KOMMUNISTIV. 1925 15 p. Maaliskuuta Jfc 3

Helmikuun vallankumous

HELMIKUUN viimeisinä päivinä v.1917 kukistui itsevaltius Venäjällä.(Uuden ajanlaskun mukaan maa-

liskuun 12 pnä).Saatuaan v. 1905 verivirtoihin ja

vankilakidutuksiin tukahutetuksi prole-tariaatin ensimäisen vallankumouksel-lisen nousun, oli tsaarivalta ohranoi-neen, santarmeineineen ja kenraalei-neen heltiämättä muurannut kidutuksil-la ja hirsipuilla pönkitettyä patoa estä-mään proletariaatin uutta nousua. Mut-ta helmikuun loppupäiviin mennessä oliNikolai Verisen apurien, Stolypinin jakumpp. kaulahuivipolitiikka näytellytosansa loppuun. Valtavalla voimallapyyhkäsi uusi vallankumousaalto tiel-tään itsevaltiuden tukipylväät.Kolmatta vuotta kestänyt maailman-

sota oli kurjistanut työtätekeväin ase-man äärimmilleen. Miljoonat sotilaatolivat kyllästyneet siihen, että heitälaumottain ajettiin saksalaisten kivää-ri-, kuularuisku- ja tykkitulta vastaan,jopa vailla kunnollista johtoa ja aseis-tusta.T oisaalta englantilais-ranskalainen

imperialismi vaati yhä uusia veriuhrejaVenäjän työtätekevältä väestöltä. Jakun se näki, että Nikolai, peläten uh-kaavaa kansannousua, osoitti halua tai-pua yksityisrauhaan Saksan kanssa, al-koi sekin ajatella hallitsijan vaihdosta.Sekä ulkomainen imperialismi että osaVenäjän porvaristosta piti edullisem-pana antaa osan tsaristisesta padostapurkautua, saadakseen perinpohjaisem-man vallankumousliikkeen lykkäänty-mään ja kansan innostumaan sodan jät-

kamiseen. Se pyrki siirtämään vallanVenäjän porvariston käsiin ja syrjäyt-tämään itsevaltiuden törkeät muodot.Siksi saattoi helmikuun vallankumoustapahtua verrattain vähällä verenvuo-datuksella. Proletariaatin päättävä janopea rynnistys ikäänkuin tyrmistyttiitsevaltiuden kannattajat. Venäläisetgutskovit ja miljukovit sekä heidän en-tente-isäntänsä nimittivätkin helmikuunvallankumousta "loistavaksi” ja "kun-niakkaaksi”, haluten siten nostaa ar-voaan kansan silmissä ja ollen tyyty-väisiä kun tuo vallankumouksen ensietappi antoi vallan juuri heidän käsiin-sä.Pitemmälle ei vallankumous Venä-

jän porvariston ja heidän apuriensamenshevlkien ja es-errien vaatimustenmukaan saanut mennä. He tahtoivatpysäyttää vallankumouksen sille asteel-le, jonka se vallankumouksellisen pro-letariaatin nousun ensi rynnäköllä olisaavuttanut. Sillä porvaristo oli mie-hittänyt väliaikaisen hallituksen. En-tenteimperialismi oli myöskin saavutta-nut tarkoituksensa. Väliaikainen hal-litus totteli sen ohjeita, pyrkien nostat-tamaan kansassa sota-innostusta jauudelleen järjestämään taistelun rinta-milla. Proletariaatti, joka vaati leipää,vapautta ja rauhaa, oli saatava tyyty-mään tyhjiin lupuksiin ja siihen, ettätsaarivalta oli kukistettu tsaari tois-taiseksi syrjäytetty vallasta. Ja talon-poikia pyrittiin tyydyttämään toiveilla,että joskus kokoonkutsuttava perustavakokous saattaisi jakaa talonpojille suur-tilojen maita.

97

Se oli Venäjän porvariston, menshe-vikien ja es-errien sekä heidän isän-tänsä entente-imperialismin pyrkimys.Mutta Venäjän proletariaatti ja talon-poikaista muisti v. 1905 saamansa ope-tukset. ja sen johtajana esiintyi nytbolshevistinen puolue, leniniläinen pro-letariaatin taistelupuolue, jota porva-risto ei saanut harhaan viedyksi. Saa-tuaan ensimäiset tiedot helmikuun val-lankumouksesta Sveitsiin, jossa silloinasui, kirjoitti puolueen johtaja tav. Le-nin ahkerasti kirjeitä puolueen Venä-jällä toimiville jäsenille, antaen ohjeitaja arvostellen vallankumoustapahtu-mia. *) Jo ensimäisessä kirjeessään"kaukaa” Sveitsistä määrittelitav Lenin sinne saapuneiden niukko-jen sähkösanomatietojen perusteellatäysin oikein ne kolme poliittista perus-voimaa, jotka siiloin esiintyivät Venä-jällä: L) tsaristisen itsevaltiuden kan-nattajina maaorjuuskauden suurtilalli-set, vanha virkamiehistö ja kenraalit;2) Venäjän lokakuulais-kadettilainenporvaristo ja tilanomistajat, joiden va-navedessä uivat pikkuporvarilliset ai-nekset; 3) Työläisten ja SotilaittenEdustajain Neuvostot, jotka pyrkivätvetämään mukaansa koko proletariaa-

*) Ensimäisen kirjeensä kirjoitti tov. Leninkohta kun sai ensimäiset tiedot helmikuunvallankumouksesta. Toisen kirjeensä kirjoit-ti hän Sveitsistä maalisk. 22 pnä, siis 10:npäivän kuluttua helmikuun vallankumoukses-ta, kolmannen kirjeensä maalisk. 24 pnä, nel-jännen kirjeensä maalisk. 25 pnä ja viidennenkirjeensä vähää ennen Venäjälle lähtöänsä.Matkalle Leningradiin lähti tov. Lenin Zii-richistä, Sveitsistä huhtik. 8 pnä. Nämä kir-jeet muodostavat 55 suurikokoista sivua kä-sittävän kirjan. Ne osoittavat kuinka no-peasti ja yksityiskohtaisesti tov. Lenin kau-kaa Sveitsistä - saattoi määritellä olo-suhteet Venäjällä ja antaa oikeat, tilannettavastaavat ohjeet.

