KYMIJOEN SORAISTUKSIIN LIITTYVÄT …...KYMIJOEN SORAISTUKSIIN LIITTYVÄT LUONTOSELVITYKSET 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 Marja Anttila-Huhtinen,

KYMIJOEN SORAISTUKSIIN LIITTYVÄT LUONTOSELVITYKSET 2016

Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 Marja Anttila-Huhtinen, Esa Korkeamäki ja Janne Raunio

TIIVISTELMÄ Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä Ilmasilta-hankkeeseen liittyviä luontoselvityksiä, joissa monipuolisilla tutkimuksilla kartoitettiin Natura 2000 ohjelmaan kuuluvien koskialueiden vesiselkärangattomia ja vesikasvillisuutta. Ilmasilta-hankkeessa pyritään voimakasvirtauksisten koskien helikopterisoraistuksilla edistämään erityisesti Kymijoen kalataloutta, mutta myös muu Kymijoen koskien lajisto on suunnitelmien toteutuksessa huomioitava. Näissä kartoituksissa keskityttiin erityisesti suojeltuun ja uhanalaislajistoon. Havaittiin, että Kymijoen Natura alueiden koskissa elää poikkeuksellisen arvokasta lajistoa, joista osaa ei ole aikaisemmin löydetty Kymijoesta tai koko Suomesta; kartoituksissa löydettiin Suomelle myös uusi kärpäslaji. Myös Kymijoessa yleisesti esiintyvää ja EU.n diretiiviliitteissä II ja IVa mainittua vuollejokisimpukka kartoitettiin, mutta sen yksilömäärät olivat näissä voimakkaasti virtaavissa koskipaikoissa vähäisiä. Ilmasilta-hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaiset helikopterisoraistukset eivät saatujen tulosten perusteella vaaranna kartoitettujen Kymijoen koskien vedenalaisia luontoarvoja. Ilmasilta-hankkeen toteutuksessa olisi tulevaisuudessa suositeltavaa, erityisesti suunnitelmia muutettaessa ja laajentaessa, kattavasti tarkastella hankkeen vaikutuksia Natura 2000 -suojeluohjelmaan, kunnostettavaan koskeen sekä huomionarvoiseen vesiselkärangatonlajistoon.

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄ JA VIRTAAMA 2 3 MENETELMÄT 3 3.1 Sukellustutkimukset 3 3.2 Kaikuluotaukset 5 3.3 Malaise- ja ristikkoikkunapyydykset 5 3.4 Hyönteishaavinta Ahvenkoskenhaaran koskilla 8 3.5 Kirjojokikorentokartoitus 9 4 TULOKSET 10 4.1 Sukellustutkimukset 10 4.2 Kaikuluotaukset 12 4.3 Malaise- ja ristikkoikkunapyydykset 14 4.4 Hyönteishaavinta Ahvenkoskeskenhaaran koskilla 15 4.5 Kirjojokikorentokartoitus 16 5 TULOSTEN TARKASTELU 16 VIITTEET 20 LIITTEET 1-2

Liite 1 Surber –näytteenoton pohjaeläintulokset Liite 2 Kaikuluotaustutkimusten kasvillisuuskartoitusten tulokset

Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 1

14.9.2017 1 JOHDANTO Kymijoen koskikunnostukset tulivat ajankohtaiseksi erityisesti kansallisen kalatiestrategian ja Kymijoen Korkeakosken kalaporrashankkeen toteutumisen myötä. Kymijoen lohi on tunnetusti erityisen huomion kohteena, koska eteläisessä Suomessa ei ole toista yhtä merkittävää lohijokea. Koskikunnostuksien on havaittu olevan perinteistä kalaistutusta tehokkaampi tapa hoitaa kalakantoja. Kymijoen alaosan koskialueilla aloitettiin Ilmasilta –nimisessä hankkeessa toteuttamaan vuonna 2015 helikopterisoraistuksia, joiden tarkoitus oli parantaa lohikalojen poikastuotantoedellytyksiä koskipaikoilla. Aikaisemmin Voimayhtiö Vattenfall oli käyttänyt menetelmää Ala-Koitajoen koskilla Saimaan järvilohikannan tukemiseksi ja sen arveltiin soveltuvan myös Kymijoelle. Helikopterisoraistuksia jatkettiin edelleen vuonna 2016 kehittämisyhtiö Cursor Oy:n etukäteen laatiman suunnitelman mukaisesti Kymijoen alajuoksulla, jotta mereen vaeltavien lohikalojen poikastuotantoedellytykset sekä samalla kalastusmatkailun mahdollisuudet paranisivat Kymijoen koskissa (Cursor Oy 2015, 2016) (Kuva 1).

Kuva 1. Suunnitelman (Cursor Oy 2015) mukaiset Anjalankosken alapuolisilla virtapaikoilla sijaitsevat kunnostuskohteet.


Koskien pohjaeläimet voidaan kartoittaa ennen ja jälkeen kalataloudellisen kunnostuksen; ne ovat vaelluskalojen nuoruusvaiheiden pääasiallista ravintoa, eikä lohikalojen lisääntyminen onnistu ilman pohjaeläimiä. Pohjaeläinyhteisöihin tulleet muutokset ilmentävät kunnostusten tuloksellisuutta, ja samalla saadaan paikkakohtaista tietoa kunnostusmenetelmien edelleen kehittämiseen. Tavoite on, etteivät myöskään koskikunnostusvaiheessa havaitut luonnonsuojelulliset esteet kunnostusten toteutukselle aiheuta taloudellisia menetyksiä eikä pitkittyneet kunnostusprosessit yhteistyöilmapiirin heikkenemistä vesialueiden omistajien kanssa. Kymijoki on mukana Natura 2000 –suojeluverkostossa EY:n luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena. Koska lähes kaikki Kymijoen kosket ovat Natura-alueita, tulee niiden Naturaan liittämisperusteet huomioida koskikunnostuksissa. Lisäksi Kymijoen eteläosien vapaat kosket on suojeltu koskiensuojelulailla. Koskialueiden soraistuksilla pyritään edistämään erityisesti Kymijoen kalataloutta, ja lohikalat ovatkin tärkeä osa Kymijoen ekosysteemiä. Suomi on kuitenkin Euroopan Unionin liittymisneuvotteluissa hakenut ja saanut kalojen osalta poikkeuksen luontodirektiiviin, mikä pienentää kaikkien maamme uhanalaisten kalakantojen merkitystä Natura-ohjelman toteutuksessa. Kymijoen koskialueilla elää runsaslukuisesti vesiselkärangattomia ja kasveja, jotka tunnetaan vielä verraten heikosti. Koska Ilmasilta – hankkeella tiedettiin olevan merkittävässä määrin vaikutuksia myös Kymijoen Natura-alueen pohjaeläimiin ja niiden elinympäristöihin, otettiin pohjaeläimet ja vesiselkärangattomat mukaan Ilmasilta-hankkeen Natura-alueille kohdistuvien toimenpiteiden tarkasteluun. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä luontoselvityksiä, joissa monipuolisilla tutkimuksilla kartoitettiin soraistussuunnitelmissa mukana olevien koskialueiden lajistoa keskittyen erityisesti suojeltuun ja uhanalaislajistoon. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen osuus kohdistui lähinnä Ahvenkoskenhaaran Malaise- ja ristikkoikkunapyyntiin sekä osin haavintakeräykseen. Muut osiot rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus. Tässä tutkimusraportissa on esitelty lyhyesti vuonna 2016 toteutettujen luontokartoitusten menetelmät ja tulokset. Luontokartoituksissa keskityttiin uhanalaiseen, suojeltuun tai muuten harvinaiseen lajistoon, josta on tässä raportissa käytetty paikoin yleisnimitystä ”huomionarvoinen lajisto”. 2 SÄÄ JA VIRTAAMA Kartoitukset toteutettiin touko-syyskuussa 2016. Tammikuu oli tavanomaista kylmempi kuukausi, mutta helmi- ja maaliskuu taas tavanomaista lämpimämpiä kuukausia (Ilmatieteen laitos 2016) (Kuva 2). Lunta, routaa ja jäätä oli maan eteläosassa talvella vähän. Toukokuu oli keskilämpötilaltaan selvästi normaalia lämpimämpi ja myös kesä- ja syyskuu lievästi. Heinä- ja elokuussa keskilämpötila vastasi normaalia tilannetta. Toukokuu oli erityisen kuiva, mutta heinä- ja elokuussa satoi normaalia enemmän (Kuva 2).


