Katsaus uuteenSkagenin retkialueeseen

Mailitilastot

Leirimatkalla Islannissa

Saaristoviikingit

Numero 2 | 2014PARTIOPOIKALIPPUKUNTA TURUN SINIKOTKAT

Kotkansiipi 2 | 2014

2

KOTKANSIIPIISSN 0788-8031 (Painettu)ISSN 2341-667X (Verkkojulkaisu)Numero 2 | 201456. vuosikerta111. KotkansiipiLevikki 200 kpl (painosmäärä)I lmestymispäivä 6.12.2014

JULKAISIJAPartiopoikal ippukuntaTurun Sinikotkat rywww.sinikotkat.fi

TOIMITUSPäätoimittaja: Tommi "Ruksi" Laine

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOTKotkansiipi / Turun SinikotkatMultavierunkatu 220100 Turkukotkansiipi@sinikotkat.fi

PAINOPAIKKATurun evl seurakuntien monistamo

ILMESTYMISAIKATAULUKotkansiipi i lmestyy kaksi kertaavuodessa. Ensimmäinen numeroilmestyy L-SP:n kevätparaatinyhteydessä toukokuussa ja toinenitsenäisyyspäivänä 6.12.

JAKELULehti on saatavissaSinikotkien kololta.

ILMOITUSHINNATsisäkansi (nel iväri) 450 €koko sivu (m-v): 250 €puol isivua (m-v): 130 €nel jännessivu (m-v): 80 €

MATERIAALIN PALAUTUStoimituksen sähköposti laatikkoonkuukausi ennen lehden ilmestymistä.

KANNEN KUVAOll i Jääsaari

Sisältö

Kiinnostaako katsaus Skagenin tilanteeseen?Seilaa sivuil le 20-21.

5 Pääkirjoitus6 Lippukunnajohtajan sana7 Sextantin tervehdys9 Tiira-venekunnan ilta9 Ensimmäinen retki Skageniin10 Saaristoviikingit12 Mail iti lastot14 Leirimatkal la Islannissa18 Kotkansiipi ennen ja nyt20 Skagen

Millaista on olla partioleirillä Islannissa?Lue juttu sivuilta 14-17.

3

Tilaa Theia-mukit ja muutSinikotkien kannatustuot-teet verkkokaupastamme:

http://webshop.sinikotkat.fi

4

Lippukunta järjesti tutustumisretken Skageniin 12.10.2014

Ensimmäinen retkikokeilu Skagenin maastossa 15. - 16.11.2014

5

Pääkirjoitus

Tommi "Ruksi" LaineKotkansiivenpäätoimittaja

Sinikotkissa on tapahtunut puo-lessa vuodessa paljon. ÅselholmanKotkanpesän korvaajan etsintä onpäätetty Skagenin leirikohteenlöydyttyä ja arvostettu lippukun-nanjohtajamme Aleksi Alho luo-vuttaa valtikkansa Jyri-Petteri”Zeip” Paloposkelle. Nämä ovatvarmasti ne kaksi isointa uutistajotka ovat kaikkien huulilla.

Kävin itsekin Skagenissa katsasta-massa alueen tutustumisretkel lä loka-kuun alkupuol iskol la. Alueel la on tiet-ty karun kivinen saaristolaisroman-ti ikan tunne joka jäi pääl imäisenämieleen. Seudun kehittämisestä leiri-kohteena on keskusteltu ja asiastaenemmän kiinnostuneiden kannattaalukea hal l ituksen kirjoitus tämä lehdenloppupuolelta sekä osal l istua tuleviinSkageniin l i ittyviin kokouksiin.

Zeip on varmasti useimmil le sinikot-kil le tuttu ja Kotkansiipi onnitteleel ippukunnanjohtajaamme näin etukä-teen. Lippukunnan johdossa Zeipinyl ivertainen edustuskokemus, organi-sointitaidot ja henkilökohtainen par-tioverkosto pääsevät oikeuksiinsa.Onnittelut!

Tämän lehden sivuil la käsitel läänmyös sitä partion tärkeintä antia; ko-kemuksia partiokavereiden kanssa.Meripartio opettaa tietysti myös tär-keitä metsänkäyntiin ja merenkulkuunl i ittyviä taitoja mutta partiokoke-mukset ja kaverisuhteet ovat ne asiatjotka seuraavat pisimmäl le tulevai-suuteen.

Aika kultaa muistot,seura tekee kokemukset

Tilaa Kotkansiipi kotiisi 10 euroa vuosi!Tilaukset osoitteeseen:

kotkansiipi@sinikotkat.fi

Näil lä sanoil la toivotan kaiki l le an-toisia partiokokemuksia seuraavaksipuoleksi vuodeksi. Tai miksei kokoloppu partiouraksi.

6

Johtajisto

Lippukunnan-johtajan sana

Aleksi Alhotoimii Sinikotkienl ippukunnanjohtajana

Partiopoikalippukunta Turun Sini-kotkat ry:n syyskokous 23.11.2014on valinnut lippukunnanjohtajaksiJyri-Petteri “Zeip” Paloposken.Vaihdamme tehtäviä vuoden vaih-teessa ja siirryn itse koulutusvas-taavaksi. Zeip on toiminut aiem-min muun muassa Hämeen Par-tiopiirissä viestintäministerinä,Suomen Partiolaisissa viestintä-valiokunnan jäsenenä sekä lippu-kunnassamme sihteerinä ja koulu-tusvastaavana. Uskon, että lippu-kuntamme saa Zeipistä pätevänjohtajan.

Toivotan onnea uudel le l ippukunnan-johtajal le ja muil le uusissa pesteissäänaloittavil le. Tehtävät ovat haastavia.Vastuuta ja työtä voi ol la pal jon,mutta onnistuminen on myös erittäinpalkitsevaa.

Henkilöval intojen l isäksi syyskokouk-sessa päätetti in l ippukunnan toimin-tasuunnitelmasta, talousarviosta jaSkagenin leiria lueen kehittämisprojek-tin käynnistämisestä.

Ensi vuoden aikana järjestetään muunmuassa merikoulutusviikonloppu Ark-ki, l ippukunnan oma kesäleiri sekäSaaristomeripurjehdus ja pidempimatkapurjehdus Theial la. Samoaj i l leja tarpoj i l le on luvassa ikäkausienomat piiri leirit kesäl lä. Lisäksi uutenatapahtumana järjestetään koko l ippu-kunnan retki syystoimintakaudenalussa.

