Kuluttajaparlamentin SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS€¦ · Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja työ- ja elinkei-noministeriöstä. Lisäksi Eläkeliitto ry osallistui toimin-tavuonna

SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖSKuluttajaparlamentin

2012

Julkaisun toimitus: Jenni Vainioranta

Julkaisun taitto: Päivi Pätsi ja Antti Harkio

Valokuvat: Antero Aaltonen ja Heli Kesti

Julkaisija: Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry

SISÄLLYS PÄÄSIHTEERIN TERVEHDYS

KULUTTAJAPARLAMENTTI ESITTÄYTYY

KULUTTAJAPARLAMENTTI 2011 TÄYSISTUNNON ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT

JA KANNANOTOT

KULUTTAJAPARLAMENTTI 2012 TÄYSISTUNNON ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT

JA KANNANOTOT

VUODEN 2012 TÄYSISTUNNOSSA

KULUTTAJAPARLAMENTIN TOIMINTAA KOORDINOIVA KULUTTAJALIITTO

MITÄ TARKOITTAA SOSIAALINEN TILINPITO?

KULUTTAJAPARLAMENTIN SOSIAALINEN TILINPITO

KULUTTAJAPARLAMENTIN TAVOITTEET, NIIDEN TOTEUTUMISTA KUVAAVAT

INDIKAATTORIT SEKÄ TULOKSET

TAVOITE 100: Järjestöt ovat Kuluttajaparlamentin avulla alkaneet paremmin

tunnistamaan kuluttajapoliittisen roolinsa

TAVOITE 200: Kuluttajaparlamentissa saatiin muodostettua keskeisten ja

valtakunnallisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen yhteinen

näkemys yhteisesti sovituista ja kuluttajille merkittävistä asioista

TAVOITE 300: Kuluttajaparlamenttiin osallistuvat ovat kokeneet toiminnassa

mukanaolon hyödylliseksii

TAVOITE 400: Kuluttajaparlamentti on vaikuttanut yhteiskunnalliseen

päätöksentekoon

TILINTARKASTAJAN LAUSUNTO

PÄÄTÖSSANAT

LIITTEET

TIIVISTELMÄ

4

5

8

9

10

12

13

14

16

17

18

20

22

26

27

29

37

4 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 5

Kuluttajaparlamentin täysistunnon äänivaltaisten järjestöjen virallisia edustajia eduskunnan lisärakennuksessa 1.10.2012

PÄÄSIHTEERIN TERVEHDYS

Sosiaalisen tilinpidon menetelmä on kiinnostanut Ku-

luttajaliiton henkilökuntaa jo useamman vuoden ajan,

ja lopulta menetelmään tutustuminen sekä sen toteutus

päätettiin aloittaa Kuluttajaparlamenttia koskien. Sosi-

aalisen tilinpidon avulla Kuluttajaliitto haluaa tarkas-

tella Kuluttajaparlamentin tuloksia ja vaikuttavuutta.

Sosiaalista tilinpitoa halutaan käyttää myös toiminnan

kehittämisen työkaluna.

Kuluttajaparlamentin tämän vuoden aiheet olivat

ajankohtaisia ja saimme jo toimintavuoden aikana

kokemuksia siitä, että Kuluttajaparlamentin toimin-

nalla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen

päätöksentekoon. Ministeri Risikko lähetti hallitus-

neuvos Erik Strömbergin kuuntelemaan oikeusturvaa

käsittelevää aihettamme täysistuntoon. Lisäksi Kulutta-

japarlamentin asiaa koskevaa taustamuistiota käsiteltiin

ministeri Risikon vetämässä kokouksessa, jossa tehtiin

kehittämissuunnitelmaa vakuutuslääkärijärjestelmän

kehittämiseksi.

Sosiaalisen tilinpidon kyselyitä ja haastatteluita tehdes-

sä selvisi, että Kuluttajaparlamentin toimintaa pidetään

hyödyllisenä ja sen vaikuttamisen mahdollisuuksiin us-

kotaan niin järjestö- kuin kansanedustajatahoilla.

KULUTTAJAPARLAMENTTI ESITTÄYTYY

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliitto – Konsumentför-

bundet ry:n koordinoimaa kansalaisjärjestöjen yhteis-

toimintaa, johon osallistuu kymmeniä valtakunnallisesti

merkittäviä kansalaisjärjestöjä. Kuluttajaparlamentissa

kansalaisjärjestöt valitsevat vuosittain muutaman oman

alansa sekä kuluttajien kannalta ajankohtaisen ja mer-

kittävän aiheen, joihin halutaan yhdessä ottaa kantaa ja

muuttaa kuluttajien kannalta parempaan suuntaan. Ku-

luttajaparlamentti pyrkii toiminnallaan saamaan poliit-

tiset päättäjät tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen

näkemyksistä ja kannoista merkittäviin kuluttajapoliit-

tisiin kysymyksiin.

Kuluttajaparlamentti toimii järjestöjen vaikuttamisfoo-

rumina sekä järjestöjen äänenvahvistimena yhteiskun-

nallisiin päättäjiin päin. Lisäksi Kuluttajaparlamentin

tavoitteena on saada kansalaisjärjestöt pohtimaan toi-

mintaansa kuluttajanäkökulmasta, sillä monen kansa-

laisjärjestön toimintaan kuuluu kuluttajien kannalta

merkittävien asioiden kuten esimerkiksi palveluiden

toimivuuden, saatavuuden ja turvallisuuden edistämi-

nen. Kuluttajaparlamentin kautta järjestöillä on mah-

dollisuus päästä vaikuttamaan yhdessä vahvempana

kuluttajille merkittäviin asioihin. Kuluttajaparlamentin

toimintaan osallistuminen toimii myös verkostoitumi-

sen paikkana järjestöille.

Kuluttajaparlamentin toiminta aloitettiin vuonna 2011.

Ensimmäisenä vuonna toimintaan osallistui 27 valta-

kunnallisesti merkittävää terveysalan järjestöä. Vuoden

2012 alussa toimintaa laajennettiin kutsumalla mukaan

myös sosiaalialan kansalaisjärjestöjä. Kuluttajaparla-

mentti 2012 tiedotuslistalla halusi olla mukana 74 val-

takunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joista

suunnittelukokouksiin ja täysistuntoon osallistui yh-

teensä 28 järjestöä.

Sosiaalinen tilinpito aloitettiin vuoden 2012 alussa. Yh-

teiskunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin vaikut-

tamisen tulokset eivät ole välttämättä nähtävissä yhden

toimintavuoden aikana, ja siksi sosiaalisessa tilinpidos-

sa haluttiin tarkastella vuoden 2012 lisäksi myös Kulut-

tajaparlamentti 2011 toimintavuoden vaikuttavuutta.

Tästä syystä esittelemme julkaisussa pääosin Kuluttaja-

parlamentin toimintaa ja tuloksia vuodelta 2012, mutta

myös vuodelta 2011.

Kuluttajaparlamentin vuosien 2011 ja 2012 kannanotto-

ja koskevat tiedotteet ovat nähtävissä tämän julkaisun

sivuilla 29–37.

Juha Beurling Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri


Kuluttajaparlamentin sihteeristö

Kuluttajaparlamentin sihteeristönä toimii Kuluttajaliit-

to. Kuluttajaparlamentin päävastuullisina henkilöinä

toimivat vuonna 2011 Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha

Beurling sekä järjestösihteeri Kaisa Pannimaa-Pätsi.

Vuoden 2012 alusta päävastuullisena henkilönä on

toiminut Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni

Vainioranta. Sihteeristön tehtäviin kuuluu järjestöjen

toimintaan kutsuminen, Kuluttajaparlamentin suun-

nittelukokousten sekä täysistunnon järjestelyt sekä toi-

minnan kustantaminen. Lisäksi sihteeristölle kuuluu

yhteydenpito sidosryhmiin, tiedotusmateriaalien tuotta-

minen, toiminnassa mukana olevien järjestöjen avusta-

minen tiedottamisessa sekä selvitystyö toimintavuoden

aiheita koskien. Lisäksi sihteeristö seuraa toiminnan

vaikuttavuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kuluttajaparlamentin sidosryhmät

Kuluttajaparlamentin sidosryhmiä ovat Kuluttajaliiton

hallitus, Kuluttajaliiton paikallisyhdistykset, Kulutta-

jaliiton jäsenjärjestöt, toimintaan kutsutut sosiaali- ja

terveysalan kansalaisjärjestöt sekä kansanedustaja-

ryhmät. Sidosryhmiä ovat lisäksi sosiaali- ja terveys-

ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusminis-

teriö, Kansaneläkelaitos, Suomen Kuntaliitto, Suomen

Lääkäriliitto ry sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kuluttajaparlamentin sihteeristö tekee toimintavuoden

aikana selvitystyötä toimintavuoden aiheita koskien ja

on tarvittaessa yhteydessä edellä mainittujen tahojen

virkamiehiin. Lisäksi kyseisten tahojen asiantuntijoita

kutsutaan myös Kuluttajaparlamentin täysistuntoon.

Kuluttajaparlamentin kannanotot muodostetaan

äänestämällä

Kuluttajaparlamentin kannanotot muodostetaan vuosit-

tain pidettävässä täysistunnossa äänestysten tuloksena.

Äänestysoikeus ei ole kaikilla täysistuntoon osallistuvil-

la. Sen sijaan äänestysoikeus on toimintaan kutsutuilla

järjestöillä, jotka ajavat kulutushyödykkeiden eli palve-

luiden ja tavaroiden käyttäjien etua omalla toimintasek-

torillaan. Äänivaltaisilla järjestöillä tulee olla myös hen-

kilöjäseniä esimerkiksi omissa paikallisyhdistyksissään.

Kriteerit täyttävillä järjestöillä on siten läsnäolo-, puhe-

ja äänioikeus suunnittelukokouksissa ja täysistunnois-

sa. Järjestöt valitsevat täysistuntoon yhden virallisen

edustajan, jonka tehtävänä on äänestää järjestönsä kan-

nan mukaisesti. Muut järjestöjen edustajat sekä tahot

kuten alueelliset yhdistykset ja virastojen asiantuntijat

voivat osallistua Kuluttajaparlamentin täysistuntoon ja

vaikuttaa siellä käyttämällä puheenvuoroja.

Toimintavuoden aikana kokoonnutaan useampaan

suunnittelukokoukseen

Kuluttajaparlamentti kokoontuu useampaan suunnitte-

lukokoukseen ennen täysistuntoa. Vuoden 2012 aikana

kokoonnuttiin neljään suunnittelukokoukseen, joissa

sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajat suunnitte-

livat täysistuntoa yhdessä Kuluttajaparlamentin sihtee-

ristön kanssa. Suunnittelukokouksiin osallistui edusta-

jia vajaasta kahdestakymmenestä järjestöstä.

Suunnittelukokouksissa valittiin toimintavuoden kolme

aihetta, joista haluttiin täysistunnossa äänestää ja muo-

dostaa kannanottoja. Loppukeväästä Kuluttajaparla-

mentin työskentely tiivistyi muutamaan pienryhmään,

joissa tutkittiin ja keskusteltiin valituista kysymyksiä

sekä niiden taustoista. Lisäksi sihteeristö teki aiheita

koskien selvityksiä eri viranomaistahoille ja ministeri-

öihin. Pienryhmätyöskentelyn sekä selvitysten pohjalta

muodostuivat täysistunnon äänestettäviä kysymyksiä

käsittelevät taustamuistiot eli pohjaesitykset. Selvitys-

työhön osallistuessaan Kuluttajaparlamentissa mukana

olevat järjestöt pääsivät tekemään uudella tavalla yh-

teistyötä keskenään sekä parhaimmillaan myös oppivat

uutta yhdessä ja toisiltaan. Kyseisiä taustamuistioita

käytettiin oppuvuodesta Kuluttajaparlamentin kannan-

otoista tiedottamiseen.