tin ja köyhemmän kansan joukot. Hänosoitti kuinka sodan koko maailmassaaiheuttama kriisi oli heikontanut halli-tuskoneistoa ja koko vanhaa järjestel-mää Venäjällä, kuinka porvaristo, jokaoli riippuvainen Englannin ja Ranskanpankkiireista, tahtoi juoksuttaa uuttaverta heikontuneen valtiokoneistonsuoniin. Siinä mielessä porvaristoesitteli kansanvaltaisia fraaseja ja ja-keli lupauksia, samalla pyrkien palaut-tamaan saranoiltaan nyrjähtäneen vir-kavallan mahdin entiselleen sekä rinta-malla että selkäpuolella. Se nosti hä-lytyksen, kuinka "äärimmäiset ainek-set" tahtovat synnyttää anarkiaa, vaa-timalla virkavallan ja valtiokoneistonperinpohjaista särkemistä uudentyöläisten ja talonpoikain vallan eli-mien luomista tilalle. Ja sitä virttäkaiuttivat ulkomailla kaikki porvariensanomalehdet.Kirjeissään paljasti tov. Lenin men-

shevikien ja es-errien koko petollisuu-den ja osuuden imperialismin apureina,heidän horjuvaisuutensa työläisten japorvarien pyrkimysten välillä, joka lo-pullisesti ei voinut muodostua muuksikuin työläisten pettämiseksi ja porva-riston avustamiseksi vallan lujittami-sessa jälleen kapitalismin käsiin.Tov. Lenin osoitti kuinka Venäjän

porvariston edut olivat liimaantuneetyhteen entente-imperialismin etujenkanssa. Ne vaativat sodan jatkamista,mikä puolestaan merkitsisi vallanku-mouksen kaikkien saavutusten menet-tämistä, virka- ja sotilasmahdin uu-delleen lujittumista ja itsevaltiuteen ta-kaisin palaamista. Heti misimäisessäkirjeessään selitti tov. Lenin, että to-dellinen taistelu vapauden puolesta jaja tsaarin itsevaltiutta vastaan vaatiityötätekevää väestöä kieltämään kan-natuksensa väliaikaiselta hallitukselta,aseistani aan pr oleta r i a a-ti n, lujittamaan, laajentamaan, ke-

98

KOMMUN 1 S T 1.

liittämään Työväen ja Sotilaitten Edus-tajain Neuvoston voimia, merkitystä jaosuutta. Sillä se oli ainoana takeenaleivästä, vapaudesta ja rauhasta työtä-tekeville.Proletariaatin puolueen johtajan, tov

Leninin palaaminen Sveitsistä Venäjäl-le ei käynyt niin mutkattomasti kuinmenshevikipuolueen ulkomailla ollei-den johtajani. Tov. Leninin täytyi vii-pyä ulkomailla vielä pitkän aikaa hel-mikuun vallankumouksen jälkeen, silläimperialismi ei pitänyt hänen Venäjällepääsyään suotavana. Sveitsistä käsinoli perin vaikea johtaa puolueen toi-mintaa Venäjällä, ehtiä antamaan oh-jeita aikanaan. Siksi koetti tov. Le-nin mahdollisimman pian päästä palaa-maan Venäjälle.Mutta myöhästyneetkin ohjeet olivat

tärkeitä. Niinpä tov. Lenin, saatuaantietää kuinka Työväen ja SotilaittenNeuvosto Leningradista (menshevikit-hän siinä silloin olivat enemmistönä)oli tehnyt sopimuksen Väliaikaisen hal-lituksen tukemisesta ehdolla, että Työ-väen ja Sotilaitten Edustajain Neuvos-to muodostaa erikoisen komitean tar-kastamaan väliaikaisen hallituksen toi-mintaa, yhä uudelleen painosti etteiproletariaatti voi kannattaa entisiinoloihin pyrkivää sotahallitusta. Samallahän selitti, että tuollaisella 1 yöväenja Sotilaitten Edustajain Neuvostonasettamalla, Väliaikaisia hallitusta tar-kastavalla komitealla ei ole mitäänmerkitystä, jos se ottaa tehtävänsäparlamentaariselta kannalta. Sellaisenehdon asettaminen oli vain menshavi-kien yritys vetää nenästä työläissä. To-delliset takeet Väliaikaisen hallituksentoiminnan kontrolleeraamiselle antoi

vain työläisten miliisi ja työläisten ylei-nen aseistaminen.Viidennessä kirjeessään, joka oli kir-

joitettu hänen Sveitsistä lähtönsä edel-lä, tov. Lenin antoi täsmälliset ohjeet,että oli pyrittävä kokonaan riistämäänvalta Qutshkovin, Lvovin, Miljukovinja Kerenskin käsistä Työväen ja Talon-poikain Edustajain Neuvostolle, olilyötävä hajalle porvarillinen valtioko-neisto sekä luotava työväen ja talonpoi-kain oma hallitus ja sen mukainen hal-lituskoneisto. Sillä ainoastaan seilai-ndh hallitus saattoi irroittaa maan so-dasta. Ainoastaan työväen ja talon-poikain yhteinen valta voi vapauttaatyötätekevät porvariston orjuutuksesta,panemalla toimeen proletariaatin ja ta-lonpoikaisten vallankumouksellis-de-mokraattisen diktatuurin. Vain sellai-nen hallitus voi toteuttaa maareformin,julistaa yleisen työvelvollisuuden, ot-taa tuotantolaitokset todellisen kon-trollin alaisiksi. Sen saavuttamiseksion viipymättömänä tehtävänä maaseu-dun palkkatyöläisten ja köyhälistönneuvostojen järjestäminen kyliin.

Ne olivat bolshevikipuolueen toi-mintaohjeet. ja kaikista porvaristonja sen iakeijain vastaan ponnisteluistahuolimatta niitä vähitellen saatiin to-teutettuakin. Siten luotiin pysyvääpohjaa tulevalle Lokakuulle, siirtymi-selle vallankumouksen ensi etapistahelmikuun vallankumouksesta sentoiseen etappiin Lokakuun vallanku-moukseen, joka lopullisesti antoi val-lan työläisille ja talonpojille ja pystyipitämään vallan imperialismin ja senapurien kaikista ponnisteluista huoli-matta.

K. M. Evä.

99

KOMMUNISTI

Kommuunin muistoMaaliskuun is päivänä vietet-

tiin Parisin Kommuunin julista-misen 54:ttä vuosipäivää. Jul-

kaisemme tässä toveri Leninin kirjoi-tuksen "Kommuunin muistot”, joka onkirjoitettu huhtikuussa v. 1911 ja jossalyhyesti esitetään Kommuunin tärkeim-mät opetukset.”On kulunut neljäkymmentä vuotta

Pariisin Kommuunin julistamisesta.Vakiintuneen tavan mukaan on Rans-kan proletariaatti juhlakokouksin jamielenosoituksin kunnioittanut vuoden1871 maaliskuun 18 päivän vallanku-mouksen toimihenkilöiden muistoa; jatoukokuun lopulla se taas kantaa sep-peleitä ammuttujen kommunaardien,kaamean "toukokuun viikon” uhrienhaudoille, ja heidän haudoillaan jäl-leen vannoo hellittämättä taistelevansaaina heidän aatteidensa täydelliseenvoittoon saakka, heidän jälkeensä jät-tämän asian täydelleen toteutumiseensaakka.Miksi proletariaatti, ei ainoastaan

Ranskan, vaan koko maailman proleta-riaatti kunnioittaa Parisin Kommuunintoimihenkilöitä edeltäjillään ja mikäon Kommuunin perintö?Kommuuni syntyi vaistovaraisesti,

sitä ei kukaan tietoisesti ja suunnitel-mallisesti valmistellut. Epäonnistunutsota Saksaa vastaan, kärsimykset pii-rityksen aikana, työttömyjrs proletari-aatin keskuudessa ja rappeutuminenpikkuporvariston keskuudessa; joukko-jen suuttumus yläluokkiin ja sotapääl-lystöön, joka osoitti olevansa aivankelvoton, • kapinallinen kiehunta työ-väenluokan keskuudessa, joka oli tyy-tymätön asemaansa ja pyrki toisenlai-seen yhteiskunnalliseen järjestelmään;Kansalliskokouksen taantumuksellinenkokoonpano, mikä sai pelkäämään ta-

savallan kohtalon puolesta kaikkitämä ja paljon muuta oli yhtynyt työn-tämään Parisin väestöä maaliskuun 18päivän vallankumoukseen, joka odotta-matta siirsi vallan kansalliskaartin kä-siin, työväenluokan ja siihen liittyneenpikkuporvanston käsiin.