I tse aion jatkossakin osal l istua l ippu-kunnan tapahtumiin mahdol l isimmanaktiivisesti ja haluaisin ensi vuodenaikana nähdä nykyistä useampia Sini-kotkia niin retkil lä , leirei l lä , kisoissakuin purjehduksil lakin. Partiotoimintaon parasta nimenomaan luonnossa,si is metsässä ja merel lä.

KUVA: OLLI JÄÄSAARI

Aleksi kevään sudenpenturetkellä.

7

Johtajisto

Purjehduskausi 2014 on nyttakana ja vene telakoitu Pansioonkylmään halliin. Monet uudet su-denpennut ja venekuntalaiset sai-vat ensikosketuksen veneeseeniltapurjehdusten, viikonloppupur-jehdusten sekä saaristomeripur-jehduksen merkeissä.

Tätä purjehduskautta on vaivannutpääl lystöpula joka myös on jossainmäärin näkynyt purjehdustarjonnassa.Mitään ulkomaanreissua ei tänävuonna ol lut, mutta onneksi Saaristo-meripurjehdus saati in järjestettyäkahden legin mittaisena Juhan jaAleksin voimin!

Sextantintervehdys

Patrik Solintoimii meripartio-osasto Sextantinjohtajana.

Oskari Alhotoimiivenetyöpääl l ikkönä.

Uutta purjehduskautta odotel lessa,

PUNAKAAPUISTEN MIESTEN AIKA!Tilaamal la raitti in ja reippaan joulupukin Sinikotkilta varmistat lasten- ja mikä ettei aikuistenkin - jouluaaton kohokohdan onnistumisen jatuet samal la turkulaista meripartiotoimintaa.

Pukkipalvelumme tavoitat helpoimmin osoitteesta:http://joulupukki.sinikotkat.fi

Perinteinen puhel inpäivystys palvelee numerossa: 0400 943 461itsenäisyyspäivänä klo 12 - 157.12. alkaen:ma - to klo 18 - 20su klo 12 - 15

Meripartio-osasto kiittää kaikkia jotkaovat ol leet mukana järjestämässäpurjehduskautta. Käännetään katseetkohti tulevaa kautta ja toivotaan ettämyös vanhempi pääl lystösukupolviottaisi isomman rool in purjehduskau-den järjestämisessä.

Sudenpennut

8

Kuvia sudenpentujen keväiseltä telttaretkeltä.

KUVAT: OLLI JÄÄSAARI

Tarpojat / Samoajat

9

Paul i järjesti pj-kurssin väl itehtävä-nään ensimmäisen lyhyen telttaretkenSkageniin 15-16.11.2014. Reissuunlähdetti in lauantaina klo 0845 kolmenautokunnan voimin ja peri l lä olti inkaikkien tavaroiden kanssa n. klo1300, joka tosin vaati muutamanvenereissun että saati in ihmiset ja ta-varat kul jetettua.

Teltat pystytetti in länsipuolel la ole-val le hiekkarannal le joka ol i hyvinsuojassa melko navakalta itätuulelta.Mukana ol i myös ensimmäistä kertaalainavaraston telttasauna, joka todet-ti in oikein toimivaksi. Varmasti ote-taan mukaan myös tulevil la retkil läjossa ei ole saunomismahdol l isuutta!Reissu onnistui oikein hyvin ja retki-kunta palasi tyytyväisenä sunnuntainatakaisin Turkuun.

Valtteri paistaa lettuaan.

Tiira-venekunta kävi ti istaina 7. loka-kuuta paistamassa lettuja jokirannas-sa. Siel lä harvemmin näkyy partiolai-sia Trangian kanssa, joten monet ohi-kulkijat jäivätkin hetkeksi katsele-maan paistoa. Trangiaa kävi ihastele-massa jopa pari japanila ista turistia-kin!

Venekunnanjohtaja Aaro ol i tehnyttaikinan valmiiksi muoviseen kahdenl itran Freeway-pul loon edel l isenä ilta-na. Pul loa sitten ravistelti in rei lustijotta ainekset ol isivat sekoittuneetuudel leen. Trangioissa ol i myös omathaasteensa kun letut tuppasivat pala-maan kiinni pohjaan ja paistinpannutol ivat vääntyneet melko pahasti. On-neksi neuvokkaina partiolaisina pojatälysivät tehdä lettuja pannun toisel lareunal la ja osa niistä onnistui jopamelko hyvin.

Tiira-venekunnan iltaLettujen pääl le ol i tarjol la mansikka-ja vadelmahil loa sekä pursotettavaakermavaahtoa. Taitavassa asettelussalettu ol i jossain kermavaahto- ja hi l lo-kasan al la. Letuista suurin osa taisi ol -la ei ni in hyviä, mutta poikkeuksiakinol i muutama.

Sää ol i hieman vii leä, mutta Trangianvieressä lämmittelemässä tai punner-tamassa hieman sivummalla ol i läm-min. Väl i l lä satoikin vähän. Tuul i ol imelko kova ja paperiset lautaset len-tel ivät tuon tuostakin.

Ensimmäinenretki Skagenin

Kaikki

10

Eräänä elokuisena iltana kaksi nuortaviikinkipääl l ikköä, ERGIR ja ERIK,havahtuivat valtaisaan luonnonilmi-öön: taivaanrannassa salamoi ja maajärisi . Pian kaksikol le valkeni, mistä ol ikyse: vi ikinkijumala Thor lähetti hei l leviestiä!

Kaukaisessa Houtskärin maassa ol iharrastettu rietastelua ja hylätty van-hat viikinkijumalat. Erikin ja Ergirinol i kutsuttava kokoon sotajoukko jalähdettävä rankaisemaan näitä lurju-ksia!

Ergir ja Erik lähettivät viipymättä sa-nansaattajansa matkaan kootakseenriveihinsä maakunnan parhaat sota-miehet.

