Kylmääki Tampereel!...Vain alle 3 kg kylmäainetta sisältäviä koh-teita kirjattiin yhteensä 23 kappaletta. Kohteisiin ei tehty kartoituskäyntiä, koska niissä olevat kylmälait-teet

<julkaisun nimi>

Kylmääki Tampereel! Kylmäainekartoitus 2014, loppuraportti

Antti Venho

<julkaisun nimi>

Tampereen kaupunki

Ympäristönsuojelu

Frenckellinaukio 2 B

PL 487

33101 Tampere

Puh.(03) 5656 4400

Fax (03) 5656 6374

Kannen kuva: Kirsikka Pynnönen

Kylmääki Tampereel! 1 Tampereen kaupungin kylmäainekartoitus 2014

Tiivistelmä

Kylmäaineet ovat aineita tai yhdisteitä, joiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet soveltuvat läm-mönsiirtoon kylmäpiirissä. Kylmäaineita käytetään esimerkiksi kauppojen kylmä- ja pakastealtaissa, keittiöiden kylmätiloissa, varastojen ja terminaalien jäähdytyksessä, kiinteistöjen ilmastoinnissa ja teol-listen prosessien erilaisissa lämmönsiirtotarkoituksissa sekä muun muassa sammutusaineina, ponne-kaasuina ja liuottimina. Yleisimmin käytetyt kylmäaineet ovat CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäaineita, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Lisäksi CFC- ja HCFC-aineet ovat haitallisia yläilmakehän ot-sonikerrokselle.

Otsonikerrokselle haitallisten ja ilmaston lämpenemistä edistävien aineiden käytölle on asetettu ra-joitteita kansainvälisellä ja kansallisella ympäristölainsäädännöllä. Euroopan unionin otsoniasetuksella (EY N:o 1005/2009) ja F-kaasuasetuksella (EY N:o 842/2006) on säädelty ilmastolle haitallisten ainei-den käyttöä. Suomessa EU:n kylmäainelainsäädäntö on pantu toimeen huoltoasetuksella (VNa 452/2009).

Huoltoasetuksella on säädetty muun muassa pätevyysvaatimuksista kylmälaitteiden huoltoa harjoit-taville huoltajille ja toiminnanharjoittajille. Laitteen omistajan tai haltijan puolestaan on muun muassa huolehdittava, että laite tarkastetaan laitteen kylmäainetäytön perusteella määräytyvin määräajoin ja että laitteen huollosta pidetään yllä riittävän kattavaa dokumentointia. Huoltoasetuksen valvontaviran-omaisia ovat ELY-keskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä terveydensuojeluviran-omaiset, kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden valvontaviranomaiset ja elintarvikevalvontaviran-omaiset, jotka valvovat asetuksen noudattamista omilla toimialoillaan.

Tampereen kaupungin ympäristösuojeluyksikön kesällä ja alkusyksyllä 2014 tekemän kylmäainekar-toituksen tarkoituksena oli kerätä tietoa kylmäainelainsäädännön noudattamisesta ja viranomaisval-vonnan tarpeesta eri toimialoilla. Lisäksi kartoitusprojektilla pyrittiin antamaan eri toimijoille tietoa kyl-mäainelainsäädännön vaatimuksista.

Kartoituksen kohteena oli yhteensä 64 kohdetta. Kartoituskäynti tehtiin eri toimialoilta yhteensä 41 kohteeseen, joissa kartoitettiin yhteensä 240 laitetta. Kussakin kohteessa kartoitettiin käytettyjen kyl-mäaineiden määrä ja tyyppi sekä tarkastettiin huoltoasetuksen mukaiset huoltodokumentit (huoltotarra ja –kirja), vuototarkastusten tiheys ja huoltoyhtiön pätevyys. Vain alle 3 kg kylmäainetta sisältäviä koh-teita kirjattiin yhteensä 23 kappaletta. Kohteisiin ei tehty kartoituskäyntiä, koska niissä olevat kylmälait-teet eivät kuuluneet huoltoasetuksen piiriin.

Kylmäaineita kirjattiin yhteensä 13 355 kg, joista suurin osa oli HFC-aineita R-404A (4518 kg), R-134a (3008 kg), R-407C (2131 kg) sekä HCFC-ainetta R-22 (3148 kg).

HCFC-aineille astuu voimaan huoltokäyttökielto 1.1.2015 alkaen, minkä jälkeen HCFC-ainetta ei saa enää lisätä laitteeseen esimerkiksi vuototapauksessa. Tällöin laite on saneerattava käyttämään toisen-laista kylmäainetta tai uusittava kokonaan. Kohteita, joissa oli käytössä HCFC-ainetta, kirjattiin 7 kap-paletta, joista 3:lla ei ollut suunnitelmaa aineista tai laitteista luopumiseen.

Kylmäainelainsäädännön suhteen huomautettavaa löytyi 31 kohteesta ja 127 laitteesta. Yleisimmät huomautuksen aiheet olivat huoltotarran puuttuminen (16 kohdetta, 30 laitetta) huoltopäiväkirjan puut-tuminen tai vajavainen täyttö (12 kohdetta, 44 laitetta), epäselvä tarkastusvälin pituus (11 kohdetta, 53 laitetta) ja kylmäainetäyttötietojen puuttuminen (11 kohdetta, 29 laitetta).

Merkittävä syy varsin suurelle määrälle huomautuksia lienee laitteiden omistajien tai huoltajien puut-teellinen huoltoasetuksen sisällön tuntemus. Huoltodokumentoinnista huolehtiminen kuuluu laitteen omistajalle tai huoltajalle, mutta käytännössä dokumenttien täyttämisen suorittaa laitteen huoltaja. Kun omistaja tai huoltaja ei tunne huolehtimisvastuutaan, dokumentointi jää helposti vajavaiseksi. Valvon-taa ja lainsäädännöstä tiedottamista tulee lisätä huoltoasetuksen noudattamisasteen nostamiseksi. Vaihtoehtoisesti asetuksen sisältö, erityisesti huoltodokumentointivastuun jakautumista koskevat koh-dat, saattaisi olla perusteltua tarkistaa.


Sisällysluettelo

Tiivistelmä ........................................................................................................................................................................... 1 Sisällysluettelo .................................................................................................................................................................... 2 Johdanto ............................................................................................................................................................................. 3 Huoltoasetuksen keskeinen sisältö ..................................................................................................................................... 5

Huoltajia ja toiminnanharjoittajia koskevat vaatimukset ................................................................................................... 5 Laitteiden omistajia ja haltijoita koskevat vaatimukset ..................................................................................................... 5 Valvontaviranomaiset ...................................................................................................................................................... 6 Kylmäainelainsäädännön muutokset lähitulevaisuudessa ............................................................................................... 7

Projektin toteutus ................................................................................................................................................................ 9 Kartoituskohteiden valinta ................................................................................................................................................ 9 Kartoituskäynnit ............................................................................................................................................................. 10 Kartoituskäynnillä ilmenneet puutteet ............................................................................................................................ 11

Tulokset ............................................................................................................................................................................. 12 Kartoitetut kohteet ......................................................................................................................................................... 12 Kylmäaineet ja -piirit ...................................................................................................................................................... 12 Puutteet ......................................................................................................................................................................... 15 Projektin vastaanotto ja projektista saatu palaute .......................................................................................................... 17

Tulosten tarkastelu ............................................................................................................................................................ 18 Kartoitetut kohteet ......................................................................................................................................................... 18 Kylmäaineet ................................................................................................................................................................... 18 Puutteet ......................................................................................................................................................................... 18 Riskinarvioinnista ja valvonnan kohdentamisesta .......................................................................................................... 19

Lisätietoa kylmäaineista ja kylmäainelainsäädännöstä ..................................................................................................... 21 Asetukset ....................................................................................................................................................................... 21 Ympäristöhallinnon verkkosivut ..................................................................................................................................... 21 Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) verkkosivut .................................................................................................. 22

Liite 1: Projektisuunnitelma ............................................................................................................................................... 23 Liite 2: Lehdistötiedotteet .................................................................................................................................................. 24 Liite 3: Saatekirje ............................................................................................................................................................... 26 Liite 4: Kartoituslomakepohja ............................................................................................................................................ 27 Liite 5: Kylmäainemäärät kohteissa, joihin tehtiin kartoituskäynti (≥ 3 kg laitteet) ............................................................. 29 Liite 6: Huomautuksen aiheet kohteissa, joihin tehtiin kartoituskäynti (≥ 3 kg laitteet) ...................................................... 30 Liite 7: Erikokoisten kylmäpiirien luku- ja täyttömäärät kohteissa, joihin tehtiin kartoituskäynti (≥ 3 kg laitteet)................. 32 Liite 8: Kohteet, joihin ei tehty kartoituskäyntiä (kaikki laitteet < 3 kg) ............................................................................... 34


Johdanto Kylmätekniikkaa tarvitaan, kun tavoitteena on saattaa tietyn tilan tai systeemin lämpötila ym-päristöä alhaisemmaksi. Tutuin esimerkki käy-tännön kylmätekniikasta on jääkaappi, jonka avulla elintarvikkeet säilyvät huomattavasti pi-tempään kuin huoneenlämmössä.

Jääkaapin viilenemisen mahdollistaa jää-kaapin kylmäpiiri, joka käsittää kompressorin, lauhduttimen, höyrystimen, paisuntaventtiilin sekä näitä yhdistävän putkiston, jossa kiertää kylmäaine. Kompressorin ja paisuntaventtiilin avulla paine piirin eri osissa saadaan säädettyä siten, että kylmäaine sitoo itseensä lämpöä jääkaapin sisältä ja vastaavasti luovuttaa sitä jääkaapin ulkopuolelle. Periaate on sama kai-kissa kylmäainekiertoon perustuvissa jäähdy-tyssysteemeissä ja lämpöpumpuissa.

Ensimmäisen kiertoprosessiin perustuvan varsinaisen kylmäkoneiston patentoi Jacob Perkins jo 1830-luvulla.

Koska kylmäpiirin mekaaninen toimintaperi-aate on melko yksinkertainen, suurimmat muu-tokset kylmälaitetekniikassa ovat koskeneet piirissä kiertävää kylmäainetta. Jotta kylmä-koneistoa voidaan käyttää samaan aikaan mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti, vaaditaan kylmäaineelta lukuisia sopivia omi-naisuuksia.

Kylmätekniikan alkuaikoina kylmäaineina ko-keiltiin monia, usein kemiallisesti yksinkertaisia yhdisteitä, kuten ammoniakkia, hiilidioksidia, rikkidioksidia, metyyliformiaattia, erilaisia hiilive-tyjä tai tetrakloorimetaania. Useimmat näistä kyllä toimivat lämmönsiirtotarkoituksessa, mut-ta olivat samaan aikaan myrkyllisiä tai räjäh-dysherkkiä, pahimmassa tapauksessa molem-pia.