Se oli tapaus, jollaista historiassa eioltu ennen nähty. Siihen asti oli valtatavallisesti ollut kartanoherrojen ja ka-pitalistien käsissä, s.o. heidän uskottu-jensa käsissä, jotka muodostivat niinkutsutun hallituksen. Maaliskuun 18päivän vallankumouksen jälkeen, kunherra Thiersin hallitus pakeni Parisis-ta sotajoukkoineen, poliiseineen ja vir-kamiehineen, jäi kansa tilanteen her-raksi ja valta, siirtyi proletariaatille.Mutta nykyajan yhteiskunnassa pää-oman taloudellisesti orjuuttama prole-tariaatti ei voi hallita poliittisesti elleise katko kahleitaan, jotka kytkevät senpääomaan. Ja siksi täytyikin Kommuu-nin liikkeen kiertämättä saada sosialis-tinen väritys, s.o. alkaa pyrkiä porva-riston herruuden, pääoman herruudenkukistamiseen, nykyisen yhteiskunta-järjestyksen perusteiden murs-kaamiseen.

Alussa tuo liike oli varsin sekavaa jaepämääräistä. Siihen liittyivät pat-riootitkin, jotka toivoivat, että Kom-muuni uudistaa sodan Saksaa vastaanja vie sen onnelliseen loppuun. Sitäkannattivat pikkukauppiaatkin, joitauhkasi häviö, jollei tule lykkäystävekselimaksuihin ja vuokramaksukin(tuota lykkäjfstä ei hallitus niille tah-tonut antaa, mutta Kommuuni sen sitä-vastoin antoi). Vihdoin, aluksi olivatsille myötämielisiä porvari ll '«m tasa-'valtalaisetkin, jotka pelkäsivät, ettätaantumuksellinen Kansalliskokous("maamoukat”, villit kartanoherrat)

100

“KOMMUNISTI

palauttavat monarkian. Mutta pääosaatässä liikkeessä näytteli epäilemättätyöväki (varsinkin Pariisin käsityöläi-set), jonka keskuudessa Toisen Keisa-rikunnan viimeisinä vuosina oli harjoi-tettu tehokasta sosialistista propagan-daa ja jonka joukosta monet kuuluivatInternatsionaaleenkin.Ainoastaan työväki pysyi loppuun

saakka uskollisena Kommuunille. Por-varilliset tasavaltalaiset ja pikkuporva-rit luopuivat pian siitä: toisia pelottiliikkeen vallankumouksellis-sosialis-tinen, proletaarinen luonne; toiset luo-puivat siitä, kun näkivät, että se ontuomittu ehdottomasti häviämään. Ai-noastaan Ranskan proletaarit pelotto-mina ja uupumattomina tukivat o m a ahallitustaan, vain he tappelivat ja kuo-livat sen puolesta, s.o. työväenluokanvapauttamisasian puolesta, paremmantulevaisuuden puolesta kaikille työtäte-keville.

Eilisten liittolaistensa hylkäämättäja vailla kenenkään tukea täytyi Kom-muunin ehdottomasti kärsiä tappio.Ranskan koko porvaristo, kaikki karta-noherrat, pörssipohatat, kaikki suuretja pienet varkaat, kaikki riistäjät yh-tyivät sitä vastaan. Tämä porvarilli-nen liitto onnistui, Bismarckin tukema-na (Bismarck päästi saksalaisten van-keudesta 100,000 ranskalaista sotilas-ta kukistamaan vallankumouksellistaParisia), nostattamaan pimeät talon-pojat ja maaseudun pikkuporvaristonParisin proletariaattia vastaan ja rau-tarenkaalla piirittämään puolet Pa-risia (toinen puoli oli Saksan armei-jan piirittämä). Eräissä Ranskan suur-kaupungeissa (Marseillessa, Lyonissa,Saint-Etiennessä, Dijonissa y.m.) tekityöväki niinikään yrityksiä vallan val-taamiseksi, Kommuunin julistamiseksija Parisin auttamiseksi, mutta nämäyritykset päättyivät nopeasti tappiolla.Ja Parisi, joka ensimäisenä oli nostanut

proletaarisen vallankumouksen lipun,jäi omien voimiensa varaan ja oli tuo-mittu varmaan tuhoon.Voittoisaan yhteiskunnalliseen val-

lankumoukseen tarvitaan ainakin kaksiehtoa: tuotantovoimien korkea kehitysja proletariaatin valmistuneisuus. Mut-ta v. 1871 puuttuivat nämä molemmatehdot. Ranskan kapitalismi oli vielävähän kehittynyt, ja Ranska oli silloinetupäässä pikkuporvariston (käsityö-läisten, talonpoikain, pikkukauppiai-den y.m.) maa. Toisaalta, ei ollut ole-massa työväen puoluetta, ei ollut val-mistusta eikä pitkäaikaista oppia työ-väenluokalla, jonka suuret joukot eivätvielä aivan selvästi edes käsittäneettehtäviään eikä niiden toteuttamiskei-noja. Ei ollut proletariaatin vakavaapoliittista järjestöä, ei laajoja ammatil-lisia järjestöjä eikä osuuskuntia.Mutta pääasia, mikä Kommuunilta

puuttui, oli aika, vapaus perehtyä asioi-hin ja ryhtyä ohjelmaansa toteutta-maan. Se ei ollut ennättänyt ryhtyätyöhön, kun Versaillesissa istuva halli-tus, koko porvariston tukemana, alkoisotatoimet Parisia' vastaan. Ja Kom-muunin täytyi ennen kaikkea ajatellaitsepuolustusta. Ja aina , loppuunsasaakka, mikä tuli toukokuu 21—28 päi-vinä, ei sillä ollut aikaa vakavasti aja-tella mitään.Mutta huolimatta noin epäedullisista

oloista, huolimatta elinaikansa lyhyy-destä, ennätti Kommuuni ryhtyä muu-tamiin- toimenpiteisiin, jotka riittävätkuvaamaan sen todellisen ajatuksen jatarkoitusperät. Kommuuni korvasivakinaisen armeijan, tuon sokean aseenhallitsevien luokkien käsissä, yleiselläkansan aseistuksella; se julisti kirkoneroitetuksi valtiosta, poisti jumalanpal-velus-budgetin (s.o. valtion palkat pa-peille), antoi kansanvalistukselle puh-taastimaallisen luonteen ja siten an-toi vankan iskun santarmeille papin-kaavuissa. Puhtaasti sosiaalisella alal-