Ystävykset purjehtivat viikinkila ivansaStrandpiparenin UudestakaupungistaTurkuun, jossa uusi, voimaa ja intoapuhkuva kolmen hengen miehistö il -moittautui palvelukseen. Laivastontoista alusta, s/y Oceanosta, aletti injoutuin saattaa purjehduskuntoon.

Seuraavana aamuna laivasto hyvästel imantereen ja nosti purjeet! Erik aset-tui Oceanoksen johtoon ja otti mie-histöönsä kaksi miestä. Ergir ylen-netti in kaksinpurjehdittavan Strand-piparenin pääl l iköksi.

Merimatka Houtskäri in ol i vaaral l inenja koettelemuksia täynnä. Eräässäkinvaiheessa jumalat loivat suuren rank-kasateen, joka pieksi miehistön kas-voja ja hävitti rannan näkyvistä. Neu-vokkail la merimiehil lä ei mennyt sormi

suuhun, vaan he jatkoivat etenemistäkompassin nuolta seuraten. Väl i l lä ju-malat taikoivat kel in aivan tyveneksi -täl löin ei auttanut muu kuin tarttuasuuren suureen melaan. Kaikkein vi-hel iä isin jumalten vitsauksista ol i vi-hamiel inen puhuri, joka kahteen ker-taan ol i upottaa Strandpiparenin -kummallakin kerral la miehistö osoittivoimansa ja sai kovan taiston jälkeenkammettua aluksen pystyyn. Oceanososoitti a luksista huomattavasti pare-mpaa merikelpoisuutta, vaikka jäikinnopeudessa ketterän Strandpipareninjalkoihin.

Vastatuulen takia joukkio joutui mat-kan varrel la rantautumaan yöksi kah-teen otteeseen: ensimmäinen yö vie-tetti in Nauvossa ja toinen Korppoos-sa. Rankkojen merimatkojen vasta-

SaaristoviikingitKUVAT: JUUSO TUOMINEN

Kaikki

11

painoksi vietetti in i ltaa uiden täysi-kuun al la, kertoen tarinoita ja juhl ien,kun Thor paukutti vasaraansa tai-vaanrannassa.

Lahnan sisälmykset ennustivat viimei-sel le legil le ennen Houtskäriä huonoasäätä, mutta peloton miehistö päättijatkaa matkaa. Matkan ol lessa jo lop-pusuoral la miehet saivät kärsiä vii -meisestä vitsauksesta, kun avomereltäpuhaltamaan päässeen tuulen nos-tattama valtaisa aalto pyyhkäisiStrandpiparenin yl i si l lä seurauksel la,että alus täyttyi vedestä laitoja myö-ten. Laivasto hätärantautui. Hetkentuumaustaon jälkeen miehet totesivatolevansa aivan l i ian pitkäl lä kään-tyäkseen takaisin - ja kauhoivat alu-ksen tyhjäksi. Matka sai jä l leen jat-kua.

Kahdeksan aikaan il la l la Houtskärinvihol l ismaa siinsi jo näköpiirissä. Mie-histö valmistautui hyökkäämään. "Joskuolo meidät korjaa, tapaamme uu-destaan Valhal lassa" , miehet sanoivattoisi l leen.

Yl lätys ol i suuri. Soturit eivät törmän-neetkään vihol l isi in, vaan yksinäiseensuureen punapartaiseen ja lempeäänheimotoveriin, joka järjesti koko pop-pool le suuret pidot ja lämmitti sau-nan.

Soturimme eivät ikinä saaneet tietää,miksi Thor ol i puijannut heitä näin,mutta eivät jaksaneet vaivata päätäänkysymyksel lä kovinkaan kauaa. Vatsattäynnä ja miel i ltään tyydyttyneinä helähtivät seuraavana aamunakotimat-kal le - myötätuulessa ja auringon-

paisteessa matka taittui yhdessäpäivässä! Jo samana iltana miehetsöivät viimeisen yhteisen ateriansaTurussa nuotion äärel lä.

Aamul la sankarimme jättivät toisi l leenjäähyväiset ja jäivät odottamaanThorin seuraavaa viestiä. Kenties ensikesänä on seuraavan sotaretken aika.

Eero Ilvessaloon Turun Sinikotkienaktiivipartiolainen.

1212

Sextant

s/y TheiamailitilastotKesä 2014TOP-1301 Konsta Grönberg 801.22 Aleksi Alho 666.13 Santeri Järvi 586.04 Oskari Alho 564.65 Patrik Ylisaari 537.86 Emil Toivanen 519.77 I iro Maunula 464.68 Aksel Toivanen 458.19 Patrik Solin 442.810 Aaro Sippolainen 441.111 Pauli Simola 429.112 Aukusti Korhonen 412.113 Aleksanteri Harjulehto 40814 Arttu Mäenpää 402.815 Niilo Korhonen 373.916 Nikolai Harjulehto 373.917 Miro Hällfors 356.918 Valtteri Hällfors 356.919 Oskari Järvi 35420 Matias Sandelin 338.321 Lauri Puustinen 306.622 Petteri Järvi 301.523 Anna Nyrhinen 226.424 Paavo Aarikka 209.425 Juha Lehtonen 178.726 Frans Lounela 177.827 Jaakko Siltala 177.828 Oskari Silvoniemi 177.829 Lotta Lehtonen 171.630 Aino Nyrhinen 158.331 Laura Lehtonen 153.532 Ville Sahlström 130.233 Leevi Erkkilä 125.834 Sakari Holmroos 12435 Eero I lvessalo 123.836 Oskari Hällfors 121.5

37 Janina Loponen 119.838 Alisa Vahala 107.339 Kirsi Honkasalo 107.340 Santeri Harkke 95.941 Eemil Kivelä 93.842 Matias Arvelmo 93.843 Ville Virtanen 93.344 Telmo Suntela 87.945 Vilja Parkkunen 87.946 Henri Vienola 81.947 Kari Sarlin 79.648 Carin Holmroos 74.649 Timo Kuusela 74.650 Matias Leino 70.551 Ahti Karttunen 67.752 Eero Haapakangas 67.753 Jussi Mänty 67.754 Kai Jansson 67.755 Lassi Karskela 67.756 Pekka Miesvirta 67.757 Pentti Samppala 67.7Jaakko Haapamäki 66.059 Meri Malmari 65.460 Daniel Muukkonen 43.661 Anton Elenius 43.462 Joona Jännäri 43.463 Kalle Helkiö 34.164 Oskari Huiskala 24.765 Jyri-Petteri Paloposki 2366 Olli Jääsaari 22.567 Alvar Huvila 21.268 Isto Huvila 21.269 Valtteri Niittynen 18.570 Joni Holmroos 17.571 Mari Holmroos 17.572 Rasmus Aaltonen 17.5

