KUNTOTARKASTUSRAPORTTIASUNTOKAUPPAA VARTEN

Tiehaarankuja 1655800 IMATRA

KR-Tiimi Karjala OyKarjalantie 2553300 LAPPEENRANTA

Puhelimet 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta0104701603

Email: etunimLsukunimi@krtiimi.fi Y-tunnus 2319965-7 ALV rek.

..

1. TARKASTUSMENETTELYSTÄ

Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessäomistajalta/käyttäjältä kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin.

Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelminasuntokauppaa varten tehtävän kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastuksessa onkiinnitetty huomiota aistinvaraisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, tur-vallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin ole ellis iin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin.

Mikrobitutkimuksia tai asbestikartoituksia ei normaalisti tehdä rakennuksen kuntotarkastuksenyhteydessä. Lämpö-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatio laitteita ja järjestelmiävoidaan kuntotarkastuksessa arvioida vain näkyviltä osilta ja iän perusteella. Muilta osin on ainatehtävä erillinen LVI-, sähkö- tai automaatiotarkastus.

Rakennetta rikkomattomalla menettelyllä ei voida havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioitaellei niistä tarkastushetkellä mittauksilla havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteidenpinnalla näkyvää viitettä.Edes rakenteita paikallisesti avaamalla ei voida saada täydellistä varmuutta rakennuksen kaikki-en rakenteiden kunnosta. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiätai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastelulla ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden jajärjestelmien, kuten salaojien, olemassa oloa kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin (perusmuurin)ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta.

Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisestihavaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kol-men kuukauden kuluessa tarkastuspäivästä).

Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vainja ainoastaan tilannetta tarkastusajan-kohtana ja tilanne kohteessa voi muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa.

Sivu 2115

2. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA

Kohde Tiedot tilaajalta

Pinta-ala (hunr') n. 105, ei mitattuParitalo

Tilavuus (rrrr')Tiehaarankuja 16 -55800 Imatra Kerrosluku 2 + kellari + parvi

Rakennusvuosi 1934

Käyttötarkoitus Asuinrakennus

Tarkastuksen tilaaja Kohteen omistaja

Etelä-Karjalan Ulosottovirasto

Omistushistoria: Nykyisen omistajan omistuksessa vuodesta 2007.

Tarkastuksen syy: Asuntokauppa

Tarkastuspäivä: 31.3.2014

Tarkastaja: Riitta Honkalammi, KR- Tiimi Karjala Oy.

Läsnä olleet: Antti Ohisalo (Etelä-Karjalan ulosottovirasto)

Tarkastushetken sää: Selkeää, -0,5 De, RH = 75 % (tiedot Ilmatieteen laitoksen in-temetpalvelusta).

Käytettävissä olleet asiakirjat: Ei asiakirjoja

Loppukatselmus: Ei tiedossa

Tarkastuksessa käytetytapuvälineet: Pintakosteusmittari DoserEsko.

Rajauksen kohteet: Piharakennusta ei tutkittu. Vesikatetta tarkasteltu katto luukunkautta.

Muuta: Huoneisto on ollut tyhjillään vuoden vaihteesta 2013/2014.

Sivu 3/15

3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA

Rakennuksen tekniset tiedot perustuvat paikan päältä saatuihin tietoihin.

Rakennustapa: Paikalla rakennettu 2 -kerroksinen paritalo, jossa kellarikerros.

Perusmuurit: Betonia. Ulkopuolisesta perusmuurin vedeneristyksestä tai rakennuk-sen salaojittamisesta ei ole tietoa.

Alapohjarakenteet: Eristämätön maanvarainen betonilaatta, pukuhuoneessa maanvaraisenbetonilaatan päälle koolattu puu/levy lattia, lämmöneristeestä ei tietoa.

Ulkoseinärakenteet: Puurunko ja purueristys, mahdollisesti hirsirunko.

Julkisivupinnoite: Peiterimoitettu lomalaudoitus, edellisestä maalauksesta ei ole tietoa.

Ikkunat: MSK-puuikkunat, lisätty 3-lasi.

Väliseinät: Puurakenteiset, palomuurit kiviaineiset.

Välipohja: Kellarikerroksenja asuinkerroksen välillä betoniholvi, jonka päälleon koolattu puulattia. Lämmöneristeenä on todennäköisesti purua.Asuinkerrosten välillä välipohja on puurakenteinen ja purueristeinen.

Yläpohja: Puurakenteinen, yläpohjan lämmöneristeenä mineraalivilla.