Vaarallisten kylmäaineiden aiheuttamat va-hingot ja onnettomuudet olivat 1920-luvun lop-puun mennessä luoneet markkinoille kyllin suu-ren paineen kehittää turvallisempia kylmäainei-ta. Tuloksena syntyivät klooria sisältävät halo-geenihiilivedyt eli niin sanotut CFC- ja HCFC-kylmäaineet. Vasta nyt oli mahdollista aloittaa kylmätekniikan sovellutusten esteetön kehitys ja markkinoille tuominen. Esimerkiksi jääkaapit alkoivat yleistyä Yhdysvalloissa toden teolla

vasta 1930-luvulla CFC-aine R-12:n tultua markkinoille.

CFC- ja HCFC-aineiden valtakausi kesti aina 1970-luvulle, jolloin esitettiin ensimmäiset arviot aineiden sisältämän kloorin haitallisuudesta yläilmakehän otsonikerrokselle. Havainnot vah-vistuivat 1980-luvulla, ja 1987 allekirjoitettiin vuoden 1985 Wienin ympäristösopimusta täy-dentävä niin sanottu Montrealin pöytäkirja. Pöy-täkirjalla rajoitettiin otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttöä merkittävästi, minkä johdosta kehitettiin otsonikerrokselle haitaton vaihtoehto: kloorittomat fluorihiilivedyt eli HFC-yhdisteet. näkivät päivänvalon. Nykyään HFC-yhdisteet ovat yleisimmin käytettyjä kylmäaineita ilmas-tointi- ja jäähdytyskäytössä.

Vaikka HFC-yhdisteillä ei ole heikentävää vaikutusta otsonikerrokseen, ne ovat – kuten CFC- ja HCFC-aineetkin – hyvin voimakkaita kasvihuonekaasuja ja siis voimistavat ilmaston lämpenemistä. Vuonna 1997 täydennettiin vuoden 1992 YK:n ympäristösopimusta niin sanotulla Kioton pöytäkirjalla. Pöytäkirjalla ase-tettiin kansainväliset päästövähennystavoitteet kasvihuonekaasuille. Niin sanotut F-kaasut, joihin HFC-yhdisteetkin kuuluvat, lukeutuvat Kioton pöytäkirjan mukaisiin kasvihuonekaa-suihin.

Kylmäaineiden kehitystarve siis jatkuu yhä. Tulevaisuudessa ilmastoystävällisinä kylmäai-neina yleistynevät HFC-yhdisteiden kaltaiset, mutta ilmastonlämmitysvaikutuksiltaan huomat-tavasti lempeämmät HFO-yhdisteet sekä jo aiemmin käytössä olleet ammoniakki, hiilidiok-sidi ja puhtaat hiilivedyt, joiden käyttö ja käsitte-ly ovat tekniikan kehityksen myötä muuttuneet turvallisemmaksi.

Kansainväliset ympäristösopimukset ovat muokanneet myös kansainvälistä lainsäädän-töä. Euroopan parlamentin ja neuvoston ase-tuksen (EY) N:o 1005/2009 otsonikerrosta hei-kentävistä aineista (myöhempänä otsoniase-tus) tarkoitus on estää otsonikerroksen heiken-tymistä Montrealin pöytäkirjan mukaisesti.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuk-sen (EY) N:o 842/2006 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista (myöhempänä F-


kaasuasetus) tarkoitus puolestaan on vähen-tää, rajoittaa ja estää Kioton pöytäkirjan piiriin kuuluvien fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä ja näin hillitä ilmaston lämpenemistä. Uusi F-kaasuasetus, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014 fluora-tuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta astuu voimaan 1.1.2015. Uusi asetus muun muassa tähtää HFC-aineidein markkinoille saattamisen asteit-taiseen vähentämiseen.

Sekä otsoni- että F-kaasuasetus sisältävät laitteiden huoltoa ja vuotojen ehkäisyä koskevia säädöksiä. Nämä on Suomessa saatettu voi-maan valtioneuvoston asetuksella 452/2009 otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluo-rattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (myöhempänä huoltoasetus).

Huoltoasetuksessa säädetään muun muassa kylmälaitteiden huoltajien pätevyysvaatimuksis-ta, huoltodokumentoinnista ja laitteiden vuoto-tarkastusten määräajoista.

Huoltoasetuksen valvovia viranomaisia ovat ELY-keskukset ja kuntien ympäristönsuojeluvi-

ranomaiset sekä terveydensuojeluviranomai-set, kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden valvontaviranomaiset ja elintarvikevalvontavi-ranomaiset, jotka valvovat asetuksen noudat-tamista omilla toimialoillaan.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluvi-ranomaisena toimii ympäristö- ja rakennusjaos-to. Huoltoasetuksen valvonta on delegoitu Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksi-kölle.

Huoltoasetuksen valvonnan suunnittelua palvelemaan Tampereen kaupungin ympäris-tönsuojeluyksikkö toteutti kesän ja syksyn 2014 aikana kylmäainekartoituksen, jonka tarkoituk-sena oli kerätä tietoa kaupungin alueella tapah-tuvan huoltoasetuksen alaisen kylmälaite- ja kylmäainetoiminnan tilasta ja valvonnan tar-peesta. Samalla tiedotettiin laitteiden omistajia ja haltijoita kylmäainelainsäädännön sisällöstä ja tulevista muutoksista.

Vastaavanlainen kartoitus on tehty Suomes-sa ainakin Espoossa vuonna 2012 ja Kuopios-sa vuonna 2013.


Huoltoasetuksen keskeinen sisältö Huoltoasetuksen (VNa 452/2009) tarkoituksena on EU:n otsoni- ja F-kaasuasetusten (EY N:ot 1005/2009 ja 842/2006) mukaisesti ehkäistä otsonikerrosta heikentäviä ainei-ta ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden vuotoja erilaisin laittei-den huoltoa koskevin määräyksin ja velvoittein. CFC-, HCFC- ja HFC-kylmäaineet muodostavat suurimman asetuksen alaisten aineiden ryhmän. Huoltoasetus koskee asetuksessa lueteltuja aineita sisältäviä laitteita asentavia, huoltavia ja kunnossapitäviä henkilöitä ja toiminnanharjoit-tajia sekä laitteiden omistajia ja haltijoita. Li-säksi asetusta sovelletaan edellä mainittuja aineita käsitteleviin ja jätehuoltoa suorittaviin henkilöihin ja toiminnanharjoittajiin.

Asetuksessa huollolla tarkoitetaan laitteiden tarkastusta, asennusta, kunnossapitoa ja huol-toa. Laitteet, joiden huoltoa asetus koskee, ovat ilmastointi-, jäähdytys- ja lämpöpumppu-laitteet, sammutuslaitteistot, ajoneuvojen ilmas-tointilaitteet, suurjännitekytkinlaitteet sekä fluo-rattuihin kasvihuonekaasuihin pohjautuvia liuot-timia sisältävät laitteet.

Huoltajia ja toiminnanharjoittajia koskevat vaatimukset

Huoltoasetuksessa määrätään laitteiden huol-tajien laitetyyppikohtaisista pätevyysvaatimuk-sista. Laitteita huoltavan sekä aineita käsittele-vän henkilön on suoritettava asetuksessa mää-ritellyt opinnot.

Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulait-teita, sammutuslaitteistoja tai ajoneuvojen il-mastointilaitteita huoltavilla sekä laitteiden jät-teenkäsittelyä harjoittavilla toiminnanharjoittajil-

la on lisäksi oltava päätoimisessa palvelukses-saan pätevä ja asiantunteva vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toiminnassa noudatetaan asetettuja ympäristönsuojeluvaatimuksia ja asennus- ja huoltohenkilöstö täyttää pätevyys-vaatimukset.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä ennen lait-teiden huollon, käsittely tai jätehuollon aloitta-mista ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirastol-le (Tukes). Ilmoituksen yhteydessä huoltajien on todennettava pätevyytensä todistuksella opintojen hyväksytystä suorittamisesta. Tukes ylläpitää rekisteriä pätevyysvaatimukset täyttä-vistä henkilöistä ja ilmoituksen tehneistä toi-minnanharjoittajista. Rekisterit löytyvät osoit-teesta http://www.tukes.fi/fi/Rekisterit/kylmalaitteet-rekisterit/

Huoltoasetus sisältää myös vaatimuksia koskien toiminnanharjoittajan käytössä olevista laitteita, niiden kalibrointia ja kunnossapitoa sekä laitteiden käyttöön perehdyttämistä.

Laitteiden omistajia ja haltijoita koskevat vaatimukset

Kiinteästi asennetun jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteen sekä sammutuslaitteiston

Taulukko 1. Huoltoasetuksen (VNa 452/2009) mukaiset kylmäpiirin täyttömäärän perusteella määräytyvät vuototarkastusvälit

http://www.tukes.fi/fi/Rekisterit/kylmalaitteet-rekisterit/



haltijan tai omistajan on huolehdittava, että laite tarkastetaan säännöllisesti. Tarkastusväli mää-räytyy laitteen kylmäainetäyttömäärän mukaan (taulukko 1).

Mikäli laitteen yhteydessä on vuodonil-maisujärjestelmä, määräaikaistarkastustiheys puolittuu vähintään 30 kg kylmäainetta sisältä-vien laitteiden osalta. Vähintään 300 kg kylmä-ainetta sisältävien laitteiden yhteydessä on oltava vuodonilmaisujärjestelmä. Vuodonil-maisujärjestelmä tulee tarkastaa vähintään 12 kk välein.

Mikäli kylmäpiiri on hermeettisesti eli ilmatii-viisti suljettu, ja laitteessa on tästä ilmoitus, tulee laitteelle tehdä määräaikaisvuototarkas-tuksia vasta laitteen täyttömäärä ollessa vähin-tään kuusi kilogrammaa kylmäainetta.

Laitteen omistajan tai haltijan on myös huo-lehdittava, että vuototarkastuksen suorittavalla henkilöllä tai toiminnanharjoittajalla on asetuk-sen mukainen Tukesin myöntämä todistus pä-tevyydestä.

Lisäksi laitteen omistajan tai haltijan on pi-dettävä huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa (”huolto-

kirja”; kuva 1), josta käy ilmi laitteen sisältämän aineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huolto-päivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huol-tajan allekirjoitus. Huoltokirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Laitteen yhteydessä tulee lisäksi olla ilmoitus (”huolto-tarra”; kuva 2) siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu.