101

KOMMUNISTI

la ennätti se tehdä vähän, mutta tuovähäinen kumminkin riittävän räikeästipaljastaa sen luonteen kansanhallituk-sena, työväenhallituksena; kiellettiinyötyö leipomoissa: kumottiin sak-kojärjestelmä, tuo työväen laillistet-tu ryöstämisjärjestelmä; vihdoin julais-tiin kuuluisa asetus, jonka mukaankaikki entisten isäntiensä jättämät taiseisottamat tehtaat ja pajat annettiintyöläisartelleille, jotta tuotanto jälleenpantaisiin käyntiin. Ja ikäänkuin alle-viivatakseen todella demokraattisen,proletaarisen hallituksen luonnettaanKommuuni päätti, että jdidenkään vir-kamiehen ja hallituksen jäsenen palk-ka ei saa ylittää työmiehen normaali-palkkaa eikä missään tapauksessa saaolla korkeampi kuin 6,000 frangia vuo-dessa (alle 200 rpl. kuukaudessa).Kaikki nämä seikat puhuivat kyllin

selvästi siitä, että Kommuuni on kuole-man uhkana vanhalle maailmalle, jokaperustuu orjuudelle ja riistolle. Siksiei porvarillinen yhteiskunta voinut nuk-kua rauhassa niin kauan kuin Parisinkaupunginhallinnon yläpuolella liehuiproletariaatin punainen lippu. Ja kunjärjestetty hallituksen voima onnistuivihdoin saamaan voiton huonosti jär-jestetystä vallankumouksen voimasta,panivat saksalaisten lyömät, mutta voi-tettuja maalaisiaan vastaan urhoollisetbonapartelaiset kenraalit, nuo RanskanRennenkampfit ja Meller-Sakomelskittoimeen sellaisen verilöylyn, ettei Pari-si vielä ollut moista nähnyt. Petomai-nen sotaväki tappoi noin 30,000 parisi-laista, noin 45,000 vangittiin ja monetniistä sitten teloitettiin, tuhansia pan-tiin pakkotyöhön ja kartoitettiin maan-pakoon. Yhteensä menetti Parisi noin100,000 poikaansa, niiden joukossakaikkien ammattien parhaat työmiehet.Porvaristo oli tyytyväinen. ”Nyt on

sosialismista tehty loppu pitkiksi ajoik-si!” lausui sen johtaja, verenhimoinen

kääpiö Thiers verilöylyn jälkeen, jon-ka hän kenraaleilleen oli antanut kari-sin proletariaatille. Mutta suotta raak-kuivat nuo porvarilliset varikset. Noinkuusi vuotta Kommuunin kukistamisenjälkeen, kun vielä monet sen taisteli-joista viruivat vankiloissa tai olivatmaanpaossa, alkoi Ranskassa jo uusityöväenliike. Uusi sosialistipolvi,edeltäjäinsä kokemusten rikastuttama-na, mutta ei lainkaan heidän tappionsalannistamatta, tarttui lippuun, joka olipudonnut Kommuunin taistelijain kä-sistä, ja kantoi sitä luottamuksella jarohkeasti eteenpäin huutaen: "eläköönyhteiskunnallinen vallankumous! elä-köön Kommuuni!” Ja vielä parin kol-men vuoden kuluttua uusi työväenpuo-lue ja sen maassa harjoittama agitat-sioni pahoitti hallitsevat luokat päästä-mään vapauteen vangitut kommunaar-dit, jotka vielä olivat hallituksen käsis-sä.Kommuunin taistelijain muistoa ei

kunnioita ainoastaan Ranskan työväki,vaan myöskin koko maailman proleta-riaatti. Sillä Kommuuni ei taistellutminkään paikallisen tai ahtaan-kansal-lisen tehtävän puolesta, vaan kototyötätekevän ihmiskunnan, kaikkienpoljettujen ja häväistyjen vapautuksenpuolesta. Etumaisena taistelijana yh-teiskunnallisen vallankumouksen puo-lesta sai Kommuuni myötätunnon puo-lelleen kaikkialla, missä proletariaattikärsii ja taistelee. Kommuunin elä-män ja kuoleman kuva, työväenhalli-tuksen näkeminen, tj-öväenhallituksen,joka valtasi ja piti yli kaksi kuukauttakäsissään maailman pääkaupungin,proletariaatin sankarillisen taistelun jasen kärsimysten näky tappion jälkeen

kaikki tämä nosti miljoonani työläis-ten mielialaa, herätti heidän toiveensaja johti heidän sympatiansa sosialisminpuolelle. Parisin tykkien jylinä herättisyvää unta nukkuvat proletariaatin ta-

102

KOMMU N I S T 1

Työväenvakuutus Neuvosto-KarjalassaERÄS tärkeimpiä kapitalistimaiden

työväen taistelun ohjelmavaati-muksia on ollut työväen eli sosiaa-

livakuutuksen toteuttaminen. Vuosi-kymmeniä sitä ovat työväenjoukot vaa-tineet siellä, mutta missään sitä ei olekäytännössä toteutettu koko laajuu-dessaan, ja vain jotkut alat, kuten ta-paturmavakuutus ovat yleisemmin to-teutuneet. Suomessa työväenvakuutuson työväen ohjelmavaatimuksena ollutvuosikymmeniä, ja se vieläkin odottaaratkaisuaan. Vanhemmat toverit muis-tavat, miten ensimäisten vaalitaistelu-jen jälkeen eduskuntauudistuksen saa-tua v. 1907 ja sitä seuraavina vuosina,työväen vanhuus- ja työkyvyttömyys-vakuutuksesta käytiin kiivasta taiste-lua. "Rahat riistäjien pussista”, olityöväen vaalihuutona. Porvaristo yh-tenä rintamana vastusti vakuutuksentoimeenpanoa kunnollisessa ja tyydyt-tävässä muodossa, sillä se ei tahtonuttyöväen riistämisen määrää vakuutuk-sen kustantamiseksi vähentää. Ja to-teuttamatta tämä uudistus Suomessaon vielä nytkin.Miten tämä vaikea ja suuri yhteis-

kunnallinen uudistus, suunnattomistavaikeuksista huolimatta, sodan ja hä-vitysten jäljistä riippumatta, on voitusaattaa satamaan, kun asiaan on käy-nyt työväen oma hallitus, osoittaa ylei-sen sosiaalivakuutuksen toteuttaminenNeuvostojen liitossa ja erikoisesti Neu-vosto-Karjalassa.

Kun lokakuun vallankumous oli saat-tanut työväen valtaan, oli neuvostohal-lituksen ensimäisiä tehtäviä yleisentyöväen vakuutuksen julistaminen. Kai-kista vaikeuksista huolimaita, on siitäkiinni pidetty, ja sen toteuttamiseksitehty työtä. Työväen vakuutuksen pe-riaate, joka alussa oli julistettu, muu-tettiin sotakommunismin vuosina 1919ja 1920 yleiseksi yhteiskunnalliseksihuolloksi, ja vasta 1921, jolloin pantiinalulle n.s. uusi talouspolitiikka, kunmyös yksityisten työnantajien toimintatehtiin luvalliseksi, palattiin sosiaali-sen vakuutuksen periaatteeseen. Kan-sankomisarien neuvoston päätöksellä15 p. marraskuuta 1921, palkkatyössäolevien sosiaalisesta vakuutuksesta,pantiin varsinaisesti nykyinen kaikkial-la neuvostovaltain liitossa oleva työ-väenvakuutuksen perusta. Tämän pää-töksen säädökset sekä työlain (työko-deksin) määräykset vuodelta 1922 se-kä niitä täydentävät dekreetit ja mää-räykset säännöstelevät Neuvostoliitonkaikissa osissa yhdenmukaisesti to-teutetun työväenvakuutuksen.Esitämme seuraavassa tämän vakuu-

tuksen yleispiirteet, sekä erityisesti senjärjestämisen Karjalassa, valaisten sitätilastoluvuilla, jotka osoittavat nykyi-sin saavutettuja tuloksia. Tällä esi-tyksellä ei ole tarkoituksena, eikä sesuppeutensa vuoksi voikaan antaatyöväelle käytännöllisiä ohjeita työ-väenvakuutuksen eri kysymyksissä.

kapajuisimmat kerrokset ja antoi kaik-kialla sysäyksen vallankumouksellisensosialistisen propagandan voimistumi-seen. Siksi ei Kommuunin asia olekuollut; se elää vielä jokaisessa meis-tä.