Kattomuoto: Harjakatto.

Vesikate: Profiilipelti, uusittu, ajankohdasta ei tarkempaa tietoa.

Lämmitysjärjestelmä: Suora sähkölämmitys ja lisänä varaavat tulisijat.

LämmöntuoUo: Sähkö ja puu.

Lämmönjako: Levypatterit ja puutulisijan säteilylämpö.

KäyUövesijärjestelmä: Käyttövesilinjat ovat kuparia, uusimisajankohdasta ei tietoa.

Viemärit: Pääosin muovia. Uusimis ajankohdasta ei tietoa, kellarin osalla valu-rautaa.

Ilmanvaihtojärjestelmä: Painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilma rakenteiden rakojen kaut-ta. Ilmanvaihtokanavien nuohouksesta ei tietoa.

Kunnallistekniikka: Liitetty Imatran kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Viemärin javesijohdon tonttiliittymät uusittu muovisiksi v. 1986.

Suoritetut korjaukset: Sähköjärjestelmien uusiminen, märkätilojen korjaukset, vesikatonuusiminen. Asuinkerrosten viemärien ja vesijohtojen uusiminen,myös tonttijohtojen osalta. Ajankohdista ei tietoa.

Sivu 4115

4. OLENNAISIMMA T TEKNISET PUUTTEET JA RISKIT

Tässä kohdassa on lueteltu sellaisia seikkoja, jotka saattavat aiheuttaa asumishaittaa tai korjaa-mattomina johtaa kohonneisiin korjauskustannuksiin tai joiden ikääntyminen aiheuttaa merkittä-viä vaurioriskejä. Tarkastuksessa ei ole tehty mikrobitutkimuksia eikä raportissa oteta kantaamahdollisten mikrobikasvustojen ihmisille aiheuttamiin haittoihin. Sulkuihin on merkitty havain-tojen vastaava kohta.

Rakennustekniikka: Perusmuurin ulkopuolinen vedeneristäminen, maanpinnan muotoilurakennuksen vierustaltaja sadevesienjohtaminen kauemmaksi raken-nuksesta (5.1)Ulkoseinärakenteen kunnon tarkastus ja kosteus- ja lahovaurioidenkorjaus (5.2)Alakerran kylpyhuoneen ja saunaosaston korjaus (5.5)Pukuhuoneen lattian tarkastus/korjaus (5.6)

LVI-tekniikka: Käytlövesijohtojen uusimiseen varautuminen ja valurautaisten viemä-rin osien uusiminen (5.8)Ilmanvaihto kanavien nuohous (5.9)Alkuperäisen sähköistyksen uusiminen (5.10)

Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät mutta toimenpiteitä vaativat asiat onkäsitelty vain havaintojen yhteydessä kohdassa 5.

5. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset pe-rusteet suositelluille toimenpiteille. Mikäli jostakin kohdasta/rakenteesta ei ole mainintaa, siinäei ole havaittu tarkastushetkellä normaalista poikkeavia ilmiöitä tai kulumista. Raportti ei oletyöselitys, ennen korjaustyöhön ryhtymistä on työtavat ja käytettävät materiaalit suunniteltavakohteeseen sopiviksi.

5.1 Perustukset, alapohja, perusmuuri ja rakennuksen vierusta (kuvat 1-3)

Rakennus sijaitsee varsin viettävällä tontilla. Maanpinta viettää rakennuksesta ka-dulle päin. Perusmuurit ovat betonia. Perusmuurien mahdollisesta ulkopuolisestavedeneristyksestä tai rakennuspaikan salaojittamisesta ei ole tietoa. Perusmuurissaoli halkeamia joita on paikattu.

Rakennuksen alapohjarakenteena on maanvarainen lämmöneristämätön betonilaat-ta. Pukuhuoneen lattian päälle on koolattu puu/levylattia, joka on päällystetty muo-vimatolla. Löylyhuoneenja pesuhuoneen lattiarakenteesta ei ole tarkempaa tietoa.

Vesikatolta tulevat sadevedet ohjataan sisäänkäynnin puolella maahan rakennuksennurkille (kuva 2), Muualla vesikatolta tulevat vedet imeytetään maahan rakennuk-sen vierustalle. Rakennuksen nurkalla kellarissa havaittiin seinässä/lattiassa muitaalueita kosteampi alue.