Valvontaviranomaiset

Huoltoasetuksen vaatimusten noudattamista valvovista viranomaisista säädetään ympäris-tönsuojelulain (527/2014) 23 ja 24 §:ssä. Val-vovia viranomaisia ovat ELY-keskukset ja kun-tien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä ter-veydensuojeluviranomaiset, kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden valvontaviranomaiset ja elintarvikevalvontaviranomaiset, jotka valvovat asetuksen noudattamista omilla toimialoillaan.

Kuva 1. Esimerkki huoltokirjan sivusta


Jos valvonnassa todetaan, että asetuksen pätevyysvaatimuksia ei ole noudatettu, on val-vovan viranomaisen ilmoitettava asiasta toimi-valtaiselle ELY-keskukselle. ELY-keskus puo-lestaan ilmoittaa asiasta edelleen Tukesille (1.9.2014 asti ilmoitus tehtiin Suomen ympäris-tökeskukselle).

Jos valvonnassa todetaan, että asetuksen mukaisia määräaikaisvuototarkastuksiin tai huoltodokumentointiin (huoltokirja ja –tarra) liittyviä velvoitteita ei ole noudatettu, asiasta on ilmoitettava toimivaltaiselle ELY-keskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Huoltoasetuksen vaatimusten laiminlyönnin oikaisemiseksi voidaan käyttää hallintopakkoa.

Kylmäainelainsäädännön muutokset lähitulevaisuudessa

Uusi F-kaasuasetus

EU:n F-kaasuasetuksen uudistus (EY N:o 517/2014) astuu voimaan 1.1.2015. Uusi F-kaasuasetus muun muassa vähentää HFC-yhdisteiden markkinoille saattamista asteittain n. 79 % vuoteen 2030 mennessä. Samalla muuttuvat laitteiden määräaikaisvuototarkas-tusten taajuuden määräävät kriteerit.

Siinä missä vuototarkastusten enimmäisai-kaväli on aikaisemmin määräytynyt suoraan laitteen kylmäainetäyttömäärästä riippumatta kylmäaineen tyypistä, vuoden 2015 alusta ote-

taan huomioon myös kullekin kylmäaineelle ominainen ilmastonlämmitysvaikutus, jota ku-vataan aineen GWP-arvolla (Global Warming Potential, ilmastonlämmityspotentiaali).

GWP-arvo kuvaa yhdisteen ilmastoa lämmit-tävää vaikutusta suhteessa hiilidioksidiin. Ylei-simpien HFC-yhdisteiden GWP-arvot vaihtele-vat noin 1 500:sta noin 4 000:een hiilidioksidin GWP-arvon ollessa 1. Yhden kilogramman päästö ilmakehään ainetta, jonka GWP-arvo on 4000, lämmittää ilmastoa siis yhtä paljon kuin neljän tonnin hiilidioksidipäästö.

Uusi määräaikaisvuototarkastustiheys mää-räytyy laitteen sisältämän kylmäainemäärän ilmastonlämmitysvaikutuksen mukaan: 5, 50 ja 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia korvaavat nykyiset rajat (3, 30 ja 300 kylmäainekilogram-maa). Vuototarkastustiheydet ja vuodonil-maisujärjestelmän vaikutus niihin säilyvät enti-sellään. Laitteissa tulee 2015 alkaen olla mer-kintä kylmäainemäärästä sekä kilogrammoina että hiilidioksidiekvivalenttitonneina.

Laitteille, jotka kuuluvat määräaikaisvuoto-tarkastusten piiriin vasta uuden laskutavan pe-rusteella, tarvitsee vuototarkastuksia alkaa teh-dä vasta 1.1.2017 alkaen.

Kuva 2. Huoltotarroja


HCFC-aineiden huoltokäyttökielto

EU:n otsoniasetuksen aikataulun mukaisesti HCFC-aineiden käyttökielto myös huoltokäy-tössä astuu voimaan 1.1.2015. Vuoden 2014 loppuun asti kylmälaitteiden huollossa on sallit-tua käyttää kierrätettyjä tai regeneroituja HCFC-aineita.

Kierrätettyä HCFC-ainetta voidaan käyttää saman toiminnanharjoittajan huoltamassa tai saman omistajan omistamassa laitteessa, kun-han huoltokirjaan tehdään merkinnät, joiden avulla aineen alkuperä voidaan jäljittää.

Regeneroinnilla tarkoitetaan laitteesta tal-teenotetun aineen saattamista puhtaus- ja muil-ta ominaisuuksiltaan uutta kylmäainetta vas-taavalle tasolle. Myös regeneroidun aineen

jäljitettävyys on mahdollistettava riittävin huol-tokirjamerkinnöin.

Vuoden 2015 alussa voimaan astuva HCFC-aineiden täydellinen huoltokäyttökielto tarkoit-taa, että laitteen vika- tai vuototapauksessa HCFC-ainetta ei saa enää lisätä laitteeseen. Vanhoja HCFC-ainetta sisältäviä laitteita kui-tenkin saa käyttää vuoden 2014 jälkeenkin.

Huoltoa tarvitsevat laitteet on joko uusittava ennen vuotta 2015 tai kylmäaine vaihdettava johonkin sallittuun ns. huoltokylmäaineseen. Käytännössä aineen korvaaminen toisella ei kuitenkaan usein ole mahdollista tai järkevää ilman merkittäviä muutos- tai saneeraustöitä laitteistolle. Usein kannattavin ratkaisu on lait-teiston uusiminen.


Projektin toteutus Kylmäainekartoitusprojektin tarkoituksena oli selvittää kylmäainelainsäädännön nou-dattamista ja viranomaisvalvonnan tarvetta eri toimialoilla sekä tiedottaa toimijoita kyl-mäainelainsäädännön vaatimuksista. Kartoitus toteutettiin kartoituskäynnein ja puheli-mitse kesän ja alkusyksyn 2014 aikana.

Kylmäainekartoitusprojektin toteutti osa-aikainen projektityöntekijä touko-lokakuussa 2014. Projektin alkuvalmistelut ja kohteiden valinta tehtiin touko-kesäkuussa ja tulosten analysointi ja loppuraportointi lokakuussa. Var-sinainen kartoitustyö yhteydenottoineen ja kar-toituskäynteineen ajoittui kesä-syyskuulle. Pro-jektin alkamisesta sekä tuloksista tiedotettiin julkisuuteen. Tarkempi projektisuunnitelma on liitteessä 1.

Kartoituskohteiden valinta

Projektin suunnittelun lähtökohtana oli pyrkiä muodostamaan mahdollisimman laaja ja katta-va otanta seudun kylmäaine- ja kylmälaitetoi-minnasta. Kohteiksi pyrittiin valitsemaan toimi-pisteitä kaikista huoltoasetuksen piiriin kuulu-vista kokoluokista eli kohteista, joissa on vähin-tään yksi kylmäainetäytöltään 3 kg ylittävä kyl-mälaite aina satoja kilogrammoja kylmäainetta käyttäviin toimijoihin.

Toimialojen sektorijakona käytettiin Espoon ympäristökeskuksen 2012 tekemän kylmäaine-kartoituksen sektorijakoa täydennettynä Liikun-takeskukset ja jäähallit –sektorilla.

Arvio kohdemäärien jakautumisen suhteesta eri sektoreille saavutettiin Tampereen kaupun-gin rakennustietokannan kohdelistauksen (20 023 rakennusta) jaottelulla Tilastokeskuk-sen vuoden 1994 rakennusluokituksen mukai-sesti. Näin saatiin Tampereella sijaitsevien ra-kennusten jakauma eri käyttötarkoitusten mu-kaan.

Rakennusluokituksesta jätettiin huomiotta luokat ja alaluokat, joiden ei katsottu olevan kylmäainekartoituksen kannalta oleellisia. Esi-merkiksi pääluokat A (asuinrakennukset) ja B (vapaa-ajan asuinrakennukset) jätettiin koko-naan huomiotta, koska luokkiin kuuluvissa koh-

teissa on hyvin harvoin käytössä yli 3 kg kyl-mäainetta sisältäviä laitteita.

Rakennusluokitusperustaisen jakauman saattamiseksi kylmäainekartoituksen kannalta mielekkäämmäksi oli jakaumaa tarpeen käsitel-lä tietyiltä osin.

Esimerkiksi ravintoloilla on usein käytössään kylmätiloja, joiden jäähdytykseen tarvitaan joi-takin kilogrammoja kylmäainetta ja jotka sopisi-vat täten kylmäainekartoituksen kohteiksi. Ra-vintolat kuitenkin ovat harvoin itsenäisiä raken-nuksia, vaan ne ovat usein osa suurempaa rakennusta, jolloin ravintoloiden osuus raken-nusjakaumassa jää hyvin pieneksi (ravintoloiksi luokiteltuja rakennuksia on Tampereella 34 kappaletta eli vain noin 0,17 % kaikista raken-nuksista). Kuitenkin ravintolat haluttiin yhdeksi kartoituskohdejakauman pääsektoriksi, jolloin ravintoloiden osuutta piti kasvattaa keinotekoi-sesti.

Samanlaisia korjauksia tehtiin kaikille raken-nusluokille, jotka eivät realistisine osuuksineen olisi mahtuneet lopulliseen sektoriluokitukseen mutta jotka siihen kuitenkin katsottiin tarpeelli-seksi saada. Samoin joidenkin lukumäärältään suurten, mutta kylmäainekartoituksen kannalta merkityksettömien kohteiden osuutta jouduttiin pienentämään kohdejakauman mielekkyyden nimessä. Esimerkiksi kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset (rakennusluokka 162) muo-dostavat lukumäärältään suurimman rakennus-luokan (1 115 kappaletta Tampereella, noin 5,6 % kaikista rakennuksista), mutta kylmäaineiden tarve niissä on hyvin vähäinen.

Rakennusluokat suhteellisine osuuksineen jaettiin kylmäainekartoituksen sektorijaon alle, jolloin kohdejakauma muodostui kuvassa 3 esitetyn mukaiseksi.

Kartoitettavien kohteiden alustavaksi luku-määräksi arvioitiin 81 kpl.


Varsinaiset kohteet valittiin useita lähteitä, kuten internetin hakukoneita, yritys- ja yhteisö-tietojärjestelmää (YTJ), Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmää (KTJ) sekä Tampe-reen kaupungin eri tietokantoja ja paikkatieto-aineistoja hyväksi käyttäen.

Kartoituskäynnit

Kartoituskäynnit sovittiin kohteen yhteyshenki-lön kanssa puhelimitse tai sähköpostin välityk-sellä. Yhteyshenkilö tavoitettiin yleensä koh-teen puhelinvaihteen tai muun julkisen puhelin-numeron kautta tiedustelemalla.