Kuva 2. Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja kuukauden sadesumma (mm) Kouvolan Anjalan mittausasemalla vuonna 2016 ja ajanjaksolla 1981–2010 (Ilmatieteen laitos 2016). Kymijoen virtaama oli toukokuun alusta aina syyskuun alkuun normaalia suurempi (Kuva 3), mikä vaikeutti sekä sukellustutkimuksia että kaikuluotauksia.

Kuva 3. Kymijoen virtaama (m³/s) Kuusankoskella vuonna 2016 ja pitkällä ajanjaksolla 1981–2015. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä 3 MENETELMÄT 3.1 SUKELLUSTUTKIMUKSET Simpukoiden ja näistä erityisesti suojellun vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymistä ja pohjaeläinlajistoa kartoitettiin valituilla soraistussuunnitelmassa mukana olevilla koskialueilla sukellustutkimuksin. Sukeltajana toimi Timo Vatto (Tmi Timo Vatto), jolla on tutkimussukeltajan pätevyys. Vene- ja turvamiehenä toimi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu näytteenottaja Markku Kuisma. Keskimääräinen sukellusaika oli 30 – 40

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

läm

pötil

a (º

C)

2016 1981-2010

0

20

40

60

80

100

120

140

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

sade

mää

rä (m

m)

2016 1981-2010

0

100

200

300

400

500

600

1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

1.8.

1.9.

1.10

.

1.11

.

1.12

.

Kuusankoski1981-2015 2016m³/s


minuuttia/alue. Sukeltajalla oli puhelinyhteys (langaton ultraäänipuhellin OTS Buddyphone) pinnalla olevaan turvamieheen, jolla oli käytössään SP100 pintayksikkö (Survey Buddy). Venemies kirjasi ylös läpikäytyjen soraistuspaikkojen (Taulukko 1) pohjanlaadun, mahdolliset ihmisten tekemät rakenteet sekä simpukoiden ja erityisesti vuollejokisimpukoiden esiintymisen alueella. Löydetyt simpukat nostettiin ylös, määritettiin ja siirrettiin soraistuspaikkojen yläpuolelle (KASELY:n lupa poiketa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitetun lajin rauhoitussäännöksistä KASELY/1368/2016, 25.8.2016 ja 2.9.2016). Näytepaikoista käytettiin samoja nimiä kuin soraistussuunnitelmassa (Cursor Oy 2015). Osalla suunnitelluista näytepaikoista ei voitu tehdä sukellustutkimusta suurten virtausnopeuksien ja virtaamien takia. Varsinaiset pohjaeläinnäytteet sukeltaja keräsi käyttäen Surber–pohjaeläinnoudinta, jota oli hieman muutettu syvässä vedessä paremmin toimivaksi (Kuva 4). Pohjaeläinnäytteet kerättiin paikasta riippuen kivi-sorapohjilta ja/tai vesisammalpohjalta (Taulukko 1). Näytteenotto tapahtui sekoittamalla pohjaa näytteenottimen etukehikon alueella, jolloin irronneet pohjaeläimet kulkeutuivat virran mukana näytteenottimen pussiin (Kuva 4). Koska varsinaisilta soraistusalueilta ei löytynyt sammalpohjia, otettiin surbernäytteet yleensä varsinaisen soraistusalueen lähistöltä, jossa myös virtausnopeudet olivat yleensä vähän pienempiä soveltuen paremmin surber-näytteenottoon. Surbernäytteitä ei voitu ottaa kaikissa suunnitelluissa näytepaikoissa kovan virtauksen vuoksi.

Kuva 4. Sukellustutkimusten pohjaeläinnäytteenotossa käytettiin Surber –pohjaeläinnoudinta. Koska näytteenotto tapahtui veden alla virtaavassa vedessä, niin keruupussiin lisättiin välinyöri, jotta pussiin kulkeutuneet pohjaeläimet pysyivät pussissa. Näytteenottimen etukehikon pohjamitat olivat 33 cm x 31 cm. Näytteet säilöttiin maastossa noin 80 % etanoliin ja poimittiin laboratoriossa valkoiselta alustalta suurennoslampun avulla. Poimitut näytteet säilöttiin 70 %:een etanoliin.


Tarvittaessa sammalnäytteitä ositettiin poiminnan yhteydessä. Pohjaeläinnäytteet määritti Marja Anttila-Huhtinen. Taulukko 1. Sukellustutkimuksen näytepaikat ja surberpohjaeläinnäytteet

3.2 KAIKULUOTAUKSET Kaikuluotauksin selvitettiin Piirteen-, Ahvion- sekä Pernoonkoskien syvien alueiden vesisammal- ja vesikasvillisuuden peittävyyttä. Piirteen- ja Ahvionkosskilla luodattiin yksi alue, mutta Pernoonkoskilla alueita oli kolme. Työssä käytettiin Lowrance Gen. 2 –kaikuluotainta, jonka taajuus oli 200 kHz. Kohteilla ajettiin edestakaisia linjoja, mahdollisimman lähellä suunniteltuja soraistusalueita. Aineisto tallennettiin microSD –muistikortille. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin C-MAP Biobase-ohjelmistoa (www.cibiobase.com), joka laski automaattisesti kartoitusalueilta uposvesikasvillisuuden runsautta kuvaavia suureita ja muodosti interpoloinnin avulla kartoitusalueesta myös karttakuvan. Kasvillisuuden runsautta kuvataan ns. biovolyymin ja suhteellisen peittävyyden avulla. Biovolyymi kuvaa uposvesikasvillisuuden suhteellista runsautta vesipatsaassa, ja peittävyys kasvillisuuden suhteellista osuutta pohjan pinta-alasta. Luotausten avulla ei kuitenkaan saada tietoa lajistosta, joten tutkimusalueiden uposvesikasvillisuuden valtalajistoa selvitettiin vedenalaisen videokameran avulla. 3.3 MALAISE- JA RISTIKKOIKKUNAPYYDYKSET Hyönteisten malaise- ja ristikkoikkunapyyntiä toteutettiin kesällä 2016 kolmella Kymijoen koskialueella (Taulukko 2, Kuva 5). Malaise-pyydyksiä oli 2 kpl/paikka ja 1-3 viikon pyyntijaksoja oli kesän aikana kolme (3) (Taulukko 3). Ristikkopyydykset (1 kpl/paikka 9) asetettiin Malaise-pyydysten viereen viimeisellä keruujaksolla, erityisesti tukemaan melko huonosti Malaise-pyydyksillä keräävien vesikovakuoriaisten havainnointia.