Kuluttajaparlamentin täysistunto

Kuluttajaparlamentin toimintavuodet huipentuvat täys-

istuntoon, eduskunnan lisärakennuksessa pidettävään

kutsuvierastilaisuuteen. Tilaisuudessa kansalaisjärjes-

töjen edustajat keskustelevat, väittelevät ja tarvittaessa

äänestävät valituista kysymyksistä. Täysistuntoon kut-

sutaan järjestöjen edustajien lisäksi kansanedustajia

ja ministereitä. Lisäksi täysistuntoon osallistuu alan

asiantuntijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta,

sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kansaneläkelaitokses-

ta, Suomen Kuntaliitosta ja Suomen Lääkäriliitosta.

Täysistuntojen puhemiehenä on toiminut tohtori Pentti

Arajärvi.

Täysistunnossa jokaisen kysymyksen käsittely aloite-

taan kahden asiantuntijan - asian puolustajan ja vastus-

tajan - välisellä väittelyllä. Tämän jälkeen paikallaolijat

saavat esittää puheenvuoroja, jonka jälkeen järjestö-

jen edustajat äänestävät käsiteltävästä kysymyksestä.

Väittelijöiden puheenvuoroja kuuntelemalla järjestöjen

edustajat sekä muu yleisö saavat kuulla monipuolises-

ti argumentteja asian puolesta ja vastaan ennen ääni-

valtaisten järjestöjen äänestämistä. Äänestystulosten

perusteella muodostuneista Kuluttajaparlamentin kan-

nanotoista tiedotetaan medialle ja eduskuntaryhmille.

Toimintavuoden lopuksi Kuluttajaparlamentin kannan-

otot käydään luovuttamassa erillisessä tilaisuudessa

eduskuntaryhmien edustajille.

Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen ja Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen Täysistuntojen puhemiehenä toimi tohtori Pentti Arajärvi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa


KULUTTAJAPARLAMENTTI 2011 TÄYSISTUNNON ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT JA KANNANOTOT

ÄÄNIVALTAISET TERVEYSALAN JÄRJESTÖT

1. ADHD-liitto ry

2. A-klinikkasäätiö

3. Allergia- ja Astmaliitto ry

4. Asba Asbestialtistuneiden liitto ry

5. Crohn ja Colitis ry

6. Hengitysliitto ry

7. Iholiitto ry

8. Invalidiliitto ry

9. Keliakialiitto ry

10. Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry

11. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry (KLVL)

12. Mielenterveyden keskusliitto ry

13. Miina Sillanpään Säätiö

14. Munuais- ja Maksaliitto ry

15. Näkövammaisten Keskusliitto ry

16. Omaishoitajat ja läheiset -Liitto ry

17. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry

18. Suomen Diabetesliitto ry

19. Suomen Mielenterveysseura ry

20. Suomen Parkinson-liitto ry

21. Suomen Potilasliitto ry

22. Suomen Reumaliitto ry

23. Suomen Selkäliitto ry

24. Suomen Sydänliitto ry

25. Suomen Syöpäpotilaat - Cancerpatienterna i Finland ry

26. Suomen Syöpäyhdistys ry

27. Suomen Terveydenhoitajaliitto

TÄYSISTUNNON KANNANOTOT:

1. Suomeen tulee luoda valtakunnallisesti

yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä, jonka

avulla seurataan sairaaloiden toimenpiteiden

laatueroavaisuuksia ja tarvittaessa puututaan

niihin

2. Valtion on määrättävä kunnalle tuntuvat

taloudelliset sanktiot, mikäli kunta ei tarjoa

kuluttajalle lain takaamaa terveyspalvelua

3. Terveydenhuollon hoitotarvikejakelu tulee

toteuttaa yhdenvertaisesti ja maksutta

sairaudesta tai vammasta aiheutuvan yksilöllisen

tarpeen perusteella

1.

2.

3.

KULUTTAJAPARLAMENTIN ENSIMMÄINEN

TÄYSISTUNTO PIDETTIIN 3.11.2011

EDUSKUNNAN LISÄRAKENNUKSESSA

Kuluttajaparlamentin täysistunnon kannanottoja oli

muodostamassa 27 terveysalan järjestöä. Lisäksi tilai-

suuteen osallistui edustajia Kansaneläkelaitokselta, So-

siaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:stä,

Kuluttajaliitto-Konsumentforbundet ry:n paikallisyhdis-

tyksistä, Suomen Kuntaliitto ry:stä, Suomen Lääkäriliit-

to ry:stä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kannanottoja käsittelevät tiedotteet löytyvät sivuilta 29-31

ÄÄNIVALTAISET SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖT

1. Aivoliitto ry

2. Aivovammaliitto ry

3. Allergia- ja Astmaliitto ry

4. ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry

5. Crohn ja Colitis ry

6. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

7. Eläkeläiset ry

8. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

9. Hengitysliitto ry

10. Iholiitto ry

11. Invalidiliitto ry

12. Irti Huumeista ry

13. Kansallinen senioriliitto ry

14. Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry

15. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

16. Mielenterveyden keskusliitto ry

17. Näkövammaisten Keskusliitto ry

18. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry

19. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry

20. Suomen Diabetesliitto ry

21. Suomen Kilpirauhasliitto ry

22. Suomen Mielenterveysseura ry

23. Suomen Monikkoperheet ry

24. Suomen Parkinson-liitto ry

25. Suomen Potilasliitto ry

26. Suomen Sydänliitto ry

27. Svenska pensionärsförbundet rf

28. Vailla vakinaista asuntoa ry

TÄYSISTUNNON KANNANOTOT:

1. Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan

2. Kansalaisten oikeusturvaa tulee parantaa

vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten

päätöksenteossa

3. Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa

valtakunnallisesti

1.

2.

3.

KULUTTAJAPARLAMENTTI 2012 TÄYSISTUNNON ÄÄNIVALTAISET JÄRJESTÖT JA KANNANOTOT

KULUTTAJAPARLAMENTIN TOINEN

TÄYSISTUNTO PIDETTIIN 1.10.2012

EDUSKUNNAN LISÄRAKENNUKSESSA

Kuluttajaparlamentin täysistunnon kannanottoja oli

muodostamassa 28 sosiaali- ja terveysalan järjestöä.

Lisäksi tilaisuuteen osallistui edustajia A-klinikkasää-

tiöstä, Kansaneläkelaitokselta, Kuluttajaliitto-Konsu-

mentförbundet ry:n paikallisyhdistyksistä, sosiaali- ja

terveysministeriöstä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys

ry:stä, Suomen Kuntaliitosta, Suomen Lääkäriliitosta,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja työ- ja elinkei-

noministeriöstä. Lisäksi Eläkeliitto ry osallistui toimin-

tavuonna täysistunnon valmisteluihin.

Vuodesta 2011 poiketen kunkin järjestön äänestystapa

julkistettiin yhdessä kannanottoja käsittelevien tiedot-

teiden kanssa.

Kannanottoja koskevat tiedotteet sekä

järjestökohtaiset äänestystulokset löytyvät

sivuilta 32-36.


Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi

käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä, jotka koskivat al-

koholimainontaa, kansalaisten oikeusturvaa vakuutus-

yhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa

sekä terveyskeskusten käyntimaksua. Lisäksi tilaisuu-

dessa oli järjestettynä paneelikeskustelu, jonka aiheena

oli terveys- ja sosiaalipalveluiden turvaaminen kuntauu-

distusten yhteydessä.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohta-

ja Elina Ussa ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toimin-

nanjohtaja Sari Aalto-Matturi väittelivät kysymyksestä:

Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? Tampe-

reen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhta-

nen toimi puolustajana ja Kevan johtajaylilääkäri Tapio

Ropponen vastustajana väittelyssä, jossa keskusteltiin

kysymyksestä: Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa pa-

rantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten

päätöksenteossa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki oli kutsuttu puolus-

tajaksi ja Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioi-

den johtaja Tarja Myllärinen vastustajaksi väittelemään

kysymyksestä: Tuleeko terveyskeskusten käyntimaksu

poistaa valtakunnallisesti?

VUODEN 2012 TÄYSISTUNNOSSA

Kuluttaja-asioista vastaava ministeri Lauri Ihalainen esitti tilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen

Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen

Täysistunnossa vieraili ministeri Ihalainen, joka toi

valtiovallan tervehdyksen sekä kansanedustaja Arja

Juvonen joka esitti tervehdyksen sosiaali- ja terveysva-

liokunnan puolesta. Lisäksi kansanedustaja Sari Sar-

komaa halusi tuoda terveiset eduskunnan sosiaali- ja

terveysverkostolta. Tilaisuudessa vieraili myös ministe-

ri Risikon lähettämänä hallitusneuvos Erik Strömberg,

joka tuli kuuntelemaan oikeusturvaa koskevan aiheen

käsittelyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki

Kansanedustaja Sari Sarkomaa halusi tuoda tervehdyksen eduskunnan sosiaali- ja terveysverkoston puolesta


Kuluttajaliitto on itsenäinen ja riippumaton kuluttajan

etuja ja oikeuksia ajava kansalaisjärjestö. Kuluttajaliitto

edustaa kuluttajia valtionhallinnon ja yhteistyökump-

paneidemme neuvottelukunnissa, työryhmissä ja hank-

keissa. Kuluttajaliitto tekee aloitteita, antaa lausuntoja

sekä osallistuu kuluttajien etuja ja oikeuksia koskevaan

päätöksentekoon. Liitto vaikuttaa moneen kuluttajia

suoraan tai välillisesti koskevaan päätökseen. Kulutta-

jaliitto antaa neuvontaa ja tarjoaa asiantuntijapalveluita,

jotka ovat jäsenille maksuttomia ja muille maksullisia.

Lisäksi Kuluttajaliitto tukee kuluttajien omatoimisuutta

vapaan kansalaistoiminnan keinoin. Paikallinen toimin-

ta saa sisältönsä edunvalvonnan ja neuvonnan alueille

liittyvästä kuluttaja-asioiden osaamisesta. Kuluttajaliit-

to julkaisee neljä kertaa vuodessa jäsenlehteään, Nap-

poa.

Kuluttajaliiton pääsihteerinä toimii Juha Beurling. Ku-

luttajaliiton toimipiste sijaitsee Helsingin keskustassa ja

se työllisti vuoden 2012 lopussa 12 työntekijää. Kulutta-

jaliiton toiminnasta vastaa hallituksen lisäksi liittokok-

ous ja toimintaryhmät. Hallitus koostuu pääosin alueel-

listen kuluttajayhdistysten sekä liiton jäsenjärjestöjen

edustajista. Kuluttajaliitolla oli vuoden 2012 loppuun

mennessä noin 20 aktiivista paikallisyhdistystä eri puo-

lilla Suomea.