73 Aaro Ahlqvist 14.774 Aaro Hällfors 14.775 Eetu Laiho 14.776 Eino Korhonen 14.777 Jonatan Ringval 14.778 Joonatan Hiltunen 14.779 Juro nieminen 14.780 Leo Farshid 14.781 Rasmus Kivini 14.782 Samu Selonen 14.783 Toivo Rumpunen 14.784 Venni Nauska 14.785 Albin Huvila 14.286 Anton Impivaara 14.287 Arvin Huvila 14.288 Miro Häkkilä 14.289 Niklas Impivaara 14.290 Tatu Vihdanmäki 14.291 Katriina Lehtinen 13.992 Mari Harkke 13.993 Eveliina Tomberg 13.494 Lasse Mustonen 13.395 Onni Rumpunen 12.796 Pyry I irola 12.797 Mikko Leimu 11.898 I lmari Peltonen 11.699 Elias Kivelä 10.6100 Roosa Juup 10.5101 Ville Vartiainen 9.6102 Martin Malmivirta 9.5103 Risto Malmivirta 9.5104 Akseli Valli 8105 Aleksi Tilli 8106 Eemeli Parsama 8107 Frida Lillberg 8108 Gabriel Lillberg 8109 Juho Kallio 8110 Katri Aro 8111 Kimmo Tilli 8112 Konsta Enroth 8113 Lasse Hakkila 8114 Leevi Moberg 8115 M arkus Rahtu 8116 Melina Lillberg 8117 Mikkko Hirvonen 8118 Noel Kallio 8119 Nonna Kallio 8120 Rasmus Harkke 8121 Rasmus Hirvonen 8122 Rasmus Rahtu 8123 Seija Tamminen 8124 Sini Aaltonen 8125 Timo Aaltonen 8126 Tomas Tamminen 8127 Via Hirvonen 8128 Esko Niemelä 7.9129 Jasper Santalahti 7.9130 Juhani Tång 7.9

131313

Sextant

Theia on jo nostettu Merisis-sin kanssa samaan hal l i inPansiossa ja odottaa inno-kasta talkooväkeä. Talkootovat paras tapa oppia tunte-maan veneen tekniikka ja ra-kenteet, joten talkoisi in osal -l istuminen on erittäin suota-vaa. Työtehtävät jaetaan ai-

na osaamistason ja koke-muksen mukaan, joten eri-tyisiä taitoja ei vaadita, vaankaikki opitaan talkoissa.

Ryhmänjohtajat, ottakaayhteyttä venetyöpääl l ikköönsopiaksenne aikatauluista.Talkoita järjestetään viikon-

loppuisin, sekä esimerkiksivenekunnanil lan voi pitäätalkoil len.

Talkoisiin ja sassiin!

Terveisin,Patrik Solin ja Oskari Alho

Yhteydenotot:oskari.a lho@sinikotkat.fi

14

Leirimatkalla

Partiolaisia on lähes jokaisessamaailman maassa, ja parhaitenpartion kansainvälisyyden kokeemielestäni kansainvälisellä leirillä.Viime kesänä muiden lounaissuo-malaisten partiolaisten suunnates-sa piirileiri Piirulle, minä ja 76muuta suomalaista vietimme leiri-elämää Islannin partiolaisten kan-sallisella leirillä, Landsmót skáta2014.

Vajaa vuosi ennen matkaa sähköpos-ti ini ol i kolahtanut kv-viesti, jossa et-sitti in staabia el i johtaj istoa Islanti insuuntautuval le leirimatkal le. Ol in tul -lut takaisin edel l iseltä Islannin mat-kalta noin kuukausi aikaisemmin jaIslanti-ikävä nostel i päätään, jotenmietin asiaa yhden päivän, minkä jäl -keen laitoin matkanjohtajal le viestin,että tahdon mukaan. Vastaus saapuimelkein väl ittömästi: Tervetuloa, nytmeitä on sitten kaksi.

I lmoittautumisaika matkal le päättyiloppiaisena ja si l loin matkaan lähtijöi-tä ol i lähes 80. Islannin leirimatka ol i

Suomen Partiolaisten viral l inen leiri-matka, ja mukana ol i partiolaisia jokapuolelta Suomea. Ensimmäisen staa-bikokouksen jälkeen ol in paitsi matkantalousvastaava myös varajohtaja.Vastuu ol i suuri, mutta ol in valtavaninnoissani, pääsisin jäl leen Islanti in.

Ensimmäisen kerran ol in Islannissa ol-lessani siel lä vaihto-opiskel i jana seit-semän vuotta sitten. Sittemmin olenkäynyt siel lä kerran lomal la ja kerrantyömatkal la, tämä leirimatka ol i si isnel jäs matkani Islanti in. Leirimatkanohjelman suunnittelua helpotti pal jon,kun tunsin paikat ennestään enkä ol-lut ri ippuvainen opaskirjoista tai in-ternetin matkailusivustoista. Puhunjonkin verran islantia, mikä sekin aut-toi monessa ti lanteessa.

Matkaan lähdetti in hyvin aikaisin hei-näkuisena perjantaiaamuna. Lentokulki Oslon kautta ja peri l le Islanti insaavuimme iltapäiväl lä. Ensimmäisenpäivän ohjelmassa ol i majoittuminenmajoituskouluun, ruokahankintojentekeminen ja uimaretki paikal l iseen

Aikuiset

Islannissa

KUVAT: MERI MALMARI

Landsmót skáta 2014 leirin keskusaukio.

Hraunbúar lippukunnan leiriportti.

1515

uimalaan. Islannin maaperässä onpal jon geotermistä lämpöä ja ihmisetosaavat ottaa i lon irti maan syvyyk-sistä pumpattavasta kuumasta ve-destä. Islanti la isessa ulkoilma-altaassaistuminen on vähän kuin pal jussa is-tumista, paitsi että pal juja on monta,ni issä on eri lämpöistä vettä, ja kenen-kään ei tarvitse muistaa l isätä puitaveden pitämiseksi lämpimänä.

