Kotka-Haminan seudun matkailun tulo- ja työllisyystutkimus 2016

Pekka Vuorela Katja Helkala Jari Holttinen

1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset

alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset

Sisällys

1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset

alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset

Johdanto

Johdanto • Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy vahvistaa seudun osaamista, kilpailukykyä ja

vetovoimaisuutta kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Cursorin omistavat alueen viisi kuntaa: Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä yhdessä seudun teollisuusyritysten ja rahoituslaitosten kanssa.

• Tutkimuksen kohderyhmänä ovat alueella matkailleet ja matkalla olevat kuluttajat (suomalaiset ja ulkomaalaiset matkailijat alueella).

• Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat alueen välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta saavat yritykset.

• Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on saada tietoa matkailun rakenteesta, taloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksesta hankkeen Kotka-Haminan seudulla.

• Tutkimuksen tarkempina tavoitteina oli: • Selvittää matkailun volyymejä ja matkailijoiden kulutuskäyttäytymistä • määrittää edellisen avulla alueen saamaa matkailutuloa • selvittää matkailun työllistävä vaikutus alueella

• Käytettävät käsitteet: • Välitön matkailumeno: matkailijoiden tavaroiden ja palveluiden ostot tutkimusalueella sisältäen

arvonlisäveron • Välitön matkailutulo: yritysten suoraan matkailijoilta saama tulo ilman arvonlisäveroa • Välillinen matkailutulo: matkailutuloa saavan yrityksen hankinnat muilta yrityksiltä • Välitön työllisyysvaikutus: yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava työllisyys

henkilötyövuosina ilmaistuna • Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille

Tutkimusmenetelmä Menomenetelmä • Matkailijoiden kohderyhmän muodostivat Kotka-Haminan seudulla matkailevat kuluttajat

(suomalaiset ja ulkomaalaiset). Tutkimustieto kerättiin henkilökohtaisilla haastatteluilla kohdealueella sekä nettilinkin kautta vastattavana sähköisenä tutkimuksena.

• Tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli alueelle sen ulkopuolelta. Matkailijaksi ei lueta säännölliselle työ-, opiskelu- tai ostosmatkalle saapuvia. Matkailijaksi luetaan myös päiväkävijät sekä läpikulkumatkalla olevat henkilöt. Määrittelyssä toteutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailijan ja matkailun määritelmistä.

• Tiedonkeruun henkilökohtaiset haastattelut toteutettiin kahdessa osassa: haastatteluista noin neljännes tehtiin tammikuussa 2016 matkustaneille ja loput kesä-elokuussa 2016 pääasiassa erilaisten tapahtumien yhteydessä. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös nettilinkin kautta sähköisenä internetissä.

• Vastaajilla oli mahdollisuus vastata suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi. Haastatteluissa noudatettiin erillistä rotaatiosuunnitelmaa edustavuuden takaamiseksi. Haastatteluita mm. suoritettiin tasaisesti koko kesäkaudelta ja vaihtelevasti arkena ja viikonloppuisin sekä eri kellonaikoihin.

• Yhteensä vastauksia saatiin 216 kpl. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 200 kpl ja sähköisiä vastauksia kertyi 16 kpl.

• Haastatelluista 81 % oli suomalaisia ja ulkomaalaisia oli 19 %. Suurin osa ulkomaalaisista oli venäläisiä, mutta mukana oli myös haastateltavia Ruotsista, Norjasta ja Japanista.

Tutkimusmenetelmä Tulomenetelmä • Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat alueella välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta saavat

yritykset. Yritysten osalta data kerättiin puhelinhaastatteluilla, joita tehtiin 120 kpl. Perustiedot yrityksistä kerättiin tilastoista.

• Kyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja matkailusta saamien tulojen osuus sekä arviot oman yrityksen lähiajan näkymistä.

• Otoksen toimialoiksi valikoitiin TEM:in suositusten mukaiset toimialat. Niiden mukaan tehtiin otos Fonectan yritysrekisteristä perustuen Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin.

• Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään.

• Laaditun toimialaluokituksen ulkopuolelle voi jäädä yrityksiä, jotka saavat matkailutuloa; esimerkiksi rakentamissektori on jätetty matkailun aluevaikutusten ulkopuolelle. Samoin luokituksessa on mukana yrityksiä, joiden tulot tulevat muualta kuin matkailusta.

• Joillakin haastatelluista yrityksistä oli huomattavia vaikeuksia määritellä matkailutulon osuutta liikevaihdostaan tai yritysten edustajat eivät sitä jostain muusta syystä halunneet tehdä. Tästä syystä aineistoon jäi joitakin vastauksia, joissa oli puutteita erityisesti matkailun liikevaihto-osuuden arvioinnin kohdalla. Joitakin yrityksiä jouduttiin jättämään laskennan ulkopuolelle, jotta niiden epävarmat arviot eivät vaikuttaisi tuloksiin.

1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset

alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset

Tutkimusalue

Tutkimusalue

Kotka-Haminan matkailustrategiaa toteuttaa Cursor Oy. Alue muodostuu Kotkan ja Haminan kaupungeista sekä Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kunnista.