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri Juha Beurling ja kansanedustaja Arja Juvonen (ps)

KULUTTAJAPARLAMENTIN TOIMINTAA KOORDINOIVA

KULUTTAJALIITTO - KONSUMENTFÖRBUNDET RY ESITTÄYTYY

TARKOITUKSENSA TOTEUTTAMISEKSI LIITTO

• vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon,

lainsäädännön kehittämiseen, hyödyketuotantoon ja

-jakeluun sekä tavaroiden ja palveluiden hyvään

laatuun ja hintaan tekemällä esityksiä ja aloitteita

sekä antamalla lausuntoja

• harjoittaakuluttajien edunvalvontaa tukevaa

valistustoimintaa

• tuottaa tietoa sekä seuraa alansa kehitystä

kotimaassa ja ulkomailla

• harjoittaatiedotus-jajulkaisutoimintaa

LIITON TARKOITUKSENA ON

• kootakuluttaja-asemastaan kiinnostuneet ihmiset

toimimaan etujensa puolesta

• valvoavapaan kansalaistoiminnan keinoin kuluttajien

etuja yhteiskunnassa ja markkinoilla

• edistääoikeudenmukaisuuden ja kohtuuden

periaatteita kulutuksessa

• edistääkuluttajatietoisuutta ja toimia ympäristön

suojelemiseksi kuluttajapolitiikassa

LIITON YDINTEHTÄVÄT OVAT

• kuluttajienedunvalvonta

• neuvonta-jaasiantuntijapalvelut

• vapaankansalaistoiminnan eri muotojen

tukeminen ja edistäminen

Sosiaalinen tilinpito sisältää tietyn ajanjakson etukä-

teen määriteltyjen tavoitteiden säännöllistä seurantaa.

Tilikauden tavoitteista laaditaan sosiaalinen kirjanpito,

johon kirjataan tavoitteiden toteutumisen todisteet.

Tilikauden tavoitteista saadut tulokset kootaan yhteen

raportiksi, jota kutsutaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi.

Ulkopuolinen sosiaalinen tilintarkastaja arvioi kirjanpi-

MITÄ TARKOITTAA SOSIAALINEN TILINPITO?

Sosiaalinen tilinpito (SoT) on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten

tulosten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Sosiaalisen

tilinpidon kautta organisaatio saa tietoa työnsä vaikutuksesta ja

vaikuttavuudesta ympäröivään yhteisöön. Sosiaalinen tilinpito muodostaa

pohjan toiminnan kehittämiselle.

Sosiaalisen tilinpidon keskeisiä käsitteitä:

don ja tulosten oikeellisuuden. Kuluttajaparlamentin so-

siaalisen tilinpäätöksen tilintarkastajan lausunto löytyy

sivulta 26.

Sosiaalinen tilinpito rakentuu vastaavalla tavalla kuin

taloudellinen kirjanpito ja se koostuu budjetista, kirjan-

pidosta, tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta.

BUDJETTI

Sosiaalinen budjetti sisältää sosiaaliset tavoitteet ja näiden

indikaattorit.

KIRJANPITO

Vuoden varrella säännöllisesti ja suunnitelmallisesti kerättävä

tieto, joka muodostaa tositeaineiston eli ns. todisteet.

SIDOSRYHMÄT

Organisaation sidosryhmiä ovat kaikki ne organisaatiot, viran-

omaiset, yksityiset ihmiset ja ryhmät, joita sen toiminta eri tavoin

koskee. Sidosryhmä voi olla myös sisäinen. Sosiaalinen tilinpito

kohdistetaan organisaation avainsidosryhmiin, jotka ovat tilikau-

den sosiaalisen tilinpidon kannalta tärkeimmät.

TAVOITE

Tavoitteella tarkoitetaan tavoiteltavaa olotilaa. Tavoite ilmaisee,

mihin tilanteeseen pyritään ja halutaan päästä.

INDIKAATTORI (MITTARI)

Indikaattori mittaa tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen

saavuttamista niin vahvasti, että siihen voi luottaa.

TOSITE

Kirjanpitoon viety todiste sosiaalisesta tapahtumasta.

SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätös on kuluneen vuoden sosiaalisen kirjanpidon analyysi

ja yhteenveto. Tilinpäätös viestitetään sidosryhmille.

TILINTARKASTUS

Ulkoinen ja riippumaton tilintarkastaja tarkastaa kirjanpidon ja

tilinpäätöksen.

Lähde: SoT-käsikirja, Sosiaalinen tilinpito. Menetelmä sosiaalisten ja

yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi.

Håkan Björk ja Tytti Siltanen


KULUTTAJAPARLAMENTIN SOSIAALINEN TILINPITO

TILIKAUSI: 1.1.2012–31.12.2012

Tilikaudelle asettamamme tavoitteet kuvastavat pitkälti

niitä ydinasioita, joiden takia Kuluttajaparlamentti on

luotu. Kuluttajaparlamentti pyrkii saamaan järjestöt

tunnistamaan toimintaansa liittyviä kuluttajapoliitti-

sia näkökulmia, sekä muodostamaan valtakunnallisesti

merkittävien järjestöjen kesken kannanottoja kulut-

tajille merkittävistä asioista. Perimmäinen tavoite on

kuitenkin vaikuttaa yhdessä yhteiskunnalliseen pää-

töksentekoon. Olennaista toiminnan jatkuvuuden kan-

nalta on se, että mukana olevat toimijat, niin järjestöt

kuin yhteiskunnalliset päättäjätkin kokevat toimintaan

osallistumisen hyödylliseksi. Siksi myös toiminnan hyö-

dylliseksi kokeminen haluttiin ottaa yhdeksi sosiaalisen

tilinpidon arvioinnin kohteeksi.

Järjestöt ovat Kuluttajaparlamentin avulla alkaneet paremmin 1.


Kuluttajaparlamentissa saatiin muodostettua keskeisten ja 2.

valtakunnallisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen

yhteinen näkemys yhteisesti sovituista ja kuluttajille

merkittävistä asioista

Kuluttajaparlamenttiin osallistuvat ovat kokeneet toiminnassa 3.

mukana olon hyödylliseksi

Kuluttajaparlamentti on vaikuttanut yhteiskunnalliseen 4.

päätöksentekoon

100

200

300

400

Tavoitteiden toteutumista arvioidaan indikaattoreiden

eli mittareiden avulla. Jokaista tavoitetta kohden on

asetettu useampi indikaattori, joille on asetettu myös

tietty tavoitetaso. Tavoitetasona voi olla esimerkiksi

tietty prosentuaalinen tulos, joka kyselyn tuloksissa

halutaan saavuttaa. Esimerkiksi ensimmäinen tavoite

numero 100 on, että järjestöt ovat Kuluttajaparlamentin

avulla alkaneet paremmin tunnistamaan kuluttajapo-

liittisen roolinsa. Tämän tavoitteen toteutumista arvi-

oimaan on valittu kaksi indikaattoria. Ensimmäiseksi

indikaattoriksi on asetettu, että 40 prosenttia (tavoiteta-

so) kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee,

että heidän järjestössään on Kuluttajaparlamentin avul-

la alettu paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajapo-

liittiset asiat voivat liittyä järjestön toimintaan. Toiseksi

indikaattoriksi on asetettu, että löydämme mukana ole-

vista järjestöjen edustajista kaksi (tavoitetaso) järjestöä

kuvaamaan kuinka heidän järjestössään on Kuluttaja-

parlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan jär-

jestön kuluttajapoliittista roolia.

VÄRIKOODIT KUVAAVAT TAVOITETASOJEN

SAAVUTTAMISTA

Saavutetut tavoitetasot on merkitty julkaisussa väri-

koodien avulla siten, että saavutetut tavoitetasot on

merkitty tulososiossa vihreisiin ja saavuttamatta jää-

neet punaisiin tuloslaatikoihin. Tavoitteet sekä niiden

toteutumista kuvaavat indikaattorit (eli tavoitteen tun-

nusmerkit tavoitetasoineen) löytyvät myös yhteenveto-

taulukosta sivulta 16.

SOSIAALINEN KIRJANPITO:

Sosiaalisen kirjanpidon toteutti Kuluttajaparlamentin

pääsihteeri Jenni Vainioranta. Kirjanpitoa oli ohjaamas-

sa sosiaalisen tilinpidon asiantuntija, Develooppi Oy:n

toimitusjohtaja Tytti Laine.

TIEDONKERUU:

Kuluttajaparlamentin vuoden 2012 sosiaalinen tilinpito

kohdistui Kuluttajaparlamentin avainsidosryhmiin, joi-

ta ovat toimintaan kutsutut 74 sosiaali- ja terveysalan

kansalaisjärjestöä sekä yhdeksän kansanedustajaa, jot-

ka osallistuivat joko Kuluttajaparlamentin täysistuntoon

3.11.2011 tai Kuluttajaparlamentti 2011 kannanottojen

luovutustilaisuuteen 15.2.2012.

Kyselyt

KANSANEDUSTAJILLE KOHDISTETTU KYSELY

Kysely toteutettiin kesäkuussa 2012 sähköisenä kysely-

nä Surveypal-kyselyohjelmalla. Kyselyllä selvitettiin Ku-

luttajaparlamentti 2011 kannanottojen vaikuttavuutta.

Kysely lähetettiin kansanedustajille, jotka osallistuivat

Kuluttajaparlamentin täysistuntoon 3.11.2011 sekä kan-

sanedustajille, jotka osallistuivat Kuluttajaparlamentti

2011 päätösten luovutustilaisuuteen 15.2.2012. Kysely

lähetettiin yhteensä yhdeksälle kansanedustajalle, jois-

ta viisi vastasi. Kyselyn vastausprosentti oli 55 prosent-

tia.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN EDUSTAJILLE

KOHDISTETTU KYSELY

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajille toteu-

tettiin kysely marraskuussa 2012. Kysely toteutettiin

Surveypal-kyselyohjelmalla. Kohderyhmälle lähetettiin

sähköinen anonyymi vastauslinkki, ja lisäksi kyselyn

kysymykset lähetettiin järjestöjen edustajille myös Pdf-

muodossa, jotta järjestöjen edustajat saivat halutessaan

pohtia kysymyksiin vastauksia työyhteisönsä kesken

ennen varsinaiseen kyselyyn vastaamista. Kysely lähe-

tettiin 101 henkilölle, joista 46 vastasi. Kyselyn vastaus-

prosentti oli 45 prosenttia.

Sosiaalista tilinpitoa varten toteutettiin kaksi kyselyä;

yksi kansanedustajille ja toinen sosiaali- ja terveysalan

järjestöjen edustajille. Lisäksi haastateltiin viittä sosiaa-

li- ja terveysalan järjestöjen edustajaa. Lisäksi käytettiin

hyväksi vuoden 2012 täysistunnon äänestystuloksia.

Tiedonkeruun toteutti Kuluttajaparlamentin pääsihtee-

ri Jenni Vainioranta.

ULKOINEN TILINTARKASTUS:

Ulkoisen tilintarkastuksen suoritti Develooppi Oy:n so-

siaalisen tilinpidon (SoT®) kirjanpitäjä ja tilintarkastaja

Sami Wirkkula.

Haastattelut

Toimintaan kutsutuista 74 sosiaali- ja terveysalan jär-

jestöstä valittiin viisi, joiden edustajia pyydettiin haas-

tateltavaksi. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatte-

luina syksyllä 2012. Haastattelukysymykset lähetettiin

sähköpostitse ennakkoon haastateltaville. Lisäksi lopul-

liset poiminnot haastatteluista tarkistutettiin haastatel-

tavilla.