Yhteyshenkilöksi sopivan henkilön tuli olla kohteen kylmälaitteiden omistajan tai haltijan edustaja ja – mikäli mahdollista – kohteen kyl-mälaitteiden huollosta, ylläpidosta ja toiminnas-ta vastaava henkilö.

Yhteyshenkilön osallistumista varsinaiselle kartoituskäynnille ei edellytetty, vaan yhteys-henkilö saattoi harkintansa mukaan määrätä oppaaksi jonkun toisen laitteiden omistajan tai haltijan edustajan, huoltoyrityksen edustajan tai molemmat. Oppaalta vaadittiin kohteen riittä-vää tuntemusta (löytää kylmälaitteet) ja kulku-oikeuksia (esteetön pääsy kylmälaitteille). Kyl-

mälaitteiden tai –tekniikan tuntemusta ei op-paalta vaadittu.

Kun kartoituskäynnin ajankohta oli sovittu, lähetettiin yhteyshenkilölle sähköpostitse saa-tekirje (liite 2), jossa kerrottiin kartoitusprojektin tarkoituksesta ja muun muassa kehotettiin et-simään valmiiksi tarvittavat huoltodokumentit.

Saatekirjeen liitteenä lähetettiin myös kartoi-tuslomakepohja (liite 3) etukäteen tutustutta-vaksi.

Kartoituskäynnillä katsastettiin oppaan joh-datuksella kaikki kohteen vähintään 3 kg kyl-mäainetta sisältävien kylmäpiirien kompresso-rit. Kunkin erillisen kylmäpiirin osalta kirjattiin piirin sisältämän kylmäaineen tyyppi ja täyttö-määrä, viimeisimmän vuototarkastuksen päi-vämäärä, viimeisimpien vuototarkastusten väli sekä huoltoyritys. Lisäksi tarkastettiin huoltokir-jan ja –tarran olemassaolo ja asianmukainen täyttö sekä mahdollisen vuodonilmaisujärjes-telmän olemassaolo. Huoltoyrityksen pätevyys tarkistettiin Tukesin rekisteristä käynnin jäl-keen.

Mikäli kohteessa oli käytössä HCFC-aineita, muistutettiin vuoden 2015 alusta voimaan astu-vasta HCFC-aineiden huoltokäyttökiellosta ja

Kuva 3. Kartoitettavien kohteiden lukumäärän suhteellinen jakauma sektoreittain


tarvittaessa kerrottiin jatkotoimenpidemahdolli-suuksista.

Kartoituskäynnin jälkeen yhteyshenkilölle lä-hetettiin sähköpostitse palautetta kohteen kyl-mälaitehuollosta ja puhtaaksikirjoitettu kopio kartoituslomakkeesta.

Kartoituskäynnillä ilmenneet puutteet

Kartoituskäynneillä ilmenneista puutteista huomautettiin oppaalle käynnin aikana ja käyn-nin jälkeen yhteyshenkilölle palauteviestissä. Projektin lyhyen aikataulun vuoksi puutteiden korjaamista ei valvottu aktiivisesti esimerkiksi uusintakäynnein, vaan palauteviestissä ainoas-taan pyydettiin yhteyshenkilöä toimittamaan tieto korjatuista puutteista tai puuttuvat tiedot koskien esimerkiksi yksittäisten laitteiden kyl-mäaineita.


Kuva 4. Käytyjen kohteiden lukumäärän jakauma sektoreittain

Tulokset Kylmäainekartoitusprojektin yhtenä tarkoituksena oli kerätä tietoa Tampereen kaupun-gin alueella tapahtuvasta kylmäaineita hyödyntävästä toiminnasta sekä kylmälaitteiden huollon tilasta eri toimialoilla. Toimialakohtaisen otannan suppeudesta huolimatta pro-jektista saadut tiedot soveltuvat hyvin suuntaa antavaan rooliin huoltoasetuksen val-vontaa suunniteltaessa. Seuraavassa esitellään merkittävimmät tulokset pääpiirteittäin. Tarkemmat tulokset taulukkomuodossa löytyvät tämän raportin liitteistä.

Kartoitetut kohteet

Kohteita kartoitettiin yhteensä 64 kappaletta. Kartoituskäynti tehtiin 41 kohteeseen, joista jokaisessa oli vähintään yksi vähintään 3 kg huoltoasetuksen alaista kylmäainetta sisältävä kylmäpiiri. Käytyjen kohteiden jakauma toimialasektoreittain on esitetty kuvassa 4.

Kohteita, joissa joko ei ollut käytössä lainkaan huoltoasetuksen alaisia kylmäaineita tai joissa oli vain alle 3 kg kylmäainetta sisältäviä kylmäpiirejä, todettiin kartoitusprojektin aikana 23 kappaletta.

Kohteisiin ei tehty kartoituskäyntiä, eikä niistä kerätty tietoja esimerkiksi kylmäaineiden laadusta. Näiden kohteiden jakauma toimialasektoreittain on esitetty kuvassa 5.

Kylmäaineet ja -piirit

Kartoituskäynneillä kirjattiin yhteensä kahdek-san eri huoltoasetuksen alaista kylmäainetta. Näistä kaksi, R-22 ja R-401A, ovat HCFC-aineita ja loput kuusi HFC-aineita.


Kuva 6. Kylmäaineiden kokonaismäärät kilogrammoina logaritmisella asteikol-la. HFC-aineet merkitty sinisillä sävyillä, HCFC-aineet punamustalla. R-401A:n määrä ei käynyt ilmi yhdessäkään kohteessa, jossa ainetta todettiin olevan.

Eri aineiden kartoituskäyntien perusteella kir-jatut kokonaismäärät on esitetty kuvassa 6. R-134a (3 008 kg; 22,5 %), R-404A (4 518 kg; 33,8 %), R-407C (2 027 kg; 16,0 %) ja R-410A (442 kg; 3,3 %) ovat yleisesti käytössä olevia

kylmäaineita ja yhdessä ne muodostavatkin suurenemmistön kartoitetuista kylmäaineista. R-422D (72 kg; 0,5 %) ja R-437A (36 kg; 0,3 %) ovat niin sanottuja huoltokylmäaineita, joilla usein käytetään korvaamaan kylmäpiirissä R-

Kuva 5. Kohteiden, joissa ei ollut huoltoasetuksen piiriin kuuluvia kyl-mälaitteita, lukumäärän jakauma sektoreittain


22. R-22:n suureen määrään (3 148 kg; 23,6 %) vaikuttaa vahvasti yksi jäähalli, joka käyttää toiminnassaan noin 2 000 kg R-22:ta. R-401A:ta löytyi kahdesta kohteesta, mutta kum-massakaan tapauksessa aineen täyttömäärä ei

käynyt ilmi, jolloin aineen kokonaismäärä ilme-nee tuloksissa nollana kilogrammana.

Sektorikohtaiset kylmäaineiden kokonais-määrät on esitetty kuvassa 7.

Kartoitettujen kylmäpiirien lukumäärät huol-toasetuksen kolmen eri täyttömääräluokan mu-kaan jaoteltuna sekä vastaavan jaon mukainen kylmäaineiden kokonaismäärän jakauma on esitetty kuvassa 8. Suurin osa (196 kylmäpii-riä 307:stä, 63 %) oli täyttömäärältään vähin-tään 3 kg, mutta alle 30 kg kylmäainetta, mutta sisälsivät vain pienen osan kylmäaineiden ko-konaismäärästä (2 098 kg 13 370 kg:sta, 16

%). Vähintään 30 kg, mutta alle 300 kg kylmä-ainetta sisältäviä kylmäpiirejä oli toiseksi eniten (107 kpl, 35 %) ja ne sisälsivät yhdessä eniten kylmäaineita (7 772 kg, 58 %). Suurimmassa luokassa (vähintään 300 kg kylmäainetta) kyl-mäpiirejä oli selvästi vähiten (6 kpl, 2 %), mutta yhdessä ne sisälsivät kuitenkin toiseksi eniten kylmäaineita (3 500 kg, 26 %).

Kuva 7. Sektorikohtaiset kylmäaineiden kokonaismäärät kilogrammoina


Puutteet

Taulukossa 2 on esitetty kooste kartoituskäyn-neillä ilmenneistä puutteista ja huomautuksen aiheista.

Kartoitetuista kohteista (41 kpl) noin neljäs-osa (10 kpl, 24 %) ja laitteista (240 kpl) melkein joka toinen (113 kpl, 47 %) oli huoltoasetuksen kannalta moitteettomassa kunnossa.

Kohteissa, joissa oli huomautettavaa (31 kpl, 76 % kaikista kartoitetuista kohteista), noin kahdessa tapauksessa viidestä (12 kpl, 39 %) vähintään yhdeltä laitteelta puuttui huoltokirja. Kaikista laitteista, joissa oli vähintään yksi puu-te (127 kpl, 53 % kaikista kartoitetuista laitteis-ta), huoltokirja puuttui lähes joka neljänneltä (44 kpl, 35 %).

Vastaavasti kohteissa, joissa oli huomautet-tavaa, hieman yli joka toisessa kohteessa (16 kpl, 52 %) vähintään yhdeltä laitteelta puuttui huoltotarra. Kaikista laitteista, joissa oli puuttei-ta, huoltotarra puuttui noin joka kuudennelta laitteelta (30 kpl, 24 %).

Tarkastusväli todettiin liian pitkäksi vähintään yhden laitteen osalta 10 kohteessa, joka vastaa 32 % kohteista, joissa todettiin jokin puute. Tarkastusväli oli liian pitkä yhteensä 16 lait-

teessa (13 % laitteista, joissa todettiin jokin puute).

Kohteista, joissa todettiin vähintään yksi puu-te, 12 kohteessa (39 %) tarkastusvälin pituus ei käynyt selkeästi ilmi vähintään yhdessä koh-teen laitteessa. Laitteista, joissa todettiin vähin-tään yksi puute, 53 laitteessa (42 %) tarkastus-välin pituus ei käynyt selkeästi ilmi laitteen huoltodokumentoinnista.

Kylmäaineen määrä ei käynyt ilmi 11 koh-teessa, mikä vastaa 35 % niistä kohteista, jois-sa todettiin jokin puute. Noin joka kuudennessa laitteessa (29 kpl, 23 %), joita koski jokin puute, ei kylmäaineen määrä käynyt ilmi.