Kotka on merikaupunki kauneimmillaan. Kymijoen ja meren yhtymäkohtaan syntyneellä kaupungilla on pitkä merenkulun historia. Kotkan keskusta on saarella. Sen pohjoisrannalla sijaitsee Kantasatama, missä voi vielä aistia menneiden vuosien tunnelmaa. Perustamisvuosi: 1879 Asukasluku: 54 831 Pinta-ala: 941 km² Hamina on yksi Suomen vanhimpia kaupunkeja. Sijaintinsa vuoksi kaupunki on ollut merkittävä myös sodankäynnin kannalta. Kaupungin 360-vuotiseen historiaan voi tutustua keskustan ympyräkaavaa ja linnoitusvalleja tutkien. Perustamisvuosi: 1653 Asukasluku: 21 403 Pinta-ala: 1 155 km² Pyhtäällä on runsaasti erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia. Mielenkiintoinen Kaunissaari, patikoijan tai suksijan suosikki Valkmusan kansallispuisto ja tuleva Sirius Sport Resort tarjoavat taatusti jokaiselle sopivia tapoja nostaa sykettä. Perustamisvuosi: 1347 Asukasluku: 5 372 Pinta-ala: 781 km²

Virolahti on kaakonkulman luontoa aidoimmillaan. Liikettä seudulle tuo vilkas rajanylityspaikka ja sen mukanaan tuomat palvelut. Virolahti on lintuharrastajalle ihanteellinen paikka, arktika nimittäin tapahtuu juuri Virolahden yllä. Perustamisvuosi: 1336 Asukasluku: 3 485 Pinta-ala: 440 km² Miehikkälä on kaunista maaseutua ja Suomen sotahistoriaa samassa paketissa. Paikkakunnan lävitse kulkee toisen maailmansodan aikainen puolustusasema Salpalinja. Linjaa pitkin kulkee patikointireitti Salpapolku, jonka varrella pääsee tutustumaan sotahistoriaan. Perustamisvuosi: 1887 Asukasluku: 2 169 Pinta-ala: 559 km²

1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset

vaikutukset alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset

Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella

Matkailun taloudelliset vaikutukset Suomessa

• Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2014 arviolta 14,2 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli noin 28 prosenttia eli 4,03 miljardia euroa.

• Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2014 oli arviolta 4,4 miljardia euroa, joka on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli yli puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuuden, suurempi kuin maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen.

• Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2014 yhteensä 139 200 henkilöä. • Matkailualalla toimii 28 900 yritystä. Uusia yrityksiä syntyy eniten

ohjelmapalveluihin. Yli 3 000 uutta yritystä vuosina 2007–2014. Lähde: www.visitfinland .fi Viimeisimmät Tilastokeskuksen matkailutilinpidon Tilastopalvelu Rudolfissa ovat vuodelta 2014. Tilasto on päivitetty 19.4.2016.

Matkailun tunnusluvut Suomessa vuonna 2015

Infograafin lähde: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/04/Matkailun-luvut-infograafi-2015-fi.pdf (Viimeisimmät Tilastokeskuksen matkailutilinpidon tiedot Tilastopalvelu Rudolfissa ovat vuodelta 2014)

Yöpymiset vuonna 2015 maakunnittain Saapuneet 2015 Viipymisaika Yöpymiset 2015

N % VRK N % KOKO MAA 10734841 100,0 % 1,8 19738123 100,0 % Varsinais-Suomi 689986 6,4 % 1,7 1167867 5,9 % Satakunta 223201 2,1 % 1,8 393049 2,0 % Kanta-Häme 218902 2,0 % 1,6 356337 1,8 % Päijät-Häme 271049 2,5 % 2,0 541074 2,7 % Pirkanmaa 888 067 8,3 % 1,6 1 452 408 7,4 % Kymenlaakso 172460 1,6 % 1,8 318130 1,6 % Etelä-Pohjanmaa 383807 3,6 % 1,7 670916 3,4 % Pohjanmaa 251225 2,3 % 1,7 420805 2,1 % Keski-Pohjanmaa 87587 0,8 % 1,7 148862 0,8 % Pohjois-Pohjanmaa 618361 5,8 % 1,8 1138580 5,8 % Kuusamo 160 037 1,5 % 3,0 482 713 2,4 % Ahvenanmaa 202198 1,9 % 2,0 404764 2,1 % Etelä-Karjala 326947 3,0 % 1,8 590153 3,0 % Etelä-Savo 360664 3,4 % 1,9 696938 3,5 % Pohjois-Savo 455369 4,2 % 1,8 815940 4,1 % Pohjois-Karjala 260369 2,4 % 1,8 481194 2,4 % Keski-Suomi 537012 5,0 % 1,8 983229 5,0 % Kainuu 293914 2,7 % 3,2 931917 4,7 % Lappi 979360 9,1 % 2,4 2356847 11,9 % Uusimaa 3354326 31,2 % 1,6 5386400 27,3 %

Kymenlaakson osuus yöpymisistä on 1,6 % koko maan yöpymisistä (v.2015).

Yöpymiset Kymenlaaksossa

Saapuneet 2015 Yöpymiset 2015 Koko maa Kymenlaakso Koko maa Kymenlaakso

N % N % N % N % Yhteensä 10734841 100 % 172460 100 % 19738123 100 % 318130 100 % Kotimaiset 8112802 76 % 140623 82 % 14227773 72 % 240851 76 % Ulkomaiset 2622039 24 % 31837 18 % 5510350 28 % 77279 24 % Venäjä 351721 3 % 15851 9 % 782848 4 % 28136 9 %

Koko maa 2011 2012 2013 2014 2015

Yhteensä 10726568 100 % 10887708 100 % 10840428 100 % 10659946 100 % 10734841 100 % Kotimaiset 8103982 76 % 8109244 74 % 8043589 74 % 7928746 74 % 8112802 76 % Ulkomaiset 2622586 24 % 2778464 26 % 2796839 26 % 2731200 26 % 2622039 24 % Ulkomaiset ilman Venäjää 1992522 19 % 2047203 19 % 2018265 19 % 2116084 20 % 2270318 21 % Venäjä 630064 6 % 731261 7 % 778574 7 % 615116 6 % 351721 3 % Kymenlaakso Yhteensä 199636 100 % 205350 100 % 211305 100 % 195157 100 % 172460 100 % Kotimaiset 150511 75 % 149374 73 % 147357 70 % 146213 75 % 140623 82 % Ulkomaiset 49125 25 % 55976 27 % 63948 30 % 48944 25 % 31837 18 % Ulkomaiset ilman Venäjää 15372 8 % 12879 6 % 16692 8 % 15491 8 % 15986 9 % Venäjä 33753 17 % 43097 21 % 47256 22 % 33453 17 % 15851 9 %

Majoitustilaston saapuneiden määrät ja ulkomaisten osuudet

Taulukot koskevat koko Kymenlaaksoa eli mukana on myös Kouvola. Myöhemmin tässä raportissa käytetyistä luvuista on vähennetty Kouvolan matkailijaosuus. Kymenlaaksossa majoittuneiden venäläismatkailijoiden osuus oli vuonna 2015 vain kolmannes vuodesta 2013 matkailijamäärästä. Pääosin tästä syystä majoittuneiden kokonaismäärä oli vuonna 2015 18 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2013. Koko maan tasolla muiden ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvu on korvannut osittain venäläismatkailijoiden vähenemistä. Vastaavaa kehitystä ei näy Kymenlaaksossa. Myös muiden ulkomaalaisten kuin venäläisten sekä suomalaisten yöpyjien määrä on laskenut aiemmasta tilanteesta.