Hengitysliiton sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Tarja Pajunen

TILIKAUDEN NELJÄ TAVOITETTA:


KULUTTAJAPARLAMENTIN TAVOITTEET, NIIDEN TOTEUTUMISTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT(tavoitteen tunnusmerkit tavoitetasoineen) SEKÄ TULOKSET

INDIKAATTORI 101

INDIKAATTORI 102

TULOS:

50% kyselyyn vastanneista järjestöjen

edustajista kokee, että heidän järjestössään on

Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin

tunnistamaan kuinka kuluttajapoliittiset asiat

voivat liittyä järjestön toimintaan. (n= 46/101)

90

70

50

30

10

TIEDONKERUUTAPA:kysely kansalaisjärjestöille

VASTAUSVAIHTOEHDOT: Kyllä, Ei, En osaa sanoa

40% kyselyyn vastanneista

järjestöjen edustajista kokee,

että heidän järjestössään on

Kuluttajaparlamentin avulla

alettu paremmin tunnistamaan

kuinka kuluttajapoliittiset asiat

voivat liittyä järjestön toimintaan

Kaksi kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentissa

mukana oleva järjestö on alkanut

paremmin tunnistamaan kuluttaja-

poliittisen roolinsa

”On ollut vaikea mieltää, että potilas ja hänen läheisensä olisivat kuluttajia silloin

kun he tarvitsevat heille kuuluvaa terveyden- ja sairaanhoitoa ja emotionaalista

ja sosiaalista tukea. Kuluttaja sana mieltyy taloustermiksi, jossa kuluttaja käyttää

hyödykettä, josta on hänelle hyötyä. Vakavan sairastumisen yhteydessä saatu

terveys- ja sairaalahoito on perusoikeus, jota on vaikea mieltää hyödynnettäväksi

tuotteeksi. Kuluttajaparlamentin teemat ovat kuitenkin hieman laajentaneet tätä

ajattelua.”

anonyymisti kyselyyn vastannut järjestöjen edustaja

”Toiminnassa mukana olo lähti aluksi henkilökohtaisesta kiinnostumisesta,

mutta täysistunnon jälkeen koin, että Kuluttajaparlamentissa mukana olo olisi

tärkeä mahdollisuus vaikuttamisen kannalta. Järjestömme vaikuttamistyö koskee

lähinnä sosiaalietuuksia ja -palveluja, mutta Kuluttajaparlamentissa mukana

ollessa havahduttiin, että järjestömme toimintaa koskeviin asioihin liittyy

myös kuluttajanäkökulma. Myös Kaksosten päivän 2012–2013 teema, esteetön

liikkuminen, on selkeästi kuluttajapoliittinen. Mietimme kuinka voisimme

hyödyntää tätä agendaa jatkossa järjestössämme. Resurssien rajallisuuden

vuoksi mietimme, voisiko se olla esimerkiksi järjestöverkostojen kautta. ”

Ulla Kumpula, Suomen Monikkoperheet ry

TIEDONKERUUTAPA:kysely kansalaisjärjestöille sekä

puhelinhaastattelu yhdelle järjestön

edustajalle

TAVOITE 100:JÄRJESTÖT OVAT KULUTTAJAPARLAMENTIN AVULLA ALKANEET PAREMMIN TUNNISTAMAAN KULUTTAJAPOLIITTISEN ROOLINSA

Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme indikaattoreilla 101–102:TAVOITE INDIKAATTORI TULOS*

100 JÄRJESTÖT OVAT KULUTTAJAPARLAMENTIN AVULLA ALKANEET PAREMMIN TUNNISTAMAAN KULUTTAJAPOLIITTISEN ROOLINSA

101

40% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että heidän järjestössään on Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajapoliittiset asiat voivat liittyä järjestön toimintaan. Kyselyn kysymys: Oletteko Kuluttajaparlamentin avulla alkaneet paremmin tunnistamaan kuinka kuluttajapoliittiset asiat voivat liittyä järjestönne toimintaan? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei, En osaa sanoa

50% vastasi kyllä

102 Kaksi kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentissa mukana oleva järjestö on alkanut paremmin tunnistamaan kuluttajapoliittisen roolinsa

kaksi kuvausta

200 KULUTTAJAPARLAMENTISSA SAATIIN MUODOSTETTUA KESKEISTEN JA VALTAKUNNALLISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KANSALAISJÄRJESTÖJEN YHTEINEN NÄKEMYS YHTEISESTI SOVITUISTA JA KULUTTAJILLE MERKITTÄVISTÄ ASIOISTA

201

Yli 50,1% järjestöjen edustajista äänestää JAA Kuluttajaparlamentin täysistunnon äänestyksessä. Äänestettävät kysymykset: 1. Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? 2. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? 3. Tuleeko terveyskeskusten käyntimaksu poistaa valtakunnallisesti? Äänestysvaihtoehdot: JAA, EI, TYHJÄÄ

Alkoholimainontaa koskeva äänestys: 70% äänesti JAA, terveyskeskusten käyntimaksu: 96% äänesti JAA, oikeusturvaa koskeva kannanotto 100% äänesti JAA

202

60% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita. Kyselyn kysymys: Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita. Vastausvaihtoehdot: 1 = täysin samaa mieltä, 2= jokseenkin samaa mieltä, 3 = jokseenkin eri mieltä, 4 = täysin eri mieltä, en osaa sanoa

37% täysin samaa mieltä Vastausten keskiarvo = 1.8

203

70% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa olivat mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Kyselyn kysymys: Olivatko toiminnassa mielestänne mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei, En osaa sanoa

35% vastasi kyllä (46 % vastasi ´En osaa sanoa´)

300 KULUTTAJAPARLAMENTTIIN OSALLISTUVAT OVAT KOKENEET TOIMINNASSA MUKANAOLON HYÖDYLLISEKSI

30150% kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista kokee Kuluttajaparlamentin olevan hyödyllinen yhteistyömuoto. Kyselyn kysymys: Oletteko kokeneet Kuluttajaparlamentin olevan hyödyllinen yhteistyömuoto? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei

91% vastasi kyllä

302 Kaksi kuvausta siitä miten Kuluttajaparlamentissa mukana oleva järjestö on kokenut Kuluttajaparlamentin toimineen hyödyllisenä yhteistyömuotona

kaksi kuvausta

303

40% kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee saaneensa tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin päätösten kautta. Kyselyn kysymys: Koetteko saaneenne tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin päätösten kautta? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei

80 % vastasi kyllä

400 KULUTTAJAPARLAMENTTI ON VAIKUTTANUT YHTEISKUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON

401

50% kyselyyn vastanneista järjestön edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa mukana olo on tuonut järjestölle yhden vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyselyn kysymys: Onko Kuluttajaparlamentissa mukana olo tuonut järjestöllenne yhden vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei, EOS

52% vastasi kyllä

402 Kaksi kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentti on lisännyt järjestöjen vaikuttavuutta yhteiskunnallisiin päättäjiin päin

kaksi kuvausta

403 Kolme kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentti 2011 toiminta on vaikuttanut yhteiskunnallisten päättäjien/viranomaisten toimintaan

kolme kuvausta

404

40% kyselyyn vastanneista yhteiskunnallisista päättäjistä kokee, että Kuluttajaparlamentilla on ollut jonkin verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai muutokseen. Kyselyn kysymys: Onko Kuluttajaparlamentilla ollut mielestänne vaikutusta asioiden etenemiseen tai muutokseen? Vastausvaihtoehdot: en osaa sanoa, ei ole ollut lainkaan vaikutusta, on ollut vähäistä vaikutusta, on ollut jonkin verran vaikutusta, on ollut selvää vaikutusta

75% vastaajista vastasi, että jonkin verran vaikutusta

405

40% kyselyyn vastanneista yhteiskunnallisista päättäjistä kokee, että Kuluttajaparlamentilla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyselyn kysymys: Koetteko Kuluttajaparlamentilla olevan mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, Ei

80% vastasi kyllä

*TULOS VIHREÄLLÄ POHJALLA JOS TAVOITETASO SAAVUTETTU, PUNAISELLA POHJALLA JOS JÄÄTY TAVOITTEESTA

50%

50

3040%

KYSELYN KYSYMYS: Oletteko Kuluttajaparlamentin avulla alkaneet paremmin tunnistamaan

kuinka kuluttajapoliittiset asiat voivat liittyä järjestönne toimintaan?


TULOS:Kuluttajaparlamentin täysistunnossa järjestöjen edustajien enemmistö

äänesti kannanottojen puolesta: 70% äänesti JAA, äänestettäessä

kysymyksestä: Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? 100% äänesti

JAA, äänestettäessä kysymyksestä: 2. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa

parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa?

96 % äänesti JAA, äänestettäessä kysymyksestä: Tuleeko terveyskeskusten

käyntimaksu poistaa valtakunnallisesti?

TULOS:

37% kyselyyn vastanneista kokee, (täysin

samaa mieltä väittämän kanssa) että Kuluttajapar-

lamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot

ovat kuluttajille merkittäviä asioita. (n= 46/101)

ÄÄNESTETTÄVÄT KYSYMYKSET:1. Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? 2. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? 3. Tuleeko terveyskeskusten käyntimaksu poistaa valtakunnallisesti?

KYSELYN KYSYMYS: Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita

ÄÄNESTYSVAIHTOEHDOT: Jaa, Ei, Tyhjää

VASTAUSVAIHTOEHDOT ASTEIKOLLA:1 = täysin samaa mieltä2 = jokseenkin samaa mieltä3 = jokseenkin eri mieltä4 = täysin eri mieltäen osaa sanoa

Yli 50,1%järjestöjen edustajista äänestää JAA Kuluttajaparlamentin

täysistunnon äänestyksessä


järjestöjen edustajista kokee,

että Kuluttajaparlamentissa

vuonna 2012 muodostuneet

kannanotot ovat kuluttajille

merkittäviä asioita

TAVOITE 200: KULUTTAJAPARLAMENTISSA SAATIIN MUODOSTETTUA KESKEISTEN JA VALTAKUNNALLISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KANSALAISJÄRJESTÖJEN YHTEINEN NÄKEMYS YHTEISESTI SOVITUISTA JA KULUTTAJILLE MERKITTÄVISTÄ ASIOISTA

TULOS:


edustajista kokee, että Kuluttajaparlamen-

tissa olivat mukana kaikki merkittävimmät

sosiaali- ja terveysalan järjestöt (n= 46/101)

KYSELYN KYSYMYS: Olivatko toiminnassa mielestänne mukana kaikki merkittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt?


järjestöjen edustajista kokee, että

Kuluttajaparlamentissa olivat mukana

kaikki merkittävimmät sosiaali- ja

terveysalan järjestöt


tämän tavoitteen toteutumista osoitamme indikaattoreilla 201–203:

Äänestystilanne kysymyksestä: Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan?

90

70

50

30

10

90

70

50

30

1037% 35%

70

50

60%7070%

INDIKAATTORI 202 INDIKAATTORI 203

INDIKAATTORI 201

90

70

50

30

10

70%96% 100%5050%


TIEDONKERUUTAPA:Kysely kansalaisjärjestöille


TULOS:


edustajista kokee Kuluttajaparlamentin

olevan hyödyllinen yhteistyömuoto (n= 46/101)

TIEDONKERUUTAPA: kysely kansalaisjärjestöille

KYSELYN KYSYMYS:Oletteko kokeneet Kuluttajaparlamentin olevan hyödyllinen yhteistyömuoto?

VASTAUSVAIHTOEHDOT: Kyllä, Ei


järjestöjen edustajista kokee

Kuluttajaparlamentin olevan

hyödyllinen yhteistyömuoto

Kaksi kuvausta siitä

miten Kuluttajaparlamentissa

mukana oleva järjestö on kokenut

Kuluttajaparlamentin toimineen

hyödyllisenä yhteistyömuotona

”Hengitysliitossa olemme alusta asti olleet kiinnostuneita toiminnasta, koska Kuluttaja-

parlamentissa on tuotu kuluttajapoliittinen näkökulma mukaan sosiaali- ja terveysalalle.