Matkan toisena päivänä kiersimmeGolden Circle -kierroksen, jonka var-rel le sijoittuu kolme suosittua nähtä-vyyttä: þingvel l ir, jossa näkee man-nerlaattojen erkanemisen omin si lminja jossa jo viikingit aikoinaan kokoon-tuivat päättämään yhteisistä asiois-taan; Suuri Geysir ei nykyään purkau-du, mutta sen vieressä oleva Strokkur

suihkuttaa kuumaa vettä korkeal lei lmaan säännöl l isin väl iajoin; Gul lfosson valtavan kaunis ja suuri vesiputous.Kierros kuuluu lähes jokaisen maassavierai levan ohjelmaan, ja olen senkiertänyt useampaan kertaan, joten ol ihienoa, että oppaamme päätti näyttäämatkan varrelta toisenkin vesiputouk-sen. Loppupäivästä meidän ol i tarkoi-tus patikoida luonnon kuumal le joel leuimaan, mutta aamupäivän rank-kasateet ol ivat tehneet polusta muta-virran, ja todennäköisesti sade ol imyös vii lentänyt joen veden, joten jä-timme sen väl i in.

Leirimatkan kolmantena päivänäajoimme busseil la leiria lueel le Pohjois-Islanti in Akureyriin. Matkan varrel lamaisemat ol ivat henkeäsalpaavia, aina

si l loin kun sumu ei peittänyt niitä nä-kyvistä. Leiripaikka ol i leirintäalueAkureyrin eteläpuolel la vuonon poh-jukassa ja melko ylhääl lä vuoren rin-teel lä. Maisemat ol ivat upeat ja yl -hääl lä vuori l la näkyi vielä heinäkuunlopul lakin lunta, ja lunta ol i siel lä pal -jon enemmän kuin viime talvi leiri l lä .

Heti ensimmäisenä iltana ol i ohjel -massa avajaiset. Avajaisten ohjelmasisälsi johdattelua leirin teemaan, yh-teislaulua ja laululeikkejä, varsin ta-val l ista ja perinteistä kaavaa noudat-tava ohjelma siis. Ohjelma ol i yritettytehdä kaksikiel iseksi, ni in että islantiaosaamattomatkin pysyisivät kärryil lä ,mutta täytyy myöntää, että ohjelmanseuraaminen ol isi ol lut huomattavastivaikeampaa, jos en ymmärtäisi jonkin

Aikuiset

Suomen joukkuetta leirin avajaisissa.

16

Aikuiset

verran islantia. Avajaisten lopuksi enol lut uskoa silmiäni kun laval le kiipesiyksi islannin suosituimmista pop-ar-tisteista Pál l Óskar, ja veti täysimit-taisen l ive-keikan! Leiri lä iset pakkau-tuivat lavan eteen, ja tunnelma ol ikuin parhail la kesäfestarei l la ikinä!

Ensimmäisenä kokonaisena leiripäivä-nä alkoi leiriarki. Aamupäivisin ol i oh-jelmassa vapaasti val ittavia aktivi-teettipisteitä, joissa tehtäviä tekemäl-lä saattoi suorittaa kaksi eri la istamerkkiä. Lounaan jälkeen ol i vuorossaohjelmalaakso, ja päiväl l isen jälkeenvaihtuvia i ltaohjelmia. Leirin teemanaol i Í takt við timann, mikä on vapaas-ti suomennettuna Ajan virrassa. Tee-man mukaisesti ohjelmalaaksot ol i ni-metty Menneisyydeksi, Nykyisyydeksija Tulevaisuudeksi, l isäksi kaikki leiri-lä iset kävivät yhtenä päivänä Aku-reyrissä ja yhtenä päivänä leiria lueenulkopuolel la ulkoilma-aktiviteetissa.I tse en päässyt käymään ohjelmalaak-soissa, si l lä kansainväl isten ryhmien

johtaj ien päivittäinen kokous ol i sa-maan aikaan ohjelmalaaksojen kans-sa.

Leiriarkea piristi mukavasti naapuris-samme asuneiden brittien jäynät.Toisena aamuna herätessämme lippu-salossamme liehui Union Jack, seu-raavana aamuna siel lä ol i nal le. Keit-tiössämmekin tavarat tuntuivat vaih-televan paikkoja. Siitä emme tieten-kään tienneet mitään, miten naapu-riemme tee-varasto mystisesti katosi,ja kulkeutui toisen brittiryhmän leiri injoulupaketti in paketoituna jajoulupukin tervehdyksel lä varustet-tuna. Kovasti joulukuusia muistut-tavat teltat saivat yhtenä yönä koris-teet ”oksil leen”. Viimeisenä leiriaamu-na en meinannut päästä teltastaniulos, kun telttojemme ympäril le ol ikierretty l ippunauhaa, Yhdistyneidenkuningaskuntien väreissä tietenkin.

Leiri ol i jaettu kahteen alaleiri in, Ke-sään ja Talveen. Leirin lopul la molem-mat alaleirit järjestivät festivaal itoman teemansa mukaisesti. Kesä-festivaalei l la ol i kahluualtaita, kesäisiäjuomia, rantalentopal loa ja muutatekemistä. Talvifestivaalei l la puo-lestaan ol i lumisotaa, joulukoristeidenaskartelua, glögiä ja jopa luiste-luareena (saippuavedel lä l iukastettupressu). Lippukunnat ja ryhmät ol ivatpanostaneet festivaaleihin valtavastija leiria lueel la kierrel lessä aika kuluikuin si ivi l lä . Suomalaisina tietysti esit-tel imme aitoa ja oikeaa joulupukkia,jonka syl issä saattoi käydä istumassaja otattamassa itsestään valokuvan.

Leiri kesti sunnuntaista sunnuntaihin,päättäjäisiä vietetti in lauantai-i ltana.Päättäjäiset eivät yl lättäneet enääl ive-esi intyjäl lä, mutta tunnelma ei ol -lut ainakaan huonompi kuin avajaisis-sa. Päättäjäisten varsinaisen ohjelmanjälkeen alkoi i lotul itus (joka muutennäytti melko vaatimattomalta poh-

Brittinaapureiden läksiäislahja.