Koskialue Pvm SurbernäytteetPiirteenkoski PII3 8.8.2016 ei näytteitäPiirteenkoski PII4 8.8.2016 + surberpohjaeläinnäytteet 14.9.2017 3 sorapohjalta ja 4 sammalpohjaltaAhvionkoski AH1 9.8.2016: ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi ei näytteitäAhvionkoski AH2 9.8.2016: ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi ei näytteitäAhvionkoski AH3 9.8.2016 + lisää surberpohjaeläinnäytteitä 15.9.2016 9.8.2016: 4 vesisammalpohjalta

15.9.2016: 3 sorapohjalta ja 4 vesisammalpohjaltaPernoo P3 5.9.2016 ei näytteitäPernoo P4 5.9.2016 ei näytteitäPernoo P6 30.8.2016 1 vesisammalpohjaltaPernoo P7 22.8.2017: ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi ei näytteitäPernoo P8 22.8.2017: ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi ei näytteitäPernoo P10 22.8.2016 ei saatu näytteitäPernoo P11 1.9.2016: varsinaiselle soraistusalueelle ei päässyt

sukeltamaan kovan virtauksen vuoksi3 sorapaojalta ja 2 vesisammalpohjalta

Ruhanvuolle RU1 10.8.2016 ei näytteitä kovan virtauksen vuoksiRuhanvuolle RU2 10.8.2016: ei voitu sukeltaa kovn virtauksen vuoksi ei näytteitä


Malaise-pyydykset asetettiin nousevasti kahden puun väliin siten, että pyydyksiin asetettiin narut kiinnittämään ja levittämään liepeet (Kuva 6). Ristikkoikkunapyydykset asetettiin narulla roikkumaan puusta (Kuva 7). Varmistettiin pyydysten toimivuus ja tarvittaessa kiinnityksiä korjattiin. Pyydyspurkkiin kaadettiin nestettä noin puoleen väliin; nesteen koostumus oli 50 % glykolia ja 50% etanolia. Koettaessa pyydyspurkin sisältö kaadettiin siivilän (silmäkoko 0,1 mm) läpi ja siivilään jääneet hyönteiset taltioitiin 80 % etanoliin. Kuhunkin näytepurkkiin laitettiin etikettilappu, josta ilmeni pyyntipaikka, tutkimusjakson päivämäärät ja pyydystyyppi. Purkkeja säilytettiin yhdistyksen kylmiössä. Näytteitä poimittaessa hyönteiset lajiteltiin hyönteislahkoittain omiin näytepurkkeihin (Taulukko 4). Poiminnan jälkeen tarkemmin tarkasteltavaksi valittujen hyönteislahkojen näytteet lähetettiin määritettäväksi kunkin lahkon asiantuntijalle. Kovakuoriaiset määritti Seppo Karjalainen, kärpäset Jere Kahanpää, sudenkorennot Esa Korkeamäki ja vesiperhoset Juha Salokannel. Vesiperhosten osalta määritys keskittyi vain huomionarvoiseen lajistoon. Lopuksi hyönteislahkojen asiantuntijat tallensivat määritetyt aineistot hyönteistietokantoihin, konsultoivat huomionarvoisimmista havainnoista ja antoivat havaintotietoa raporttia varten. Taulukko 2. Malaise- ja ristikkoikkunapyydysten sijainti Kymijoen alaosan koskilla. Pyydykset olivat pyynnissä kolmena n. kahden viikon jaksona keväällä, kesällä ja syksyllä. Pyydykset vietiin koskien rantaan 9.5.2016 ja pyynti lopetettiin 1.9.2016

Taulukko 3. Pyydysten pyyntiajat Hellinkoskella, Hirvikoskella ja Saksansaarella kesän 2016 hyönteispyynnissä.

Paikka Koordinaatit KKJ YKLat Long

Hellinkoski 1 6711262 3470753Hellinkoski 2 6711234 3470762Hirvikoski 1 6722109 3481605Hirvikoski 2 6722094 3481613Saksansaari 1 6719660 3483911Saksansaari 2 6719681 3483908


Kuva 5. Malaise- ja ristikkopyydysten sijainti Kymijoen alaosan koskialueilla.

Kuva 6. Saksansaaren näytepaikalle asetettu Malaisepyydys, kuvauspäivämäärä 9.5.2016.


Kuva 7. Puuhun kiinnitetty ristikkoikkunapyydys Taulukko 4. Näytteiden poiminnan yhteydessä hyönteiset lajiteltiin lahkoittain omiin näytepurkkeihin.

3.4 HYÖNTEISHAAVINTA AHVENKOSKENHAARAN KOSKILLA Ahvenkoskenhaaran koskialueilta kerättiin heinä-elokuussa yhteensä 4 päivänä lisäaineistoa rannalta perhoshaavilla. Aikuisyksilöiden haavinnassa keskityttiin erityisesti uhanalaiseen ja harvinaiseen päivän- ja koskikorentoja vesiperhoslajistoon. Aktiivikeräyksellä pyrittiin tukemaan sekä Malaise- että sukelluskartoituksia, jotta saataisiin lisätietoa Kymijoen koskien hyönteislajistosta. Yhdistys tilasi aineiston keruutyön Tuotantoyhtiö Kalalokki Oy:ltä, jossa on myös laadittu erillinen raportti aineiston keruun toteutuksesta ja maastohavainnoista (Tuotantoyhtiö Kalalokki Oy 2016). Keruupaikkoja olivat ranta-alueet niillä Ahvenkoskenhaaran koskilla, joihin on suunniteltu Ilmasiltahankkeen soraistuksia keskittyen erityisesti Saksansaareen, Hirvikoskeen ja Hellinkoskeen.

HyönteisryhmäPäivänkorennot ja koskikorennot SudenkorennotVesiperhosetKärpäsetSurviassääsket ja polttiaisetVaaksiaisetLuteet ja kaskaatKovakuoriaisetMuut


Vesiperhosten osalta haavinta-aineiston kävi läpi Juha Salokannel ja päivän- ja koskikorentojen osalta Marja Anttila-Huhtinen. Määrityksissä keskityttiin huomionarvoiseen lajistoon 3.5 KIRJOJOKIKORENTOKARTOITUS Kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia) (Kuva 8) on luokiteltu EU:n luontodirektiivin II ja IVa lajiksi, ja sen tahallinen tappaminen, häiritseminen tai sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kielletty. Lisäksi kirjojokikorento on luonnonsuojelulain 38 §:n mukaisesti luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu eläinlaji. Lajin mahdollista esiintymistä kartoitettiin sen lentoaikaan 9.7. – 19.8.2016 yhteensä kuutena (6) osa-aikaisena kenttätyöpäivänä Kymijoen Natura-alueen koskilla (Taulukko 5). Kartoituksessa keskityttiin Ilmasilta-hankkeen projektisuunnitelmassa (Cursor Oy 2015) esitetyille toimenpidealueille. Kaikkia toimenpidealueita ei kuitenkaan ollut mahdollista tutkia.

Kuva 8. Kirjojokikorento. Kuva Kymijoen kuvapankkihanke. Taulukko 5. Kirjojokikorentokartoituksen kenttätyöpäivät v 2016, läpikäydyt paikat ja kartoittajat. Aika Paikka Kartoittaja 9.7.2016 Saksansaari, Vaskovuolle, Hirvikoski ja Hellinkoski Mika Rokka 20.7.2016 Kultaankosket, Susikoski, Kuovinkallio ja Vastila Esa Korkeamäki 24.7.2016 Saksansaari, Vaskovuolle, Hirvikoski ja Hellinkoski Mika Rokka 28.7.2016 Koivukoski, Ruhavuolle, Siikakoski, Kokonkoski ja Hinttulankoski Esa Korkeamäki 9.8.2016 Hellinkoski, Ahvenkoski ja Pernoonkosket Esa Korkeamäki 19.8.2016 Langinkoski, Ahvenkoski ja Hellinkoski Esa Korkeamäki


Havainnointi toteutettiin rannalta käsin kiikaroimalla sudenkorentoja auringonpaisteessa koskikiviltä ja eri puolilta koskia. Lisäksi 20.7., 28.7., 9.8., ja 19.8. sudenkorentoja havainnoitiin 60 x suurentavalla kaukoputkella, koska näin voitiin silloilta ja muilta korkeilta paikoilta havainnoida tehokkaasti aikuiset sudenkorennot laajoilta ja muutoin vaikeasti kartoitettavilta koskilta. Kohdelajina ollut kirjojokikorento on luotettavasti tunnistetavissa koskikiviltä ilman pyydystämistä. Maastokäynnit kohdistettiin kartoituksen tavoitteen mukaisesti pelkästään toimenpidealueille. Maastotöiden lisäksi käytiin läpi vanhoja muistiinpanoja ja tiedusteltiin sudenkorentoasiantuntijoilta mahdollisia havaintoja kirjojokikorennosta Kymijoen koskilla. Kirjojokikorennon varsinaisena lentoaikana heinä- ja elokuun maastokäynneillä säätila oli suosiollinen sudenkorentojen havainnointiin, ja lajin esiintyminen Ilmasilta- hankkeen toimenpidealueilla 2016 saatiinkin pääpiirteittäin hyvin kartoitettua.