Sivu 5/15

5.2

5.3

5.4

Suosittelen vedeneristämään perusmuurin sekä salaojittamaan rakennuksen Maan-pintaa tulee pyrkiä madaltamaan rakennuksen vierellä.

Alapohjarakenteen kosteusrasituksen minimoimiseksi tulee pitää maanpinta raken-nuksen vierustalla rakennuksesta poispäin viettävänä ja ohjata vesikatolta tulevatvedet minimissään 1,5metrin päähänjulkisivusta kiinteillä kouruilla tai putkistoil-la. Tämä edellyttää ulkopuolisen sadevesijärjestelmän rakentamista.

Ulkoseinät ja julkisivut (kuva 4)

Rakennuksen ulkoseinärakenne on puuJhirsirakenteinen ja sen lämmöneristeenä onpurua. Julkisivuverhouksena on peiterimoitettu lomalaudoitus. Julkisivuverhouksenkunto on tyydyttävä, maalipinta on kohtalainen. Edellisen huoltomaalauksen ajan-kohdasta ei ole tarkempaa tietoa. Seinillä oli köynöskasvin vartta ja oksia.

Suosittelen avaamaan julkisivuverhousta ja tarkastamaan ulkoseinien kunnon. Mi-käli rakenteissa todetaan kosteus tai lahovaurioita, tulee vaurioituneet rakenteetuusia kohdassa 6. esitettyjä yleisiä ohjeita noudattaen. Korjauksen yhteydessä tuleepyrkiä selvittämään rakenteen vaurioitumistapa ja poistamaan se. Tarkemmat kor-jausohjeet rakennesuunnittelijalta.

Julkisivun puuosat vaativat säännöllistä huoltoa 10...15 vuoden välein ja sää-rasitetuilla sivuilla useamminkin. Muutoin vaarana on puumateriaalin turmeltumi-nen ja korjauksen vaikeutuminen. Suosittelen tarkastamaan julkisivun puuverhouk-sen kunnon ja tarvittaessa vaihtamaan vaurioituneet osat uusiin ja samalla huol-tomaalaamaan rakennuksen julkisivun puuosat lähivuosien kuluessa. Suosittelenpoistamaan seinältä kaiken kasvillisuuden, se estää julkisivua kuivumasta.

Ikkunat ja ulko-ovet (kuvat 5 ja 6)

Rakennuksen ikkunat on uusittu puurakenteisiksi MSK-ikkunoiksi, todennäköisesti1960-luvulla, ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa. Ikkunoihin on lisätty kolmannetlasit. Ullakon ikkuna on 3-lasinen MSE-ikkuna. Ikkunoissa esiintyy vähäisiä vauri-oita maali pinnoissa (kuva 3). Ulko-ovi on uusittu lämmöneristämätön puuovi, senkunto on kohtalainen.

Puurakenteiset ovet ja ikkunat vaativat säännöllistä huoltoa 5..10 vuoden välein.Muutoin vaarana on puumateriaalin turmeltuminen ja korjauksen vaikeutuminen.Ikkunoiden huoltomaalauksen yhteydessä tulee tarkastaa ikkunoiden liitokset ym-päröiviin rakenteisiin ja tiivistää ne tarvittavissa. Suosittelen ulko- ja parvekeovenuusimista. Suosituksen perusteen uusien ovien lämpötaloudellisuus.

Yläpohja ja vesikatto (kuva 7)

Vesikatetta on tarkasteltu tarkastusluukun kautta.Asuinrakennuksen vesikate on uusittu profiilipeltikatteeksi, ajankohdasta ei ole tar-kempaa tietoa. Aluskatteesta ei ole tietoa. Kate on kiinnitetty ruuvikiinnikkein. Ve-sikatteen kunto on hyvä (kuva 4). Hormiston päässä ei ole suojahattua (kuva 5). Si-säänkäynnin katoksen katteena on palahuopakate.

Sivu 6/15

5.5

Rakennuksen ylä- ja sivuontelot ovat hyödynnetty ullakkokerroksen asuintiloihin.Vesikatteen ja yläpohjan eristetilan välisen tuuletusraon olemassaolosta ja korkeu-desta ei ole varmaa tietoa.

Rakennuksen sadevesijärjestelmä on puutteellinen. Sadevesikourut ja syöksytorvion ainoastaan sisäänkäynnin puoleisella sivulla.

Peltikatteen tekninen käyttöikä on noin 50 vuottaja huopakatteen 20-30 vuotta.Ulkopuolisen sadevesijärjestelmän täydentåminen mahdollisimman pian on suosi-teltavaa, jotta vesikatolta tulevat sadevedet saadaan ohjattua hallitusti kauemmaksirakennuksesta.