17

Aikuiset

joisen yöttömässä yössä) ja laval leastel i dj , joka laittoi pystyyn hienotbileet. Skotlanti la inen ystäväni ol i lu-vannut tarjota minul le suklaakakkuajohtajakahvilassa, mutta meno laval laol i ni in mukaansatempaavaa, ettäsieltä ol i vaikea päästä pois.

Sunnuntaina pakkasimme tavarammeja palautimme lainatarvikkeet ja läh-dimme ajelemaan takaisin kohtiReykjavikia. Reykjavikissa ehdimmekäydä Atlantin rannal la ulkoilemassaja keskustassa matkamuistoja katse-lemassa. Matkan viimeisenä päivänäosal l istujat jakaantuivat nel jä l le eri-la isel le retkel le. Osa lähti ratsasta-maan, osa lähti Blue Lagooniin l i l lu-maan kuumaan veteen, osa lähti kat-somaan etelärannikon jäätiköitä javesiputouksia. Minä jäin kahdeksanmuun kanssa viettämään kaupun-kipäivää Reykjavíkiin. Päivään kuuluimaisemia, museo ja shoppailua, l isäksiol isin halunnut viedä kaupunkipäivä-läiset uimaan Atlantin valtamereen,

mutta harmikseni he eivät ol leet kiin-nostuneita.

Matka ol i ikimuistoinen, ja minul leuusi tapa nähdä Islantia, joka on mi-nul le niin rakas maa. Jos minun pitäisinimetä yksi asia, mikä ol i ehdotto-masti parasta koko matkal la, ni insanoisin kansainväl iset ystävät. Suo-sittelen kaiki l le kansainväl istä partio-matkailua, tai kansainväl isiä leirejätääl lä koti-Suomessa. Ja jos joku onkiinnostunut Islannin matkailusta, ni inannan mielel läni vinkkejä.

bestu kveðjur

Miekkailua Menneisyys-ohjelmalaaksossa.

Teltta, joulukuusi, jouluteltta?

Meri Malmaritoimii SinikotkissaNorppa-laumanakelana

18

Historia

10 vuotta sitten -Kotkansiipi 2/2004

Lehden kantta koristaa komea nel i-värikuva Rheasta halkomassa aavaaulappaa. Nopeal la otoksel la uskalta-neekin väittää, että Rhean kanneltaotetut purjehduskuvat ovat suosituinyksittäinen kansikuva-aihe Kotkan-si iven historiassa. Ehkä Theian kuvatottavan pian uuden kärkipaikan? Leh-den sivumäärästä myös suuren osanvaltasivat Rhean purjehdukset. Kesänsuurin tapahtuma ol i Rhean vii-meiseksi jäänyt todel la pitkä Itämerenpurjehdus ”Operaatio Lego”. Nimes-tään huol imatta purjehdus ei suun-tautunut Legolandiin, vaan Götan ka-navaan ja Kööpenhaminaan. Syksyl läol i vielä käyty toteamassa etelä-naapurin l i ittyneen Euroopan Unioonperinteisen Isku Eesti in –purjehduksenmerkeissä. Rajamuodol l isuudet pas-sintarkastuksineen piti vielä molem-missa maissa hoitaa taval la, joka ny-kymaailmassa tuntuu sangen kaukai-selta.

Purjehduksen ulkopuol isessa maail -massa toimintavuotta leimasi kolonvalmistunut remontti ja Nuortentalonevakkokauden päättyminen. Päätoi-mittaja I lkka Paatero kysel i , meneekökaikki johtaj iston aika vain papereidenja kokousten pyörittämiseen, ja ke-hotti muistamaan, mikä on olennaistatoiminnassamme. LippukunnanjohtajaHarri Jokinen paheksui l ippukuntaanpesiytynyttä myöhästelyn kulttuuria jatoivoi kaikkien kunnioittavan sovittujaaikatauluja ja kel lonaikoja. Tämänkirjoituksen voisi julkaista sel la isenaanuudel leen! Tosin sama asia pätee ko-vin moneen vuosien varrel la lehdes-sämme käsiteltyyn teemaan.

Pitkäaikainen ja pidetty Tuomiokirk-koseurakunnan poikatyöntekijä Matti”Niksu” Nikkonen ol i nukkunut poisedeltävänä kesänä, minkä Kotkansiipihuomioi muistokirjoituksel la.

20 vuotta sitten –Kotkansiipi 2/1994

Lehden kannessa soittelee näyttävästiSinikotkien puhal l inorkesteri, joka ny-kyään tunnetaan SUMU:n nimel lä.Soittokunta vietti 30-vuotisjuhlaansa,mikä huomioiti in kansikuvan l isäksimyös sisäsivuil la . Juhlavuoden koho-

Kotkansiipi ennen ja nyt10, 20, 25 vuotta sitten osa 2

Kokkikaksikko tiukasti työn touhussa. Mustassa muovissa LauriPuustinen ja perinne-essuun pukeutuneena Pyry Kunnas.

KUVA: LINDA PÄÄJÄRVI (OS. HELLSTRÖM), 2004

Oskari Huiskalatoimii TurunSinikotkien Tuki ry:nsihteerinä.

19

Historiakohtana ol i purjehdus Rheal la Vis-byseen.

Muil la purjehduksil la Rhea vierai l iensimmäistä kertaa itsenäistyneessäVirossa ja Saaristomeripurjehduksel laMaarianhaminassa. Lippukunnanjoh-taja Lehtonen pahoittel i , että vene-kuntien purjehduksil la ol i ol lut keh-nonlainen osanotto. Kesäleiri kuitat-ti in tekstin sijaan kahdel la aukeamal lamustavalkoisia valokuvia, jotka mo-nistuskonelaatuisina antavat nykylu-kijan si lmiin leiristä kovin val jun ku-van. Toki leiripuuhat näyttävät muka-van kesäisi ltä, si is taval l isi lta leiripuu-hi lta.

Mehto-vartiota el i pappakerhoa esi-tel lään koko aukeaman jutul la. Josjoku on pohtinut, mistä Mehtot ovatsaaneet nimensä, ni in mehtohan tar-koittaa ukkometsoa, ja sopii siksi hy-vin pappakerhon nimeksi.