Koko maan ja Kymenlaakson saapuneet ja yöpyneet matkailijat

Yöpymisten muutos Kymenlaaksossa (ilman Kouvolaa) 2014 -2015

Vuosi 2014

Vuosi 2015

Muutos vuodesta 2014 (N)

Muutos 2014-2015 (%)

Yöpymiset yhteensä 203 656 180 066 -23 590 -12 % Kotimaiset 128 551 125 432 -3 119 -2 % Ulkomaiset 75 105 54 634 -20 471 -27 % Ulkomaiset ilman Venäjää 38 145 34 917 -3 228 -8 % Venäjä 72 063 50 408 -21 655 -30 %

Alueella yöpyneiden määrä on vuosien 2014 ja 2015 välillä laskenut 12 %. Kotimaisten yöpyjien määrä on pysynyt lähes ennallaan, mutta ulkomaisten matkailijoiden määrä on laskenut voimakkaasti. Venäläisten majoittuneiden määrä on laskenut 30 %, mutta myös muiden ulkomaalaisten maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneiden matkailijoiden määrä on laskenut. Majoitustilaston lähde: Tilastopalvelu Rudolf. Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain. Alueena Kymenlaakso, josta vähennetty Kouvolan osuus.

Matkailijameno

Matkailijoiden määrä Kotka-Haminan alueella 2015 (Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) Majoitustilaston yöpyjät ja kyselyaineistosta yleistämällä estimoidut matkailijamäärät.

• Vapaa-ajanasunto • Sukulaisten/tuttavien

luona • Oma huoneisto

Lukumäärät Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneet 128 551 75 105 203 656 Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneet (saapuneet) 67 265 22050 89 315 Muualla yöpyjät (estimoitu) 141 406 102 143 243 549 Yhteensä 269 957 177 248 447 205 Päiväkävijät (estimoitu) 647 897 148 888 796 785 Matkailijat yhteensä 917 854 326 136 1 243 990

Estimoidut arvot on laskettu suhteuttamalla matkailijahaastatteluiden eri matkailijaryhmien osuudet tiedossa oleviin Tilastokeskuksen yöpymistilaston lukuihin. Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneiden ja niihin saapuneiden määrät ovat tilastopalvelu Rudolfin Tilastokeskuksen keräämiä majoitustilastoja.

Matkailumeno – Matkailijoiden rahankäyttö • Haastatteluissa pyydettiin matkailijoita arvioimaan omaa rahankäyttöään eri kohteisiin

niissä kunnissa, joissa vastaaja matkansa aikana on vieraillut. Vastausten perusteella rahankäyttö on yleistetty kuvaamaan kaikkien edellisellä sivulla estimoidun matkailijamäärän rahankäyttöä.

• Matkailijat arvioivat omasta näkökulmastaan matkan aikana kuluttamiaan rahamääriä, joten näissä arvioissa on mukana arvonlisäveron osuus.

Ennakkomaksut: matkatoimistoon, matkanjärjestäjälle, majoitusyritykseen. Ohjelmapalvelut: retket, ostetut aktiviteettipalvelut.

Käyttökohde

Matkailijoiden käyttämä

rahamäärä Ennakkomaksut 5 262 000 Yöpyminen 32 344 000 Ravintolat, kahvilat 65 907 000 Ohjelmapalvelut 5 100 000 Tapahtumat 39 235 000 Nähtävyydet 5 498 000 Ostokset liikkeissä 48 006 000 Polttoaine 16 209 000 Sisäinen liikenne 709 000 Muu 4 901 000 Yhteensä 223 171 000

Käyttökohde Keskimäärin €/matkailija

Ennakkomaksut 4 Yöpyminen 26 Ravintolat, kahvilat 53 Ohjelmapalvelut 4 Tapahtumat 32 Nähtävyydet 4 Ostokset liikkeissä 39 Polttoaine 13 Sisäinen liikenne 1 Muu 4 Yhteensä 180

Matkailumeno – Matkailijoiden eri kohteisiin käyttämien rahamäärien osuudet

Matkailijoita pyydettiin arvioimaan matkan aikana alueella käyttämiään rahamääriä erikseen kunkin käyttökohteen osalta. Kuviosta voidaan nähdä eri käyttökohteiden osuudet matkailijoiden kokonaiskulutuksesta Osuudet on saatu yleistämällä haastatteluaineistosta saadut vastaukset kattamaan volyymiltaan kaikki alueella matkailleet. Matkailijoiden arvioissa rahankäytöstään on arvonlisävero mukana.

Matkailijoiden omien arvioiden mukaan eniten rahaa käytetään ravintoloihin ja kahviloihin (30 %). Ostokset liikkeistä ovat toiseksi tärkein suurin menojen kohde (22 %).

2 %

14 %

30 %

2 %

18 %

2 %

22 %

7 %

0 %2 %

Ennakkomaksut

Yöpyminen

Ravintolat, kahvilat

Ohjelmapalvelut (retket, ostetut aktiviteettipalvelut)Tapahtumat

Nähtävyydet (ml. museot)

Ostokset liikkeissä

Polttoaine

Sisäinen liikenne

Muu

Matkailijatulo

Kotka-Haminan alueen matkailutoimialaan liittyvät yritykset

Kotka-Haminan seudun matkailu Oy:n alueen (Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) matkailuun liittyvien toimialojen toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstön määrä ja liikevaihto vuonna 2015. (Lähde: Tilastokeskuksen yritystilastot. Tutkimusta varten tilattu aineisto).

• Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään.

Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto 1.000 euro

Huvi ja virkistys 61 51 4 052 Liikenne 184 626 110 252 Majoitus ja ravitsemistoiminta 253 774 84 175 Matkatoimistot 28 128 10 875 Vähittäiskauppa 668 2 361 902 809

Matkailutulo toimialoittain

Yrityshaastatteluissa alueella toimivilta yrityksiltä pyydettiin arvioita siitä, mikä osuus heidän liikevaihdostaan tulee matkailijoilta. Matkailutulo laskettiin näiden arvioiden perusteella osuutena kaikkien kyseisten toimialojen yritysten liikevaihdoista toimialaryhmäkohtaisilla painotuksilla. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan välitön, suoraan matkailijalta tuleva matkailutulo. Välillisiä vaikutuksia ei ole huomioitu. Välitön matkailutulo Kotkan-Haminan seudulla v. 2012 oli 197 milj. € (alv 0%), joten nyt tulokseksi saatu 189 mil. € on 8 milj. euroa alhaisempi kuin vuoden 2012 matkailijatulo. Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 24 %. Vastaavasti liikenteen alv:na käytetään 10 %. Majoitustoiminnalla alv on 10 % ja ravitsemusalalla 24 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetään keskiarvoa 17 %. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena on käytetty kerrointa 1,20. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen kokonaismatkailutulo.

Matkailun

osuus

Välitön matkailutulo

1000 €

Kokonais-matkailutulo

1000 € Alv.

Matkailu-tulo 1000

€ + ALV huvi & virkistys 29 % 1 193 1432 24 % 1 479 liikenne 9 % 9 647 11576 10 % 10 612 majoitus ja ravitsemus 45 % 37 840 45409 17 % 44 273 matkatoimistot 66 % 7 137 8564 24 % 8 850 vähittäiskauppa 15 % 132 842 159410 24 % 164 724 Yhteensä 188 659 226391 229 938

Vuoden 2012 tutkimuksessa estimoitu välitön matkailutulo oli 197 milj.euroa.

Matkailutulon toimialoittainen jakauma

70 % alueen matkailutulosta suuntautuu vähittäiskauppaan. Majoituksen ja ravitsemuksen osuus on viidennes. Vuoden 2012 tutkimuksessa yritysten matkailuosuuksista tekemien arvioiden ja niiden liikevaihtojen perusteella laskettu vähittäiskaupan osuus oli Kotka-Haminan alueella 58 %.

1 %

5 %

20 %

4 %

70 %

huvi & virkistys

liikenne

majoitus ja ravitsemus

matkatoimistot

vähittäiskauppa

Matkailun työllisyysvaikutus toimialoittain

Yritysten arvioihin matkailun osuudesta perustuva arvio välittömästä matkailun työllisyysvaikutuksesta alueella on 849 henkilötyövuotta. Vuoden 2012 tutkimuksessa työllisyysvaikutukseksi 1070 henkilötyövuotta. Laskenut työllisyysvaikutus johtuu runsaasti henkilöstöä työllistävien majoitus- ja ravitsemustoimialojen laskusta. Välitön matkailutyöllisyys käsittää ne toimipaikkojen työntekijät, jotka tarvitaan matkailijoiden palveluiden toteuttamiseen ja tuotteiden valmistamiseen. Työllisyys henkilötyövuosina on arvioitu yrityshaastatteluista saatujen toimialakohtaisten matkailuosuus-prosenttien avulla: Tilastokeskukselta tilatut alueen toimialakohtaiset henkilöstömäärät kerrottiin yritysten arvioimilla matkailuosuusprosenteilla ja tulokseksi saatiin toimialakohtaiset välittömät matkailutyölliset.

Toimialaryhmän henkilöstö (hlöä)

Matkailun osuus (%

LV:stä)

Välitön matkailutyöl-

lisyys (htv)

Osuus matkailutyöll

isyydestä Huvi ja virkistys 51 29 % 15 2 % Liikenne 626 9 % 55 6 % Majoitus ja ravitsemistoiminta 774 45 % 348 41 % Matkatoimistot 128 66 % 84 10 % Vähittäiskauppa 2 361 15 % 347 41 % Yhteensä 3 940 849 100 %

Matkailun työllisyysvaikutuksen toimialoittainen jakauma

Matkailun työllisyysvaikutus kohdistuu yhtä suurena vähittäiskauppaan ja majoitus- ja ravitsemustoimintaan (41 %).

2 %

6 %

41 %

10 %

41 %

Huvi ja virkistys

Liikenne

Majoitus ja ravitsemistoimintaMatkatoimistot

Vähittäiskauppa

Palkka- ja verotulot

Matkailun alueelle tuottamista palkka- ja verotuloista lähes puolet (47 %) syntyy vähittäiskaupan toimialaryhmästä. Majoituksen ja ravitsemuksen osuus on kolmannes (33 %). Palkkatulot on laskettu kertomalla välittömästä matkailutyöllisyydestä saadut henkilötyövuodet toimialaryhmäkohtaisilla valtakunnallisilla painotetuilla keskiarvokokonaisansioilla. Palkkatulojen laskennan tarkkuutta vähentää se, että toimialojen palkkojen keskiarvoihin saattaa vaikuttaa myös kohderyhmään kuulumattomia toimialojen osia. Verotulot puolestaan on laskettu kertomalla palkkatulot efektiivisillä veroasteella. Efektiivinen veroaste saatiin kuntaliiton tilastosta ”Kuntien veroprosentit ja efektiiviset veroasteet vuosina 2001-2015”

