveyshuolto.

Mikäli hoidossa olevan työntekijän tai valmentautujan työsuhde on joutumassa

vaaraan, tulee esimiehen tai työvalmentajan neuvotella hoitopaikan kanssa.

Jos työpaikalla todetaan, että hoitomuoto ei tuota tulosta, on asiasta ilmoitettava

hoitopaikkaan. Hoitoja koskevien tietojen antamisesta sovitaan aina asianomaisen

henkilön kanssa. Hoitoonohjauksen käytännöstä antaa lisätietoja työterveyshuolto.

15.1.4 Hoitosopimus ja hoitosuunnitelma

Hoitosopimus (tehdään Kumppaniksi ry:ssä) tehdään aina, kun hoitoon ohjattavan

päihdeongelmaisen työsuhde on vaarassa. Hoitosopimus on molempia osapuolia

velvoittava asiakirja, jonka tavoitteena on hoitosuunnitelman tukeminen ja

toteuttaminen. Hoitosuunnitelma (tehdään hoitopaikassa) on yksilökohtainen ja siinä

määritellään hoitojaksot ja hoitomuodot. Hoitosuunnitelma tulee antaa esimiehen ja

työterveyshuollon tietoon.

15.1.5 Ajankäyttö

Työaikana tapahtuviin päihdehuollon aiheuttamiin hoitokäynteihin on hankittava

työvalmentajan tai esimiehen suostumus. Mikäli hoitokäyntejä ei voida järjestää

työajan ulkopuolella, on ne sallittava työaikana.

31

15.1.6 Puuttuminen

Päihteiden käyttö todennetaan joko alkometrin avulla esimiehen tai työvalmentajan

toimesta tai virtsa- tai verikokein. Puhallutuksessa ja verikokeessa on mukana oltava

todistaja. Mikäli henkilö kieltäytyy testeistä, asia käsitellään päihtymistapauksena.

Päihteen takia työstä poissaolopäivä on palkaton eikä henkilöllä ole myöhemmin

työpäivän suhteen korvausoikeutta.

Ensisijaisesti päihdeongelmaan puuttuu lähin esimies tai työvalmentaja, joka ohjaa

työntekijän tai valmentautujan työterveyshuoltoon. Työkaverin epäillessä

päihtyneenä työskentelyä, otetaan yhteys aina lähimpään esimieheen tai

työvalmentajaan. Mikäli häntä ei tavoiteta, otetaan yhteys yksilövalmentajaan.

Puuttumisen tasot:

Vakituisessa työsuhteessa olevat (esimiehet / valmentajat / toimistotyöntekijät

1. Kirjallinen varoitus ja hoitoonohjaus: kopio kirjallisesta varoituksesta

työterveyshuoltoon (työterveyshoitaja Tanja Hukkanen / Lääkärikeskus

Materna) ja hoitoonohjaus.

2. Työsuhteen purkaminen: Jos työssä ilmenee hoitotoimenpiteistä

huolimatta päihteiden käyttöä, on työnantajalla oikeus irtisanoa tai purkaa

työsuhde voimassa olevien työehtosopimusten sekä työlainsäädännön

perusteella.

32

15.1.7 Yhteistyötahot

Kumppaniksi ry:n valmentajien yhteistyöverkostoon kuuluvat kulloisenkin tarpeen

mukaan: A-klinikka, sosiaalitoimi, työterveyshuolto, kriminaalihuoltolaitos, poliisi ja

koulut. Vaalassa päihdetapaukset hoidetaan yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa.

16 TASA-ARVO

Kumppaniksi ry:llä noudatetaan tasa-arvoista toimintatapaa, joka takaa jokaisen

ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, kehittyä työssään sekä tulla

kohdelluksi ja palkituksi siinä ilman asenteellisia tai rakenteellisia rajoituksia, jotka

johtuvat sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä.

Valmentautujat:

1. Suullinen huomautus: suullisesta huomautuksesta ohjataan

yksilövalmentajan luokse.

2. Kirjallinen varoitus: Kirjallisen varoituksen jälkeen valmentautuja

ohjataan yksilövalmentajan luokse ja sitä kautta tehostettuun seurantaan

(hoitoonohjaus). Mikäli valmentautuja kieltäytyy hoitoonohjauksesta,

seurauksena on valmennussuhteen purkaminen.

3. Valmennussuhteen purkaminen: Jos työssä ilmenee hoitotoimenpiteistä

huolimatta päihteiden käyttöä tai valmentautuja ei käy sovitussa

hoitopaikassa, on työnantajalla oikeus irtisanoa tai purkaa valmennussuhde

voimassa olevien työehtosopimusten sekä työlainsäädännön perusteella.

33

16.1 Kumppaniksi ry:n tasa-arvosuunnitelma

16.1.1 Johdanto

Perustaa tasa-arvotyölle löytyy monista säädöksistä aina perustuslakia myöten.

Varsinainen velvoite toimenpiteiden jouduttamiseksi naisten ja miesten tasa-arvon

toteutumisen suhteen on kirjattu tasa-arvolain 6 a §:ään, jonka mukaan vähintään 30

hengen työpaikoille on laadittava suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi. Myös

työsopimuslaki, laki kunnallisesta viranhaltijasta ja yleissopimus

yhteistoimintamenettelystä sisältävät yleisiä tasa-arvoa käsitteleviä säädöksiä.

Kumppaniksi ry:n tasa-arvosuunnitelmassa tasa-arvoasioita käsitellään

mahdollisimman laajasti. Tavoitteiden lisäksi valmistelussa on otettu huomioon

myös seurannan toteutumisen tapa ja vastuullinen taho. Tasa-arvosuunnitelman

käytännön toteuttamisesta huolehtivat esimiehet. Tasa-arvon toteutumisen seuranta

kuuluu koko työorganisaatiolle.

16.1.2 Mitä tasa-arvo on?

Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat erilaisuudestaan huolimatta samanarvoisia.

Samanarvoisuus ei tarkoita samankaltaisuutta. Henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu on

osa nykyaikaista työelämää. Tasa-arvoisessa työyhteisössä jäsenten asema,

työtehtävät, palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät osaamisen, työhön

sitoutumisen, virka- ja työehtosopimusten sekä organisaatiossa yhteisesti sovittujen

pelisääntöjen perusteella.

Tasa-arvoisen kohtelun ymmärtäminen laajempana kuin sukupuolten välisenä tasa-

arvona luo pohjaa asenteiden ja ilmapiirin muutokselle, jossa arvostetaan erilaisuutta

ihmisen henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi. Organisaatiossa tehtävien

päätösten tulee perustua koko henkilöstön huomioivaan tasapuoliseen kohteluun,

ellei jokin perusteltu, hyväksyttävä syy toisin edellytä.

34

Tasa-arvon edistäminen on paitsi työnantajan velvollisuus myös sen edun mukaista.

Tuloksellinen tasa-arvotyö lisää työntekijöiden työmotivaatiota ja työssä viihtyvyyttä

sekä vaikuttaa myönteisen työnantajakuvan syntymiseen.