Päätoimittaja Antti Puro aloittaa leh-den pääkirjoituksen dramaattisestivi ittauksel la saman syksyn Estonia-turmaan ja l ippukunnan turval-l isuuskulttuuri in. Aihe tuntuu kosket-tavalta vielä näin 20 vuotta myöhem-minkin. Järkyttävä merionnettomuusvarmasti puhutti aikanaan myös sini-kotkien johtaj istoa.

Mukavammista aiheista voi mainitauseat naimisi in menot kauniine hää-kuvineen. Voitokkaiden PT-kisa-tulosten (mm. Wanhad Kotkad) vä-l istä löytyy ilmeisesti sudarei l le tar-koitettu pulmatehtävä, jossaanagrammeista pitää selvittää l ippu-kunnan johtohenkilöiden nimiä. Tun-nistatko sinä seuraavat, yhä tänäkinpäivänä puheenjohtajan nuijaa heilut-televat henkilöt?

L. Sikanarri

Tenho H. E. Nal ju

25 vuotta sitten –Kotkansiipi 1/1989

Numeroinnistaan (1/1989) huol imat-ta kyseessä on kuitenkin joulun lehti,ja onpa nähtävästi edeltävänä vuonna1988 jäänyt Kotkansiipi i lmestymättäkokonaan. Pääkirjoituksessaan Niksumuisteleekin vielä l ippukunnan parinvuoden takaisia 50-vuotisjuhl ia. Leh-den loppupuolel la Niksu pohdiskeleemyös enteilevästi aihetta ”HyvästiEräkämppä”. Niinhän siinä sitten kävi.Monet kirjoitukset teesit ovat ajan-kohtaisia myös Skagen-projektiapohdittaessa.

Suurimman osan lehden sivuista täyt-tää kunkin lauman ja venekunnanjäsenluettelot poikien kotiosoittei-neen.

Viro-teema näyttää toistuvan kaikissatäl lä kertaa tarkastel luissa lehdissä.

Eteläisel lä naapurimaal lamme tun-tuukin olevan erityinen asema Sini-kotkien purjehduskohteena? PuhkusTal l innas –purjehduksen aikana l ippu-tangossa l iehui vielä sirppi ja vasara.Tämä ol i ainoa kerta, jol loin Rheavierai l i Neuvostol i itossa. NykypäivänViron-kävijästä kertomukset tunnon-tarkasta tul l imiesten alustarkastu-ksesta, saatika sitten ruokakauppojentypötyhj istä hyl lyistä, kuulostavatolevan kuin toisesta maailmasta.Vaikka sitähän se siihen aikaan ol ikin.

Antti Puro kirjoittaa pitkässä PT-kisajutussaan: ”Kisakuume on paran-tumaton tauti.” Nähtävästi lääkettä eiole vieläkään löytynyt!

Haapsalun ihmeitä ihmettelemässä Eestin purjehduksella. Kuvassamuikistelee emeritus-lippukunnanjohtaja Isto Huvila.

KUVA: OSKARI HUISKALA, 2004

20

Hallitus

Lippukunnan käynnissä olevaretkialueprojekti sai uusia ulottu-vuuksia heinäkuussa, kun partio-poikalippukunta Turun Sinikotkatry sai lahjoituksena kiinteistön Pa-raisten Iniön Keistiön saaresta.Lahjoittaja on rouva Tytti PenttiläTurusta sekä hänen edesmennytaviomiehensä Antti Penttilä. Lah-joitusta oli valmisteltu jo pite-mmän aikaa ja 24.7. allekirjoitettulahjakirja oli sinetti tälle valmis-telutyölle.

Kyseessä on kahden hehtaarin laajui-nen nimen kärkeen sijoittuva meren-rantakiinteistö. Tontti on yleisi lmeel-tään kal l ioinen, mutta joitakin suo-jaisempia metsäsaarekkeita löytyykal l ioalueiden väl istä. Tonti l la si ja itsee60-luvul la rakennettu saunamökkisekä varastorakennus ulkohuussei-neen. Tontil le ei ole tietä, mutta si l leon perustettu 60-luvul la tieoikeus,mitä ei ole koskaan otettu käyttöön.Kävelymatka lähimmältä tieltä on ~2,3 km. Rannassa on laituri uimista japienveneitä varten, mutta s/y Theial laei rantaan asti täl lä hetkel lä pääsevaan alus jää 5-10 m päähän ran-nasta. Tontil la ei ole kaivoa. Kiin-teistön hal l intaoikeus on toistaiseksirouva Pentti lä l lä , mutta Sinikotkil laon oikeus käyttää aluetta si l loin kunhän ei ole itse paikal la. Mökin käyt-töön rouva Pentti lä pidättää tois-

taiseksi yksinoikeuden, mutta hänsuhtautuu positi ivisesti Sinikotkienmahdol l isi in investointeihin tonti l le.

Keistiöön pääsee Kustavin Heponie-mesta ja matkan varrel la on kolmelauttaa. Viikonloppuretkien kannaltaperjantai-i ltana ehtii peri l le pari l la erilauttavuorol la ja sunnuntaina onuseampia lauttayhteyksiä takaisinpäin. Matka-aika omal la autol la Tu-rusta peri l le asti on 2½-3 tuntia. Bus-si l la pääsee Kustavin Heponiemeenasti, mutta myös Norrbyhyn Iniönpääsaareen kulkee joitakin vuoroja.Julkisi l la kulkuneuvoil la kul jettaessaloppumatkan voi taittaa esim. taksi l la .

Keistiön päässä jää si is vielä kul jet-tavaksi ja lan runsaan parin kilometrinmatka. Vaihtoehtoisesti muual leKeistiöön tienyhteyden päähän voisisi joittaa yhteysveneen, jol la kul jet-taisi in alueel le. Yhteenvetona Skagenei ole kovin helposti saavutettavissa,mutta toki lautat kulkevat useamminkuin esim. Åselholmiin. Jos aluettahalutaan muuten vertai l la ÅselholminKotkanpesään, ni in muita etuja voisiajatel la olevan oman rannan sekäisompi tontti rauhal l isel la paikal la, jo-ka antaa paremmat edel lytyksen par-tiotoiminnan harjoittamiseen sekäalueen kehittämiseen. Luonnol l isintaSkagenin käyttöä johtuen pitkästä

Skagen

Talkooporukka siivoamassa Skagenin tontin läntistä hiekkarantaa.