4 TULOKSET

4.1 SUKELLUSTUTKIMUKSET Sukellustutkimusten soraistusalueita koskevat keskeiset tulokset on esitetty taukoissa (Taulukot 6 ja 7). Suursimpukoiden yksilömäärät jäivät soraistusalueilla odotusten mukaisesti vähäisiksi. EU:n luontodirektiivin liitteessä IVa mainittua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus) löydettiin vain yksittäisiä yksilöitä (0 – 7 yksilöä/soraistusala). Tulosten perusteella voidaan arvioida, että ne alueet, joilla kova virtaus esti sukellukset, soveltuvat vielä heikommin simpukoiden elinalueiksi. Soraistusalueilta sukelletut simpukat siirrettiin turvaan soraistusalueiden yläpuolelle. Soraistusalueilla ei havaittu ihmisen tekemiä rakennelmia. Pohjanlaatu oli pääasiassa kivikkoa ja kivien keskellä soraa. Vain Pernoon koskilla pohjat olivat osin kalliota. Täten pohjanlaatu ei täysin vastannut soraistussuunnitelmaa, jonka mukaan soraistuspaikoilla ei juurikaan esiintynyt sorapohjia ja kalliopohjan osuus oli suurempi. Surber–pohjaeläinnäytteitä saatiin otettua Piirteenkoskesta, Ahvionkoskesta ja Pernoonkoskista. Kovan virtauksen vuoksi kaikki pohjaeläinnäytteet jouduttiin ottamaan varsinaisten soraistusalueiden ulkopuolelta, josta löytyi myös paremmin vesisammalpohjia. Näytteissä esiintyi sekä uhanalislajistoa että muuta huomionarvoista lajistoa (Taulukko 8, Liite 1). Ahvion- ja Piirteenkoskista löytyi vesiperhoslajien Setodes punctatus ja Oecetis tripunctata toukkia. Lajit havaittiin Suomessa ensimmäisen vuonna 2011 haavittaessa aikuisia hyönteisiä Kymijoen Kokonkosken ja Huumaanhaaran rannoilta (Salokannel & Mattila 2012). Kaikki em. lajien tähänastiset harvat havainnot Suomessa ovat Kymijoen alaosan koskialueilta. Koska lajit löydettiin vasta vuonna 2011, niin ne eivät olleet mukana vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010).


Taulukko 6. Sukellustutkimuksen maastohavainnot ja otetut pohjaeläinnäytteet Kymijoen Piirteenkosken ja Ahvionkosken soraistuspaikoilla. Näytepaikoista on käytetty samoja nimityksiä kuin Soraistussuunnitelmassa (2015).

PIIRTEENKOSKI PII3Pvm 8.8.2016Pohja pääasiassa kivikkoa, kivien välissä soraa ja hiekkaaSammalpohja Ei sammalpohjaaSimpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 7 yks, järvisimpukat 17 yks, muut jokisimpukat 9 yksRakennelmia Ei rakennelmia.Pohjaeläinnäytteet otettu 14.9 varsinaisen soraistusalueen yläpuolelta, Housusaaren pohjoispuolelta, pienen saaren

kupeesta lähtevältä vedenalaiselta kivikolta: 3 sorapohja‐ ja 4 vesisammalnäytettäPIIRTEENKOSKI PII4Pvm 8.8.2016Pohja kivi‐sorapohja; kivet enimmäkseen halk. yli 30 cm, sora 10‐20mmSammalpohja kivikossa jonkin verran vesisammalta Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 1 yks + 1 yks muu simpukkaRakennelmia Ei rakennelmia.Muuta aivan saaren rantapenkereessä simpukoita: 2 yks U. crassus, 3 yks muu jokisimpukka ja 9 yks

järvisimpukkaAHVIONKOSKI AH1 ja AH2Pvm 9.8.2016: ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksiAHVIONKOSKI AH3Pvm 9.8.2016Pohja pääasiassa kivikkoa, kivien välissä soraa ja vähän hiekkaaSammalpohja vesikasvillisuutta hyvin vähänSimpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 3 yks, järvisimpukat 8 yks, muut jokisimpukat 7 yksRakennelmia Ei rakennelmia.Virtaus kovaPohjaeläinnäytteet 9.8 virran reunasta, pinnan läheisistä vesisammalista (4 vesisammalnäytettä) +

15.9.2016 lisänäytteitä soraistusalueen ulkopuolelta: 3 sorapohjlta ja 4 vesisammalpohjalta


Taulukko 7. Sukellustutkimuksen maastohavainnot ja otetut pohjaeläinnäytteet Kymijoen Pernoonkoskien ja Ruhanvuolteen soraistuspaikoilla. Näytepaikoista on käytetty samoja nimityksiä kuin Soraistussuunnitelmassa (2015).

4.2 KAIKULUOTAUKSET Sukellusten ja videokuvausten perusteella Kymijoen alaosan koskilla vesisammaleen esiintyminen rajoittui ylimmän 0,5-1 m syvyysvyöhykkeelle. Sammalista valtalajina oli tyypillisesti Fontinalis antipyretica (isonäkinsammal), jonka ohella esiintyi muitakin lajeja, kuten puronäkinsammalta (Hygrohypnum spp.). Kaikuluotausten keskittyessä lähinnä joen syvemmille alueille, koostuivat uposvesikasvillisuuden havainnot lähinnä putkilokasveista. Tutkituilla koskialueilla runsaslukuisimmat lajit olivat ruskoärviä Myriophyllum alterniflorum) ja siimapalpakko (Sparganium gramineum).

PERNOOSKOSKI P3Pvm 5.9.2016Pohja pääasiassa kivikkoa + vähän kalliota, kivikon seassa vähän soraa, pieniä laikkujaRakennelmia Ei rakennelmia.Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 2 yks, järvisimpukat 4 yks, muut jokisimpukat 4 yksPERNOOSKOSKI P4Pvm 5.9.2016Pohja pelkästään tiivistä kivikkoa, ei soraa välissäRakennelmia Ei rakennelmia.Simpukoiden esiintyminen ei simpukoitaPERNOOSKOSKI P6Pvm 30.8.2016Pohja kivikko, sora, hiekka, vähän kalliotaSammalpohja ei esiintynytSimpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 1 yks, järvisimpukat 2 yks, muut jokisimpukat 1 yksPohjaeläinnäyte soraistusalueen sivusta, kallion päällä olevasta sammaleeesta: 1 vesisammalnäyte PERNOONKOSKI P7 ja P8Pvm 22.8.2016: ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksiPERNOOSKOSKI P10Pvm 22.8.2016Pohja pääasiassa kiveä ja kalliota. Kivien välissä hyvin vähän soraa, vesikasvillisuutta runsaasti Simpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 0 yks, järvisimpukat 1 yks, muut jokisimpukat 7 yksPohjaeläinnäyte ei voitu ottaa näytteitä vesisammalpohjaltaMuuta kalliota paikoin louhittu hiemanPERNOOSKOSKI P11Pvm 1.9.2016Pohja varsinaisen soraistusalueen pohjanlaadusta ei tietoa, koska sinne ei päässyt sukeltamaan kovan

virtauksen vuoksi. Soraistusalueen reunalla isoja kiviä ja sileää kalliota. Simpukoiden esiintyminen ei tietoaPohjaeläinnäyte otettu n. 25 m soraistusalueen ulkopuolelta, pienemmän virtauksen reunastaRUHANVUOLLE RU1Pvm 10.8.2016Pohja kivikkoa, kivien välissä soraa/hiekkaa. Joidenkin kivien takana isommat hiekka‐alueet. Matalassa

enemmän kivikkoa, syvemmällä pääasiassa soraa/hiekkaa.Sammalpohja matalassa jonkin verran vesisammalta, mutta näytteitä ei voitu ottaa kovan virtauksen vuoksiRakennelmia Ei rakennelmiaSimpukoiden esiintyminen vuollejokisimpukka 1 yks, järvisimpukat 22 yks, muut jokisimpukat 6 yks