16.1.3 Tavoite

Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on ohjata työorganisaatiotamme toimimaan

lakien vaatimusten mukaisesti. Tasa-arvon edistäminen on kytkettävä selkeästi

Kumppaniksi ry:n toiminta-ajatukseen ja tulostavoitteisiin. Tavoitteena on, että

Kumppaniksi ry työnantajana toteuttaa ja arvioi suunnitemallisesti tasa-arvoisen

kohtelun periaatteiden toteutumista kaikilla työelämän alueilla. Jos olemassa olevat

olosuhteet ja päätökset estävät tasa-arvon toteutumisen, niitä muutetaan.

Tässä yhteydessä tasa-arvo käsitetään laajana kokonaisuutena niin, että tasa-arvoisen

kohtelun periaate ulottuu:

Tasa-arvoon johtamisessa ja esimiestyössä

Tasa-arvoon työhönotossa

Työsuhteiden väliseen tasa-arvoon

Työnsisältöjen ja työolosuhteiden kehittämiseen

Sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Eri-ikäisten työntekijöiden väliseen tasa-arvoon

Tasa-arvoiseen palkkapolitiikkaan

Työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun riippumatta hänen poliittisista,

uskonnollisista, kulttuurillisista, yhdistystoiminnallisista ym. mielipiteistään, elleivät

ne oleellisesti vaikuta hänen työn tekemiseensä.

Työntekijän, joka kokee tulleensa syrjityksi jonkin em. syyn vuoksi, tulee saada

halutessaan selvitys työnantajalta menettelyn perusteista. Työntekijällä on

mahdollisuus vedota syrjinnän kieltävään lainsäädäntöön, jonka perusteella

työnantaja voidaan tuomita suorittamaan lain rikkomisesta työntekijälle hyvitystä ja

mahdollista vahingonkorvausta.

35

16.1.4 Tasa-arvo johtamisessa ja esimiestyössä

Avoimuus, hyvä työilmapiiri ja henkilöstön tasapuolinen kohtelu ovat johtamisen

keskeisiä arvoja. Avoin työilmapiiri ja me-henki luo hyvän pohjan tehdä työtä.

Esimiehen tulee puuttua ristiriitatilanteisiin ja syrjintään riittävän ajoissa. Ongelmien

ratkaisussa auttavat työterveys- ja työsuojeluhenkilöstö, työsuojeluviranomaiset ja

luottamusmiehet.

Esimiestyö perustuu siihen, että tehdyt päätökset ja annetut ohjeet eivät aseta

henkilöstöä eriarvoiseen asemaan ammatti- tai koulutustaustan, sukupuolen tai muun

näihin verrattavan seikan vuoksi. Erimielisyydet selvitetään työsuojeluorganisaation

avulla.

Jokainen työntekijä käy vuosittain esimiehensä kanssa kehityskeskustelun, jossa

sovitaan työ- ja tulostavoitteet sekä kouluttautumisesta ja osaamisen kehittämisestä.

Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään työntekijöiden urakehityshalukkuus,

jota tuetaan koulutus- ym. kehittymismahdollisuuksia järjestämällä.

Säännöllisesti pidettävissä työpaikkakokouksissa käsitellään työyhteisöä koskevia

asioita sekä seurataan tasa-arvon toteutumista työpaikalla.

16.1.5 Tasa-arvo työhönotossa

Avoimeksi tulevien työtehtävien sisältö, pätevyysvaatimukset ja valintakriteerit

määritellään niin, että ne sopivat tosiasiallisesti sekä miehille että naisille, ellei

työpaikan toiminnallinen luonne muuta vaadi. Ilmoitus avoimesta työpaikasta

laaditaan niin, ettei siitä synny mielikuvaa, kummalle sukupuolelle tehtävä on

tarkoitettu. Työhaastatteluissa työntekijältä kysytään hänen terveydentilaansa vain

työntekijän työturvallisuuden varmistamiseksi ko. tehtävässä. Raskauteen ja

perhesuunnitteluun liittyvät kysymykset eivät ole sallittuja (L609/86 & 8). Kaiken

kaikkiaan vaaditaan hyväksyttävä syy, jos ansioituneinta hakijaa ei valita.

Työnantajan tehtävä on osoittaa, että tällainen syy on olemassa.

36

16.1.6 Työsuhteiden välinen tasa-arvo

Työsopimuslain mukaan ilman perusteltua syytä määräaikaisiin ja osa-aikaisiin

työntekijöihin ei saa soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin vakituisiin ja

kokoaikaisiin työntekijöihin. Kumppaniksi ry:n tavoitteena on, että riippumatta

työsuhteen kestosta kaikki työntekijät ovat samanarvoisia palkkauksen, koulutukseen

osallistumisen, henkilöstöetuuksien ym. kohtelun osalta. Myös sijaisten palkkaus

tulee olla tehtävien vaativuutta vastaava. Esimiehet harkitsevat, missä määrin ns.

vakituiset sijaiset tarvitsevat työssään työnantajan kustantamaa ammatillista

täydennyskoulutusta. Työpaikoilla huolehditaan siitä, että työnjako ja työajat

vakituisten ja määräaikaisten kesken ovat tasapuolisia sekä siitä, että työyhteisöä

koskevat asiat tulevat tilapäisenkin henkilöstön tietoon.

Työyhteisön työhyvinvointiohjelmassa sovittuihin toimenpiteisiin voivat myös

osallistua määräaikaiset työntekijät ja sijaiset esimiehen ja koko työyhteisön

harkinnan mukaan. Esimiehet huolehtivat työpaikkatasolla siitä, että työntekijöiden

tasapuolinen kohtelu toteutuu työsuhteiden luonteesta riippumatta.

16.1.7 Sukupuolten välinen tasa-arvo

Naisten ja miesten oikeudet ja velvollisuudet ovat lakien mukaan samanlaiset.

Työtehtävien sisältöihin tulee vaikuttaa siten, että työssä oppimisen ja

lisäkoulutuksen kautta vähemmistönä olevaa sukupuolta rohkaistaan ja kannustetaan

ottamaan vastaan vastuullisia tehtäviä. Esimiesvalinnoilla pyritään tietoisesti

korjaamaan esimiesasemassa esiintyviä sukupuolivääristymiä.

Henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmat laaditaan siten, että ne tukevat tasa-

arvon edistämistä suunnitelmallisesti. Koulutus tulee nähdä henkilöstön osaamisen

kehittämiskeinona, joka palvelee myös tulevia työtehtäviä ja uralla etenemistä.

Koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon naisten ja miesten

erilaiset koulutustarpeet ja mahdollisuudet osallistua koulutukseen esimerkiksi

työtehtävien luonteen tai perhetilanteen vuoksi. Sijaisjärjestelyt eivät saa olla esteenä

37

koulutukseen pääsemisessä eivätkä naiset ja miehet saa olla eriarvoisessa asemassa

maksettaessa ylityökorvauksia, päivärahoja ja koulutuskustannuksia.