Palkkatulot Verotulot % Huvi ja Virkistys 508 403 71 176 2 % Liikenne 2 209 735 309 363 7 % Majoitus- ja ravitsemus 10 519 088 1 472 672 33 % Matkatoimistot 3 318 761 464 627 11 % Vähittäiskauppa 14 903 970 2 086 556 47 % 31 459 957 4 404 394 100 %

1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset

alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset

Matkailijat

Tutkimusaineiston kuvaus Sukupuoli Ikä

Ammattiryhmä

Asuinmaa

Kotimaisten matkailijoiden kotimaakunta

100% 80% 60% 40% 20% 0%

Suomi 80,6% (174)

muu maa 19,4% (42)

mies 42,3% (91)

nainen 57,7% (124)

15-24 11,7% (25)25-34 24,9% (53)35-44 26,3% (56)

45-54 15,5% (33)55-64 11,3% (24)yli 64 10,3% (22)

työntekijä 50,9% (109)toimihenkilö 16,8% (36)

eläkeläinen 13,1% (28)opiskelija 8,9% (19)

yrittäjä 3,7% (8)johtavassa asemassa oleva 2,8% (6)työtön 2,3% (5)kotiäiti / -isä 1,4% (3)

100% 80% 60% 40% 20% 0%

Uusimaa 52,9% (92)Kymenlaakso 13,8% (24)

Etelä-Savo 6,9% (12)Itä-Uusimaa 5,7% (10)Etelä-Karjala 5,2% (9)

Pirkanmaa 3,4% (6)Päijät-Häme 3,4% (6)Häme 2,3% (4)Varsinais-Suomi 2,3% (4)

Pohjois-Karjala 1,1% (2)Keski-Suomi 1,1% (2)Savo 0,6% (1)Satakunta 0,6% (1)Lappi 0,6% (1)

Kouvola 23 kpl. Iitti 1 kpl.

Missä seuraavista kunnista olette vierailleet tai vierailette tällä matkallanne

Kaikki vastaajat

Asuinmaakunnan mukaan

Kotka 64,0% (137)Hamina 48,1% (103)

Pyhtää 10,7% (23)Virolahti 0,9% (2)Miehikkälä 0,5% (1)

Asuinmaan mukaan

Uusima a

Ete lä -Sa vo

Itä -Uus ima a

Sa vo

Va rs ina is -Suo mi

Po hjo is -Ka rja la

Sa ta kunta

Ke sk i-Suo mi

Hä me

Pirka nma a

Pä ijä t-Hä me

Ete lä -Ka rja la

Kyme nla a kso

La p p i

Yhte e nsä

Ko tka

57,1% (56)

1,0% (1)

0,0% (0)

1,0% (1)

2,0% (2)

1,0% (1)

1,0% (1)

4,1% (4)

4,1% (4)

5,1% (5)

2,0% (2)

5,1% (5)

15,3% (15)

1,0% (1)

100,0% (98)

Ha mina

46,2% (42)

12,1% (11)

11,0% (10)

0,0% (0)

2,2% (2)

1,1% (1)

1,1% (1)

2,2% (2)

1,1% (1)

2,2% (2)

4,4% (4)

5,5% (5)

11,0% (10)

0,0% (0)

100,0% (91)

Pyhtä ä

35,0% (7)

25,0% (5)

30,0% (6)

0,0% (0)

0,0% (0)

0,0% (0)

0,0% (0)

0,0% (0)

5,0% (1)

5,0% (1)

0,0% (0)

0,0% (0)

0,0% (0)

0,0% (0)

100,0% (20)

Suo mi

muu ma a

Yhte e nsä

Ko tka

70,1% (96)

29,9% (41)

100,0% (137)

Ha mina

87,4% (90)

12,6% (13)

100,0% (103)

Mie hikkä lä

0,0% (0)

100,0% (1)

100,0% (1)

Pyhtä ä

87,0% (20)

13,0% (3)

100,0% (23)

Viro la hti

0,0% (0)

100,0% (2)

100,0% (2)

Matkan pääasiallinen tarkoitus Kaikki vastaajat

100% 80% 60% 40% 20% 0%

vapaa-ajan matka 92,1% (198)muu matka 4,2% (9)

läpikulkumatka 2,8% (6)yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 0,5% (1)työmatka 0,5% (1)

va p a a -a ja n ma tka

työ ma tka

yhd is te tty työ - ja va p a a -a ja nma tka

lä p ikulkuma tka

muu ma tka

Yhte e nsä

muu ma a

78,6% (33)

0,0% (0)

0,0% (0)

7,1% (3)

14,3% (6)

100,0% (42)

Suo mi

95,4% (165)

0,6% (1)

0,6% (1)

1,7% (3)

1,7% (3)

100,0% (173)

Asuinmaan mukaan

Muita matkan syitä: • Ruokailu • Mökki • Kotkaan tutustuminen • Urheilutapahtuma • Veneily

Tärkeimmät syyt käynnille Vapaa-ajan matkalla olevat

Kotimaisilla matkailijoilla vapaa-ajan matkan tärkein syy oli tapahtuma. Ulkomaisista matkailijoista yli puolella matkan syynä oli ostosten tekeminen, mutta myös luonto, sukulaiset ja ystävät sekä luonto ja kulttuuri olivat heille tärkeitä syitä. Tapahtumista mainittiin useimmiten Meripäivät sekä ZZ-topin konsertti.

tapahtuma 52,8% (104)sukulaiset / ystävät 27,4% (54)

kulttuuri 12,2% (24)luonto 11,7% (23)nähtävyys 11,2% (22)muu syy 10,7% (21)

ostosten tekeminen 9,1% (18)aktiviteetit (kuten liikunta) 4,1% (8)

urheilu 0,5% (1)

sukula ise t / ys tä vä t

urhe ilu

luo nto

a ktiv ite e tit (kute n li ikunta )

kulttuuri

o s to s te n te ke mine n

ta p a htuma

nä htä vyys

muu syy

Yhte e nsä

muu ma a

32,5% (13)