Kuluttajaparlamentin merkitys nähdään tärkeänä myös järjestön johdossa ja viestinnän

puolella. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kannalta kuluttajanäkökulman mukaan ottaminen

pitkäaikaissairaan vaikuttamistyöhön on mielenkiintoista. Tärkeäksi on koettu se, että Ku-

luttajaparlamentissa asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä, ja se että asioita yhdessä

mietitään ja tuodaan esille täysistunnossa ja viedään kansanedustajille nähtäväksi ja teh-

täväksi. Toiminnassa mukana olo on tärkeää, koska järjestökentässä yhdessä vaikuttaminen

on ”tätä päivää”. ”Meissä on enemmän voimaa yhdessä kuin yksin”.”

Tarja Pajunen, Hengitysliitto ry

”Olemalla aktiivisesti mukana Kuluttajaparlamentissa, haluamme sekä kiinnittää huomiota näkövammaisen kuluttajan kannalta oleelli-

siin asioihin että edistää kuluttajien asemaa laajemminkin. Kuluttajaparlamentissa haluamme vaikuttaa yhteisesti tärkeiksi havaittuihin,

kuluttajia koskettaviin asioihin.

Näkövammaisten Keskusliitto haluaa olla mukana asioissa, jotka edistävät esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Sujuvan arjen, itsenäisten

valintojen ja asioinnin mahdollistaminen on yksi tavoitteistamme. Erityisen tärkeää on kehittää tiedonsaannin ja palveluiden esteettö-

myyttä, mikä toteutuessaan palvelee kaikkia kuluttajia, ei vain näkövammaisia. Monissa asioissa ongelmat ovat yhteisiä ikääntyneiden

kanssa.

Kuluttajaparlamentti on erinomainen foorumi verkostoitua ja vaikuttaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Samalla uskon lisäävämme

ymmärrystä näkövammaisten kuluttajana toimimisen haasteista myös yhteistyöjärjestöissämme.”

Kirsi Ilmarinen, Näkövammaisten Keskusliitto ry

TIEDONKERUUTAPA:kahden järjestön edustajan puhelinhaastattelu

TULOS:


kansanedustajista kokee saaneensa

tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä

näkemyksistä Kuluttajaparlamentin

päätösten kautta (n= 5/9)

TIEDONKERUUTAPA:kysely kansanedustajille

KYSELYN KYSYMYS:Koetteko saaneenne tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin päätösten kautta?



kansanedustajista kokee saaneensa

tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen

yhteisistä näkemyksistä Kuluttaja-

parlamentin päätösten kautta

TAVOITE 300: KULUTTAJAPARLAMENTTIIN OSALLISTUVAT OVAT KOKENEET TOIMINNASSA MUKANAOLON HYÖDYLLISEKSITämän tavoitteen toteutumista osoitamme indikaattoreilla 301–303:

Suomen Sydänliitto ry halusi viedä terveyskeskusten käyntimaksun poistoa koskevan kysymyksen äänestykseen.

90

70

50

30

10

91%5050%

INDIKAATTORI 301

INDIKAATTORI 303

INDIKAATTORI 302

90

70

50

30

10

80%50

3040%


TULOS:

52% kyselyyn vastanneista järjestön

edustajista kokee, että Kuluttajaparlamentissa

mukana olo on tuonut järjestölle yhden

vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen

päätöksentekoon (n=46/101)


KYSELYN KYSYMYS:Onko Kuluttajaparlamentissa mukana olo tuonut järjestöllenne yhden vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon?



järjestön edustajista kokee,

että Kuluttajaparlamentissa

mukana olo on tuonut järjestölle

yhden vaikutuskanavan

yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Kaksi kuvaustasiitä, miten Kuluttajaparlamentti

on lisännyt järjestöjen vaikuttavuutta

yhteiskunnallisiin päättäjiin päin

”Keksitty formaatti on aivan loistava, mutta sen todellista vaikuttavuut-

ta on vielä vaikea arvioida näin aikaisessa vaiheessa. Järjestöt ajavat

tärkeitä asioita ja tällä formaatilla myös järjestöt jotka ovat jäsenmää-

riltään pieniä saavat näkyvyyttä ja toisaalta isot järjestöt saavat enem-

män vaikuttavuutta ollessaan yhdessä muiden isojen järjestöjen kanssa.

”Kuluttajaparlamentista saa joukkovoimaa”. Eduskunnassa on ennestään

diabetesryhmä, mutta Kuluttajaparlamentissa mukana olo lisää järjestöm-

me vaikuttavuutta sillä, että diabeetikot nähdään laajemmin kansalaisina

eikä vain diabeetikkoina. Toiminnassa mukana ollessaan Diabetesliitto saa

myös lisää painoarvoa, sillä Kuluttajaparlamentin myötä Diabetesliitolla on

monia eri kanavia lähestyä kansanedustajia. ”

Riitta Vuorisalo, Suomen Diabetesliitto ry

”Kuluttajaparlamentti on todella hyvä foorumi nostamaan ajankohtaisia,

kansalaisia koskettavia asioita esille. Kuluttajaparlamentissa mukana olo

on selvästi lisännyt järjestömme painoarvoa. Olemme esimerkiksi tehneet

jo useamman vuoden ajan töitä sen eteen, että sairaaloille luotaisiin laa-

dunseurantajärjestelmät. Kuluttajaparlamentin vuoden 2011 kannanotois-

ta yhdessä vaadittiin Suomeen luotavaksi valtakunnallisesti yhtenäinen

laadunseurantajärjestelmä sairaaloiden toimenpiteille. Tämä Kuluttajapar-

lamentin kannanotto selvästi tuki ja vahvisti järjestömme omia tavoittei-

ta. Tärkeintä oli, se että Kuluttajaparlamentin kautta asiaa tuotiin esille

laajemmassa järjestölinjassa ja se on luonut lisää paineita laadunseuran-

tajärjestelmän kehittämiselle. Toisaalta tänä vuonna Kuluttajaparlamentin

näkemyksiä otettiin esille ministeri Risikon johtamassa kokouksessa, jossa

tehtiin suunnitelmaa vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseksi. Koemme,

että toiminnassa mukana olo on lisännyt järjestömme vaikuttavuutta.”

anonyymisti kyselyyn vastannut järjestöjen edustaja

TIEDONKERUUTAPA:kahden järjestön edustajan puhelinhaastattelu

TAVOITE 400:

KULUTTAJAPARLAMENTTI ON VAIKUTTANUT YHTEISKUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOONTämän tavoitteen toteutumista osoitamme indikaattoreilla 401–405:

Suomen Potilasliiton hallituksen puheenjohtaja Paavo Koistinen

Suomen Diabetesliitto ry:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Vuorisalo

90

70

50

30

10

52%

5050%

INDIKAATTORI 401

INDIKAATTORI 402


Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen aiheesta KK 347/2011 ”Oikeus hoito-

suunnitelman mukaisiin hoitotarvikkeisiin”. Olen myös ollut asian tiimoilta

Inko Uutiset lehdessä. Lehdessä keskityttiin terveydenhuoltolakiin ja sen

vaikutuksia kotona asuvien, hoitotarvikejakelussa olevien ihmisten elämään.

Olen myös ollut tilaisuuksissa, jossa asiasta on puhuttu ja tuonut esille asiaan

liittyviä ongelmia

kansanedustaja

Vein ryhmäni tietoon Kuluttajaparlamentin päätökset. Olen pitänyt useita

puheita asiaa sivuten.

kansanedustaja

Edistäneet ko. asioita hallitusneuvotteluissa, hallituksessa ja eduskunnassa.

kansanedustaja

TULOS:


yhteiskunnallisista päättäjistä kokee, että

Kuluttajaparlamentilla on ollut jonkin

verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai

muutokseen (n= 4/9)


KYSELYN KYSYMYS:Jos, niin millä tavoin edellä mainittuja (Kuluttajaparlamentti 2011 kannanotot) asioita on viety eteenpäin?


KYSELYN KYSYMYS:Onko Kuluttajaparlamentilla ollut mielestänne vaikutusta edellä mainittujen asioiden etenemiseen tai muutokseen?

VASTAUSVAIHTOEHDOT ASTEIKOLLA:en osaa sanoaei ole ollut lainkaan vaikutustaon ollut vähäistä vaikutustaon ollut jonkin verran vaikutustaon ollut selvää vaikutusta

Kolme kuvausta siitä, miten Kuluttajaparlamentti 2011

toiminta on vaikuttanut

yhteiskunnallisten päättäjien tai

viranomaisten toimintaan


yhteiskunnallisista päättäjistä

kokee, että Kuluttajaparlamentilla

on ollut jonkin verran vaikutusta

asioiden etenemiseen tai

muutokseen

TULOS:

80% kyselyyn vastanneista yhteiskunnallisista

päättäjistä kokee, että Kuluttajaparlamentilla

on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen

päätöksentekoon (n= 5/9)


KYSELYN KYSYMYS:Koetteko Kuluttajaparlamentilla olevan mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon?



yhteiskunnallisista päättäjistä kokee,

että Kuluttajaparlamentilla

on mahdollisuuksia vaikuttaa

yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Kuluttajaparlamentin vuoden 2011 kannanottojen luovutustilaisuus 15.2.2012

INDIKAATTORI 403

INDIKAATTORI 404 INDIKAATTORI 405

90

70

50

30

10

75%50

3040%

90

70

50

30

10

80%50

3040%


Sosiaalinen tilinpito osoittautui mielenkiintoiseksi ja

antoisaksi tavaksi arvioida Kuluttajaparlamentin toi-

mintaa ja tuoda esille sen vaikutuksia. Sosiaalisen ti-

linpidon avulla jouduimme pureutumaan toimintamme

ydinasioihin ja siihen mitkä ovat tärkeimmät tavoit-

teemme.

Kyselyiden ja haastatteluiden tulosten perusteella suu-

rin osa asetetuista tavoitteista saavutettiin, ja se kertoo,

että olemme oikealla tiellä. Puolet kyselyyn vastanneis-

ta järjestöjen edustajista koki, että heidän järjestössään

on Kuluttajaparlamentin avulla alettu paremmin tunnis-

tamaan järjestön kuluttajapoliittista roolia. Täysistun-

nossa saatiin myös muodostettua kolme kannanottoa

valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen kesken. Kui-

tenkin vain 37 prosenttia kyselyyn vastanneista koki,

että Kuluttajaparlamentissa vuonna 2012 muodostuneet

kannanotot ovat kuluttajille merkittäviä asioita. Tulok-

sia tarkastellessa on huomioitava, että vain yksi kyse-

lyyn vastaajista koki, etteivät kannanotot ole lainkaan

merkittäviä kuluttajille ja 39 prosenttia oli jokseenkin

samaa mieltä väittämän kanssa, että kannanotot olivat

merkittäviä. Eli kuitenkin yhteensä 76 prosenttia oli täy-

sin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän

kanssa, että kannanotot olivat kuluttajille merkittäviä.

Toisaalta vain 35 prosenttia järjestöjen edustajista koki,

PÄÄTÖSSANAT

TILINTARKASTAJAN LAUSUNTO

KULUTTAJAPARLAMENTIN SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS

AJALTA 1.1.–31.12.2012.

Olen tarkastanut Kuluttajaparlamentin sosiaalisen

kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–

31.12.2012. Suorittamani tarkastuksen perusteella

annan lausunnon sosiaalisesta tilinpäätöksestä.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän sosiaalisen tilintar-

kastuksen (SoT®) tilintarkastustavan mukaisesti. Olen

tarkastanut aineiston yksityiskohtaisesti ja voin näin ol-

len todeta, ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia

virheitä tai puutteita. Kirjallisen materiaalin ja tarken-

tavien keskustelujen pohjalta olen perehtynyt sosiaali-

sen tilinpidon prosessiin, budjettiin, kirjanpitoon sekä

tilinpäätöksen sisältöön ja esittämistapaan.