RUHANVUOLLE RU2Pvm 10.8.2016: ei voitu sukeltaa kovan virtauksen vuoksi


Taulukko 8. Pohjaeläinnäyteissä esiintyneet uhanalaislajit ja muu huominarvoinen lajisto. Taulukossa on esitetty myös soraistuspaikkojen vuollejokisimpukka (Unio crassus) -havainnot.

Luodatuilla koskialueilla (Kuva 9) uposvesikasvillisuuden peittävyys vaihteli huomattavasti koskialueiden sisällä ja alueiden välillä. Kasvillisuuden keskimääräinen peittävyys luodatusta pohja-alasta vaihteli alueittain välillä 18–70 % (Taulukko 9, Liite 2). Taulukko 9. Uposvesikasvillisuuden peittävyys ja biovolyymi tutkituilla koskialueilla vuonna 2016.

Alue Suhteellinen peittävyys, % Biovolyymi, % Syvyys, min‐maks, m Keskisyvyys, m

Piirteenkoski 62,2 8,2 0,19‐7,11 3,93 Ahvionkoski 21,2 2,9 1,69‐6,12 3,98 Pernoonkoski 1 70,2 11,3 0,02‐4,09 1,97 Pernoonkoski 2 49,9 9,3 0,02‐7,66 2,45 Pernoonkoski 3 17,5 2,2 0‐4,83 2,6

Laji Uhanalaisuusluokka 2010 1) PaikkaUnio crassus VU Piirteenkoski PII3 ja PII4 14.9.2016

Ahvionkoski AH3 9.8.2016Pernoo P6 30.8.2016Pernoo P3 5.9.2016Pernoo P10 22.8.2016Ruhavuolle RU1 10.8.2016

Aphelocheirus aestivalis NT Piirteenkoski PII4 14.9.2016, vars. soraistusalueiden yläpuoleltaAhvionkoski AH3 9.8.2016, virran reunasta vesisammalistaAhvionkoski AH3 15.9.2016 soraistusalojen ulkopuoleltaPernoo P6 30.8.2016, vars. soraistusalueen sivustaPernoo P11 1.9.2016, n. 25m soraistusalueen ulkopuolelta

Potamanthus luteus NT Piirteenkoski PII4 14.9.2016, vars. soraistusalueiden yläpuoleltaAhvionkoski AH3 15.9.2016 soraistusalojen ulkopuoleltaPernoo P11 1.9.2016, n. 25m soraistusalueen ulkopuolelta

Ephemera lineata VU Piirteenkoski PII4 14.9.2016, vars. soraistusalueiden yläpuoleltaAhvionkoski AH3 15.9.2016 soraistusalojen ulkopuoleltaPernoo P11 1.9.2016, n. 25m soraistusalueen ulkopuolelta

Setodes punctatus NA Piirteenkoski PII4 14.9.2016, vars. soraistusalueiden yläpuoleltaAhvionkoski AH3 15.9.2016 soraistusalojen ulkopuolelta

Oecetis tripunctata NA Ahvionkoski AH3 15.9.2016 soraistusalojen ulkopuolelta

Hydropsyche bulgaromanorum paikallinen Ahvionkoski AH3 9.8.2016, virran reunasta vesisammalistaStenelmis canaliculata v 2000 NT Pernoo P11 1.9.2016, n. 25m soraistusalueen ulkopuolelta

1) Rassi ym. 2010 (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus, Punainen kirja 2010:VUNTNA Ei mukana uhanalaisuusarvioinnissa v 2010, koska lajia ei ollut tuolloin vielä löydetty

vaarantunutsilmällä pidettävä

Suomesta. Lajia on löydetty vain Kymijoen alaosan koskialueilta.


Kuva 9. Luotausalueet Piirteen-. Ahvion- ja Pernoonkoskilla. 4.3 MALAISE- JA RISTIKKOIKKUNAPYYDYKSET Kovakuoriaiset Malaise- ja ristikkoikkunapyydykset keräsivät runsaasti kovakuoriaisia, mutta pyydyksistä ei löytynyt uhanalaislajeja. Huomionarvoista ja harvinaista lajistoa löytyi kaikilta kolmelta tutkimusalueelta (Taulukko 10).


Taulukko 10. Malaise- ja ristikkopyydyksissä esiintyneet harvinaiset tai muuten huomionarvoiset kovakuoriaislajit. Määrittäjä Seppo Karjalainen. Frekvenssipisteet kuvaavat valtakunnallisesti lajien yleisyyttä ja levinneisyyttä. Laji on melko harvinainen tai hyvin harvinainen frekvenssipisteiden ollessa 30 tai enemmän.

Kärpäset Ristikkoikkuna- ja malaisepyydyksissä oli runsaasti kärpäsiä kokonaislajimäärän ollessa yhteensä 78 lajia. Hirvikoskelta löydettiin Phytobia carbonaria, joka on Suomelle kokonaan uusi laji. Sudenkorennot Pyydysnäytteissä ei ollut juurikaan sudenkorentoja, ja kaikki löydetyt yksilöt olivat lajia sulkakoipikorento (Platycnemis pennipes). Ristikkoikkuna- ja malaisepyydykset soveltuvat huonosti hyvän näkö- ja lentokyvyn omaavien sudenkorentojen kartoitukseen. Päivän- ja koskikorennot sekä vesiperhoset Pyydysnäytteissä oli runsaasti vesiperhosia ja joitain päivän-, ja koskikorentolajeja. Kuitenkaan pyydyksiin ei tullut huomionarvoisia päivän-, ja koskikorento- tai vesiperhoslajeja, vaan kaikki huomionarvoiset lajit näistä hyönteislahkoista havaittiin muilla kartoitusmenetelmillä. 4.4 HYÖNTEISHAAVINTA AHVENKOSKENHAARAN KOSKILLA Hellinkosken haavintanäytteistä löytyi Oecetis tripunctata -vesiperhosta (Taulukko 11) eli samaa lajia, jota esiintyi toukkana Surber-pohjaeläinnäytteistä Ahvionkoskesta (ks. Taulukko 8). Lajin ensimmäinen havainto tehtiin Suomessa vasta vuonna 2011 (Salokannel & Mattila 2012), ja kaikki tähänastiset havainnot ovat Kymijoen alaosan koskialueilta. Vaarantunutta (VU-laji) ja myös erityisesti suojeltua vesiperhoslajia Chimarra marginata (juovaharjakas) esiintyi jopa neljän (4) eri paikan näytteissä (Taulukko 11). Laji lienee elpynyt Kymijoessa,

Paikka Frek.pisteet MuutaSaksansaariTriagus meybohmi 60 löytynyt uutena lajina n. 10 v sitten, levinnyt

voimakkaasti lounaastaNeocrepidodera interpuncta 20 lehtikuoriainenPelonomus waltoni 60 elää rantojen tatarillaHirvikoskiTatyanapion laticeps 60 levinnyt kaakosta, Suomen läntisimpiä havaintoja, elää

nätkelmilläLaemophloeus muticus 10 elää kuloalueillaHellinkoskiTrixagus meybohmi 60 löytynyt uutena lajina n. 10 v sitten, levinnyt

voimakkaasti lounaastaSphaeriestes castaneus 20


sillä sitä esiintyi myös KASELY:n Kokonkosken vuoden 2016 pohjaeläinnäytteissä. Tätä ennen lajista ei ole pitkältä ajalta havaintoja Kymijoesta. Päivän- ja koskikorentoja esiintyi haavintanäytteissä vähän, eikä lajistossa ollut huomionarvoisia lajeja. Taulukko 11. Haavinta-aineistossa esiintyneet uhanalaislajit tai muuten huomionarvoiset lajit. Määrittäjä Juha Salokannel. Esitetyt koordinaatit ovat ETRS-TM35FIN –koordinaatteja.