16.1.8 Tasa-arvo eri-ikäisten välillä

Kumppaniksi ry:n tavoitteena on pitää työntekijät ikään katsomatta työhön

motivoituneina, tuloksellisesti työskentelevinä. Työntekijöiden kokonaisvaltaiselle

hyvinvoinnille on tärkeää, että he kokevat saavansa oikeudenmukaista ja tasapuolista

kohtelua.

Työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet mm.

työvuoroja järjesteltäessä ja vapaiden antamisessa. Työnantajan on turvattava, että

ainakin lain takaamat mahdollisuudet käyttää pienten lasten vanhemmille

tarkoitettuja sairaan lapsen hoito- ja perhevapaita toteutuvat käytännössä.

Ikääntyvällä työntekijällä on monia iän ja kokemuksen tuomia vahvuuksia, jotka on

mielekästä siirtää nuoremmille työntekijöille.

Työyhteisön salliva suhtautuminen eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien

työntekijöiden yksilöllisiin työolojen räätälöinteihin on monesti kannatettavaa.

Joustavilla työ- ja sijaisjärjestelyillä huolehditaan siitä, että perhepoliittisista vapaista

ja ikääntymisestä johtuvista rajoitteista ei aiheudu muiden työntekijöiden työn

rasittavuuden lisääntymistä.

16.1.9 Tasa-arvoinen palkkapolitiikka

Kumppaniksi ry:n tavoitteena on, että jokaisen työntekijän palkkaus määräytyy

tehtävien vaativuuden, osaamisen, vastuun ja työn kuormittavuuden perusteella niin,

että samasta tai yhtä vaativasta työstä maksetaan samansuuruinen tehtäväkohtainen

palkka.

Samapalkkaisuusperiaate koskee kaikkia palkanosia erikseen. Esimerkiksi

henkilökohtaisten palkanlisien ja tulospalkkioiden perusteiden soveltaminen ei saa

38

olla sukupuolen mukaan syrjivää. Miesten ja naisten palkoista ammattiryhmittäin

tehdään palkkavertailu joka toinen vuosi.

16.1.10 Tasa-arvoa käsittelevää lainsäädäntöä

Suomen perustuslaki

6 § 1 mom. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

6 § 2 mom. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,

terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta

1 § Lain tarkoitus.

Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten

ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa

erityisesti työelämässä.

4 § Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa.

Viranomaisen tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja

suunnitelmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon

toteutumista.

6 § Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa.

Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa

tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

39

Tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee ottaen huomioon käytettävissä olevat

voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat:

toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;

edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda

heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;

kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille ja helpottaa

naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista; ja

huolehtia mahdollisuuksien mukaan siitä, ettei työntekijä joudu sukupuolisen

häirinnän tai ahdistelun kohteeksi.

6a § Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi.

Jos työnantajan työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

30 työntekijää, työnantajan on sisällytettävä vuosittain laadittavaan henkilöstö- ja

koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan toimenpiteet naisten ja

miesten tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi työpaikoilla.

Työsopimuslaissa (2 luku 2 §) on vastaavat määräykset työsopimussuhteessa

olevista.

Rikoslaki käsittelee työsyrjintää 47 luvun 3 §:ssä.

Lisäksi Suomea sitovat Euroopan Unionin jäsenenä EU:n tasa-arvodirektiivit ja EY:n

tuomioistuimen päätökset

16.1.11 Miesten ja naisten sijoittuminen eri tehtäviin Kumppaniksi ry:ssä

Toimihenkilöt ja työntekijät 24.2.2010 Palkkakartoitus

(M = miehet, N = naiset.)

miehet naiset yht. miehet naiset yht.

toimistotyöntekijä 0 2 2

projektityöntekijä 1 0 1

työvalmentaja 10 4 14 2345,94 €

yksilövalmentaja 1 3 4

40

kouluttaja 0 0 0

atk-henkilöstö 0 1 1

kuntoutusohjaaja 0 0 0

työterveydenhoitaja 0 0 0

sähköasentaja 0 0 0

yhdistelmätuki-

työntekijät

35 28 63 38,79 € / pv 38,79 € / pv 833,99 €

yhteensä 48 39 87

Ylemmät toimihenkilöt

toiminnanjohtaja 1 0 1

kehittämispäällikkö 1 0 1

yhteensä 2 0 2

Suurimmassa osassa ammattiryhmiä miesten tai naisten lukumäärä on liian pieni

(alle 5 henkilöä), jotta palkkavertailua voi suorittaa ilman, että yksityisen henkilön

palkkatiedot ilmenisivät. Yhdistelmätukityöntekijöillä palkkaluokka ja työaika ovat

samat.

17 MÄÄRITELMÄT

17.1 Valmentautuja

Kumppaniksi ry:ssä valmentautuja-käsitteellä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat

tulleet eri lähettävien tahojen kautta tukityö-, harjoittelu-, työkokeilu-, työkunnon

kartoitus- tai muulle niitä vastaavalle määräaikaiselle työjaksolle Kumppaniksi ry:lle.

Valmentautuja-käsite kattaa seuraavat käsitteet:

Kuntoutuja, kuten se määritellään laissa ”Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä”

(497/2003) 3§:ssä

Asiakas, kuten se on määritelty laissa ”Laki julkisesta työvoimapalvelusta”

(1295/2002) 1 osan kohta 7§ (Määritelmät).

41

Rekisteröity, kuten se määritellään Henkilötietolain (523/99) 3§ (Määritelmät)

kohdassa 5.

17.2 Lähettävä taho

Lähettäväksi tahoksi kutsutaan niitä viranomais-, koulutus-, kuntoutus-, tai muita

tahoja joiden kautta valmentautujat ohjautuvat Kumppaniksi ry:n toiminnan pariin.

17.3 Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilöksi kutsutaan:

Lähettävän tahon nimeämää henkilöä, joka toimii valmentautujan yhteyshenkilönä ja

jolla on oikeus saada valmentautujaa koskevia tietoja, kuten niistä on säädetty laissa

”Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä” 2 luvun 10§:n 2 momentissa.

Kumppaniksi ry:n valmentautujasta vastuussa olevaa yksilö- tai työvalmentajaa.

17.4 Valmennus

Kumppaniksi ry:llä valmennuksella tarkoitetaan kokonaisuutta joka muodostuu:

Yksilövalmentajan antamasta sosiaalisesta ja arjenhallinnan tuesta

Työvalmentajan antamasta työhönohjauksesta, -opastuksesta ja työnjohdosta

Erilaisista koulutuksista joilla parannetaan valmentautujan ammatillisia, sosiaalisia ja

psyykkisiä valmiuksia.

Terveysvalmennuksesta jolla pyritään auttamaan ja ohjaamaan valmentautujaa

vastaamaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään

42

17.5 Valmennusjakso

Kumppaniksi ry:n valmennusjakso muodostuu:

Kaksivaiheisesta perehdyttämisestä jossa ensimmäisessä vaiheessa valmentautuja

perehdytetään Kumppaniksi ry:n yleiseen toimintaan, määritellään valmentautujan

tavoitteita sekä mahdollinen yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Toisessa

perehdyttämisen vaiheessa valmentautuja perehdytetään sen pajan töihin jossa hän

työjaksonsa suorittaa. Varsinaisesta työjaksosta jonka aikana valmentautujalla on

käytössään tarvitsemansa työ-, yksilö- ja terveysvalmennuksen sekä

koulutuspalvelut.