Kuluttajaparlamentin sosiaalinen tilinpito on toteutettu

järjestelmällisesti ja huolellisesti, ja se noudattaa hyvin

sosiaalisen tilinpidon (SoT ®) menetelmää. Jokaiselle

indikaattorille löytyy tosite ja sosiaalisesta tilinpäätök-

sestä tarkastetut tulokset vastasivat yhdenmukaisesti

tositemateriaalia. Tilintarkastuksessa olen havainnut

eräitä seikkoja, joita olisi mielestäni hyvä kehittää seu-

raavalla tilikaudella. Näitä huomioitani olen kirjannut

erilliseen Kuluttajaparlamentille toimittamaani liittee-

seen.

Vaikka tilikausi on rajattu vuoteen 2012, Kuluttajaparla-

mentti on tuonut sosiaalisessa tilinpäätöksessään esille

toiminnan tuloksia myös vuodelta 2011. Kyselyyn vas-

tanneille henkilöille on tästä johtuen saattanut tuottaa

hankaluuksia eritellä sitä, minkä toimintakauden tulok-

siin he itse asiassa ovat olleet vastaamassa. Lisäksi olen

kiinnittänyt huomioni eräisiin indikaattoreihin, joiden

kohdalla vastausvaihtoehtojen sisällölliset erot ovat

jossain määrin tulkinnanvaraisia. Tulevien tilikausien

aikana ehdotan vastausvaihtoehtoja tarkennettavaksi

niin, että niiden sisällöt ovat vastaajan näkökulmasta

katsottuna yksiselitteisiä.

Sosiaalinen tilintarkastus antaa riittävän perustan sa-

noa, että tehty sosiaalinen tilinpäätös antaa oikeat

tiedot Kuluttajaparlamentin sosiaalisesta tuloksesta.

Sosiaalinen tilinpäätös voidaan vahvistaa kyseiseltä ti-

likaudelta.

Pirkkalassa 30.12.2012

Sami Wirkkulasosiaalinen tilintarkastaja

[email protected]


LIITE 1

TIEDOTE 3.11.2011

Suomeen luotava valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä sairaaloiden toimenpiteille

Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 3.11.2011, että Suomeen tulee luoda valtakunnallisesti yhtenäinen

laadunseurantajärjestelmä, jonka avulla seurataan sairaaloiden toimenpiteiden laatueroavaisuuksia ja tarvittaessa

puututaan niihin.

Toukokuussa 2011 voimaan astunut uusi terveydenhuoltolaki edellyttää, että sairaanhoitopiirit ja vastaavat hoi-

toyksiköt ylläpitävät Internet-pohjaista avointa palvelua, jossa on nähtävillä muun muassa sairaalan jonotilanne ja

laadunseurantaa kuvaavia tunnuslukuja kuten leikkauskomplikaatiot ja tapaturmat. Eri sairaanhoitopiirien tilas-

tot eivät ole kuitenkaan aina vertailukelpoisia keskenään. Tämän lisäksi muun muassa erikoislääkäriyhdistykset

ja yksityiset klinikat seuraavat omien alueidensa hoidon laatua eri tavoin. Suomeen tulee luoda mahdollisimman

pian valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä, jonka avulla seurataan sairaaloiden toimenpiteiden

laatueroavaisuuksia ja tarvittaessa puututaan niihin.

Valtakunnallinen laadunvalvontajärjestelmä on mahdollista rakentaa sopimalla niistä tiedoista, joita kunkin sai-

raanhoitopiirin, sairaalan ja yksityisklinikan vähintään on seurattava oman laadunvalvontansa yhteydessä, sekä

kokoamalla nämä tiedot yhteiseen avoimeen valtakunnalliseen tietokantaan. Mittareista sovittaessa tulisi myös

potilaita edustavia järjestöjä kuulla, jotta kuluttajanäkökulma hoidon laadunvalvonnassa toteutuisi.

Potilaiden näkökulmasta seurattavien asioiden tulisi kattaa sairaalahoidon kaikki osa-alueet kuten hoitoon pääsy,

hoitotoimenpiteiden onnistuminen, hoitoprosessin sujuvuus, perushoito, ravitsemushoito, jatkotoimenpiteiden

ohjaus sekä asiakastyytyväisyys.

Tällä hetkellä kustannukset hoitovirheistä ovat laskentatavasta riippuen 400 miljoonan ja miljardin euron välillä

vuodessa. Ruotsissa on toimiva ja kustannuksia säästävä hoitotoimenpiteiden laadunseurantajärjestelmä, jonka

käyttöönottoa tulee harkita myös Suomessa.

Lisätietoja: Puheenjohtaja Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry, puh. 0400 68 2337 ja tiedottaja Jaakko Ojanne

puh. 041 461 6886 sekä Puolustaja: potilasasiamies Liisa Hämäläinen, Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveystoi-

mi, puh. 050 581 8343, [email protected] Opponentti: hallitusneuvos (emerita), Tuulikki Haikarainen, puh.

050 403 8574, [email protected]

Lisää tietoa: Järvelin J., Haavisto E., Kaila M.: Potilasturvallisuuden kustannukset. Suomen Lääkärilehti 12/2010 s.

1123–1127. potilasturvallisuudenkustannukset (pdf) (84.4 KB) Bättre kvalitet för varje patient: nationella kvalitets-

register – utvecklar och stärker kvaliteten inom vården. Sveriges Kommuner och Landsting. http://www.kvalitetsre-

gister.se/om_kvalitetsregister

Kuluttajaparlamentti on keskeisistä valtakunnallisista kuluttajien asioita käsittelevistä kansalaisjärjestöistä koos-

tuva elin. Vuonna 2011 Kuluttajaparlamenttiin osallistuu terveysalan järjestöjä. Kuluttajaparlamentti on poliitti-

sesti riippumaton ja se toimii siihen osallistuvien järjestöjen äänenvahvistimena yhteiskunnallisiin päättäjiin päin.

Lisätietoja Kuluttajaparlamentista antaa Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry:n pääsihteeri Juha Beurling puh.

040 55 66 421, www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti

että Kuluttajaparlamentissa olivat mukana kaikki mer-

kittävimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt. On huo-

mioitava, että vain vajaa 20 prosenttia vastaajista oli sitä

mieltä, että mukana eivät olleet kaikki merkittävimmät

järjestöt, ja näistä osa mainitsi puuttuviksi järjestöjä,

jotka kuitenkin olivat täysistunnossa mukana. Lisäksi

melkein puolet vastaajista (46 %) vastasi ´En osaa sanoa´

tähän kyselyn kysymykseen. Tulevaisuudessa mukana

olevia järjestöjä tulisi paremmin tiedottaa toimintaan

mukaan kutsutuista järjestöistä, sillä se näytti tulosten

perusteella olevan monelle järjestölle epäselvää.

Oli kannustavaa huomata, että Kuluttajaparlamentin

toimintaan osallistuminen koettiin hyödylliseksi sekä

järjestöjen että kansanedustajien tahoilla. Suurin osa

(91 %) kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista koki

Kuluttajaparlamentin hyödylliseksi yhteistyömuodok-

si. Lisäksi kyselyyn vastanneista kansanedustajista 80

prosenttia koki saaneensa tärkeää tietoa kansalaisjär-

jestöjen yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin

kannanottojen kautta.

Kyselyiden tulosten mukaan myös Kuluttajaparlamen-

tin yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin

uskotaan niin järjestö- kuin kansanedustajatahoilla. Yli

puolet (52 %) kyselyyn vastanneista järjestön edustajista

koki, että Kuluttajaparlamentissa mukana olo on tuonut

järjestölle yhden vaikutuskanavan yhteiskunnalliseen

päätöksentekoon. Kansanedustajista 75 prosenttia koki,

että Kuluttajaparlamentti 2011 kannanotoilla on ollut

jonkin verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai muu-

tokseen. Lisäksi 80 prosenttia kyselyyn vastanneista

kansanedustajista koki, että Kuluttajaparlamentilla on

mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätök-

sentekoon.

Tulemme jatkossakin hyödyntämään sosiaalisen tilin-

pidon menetelmää toimintamme tulosten arvioinnissa

sekä hyödyntämään menetelmää tulosten näkyväksi te-

kemisessä ja toimintamme kehittämisessä. Osaa päätty-

neen tilikauden tavoitteista tullaan jatkossa arvioimaan

ainakin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta.

Kiitokset kaikille sosiaalisen tilinpidon kyselyihin tai

haastatteluihin osallistuneille! Suurkiitos myös sosiaa-

lisen tilinpidon konsultille, Develooppi Oy:n toimitus-

johtajalle Tytti Laineelle, joka auttoi meitä sukeltamaan

sosiaalisen tilinpidon maailmaan ja tuki meitä laaduk-

kaan ja oikeaoppisen sosiaalisen tilinpidon suorittami-

seksi.

Jenni VainiorantaKuluttajaparlamentin pääsihteeri


LIITE 2

TIEDOTE 3.11.2011

Kunnille tuntuvat sanktiot lain takaaman terveyspalvelun hoitamatta jättämisestä

Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 3.11.2011, että valtion on määrättävä kunnille tuntuvat taloudelliset

sanktiot, mikäli kunta ei tarjoa kuluttajalle lain takaamaa terveyspalvelua.

Kunta ei voi jättää lakisääteistä terveyspalvelua järjestämättä taloudellisiin seikkoihin vedoten. Mikäli kunta me-

nettelee näin, on sille myönnettäviä valtionosuuksia perittävä takaisin ja aluehallintovirastolla sekä Valviralla on

lisäksi oltava oikeus uhkasakolla velvoittaa kunta täyttämään terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuutensa. THL:n

tuoreen tutkimuksen mukaan kuluttajat eivät saa terveyspalveluita yhdenvertaisesti koko maassa.

Eduskunnan oikeusasiamiehen aikaisemmassa ratkaisukäytännössä on katsottu, että perustuslaissa asetettu vel-

vollisuus turvata riittävät terveyspalvelut on otettava huomioon kunnissa talousarviopäätöksiä tehtäessä ja lakeja

sovellettaessa. Talousarviosta päättävät luottamusmiehet ja asiaa valmistelevat virkamiehet rikkovat perustuslain

säännöksissä julkiselle vallalle asetetut velvoitteet, mikäli talousarvio mitoitetaan tietoisesti tiedossa olevaa tarvet-

ta vähäisemmäksi.

Tällä hetkellä on tiedossa tapauksia, joissa kunta on evännyt lakisääteisen palvelun kuluttajalta. Tämä on johta-

nut eräissä tapauksissa kuluttajan valitustoimiin, joihin kunnalla on kulunut rahaa enemmän kuin itse palvelun

tuottamiseen olisi mennyt. Vuonna 2008 korkein hallinto-oikeus, lääninhallitukset ja terveydenhuollon oikeustur-

vakeskus käsittelivät 4500 valitusta tai kantelua.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, puh. 040 554 3447 sekä

Puolustaja: hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, puh. (09) 471 71240,

[email protected] Opponentti: johtava lakimies Kari Prättälä, Suomen Kuntaliitto ry, puh. 0500 606 873,

[email protected]

Lisää tietoa: Pajukoski, Marja. Heikko laintuntemus tuottaa turhia oikeusriitoja. Päätöksenteon tueksi 2/2010.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).






LIITE 3

TIEDOTE 3.11.2011

Kuluttajaparlamentti vaatii: Terveydenhuollon hoitotarvikejakelu toteutettava yhdenvertaisesti

Kuluttajaparlamentti vaatii täysistunnossaan 3.11.2011, että terveydenhuollon hoitotarvikejakelu toteutetaan yh-

denvertaisesti ja maksutta sairaudesta tai vammasta aiheutuvan yksilöllisen tarpeen perusteella.