Huoltoyrityksen epäpätevyys tai huoltosopi-muksen puute koskivat vain yksittäisiä kohteita. Samoin kylmäaineen tyyppi kävi ilmi suhteelli-sen usein: vain kolmessa kohteessa yhteensä viiden laitteen sisältämän kylmäaineen tyyppi jäi epäselväksi. HCFC-aineiden käyttö kylmälaitteissa on sallit-tua nyt ja myös HCFC-aineidein huoltokäyttö-kiellon astuttua voimaan 1.1.2015. Vain aineen lisääminen laitteisiin on kiellettyä vuoden 2014 jälkeen. Siten HCFC-ainetta sisältävän laitteen löytymistä kartoituskohteesta ei voida pitää puutteena. HCFC-aineita koskevan lainsää-dännön tiukentumisesta on kuitenkin tarpeen

Kuva 8. Kylmäainemäärä ja kylmäpiirien lukumäärä kylmäpiirien eri kokoluokissa. Luku-määrät merkitty sinisävyisin palkein, kylmäainemäärät kilogrammoina punamustin pal-kein.


tiedottaa laitteiden omistajia tai haltijoita, ja käytännössä HCFC-aineista luopumiseen kan-nattaa varautua suunnitelmallisesti. Tästä syys-tä HCFC-aineiden käyttö ja luopumissuunni-

telman puuttuminen on sisällytetty taulukkoon 2. HCFC-aineita oli käytössä yhteensä seitse-mässä kohteessa, joista kolmessa aineista luopumiseen ei ollut varauduttu.

KOHTEET (kpl)Osuus kaikista

kohteista (%)LAITTEET (kpl)

Osuus kaikista

laitteista (%)

YHTEENSÄ 41 240

MOITTEETTOMAT 10 24 113 47

31 76 127 53

KOHTEET, JOISSA

HUOMAUTETTAVAA

AIHEESTA (kpl)

Osuus kohteista,

joissa

huomautettavaa

aiheesta (%)

LAITTEET, JOISSA

HUOMAUTETTAVAA

AIHEESTA (kpl)

Osuus laitteista,

joissa

huomautettavaa

aiheesta (%)

Huoltopäiväkirja puuttuu 12 39 44 35

Huoltotarra puuttuu 16 52 30 24

Tarkastusväli liian pitkä 10 32 16 13

Tarkastusvälin pituus ei tiedossa

(uusi huoltokirja tms.)11 35 53 42

Huoltoyritykseltä puuttuu

pätevyys2 6 3 2

Ei huoltosopimusta 1 3 2 2

Kylmäaineen tyyppi ei tiedossa 3 10 5 4

Kylmäaineen määrä ei tiedossa 11 35 29 23

Käytössä HCFC-ainetta 7 23 15 12

Ei olemassa olevaa suunnitelmaa

HCFC:stä luopumiseen3 10 3 2

HUOMAUTETTAVAA

Taulukko 2. Kartoituskäynneillä ilmenneiden huomautuksen aiheiden kohde- ja laitekohtaiset lukumäärät


Projektin vastaanotto ja projektista saatu palaute

Lehdistötiedotteesta huolimatta kylmäainekar-toitusprojekti tuntui tulleen yllätyksenä monelle kohteen yhteyshenkilölle, oppaalle tai huoltoyri-tyksen edustajalle. Kun projektin taustat ja tar-koitus oli selvitetty asianomaisille, oli vastaan-otto lähes yksinomaan positiivista ja tietojen saanti ja kartoituskäynnistä sopiminen sujuvaa.

Kartoituskäynneillä eri tahojen kiinnostus projektia kohtaan oli ilmeistä. Saadun palaut-teen perusteella kaikki osapuolet – niin laittei-den omistajat ja haltijat kuin huoltoyrityksetkin – ovat kaivanneet kylmäainelainsäädännön aktii-vista ja näkyvää valvontaa ja siihen liittyvää tiedottamista. Valvonnan ja tiedottamisen kat-sottiin selkeyttävän pelisääntöjä, jotka erään huoltoyrityksen edustajan sanojen mukaan ovat kylmälaitehuoltoalalla ”pahasti levällään”.

Kartoituskäyntien jälkeen esimerkiksi puuttu-vien kylmäainetietojen saaminen osoittautui työlääksi. Kohtuullisella vaivalla selvitettävistä puutteista pyydettiin lähettämään tieto jälkikä-teen sähköpostitse, mutta vain muutamassa tapauksessa tiedot lähetettiin oma-aloitteisesti. Samoin kartoituskäyntien sopimisvaiheessa kohteisiin jätettyihin yhteydenottopyyntöihin vastattiin hyvin harvoin. Tällaiset yhteydenpi-dolliset haasteet lienevät kuitenkin tavallisia kaikessa viranomaisvalvontaan liittyvässä työs-sä, eikä johtopäätöksiä kylmäainelainsäädän-töä koskevasta kiinnostuksesta näin ollen voida tehdä.


Tulosten tarkastelu Kylmäainekartoituksen tarkoituksena oli kerätä tietoa Tampereen kaupungin alueella tapahtuvan kylmälaite- ja kylmäainetoiminnan tilasta ja valvonnan tarpeesta huoltoase-tuksen näkökulmasta. Edellisessä luvussa esiteltyjä kvantitatiivisia tuloksia voidaan käyttää hyväksi valvonnan kohdentamisen suunnittelussa, ja ne selkeyttävät osaltaan kuvaa kylmälaitehuollon nykytilasta myös valtakunnallisella tasolla. Lisäksi käytännön kartoitustyön kautta saatu vaikeammin tilastoitava tieto, kuten kohdatut asenteet tai eri tahoilta saatu palaute, on varmasti omiaan kehittämään kylmäainelainsäädännön val-vontaa ja tiedotusta niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Kartoitetut kohteet

Aktiivisen kartoituksen kohteeksi päätyi 64 kohdetta, joista 41:een tehtiin kartoituskäynti. Kohteet jaoteltiin 13 sektoriin, joiden oli määrä edustaa kylmäainelainsäädännön kannalta oleellisimpia toimialoja mahdollisimman katta-valla tavalla. Keskimäärin kohteita valikoitui noin viisi kutakin sektoria kohti. Jokaista sekto-ria kohti varsinainen kartoituskäynti tehtiin kes-kimäärin noin kolmeen kohteeseen.

Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin kokoon suhteutettuna kartoituksen otanta on vaatimaton, mutta kuitenkin riittävä luomaan pohjan valvonnan suunnittelulle. Espoon kyl-mäainekartoitusprojektissa 2012 kohteita kar-toitettiin vastaavanlaisella sektorijakaumalla yhteensä 63 kappaletta. Kuopiossa 2013 kar-toitettiin yhteensä 21 kohdetta terveysvalvon-nan toimialueelta (liha-, kala- ja leipomoalan yritykset, kaupat, logistiikkayritykset yms.)

Kylmäaineet

Eri kylmäaineiden osuus kokonaismäärästä noudattelee Espoon vuoden 2012 kartoituspro-jektin tuloksia: HFC-aineet R-404A, R-134a ja R-407C ovat selvästi eniten käytetyt kylmäai-neet. Kuopion vuoden 2013 kartoitusprojektissa kiistatta eniten käytössä ollut kylmäaine oli R-404A (yhteensä 8 311 kg, seuraavaksi eniten R-134a:ta: 209 kg). Ero selittynee sillä, että Kuopiossa keskityttiin vain elintarvike- ja elin-tarvikelogistiikka-alan kohteisiin, joissa R-404A oli yleinen kylmäaine myös Tampereella.

Espoosta löytyi käytöstä viittä eri HCFC-yhdistettä, Tampereelta kahta ja Kuopiosta vain

yhtä. Kaikkialla R-22 oli yleisin HCFC-aine. Espoosta R-22:ta löytyi noin joka kolmannesta, ja Tampereella ja Kuopiossa vain noin joka kuudennesta kohteesta. Tampereella neljässä kohteessa seitsemästä HCFC-aineista luopu-miseen oli varauduttu.

Puutteet

Tampereella huomautettavaa löytyi 76 %:ssa kohteista. Espoossa huomautettavaa oli noin 50 %:ssa, ja Kuopiossa 66 %:ssa kohteista.

Huoltotarran puuttuminen oli yleisin puute kaikissa kaupungeissa. Tampereella ja Es-poossa toiseksi yleisin puute oli huoltokirjan puuttuminen, ja seuraavaksi yleisimmät puut-teet liittyivät vuototarkastusvälin epäselvyyteen tai riittämättömyyteen sekä kylmäaineen mää-rän epäselvyyteen. Kuopiossa säännöllisen huollon puute oli toisiksi yleisin puute, mutta Kuopion kartoitusprojektin hyvin suppea otanta vaikeuttaa Kuopiossa todettujen muiden puut-teiden vertailua.

Yllä mainittujen puutteiden yleisyys ja var-sinkin moitteettomien kohteiden vähäisyys hei-jastelee puutteellista lainsäädännön vaatimus-ten tuntemusta erityisesti laitteiden omistaja- ja haltijatasolla. Myös tämän kartoitusprojektin aikana tuli vastaan useita tilanteita, joissa koh-teen yhteyshenkilö ei ollut tietoinen kylmäaine-lainsäädännön sisällöstä ja vaatimuksista.

Huoltodokumentoinnin ylläpito ja asianmu-kaisesta täyttämisestä huolehtiminen kuuluu huoltoasetuksen mukaan kylmälaitteen omista-jan tai haltijan vastuulle. Varsinaiset huollot ja dokumenttien täyttämisen suorittaa tyypillisesti kuitenkin laitteen huoltaja, jolla ei lain sanele-


maa dokumentointivelvollisuutta ole. Kun lait-teen omistaja tai haltija ei ymmärrä vaatia huol-toyritykseltä dokumentoinnin asianmukaista täyttämistä, ei liene yllättävää, että huoltodo-kumentointi on suurelta osin puutteellista. Täs-sä projektissa ei merkitty puutteeksi esimerkiksi kylmäaineen tyypistä tai määrästä kertovan merkinnän puuttumista huoltokirjasta, jos tiedot oli löydettävissä muualta. Tosiasiassa täysin huoltoasetusten vaatimusten mukaisesti täytet-tyjä huoltokirjoja oli vain murto-osa. Samoin useissa tapauksissa vuototarkastustiheys oli aina hieman pitempi kuin lain mukaan sen tulisi olla. Myös vastuu vuototarkastustiheyden riittä-vyydestä on laitteen omistajalla tai haltijalla, ja kun tätä vastuuta ei tiedosteta, tarkastustiheys-vaatimukset jäävät helposti täyttymättä.

Jatkossa kylmäainelainsäädännöstä tiedot-tamista on lisättävä, jotta kaikki asianomaiset paremmin ymmärtäisivät roolinsa. Lisäksi tietty-jen huoltoon liittyvien vastuiden jakoa olisi syy-tä harkita uudelleen lainsäädäntöä päivitettäes-sä. Olisiko esimerkiksi dokumentointivastuun parempi olla varsinaisen huollon suorittajalla?