Kommuunin asia on yhteiskunnalli-sen vallankumouksen asia, työtäteke-väin täydellisen poliittisen ja taloudel-lisen vapautumisen asia, icoko maail-man proletariaatin asia. Ja siinä mie-lessä se on kuolematon”.

103 ■

K O MMUNIS T I

Tätä varten on välttämätöntä suomen-kielellä ensi tilassa julkaista yksityis-kohtainen selostus, tärkeimpine dek-reetteineen, ohjeeksi. Seuraavassavain koetamme antaa yleiskuvan tästävakuutuksesta, mikä antaisi jonkun-moisen käsityksen tämän suuren yh-teiskuratareformin toteuttamisesta Neu-vostovallassa.

Sosiaalinen vakuutus Neuvostoliitos-sa ulottuu kaikkiin henkilöihin, jotkatekevät palkkatyötä. Kaikki työnan-tajat, oli se valtio, virasto, muu julki-nen laitos, osuuskunta sekä yhtiö taiyksityinen yhtiö taikka yksityishenki-lö, ovat velvoitetut vakuuttamaan työn-tekijänsä. Tätä yleistä periaatettanoudattaessa kävi kuitenkin käytän-nössä vaikeaksi toteuttaa sitä sellai-seen työvoimaan nähden, joka vain vä-liaikaisesti oli työhön otettu tai toimivain määrättyinä vuodenaikoina, n.s.sesonkityössä. Tällaisiin työntekijöi-hin nähden määrättiin v. 1923, ettäheidät joko työn jatkumisajan tai työ-läisten yhteiskunnallisen aseman pe-rusteella, jos he nim. palkkatyöstä ei-vät saaneet pääasiallista toimeentu-loaan, joko ei lainkaan vakuutettu taivoitiin heidät vakuuttaa vain osaksi,esim. vain tapaturman tai sairaudenvaralta. Tämä poikkeus koskee Kar-jalassa pääasiassa metsänhakkuu- jauittotyöläisiä, jotka toistaiseksi ovatyhteiskunnallisen vakuutuksen ulko-puolella. Vakuutuksen ulottaminenmetsätyöläisiin, jotka Karjalassa mel-kein yksinomaan ovat talonpoikia, joi-den pääelinkeinona on maanviljelys, onnykyisin yhteiskunnallisen vakuutuk-sen huomattavin aukko. ViidennenKarjalan neuvostokokouksen päätök-sen perusteella on tämä asia nykyisinvalmistelun alaisena, jotta ensi talous-vuoden ajalla voitaisiin ryhtyä sitäkäytännössä toteuttamaan.Vakuutettujen luku Karjalassa oli

vuoden 1923 lokakuun 1 päivänä12,659 henkeä ja samaan aikaan v.1924 13,134 henkeä. Työnantajien lu-ku, jotka vakuuttivat työntekijänsä, olivastaavina ajankohtina 324 ja 436.Karjalan viiden vakuutuskassan kes-ken jakautuivat nämä luvut lokak. 1 p.1924 seuraavasti:

Vakuut- Vakun-tajia lettuja

Keskuskassa Petroskoissa*) 151 6852Kemin kihlak. kassa 126 3665Punelosin kihlak. kassa 30 1050Aunuksen kihlak. kassa 53 644Poventsan kihlak. kassa 76 923

Yht. 436 13,134

Jos vertaa näitä lukuja palkkatyössäolevien kylläkin vanhentuneihin lukui-hin vuodelta 1920, voidaan todeta, ettätällaiset henkilöt melkein kaikki ovatvakuutettuina. Vakuuttajien luvun kas-vaminen v:n 1923—24 aikana osoittaa,että yksityishenkilöt, jotka käyttävätpalkkatyötä, on saatu entistä täydelli-semmin täyttämään velvollisuutensa.Työnantaja, joka jättää vakuutusvel-vollisuutensa täyttämättä, joutuukinankaran rangaistuksen, ei vain sakon,vaan vankeusrangaistuksenkin alaisek-si.Vakuutusmaksu on yksinomaan

työnantajan suoritettava, ja sen suu-ruus riippuu työntekijälle suoritetustapalkasta siten, että työnantajan on pal-kan lisäksi määräprosentti palkkasum-masta maksettava vakuutuslaitokselle.Vakuutusmaksua ei työnantaja saaasettaa työmiehen maksettavaksi, eikätehdä sen johdosta poistoja hänen pai-kastaan.Vakuutusmaksun suuruus vaihtelee

työpaikan vaarallisuuden mukaan työ-läisten terveydelle, jonka mukaan työ-paikat on jaettu neljään ryhmään, Va-

*) Siinä ovat vakuutettuina myös Paade-lleen ja Uhtuan kihlakunnat.

104

KOMMUNISTI

kuutusmaksu oli alussa kovin suuri,nousten 21 %:sta palkan lisäksi aina28y2 :een % kaikkein epäterveellisin!-mästä työstä, mutta on se v. 1923 alen-nettu 16 %:sta vähimmän vaarallisessaja 22 %;iin terveydelle vaarallisim-rnassa ammatissa. Sitä paitsi erikseenmäärätty valtion virastoissa vakuutus-maksu 10 %;iin työpalkan lisäksi jaeräissä valtion rahastamissa teollisuuk-sissa 16 %:ksi. Joka tapauksessa onvakuutusmaksu huomattavan iso ja onse katsottava varsin raskaaksi taakaksiteollisuudelle ja valtion budjetille. Kes-kimääräisen työpalkan kohotessa onkinpyritty ja voitukin tätä prosenttia alen-taa vähitellen.Lokakuussa 1923 olivat sosiaaliva-

kuutuksen tulot vakuutusmaksuistaKarjalassa 50,692 ruplaa ja syyskuussavuotta myöhemmin 125,340 ruplaa.Tulojen kasvu ei kyllä todellisuudessaole näin nopea, sillä syyskuussa nousi-vat ne normaalista isommaksi rästissäolleiden maksujen suorituksen vuoksi.Mutta säännönmukainen tulosuuntiakinnousi vuoden vaihteessa noin 89,000ruplaan kuussa. Koko budjettivuodelta1923—24 olisi tuloja pitänyt kerääntyä955,280 ruplaa, mutta todellisuudessaniitä maksettiin vain 859,442 ruplaa ja95,837 ruplaa oli talousvuoden lopullasuorittamattomina rästeinä. Tämä isorästissä olevien maksujen määrä puo-lestaan osottaa, että vakuutusmaksujensuorittaminen on työnantajille raskas.Mutta viime vuoteen verraten rästitkuitenkin osottavat vähennystä, ja to-distaa tämä seikka, että vakuutus onsaamassa lujan rahallisen pohjan al-leen ja vakuutusmaksut ovat vaikutta-neet niille kuuluvan paikan virastojenja tuotantolaitosten menoarvioissa. Ta-lousvuotena 1924—25 sosiaalivakuu-tuksen tulot Karjalassa epäilemättä tu-levat nousemaan ainakin 1,100,000ruplaan.Nämä vakuutusmaksut kerää, niitä