5,0% (2)

35,0% (14)

15,0% (6)

30,0% (12)

52,5% (21)

12,5% (5)

22,5% (9)

12,5% (5)

217,5% (87)

Suo mi

25,0% (42)

0,0% (0)

5,4% (9)

2,4% (4)

7,7% (13)

2,4% (4)

60,1% (101)

7,7% (13)

10,7% (18)

121,4% (204)

Asuinmaan mukaan

Kenen kanssa matkustatte? Kaikki vastaajat

yksin 7,0% (15)perheen tai sukulaisten kanssa 48,8% (105)

työkaverin tai -porukan kanssa 3,3% (7)ystävien kanssa 39,5% (85)

muussa seurueessa 1,4% (3)

yks in

p e rhe e n ta i sukula is te n ka nssa

työ ka ve rin ta i -p o ruka n ka nssa

ystä v ie n ka nssa

muussa se urue e ssa

Yhte e nsä

muu ma a

7,1% (3)

57,1% (24)

4,8% (2)

31,0% (13)

0,0% (0)

100,0% (42)

Suo mi

6,9% (12)

46,8% (81)

2,9% (5)

41,6% (72)

1,7% (3)

100,0% (173)

Asuinmaan mukaan

Seurueen koko Kaikki vastaajat

1 7,0% (15)2 42,1% (90)

3-5 47,2% (101)6-9 1,9% (4)10-15 1,4% (3)

yli 20 0,5% (1)

Valtaosa matkaili 2 – 5 hengen seurueessa. Yksin- tai suuremmassa ryhmässä matkailijoita oli vain vähän.

Asuinmaan mukaan

1

2

3-5

6-9

10-15

y li 20

Yhte e nsä

muu ma a

7,1% (3)

31,0% (13)

57,1% (24)

4,8% (2)

0,0% (0)

0,0% (0)

100,0% (42)

Suo mi

7,0% (12)

44,8% (77)

44,8% (77)

1,2% (2)

1,7% (3)

0,6% (1)

100,0% (172)

Käytetyt kulkuvälineet Kaikki vastaajat

auto 78,6% (169)linja-auto 14,0% (30)

pikkubussi 4,7% (10)taksi 2,3% (5)muu 2,3% (5)juna 1,4% (3)lentokone 0,9% (2)laiva 0,9% (2)

Asuinmaan mukaan

a uto

linja -a uto

juna

ta ks i

le nto ko ne

la iva

p ikkub uss i

muu

Yhte e nsä

muu ma a

69,0% (29)

16,7% (7)

2,4% (1)

2,4% (1)

2,4% (1)

4,8% (2)

19,0% (8)

2,4% (1)

119,0% (50)

Suo mi

80,9% (140)

13,3% (23)

1,2% (2)

2,3% (4)

0,6% (1)

0,0% (0)

1,2% (2)

2,3% (4)

101,7% (176)

81 % kotimaisista matkailijoista oli liikkeellä henkilöautolla. Ulkomaiset matkailijat liikkuivat kotimaisia enemmän linja-autolla tai pikkubussilla.

Matkan kesto Kaikki vastaajat

Asuinmaan mukaan

alle 2 tuntia 0,5% (1)2-8 tuntia 13,4% (29)

yli 8, mutta alle 24 tuntia 32,9% (71)1 päivä 20,8% (45)

2-6 päivää 24,1% (52)1-2 viikkoa 5,6% (12)

yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,9% (4)kuukauden tai pidempään 0,9% (2)

a lle 2 tuntia

2-8 tuntia

y li 8, mutta a lle 24 tuntia

1 p ä ivä

2-6 p ä ivä ä

1-2 v iikko a

y li 2 v iikko a , mutta a lle kuuka ud e n

kuuka ud e n ta i p id e mp ä ä n

Yhte e nsä

muu ma a

0,0% (0)

16,7% (7)

26,2% (11)

7,1% (3)

40,5% (17)

9,5% (4)

0,0% (0)

0,0% (0)

100,0% (42)

Suo mi

0,6% (1)

12,6% (22)

34,5% (60)

24,1% (42)

20,1% (35)

4,6% (8)

2,3% (4)

1,1% (2)

100,0% (174)

42 % ulkomaisista matkailijoista oli matkalla alle 24 tuntia. Kotimaisilla matkailijoilla vastaava osuus oli 48 %.

Yöpymispalveluiden käyttö Yöpyneiden yöpymispaikka

Asuinmaan mukaan

ma ksulline n ma jo itus (ho te ll i, mo te ll i)

a irBnB

le irintä a lue

muu ma ksulline n ma jo itus

ma jo itus sukula is te n ta i tutta v ie n luo na

o ma va p a a -a ja n a sunto (mö kk i)

vuo kra ttu va p a a -a ja n a sunto (mö kk i)

muu ma jo itus

Yhte e nsä

muu ma a

40,9% (9)

4,5% (1)

4,5% (1)

4,5% (1)

45,5% (10)

4,5% (1)

13,6% (3)

0,0% (0)

118,2% (26)

Suo mi

45,3% (39)

0,0% (0)

3,5% (3)

2,3% (2)

36,0% (31)

10,5% (9)

0,0% (0)

3,5% (3)

101,2% (87)

Yleisin yöpymispaikka on hotelli tai motelli (44 %) ja toiseksi yleisin majoitus sukulaisten ja tuttavien luona (38 %). Muut majoitusmuodot saavat näitä huomattavasti pienemmät osuudet. Ulkomaisista matkailijoista kotimaisia harvempi yöpyi hotellissa tai motellissa. Heillä yleisin majoitusmuoto oli yöpyminen sukulaisten tai tuttavien luona.

maksullinen majoitus (hotelli, motelli) 44,4% (48)majoitus sukulaisten tai tuttavien luona 38,0% (41)

oma vapaa-ajan asunto (mökki) 9,3% (10)leirintäalue 3,7% (4)

vuokrattu vapaa-ajan asunto (mökki) 2,8% (3)muu majoitus 2,8% (3)muu maksullinen majoitus 2,8% (3)

airBnB 0,9% (1)