Valmennustoiminta voidaan rinnastaa lain ”Laki julkisista työvoimapalveluista” 6

luvun 13§ sisältöön, kuitenkin ilman laissa mainittua vajaakuntoisuus-käsitettä.

Valmentautuja on henkilö, jonka elämäntilanteeseen Kumppaniksi ry:n toteuttama

valmennusjakso valmentautujan ja lähettävän tahon näkemyksen mukaan sopii.

17.6 Suostumus tietojen tallentamiseen

Jotta valmennustyötä voidaan toteuttaa ja sen edistymistä seurata sekä turvata

valmentautujan oikeudet, edellyttää se valmentautujan henkilötietojen sekä

valmennuksen edistymistä koskevien tietojen tallentamista.

Näiden tietojen tallentamiseen pyydetään perehdytyksen ensimmäisessä vaiheessa

valmentautujan suostumus. Perehdyttämisen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu myös

tietosuojalain mukainen informointi tietojen käyttämisestä sekä omien tietojen

tarkistamismahdollisuudesta.

Suostumus sisältää erikseen:

Suostumuksen tietojen tallentamiseen

Tietojen vaihtamiseen Kumppaniksi ry:n valmennushenkilöstön välillä

Tietojen luovuttamisen lähettävän tahon yhteyshenkilölle

Tietojen saanti

43

Valmentautujaa koskevat henkilötiedot saadaan ensisijaisesti valmentautujalta.

Lähettävältä taholta tietoja voidaan saada valmentautujan lähettävälle taholle

antaman suostumuksen perusteella.

Valmennuksen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti tavoitekeskustelujen,

itsearvioinnin ja valmentajien suorittamien arviointien avulla. Tiedot tallennetaan

valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmään josta ne voidaan tulostaa ja siten

tarkastella valmennuksen edistymistä.

Valmennustietojen tallentaminen:

Valmentautujan henkilötiedot sekä tietoja valmentautumisen edistymisestä

tallennetaan Kumppaniksi ry:n käytössä olevaan valmennuksen arvioinnin

tukijärjestelmään. Järjestelmän tietoryhmät ovat seuraavat:

Valmentautujan henkilötiedot

Syventävät tiedot

Tavoitetiedot

Yleiset terveystiedot (ei sisällä työterveyshuollon potilastietoja)

Arviointijärjestelmän tuottamat tiedot

Nämä on kuvattu tietosuojavaltuutetulle toimitetussa asiakas- ja valmennusrekisterin

tietosisältö–kuvauksessa.

Valmennustietojen luovuttaminen

Valmennuksen aikana kerättävät arviointitiedot ovat ensisijaisesti valmentautujan

itse itselleen antamaa sekä valmentajan valmentautujalle antamaa ulkopuolista

palautetta valmennuksen edistymisestä. Näitä tietoja käytetään perusteina kun

valmennuksen vaikuttavuutta ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan.

Mikäli valmennustietoja luovutetaan lähettävän tahon lain ”Laki kuntoutuksen

asiakasyhteistyöstä” 2 luvun 10§ mukaan määritellyn yhteyshenkilölle, pyydetään

tästä tietojen luovuttamisesta erikseen suostumus valmennustyötä aloitettaessa.

44

Lisäksi valmentautujalla on oikeus saada nähtäväkseen häntä koskeva luovutettava

tieto.

Palkkatuella työllistettyjen työntekijöiden VAT-valmennuksen arvioinnin käyttö ja

tarkoitus

Kumppaniksi ry:llä käytössä olevan Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmän

(VAT) tarkoitus on auttaa ja helpottaa Kumppaniksi ry:llä valmennus- tai työjaksolla

olevien henkilöiden jatkosijoittumista.

Arvioinnin tarkoitus on antaa tietoa sekä valmentautujalle itselleen, että valmentajille

niistä vahvuuksista tai mahdollisista rajoitteista, joita valmentautujalla on. Tätä tietoa

haetaan sekä valmentautujan tekemän työssäsuoriutumisen itsearvioinnin että

valmentajien tekemien havaintojen perusteella. Tätä tietoa voidaan hyödyntää

esimerkiksi silloin, kun yhdessä työnetsijän kanssa haetaan mahdollisia,

valmentautujaa kiinnostavia työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta.

Kaikki se tieto, mitä arvioinnista saadaan, on luottamuksellista. Tietoa ei luovuteta

ulkopuolisille tahoille, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Arvioinnissa ei ole kysymys ”kouluarvostelusta”, vaan kaikki arviointiasteikolla

olevat vaihtoehdot ovat tässä mielessä samanarvoisia. Arvioinnin tarkoitus on antaa

myös valmentautujalle itselleen tietoa siitä, millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää

huomiota omien työelämävalmiuksien parantamiseksi.

18 KUMPPANIKSI RY:N TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA

2008 – 2009

18.1 Yleistä

Kumppaniksi ry:n työsuojelutoimikunta toimii yhteistoimintaelimenä

työsuojeluasioissa. Työsuojelutoiminta on jokapäiväistä normaalia työtoimintaa,

jossa työsuojelu on yksi osa-alue. Työsuojelutoimikunta laatii työsuojelusuunnitelma

45

aina kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Tämän lisäksi suunnitelmaan lisätään asioita, jotka

nousevat esille ja joilla on merkitystä työsuojelun toimivuuden ja turvallisuuden

kanssa.

18.2 Tavoitteet

18.2.1 Työsuojelun toimintaohjelman päivittäminen

Työsuojelun toimintaohjelma päivitetään ja siihen kirjataan kaikki työhön ja

turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset. Toimintaohjelmaa tullaan käyttämään

työturvallisuuden perehdytyksessä.

18.2.2 Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen tarvekartoitus ja mahdollisuus

Selvitetään henkilöstön ennaltaehkäisevän kuntoutuksen tarve ja kartoitetaan tarjolla

olevat mahdollisuudet. Tarvittaessa käytetään työterveyshuollon osaamista apuna.

18.2.3 Koulutus

Työsuojeluhenkilöstölle järjestetään työsuojelukoulutusta, joissa käsitellään

ajankohtaisia työturvallisuuteen liittyviä asioita. Henkilöstölle ja valmentautujille

järjestetään työturvallisuus-, tulityö- ja ensiapukoulutusta tarpeen mukaan.

Lisäksi kartoitetaan mahdollinen koulutus henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi.

18.2.4 Riskien kartoitus

Riskien arviointi suoritetaan jokaisella pajalla työvalmentajien ja

työsuojeluhenkilöstön toimesta. Kartoitetaan kaikki mahdolliset tunnistettavissa

olevat riskit ja arvioimme ne. Riskien kartoitusta tullaan käyttämään perehdytyksen

apuvälineenä. Riskien arviointi on ennakoivaa työturvallisuutta. Vain tunnistamalla

riskit, niihin voidaan varautua.