hoitaa ja niistä suorittaa vakuutetuilletulevat avustukset Neuvostoliiton so-siaalivakuutuslaitos. Karjalan sosiaali-vakuutuksen keskushallinto on vakuu-tuksien johtava elin Karjalan tasaval-lassa ja se kuuluu osastona koko Neu-vostoliiton yhteiseen sosiaalivakuutus-laitokseen. Karjalan sosiaalivakuutuk-sen keskushallinnon johdon nimittääKarjalan Työasiain kansankomisariaax-ti ja Karjalan ammattiliittojen neuvostoyhdessä sekä vahvistaa toimeensa lo-pullisesti Karjalan KansankomisarienNeuvosto. Tämä hallinto valvoo kokoNeuvostoliiton vakuutuslaitokselle yh-teisten säännösten mukaisesti sosiaali-vakuutuksen toimintaa Karjalassa, sekäsoveltaa paikallisten olosuhteiden mu-kaisesti niiden käytännön Karjalassa.Yleisesti Neuvostovallan koko alueellatoteutetusta sosiaalivakuutuksen tyy-pistä ei Karjalan sosiaalivakuutus ny-kyisin eroa, mutta metsätyöläisten va-kuutus, joka on suunnittelun alaisenatulee nähtävästi olemaan erikoisuutena,ainakin alussa, sosiaalivakuutuksenalalla Karjalassa.Vakuutusmaksut, jotka kerätään

Karjalassa, käytetään pääosaltaan va-kuutuslaitoksen toimintaan Karjalassa.Kymmenen % vakuutusmaksuista suo-ritetaan kuitenkin koko Neuvostoliitolleyhteiseen vara-rahastoon (sinne me-nee myös 75 % sakkomaksuista, eiajallaan suoritetuista vakuutusmak-suista) jota paitsi sinne tulisi siirtäämyös säännönmukaisesti vakuutuslai-toksen toiminnasta vuoden kuluessasyntynyt ylijäämä. Vara-rahaston tar-koituksena on siinä tapauksessa, ettäpaikalliset vakuutuslaitokset Neuvosto-liiton eri osissa eivät kykenisi suorit-tamaan velvollisuuttaan, avustaa pai-kallisia laitoksia. Karjalasta viime bud-jettivuonna tähän vararahastoon siir-retty summa nousi 87,014 ruplaan.Karjalan vakuutuslaitoksen hallintome-noihin tuleva osa tuloista oli samana

105

KOMMUNISTI

aikana 51,921 ruplaa ja todellisestiHallintomenot olivat 48,585 ruplaa, eli5,6 % tulojen summasta. Tämä meno-prosentti on epäilemättä isonlainen, jasitä on pyrittävä jatkuvasti painamaanvähemmäksi. Todennäköisesti on myössaadun kokemuksen nojalla käyvämahdolliseksi alentaa keskuksessa ole-vaan vara-rahastoon siirrettävää mää-rää.

Jäleliä oleva osa vakuutuslaitoksentuloista v. 1923—24 eli 720,500 ruplaaoli käytettävänä ja käytettiinkin pää-osaltaan sosiaalivakuutukseen kuulu-van avustuksen myöntämiseen vakuu-tetuille ja heidän perheenjäsenilleenKarjalassa.

Sosiaalivakuutuksen myöntämäavustus jakaantuu neljään pääryh-mään. Ensimäiseen kuuluu lyhytaikai-sen työkyvyn menetyksen johdosta se-kä erinäisissä tapauksissa, kuten syn-tymän ja hautauksen johdosta annettutilapäinen avustus. Toiseen ryhmäänkuuluu jatkuvan työkyvyn menetyksenjohdosta annettu eläkeavusfus ja elä-keavustus kuolleen vakuutetun perheenjäsenille. Kolmannen avustuksen muo-dostaa maksuttoman sairashoidon jalääkkeiden varaaminen vakuutetuille.Ja neljäntenä on työttömyysvakuutus.Lyhyesti on selostettava näiden nel-

jäin eri avustuslajin tarjoama avustusvakuutetuille.

Jos väliaikainen työkyvyn menetysaiheutuu sairaudesta, suorittaa vakuu-tuskassa sairausaikana vakuutetulletäyden palkan, jonka hän työkyvynmenettäessään sai tai joka palkkata-riffin mukaan hänelle oli suoritettava.Avustuksen suuruutta määrättäessäotetaan huomioon myös mahdollinenluontaispalkka, urakkatyöt, palkkioty.m., kuitenkin siten, että korkeinavustuksen raja on palkkatariffin 17:nluokan mukaan vastuunalaiselle työnte-kijälle suoritettava palkka ylityökuor-

mituksineen. N.s. spesialistipalkkoja,jos ne ylittävät tuon rajan, ei siis otetahuomioon. Tapaturman sattuessa saavakuutettu saman perusteen mukaankorvausta. Jos vamma on pysyväistäluonnetta, siirtyy hän eläkeoikeutettu-jen joukkoon ja saa eläkkeen niidenperusteiden mukaan, joiden mukaaneläkkeitä suoritetaan. Sairauden joh-dosta annettiin Karjalassa talousvuon-na avustusta kaikkiaan 97,194 sairaus-päivältä yhteensä 153,536 ruplaa elikeskimäärin 1 rupla 58 kopeekkaa sai-raspäivältä, sekä 3,734 sairauspäiviltätapaturman johdosta 568 ruplaa eli 1rupla 52 kopeekkaa sairauspäivältä.Keskimäärin tuli siis noin 18 sairaus-päivää vakuutettua henkeä kohti. Kes-kimäärin sai kuukaudessa 743 vakuu-tettua sairausavustusta ja tapaturma-avustusta 30 henkeä. Tämän lisäksiannettiin vielä 14 tapauksessa avus-tusta sairaskaranteenin tai sairaanhoi-don vuoksi menetetyltä 125 työpäiväl-tä 170 rpl.Tähän avustusryhmään kuuluu toi-

sena päälajina raskauden- ja lapsen-synnytyksen johdosta vakuutetuilleannettu avustus. Vakuutettu nainen,joka on raskaana, vapautetaan työstäraskauden aikana 8 viikkoa ennen syn-nytystä ja 8 viikkoa synnytyksen jäl-keen, jos hän tekee ruumiillista työtäja 6 viikon aikana ennen ja jälkeensynnytyksen, jos hän tekee ei ruumiil-lista työtä. Tässä tapouksessa he saa-vat vakuutuskassasta avustuksen, jokavastaa heidän saamaansa palkkaa, jotamissään tapauksessa ei saa alentaa.Paitsi tätä raskausavustusta annetaanvakuutuslaitoksesta raskaalle vaimollekuukausi ennen synnytystä "lapsen-myötäjäinen”, joka määrältään vastaakeskimääräistä kuukausipalkkaa ja ny-kyisin on Karjalassa määrätty 17 rup-laksi 70 kopeekaksi, sekä ruokinta-apua vastasyntyneelle lapselle kuu-kausittain neljännes tästä summasta