4.5 KIRJOJOKIKORENTOKARTOITUS Kartoitus saatiin tehtyä riittävän laajana ja kirjojokikorennon lentoaikaan sen havaitsemiseksi, mutta lajia ei havaittu 2016 Ilmasilta -hankkeen soraistuskohteilta olevilta koskilta. Mikäli kirjojokikorento olisi ollut yleinen tai edes kohtuullisen harvalukuinen, olisi se tullut havaituksi kartoitusalueilta. Pitkään Kymijoen rantoja kartoittanut luontokartoittaja Petri Parkko (suullinen tiedonanto) kertoi, ettei hänkään ole aikaisemmin tai 2016 tehdyissä kartoituksissaan havainnut lajia Kymijoesta. Tässä kartoituksessa havaittiin läpikäydyillä koskialueilla yhteensä 10 sudenkorentolajia (Taulukko 12). Löydetyt sudenkorentolajit ovat yleisiä ja tavallisia lajeja Kymijoen vesistössä, lukuun ottamatta Ahvenkoskenhaaran Hellinkoskesta löydettyä purokorentoa, joka on hieman harvinaisempi, eikä sitä yleensä esiinny Kymijoen kaltaisissa suurissa virtavesissä. 5 TULOSTEN TARKASTELU Tehtyjen luontoselvitysten ja lajistokartoitusten lähtökohtana oli, että Kymijoen alaosan Natura 2000 – suojeluverkostoon sisältyvillä koskialueilla on muitakin luontoarvoja kuin Ilmasilta–hankkeessa edistettävä kalatalous. Lohikalojen poikastuotannon edellytyksiä edistävillä soraistuksilla voi olla vaikutuksia myös muuhun näillä samoilla koskialueilla elävien lajien elinympäristöön ja lajistoon. Kymijoki isona eteläsuomalaisena, kirkasvetisenä jokena ja erityisesti sen koskialueet tarjoavat ainutlaatuisen elinympäristön monipuoliselle lajistolle. Jo etukäteen oli tiedossa, että Kymijoen koskialueilla elää uhanalaista ja suojeltua lajistoa, mutta osittain Kymijoen koskialueiden lajisto on vielä heikosti tutkittua. Viimeksi

Laji Uhanalaisuusluokka 2010 1) PaikkaChimarra marginata VU + erityisesti suojeltu laji Vaskovuolle 9.7.2016, 1 yks (koord. 6719743 ‐ 481183)

Saksansaari 23.8.2016, 3 yksHattarinkoski 24.7.2016, 3 yksHellinkoski 9.7.2016, 1 yks (koord. 6708782 ‐ 470820)

Oecetis tripunctata NA Hellinkoski 24.7.2016, 1 yks m + 1 yks f (koord. 6708511 ‐ 470604)

1) Rassi ym. 2010 (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus, Punainen kirja 2010:VUNTNA Ei mukana uhanalaisuusarvioinnissa v 2010, koska lajia ei ollut tuolloin vielä

vaarantunutsilmällä pidettävä

löydetty Suomesta. Lajia on löydetty vain Kymijoen alaosan koskialueilta.


vuonna 2011 Kymijoen Ahvion- ja Piirteenkoskista löytyi Suomelle kolme uutta vesiperhoslajia (Salokannel & Mattila 2012). Taulukko 12. Kirjojokikartoituksessa havaitut sudenkorentolajit Kymijoen alaosan koskialueilta.

Laji Tieteellinen nimi neidonkorento Calopteryx virgo immenkorento Calopteryx splendens sulkakoipikorento Plactycnemis pennipes keihästytönkorento Coenagrion hastulatum ruskoukonkorento Aeshna grandis aitojokikorento Gomphus vulgatissimus purokorento Cordulegaster boltoni välkekorento Somatochlora metallica punasyyskorento Sympetrum vulgatum tummasyyskorento Sympetrum danae

Kymijoen suuret virtaamat vaikeuttivat kesällä 2016 sukellustutkimuksia ja kaikuluotauksia, eikä kaikille suunnitelluille paikoille päästy ottamaan näytteitä. Muuten kartoitukset saatiin hoidettua suunnitellusti. Ilmasilta-hankkeen laajat suunnitelmat huomioiden tätä kartoitusta ei voida kuitenkaan pitää riittävänä. Eri menetelmillä tehdyissä Ilmasiltahankkeen projektisuunnitelman 2016 toimenpidealueiden luontoselvityksissä löytyi sekä uhanlaista ja suojeltua lajistoa että muuta huomionarvoista lajistoa (Taulukko 13). EU:n luontodirektiivin liitteissä II ja IVa mainittua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus) ja myös muita simpukoita löytyi läpikäydyiltä soraistuspaikoilta vain muutamia yksilöitä. Kovan pohjanlaadun ja myös kovan virtauksen vuoksi läpikäydyt paikat eivät ole lajin suotuisimpia lisääntymis- ja elinpaikkoja. Ne suunnitellut soraistuspaikat, joilla sukelluksia ei voitu tehdä kovan virtauksen vuoksi, soveltunevat vielä heikommin vuollejokisimpukalle kuin läpikäydyt paikat. Kymijoessa esiintyy vuollejokisimpukalle soveltuvia pohja-alueita, ja vuollejokisimpukkakannat on todettu useissa tutkimuksissa runsaiksi (Marja-Anttila-Huhtinen 2014, 2015, 2017a ja 2017b), joten soraistukset eivät uhkaa lajin elinvoimaista kantaa Kymijoessa. Sukeltamalla kerättyjä Surber–pohjaeläinnäytteitä ei saatu kovan virtauksen vuoksi varsinaisilta soraistuspaikoilta vaan näytteet jouduttiin ottamaan vähän soraistuspaikkojen ulkopuolelta, missä virtausnopeudet olivat vähän pienempiä. Varsinaisilla soraistuspaikoilla ei ollut juurikaan vesisammalkasvustoja kun taas toteutuneilla näytepaikoilla saatiin otettua pohjaeläinnäytteitä myös vesisammalpohjalta. Erilaisten pohjahabitaattien esiintyminen lisäsi


Taulukko 13. Ilmasilta –hankkeen hyönteiskartoituksissa 2016 tavatuit uhanalaiset ja suojellut lajit ja muu huomionarvoinen lajisto. Selitykset: DirIVa = EU:n luontodirektiivin liitteen IVa laji, VU = vaarantunut laji, NT = silmällä pidettävä laji, NA = laji, joka ei ollut mukana vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa (löytynyt sen jälkeen). Frekvenssipisteet kuvaavat valtakunnallisesti lajien yleisyyttä ja levinneisyyttä. Laji on melko harvinainen tai hyvin harvinainen frekvenssipisteiden ollessa 30 tai enemmän.

osaltaan näytteiden lajimäärää. Huomionarvoisista lajeista keltasurviainen (Potamanthus luteus, NT –laji) ja kymisurviainen (Ephemera lineata, VU –laji) olivat tulosten perusteella selkeästi sorapohjien lajeja. Myös vesiperhoslajien Setodes punctatus ja Oecetis tripunctata kaikki toukkahavainnot olivat sorapohjilta. Näiden lajien ensimmäiset havainnot tehtiin Suomessa vuonna 2011, eikä ko. lajeja ole myöhemminkään löydetty muualta kuin Kymijoen alaosan koskialueilta. Lajia O. tripunctata esiintyi myös Hellinkosken haavintanäytteissä. Kymijoen Natura 2000 –tietolomakkeellakin mainittua virtaludetta (Aphelocheirus aestivalis) esiintyi lähes kaikilla näytepaikoilla ja erityisesti sammalpohjanäytteissä. Sukellustutkimusten ja saatujen tulosten perusteella voidaan olettaa, että varsinaiset soraistuspaikat soveltuvat toteutuneita näytepaikkoja heikommin tässä tutkimuksessa havaitun huomionarvoisen lajiston elinympäristöksi. Soraistukset eivät näin ollen uhkaa em. lajien esiintymistä Kymijoessa. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna soraistukset voivat jopa lisätä soveliasta elinympäristöä joidenkin lajien osalta.