46

18.2.5 Vaarojen kartoitus/katselmus

Työsuojeluhenkilöstö tulee kiertämään kaksi kertaa vuodessa kaikki Kumppaniksi

ry:n pajat. Katselmuksessa käydään läpi pajojen työhön ja työturvallisuuteen liittyviä

puutteita ja parannusehdotuksia. Ensisijaiset puutteet tullaan korjaamaan viipymättä.

Eri työpisteiden tekniset parannusehdotukset tehdään tarkastuskierroksilla ja

pohditaan niiden tarpeellisuus kyseisten pajojen valmentajien kanssa.

18.2.6 Tyky-suunnitelman laatiminen ja toiminnan kehittäminen

Tyky-suunnitelma tullaan laatimaan yhdistykselle ja se sisällytetään osaksi

työsuojelutoimikunnan toimintaan.

Sotkamossa 24.3.2009

Jukka Tuikka

Työsuojelupäällikkö

18.3 Yritys / toimipaikka / toimipiste

Kumppaniksi ry

18.4 Työsuojeluvastuun jakautuminen

Toiminnanjohtajalla on kokonaisvastuu työsuojelusta

Kaikille kuuluu yleinen vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta

Työsuojelupäällikkö vastaa yhteistoiminnasta ja sen kehittämisestä, hankkii

työsuojelua koskevat säännökset ja tiedottaa niistä

47

Työsuojeluvaltuutetut perehtyy työsuojelua koskeviin säännöksiin yms. sekä

osallistuu työpaikan työsuojelua koskeviin tarkastuksiin. Hänen tulee edistää ja

kehittää työsuojelua..

Työvalmentajat vastaavat omilla osastoillaan työturvallisuudesta ja heillä on

työsuojelullinen vastuu toiminnasta ja sen kehittämisestä. Työvalmentajat ovat

velvollisia ilmoittamaan työsuojelutoimikunnalle, jos jokin toiminta tai työtapa

muuttuu ja se vaikuttaa olennaisesti työturvallisuuteen

Henkilöstö on vastuussa omasta työturvallisuudestaan ja turvallisuusohjeiden

noudattamisesta. Henkilöstö toimii työohjeiden mukaisesti, käyttää työssä tarvittavia

suojaimia/välineitä ja hoitaa niitä oikeaoppisesti. Sattuneista vaara/

läheltäpititilanteista, tapaturmista työoloissa, työntekijä ilmoittaa välittömästi

esimiehelleen. Myös työvälineissä ja laitteissa ilmenneet puutteet ilmoitetaan

välittömästi esimiehelle.

18.5 Työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö

Jukka Tuikka

Tehtävänimike ja toimipiste

työvalmentaja, Sotkamo

Työsuojeluvaltuutettu

Esa Jääskeläinen

Tehtävänimike ja toimipiste

työvalmentaja, atk-paja, Kajaani

Työsuojeluasiamiehet

Arvo Mustonen

Mikko Koivu

Jaana Vilka

Maija-Liisa Karppinen

Toimialue

Vaala

Vuolijoki

Sotkamo

Ristijärvi

48

Työsuojelutoimikunnan jäsenet

Työantajan edustajat

Markku Niskanen

Jukka Tuikka

Työntekijöiden edustajat

Antti Korhonen

Esa Jääskeläinen

Merja Haverinen

Keijo Martikainen

Sari Rissanen

Eira Sirviö

18.6 Työterveyshuolto

18.6.1 Järjestämistapa

Lääkärikeskus Materna Oy

Lönnrotinkatu 14

87100 KAJAANI

puh. (08) 632 0750

18.6.2 Yhteyshenkilö

Markku Niskanen

18.6.3 Lakisääteiset tehtävät

Lakisääteisiä tehtäviä ovat: työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, toimenpide-

ehdotusten tekeminen, neuvonta ja ohjaus, vajaakuntoisen työntekijän työssä

selviytyminen, työkykyä ylläpitävä toiminta, ensiapuvalmius ja tapaturmien ehkäisy.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

49

18.6.4 Lakisääteisten tehtävien lisäksi työterveyshuollon toimintaan kuuluvat

asiat

Sairaanhoito.

18.7 Yrityksen sisäiset turvallisuusohjeet

18.7.1 Palontorjunta

Tulitöiden teko on kielletty muualla paitsi vakituisilla tulityöpaikoilla. Tilapäisiin

tulitöihin vaaditaan aina tulityölupa ja voimassa oleva tulityökortti. Tulityöluvan

myöntää kiinteistön omistaja tai pelastussuunnitelmassa nimetty henkilö/henkilöt.

Poistumistiet ovat asianmukaisesti merkatut ja alkusammutuskalusto on hankittu.

Alkusammutuskoulutusta järjestetään aina tarvittaessa. Tupakointi on sallittu

ainoastaan niille varatuissa paikoissa. Tupakointipaikat sijoitetaan vähintään 10 m

päähän kiinteistöistä.

Perehdytyksessä otetaan huomioon paloturvallisuuteen liittyvät asiat. Myöhemmässä

vaiheessa lisätään liitteiksi pelastussuunnitelmat kiinteistöistä ja pajakohtaiset

turvallisuussuunnitelmat.

18.7.2 ATEX-direktiivi

Direktiivi koskee Kumppaniksi ry:ssä Kajaanin ja Sotkamon työpajaa. Näille pajoille

on laadittu konsultin ja työvalmentajien toimesta räjähdyssuojausasiakirjat.

18.7.3 Ensiapu

Eri osastoilla on tarvittavat ensiapukaapit, joiden sisällöistä vastaavat kyseisten

tilojen valmentajat tai pajojen johtajat.

Hätäensiapukoulutusta järjestetään tarpeen vaatiessa, toteutetaan yhdessä

työterveyshuollon kanssa. Lisäksi metsätöitä tehtäessä huolehditaan töihin

50

tarvittavista ensiapuvarusteista. Henkilökohtainen sekä työmaakohtainen varustus

(työvalmentaja).

18.7.4 Toiminta väkivalta- ja uhkatilanteissa

Työpaikan väkivallan uhalla tarkoitetaan ihmisten työssään kokemaa fyysisen

väkivallan uhkaa, joka ilmenee esimerkiksi sanallisena tai aseellisena uhkauksena,

huutamisena, tönimisenä ja liikkumisen estämisenä. Huumeiden käytön

lisääntyminen sekä väkivallan raaistuminen ja arvaamattomuus vaikeuttavat

uhkatilanteita.

Työturvallisuuslain 27 pykälän mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan

uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja

väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin

työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat

asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai – laitteet sekä mahdollisuus avun

hälyttämiseen.

Tällaista työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet,

joissa ennalta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja

toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteiden vaikutukset työntekijän turvallisuuteen

voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja –

laitteiden toimivuus.

Työnantajaan tai työtoveriin kohdistuva väkivalta tai väkivallalla uhkaaminen on

työlainsäädännössä katsottu niin vakavaksi rikkomukseksi, että se on peruste purkaa

työsuhde välittömästi ilman irtisanomisaikaa.