Nykyisessä laissa vahvistetaan terveydenhuollon asiakkaan oikeuksia saada vamman tai sairauden edellyttämään

yksilölliseen tarpeeseen hänelle sopiva hoitotarvike. Kuntien on toimittava siten, että tämä myös toteutuu käytän-

nössä. Kuluttajille on myös tiedotettava nykyistä paremmin välttämättömien hoitotarvikkeiden maksuttomuudesta

ja oikeudesta niihin.

Joissakin tapauksissa hoitotarvikkeiden julkisten hankintojen myötä kilpailutuksen voittanut palveluntuottaja

on tuottanut vain yhdenlaatuisia hoitotarvikkeita, kuten inkontinenssituotteita (esimerkiksi vaippoja, katetreja ja

tippasuojia). Tällöin nämä hoitotarvikkeet eivät ole olleet kaikille terveydenhuollon asiakkaalle sopivia ja vaihtoeh-

doksi henkilölle on ainoastaan jäänyt hankkia itselleen sopiva hoitotarvike omalla kustannuksella.

Vammais- ja potilasjärjestöjen tietoon on tullut tapauksia ennen lakiuudistusta ja vielä lakiuudistuksen jälkeen-

kin, joissa hoitotarvikkeita koskevien ohjeiden nojalla on aiemmin maksuttomasta hoitotarvikkeen jakelusta luo-

vuttu kokonaan tai heikennetty muun muassa ympäristösyihin vedoten. Syynä tällöin on mainittu muun muassa,

että vaippojen suuri kulutus aiheuttaa suuria jätevuoria.

Lisätietoja: lakimies Henrik Gustafsson, Invalidiliitto ry puh. 044 765 0693 sekä Puolustaja: dosentti, ylilääkäri

Pentti Kiilholma, Turun Yliopisto, Oiva hoiva työryhmän jäsen, puh. 040 841 3570, [email protected]

Opponentti: ylilääkäri Heikki Sumuvuori, Helsingin kaupungin terveyskeskus, [email protected]






32 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012

JAA äänestivät:

Aivoliitto ry

Aivovammaliitto ry

Allergia- ja Astmaliitto ry

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Eläkeläiset ry

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Hengitysliitto ry

Iholiitto ry

Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mielenterveyden keskusliitto ry

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry

Suomen Mielenterveysseura ry

Suomen Monikkoperheet ry

Suomen Parkinson-liitto ry

Suomen Potilasliitto ry

Suomen Sydänliitto ry

Svenska pensionärsförbundet rf

EI äänestivät:

Crohn ja Colitis ry

Invalidiliitto ry

Kansallinen senioriliitto ry

Suomen Diabetesliitto ry

Vailla vakinaista asuntoa ry

TYHJÄÄ äänestivät:

ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry

Suomen Kilpirauhasliitto ry

LIITE 4

TIEDOTE 1.10.2012

Kuluttajaparlamentti vaatii: Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan

Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 1.10.2012, että alkoholimainonta kielletään kokonaan alkoholin kulutuk-

sen vähentämiseksi sekä terveysvalistuksen tukemiseksi

Suomessa väkevien alkoholijuomien mainonta on kielletty, kun taas mietojen alkoholijuomien mainonta on ollut

tietyin rajoituksin sallittu vuodesta 1995. Alkoholimainonnan kohdistaminen lapsiin ja nuoriin on jo nyt kiellettyä,

mutta käytännössä nuoriin aikuisiin kohdistettu mainonta väistämättä kohdistuu myös alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja

nuoriin. Alkoholimainonnan täyskiellolla halutaan vaikuttaa nykyiseen alkoholimyönteiseen asenneilmapiiriin sekä

tukea terveysvalistuksen vaikuttavuutta. Alkoholimainonnan on todettu useissa tutkimuksissa aikaistavan nuorten

alkoholikokeiluja ja lisäävän alkoholia jo käyttävien nuorten alkoholinkäyttöä.

Mainonnan tarkoituksena on lähtökohtaisesti lisätä mainostettavan tuotteen kulutusta. Alkoholituotteiden mainonta

tulisi kieltää kokonaisuudessaan, sillä alkoholin kulutuksen tiedetään aiheuttavan kansanterveydellisiä ja sosiaalisia

haittoja sekä näistä johtuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Alkoholin kulutus ja alkoholihaitat ovat lisääntyneet

viime vuosikymmeninä merkittävästi.

Noin 70 prosenttia pahoinpitelyrikoksiin syyllisiksi epäillyistä on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholiin

liittyviä kuolemia on vuosittain yli 3 000, alkoholin ollessa työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy. Alkoholin

käyttö aiheuttaa Suomessa vuosittain vajaasta 4 miljardista yli 6,5 miljardiin nousevat haittakustannukset. Alkoho-

lin mainontapolitiikan tulisikin pohjata niin sanottuun varovaisuusperiaatteeseen, joka tarkoittaa että alkoholimai-

nontaa koskevan päätöksenteon tulisi pikemmin perustua haittojen todennäköisyyteen kuin taloudellisen hyödyn

tavoitteluun.

Vuoteen 1995 asti alkoholimainonta oli Suomessa kokonaan kiellettyä. Moni maa rajoittaa alkoholimainontaa huo-

mattavasti voimakkaammin kuin Suomi. Esimerkiksi Norjassa kaikki alkoholimainonta on kiellettyä. Ruotsissa ja

Ranskassa sen sijaan on hieman eri tavoin toteutettuna järjestelmä, jossa mainonta ei ole kokonaan kielletty, mutta

se hyväksytään vain poikkeuksellisesti.

Mainonnan täyskiellon vaikutuksesta kulutuksen vähenemiseen on saatu positiivisia tuloksia muun muassa tupa-

kointia koskien. Kansainvälisen syöpäliiton (UICC) teettämän tutkimuskatsauksen mukaan tupakkamainonnan

kieltäminen on johtanut tupakoinnin merkittävään vähenemiseen muun muassa Norjassa ja Suomessa.

Maamme istuva hallitus on ohjelmassaan sitoutunut rajoittamaan alkoholimainontaa kieltämällä lapsiin ja nuoriin

kohdistuvan mainonnan keinot ja sellaiset mainonnan keinot, joilla annetaan kuva alkoholin sosiaalista ja seksuaa-

Kuluttajaparlamentin alkoholimainontaa koskeva päätös muodostettiin seuraavin äänin:

JAA: 19

EI: 5

TYHJÄÄ: 3

Järjestökohtainen äänestystulos:

lista menestystä lisäävistä vaikutuksista. Samalla hallitus haluaa tarkistaa television ja radion sallittuja mainonta-

aikoja sekä tehostaa alkoholimainontasäännösten valvontaa. Kuluttajaparlamentti katsoo, että alkoholimainonnan

kieltäminen kokonaisuudessaan on kuluttajien hyvinvoinnin, lain tulkinnan ja valvonnan kannalta paras ratkaisu.

Lähteet:

• MarkkuSoikkeli2010.Terveydenjahyvinvoinninlaitos.Mitätutkimusnäyttökertoo

alkoholimainonnan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Katsausartikkeli.

• Terveydenjahyvinvoinninlaitos.Alkoholiohjelmanaineistotjajulkaisut.€Matti.

• Sosiaali-jaterveysministeriö2004.Alkoholipolitiikankuluttajaopas.

• Sosiaali-jaterveysministeriö2010.Alkoholimainonnanrajoituksiaselvittäväntyöryhmänmuistio.

• RonaldM.Davis1998.UICCGlobalink.TheInternationalTobacco-ControlNetwork.

Selected documents: Report by Ronald M. Davis, M.D. F.AI.R.

• PääministeriJyrkiKataisenhallitusohjelma2011.

SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 33


Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 1.10.2012, että terveyskeskusten käyntimaksu poistetaan valtakunnalli-

sesti vähävaraisten tukemiseksi sekä terveyserojen vähentämiseksi.

Terveyskeskusten käyntimaksulla tarkoitetaan terveysasemien lääkärin avosairaanhoidon vastaanotolla käyn-

nistä perittävää maksua, joka on enintään 13,80 euroa käyntikerralta. Käyntimaksut tulisi poistaa, koske ne ovat

pienituloisille usein suuri ongelma ja joissain tilanteissa ne voivat estää tarvittavaan hoitoon pääsyn. Heikom-

massa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttävät vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, vaikka tarve on

jopa suurempi kuin paremmassa asemassa olevilla. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa kansanterveyden

keskeinen ongelma ja perusterveydenhuollon käyntimaksut nähdään merkittävänä tekijänä eriarvoistumisessa.

Koska terveyskeskusten asiakkaina on paljon juuri pienituloisia, työttömiä ja eläkeläisiä, voitaisiin käyntimaksun

poistamisella vähentää terveyseroja väestöryhmien välillä.

Valtioneuvoston päätös mahdollisti vuoden 1993 alusta maksun perimisen käynnistä terveyskeskuslääkärin vas-

taanotolla. Tällä hetkellä käyntimaksujen poistamista harkitaan Helsingissä. Lisäksi aiheesta tehtyä valtuustoaloi-

tetta käsitellään parhaillaan Joensuussa.

Terveyskeskusmaksun osuus on esimerkiksi Helsingissä alle 0,5 prosenttia terveyskeskuksen rahoituksen koko-

naisbudjetista. Tästä tuotosta noin 30 prosenttia siirtyy kuluihin. Vuonna 2011 käyntimaksujen perimisestä aiheu-

tui Helsingin kaupungille suoria kuluja noin 0,8 milj. euroa. Lisäksi pieni osa maksuista jää perinnästä huolimatta

saamatta.

Vuonna 2009 käyntimaksuista valtakunnallisesti saadut tulot olivat 3,9 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien mak-

sutuloista. Käyntimaksulla ei näytä olevan valtakunnallisesti suurta taloudellista merkitystä. On arvokysymys,

peritäänkö pienituloisilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä maksu palvelusta, jonka monet työssä olevat ja mahdollisesti

parempituloiset voivat saada työterveyshuoltonsa kautta maksutta.

Terveydenhuoltolaki mahdollistaa vapaan hakeutumisen minkä tahansa kunnan terveyspalveluihin vuodesta 2014

alkaen. Vapaan hakeutumisen myötä kuluttajat saattavat alkaa hakeutua terveyskeskuksiin, jotka eivät peri käyn-

timaksua. Tilanne, jossa vain osa kunnista lopettaisi käyntimaksun perimisen, olisikin ongelmallinen. Kuluttajia

ei tule asettaa epätasa-arvoiseen asemaan julkisen perusterveydenhuollon asiakkaina siten, että osa kuluttajista

joutuisi maksamaan käyntimaksua ja osa ei.

Kuluttajan on mahdollista saada terveyskeskuksen käyntimaksuun tukea silloin kun hän on toimeentulotukeen

oikeutettu. Lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on asiakasmaksulain mukaan mahdollisuus alentaa käyntimak-

LIITE 5

TIEDOTE 1.10.2012

Kuluttajaparlamentti vaatii:Kansalaisten oikeusturvaa tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa

Kuluttajaparlamentti vaatii istunnossaan 1.10.2012, että kansalaisten oikeusturvaa parannetaan vakuutusyhtiöiden

ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa lainsäädäntöä ja toimintatapoja muuttamalla.