Skagenin sijainti Keistiön saarella.

21

Hallitusmatkasta teitä pitkin voisi kuitenkinajatel la olevan alueen käyttö s/yTheian purjehdustukikohtana.

Lippukunnan hal l itus on pyrkinyt tie-dottamaan asiasta avoimesti sekäantamaan kaiki l le halukkail le mahdol-l isuuden ilmaista näkemyksensä lah-joituskohteen hyödyntämisestä ja tar-jonnut mahdol l isuuden tutustuaalueeseen. Tähän l i ittyviä ti la isuuksiaovat ol leet l ippukunnan ja Tuki ry:nhal l itusten yhteiskokous 24.8. , retki-aluesymposium I I 8.9. sekä tutus-tumisretki Skageniin 12.10. Näistä ti-la isuuksista symposium 8.9. antoimyös jonkinlaisia vastauksia jäsen-kunnan näkemyksistä l i ittyen Skage-niin ja retkialueiden kehittämiseenyleensä. Näistä näkökulmista yhteen-veto al la:

- Val l itsee laaja yksimiel isyys si itä,että Kunstenniemen Lassen mökinkäyttöä kannattaa yrittää jatkaanykyisen käyttösopimuksen umpeu-tuessa 2018

- Selkeä enemmistö ol i myös sitämieltä, ettei muiden retkialuekohtei-den etsimistä kannata jatkaa ainakaantoistaiseksi kun Lassen mökin ja Ska-genin suhteen moni asia on avoinna

- Skagenin lahjakiinteistön hyödyntä-misestä ja kehittämisestä miel ipiteethajaantuivat aika pal jon

Karkeasti yleistäen nuorempi sukupol-vi näyttää suhtautuvat huomattavastipositi ivisemmin Skagenin aktiiviseenkehittämiseen ja hyödyntämiseen kuinvanhemmat l ippukuntalaiset. Se, ettäjuuri akti ivisukupolvi on voimakkaim-min asian takana, koetti in hal l itukses-sa positi ivisena asiana. Toki Skageninsija inti asettaa omat rajoituksensaalueen käytöl le ja siksi alueen hyödyn-täminen purjehdustukikohtana koet-ti in luonnol l isimmaksi käyttökohtee-ksi. Lisäksi Skagenia voitaisi in hyö-dyntää l ippukunnan yhteisten leirienja retkien kohteena, mutta alueenkäytön yksittäisten venekuntien ja su-darien retkikohteena arvelti in jäävänvähäiseksi, vaikka tarvittavat inves-toinnit alueeseen tehtäisi inkin.

Saadun palautteen perusteel la l ippu-kunnan hal l itus päätti lähteä väl ittö-mästi edistämään Lassen mökin käyt-töoikeussopimuksen jatkamista. Tästäonkin jo avattu keskustelu seurakun-ti in ja asia etenee hyvin. Lisäksi hal l i -tus totesi, että noin vuosi sitten pe-rustetun retkialuetoimikunnan ei oleainakaan toistaiseksi tarvetta jatkaatyötään. Vaikka Skagenin käytön suh-

teen palaute ol i ristiri itaisempaa, val -l itsi hal l ituksen keskuudessa yksi-miel isyys si itä, että ainoa tapa jol laSkagenia pystytään hyödyntämään,on lähteä investoimaan alueeseen.Etenemistapana päädytti in raami-suunnitelman tekemiseen, jossa esitel -lään alueen käytön ja yl läpidon suun-taviivoja sekä l istataan tärkeimmätinvestointikohteet karkeine kustan-nusarvioineen. Suunnitelma esitelti inja hyväksytti in l ippukunnan syysko-kouksessa 23.11. Lisäksi syyskokousvaltuutti l ippukunnan hal l itusta pe-rustamaan Skagen-projektin sekä ni-meämään projektiryhmän yhdessäSinikotkien tuki ry:n kanssa. Tarkempiprojektisuunnitelma investointikus-tannusarvioineen esitel lään l ippukun-nan 2015 kevätkokouksel le. Menesty-ksekäs projektin läpivienti vaati il ippukunnan ja tukiyhteisöjen (Tukiry, Mehdot, Äitikerho) ti ivistä yhteenhii leen puhaltamista. Kutsunkin kaikkikynnel le kykenevät mukaan talkoisi in!

Juha Lehtonentoimii l ippukunnanhal l ituksen puheenjo-htajana.

Näköala Skagenin nokasta.

22

Tilaa Theia-mukit ja muutSinikotkien kannatustuot-teet verkkokaupastamme:

http://webshop.sinikotkat.fi

Turun Sinikotkien Tuki ry:njäseneksi voi l i ittyä maksamal la 20euron jäsenmaksun ti l i l lemme:Turun Seudun OPFI44 5710 0440 0781 86viitenumerol la 1232.

Kaikista tukiyhdistyksen toimin-taa koskevista asioista saa tietoapuheenjohtajalta ja sihteeri ltä.

Puheenjohtaja: Kari Sarl inPuh. 040 540 2532kari. sarl in@sinikotkat.fi

Sihteeri: Oskari HuiskalaPuh. 040 595 2735oskari.huiskala@sinikotkat.fi

"Onko tässä veneessäitsetuhonappia?"

"Laita tää kuvaFacebookkiin!"

Onnittelut Zeipilleuudesta tittelistä!

PUNAKAAPUISTEN MIESTEN AIKA!Tilaamal la raitti in ja reippaan joulupukin Sinikotkilta varmistat lasten- ja mikä ettei aikuistenkin - jouluaaton kohokohdan onnistumisen jatuet samal la turkulaista meripartiotoimintaa.

Pukkipalvelumme tavoitat helpoimmin osoitteesta:http://joulupukki.sinikotkat.fi

Perinteinen puhel inpäivystys palvelee numerossa: 0400 943 461itsenäisyyspäivänä klo 12 - 157.12. alkaen:ma - to klo 18 - 20su klo 12 - 15

Kotkansiipipoika

23

KUVA: OLLI JÄÄSAARI