Vesikatteen ja katteen läpivientien kuntoa ja tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisestija korjata pienetkin viat välittömästi. Hormiston päähän on suositeltavaa asentaapeltinen suojahattu suojaamaan hormistoa rapautumiselta ja estämään sadevesienpääsyn hormistoon.

Vesikate on suositeltavaa puhdistaa säännöllisesti sen pintaan keräåntyvistä ros-kista. Suositeltavin puhdistuskeino on harjaus. Sadevesikourut on hyvä puhdistaaroskista keväisin ja syksyisin.

Märkä- tai kosteat tilat (kuvat 8-13)

Kylpyhuone, alakerta (kuvat 8-10)

Kylpyhuoneen lattia ja seinät ovat laatoitetut, korjausajankohdasta ja lattia- ja sei-närakenteen vedeneristyksestä ei ole tietoa. Tilassa on lämminvesivaraaja. Tilanpoistoilmanvaihtoa on tehostamassa kanavapuhallin. Lattian laattoja oli halki ja irtialustastaan.Suoritetussa kosteusmittauksessa ei havaittu normaalista poikkeavia kosteusmääriä.Tilaa ei ole käytetty useaan kuukauteen.

Suosittelen uusimaan tilan pinnoitteet ja vedeneristämään lattia- ja seinärakenteenennen pinnoittamista voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä noin 30 vuotta.

Kylpyhuone, yläkerta (kuva 11)

Kylpyhuoneen lattia ja seinät ovat laatoitetut. Tilassa on suihkukaappi. Tila on kor-jattu 201O-luvulla.Tilan poistoilmanvaihtoa on tehostettu kanavapuhaltimella.Suoritetussa kosteusmittauksessa ei havaittu normaalista poikkeavia kosteusmääriä.

Tila on korjattu 2010-luvullaja sen lattia ja seinärakenne on rakentamisajankohtahuomioiden vedeneristetty tämänpäivän vedeneristys määräyksiä noudattaen, jotense ei vaadi erityisiä toimenpiteitä tällä hetkellä.

Löyly-, pesu- ja pukuhuone, kellarikerros (kuvat 12 ja 13)

Pesuhuoneen lattia ja seinät ovat pinnoitettu laatoittamalla, korjausajankohdasta jarakenteiden vedeneristyksestä ei ole tietoa.

Sivu 7/15

Löylyhuoneen lattia on laatoitettu ja seinäpinnoitteena on paneelia. Lauteiden run-gon alapää on mustunut. Lattiarakenteen vedeneristyksestä ei ole tietoa. Löylyhuo-neen lattiakaivo on valurautainen.

Pukuhuoneen osalla maanvaraisen lämmöneristämättömän betonilaatan päälle onkoolattu puu-/levylattia, lämmöneristeestä ei ole tietoa. Lattian pinnoitteena onmuovimatto.

Suoritetussa kosteusmittauksessa pukuhuoneen lattiasta mitattiin korkeita kosteus-arvoja. Muualta pesu- ja löylyhuoneen lattioista ja pesuhuoneen seinistä ei mitattunormaalia korkeampia kosteusarvoja.

Suosittelen korjaamaan koko saunaosaton. Lattiarakenne on suositeltavaa uusialämmöneristetyksi betonilaataksi, myös pukuhuoneen osalla, jolloin myös lattia-lämmityksen asentaminen olisi järkevä käyttömukavuutta ajatellen. Lattialämmi-tyksen käyttö jatkuvasti vähentää rakenteen kosteusrasitusta.Samassa yhteydessä myös viemåråinti tulee uusia muoviseksi.

Korjauksen yhteydessä tilan lattia ja seinärakenteet löyly- ja pesuhuoneen osallatulee vedeneristää tämänpäivän määräykset täyttävälIä tavalla.

Lattiapinnat on suositeltavaa kuivata käytön jälkeen, jotta lattian kosteusrasitustasaadaan vähennettyä. Elastiset massasaumat suositellaan uusittaviksi 5-6 vuodenvälein. Suosittelen uusimaan tilan elastiset saumauksen.

5.6 Muut sisätilat, tulisijat

Ylätasanne, ullakkokerros (kuva 14)

Ullakkotila on rakennettu asuinkäyttöön laajentaen myös sivu-ullakot huonetilaan.Tilan rakentamisen rakennuslupatilanne ei ole tiedossa. Portaikkoon johtavan kai-teen putoamissuojaus ei täytä viranomaismääräyksiä (kuva 13).