Joutuessaan esimerkiksi työtapaturmaan henkilö voi useissa tapauksissa hakea korvausta vakuutusyhtiöltä. Korva-

uksen hakemiseksi hänen tulee tavata lääkäri, joka tarvittavien tutkimusten perusteella tekee diagnoosin ja lähettää

lausuntonsa vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan aina tee korvauspäätöstä henkilöä hoitaneen lääkä-

rin diagnoosin mukaisesti. Joskus korvauksen eväävä päätös perustuu vakuutusyhtiön omien lääkäreiden arvioihin,

jotka nämä ovat tehneet koskaan kuulematta työtapaturmaan joutunutta tai hänelle diagnoosin tehnyttä lääkäriä.

Asianomaisella henkilöllä on toki tällaisessa tapauksessa valitusmahdollisuus tapaturma-asioiden muutoksenhaku-

lautakuntaan.

Samoin voi tarvittaessa valittaa esimerkiksi Kelan tai muiden eläkelaitosten päätöksistä asianmukaisiin muutok-

senhakulautakuntiin kuten sosiaaliturvan-, työttömyysturvan-, opintotuen-, tai työeläkeasioiden muutoksenhaku-

lautakuntaan. Kaikkien näiden muutoksenhakulautakuntien päätöksistä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen.

Edelleen korkeimpaan oikeuteen voi valittaa vain silloin, jos korkein oikeus myöntää valitukseen luvan. Valitetta-

vasti muutoksenhakulautakunnissa kuten myös vakuutusoikeudessa päätökset tehdään lähes aina kuulematta myös

asianomaista tai hänelle diagnoosin tehnyttä lääkäriä.

Kansalaisten oikeusturvan kannalta on koettu ongelmalliseksi se, että vakuutusoikeudessa tapahtuva lääketieteel-

linen arviointi on salattu. Asianomainen ei siis saa tietää, mitkä kaikki seikat ovat vaikuttaneet häntä koskevaan

päätöksentekoon. Epäluottamusta kansalaisten piirissä on aiheuttanut myös epäilyt muutoksenhakulautakunnissa ja

vakuutusoikeudessa olevien lääkäreiden sidonnaisuuksista vakuutusyhtiöihin.

Kuluttajaparlamentti ehdottaa seuraavia toimenpiteitä oikeusturvan parantamiseksi:

1) muutoksenhakijoille tulee luoda paremmat mahdollisuudet kirjallista käsittelyä täydentävään suulliseen käsitte-

lyyn sekä muutoksenhakulautakunnissa että vakuutusoikeudessa

2) vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelimien lääketieteellistä osaamista vaativaan päätöksentekoon tulisi osallis-

tua aina myös kyseiseen asiaan erikoistunut asiantuntijalääkäri

3) vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelimien tulee antaa riittävät perustelut päätöksilleen, mikäli ne eroavat

hoitavan lääkärin diagnoosista

4) muutoksenhakuelimissä päätöksentekoon osallistuvilla lääkäreillä tulisi olla lakiin kirjattu ilmoittamisvelvollisuus

sidonnaisuuksistaan

Kuluttajaparlamentin kansalaisten oikeusturvaa koskeva päätös hyväksyttiin istunnossa yksimielisesti.

LIITE 6

TIEDOTE 1.10.2012

Kuluttajaparlamentti vaatii:Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa

SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012 37

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliitto – Konsumentför-

bundet ry:n koordinoimaa kansalaisjärjestöjen yhteistoi-

mintaa.

Kuluttajaparlamentissa kymmenet valtakunnallisesti

merkittävät kansalaisjärjestöt muodostavat kannanotto-

ja oman alansa sekä kuluttajien kannalta ajankohtaisis-

ta ja merkittävistä aiheista. Kannanotot muodostetaan

vuosittain pidettävässä täysistunnossa, jonne kutsutaan

järjestöjen edustajien lisäksi kansanedustajia, toiminta-

vuoden teeman mukaisia viranomaistahoja sekä medi-

an edustajia. Kuluttajaparlamentti pyrkii toiminnallaan

saamaan poliittiset päättäjät tietoisiksi keskeisten kan-

salaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin

kuluttajapoliittisiin kysymyksiin, ja siten vaikuttamaan

yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kuluttajaparla-

mentin tarkoituksena on toimia järjestöjen vaikuttamis-

foorumina - järjestöjen äänenvahvistimena yhteiskun-

nallisiin päättäjiin päin.

Sosiaalinen tilinpito (SoT) on menetelmä sosiaalisten

ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi, analysoi-

miseksi ja esittämiseksi. Sosiaalisen tilinpidon avulla

Kuluttajaliitto haluaa tarkastella Kuluttajaparlamentin

toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta. Sosiaalista tilinpi-

toa halutaan käyttää myös toiminnan kehittämisen työ-

kaluna.

Sosiaalinen tilinpito sisältää tietyn ajanjakson etukä-

teen määriteltyjen tavoitteiden säännöllistä seurantaa.

Tilikauden tavoitteista laaditaan sosiaalinen kirjanpito,

johon kirjataan tavoitteiden toteutumista. Tilikauden ta-

voitteista saadut tulokset kootaan yhteen raportiksi, jota

kutsutaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi.

TIIVISTELMÄ

sua tai jättää se perimättä yksittäisiltä henkilöiltä. Tätä lakia sovelletaan kuitenkin harvoin. Toimeentulotukeen

sidottu oikeus saada vapautus terveyskeskusten käyntimaksusta on ongelmallinen, koska kaikki pienituloiset eivät

ole oikeutettua toimeentulotukeen, eivätkä siten ole oikeutettuja saamaan myöskään korvausta käyntimaksusta.

Lisäksi osa toimeentulotukeen oikeutetuista ei tiedä tästä tuen mahdollisuudesta. Kuntien välillä on myös vaihte-

lua siinä, kuinka toimeentulotukea saavia tuetaan terveyskeskusmaksuissa. Joissakin kunnissa terveyskeskus ei

laskuta lainkaan toimeentulotuen asiakkaita. Sekava systeemi on johtanut tapauksiin, jossa jopa tukeen oikeutettu

henkilö on puutteellisen maksukyvyn takia jättänyt menemättä terveyskeskukseen. Jotkut ovat puolestaan menet-

täneet luottotietonsa, kun ovat jättäneet käyntimaksun maksamatta.

Jos vain kaikkein pienituloisimmat vapautettaisiin käyntimaksuista, johtaisi se helposti hallinnollisiin ongelmiin.

Maksuttomuuden selvittäminen aiheuttaisi ylimääräistä hallinnollista työtä ja sen myötä kustannuksia. Ei ole

myöskään näyttöä siitä, että käyntimaksujen poistaminen kaikilta lisäisi hallitsemattomasti terveyskeskuskäynte-

jä, tai vähentäisi palvelujen arvostusta. Huomioitava on, ettei työterveyshuollonkaan maksuttomuus ole ruuhkaut-

tanut työterveyshuollon vastaanottoja, eikä vähentänyt työterveyshuollon arvostusta.

Lähteet:

• TurunyliopistonsosiaalipolitiikanprofessoriVeli-MattiRitakallio

• JoukoKarjalainen&SusanKuivalainen.Terveydenjahyvinvoinninlaitos.

Poimintoja perusterveydenhuollon maksuista -muistiosta keväältä 2011.

• Sosiaali-jaterveysministeriönsosiaali-jaterveyspalvelujaostonlakimiesMillaLehtonen

• HelsinginkaupunginterveyslautakunnanselvitysterveyskeskusmaksunvaikutuksistaHelsingissä.

Esityslista 6.3.2012.

• HealthataGlance2011:OECDindicators.OECDpublishing2011

Kuluttajaparlamentin terveyskeskusten käyntimaksua koskeva päätös muodostettiin seuraavin äänin:

JAA: 24

EI: 1

TYHJÄÄ: 0

Järjestökohtainen äänestystulos:

Kuluttajaparlamentin sosiaalisen tilinpidon tavoitteet

vuonna 2012:

Järjestöt ovat Kuluttajaparlamentin avulla alkaneet paremmin 1.


Kuluttajaparlamentissa saatiin muodostettua keskeisten ja 2.

valtakunnallisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen

yhteinen näkemys yhteisesti sovituista ja kuluttajille

merkittävistä asioista

Kuluttajaparlamenttiin osallistuvat ovat kokeneet toiminnassa 3.

mukana olon hyödylliseksi

Kuluttajaparlamentti on vaikuttanut yhteiskunnalliseen 4.

päätöksentekoon

100

200

300

400

Sosiaalisen tilinpidon tulokset olivat pääosin positiivisia,

ja siten tilinpidossa pääosin saavutettiin tavoitetasot,

jotka oli asetettu indikaattoreille. Vain kahden indi-

kaattorin kohdalla tavoitetasoa ei saavutettu; Vain 37

prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista

kokivat Kuluttajaparlamentti 2012 kannanotot kulutta-

jille merkittäviksi asioiksi ja vain 35 prosenttia kyselyyn

vastanneista järjestöjen edustajista, koki että Kuluttaja-

parlamentissa olivat mukana kaikki merkittävimmät so-

siaali- ja terveysalan järjestöt.

36 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2012

JAA äänestivät:

Aivoliitto ry

Aivovammaliitto ry

Allergia- ja Astmaliitto ry

ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry

Crohn ja Colitis ry

Eläkeläiset ry

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Hengitysliitto ry

Invalidiliitto ry

Irti Huumeista ry

Kansallinen senioriliitto ry

Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry

Mielenterveyden keskusliitto ry

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry

Suomen Diabetesliitto ry

Suomen Kilpirauhasliitto ry

Suomen Mielenterveysseura ry

Suomen Monikkoperheet ry

Suomen Parkinson-liitto ry

Suomen Potilasliitto ry

Svenska pensionärsförbundet rf

Vailla vakinaista asuntoa ry

EI äänestivät:

Suomen Sydänliitto ry

TYHJÄÄ äänestivät:

-


Muiden indikaattoreiden kohdalla tavoitetasot saavutet-

tiin, tai jopa ylitettiin. Kyselyyn vastanneista järjestöjen

edustajista 50 prosenttia koki alkaneensa Kuluttajaparla-

mentin avulla paremmin tunnistamaan järjestönsä kulut-

tajapoliittisen roolin. Enemmistö täysistuntoon osallistu-

neista järjestöistä äänesti toimintavuonna muodostetun

pohjaesityksen mukaisesti, ja siten täysistunnossa saa-

tiin muodostettua kolme yhteistä kannanottoa. 91 pro-

senttia kyselyyn vastanneista järjestöjen edustajista koki

Kuluttajaparlamentin hyödylliseksi yhteistyömuodoksi.

Lisäksi kyselyyn vastanneista kansanedustajista 80 pro-

senttia koki saaneensa tärkeää tietoa kansalaisjärjestöjen

yhteisistä näkemyksistä Kuluttajaparlamentin kannanot-

tojen kautta. 52 prosenttia kyselyyn vastanneista järjes-

tön edustajista koki Kuluttajaparlamentissa mukana olon

tuoneen järjestölle yhden vaikutuskanavan yhteiskun-

nalliseen päätöksentekoon. Kyselyyn vastanneista kan-

sanedustajista 75 prosenttia koki Kuluttajaparlamentilla

olleen jonkin verran vaikutusta asioiden etenemiseen tai

muutokseen koskien Kuluttajaparlamentin vuoden 2011

kannanottoja. Lisäksi 80 prosenttia kyselyyn vastanneis-

ta kansanedustajista koki Kuluttajaparlamentilla olevan

mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätök-

sentekoon.

Documents

Kuluttajaparlamentin SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS€¦ · Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja työ- ja elinkei-noministeriöstä. Lisäksi Eläkeliitto ry osallistui toimin-tavuonna