Upload
others
View
9
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Kuntaliitos ja paikallisidentiteetti – mikä muuttui ja mihin vaikuttaa
Kuntalaisena Salossa keskustelusarja
18.9.2014
Niina Koskihaara, tohtorikoulutettava tutkija
Kansatiede, Turun yliopisto
Tausta: Etnologinen tutkimushanke kuntarakenteen muutoksista. Kuntalaisten kokemukset osana kuntaliitoksia*
Professori, Helena Ruotsala (TY): Rajalla.
Etnologinen tutkimus ylirajaisesta arjesta ja
identiteettien konstruoinnista Tornion–
Haaparannan kaksoiskaupungissa
FL, Minna Mäkinen (JY): Paikallisuuden ja
jatkuvuuden luominen kuntarajojen
muuttuessa
FM, Niina Koskihaara (TY): Kuntarakenteen
muutosten vaikutukset paikallisyhdistysten
toiminnassa
FM, Lauri Katiskoski (TY): Kuntaliitoksen
vaikutukset saaristokunnassa > gradu
valmistunut keväällä 2014
*Tutkimushankkeen rahoittaa Koneen Säätiö
Lähde: www.localfinland.fi
Tutkimushankkeen tavoitteet
Tarkastella kuntia ja kuntaliitosprosesseja
kulttuurisina ja paikallisina prosesseina:
Miten kuntaliitos näyttäytyy ja tuntuu kuntalaisten arjessa?
Minkälaisia sopeutumisprosesseja muutokset ovat
vaatineet?
Miten kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kuntalaisten
paikallisidentiteettiin, ja millaisia representaatioita
paikallisuudesta tulee esille?
Onko paikallinen identiteetti kiinni kuntarajoista vai mistä?
Tutkimushankkeen blogi:
https://kuntaliitokset.wordpress.com
Kuvat: Niina Koskihaara
Osatutkimus: Kuntarakenteen muutosten
vaikutukset paikallisyhdistysten toiminnassa
Mynämäki 2007 Hämeenlinna 2009 Pälkäne 2007 Salo 2009
Paikallisuuteen toimintansa suuntaavat
yhdistykset
KOTISEUTUYHDISTYKSET
• Juuret 1800-luvun kansanperinteen
keruussa
• 1800-luvun lopulla kotiseutuliike
järjestäytyi ja 1894 perustettiin
ensimmäinen kotiseutuyhdistys Lohjalla
• 1949 perustettiin uudeksi
keskusjärjestöksi Suomen Kotiseutuliitto
• 1950-luku oli aktiivista
kotiseutuyhdistysten perustamisten aikaa
KYLÄYHDISTYKSET
• 1970-luku kylätoiminnan alku,
ensimmäiset kylätoimikunnat Suomeen
• 1980-luku kylätoiminnan leviämisen ja
vakiintumisen aika
• 1990-luku toiminta muuttui
järjestäytyneempään suuntaan; mm.
EU:n hankerahoituksen tuomat
mahdollisuudet
Huolenaiheita
Mitä tapahtuu kunnallisille palveluille liitoksen jälkeen?
Menettävätkö kylät elinvoimaisuutensa ja jäävätkö ne
unohdetun sivukylän asemaan?
Miten lähidemokratia tulee toteutumaan uusissa
kunnissa?
Mitä tapahtuu paikallisidentiteetille – menetetäänkö se
kuntaliitoksen myötä?
Mihin kuntaliitoksissa reagoidaan
• Kuntaa symbolisella tasolla edustavien merkkien muutoksiin
• Vaakunat, kunnan nimi, teiden ja katujen nimet, kunnantalo…
• Kunnallisten palvelujen muutoksiin
• Kunnantalon palvelut, museo, kirjasto, kouluverkko, yhteisten alueiden hoito,
kunnan omistamien kiinteistöjen käyttötarkoitukset tai myynnit
• Toimintaympäristön muutokset
• Kunnan ja kuntalaisten suhde sekä kunnan ja paikallisyhdistysten suhde
• > paikallisyhdistysten kasvava rooli vastuunkantajana?
Miten yhteistyö sujuu?
• Uusissa kunnissa toiminta ja yhteistyö on muuttunut sekä
asukkaiden että yhdistysten näkökulmasta byrokraattisemmaksi
• Haasteita alueiden yhdenvertaisessa huomioinnissa
• Esimerkiksi kotiseutuyhdistyksissä koetaan, että uusi kunta ei ota
tarpeeksi huomioon yhdistyksen kulttuuritapahtumia
markkinoinnissaan, vaan mainonta keskittyy kantakaupungin
tapahtumiin. (Katiskoski 2014; Koskihaara tutkimushaastattelut)
Miten yhteistyö sujuu?
• Vanhojen kuntien ja
paikallisyhdistysten väliset
sopimukset:
Esimerkiksi kotiseutuyhdistyksellä on
ollut sopimus kunnan kanssa siitä, että
yhdistys on saanut toimia kunnan
omistamassa kotiseutumuseossa.
> epätietoisuutta (pelkoa) miten
tulee käymään kuntaliitoksen
jälkeen (kiinteistöjen mahdollinen
myynti)
Kuva: Niina Koskihaara
Miten kuntaliitoksiin on reagoitu
• Paikallisyhdistykset ovat alkaneet järjestää tapahtumia, joita ennen
järjesti vanha kunta
• Esimerkiksi itsenäisyyspäivänjuhlia
• Perinnekirjahankkeet, joita jo toteutettu tai harkitaan
> identiteetti, keitä olemme, mihin kuulumme?