Suosittelen pienentämään kaiteen aukot siten, että niistä mahtuu korkeintaan 100mm särmäItään oleva kuutio. Kaiteessa ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvi-oita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi. Asuinhuoneiston ja muun lasten käyt-töön tarkoitetun huoneiston portaassa suositellaan ns. lapsiporttia porrassyöksynmolemmissa päissä. (Suomen rakentamismääräyskokoelma F2 RT RakMK-21184)

Ullakkokerroksen tilojen rakentaminen on vaatinut rakennusluvan. Rakennusluvanolemassaolo tulee tarkastaa rakennusvalvontavirastosta. Mikäli lupaa ei ole han-kittu, tulee se hankkia jälkikäteen viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

TulisijaOlohuoneessa ja keittiössä on tulisijat. Tulisijojen toimintaa tai kuntoa ei tutkittu.Suosittelen nuohouttamaan ja tarkistuttamaan savuhormin ennen tulisijojen käyt-töön ottoa.

5.7 Lämmitys (kuvat 15 ja 16)

Rakennuksessa on suorasähkölämmitys, jonka asennusajankohdasta ei ole tietoa.Lisäksi rakennuksessa on tulisijoja.

Sivu 8/15

5.8

5.9

Sähkölämmityslaitteiden tekninen käyttöikä on noin 20 ..30 vuotta. Mikäli puutu-lisijoja käytetään päätarkoituksellisesti rakennuksen lämmittämiseen, tulee se nuo-houttaa kahdesti vuodessa.

Vesi- javiemärilaitteet (kuvat 17-19)

Rakennuksen käyttövesiverkoston iästä ei ole tietoa. Käyttöveden linjat ovat mate-riaaliltaan kuparia. Rakennuksen viemäröinti on asuinkerrosten osalla näkyviltäosiltaan (lattiakaivot, keittiön altaan viemäröinti) muovia ja kellarikerroksen osallavalurautaa. Tonttiliittymät ovat muovia ja uusittu v. 1986.

Kuparisten käyttövesilinjastojen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Suosittelenvarautumaan käyttövesilinjaston uusimiseen noin seuraavan viiden vuoden kulues-sa. Perusteena suositukselle on käyttövesilinjojen teknisen käyttöiän täyttyminen.Rakennuksen viemärit ovat muovia ja valurautaa. Muovisten ja valurautaistenviemärien tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta, valurautaisen viemärin osan uusimi-nen on suositeltavaa.

Viemärin tonttiliittymien tekninen käyttöikä vaihtelee noin 20-50 vuoden välilläriippuen materiaalista. Tässä tapauksessa tonttiliittymät ovat materiaaliltaan muo-via, jolloin käyttöikänä pidetään 50 vuotta.Vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä noin 30 vuotta. Käyttövesilinjojenuusimisen yhteydessä suosittelen uusimaan myös vesi-ja viemärikalusteet.

Ilmanvaihto (kuva 20)

Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmänä on painovoimainen ilmanvaihto. Kylpy-huoneissa on poistoa tehostettu kanavapuhaltimilla, jotka on kytketty valokatkaisi-jaan. Korvausilma otetaan rakenteiden rakojen kautta, sekä raitisilma aukkojenkautta. Järjestelmän nuohouksesta ei ole tietoa.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tulee jokaisen poistoreitin johtaa omalla kana-valla (poistoilmahormilla) huonetilasta suoraan vesikaton yläpuolelle. Mikäli iv-kanavia johdetaan sivusuuntaisesti, tulee ne asentaa ylöspäin viettäväksi enintään30 asteen kulmassa pystysuorasta poiketen. Lisäksi vaakakanavien määrä saa ollaenintään 10% hormin yläosan ja poistoventtiilin välisestä korkeuserosta. Poisto-kanavia ei myöskään saa yhdistää. Painovoimaista ilmanvaihtoa koskevat määrä-yksetja suositukset RT 56-10591.

Lisäksi painovoimaisessa ilmanvaihdossa on huomioitava, että koneellisia puhal-timia (kanava puhaltimet, liesituulettimet ym.) ei saa pitääjatkuvasti päälle kytket-tynä. Mikäli painovoimaiseen ilmanvaihtojärjestelmään liitettyä koneellista puhal-linta pidetään jatkuvasti päällä, voi painovoimaisen ilmanvaihdon ilman kier-tosuunta muuttua. Tällöin raitisilmakanavista tulee poistoilmakanaviaja poistoil-makanavista raitisilmakanavia.