Riskinarvioinnista ja valvonnan kohdentamisesta

Erona Espoon ja Kuopion kartoitusprojekteihin tässä projektissa pyrittiin kartoituskohteiksi va-litsemaan sekä suuria että pieniä kohteita kyl-mäainevuotoriskin arvioimiseksi kylmäainetoi-minnan eri kokoluokissa: Millaiseen kohtee-seen liittyy suurin kylmäainepäästöriski? Minkä-laisiin kohteisiin valvontaa kannattaa kohden-taa päästöjen minimoimiseksi? Kannattaako valvoa vain suuria teollisuuslaitoksia, jotka käyttävät tuhansia kiloja kylmäaineita vai pitäi-sikö valvontaa sittenkin kohdentaa pieniin koh-teisiin, joita on enemmän ja joiden kylmäaine-päästöriskien kumulatiivinen vaikutus saattaa olla merkittävä?

Kylmäainekartoitusprojektin perusteella pie-niä kylmäpiirejä (täyttömäärä vähintään 3, mut-ta alle 30 kg) oli selvästi eniten, mutta valtaosa kylmäaineista oli silti keskikokoisissa (täyttö-määrä vähintään 30, mutta alle 300 kg) ja suu-rissa kylmäpiireissä (täyttömäärä yli vähintään 300 kg).

Pienikokoisessa kohteessa on yleensä käy-tössä vain pieniä kylmäpiirejä, eikä niitä ole montaa kappaletta. Kohteen koon kasvaessa monesti myös kohteessa käytettävien kylmäpii-

rien lukumäärä kasvaa ja täyttömäärien kirjo laajenee. Kartoituksen suppea otanta ei mah-dollista kohteen koon ja toimialan sekä kylmä-piirien luku- ja täyttömäärän keskinäisten suh-teiden mielekästä analysointia, eikä aiheesta ole saatavilla tilastotietoa.

Kylmäainepäästöriskin arviointia voidaan kui-tenkin tehdä olettamalla, että kaikkien kohtees-sa olevien kylmäpiirien huolto – täyttömäärästä riippumatta – on tasa-arvoista. Oletus on pe-rusteltu, koska usein kohteen kaikkien kylmä-laitteiden huollosta vastaa sama huoltoyritys.

Satoja kilogrammoja kylmäainetta sisältävät kylmäpiirit ovat toki täyttömääränsä perusteella huomattava ympäristöriski. Monesti suuriin laitteisiin kuitenkin kiinnitetään huollon ja ylläpi-don suhteen paljon huomiota osin edellä maini-tun suuren ympäristöriskinkin vuoksi, mutta myös, koska suurella laitteella on usein hyvin suuri merkitys kohteen toiminnalle. Suuri laite on myös itsessään aina huomattava investointi, jolloin laitteen kuntoon luonnollisesti kiinnite-tään tarkemmin huomiota. Lisäksi suuria kyl-mäainemääriä käyttävät kohteet ovat usein myös henkilöstömäärältään suuria, jolloin kyl-mäainetoimintojen ylläpidosta saattaa huoltoyri-tyksen lisäksi huolehtia laitteen omistajan tai haltijan palveluksessa oleva tehtävään erityi-sesti palkattu henkilö tai henkilöitä. Pienessä yrityksessä vastuu yrityksen toiminnan eri osa-alueista saattaa kasautua harvempien henkilöi-den harteille, jolloin kylmälaitteiden toimintaan ei välttämättä aina ehditä tai pystytä kiinnittä-mään riittävästi huomiota.

Yllä mainituin perustein voidaan olettaa, että kohteessa, jossa on käytössä täyttömäärältään suuri kylmälaite, myös pienempien laitteiden huoltoon kiinnitetään riittävästi huomiota. Myös aivan pienimmissä kohteissa kylmälaitteiden huoltoon voidaan olettaa kiinnitettävän kohtuul-lisissa määrin huomiota: ravintolan ainoan pa-kastehuoneen jäähdytys on ravintolan toimin-nan kannalta varmasti vähintään yhtä tärkeää kuin suurelle teollisuuslaitokselle sen suurim-man jäähdytyskoneiston toiminta. Suurin riski piilleekin sellaisissa kohteissa, joissa on käy-tössä jonkin verran tai paljon täyttömäärältään pieniä tai keskikokoisia laitteita ja joiden pää-asiallinen toiminta ei ole suoraan riippuvainen kylmälaitteiden toiminnasta tai toimintavarmuu-desta.


Tällaisia kohteita voisivat olla vaikkapa kes-kikokoiset ja pienet kiinteistöt, joissa on käytös-sä ilmastoinnin jäähdytys, esimerkiksi erilaiset toimistorakennukset. Myös teollisuudesta löy-tynee useita kriteerit täyttäviä kohteita.

Tällaisen kohteen laitteiden omistaja tai halti-ja ei välttämättä aina edes ymmärrä tai katso tarpeelliseksi solmia jatkuva-aikaista huoltoso-pimusta, vaan tyytyy kutsumaan huoltajan vas-ta, kun vika ilmenee ja mahdollinen vuoto on jo päässyt tapahtumaan. Silloinkin huoltaja to-dennäköisesti käsittelee vain kyseessä olevan laitteen, ja muut kohteen laitteet jäävät vaille huoltoa aina siihen asti, kunnes niissä vuoros-taan ilmenee vikaa.

Määräaikaishuoltojen ja –vuototarkastusten tärkein tehtävä on vuotojen ennaltaehkäisy. Täten ympäristön suojelun kannalta tärkeim-mäksi tavoitteeksi saattaa osoittautua kylmä-laitteiden omistajien tai haltijoiden sitouttami-nen pätevien henkilöiden riittävän usein teke-mistä huolto- ja tarkastuskäynneistä huolehti-miseen. Ehkä varsinaisen valvonnan kohden-tamista tärkeämpää on valvonnan näkyvyyden ja tiedottamisen lisääminen. Monenkaan kartoi-tuskohteen yhteyshenkilö ei ollut tietoinen kyl-mäainelainsäädännön vaatimuksista.

Kun kylmälaitteiden omistajille ja haltijoille sekä huoltoyrityksille tiedotetaan lainsäädän-nön vaatimuksista ja välitetään signaali siitä, että vaatimusten noudattamista myös valvo-taan, syntyy alalle ilmapiiri, jossa lainsäädäntö otetaan tarkemmin huomioon myös osa-alueilla, joissa tällä hetkellä on paljon parannet-tavaa.


Lisätietoa kylmäaineista ja kylmäainelainsäädännöstä

Asetukset

Valtioneuvoston asetus 452/2009 otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja

kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (”huoltoasetus”):

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090452

(viitattu 24.10.2014)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä

aineista (”otsoniasetus”):

http://eur-

lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:286:0001:0030:FI:PDF

(viitattu 24.10.2014)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014 fluoratuista kasvihuonekaa-

suista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (”F-kaasuasetus”):

http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014R0517&from=EN

(viitattu 24.10.2014)

Ympäristöhallinnon verkkosivut

HCFC-yhdisteet, ohjeita kiinteistön omistajalle:

http://www.ymparisto.fi/HCFC

(viitattu 24.10.2014)

Fluoratut kasvihuonekaasut:

http://www.ymparisto.fi/fkaasut

(viitattu 24.10.2014)

Otsonikerroksen suojelu:

http://www.ymparisto.fi/otsonikerros

(viitattu 24.10.2014)

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090452

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:286:0001:0030:FI:PDF

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:286:0001:0030:FI:PDF

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014R0517&from=EN

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014R0517&from=EN

http://www.ymparisto.fi/HCFC

http://www.ymparisto.fi/fkaasut

http://www.ymparisto.fi/otsonikerros


Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) verkkosivut

Kylmäala:

http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kylmalaiteliikkeet/

(viitattu 24.10.2014)

Kylmäalan rekisterit:


(viitattu 24.10.2014)

http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kylmalaiteliikkeet/



Liite 1: Projektisuunnitelma

Projektin työvaiheetheinä elo syys

18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 - 39 40 41 42 43 44

Projektisuunnitelmaluonnoksen valmistelu

Yritysten kartoitus

Projektisuunnitelmaluonnoksen sisäinen esittely

Projektisuunnitelman liitedokumenttien valmistelu

Projektisuunnitelman viimeistely

Tiedotus

Kohteiden informointi ja kartoituskäynnit

Yhteenvedon teko tarkastuksista

Loppuraportin kirjoittaminen

Tiedotus projektin tuloksista

aika

touko kesä loka


Liite 2: Lehdistötiedotteet

Yritysten ja toimipaikkojen kylmälaitehuollon tilaa kartoitetaan Tampe-

reella

Julkaistu Tampereen kaupungin internet-sivuilla 24.6.2014 kello 10:10

Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö kartoittaa kesän ja alkusyksyn 2014 aikana yrityksiä ja toimipaikkoja, jotka käyttävät ilmastointi-, jäähdytys- ja lämpöpumppulaitteistoja. Kartoitusprojektilla selvi-tetään kylmäainelainsäädännön noudattamista ja viranomaisvalvonnan tarvetta eri toimialoilla. Lisäksi val-vontakäynneillä annetaan yrityksille tietoa kylmäainelainsäädännön vaatimuksista.

Mukaan otetaan kattavasti erilaisia kohteita, joiden laitteissa käytetään 3 kg tai enemmän CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäaineita. Kartoituskäyntejä tehdään niin pieniä kuin suuria kylmäainemääriä käyttäviin kohteisiin. Kylmäaineita käytetään esimerkiksi kauppojen kylmä- ja pakastealtaissa, keittiöiden kylmätiloissa, varasto-jen ja terminaalien jäähdytyksessä, kiinteistöjen ilmastoinnissa ja teollisten prosessien erilaisissa lämmön-siirtotarkoituksissa. Kylmäainemäärät vaihtelevat aina kotitalouksien kylmälaitteiden sadoista grammoista pienehköjen viileävarastojen muutamien kilogrammojen kautta teollisuudessa käytettäviin satoihin kilo-grammoihin. Tavoitteena on saada kattava otos erityyppisistä kylmälaitteiden käyttäjistä, jotta jatkossa voidaan suunnitella kylmäaineiden käytön valvontaa kylmälaitteiden huoltoasetuksen (VNa 452/2009) mu-kaisesti.