Soraistuspaikoilla toteutuneiden sukellusten perusteella pohjanlaatu oli pääasiassa kivikkoa ja kivien välissä soraa. Vain Pernoon koskilla pohjat olivat osin kalliota. Havaittu pohjanlaatu ei siis täysin vastannut soraistussuunnitelmaa, jonka mukaan soraistuspaikoilla ei juurikaan esiintynyt sorapohjia kun taas suunnitelmien mukaan kalliopohjan osuus oli suurempi. Kalliopohjien osuus on oletettavasti suurempi niillä soraistuspaikoilla, joilla sukellustutkimuksia ei voitu edes toteuttaa kovien virtausnopeuksien vuoksi. Ilmasilta–hankkeen soraistukset on suunniteltu toteutettavaksi lähinnä kalliopohjaisilla koskilla. Hankkeessa on huolehdittava, että tällaisia alueita jää riittävästi myös soraistuksen ulkopuolelle, jotta kalliopohjaan kiinnittyvien, vaikeasti havaittavien eliöiden populaatiot eivät liikaa pienentyisi. Toisaalta veden tulviessa osa sorasta tulee kulkeutumaan kalliopinnan päältä alavirtaan. Kaikuluotausten ja sukellusten perusteella vesisammalten esiintyminen rajoittuu tutkituilla koskialueilla pääsääntöisesti ylimpään 0,5-1 m syvyysvyöhykkeeseen. Tätä syvemmällä on paikoin runsaastikin uposvesikasvillisuutta, joka koostui yleensä ärviästä ja/tai siimapalpakosta. Vesisammaleen ja uposvesikasvillisuuden esiintymisen kartoitus luotaamalla onnistui syvemmillä ja suhteellisen hitaasti virtaavilla alueilla, mutta vuolaissa koskissa ja niiden alapuolella veteen sekoittuneet kuplat ja pyörteet muodostivat herkästi vesikasvillisuudeksi virheellisesti tulkittavan kaiun. Luotaamalla arvioitu kasvillisuuden peittävyys ja biovolyymi on jossain tapauksissa tullut siten yliarvioitua. Myös aikuisten hyönteisten kartoituksissa löytyi uhanalaista ja muuta huomionarvoista lajistoa (Taulukko 13). Merkille pantavaa oli se, että aineistosta löytyi myös Suomelle uusi kärpäslaji. Tämä kertoo siitä, että Kymijoen koskialueiden lajistossa riittää vielä kartoitettavaa. Tässä kartoituksessa havaittiin, että Kymijoen Natura alueiden koskissa poikkeuksellisen elää arvokasta lajistoa, mistä osaa ei ole aikaisemmin löydetty Kymijoesta. On myös ilmeistä, että hyönteistutkimuksia jatkettaessa Kymijoen koskista löytyisi uutta arvokasta vesiselkärangatonlajistoa. Näistä syistä johtuen Ilmasilta –hankkeen toteutuksessa olisi tulevaisuudessa suositeltavaa, erityisesti suunnitelmia muutettaessa ja laajentaessa, että hankkeen vaikutuksia Natura 2000 -suojeluohjelmaan, kunnostettavaan koskeen sekä huomionarvoiseen vesiselkärangatonlajistoon tarkastellaan kattavasti. Ilmasilta-hankkeen 15.8.2016 työsuunnitelman mukaiset helikopterisoraistukset 2016 eivät tehtyjen kartoituksien perusteella vaarantaneet Kymijoen koskien vedenalaisia luontoarvoja. Kartoitetuilla paikoilla ei myöskään havaittu soraistuksen toteutusta haittaavia, ihmisen aikaansaamia vanhoja rakenteita.


VIITTEET Anttila-Huhtinen, M. 2014. Vuollejokisimpukan siirtoistutukset ja –tutkimukset sekä juurtokaisla

Sutelan siltahankkeessa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 237/2014. Anttila-Huhtinen, M. 2015b. Valtatie 7 (E18) vesistötarkkailuun sisältyvät

vuollejokisimpukkatutkimukset Kymijoella ja Taasianjoella vuonna 2015. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 314/2015.

Anttila-Huhtinen, M. 2017a. Vuollejoksimpukan siirtoistukset ja tutkimukset Mikkolansaaren

siltahankkeessa (Kymijoki) 2017. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 356/2017. Anttila-Huhtinen, M. 2017b. Vuollejokisimpukkatutkimukset Sutelan siltahankkeessa (Kymijoki) 2017.

Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 357/2017. Cursor Oy 2015. Kymijoen koskialueiden soraistussuunnitelma 9.11.2015. Suunnitelma.

Cursor Oy 2016. Ilmasilta 2 –hankesuunnitelma 20.5.2016. Suunnitelma.

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. 2010 (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus 2010, Punainen kirja. Ympäristöministeriö, Suomen Ympäristökeskus Helsinki 2010.

Salokannel, J. & Mattila, K. 2012. Kolme Suomelle uutta vesiperhoslajia Kymijoelta. Diamina 2012.

Tuotantoyhtiö Kalalokki Oy 2016. Ilmasilta, koski- ja päivänkorento- sekä vesiperhoskartoitus 2016, neljä työpäivää kestävä kartoitustyö heinä- ja elokuussa. Raportti 23.8.2016.

Sukeltaen tehdyn Surber‐näytteenoton pohjaeläintulokset.

Paikan nimiNäytteenottoaikaNäytteenotinPaikka

Ryhmä ja laji 1 2 3 4 5 6 7HYDROZOA 1 1 8 3TUEBELLARIA 1 NEMERTEA 1 1 2OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 6 1 4 5 Lumbriculidae 3 Spirosperma ferox 5 5 3 Stylaria lacustris 8 5 Ripistes parasita 4 2 120 242GASTROPODA Bithynia tentaculata 2 2 3 Cyraulus albus 1 3 2 Cyraulus crista 3 Radix peregra 3 3 1 2 Ancylus fluviatilis 1BIVALVIA Pisidium 5 12 4 9 Sphaerium corneum 1 1 1 2ARACHNIDA Hydracarina 2EPHEMEROPTERA Potamanthus luteus 1 5 Ephemera lineata 1 Heptagenia sulphurea 1 Kageronia fuscogrisea 1 1 3 3 2 Baetis fuscatus 8 Baetis subalpinus 4 7PLECOPTERA Isoperla juv. 2 Isoperla grammatica 1ODONATA Calopteryx sp. juv. 1 Platycnemis pennis 1HETEROPTERA Aphelocheirus aestivalis juv. 3 1 4 8 5 11 20 Aphelocheirus aestivalis adult 1 1TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 1 Hydroptila 1 Ithytrichia lamellaris 6 3 2 Oxyethira 1 Neureclipsis bimaculata 2 1 4 4 8 Ecnomus tenellus 1 Hydropsyche bulgaromanorum 1 Hydropsyche contubernalis 1 Hydropsyche pellucidula 1 1 Hydropsyche siltalai 1 Lepidostoma hirtum 2 Oecetis notata 6 1 1 5 9 13 23 Setodes punctatus 2 Ceraclea annulicornis 1 Ceraclea juv. 1 2DIPTERA Tanypodinae 1 6 2 8 Diamesinae 1 Orthocladiinae 1 1 2 Chironomini 2 Tanytarsini 5 3Summa 30 20 37 63 62 191 352Lajiluku