(2012: 43 %) (2012: 38 %)

(2012: 7 %)

Matkailupalveluiden käyttö Kaikki vastaajat

Asuinmaan mukaan 100% 80% 60% 40% 20% 0%

ravintola ja kahvila 86,7% (170)tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 62,2% (122)

luontokohteissa vierailu 24,5% (48)nähtävyydet (ml. museot) 22,4% (44)

aktiviteetit / urheilupalvelut 7,1% (14)etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 5,6% (11)

matkailuneuvonta 4,6% (9)ohjelmapalvelut (opastetut retket, risteilyt ym.) 4,1% (8)sisäinen, julkinen liikenne 3,1% (6)

muu 1,5% (3)

ra v into la ja ka hv ila

ma tka ilune uvo nta

o hje lma p a lve lut (o p a ste tut re tke t, ris te ily t ym.)

a k tiv ite e tit / urhe ilup a lve lut

nä htä vyyd e t (ml. muse o t)

luo nto ko hte issa v ie ra ilu

ta p a htuma t (kulttuuri ta i urhe ilu)

e tukä te is info rma a tio (p a ine ttu e s ite , inte rne t)

s isä ine n, julk ine n li ike nne

muu

Yhte e nsä

muu ma a

76,7% (23)

20,0% (6)

10,0% (3)

23,3% (7)

53,3% (16)

46,7% (14)

40,0% (12)

16,7% (5)

16,7% (5)

0,0% (0)

303,3% (91)

Suo mi

88,6% (147)

1,8% (3)

3,0% (5)

4,2% (7)

16,9% (28)

20,5% (34)

66,3% (110)

3,6% (6)

0,6% (1)

1,8% (3)

207,2% (344)

Ulkomaisten matkailijoiden palvelujen käyttö on kotimaisia matkailijoita huomattavasti laajempaa. Kotimaiset matkailijat lähinnä käyvät tapahtumissa ja käyttävä ravintola ja kahvilapalveluita.

Matkan kohokohdat

Tutkimuksen avointen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.

Mitkä ovat olleet matkanne kohokohtia?

Matkailualan yritykset

Tutkimusaineiston kuvaus Toimiala

Henkilöstömäärä

Liikevaihto

Vähittäiskauppa 16,0% (8)Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut 16,0% (8)Ravitsemistoiminta 16,0% (8)

Hotelli- ja majoitus 12,0% (6)Liikenne 10,0% (5)Urheilu- ja virkistyspalvelut 10,0% (5)Kulttuuripalvelut 10,0% (5)

Polttoaineen tukku- ja vähittäiskauppa 4,0% (2)Vapaa-ajan asuntopalvelut 4,0% (2)

Kulkuneuvojen vuokraus 2,0% (1)

0-0,2 miljoonaa euroa 60,0% (18)0,2-0,4 miljoonaa euroa 3,3% (1)

0,4-1 miljoonaa euroa 26,7% (8)1-2 miljoonaa euroa 3,3% (1)

2-10 miljoonaa euroa 6,7% (2)

1-4 58,0% (29)5-9 22,0% (11)

10-19 18,0% (9)20-49 2,0% (1)

tammikuu 3,1% (1)helmikuu 3,1% (1)

maaliskuu 9,4% (3)huhtikuu 21,9% (7)

toukokuu 53,1% (17)kesäkuu 81,3% (26)

heinäkuu 78,1% (25)elokuu 71,9% (23)

syyskuu 40,6% (13)lokakuu 15,6% (5)

marraskuu 12,5% (4)joulukuu 9,4% (3)

Yrityksen sesonkiaika

Miten matkailu ja sesonkivaihtelut näkyvät liiketoiminnassanne ja tuloksessanne?

Poimintoja palautteesta: • Kaikki meidän liikevaihdosta tulee matkailusta ja suurin osa niistä kesällä, joka on meidän

sesonkiaikaa. • Tosi paljon vaikutta matkailu ja sesonkivaihtelut; myynti on ihan eri luokkaa sesonkikausina. • Turistit tasoittavat muuten hiljenevää kaupunkia kesä-heinäkuussa. • Meillä vaikuttaa nimenomaan kevätaika tilausajoihin luokkaretkien takia ja marras-joulukuu

pikkujoulusesonkina taksiajoon. • Tietenkin hyvinkin näkyy, mutta vuodet ei ole vertaisia. Ykköslajimme on jokikalastus ja jos ei

ole kaloja, ei ole kalastajiakaan. • Kaikki varsinainen liiketoiminta tapahtuu kesäkuukausien aikana, tätä museotoimintaahan ei

voi suoranaisesti verrata yritystoimintaan. Mutta kaikki suunnittelu ja valmistelutyö tehdään kauden ulkopuolella.

• Venäläiset turistit ovat aiemmin käyneet ahkerammin meillä, aiemmin kaikista kävijöistä oli 40% venäläisiä, nyt vain 27% viime kesänä.

• Todella paljon näkyy ja vaikutta matkailu ja sesonkivaihtelut. Kesällä matkailijat ovat liikkeellä ja tämä on se meidän suurin sesonki. Muita sesonkihuippuja ei enää ole, koska venäläiset ei enää joulunaikaan tule, kuten aiemmin.

• Jos heinäkuussa tulee 90% kaikesta liikevaihdosta, niin tottahan sesonkivaihtelut näkyvät silloin. Muut ajankohdat ovat aika hiljaisia meillä.

• Kesäkuukausina tulee suurin osa liikevaihdosta; huhtikuussa liikevaihto alkaa kasvamaan huomattavasti ja kevät on meillä sitä sesonkiaikaa.

Keskeisimmät kehitettävät tekijät Yrittäjiltä kysyttiin: ”Mitkä ovat mielestänne keskeisimmät tekijät, joita kehittämällä alueen matkailutuloa saataisiin kasvatettua?”