Vaaratilanteita varten on laadittu menettelytapaohjeet, joita jokaisen tulee noudattaa.

Kohdatessasi työtehtävissä aggressiivisen / päihtyneen / huumeen vaikutuksen

alaisen henkilön toimi seuraavasti:

51

Säilytä ystävällisyytesi

Kuuntele ja myötäile

Älä väitä olevasi oikeassa

”Älä kaiva verta nenästäsi”

Kämmenpuolet näkyvissä on rauhoittava ele

Karkuun pitää ja saa mennä

Älä vähättele avun tarvettasi

Pyydä apua riittävän ajoissa

Käytä hätänumeroa 112 tarvittaessa

Uhkaavan tilanteen jälkeen älä jää yksin, vaan hae keskusteluapua työtovereilta.

Väkivalta- ja uhkaustilanteen jälkeen tulee aina tehdä kirjallinen raportti, joka

toimitetaan työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle. (kaavakkeita saa

intranetistä työvalmentajan kautta sisäinen tapaturmailmoitus)

Työsuojelupäällikkö: Jukka Tuikka puh: 044 7100 345

työsuojeluvaltuutetut: Esa Jääskeläinen puh: 044 7100 340

työsuojeluvaravaltuutettu: Merja Haverinen puh: 044 7100 793

18.7.5 Toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa

Jokaisen pajan ja toimipisteen ilmoitustaululla on toimintaohje onnettomuuden

sattuessa. Tämä ohjeistus käydään myös valmentautujan kanssa perehdytyksessä

läpi.

18.7.6 Yksintyöskentelyohjeet

Yksintyöskentely on kielletty täysin metsä- ja rakennuspajoilla. Muilla pajoilla

välittömässä läheisyydessä on oltava muita henkilöitä.

52

18.7.7 Lajitteluohjeet

Jätteet lajitellaan niihin kuuluviin astioihin (kemikaalit, ongelmajäte, sekajäte,

palavajäte ja biojäte)

Työvalmentajat kertovat perehdytysohjelmassa.

18.7.8 Erityistoimia aiheuttavat työmenetelmät

Henkilönostoissa käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin sopivia laitteita.

Työvalmentajat huolehtivat nostotöiden turvallisesta suunnittelusta, toteutuksesta ja

asianmukaisesta putoamissuojuksesta.

Trukilla tehtäviin nostoihin laaditaan Vuolijoen pajalla oma perehdytyssuunnitelma.

Tikas- ja telinetyöskentelystä on laadittu oma ohjeistuksensa.

18.7.9 Kemikaalit ja niiden hävittäminen

Jokaisessa toimipisteessä on oltava kemikaaliluettelo esiintyvistä kemikaaleista ja

niiden määrästä. Käyttöturvallisuustiedotteet on oltava työntekijöiden nähtävillä.

Kemikaaleja esiintyvissä työmenetelmissä käytetään asianmukaisia suojaimia.

Käytetyt kemikaalijätteet pakataan astioihin ja toimitetaan niille varattuihin astioihin.

Jätteitä ei varastoida sisätiloissa.

Maalien ja lakkojen säilytyspaikka on niille varattu metallinen metallikaappi.

18 Työympäristön kuvaus ja kehittämistarpeet

Kumppaniksi ry tarjoaa pitkäaikaistyöttömille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille

sekä nuorille tuetun mahdollisuuden oman elämän tilanteen sekä

työllistymisedellytysten parantamiseen työn ja koulutuksen avulla.

53

Toiminnassa painottuu valmennettavan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet sekä

toiveet, voimavarat ja osaamisalueet. Tavoitteena on parantaa yksilökohtaisesti

työvalmennettavien arjenhallintaa ja sijoittumista työelämään.

Tavoitteena on myös tiivis verkostoyhteistyö tahojen kanssa sekä Kumppaniksi ry:n

sisällä muun valmennukseen osallistuvan henkilöstön kanssa. Kumppaniksi ry:llä on

työtoimintana erimuotoista pajatoimintaa: atk-, elämys-, metalli-, metsätyö-, puu-,

rakennus-, siivous- ja kahvio-, tekstiili- sekä toimistopaja. Toiminnan

monimuotoisuus asettaa omat haasteensa työn turvalliselle tekemiselle.

Kumppaniksi ry:ssä työskentelee päivittäin 24 vakinaista henkilöä ja n.80-120

valmentautujaa. Yhdistyksessä on laadittu oma tasa-arvo suunnitelmansa.

Lääkärikeskus Maternan tekemä työpaikkaselvitys luo perustan terveystarkastuksille

ja tyky-toiminnan suunnittelulle. Pyritään seuraamaan ja arvioimaan eri työpisteiden,

työyhteisön ja työntekijöiden työkykyä säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on

terveyden säilyttäminen sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen.

Kumppaniksi ry:n Kajaanin pajalla järjestetään tyky-toimintaa siten, että kaikilla

työntekijöillä on mahdollisuus osallistua kerran kuussa yhteiseen, kahden tunnin

mittaiseen liikuntahetkeen. Muissa toimipisteissä on omat tyky-

liikuntasuunnitelmansa.

Edellä mainitun lisäksi Kumppaniksi ry:ssä järjestetään kaksi kertaa vuodessa tyky-

päivä (keväällä ja syksyllä), johon kaikkien toimipisteiden työntekijöillä on

mahdollisuus osallistua. Noina päivinä Kumppaniksi ry:n työpajat ovat suljettuina.

Tyky-toimintaa varten on olemassa tyky-työryhmä, johon kuuluu henkilöstön

edustajia. Tyky-ryhmän tehtävänä on suunnitella kaikkien yhteisten tapahtumien

ohjelma ja aikataulut.

Riskinarvioinnit on suoritettu jokaisella pajalla ja osastolla Kumppaniksi ry:n

henkilöstön toimesta. Kaksi kertaa vuodessa (toukokuu ja marraskuu) suoritetaan

työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen toimesta vaaranarvioinnit jokaisella pajalla ja

54

osastolla. Tältä pohjalta laaditaan kullekin pajalle ja osastolle oma vuosittainen

työsuojelullinen kehittämissuunnitelma.

18.1.1 Työolojen seurantakohteet

Seurataan yli 9 päivän sairaus poissaoloja ja pyritään selvittämään yhdessä

työterveyshuollon kanssa, onko työoloissa tekijöitä, jotka aiheuttavat sairaus

poissaolojen kertymistä tiettyihin työpisteisiin tai tietyntyyppisistä syistä.

Työterveyshuollon kautta saadaan tilastot, mutta niitä ei vaitiolovelvollisuuden

vuoksi tarpeettomasti yksilöidä.

Kaikista tapaturmista työssä ja työmatkalla täytetään sisäinen tapaturmailmoitus,

joka lähetetään viipymättä kirjallisena työsuojelupäällikölle. Tapaturmat käydään

läpi työsuojelutoimikunnassa.

Kaikki läheltäpiti tilanteet, ilmoitetaan kirjallisena viipymättä työsuojelupäällikölle

(sisäinen tapaturma ilmoitus). Läheltä pititilanteet käydään läpi

työsuojelutoimikunnassa.