CFC-, HCFC- ja HFC-yhdisteet ovat hyvin yleisesti käytettyjä kylmäaineita, joilla on ilmakehään päästessään ilmastoa lämmittävä ja – HFC-yhdisteet pois lukien – otsonikerrosta tuhoava vaikutus. 1980-luvulta lähtien aineiden käyttöä on pyritty asteittain vähentämään ja valvontaa lisäämään kansainvälisellä sopimuksilla ja lainsäädännöllä (esim. Montrealin pöytäkirja 1987, Kioton pöytäkirja 1997). Valvonnalla pyritään minimoi-maan kylmäainepäästöjä varmistamalla mm. laitteiden säännölliset vuototarkastukset ja huollot sekä huol-tajien pätevyys. Tulevaisuudessa tiukentuvalla kylmäainelainsäädännöllä tullaan ohjaamaan kylmäaineiden käyttöä ilmastolle haitattomiin vaihtoehtoihin kuten hiilidioksidiin tai ammoniakkiin.

Valvontakäynneillä kiinnitetään erityistä huomiota kylmäaineiden määrään ja laatuun sekä kylmälaitteiden huoltoasetuksen edellyttämien asiakirjojen olemassaoloon ja niiden asianmukaiseen täyttämiseen. Lisäksi tarkistetaan huoltoyritysten ja –henkilöiden löytyminen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin kylmä-alan pätevyysrekisteristä.

Vastaavanlainen kartoitus on tehty Espoon kaupungin alueella vuonna 2012.

Teksti: Antti Venho

Lisätietoja Projektityöntekijä Antti Venho Puhelin 040 800 7297


Yritysten ja toimipaikkojen kylmälaitteiden huoltodokumentoinnissa

parantamisen varaa

Julkaistu Tampereen kaupungin internet-sivuilla 29.10.2014 kello 11:04

Yritysten ja toimipaikkojen lain edellyttämä kylmälaitteiden huoltodokumentointi on monin paikoin puut-teellista. Laitteiden säännölliset huoltotarkastukset oli tehty kiitettävästi. Tampereen kaupungin ympäris-tönsuojeluyksikkö kartoitti yritysten ja toimipaikkojen kylmälaitehuollon tilaa kesän ja alkusyksyn aikana. Kartoituskäyntejä tehtiin yhteensä 41.

Usein laitteen huoltotarra ja/tai –kirja oli vajavaisesti täytetty tai puuttui kokonaan. Monissa tapauksissa puuttui myös tieto laitteen kylmäainetäytön suuruudesta. Huoltodokumentoinnista huolehtiminen on kyl-mälaitteiden huoltoasetuksen (VNa 452/2009) mukaan laitteen omistajan tai huoltajan vastuulla.

Huoltoasetuksen mukaisia laitteiden määräaikaisvuototarkastusvälejä oli noudatettu kiitettävästi, ja lähes kaikissa kohteissa laitteiden huollosta vastaavalla toiminnanharjoittajalla oli asetuksenmukainen huoltopä-tevyys.

Vuoden 2015 alusta myös huoltokäytössä kiellettyjä HCFC-aineita löytyi 7:stä kohteesta, joista 3:ssa ei tule-vaan käyttökieltoon ollut varauduttu.

Kylmäaineita käytetään esimerkiksi kauppojen kylmä- ja pakastealtaissa, keittiöiden kylmätiloissa, varasto-jen ja terminaalien jäähdytyksessä, kiinteistöjen ilmastoinnissa ja teollisten prosessien erilaisissa lämmön-siirtotarkoituksissa. CFC-, HCFC- tai HFC -kylmäaineet ovat haitallisia ilmastolle päästessään ilmakehään, ja niiden käyttöä onkin pyritty vähentämään asteittain kansainvälisillä sopimuksilla ja lainsäädännöllä.

Valvonnalla pyritään minimoimaan kylmäainepäästöjä varmistamalla muun muassa laitteiden säännölliset vuototarkastukset ja huollot sekä huoltajien pätevyys. Tulevaisuudessa tiukentuvalla kylmäainelainsäädän-nöllä tullaan ohjaamaan kylmäaineiden käyttöä ilmastolle haitattomiin vaihtoehtoihin kuten hiilidioksidiin tai ammoniakkiin.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu-, elintarvikevalvonta- ja terveydensuojeluyksiköt tulevat jatkossa valvomaan kylmälaitteiden huoltoasetuksen noudattamista muiden tarkastuskäyntien yhteydessä.

Teksti: Antti Venho

Lisätietoja Projektityöntekijä Antti Venho Puhelin 040 800 7297 Ympäristötarkastaja Pasi Halme Puhelin 050 521 5194


Liite 3: Saatekirje

Hei, viitaten puhelinkeskusteluumme (pvm. Xx-Yy), lähetän teille etukäteen tietoa kylmäainekartoitusprojektistamme, liitteenä olevan kartoituslomakepohjan sekä yrityksenne ympäristönsuojeluun ja kylmälaitehuoltoon liittyviä hyödyllisiä linkkejä. Toivon teidän käyvän lomakepohjan läpi jo ennen kartoituskäyntiä (lomaketta ei tarvitse täyttää) ja etsivän käyntiä varten valmiiksi kylmälaitteiden huoltokirjat sekä varmistamaan esteettömän pääsyn yrityksenne kylmälaitteille. Tietoa kylmäainekartoitusprojektistamme: Tampereen kaupungin kylmäainekartoitusprojektin tavoitteena on kerätä tietoa kaupungin alueella käytettävistä kylmäaineista, niiden määristä sekä kylmälaitteiden kunnosta ja huollosta. Kartoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen 452/2009 otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (huoltoasetus), jossa EU-lainsäädäntöön [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista (otsoniasetus) ja asetus (EY) N:o 842/2006 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista (F-kaasuasetus)] nojautuen on säädetty mm. pätevyysvaatimuksista laitteiden huoltajille ja asentajille sekä velvoitteista laitteiden haltijoille. Säädösten tarkoituksena on taata, ettei otsonikerrosta tuhoavia tai voimakkaita kasvihuonekaasuja pääse vuotamaan ilmakehään. Tämän kartoitusprojektin puitteissa tarkastellaan kolme kiloa tai enemmän CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäainetta sisältäviä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita, niiden sisältämien kylmäaineiden laatua ja määrää sekä huoltoasetuksen mukaisten velvoitteiden (mm. huoltopäiväkirja, vuototarkastusten taajuus, huoltajan pätevyysvaatimukset) toteutumista. Lisäksi pyritään edistämään huoltoasetuksen noudattamista neuvonnalla ja tiedottamisella kylmäaineita koskevan lainsäädännön nykyisistä ja tulevista vaatimuksista. Kartoitusprojektin toteuttaa Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö kesän ja alkusyksyn 2014 aikana. Ennen kartoituskäyntejä ollaan yhteydessä kartoituskohteisiin, ja projektista tehdään lehdistötiedote. Myös projektin tuloksista tiedotetaan julkisuuteen. Yrityksenne ympäristönsuojeluun ja kylmälaitehuoltoon liittyviä hyödyllisiä linkkejä Ympäristöhallinnon sivu pätevyysvaatimuksista otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorihiilivetyjä käsittelevälle henkilöstölle (sisältää hyödyllistä tietoa ja lisälinkkejä huoltoasetuksesta myös kylmälaitteen haltijalle):

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Patevyysvaatimukset_otsonikerrosta_heikentavia_aineita_ja_fluorihiilivetyja_kasittelevalle_henkilostolle/Patevyysvaatimukset_otsonikerrosta_heike%289387%29

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) rekisteri toiminnanharjoittajista, jotka täyttävät asetuksen 452/2009 mukaiset pätevyysvaatimukset:

http://rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat/Toiminnanharjoittajat/

Suomen Kylmäyhdistys ry:n kotisivut:

http://www.skll.fi/yhdistys/www/ Kartoituskäynti sovittiin pidettäväksi xx.yykuuta klo zz. Ystävällisin terveisin, [allekirjoitus]





http://rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat/Toiminnanharjoittajat/

http://www.skll.fi/yhdistys/www/


Liite 4: Kartoituslomakepohja



Liite 5: Kylmäainemäärät kohteissa, joihin tehtiin kartoituskäynti (≥ 3 kg laitteet)

Sektori R-134a R-404A R-407C R-410A R-422D R-437A R-22 R-401A

Kohde YHT.YHTEENSÄ 3 008 4 518 2 131 442 72 36 3 148 #N/A 13 355

Elintarviketeollisuus 90 98 39 50 36 #N/A 313

Suurehko maitotaloustuotetehdas/meijeri90 48 39 177

Keskisuuri hedelmä-, juures- ja

vihannestukku 50 36 #N/A 86

Pienehkö liha- ja siipikarjatuotteiden

valmistuslaitos 50 50

Laitetilat 6 21 27

Pienehkö palvelintila #1 7 7

Pienehkö palvelintila #2 6 14 20

Kauppakeskukset 220 288 864 1 372

Suuri kauppakeskus 288 864 1 152

Suurehko tavaratalo 220 220

Kaupat 2 822 104 2 926

Suurehko rautakauppa 104 104

Keskisuuri elintarvikemyymälä #1 540 540

Suuri elintarvikemyymälä/tavaratalo 1 200 1 200


Pieni elintarvikemyymälä #1 332 332



Toimistorakennukset 673 66 739

Suuri toimistorakennus 206 50 256

Suurehko toimistorakennus #1 111 111

Keskisuuri toimistorakennus 196 196

Suurehko toimistorakennus #2 160 16 176

Ammattikeittiöt 9 9

Lounasruokalan keittiö 6 6

Palvelulaitoksen keittiö 3 3

Teollisuus 140 483 764 66 18 267 #N/A 1 738

Suuri paperin, pahvin ja kartongin

valmistuslaitos 6 13 287 21 18 249 594

Suurehko painotalo 10 7 187 7 3 214

Suuri lasinjalostuslaitos 117 20 15 152

Suurehko lääke- ja lääkevalmistelaitos 124 36 270 38 #N/A #N/A 468

Keskisuuri elintarvikealan

logistiikkakeskus 310 310

Terveyskeskukset ja sairaalat 899 50 256 184 1 389

Suuri sairaalakompleksi 899 50 206 179 1 335

Keskisuuri terveysasema 45 45

Suurehko vanhainkoti/kuntoutuskeskus 5 4 9

Oppilaitokset 786 39 434 17 1 277

Pienehkö koulu 3 3

Pienehkö lukio 8 8

Suurehko ammattiopisto 10 125 135

Suuri korkeakoulukampus 783 29 301 17 1 130

Hotellit 192 28 43 263

Keskisuuri hotelli 43 43

Keskisuuri hotelli 192 28 220

Tutkimuskeskukset, laboratoriot 222 75 297

Tutkimuskeskus 222 75 297

Liikuntakeskukset, jäähallit 250 2 000 2 250

Harjoitusjäähalli (2 kpl) 250 2 000 2 250

Muut 5 519 165 63 4 756

Suurehko huoltoasema ravintolalla 330 18 348

Suuri vanhainkotikompleksi 5 189 74 268

Keskisuuri päiväkoti 6 6

Suuri museo 39 39

Suuri seura- ja kerhorakennus 91 4 95

YHTEENSÄ 3 008 4 518 2 131 442 72 36 3 148 #N/A 13 355Punainen teksti: Kohteen kaikki kylmäainemäärät tai -tyypi eivät tiedossa #N/A = ei tiedossa