Painovoimaisen ilmanvaihdon järjestelmässä on sisäilman laadun takaamiseksisyytä huolehtia riittävän korvausilman tulosta. Tämä on mahdollista lisäämälläkorvausilmaventtiileitä asuinhuoneisiin (esimerkiksi karmiin asennettava rakovent-tiili) tai poistamalla osan ikkunoiden yläreunan tiivisteistä.

Sivu 9/15

Painovoimaisen ilmanvaihdon käytössä on huomioitava se, että ilmanvaihdon pois-to- ja tuloreitit on pidettävä avoimena ympårivuotisesti.

Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Suosittelen puh-distamaan ilmakanavat.

5.10 Sähköistys (kuvat 21-23)

Sähköjärjestelmät on pääosin uusittu. Vanhoja linjan osia on mm. ullakkokerrok-sessa. Vanhat pistorasiat ovat todennäköisesti 1960-luvulta (kuva 23). Sähköjohtojaoli suojaamatta (kuva 21) ja olohuoneessa rasian kansi ei ollut kunnolla kiinni (ku-va 22). Pääkeskus sijaitsee asuinkerroksen eteisaulan yläkaapissa.

Sähköjäljestelmienja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 ..50 vuotta. Suositte-len suojaamaan sähköjohdot turvallisuussyistä ja uusimaan rakennuksen sähköis-tyksen vanhemmilta osiltaan. Sähköjärjestelmän tarkastusta suositellaan tehtäväksiasuinrakennuksiin 30 vuoden välein.

5.11 Palovaroittimet

Rakennuksen palovaroittimia ei tarkastettu, koska rakennus oli tyhjillään.

Asutussa rakennuksessa tulee olla vähintään yksi toimiva palovaroitin jokaisessaasuinkerroksessajokaista alkavaa 60 m2 kohti. Palovaroittimien toiminta tulee tes-tata kerran kuukaudessa ja paristo vaihtaa paristotyypin mukaisesti joko kerranyhdessä tai kymmenessä vuodessa. Varoittimien määränja sijoituksen suhteen tu-lee noudattaa Suomen Pelastus alan Keskusjärjestön (SPEK) suositusohjeita.

Sivu 10/15

~~;r!~i~S~PV6. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISENRISKIT

Rakenteet tulee tehdä ja korjata käytlötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoituk-seen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Enna-koivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävätkustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa.Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio taihaitta yleensä pahenee ja laajenee. Tällöin korjaaminen hankaloituuja korjauskustannukset kas-vavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Kosteusvaurioisten rakenteidenkorjauksissa on aina huomioitava seuraavat seikat:

1. Kaikki kostuneet ja vaurioituneet rakennusmateriaalit on vaihdettava noudattaen500 mm:n varoaluetta. Myös homeitiöiden saastuttamat pintamateriaalit on vaihdetta-vaja ilmanvaihtokanavat nuohottava.

2. Lattioiden kostuneet betonirakenteetja eristeet on kuivattava tai vaihdettava ennenpinnoitusta.

3. Pesutilojen lattioihin ja seiniin on rakennettava asianmukaiset vedeneristykset.4. Uudet kosteiden tilojen seinärakenteet on mahdollisuuksien mukaan rakennettava tuu-

lettuvina.5. Home- ja lahovaurioisten rakenteiden purku- ja kuivatustyössä on käytettävä vähin-

tään P2-suodatusluokan hengityssuojaimia ja työssä syntyvä pöly on ohjattava ul-koilmaan. Korjattavassa rakennuksessa asuminen ei ole suositeltavaa purkutyön aika-na.

Imatralla 16.4.2014

KR- Tiimi Karjala Oy

Riitta Honkalammirakennusmestari

Liitteet: Kuvat sivuilla 13 - 14

Sivu 11115

Kuva 5.

Kuva 7. Kuva 8.

Sivu 12/15

Kuva 9. Kuva 10.

Kuva 11. Kuva 12.

Kuva 13. Kuva 14.

Sivu 13/15

Kuva 15.

Kuva 17.

Kuva 19.

Kuva 16.

Kuva 18.

Kuva 20.

Sivu 14/15

Kuva 2l. Kuva 22.

Kuva 23.

Sivu 15/.15