Kaikki väkivalta- ja uhkatilanteet ilmoitetaan kirjallisena (sisäinen tapaturma

ilmoitus) viipymättä työsuojelupäällikölle. Väkivalta- ja uhkatilanteet käydään läpi

työsuojelutoimikunnassa.

Riskit tullaan kartoittamaan kaikilla osastoilla ja ympäristö kunnissa. Tavoitteena on

kyetä ennakoimaan ja tunnistamaan työssä esiintyvät vaarat. Riskit arvioidaan aina

uudelleen mikäli olosuhteet muuttuvat, esimerkiksi jonkin korjaustoimenpiteen,

rakentamisen tai koneen hankinnan vuoksi.

Riskienarvioinnin kautta saadut parannusehdotukset pyrimme suorittamaan

mahdollisimman pikaisesti.

Vaaranarvioinnin teemme kaksi kertaa vuodessa, jossa tarkastetaan yleisesti

työolosuhteidemme ja toimintatapojemme puutteet/korjaukset erillisellä

55

arviointilomakkeella. Lomakkeeseen kirjatut asiat ovat osa seuraavaksi

vuodeksi/vuosiksi laadittavaa kehittämisohjelmaa/työsuojelu suunnitelmaa.

Lomakkeeseen kirjataan suoritettavat korjaukset/puutteet vastuu henkilöineen ja

aikatauluineen.

Kehittämisohjelmaa valvoo työsuojelupäällikkö/toiminnanjohtaja.

Hyvän työilmapiirin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi on tärkeää, että henkilöstö

viihtyy työssään ja voi vaihtaa ajatuksia keskenään. Tämä vaikuttaa myönteisesti

koko työyhteisön hyvinvointiin. Kumppaniksi ry:ssä järjestetään muutaman kerran

vuodessa henkilöstöpalavereja, joissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja joissa

henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda esille ongelmakohtia yhdessä ratkaistavaksi ja

niiden lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua keväisin ja syksyisin

järjestettävään henkilöstön tyky-päivään, jossa kokoonnutaan yhdessä viettämään

aikaa mukavan tekemisen merkeissä. Kaikille yhteiset tyky-päivät järjestetään niin

ikään kaksi kertaa vuodessa.

Kumppaniksi ry:ssä työntekijöiden hyvinvointia arvioidaan valmennuksen

tukijärjestelmän avulla. Henkilöstölle tehdään kerran 4:sä vuodessa kysely, jossa

tiedustellaan henkilöstön hyvinvointia. Työntekijöiden ja henkilöstön hyvinvointia

pyritään lisäämään tyky-toiminnan avulla.

Fyysinen kuormitus Kumppaniksi ry:n toiminnassa on pajakohtaista ja se otetaan

huomioon pajan perehdyttämisessä. Työ- ja yksilövalmentajilla on mahdollisuus

hakeutua Kelan järjestämään kuntoutukseen.

Psyykkinen kuormitus koskee lähinnä vakituista henkilöstöä ja sitä pyritään

vähentämään koulutuksen ja työnohjauksen avulla.

56

18.2 Työsuojeluasioiden huomioon otto yhdistyksen toiminnassa

18.2.1 Suunnittelu-, kehittämis-, hankintatoimi

Tavoitteena on voimavarojemme mukaan edistää työpaikkamme turvallisuutta ja

terveellisyyttä sekä työntekijöidemme työkykyä ja -vireyttä ylläpitävää toimintaa.

Hyvään turvallisuusjohtamiseen kuuluu työntekijöiden ammattitaitoon integroitu

työturvallisuus ja vaaratilanteiden ennakoiminen. Kaiken perustana käytetään

toteutettua riskienarviointia. Jo tunnistettuihin riskeihin on helpompi varautua.

Tapaturmien ehkäisyn tavoite on ennaltaehkäistä tapaturmia mm. kehittämällä

teknistä turvallisuutta ja työtapoja.

Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon

työtiloja suunniteltaessa ja uudistettaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä

muissa työoloihin vaikuttavissa muutostilanteissa. Nämä asiat selvitetään käyttäjien

kanssa yhteistyössä.

Työsuojelusuunnitelma laaditaan Kumppaniksi ry:ssä kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen vaatiessa. Uusin suunnitelma on aina

työsuojeluohjelman liitteenä.

18.2.2 Menettelytavat

Työvalmentajat ottavat yhteyden työsuojelupäällikköön ja -valtuutettuihin ja

yhteistyössä arvioidaan toiminnasta aiheutuvat riskitekijät ja päätetään

toteutussuunnitelma. Toteutuksen vastuuhenkilöinä ovat kyseisen pajan

työvalmentajat ja työsuojelupäällikkö.

18.2.3 Perehdyttäminen

Jokainen uusi henkilö tai työtehtävää vaihtava henkilö perehdytetään työtehtäviin ja

paikkaan työsuojelun näkökulmasta.

57

Valmentautujat perehdytetään työvalmentajien toimesta AINA aloittaessaan

valmennusjakson jollakin Kumppaniksi ry:n pajoista.

Valmentajat huolehtivat toimipisteissä, että riittävä ammattitaito ja työn hallinta

sisältävät myös sen, että työtehtävät suoritetaan turvallisesti ja sekä työhön liittyvät

riskit tunnistetaan.

Valmentajien on huomioitava valmennettavien erilainen työkyky ja -taito, jotta

työtehtävien hoitamisesta ei aiheudu vaaraa tekijälle ja työyhteisölle.

Perehdytys toteutetaan kirjallisen pajakohtaisen perehdytyskansion mukaan, jonka

allekirjoittavat sekä perehdyttäjä että perehdytettävä.

18.2.4 Tiedotus- ja koulutus

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut koulutetaan työsuojelutehtäviin,

erikseen järjestettävillä työsuojelukursseilla. Valmentautujilla on mahdollisuus saada

työturvallisuuskortti- ja tulityökorttikoulutus yhdistyksen toimesta.

Henkilöstölle ja valmentautujille järjestetään alkusammutuskoulutusta ja

hätäensiapukoulutusta. Pajojen vetäjille järjestetään EA1-koulutus ja

työturvallisuuskorttikoulutus

Kaikki työsuojelutoimikunnan kokouksen pöytäkirjat ja työsuojeluohjelman liitteet

löytyvät intrasta. Lisäksi työsuojelupäällikkö ilmoittaa ajankohtaisista

työsuojeluasioista ja lakimuutoksista.

Työvalmentajien velvollisuus on huolehtia, että valmentautujat saavat riittävästi

tietoa työsuojelullisista asioista.

58

18.3 Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito

Seurannasta ja ylläpidosta huolehtivat työsuojelupäällikkö ja työsuojelutoimikunta.

Ohjelma päivitetään aina, kun jokin asia olennaisesti muuttuu (uusi kone,

toimintatapa/muoto ym.)

Valmennuksen vaikuttavuuden arviointi

Kumppaniksi ry:llä on käytössä valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä.