Näytteet yks

45

Kymijoki Piirteenkoski PII314.9.2016Surber ‐näytteenotin (sukeltaja)Housusaaren pohjoispuoli, pienen saaren kupeesta lähtevä vedenalainen kivikko

sorapohja vesisammalpohja

LIITE 1

Paikan nimiNäytteenottoaikaNäytteenotinPaikka

vesisammalista

Ryhmä ja laji 1 2 3 4 1 2 3 4 5 6 7HYDROZOA 3 NEMATODA 1 NEMERTEA 4OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA muut 1 2 1 5 16 5 8 10 3 12 Lumbriculidae 1 1 1 Rhyncelmis 2 Spirosperma ferox 5 9 4 Stylaria lacustris 9 6 Ripistes parasita 2 3 9 6 1 113 4 24 102HIRUDINEA Erpobdella juv. 1 1 Erpobdella octoculata 2 12 9 Helobdella stagnalis 1GASTROPODA Bithynia tentaculata 2 1 36 1 4 1 39 12 Bythinella steini 5 Cyraulus albus 1 2 Cyraulus crista 1 Radix peregra 1 5 5 2 1BIVALVIA Pisidium 1 1 5 13 20 1 12 3 9 27 Sphaerium corneum 12 11ARACHNIDA Hydracarina 1CRUSTACEA Asellus aquaticus 2 2 3 11 3 78 234EPHEMEROPTERA Potamanthus luteus 1 3 4 Ephemera lineata 1 4 2 Ephemerella ignita 2 Heptagenia sulphurea 6 Kageronia orbiticola 3 Baetis juv. 6 4 2 6 3 Baetis rhodani 1 1 1 Baetis fuscatus 2 4 2 4 3 3 Baetis vernus 6 4 3 Baetis subalpinus 2 4 3 7 3 53 21 75PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa 3 Isoperla juv. 3ODONATA Calopteryx sp. juv. 1HETEROPTERA Aphelocheirus aestivalis juv. 1 1 5 8 2 7 1 6 6 Aphelocheirus aestivalis adult 1TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 1 1 1 3 6 Hydroptila 6 1 Ithytrichia lamellaris 1 4 3 6 10 315 75 Psychomyia pusilla 1 Neureclipsis bimaculata 3 6 Hydropsyche juv. 1 Hydropsyche bulgaromanorum 1 Hydropsyche contubernalis 1 1 2 Hydropsyche pellucidula 1 15 Hydropsyche siltalai 9 Hydropsyche angustipennis 1 Lepidostoma hirtum 2 5 1 18 9 Molanna angusta 1 Oecetis notata 2 1 Oecetis tripunctata 1 Setodes punctatus 8 Ceraclea excisa 1 Athripsodes cinereus 1 Trianodes juv. 1 Trianodes detruncatus 1DIPTERA Chironomidae pup. 1 3 2 1 Tanypodinae 1 1 3 2 6 1 1 2 6 Diamesinae 1 Orthocladiinae 10 66 17 31 2 4 9 12 3 Chironomini 1 1 1 Tanytarsini 3 33 16 15 18 29 36 36 Ceratopogonidae 2 Simuliidae 4 42 10 45 6 9 Empididae 1COLEOPTERA Oulimnius tuberculatus larv. 13 3 2 9 3Summa 36 180 108 218 69 48 18 208 129 620 677Lajiluku 33 50

Näytteet ykssorapohja vesisammalpohjavesisammalpohja

Kymijoki Ahvionkoski AH315.9.16Surber ‐näytteenotin (sukeltaja)soraistusalueiden ulkopuolelta

Näytteet yks

Kymijoki Ahvionkoski AH3 9.8.2016Surber ‐näytteenotin (sukeltaja)Virtaus kova > näyte otettu virran reunasta, pinnan läheisistä

LIITE 1

Paikan nimi Kymijoki Pernoonkosket P6Näytteenottoaika 30.8.2016Näytteenotin Surber ‐näytteenotin (sukeltaja)Paikka näyte otettu soraistusalan sivusta,

kallion päällä olevasta sammaleestaNäytteet yks

vesisammalpohjaRyhmä ja laji 1 1 2 3 4 5HYDROZOA 5 2 NEMATODA 1OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 4 3 2 1 11 Lumbriculidae 2 2 Rhyncelmis 2 Spirosperma ferox 1 10 15 Stylaria lacustris 1 1 1 35 5 Ripistes parasita 19 23 114 Slavina appendiculata 1 Naididae 11HIRUDINEA Erpobdella juv. 1 Erpobdella octoculata 2GASTROPODA Bithynia tentaculata 1 2 2 8 Cyraulus albus 1 3 Gyraulus riparius 2 Radix peregra 2 3 12BIVALVIA Pisidium 1 1 Sphaerium corneum 1 5Anodonta juv. 1ARACHNIDA Hydracarina 1 2CRUSTACEA Asellus aquaticus 2 1 1 2 18EPHEMEROPTERA Potamanthus luteus 1 2 4 Ephemera vulgata 6 1 Ephemera lineata 1 Caenis horaria 1 Heptagenia sulphurea 1 Kageronia fuscogrisea 1 Baetis juv. 5 Baetis fuscatus 2 1 21 18 Baetis vernus 3 Baetis subalpinus 1 3 Procloeon bifidum 1PLECOPTERA Nemoura avicularis 2ODONATA Calopteryx sp. juv. 1 Gomphidae juv. 1HETEROPTERA Aphelocheirus aestivalis juv. 3 1 1 5TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 3 Hydroptila 3 2 Ithytrichia lamellaris 4 1 21 66 Oxyethira 1 Psychomyia pusilla 2 Neureclipsis bimaculata 1 3 3 Polycentropus irrotatus 2 Hydropsyche pellucidula 2 Hydropsyche siltalai 2 Cheumatopsyche lepida 5 Lepidostoma hirtum 4 14 Oecetis notata 3 9 Oecetis testacea 5 4 Athripsodes cinereus 1 1 Mystacides 2 1 Trianodes juv. 2 Trianodes detruncatus 1 Anabolia laevis 1 Limnephilidae juv. 1DIPTERA Chironomidae pup. 2 Tanypodinae 7 1 1 Orthocladiinae 1 4 15 Chironomini 3 1 1 Tanytarsini 1 3 Ceratopogonidae 1 Simuliidae 1 1 Empididae 2COLEOPTERA Stenelmis canaliculata larv. 2 Stenelmis canaliculata adult 2 Oulimnius tuberculatus larv. 1 90 5 Donacia larv. 2 Platambus larv. 1 1 2Summa 82 8 11 30 266 358Lajiluku 29

Kymijoki Pernoonkosket P111.9.16Surber ‐näytteenotin (sukeltaja)

Näytteet yks

57

näytteet otettu n. 25 m soraistusalueen ulkopuolelta, pienemmän virran reunasta

sorapohja vesisammalpohja

LIITE 1

LIITE 2.1

LIITE 2.2

LIITE 2.3

LIITE 2.4

LIITE 2.5

Documents

KYMIJOEN SORAISTUKSIIN LIITTYVÄT …...KYMIJOEN SORAISTUKSIIN LIITTYVÄT LUONTOSELVITYKSET 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 Marja Anttila-Huhtinen,