106

S5fK OMMUNISTI

yhdeksän kuukauden aikana. Ruokinta-apu, joka nykyisin on Karjalassa 4 rup-laa 50 kopeekkaa kuussa, annetaanriippumatta siitä, imettääkö äiti lastan-sa itse vai ruokkiiko muuten sitä. Lap-sen myötäjäiset ja ruokinta-avun onoikeutettu saamaan myös vakuutetunperheenjäsen, s.o. hänen vaimonsa.Raskausavustusta myönsi Karjalan

sosiaalivakuutus viime talousvuonna16,969 päivältä 17,192 ruplaa eli kes-kimäärin 1 ruplan 1 kopeekan päivääkohti. Kuukaudessa myönnettiin tällai-sia avustuksia keskimäärin 37 hen-gelle. Vastasyntyneen lapsen myötä-jäisiksi annettiin avustus 1,612 lapsen-synnyttäjälle, joista 1,370 oli vakuutet-tujen vaimoja ja 242 välittömästi va-kuutettuja naisia. Myönnetty avustus-summa oli yhteensä viime vuonna22,426 ruplaa eli keskimäärin 14 rup-laa lasta kohti. Nyttemmin on, kutenmainittu, avustussumma korotettu.Lapsen ruokintaan taas annettiin kuu-kausiavustuksia 9,579, joista 8,612 va-kuutettujen vaimoille ja 96 välittömästivakuutetuille naisille. Myönnetty avus-tussumma oli viime talousvuonna yh-teensä 37,232 ruplaa.Vihdoin kuuluu tähän avustusryh-

mään hautausapu, jota annettiin va-kuutetuille kuoleman tapauksen sat-tuessa. Hautausapua annettiin myösvakuutetun perheessä tapahtuneen kuo-leman tapauksen johdosta. Hautaus-avun 'inäärä lasketaan keskimääräisenhautauskusitannuksen mukaisesti, mut-ta ei yli keskimääräisen kuukausipal-kan, ja on nykyisin Karjalassa vahvis-tettu 17 ruplaksi 70 kopeekaksi. Joskuollut perheen jäsen on alle 12 vuo-tias lapsi, maksetaan hautausapua vainpuolet määrästä. Viime talousvuonnamaksettiin hautausapua Karjalassa 896tapauksessa, joista 170 vakuutetun ja726 hänen perheenjäsenensä kuolemanjohdosta. Suoritettu koko avustussum-ma oli 12,740 ruplaa.

Eläkeavustus, jota Karjalan sosiaali-vakuutus myöntää, on kahdenlaista,5.0., vakuutetuille, jotka ovat menettä-neet työkykynsä, annettu eläke, ja va-kuutetun perheenjäsenille annettu elä-ke. Eläkeoikeutettu on henkilö, joka onmenettänyt työkykynsä tapaturman,ammattitaudin tai muiden syiden, ku-ten vanhuuden heikkouden takia. Vii-memainituilta vaaditaan, että. he ovattehneet vähintäin 8 vuotia pa.kkatyötä.Invaliditetti-asteen mukaan työkykynsämenettäneet jaetaan kuuteen ryhmään,joista eläkeoikeutettuja ovat kolme 'en-simäistä ryhmää.l:sen ryhmän invaliideja ovat sellai-

set, jotka eivät vain ole menettäneetkoko työkykyänsä, vaan lisäksi tarvit-sevat vieraan hoitoa. Tällaiset invalii-dit saavat eläkkeenään keskimääräisenkuukautisien työpalkan, ja on tällaiseneläkkeen määrä Karjalassa määrätty21 ruplaksi.Heidät voidaan myös, ja tulisi ensi

sijassa, sijoittaa invaliidikotiin, jollai-nen Karjalan vakuutuslaitoksella onent. Syvärin luostarissa.

11:n ryhmän invaliideja ovat sellai-set, jotka ovat menettäneet koko työ-kykynsä, mutta tulevat toimeen ilmanvieraan apua. He saavat % täydestäeläkkeestä, nykyisin 14 ruplaa kuussa.Hirn luokan invaliideiksi luetaan ne,

jotka eivät enään kykene työhön am-matissaan ja ylipäänsä vakinaiseentyöhön, vaan voivat ainoastaan väliai-kaisesti tehdä helppoa työtä. Tällaisetinvaliidit ovat oikeutetut saamaan y 2eläkkeestä, nykyisin 10 ruplaa 50 ko-peekkaa kuussa. Muut kolme invaliidi-ryhmää, joiden työkyky on joko alen-tunut siinä määrin, että omassa amma-tissaan voivat saada vain alennetullapalkalla ;yötä, tai ovat pakotetut siir-tymään toiseen huonommin palkattuunammattiin tai joiden tuotantokyky onvain jonkunverran alentunut, eivät oleeläkeoikeutettuja. Heille hankitaan yh-

107

KOMMUNISTI

teiskunnallisen huollon välityksellälyötä tai jäsenyys invaliidien tuotanto-tai kooperatiiviyhdistyksissä ja kunnesheille tällaista työtä voidaan antaa,saavat he raha-avustusta samoilla pe-rusteilla kuin työttömät.Erityisessä asemassa olevat tapatur-

man kautta työssä työkykynsä menet-täneet. Heille maksetaan eläkkeenä, joskuuluvat invaliidien ensimäiseen luok-kaan, täysi työpalkka. Toiseen luok-kaan kuuluville maksetaan eläkkeenäkolme neljännestä työpalkasta ja kol-manteen luokkaan kuuluville puoli työ-palkasta.Työnvälitystoimiston on ensitilassa

koetettava hankkia tällaisille invali-deille heille sopivaa työtä ja laitokset,jotka käyttävät invaliideja työssään,saavat erinäisiä erikoisvapauksia.Oikeutettuja saamaan eläkkeen so-

siaalivakuutuslaitokselta perheen elät-täjän kuoleman johdosta, ovat lapsetaina 16 ikävuoteen saakka, samoinveljet ja sisaret, jos ovat orpoja ja alle16 v., vaimo, jos hän on työhön kyke-nemätön, siellaiseksi hänet luetaanmyös, jos hänellä on hoidettavanaanalle 8 vuoden vanhoja lapsia, tai eiomaa riittäviä varoja toimeen tullak-seen, työkyvyttömät isä ja äiti, jos oli-vat kuolleen elätettävänä. Eläkeoikeusalkaa kuitenkin vasta, jos perheellä eiole riittävää tulolähdettä, tai huolletta-vien toimeentuloa ei voida muuten tur-vata (esim. ottamalla lastenkotiin).Eläkkeen määrä on, jos huollettavaksijää yksi työkyvytön y 3, jos kaksi, niinY 2 ja jos 3 tai enemmän, niin % keski-määräisestä työpaikasta. Karjalassanykyään voimassa olevat eläkkeet näil-le ryhmille ovat 7, 10; 50 ja 14 ruplaakuukaudessa.Neuvostoliiton eläkevakuutus ei siis

perustu siihen periaatteeseen, että va-kuutetut vasta oltuaan määräajan va-kuutettuina, voivat saada eläkkeen, joi-hin heidän puolestaan suoritetut mak-

sut oikeuttavat, ja pääoman varaami-seen vakuutuslaitoksessa eläkkeenmaksamista varten, vaan suoritetaaneläkkeet juoksevista vakuutusmaksuis-ta, ja eläkettä voivat saada kaikki palk-katyössä ennen vakuutuslaitoksen pe-rustamistakin olleet, jotka nyt ovatasemassa, joka oikeuttaa heidät saa-maan eläkettä. Tästä johtuu, että va-kuutuslaitoksesta jo nyt sen alkaessaeläkettä saavia on suhteellisesti pal-jon. Eläkkeensaajien luku osoittaa sitä-paitsi verrattain suurta kasvua.Eläkettä saavia työinvaliideja oli