HFC HCFC

kg kg


Liite 6: Huomautuksen aiheet kohteissa, joihin tehtiin kartoituskäynti (≥ 3 kg laitteet)

Sektori

Kohde

Laitteiden

lukumäärä

Moitteettomat

laitteet

Ei

huoltosopimusta YHT.Elintarviketeollisuus 14 6 3 5 1 1 1 11

Suurehko

maitotaloustuotetehdas/m

eijeri

Huoltoyhtiö #19 6 6 0

Keskisuuri hedelmä-, juures-

ja vihannestukkuHuoltoyhtiö #13 4 3 1 1 1 1 7

Pienehkö liha- ja

siipikarjatuotteiden

valmistuslaitos

Huoltoyhtiö #22 4 4 4

Laitetilat 3 2 3 2 1 1 2 11

Pienehkö palvelintila #1 Huoltoyhtiö #21 1 1 1 1 3

Pienehkö palvelintila #2 - 2 2 2 2 2 8

Kauppakeskukset 6 2 4 4

Suuri kauppakeskus Huoltoyhtiö #1 5 1 4 4

Suurehko tavaratalo Huoltoyhtiö #1 1 1 0

Kaupat 19 13 2 2 4 1 4 13

Suurehko rautakauppaHuoltoyhtiö #1 1 1 1

Keskisuuri

elintarvikemyymälä #1Huoltoyhtiö #14 2 2 0

Suuri

elintarvikemyymälä/tavarat

alo

Huoltoyhtiö #17 3 2 2 3 1 2 10

Keskisuuri

elintarvikemyymälä #2Huoltoyhtiö #17 5 3 2 2

Pieni elintarvikemyymälä #1 Huoltoyhtiö #9 2 2 0

Keskisuuri

elintarvikemyymälä #3

Huoltoyhtiö

#2/Huoltoyhtiö #141 1 0

Pieni elintarvikemyymälä #2 Huoltoyhtiö #8 5 5 0

Toimistorakennukset 9 2 4 3 7

Suuri toimistorakennusHuoltoyhtiö

#1/Huoltoyhtiö #124 2 2 4

Suurehko toimistorakennus

#1

Huoltoyhtiö


Keskisuuri toimistorakennus Huoltoyhtiö #20 2 1 1 1


#2Huoltoyhtiö #7 2 1 1 1

Ammattikeittiöt 3 2 1 1

Lounasruokalan keittiö Huoltoyhtiö #7 2 2 0

Palvelulaitoksen keittiö Huoltoyhtiö #7 1 1 1

Käytössä HCFC-

ainetta

Ei olemassa olevaa

suunnitelmaa HCFC:stä

luopumiseen

Tarkastusvälin

pituus ei tiedossa

(uusi huoltokirja

tms.)

Huoltoyhtiö/-

taho

Huoltopäiväkirja

puuttuu

Huoltotarra

puuttuu

Tarkastusväli

liian pitkä

Huoltoyritykseltä

puuttuu pätevyys

Kylmäaineen

tyyppi ei tiedossa

Kylmäaineen

määrä ei

tiedossa


Teollisuus 86 42 8 4 1 24 6 8 51

Suuri paperin, pahvin ja

kartongin valmistuslaitosHuoltoyhtiö #3 32 27 5 5

Suurehko painotalo Huoltoyhtiö #10 23 23 1 24

Suuri lasinjalostuslaitos Huoltoyhtiö #5 6 1 4 1 5

Suurehko lääke- ja

lääkevalmistelaitosHuoltoyhtiö #3 23 14 4 2 1 6 2 15


logistiikkakeskusHuoltoyhtiö #16 2 2 2

Terveyskeskukset ja

sairaalat31 10 11 6 1 7 2 5 32

Suuri sairaalakompleksi Huoltoyhtiö #7 28 10 11 4 5 4 24

Keskisuuri terveysasema Huoltoyhtiö #20 1 1 1 2

Suurehko

vanhainkoti/kuntoutuskesk

us

Huoltoyhtiö #15 2 2 2 2 6

Oppilaitokset 28 18 5 1 3 3 1 3 1 1 18

Pienehkö koulu Huoltoyhtiö #20 1 1 1

Pienehkö lukio Huoltoyhtiö #20 1 1 0

Suurehko ammattiopisto Huoltoyhtiö #20 6 3 3 3 6

Suuri korkeakoulukampus Huoltoyhtiö #7 20 14 2 1 3 1 2 1 1 11

Hotellit 10 8 2 1 3

Keskisuuri hotelli Huoltoyhtiö #7 2 2 1 3

Keskisuuri hotelliHuoltoyhtiö


Tutkimuskeskukset,

laboratoriot4 3 1 1

Tutkimuskeskus Huoltoyhtiö #7 4 3 1 1

Liikuntakeskukset, jäähallit2 1 1 1 1 3

Harjoitusjäähalli (2 kpl) Huoltoyhtiö #18 2 1 1 1 1 3

Muut 25 6 14 9 1 9 3 9 45

Suurehko huoltoasema

ravintolalla

Huoltoyhtiö

#4/Huoltoyhtiö #173 1 2 2 2 2 8

Suuri vanhainkotikompleksi Huoltoyhtiö #11 12 4 4 4 3 7 18

Keskisuuri päiväkoti Huoltoyhtiö #5 1 1 0

Suuri museo Huoltoyhtiö #20 1 1 1 2

Suuri seura- ja

kerhorakennusHuoltoyhtiö #6 8 7 2 1 7 17

LAITTEET YHTEENSÄ 240 113 44 30 16 53 3 2 5 29 15 3 200

% 47 35 24 13 42 2 2 4 23 12 2

KOHTEET YHTEENSÄ 41 10 12 16 10 11 2 1 3 11 7 3 76

% 24 39 52 32 35 6 3 10 35 23 10Punainen teksti: kaikki laitteet eivät tiedossa


Liite 7: Erikokoisten kylmäpiirien luku- ja täyttömäärät kohteissa, joihin tehtiin kartoituskäynti (≥ 3 kg laitteet)

Sektori

Kohde kpl kg kpl kg kpl kg

YHTEENSÄ 196 2 098 107 7 772 6 3 500Elintarviketeollisuus 9 117 4 196

Suurehko maitotaloustuotetehdas/meijeri4 47 2 130

Keskisuuri hedelmä-, juures- ja

vihannestukku 1 20 2 66

Pienehkö liha- ja siipikarjatuotteiden

valmistuslaitos 4 50

Laitetilat 4 27



Kauppakeskukset 14 1 372

Suuri kauppakeskus 12 1 152

Suurehko tavaratalo 2 220

Kaupat 2 35 14 1 391 5 1 500

Suurehko rautakauppa 2 104

Keskisuuri elintarvikemyymälä #1 1 240 1 300

Suuri elintarvikemyymälä/tavaratalo 4 1 200

Keskisuuri elintarvikemyymälä #2 1 25 4 495



Pieni elintarvikemyymälä #2 1 10 4 120

Toimistorakennukset 3 66 12 673

Suuri toimistorakennus 2 50 4 206

Suurehko toimistorakennus #1 2 111

Keskisuuri toimistorakennus 4 196

Suurehko toimistorakennus #2 1 16 2 160

Ammattikeittiöt 3 9

Lounasruokalan keittiö 2 6

Palvelulaitoksen keittiö 1 3

Teollisuus 79 810 12 928

Suuri paperin, pahvin ja kartongin

valmistuslaitos 32 346 3 248

Suurehko painotalo 22 214

Suuri lasinjalostuslaitos 5 42 1 110

Suurehko lääke- ja lääkevalmistelaitos 20 208 6 260


logistiikkakeskus 2 310

Terveyskeskukset ja sairaalat 40 430 18 959

Suuri sairaalakompleksi 38 421 17 914

Keskisuuri terveysasema 1 45

Suurehko vanhainkoti/kuntoutuskeskus 2 9

3-30 kg 30-300 kg > 300 kg


Oppilaitokset 23 212 21 1 080

Pienehkö koulu 1 3

Pienehkö lukio 1 8

Suurehko ammattiopisto 4 20 3 115

Suuri korkeakoulukampus 17 180 18 965

Hotellit 10 71 2 192

Keskisuuri hotelli 3 43

Keskisuuri hotelli 7 28 2 192

Tutkimuskeskukset, laboratoriot 2 20 3 277

Tutkimuskeskus 2 20 3 277

Liikuntakeskukset, jäähallit 1 250 1 2 000

Harjoitusjäähalli (2 kpl) 1 250 1 2 000

Muut 21 302 6 454

Suurehko huoltoasema ravintolalla 2 18 2 330

Suuri vanhainkotikompleksi 11 238 1 30

Keskisuuri päiväkoti 1 6

Suuri museo 2 39

Suuri seura- ja kerhorakennus 7 40 1 55

YHTEENSÄ 196 2 098 107 7 772 6 3 500Punainen teksti: Kaikki laitteet tai määrät eivät tiedossa


Liite 8: Kohteet, joihin ei tehty kartoituskäyntiä (kaikki laitteet < 3 kg)

Elintarviketeollisuus

Pienpanimo

Pieni leipomo

Laitetilat

Kauppakeskukset

Kaupat

Toimistorakennukset


Ammattikeittiöt

Keskisuuri lukio

Keskisuuri koulu

Teollisuus

Konepaja

Paperipakkaustehdas

Sähkönjakelu- ja valvontalaitetehdas

Virvoitusjuomaterminaali

Metallintyöstöpaja

Metallituotetehdas

Terveyskeskukset ja sairaalat

Terveysasema

Oppilaitokset

Hotellit

Tutkimuskeskukset, laboratoriot

Liikuntakeskukset, jäähallit

Suurehko palloilu- ja liikuntakeskus

Keskisuuri palloiluhalli

Jäähalli (3 kpl)

Pieni jäähalli #1

Pieni jäähalli #2

Muut

Pieni pizzeria

Keskisuuri ravintola

Keskisuuri parkkihalli

Perhetukikeskus

Suuri kirkko

Työ- ja päivätoimintakeskus

Documents

Kylmääki Tampereel!...Vain alle 3 kg kylmäainetta sisältäviä koh-teita kirjattiin yhteensä 23 kappaletta. Kohteisiin ei tehty kartoituskäyntiä, koska niissä olevat kylmälait-teet