Miten kuntaliitoksiin on reagoitu
• Halu pitää kiinni kotiseutu- tai kyläyhdistyksen omasta ”vanhasta”
toiminnasta ja kulttuuritapahtumista, mm:
• kotiseutupäivät ja -retket
• museotoiminta,
• musiikki-, kirjallisuus- ja taidetapahtumat
• historiallisten muistomerkkien/paikkojen ylläpito
• kylätori, tanssit, joulumarkkinat
• urheilu- ja ulkoilualueiden ylläpito
• kylän asioiden edistäminen
> yhdistysten toiminnan tärkeyden koetaan korostuneen kuntaliitoksen jälkeen
Miten kuntaliitoksiin on reagoitu
• Kuntaliitos on aktivoinut myös uusien kotiseutu- ja kyläyhdistysten
perustamiseen
• Motiivina: halu pitää meidän alue elinvoimaisena – ei haluta jäädä unohdetun
sivukylän asemaan
• Perinteen ja historian säilyttäminen kotiseutumuseotoiminnan kautta
• Entisen kunnan nimi ja aate halutaan säilyttää jälkipolville.
Uudet kylä- ja kotiseutuyhdistykset
To e X”
“Nyt juuri pitäisi sitä Kalvolan omaa
identiteettiä saada vahvistettua, että
ollaan kalvolalaisia eikä
hämeenlinnalaisia perimältään, taikka
siis oikein tämmöseltä luonteelta.
Virallisestihan kuulutaan
Hämeenlinnaan ja ollaan
hämeenlinnalaisia, mutta kuitenkin, että se kalvolalainen perintö säilyis.” (Koskihaara, sitaatti haastattelusta)
Kuva: Niina Koskihaara
Uusia tapoja pitää yllä paikallisidentiteettiä
Kuntalaisuus ja yhdistystoiminta
• Kaikki haastateltavat ilmoittivat olevansa ensisijaisesti vanhan
kotikuntansa asukkaita
• Kotiseutu- tai kyläyhdistystoimintaan haastateltavat ovat menneet
pääasiassa ystävän / tutun pyynnöstä
…mutta uusien yhdistysten toimintaan on lähdetty mukaan myös
omatoimisesti kuntaliitoksen motivoimana
Kotipaikkaan kiinnittäviä tekijöitä
• Koti ja asumisen
pitkäkestoisuus
• Sosiaaliset suhteet
• Yhdistystoiminta
”Se, että tää on mun koti ja juuret täällä.
--- Ja sitten justiin nämä kaverit, että kun
polvenkorkuisesta asti [ollaan oltu]
yhdessä, niin siinä se on.”
(Koskihaara, sitaatti haastattelusta)
Kotipaikkaan kiinnittäviä tekijöitä
• Historialliset paikat
• Maantieteelliset erityispiirteet
• Murre
”No, tämä nyt ainakin niin kun alueena,
kun se on tätä meren lahtee, et ehkä
tämä on just semmone, koska se [meri]
on niin vahvasti tosa kuitenki.
--- niin nää vanhat kartanot, nii onhan
ne nyt tiätyste sitte ja kaike maelma
suurmiähet, minkä sulat on nyt sitte
vaakunassaki.
--- nii tääl on näit, ne on vanhoi
kauppapaikoi, kun meri on tullu niin lähel
siinä. Nii siin on semmone vanha joku
hautajuttu. Siin on kiviröykkiö viäl. --- nii
siält on löyretty vanhaa kasvillisuut ja.” (Koskihaara, sitaatti haastattelusta)
Kotipaikkaan kiinnittäviä tekijöitä
• Elinkeinot, yritykset
”Ja sen aikana silloin, kun kaivos voi
hyvin, niin silloinhan tää oli oikein
kukoistanu. Ja on sit saatu rakennettua
kaikki nuo rakennukset, mitä nyt sit
myydään.” (Koskihaara, sitaatti haastattelusta)
Kuva: Niina Koskihaara
Asuinympäristön tärkeät paikat
• Yhdistyksen toiminnassa:
• Urheilukenttä, jääkiekkokaukalo
• Venelaituri / rantapaikka
• Kokoontumispaikka /
kokouspaikka
• Tapahtumien pitopaikat
• Kota / laavu
• Entisen kotikunnan kylät
• Rukoushuone, jossa vietetty
kyläläisten ristiäisiä, vihkimisiä ja
siunaamisia
• Entisen kuntakeskuksen palvelut
• Henkilökohtaiset:
• Järvi ja oma ranta
• Kylän ihmiset
• Oma yritys
• Koti ja sukulaisten kodit
• Metsä
• Lapsuuden kotikylä
• Ympäröivä luonto
• Urheilukenttä
• Yhdistyksen rantasauna
(Lähde: Koskihaara, tutkimushaastattelut)
Kiitos!
”Jos ei ole kieltä, ei ole merkitystä.
Jos ei ole merkitystä, ei ole
muistoja.
Jos ei ole muistoja, ei ole paikkaa.”
(Karjalainen, P. T. 2006)
Kuva: Niina Koskihaara
Yhteystietoja
FM, Niina Koskihaara
Kansatiede / Turun yliopisto
Twitter: @NiinaKoskihaara
Blogi: http://etunojassa.blogspot.fi/
Kuntalaisten kokemukset osana kuntaliitoksia tutkimushankkeen blogi:
https://kuntaliitokset.wordpress.com