Poimintoja palautteesta: • Markkinoinnin lisääminen ja toimivat myyntikanavat. • Kesä on Kotkan alueella itsessään hyvä matkailuvaltti, se menee sellaisenaan, mutta talviaikaan pitäisi

saada kehitettyä jotain; joku läpivuotinen juttu olisi kiva. • Jotain isoja juttuja pitäisi tänne kehittää. Kotkan satamaan on ilmeisesti tulossa suuri,

merkkivaateliikkeitä sisältävä kauppakeskus, että tämä saattaa houkutella asiakkaita. • Alueen vetovoimaisuuden lisääminen olisi tietysti se tärkein juttu. Jotain sellaista pitäisi tarjota, mitä

muilla ei olisi. Näkisin, että meidän kohdallamme se olisi jotain mereen ja jokiympäristöön liittyvää, näiden merellisten teemojen hyödyntämistä.

• Kalastusmatkailua, mihin me voisimme itse osallistua, pitäisi kehittää. • Yhteistoimintaa eri tahojen kanssa tulisi kehittää. Rahallisesti emme mekään yksin suuriin asioihin

pysty, mutta jos yhteistyössä järjestettäisiin kesätapahtumia tai useissa kohteissa vierailuita. Omat resurssit ovat rajalliset, mekin olemme pien museo, jota ylläpitää yksityinen yhdistys.

• Hotellikapasiteetti on Kotkassa surkean pieni. Tekemistä ja nähtävää on, mutta jos hotelleja ei ole, ei tänne

• Kotkan seudulla matkailutulon kasvua pitäisi hakea merellisyydestä ja Kymi-joen ympäristöön olisi hyvä satsata myös.

• Jos Kotkaan tulee outlet-keskus, se tuo asiakasvirtoja lisää aikalailla enemmän. Kotkaan pitäisi saada paremmat liikenneyhteydet.

• Paremmat liikenneyhteydet.

Yhteenveto

1. Johdanto 2. Tutkimusmenetelmä 3. Tutkimusalue 4. Matkailun taloudelliset vaikutukset

alueella 5. Matkailijakyselyn tuloksia 6. Matkailualan yritykset 7. Yhteenveto

Yhteenveto

• Yöpymistilaston ja matkailijakyselyn tulosten perusteella alueen vuosittaiseksi matkailijamääräksi estimoitiin 1, 2 milj. matkailijaa.

• Yli puolella vastanneista matkan syynä oli jokin tapahtuma ja runsaalla neljänneksellä sukulaiset tai ystävät.

• 44 % yöpyneistä oli käyttänyt hotellia tai motellia matkallaan ja 38 % yöpyi sukulaisten tai tuttavien luona.

• Estimoidun matkailijamäärän ja kyselyssä ilmoitettujen matkailumenojen perusteella alueen matkailijoiden käyttämä rahasumma (matkailumeno) on yhteensä 223 milj. euroa.

• Matkailijat käyttävät eri käyttökohteisiin yhteensä keskimäärin 180 euroa. Ravintoloihin sekä kahviloihin käytetään vajaa kolmannes matkailumenosta (30 %) ja ostoksiin liikkeissä käytetään noin viidennes matkailumenosta (22 %).

• Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksien perusteella alueen arvioitu kokonaismatkailutulo on 189 milj. euroa (Alv. 0%) . Arvonlisäverollinen matkailutulo nousee 230 milj. euroon ja ylittää hieman matkailijoiden arvioiman matkailijamenon. 70 % alueen matkailutulosta syntyy vähittäiskaupassa. Matkailustrategiaan merkitty matkailutulo oli vuonna 2012 (alv. 0 %) 197 milj. euroa.

• Tilastokeskuksen toimittamien toimialatietojen mukaan matkailuun liittyvillä toimialoilla työskentelee alueella yhteensä 3 940 henkilöä. Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksien perusteella välittömäksi matkailutyöllisyydeksi voidaan laskea noin 850 henkilötyövuotta. Palkkatuloja matkailusta kertyy alueella yhteensä 31 milj. euroa ja verotuloja 4,4 milj. euroa.

Voimakas panostaminen mainontaan ja markkinointiin sekä koko alueen että yksittäisten kohteiden osalta

Kuinka matkailijavirtaa saadaan tasoitettua myös kesäkauden ulkopuolelle?

1 Yhteistyön

kehittäminen eri toimijoiden välillä

2 Alueelle tulon

helpottaminen -> liikenneyhteyksien kehittäminen

3 4

Yritysten näkökulmasta

Tärkein syy matkailulle ovat tapahtumat

-> lisää palveluja näiden yhteyteen.

Vesistöjen hyödyntäminen myös palveluiden näkökulmasta.

1 Eniten rahaa käytetään ravintoloihin ja ostoksiin -> näiden kehittäminen, lisääminen ja markkinointi.

2 Päivämatkailu alueella

yleistä -> panostetaan matkan keston pidentämiseen.

3 4

Tutkimuksen matkailijahaastattelujen pohjalta estimoitu matkailumeno on 223 milj. Euroa Yrityshaastatteluihin pohjautuva välitön matkailutulo on 189 milj. euroa ja arvolisävero mukaan

luettuna 230 milj. euroa.

Matkailumeno & matkailutulo

Alueen markkinointi matkailukohteena laajalti koti- ja ulkomailla

-> tietoisuuden lisääminen ja kiinnostuksen herättäminen

Luonnon ja vesistön markkinointi ja hyödyntäminen matkailuvalttina

1 Alueen markkinointi yrityksille

-> työhön liittyvässä matkailussa suuri hyödyntämätön potentiaali

2 Tapahtumat herättävät selkeästi kiinnostusta ja lisäävät vetovoimaa

-> panostetaan näihin edelleen ja voimakkaammin

3 4 Suhteessa matkailijavirran lisäämiseen

Ydinlöydökset ja mitä tulisi tehdä

Palveluiden näkökulmasta

Kiitos mielenkiinnostanne!