Menetelmän kehittämistyössä on huomioitu WHO:n tekemä ICF-luokitus ja sen

edellyttämät tietorakenteet ja käsittelysäännöt. Menetelmää käytetään auttamaan

valmennuksen kohdentamisessa kunkin valmentautujankannalta oleellisiin aisoihin.

Menetelmää voidaan käyttää myös yleisen työssä suoriutumisen arvioinnin

välineenä. Tällöin tuotettu dokumentaatio on siirrettävissä ja yhdistettävissä muihin

ICF -luokituksen mukaisesti tehtyihin tutkimuksiin. Valmennuksen vaikuttavuuden

arvioinnissa on kolme eri tasoa joiden teko- ja dokumentointi taso riippuu siitä mihin

saatuja tuloksia käytetään. Itse arviointitapahtumassa noudatetaan aina samoja

sääntöjä.

Näistä keskeisiä ovat:

Mikäli arvioitavasta tekijästä voidaan ulkopuolisena arvioida vain rajoitteen

olemassa olo, valmentajat eivät voi käyttää edistävän tekijän skaalausta.

Mikäli arvioitavasta osoittimesta ei ole havaintoa, osoitin jätetään arvioimatta.

Osa osoittimista on sellaisia joita ulkopuolinen ei voi havainnoida (esim. vapaa-

aikana jaksaminen) jätetään osoitin arvioimatta.

Dokumentointitason mukaisesti jaoteltuna arviointitasot ovat seuraavat:

Valmennuksen tueksi toteutettu arvio, jota käytetään rutiininomaisesti palaute ja

tavoitekeskustelujen tukena. Arvioinnin tuloksia ei luovuteta kolmannelle

osapuolelle ilman voimassaolevaa sopimusta.

59

Valmentautujien jatkosijoittumista seurataan Kumppaniksi ry:llä välittömästi

valmennusjakson päättymisen jälkeen. Pitkäaikaisseuranta on aloitettu vuonna 2009

päättäneiden osalta.

Palaute ja tuotteiden kehittäminen:

Valmennuksen vaikuttavuudesta kerätään palautetietoa valmentautujilta,

yhteistyökumppaneilta ja omasta organisaatiosta, havainnot voivat olla pitkältä

ajanjaksolta. Työssä suoriutumisen arviointi joka on tehty jonkin tietyn (esim.

fyysisen) rajoitteen tai rajoitteiden vaikutuksen selvittämiseksi työssä

suoriutumisessa. Arviointi edellyttää toteutettujen töiden dokumentointia ja lisäksi

arviointiraportin ja sen liitteiden toimittamista tilaajalle.

19 Kehittämistoiminta

Työyhteisön jatkuvan kehittämisen ja kouluttautumisen lisäksi tarvitaan usein

erillisiä kehittämishankkeita ns. tapahtumasarjoja, jonka avulla pyritään

vaikuttamaan työyhteisön toimintatapoihin. Organisaation kehittämisen toteutustavan

muutosta voidaan kuvat niin, että perinteisestä asiantuntija ja menetelmäkeskeisestä

työtavasta ollaan siirtymässä kohti asiakas- ja prosessikeskeistä toimintatapaa missä

ulkopuolisten osaajien/konsulttien asema korostuu.

Kun missio vastaa kysymykseen ”miksi olemme olemassa” ja visio siihen ”mikä

halutaan olla” antaa strategia välineitä siihen kuinka nykytilasta päästään kohti

visiota. Kumppaniksi ry strateginen suunnittelu poikkeaa normaalia liiketoimintaa

harjoittavan pk-yrityksen vastaavasta suunnittelusta siten, että kun yritystoiminnassa

käytetään liiketoiminta-ajatusta toiminnan ydinajatuksena, sosiaalisen yhteisön

suunnittelu lähtee sisällöllisestä toiminta-ajatuksesta. Sisällöllisen

suunnitteluprosessin tehtävä on pääosin sama kuin liiketoiminta-ajatuksessa.

Sisällöllisen toiminta-ajatuksen lisäksi sosiaalisen yhdistyksen tulee muodostaa

selkeä liiketoiminta-ajatus, jonka avulla se tuottaa ne työtehtävät, jotka tukevat

sosiaalisen toiminta-ajatuksen toteutumista.

60

Tiimien muodostaminen on myös yksi työyhteisön kehittämisen perusta, jossa

osaaminen on keskeisessä asemassa. Osaamisen lisäksi tiimipalaverit toimivat myös

eräänlaisena keskustelufoorumina työilmapiiriin liittyvissä asioissa jossa asioista

pyritään keskustelemaan avoimessa, kehittävässä ja kannustavassa ilmapiirissä.

Ensisijaisena tarkoituksena näissä on ollut organisaation toiminnan kehittäminen ja

tehostaminen sekä tähän liittyen työelämän myönteistä kehittämistä.

Kumppaniksi ry:n toimintaa on viimevuosien aikana kehitetty siten, että

organisaation kyky ja valmius toimia monipuolisena työhön valmennuksen ja

kuntoutuksen yksikkönä on parantunut huomattavasti. Tämä on saavutettu

kehittämällä sekä työskentelyolosuhteita että kuntoutuksen työkaluja.

Valmennuspalvelujen tuotteistamista on jatkettu ja niitä kehitetään edelleen

lähettävien tahojen ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelujen tuotteistamisen

tarkoitus on mahdollistaa tilaaja – tuottaja toiminta niiden palvelujen osalta missä se

on tilaajan kannalta mielekästä.

19.1 VAT

VAT (Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) on osoittautunut toimivaksi

menetelmäksi tuottaa valmennuksessa / kuntoutuksessa tarvittavaa tietoa. Tätä tietoa

hyödynnetään sekä päivittäisessä valmennustyössä, että asiakkaiden kuntoutumisen

edistymisen seurannassa asiakastyöryhmissä. Lisäksi tietoa tuotetaan lähettäville

tahoille lisätueksi heidän omille kuntoutus- tai muille aktiviteeteille. VAT

ohjelmistoja on tilattu vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä 19 eri

organisaatioon.

19.2 Valmentajien koulutus

Vuoden 2009 aikana on tuettu valmentajien omaehtoista kouluttautumista sekä

mahdollistamalla opiskelua työaikana että tukemalla opintoihin liittyvien

opinnäytetöiden tekemistä Kumppaniksi ry:n toimintaympäristöstä. Vuoden 2010

ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutetaan Kumppaniksi ry:n valmentajille

61

kuntoutuksen perusopetusjakso. Koulutus käsittää yhteensä kahdeksan

lähiopetuspäivää sekä itseopiskelua työn ohessa.

Tavoitteena koulutuksella on, että kaikki valmentajat ymmärtävät työhön

kuntoutusprosessin samalla tavoin ja lisäksi pystyvät työssään soveltamaan

annettavia ”työkaluja”. Kumppaniksi ry:n näkökulmasta koulutus vahvistaa edelleen

organisaation osaamista ja kykyä tehdä laadukasta työtä. Lisäksi koulutuksen

tavoitteena on helpottaa kuntoutuksessa ja valmennuksessa käytettävän kielen

ymmärtämistä.