1 2 hryhm. ryhm. ryhm. y '

lokak. 1923 45 438 63 546huhtik. 1924 56 562 81 699syysk. 1924 56 633 105 794Ip. marrask. 1924 55 658 107 820

Eläkettä saavia perheitä taas oli sa-moina aikoina seuraava määrä;

Perheitä, joissa oli työkyvyttömiä:lokak. 1923 390 66 91 547huhtik. 1924 432 100 99 631syysk. 1924 477 128 119 724Ip. marrask. 1924 488 137 124 749Toinenkin huomiota ansaitseva ilmiö

eläkkeen saajiin nähden ansaitsee täs-sä mainitsemista s.o. heidän ryhmityk-sensä paikkakunnan mukaan, jossakohden on olemassa tietoja eläkkeensaajien luvusta 1 p. marraskuuta 1924-Jos vertaa näitä lukuja vakuutettujenlukuun lokak. 1 päivänä saadaan suh-deluvut, jotka antavat tilaa vertailulle.

Eläkettä saavia vakuutetuistaInvaliid. Perheitä Inv. Perh.

Keskusvakuutuskassa(Petroskoi) . . 661 653 9,7 9,6

Kemin kihlak. kassa 34 24 0,9 0,6Puudosin ” ” 44 2! 4,2 2,6Poventsan ” ” 36 15 3,8 1,7Aunuksen ” ” 45 36 7,0 5,7

Yht. 820 746 6,2 5,7

108

'KOMMUNISTI

Tästä näkyy, että suhteettoman suuriosa eläkkeen saajista on Petroskoinkeskuskassalla, ja niistä suurin osa, ylituhat työinvaiiidia ja eläkettä nauttivaaperhettä. Petroskoin kaupungissa asu-via. Ilmeisesti täällä on eläkettä pääs-syt nauttimaan henkilöitä, joilla siihenvarsinaisesti ei ole oikeutta. Osin samaehkä koskee Aunustakin. Tähän seik-kaan on kimitettävä huomiota, sillä ni-menomaan eläkkeennauttijain suurenluvun vuoksi ei eläkkeen määrä voinousta riittävän isoksi. *Neuvostoliiton mittakaavassa eläket-

tä nauttivien työ-invaliidien ja perhei-den luku on vain 4,7 % vakuutettujenmäärästä.

Talousvuoden 1923—24 aikanamaksettiin työ-invaliideille eläkkeenäKarjalassa yhteensä 77,198 ruplaa,perheille 38,646, eläkkeensaajille tailisäavustuksena 1,773 ruplaa, jotapaitsi 12,126 ruplaa käytettiin Svirininvaliidikodin kustannuksiin, jossa vuo-den lopussa oli 40 hoidokkia. Kaik-kiaan käytettiin siis eläkkeisiin 129,743ruplaa.Työttömyysvakuutus on yhdistetty

työnvälitystä hoitavien työpörssien toi-mintaan. Työttömäksi joutuneen onyleensä neljän viikon aikana työttö-mäksi tulostaan rekisteröitävä itsensätyöpörssissä, muutoin ei hän voi saadaoikeutta työttömyysavustukseen. Sitä-

*) Huomautettakoon tässä, että Karjalassasuorastaan valtion varoista sai eläkettä 77sotainvaliidia ja 455 sodassa kaatuneen per-hettä, jota paitsi valtion invaliidikodissa oli51 hoidokkia. Henkilöllistä korotettua elä-kettä Karjalan valtiovaroista sai erikoisistavallankumouksessa saavutetuista ansioista taimuuten Karjalalle suoritetusta ansiokkaastapalveluksesta 51 henkilöä tai perhettä.Muusta yhteiskunallisesta huollosta huolehti-vat talonpoikain keskinäiset avustuskomiteatmaaseudulla ja perustettavina ovat vastaavatapuyhdistykset kaupunkeihin.

paitsi on avustuksen saantiin muitakinehtoja, m.m. ammattitaidottomalta työ-mieheltä vaaditaan, että hän vähintäinvuoden on ollut palkkatyössä, paive-luskuntaan kuuluvalta, että hän on ol-lut työssä 3 vuotta. Etuoikeutettujatyönsaantiin ovat eräissä suhteissatyöhön vielä kykenevät invaliidit sekädemobilisoidut puna-armeijalaiaet. Sa-moin heille työn puutteessa on myön-nettävä avustus. Avustuksen saajatryhmitetään kahteen osaan. Ensimäi-seen kuuluvat ammattitaitoiset työnte-kijät, puna-armeijalaiset sekä erikois-sivistyksen omaavat henkisen työn te-kijät. Toiseen ryhmään kuuluvat kaikkimuut työttömät. Edelliset saavat avus-tuksena puolet keskimääräisestä työ-palkan määrästä paikkakunnalla, jälki-mäiset kolmannen osan siitä. Karjalas-sa nykyisin voimassa olevat työttö-myysavustukset näille molemmille ryh-mille ovat 10 ja 7 ruplaa kuussa. Kau-emmin kuin puoli vuotta ei työtön oleoikeutettu avustusta saamaan. Työttö-mien luku tietysti vaihtelee vuodenajankin mukaan. Karjalassa oli avus-tusta saavia työttömiä:

1 ryhmä 2 ryhmä Yht.lokak, 1923 6 157 163maalisk. 1924 38 598 636elok. 1924 72 312 384syysk. 1924 88 400 488

Kaikkiaan maksettiin työttömyys-avustuksina talousvuoden 1923—24aikana Karjalassa 36,919 ruplaa.

Neljäs muoto sosiaalista vakuutustaKarjalassa käsittää maksuttoman sai-raanhoidon ja lääkkeiden hankkimisensairaille vakuutetuille ja heidän per-heenjäsenilleen. Tätä varten saa jokai-nen vakuutettu vakuutuslaitokselta to-distuksen, joka oikeuttaa tällaisen avunsaamiseen. Sairaanhoito ja lääkkeetannetaan Karjalan terveydenhoito-kan-sankomisariaatin ja sen alaisten laitos-ten, lääkärien, sairaalain ja apteekkien

109

K O MMUNISTI

välityksellä. Siellä missä vakuutettujenkannalta sairaan- tai lääkärinhoito,kuten tehdasalueilla, ei ole valtion toi-mesta riittävästi kehitetty, ottaa vakuu-tuslaitos puolestaan osaa lääkärinpalkkaamiseen tai sairaanhoitolaitok-sen kustannuksiin. Vakuutuslaitos puo-lestaan lähettää sairaan sairaalaan, jostarvis sitä vaatii, sekä lepokotiin taierikois-sanatooriin. Toistaiseksi sana-tooreja ei Karjalassa ole, vaan on sai-raat vakuutuslaitoksen kustannuksellalähetetty muualla Neuvostoliiton alu-eella oleviin laitoksiin, enimmän Kri-miile, Kaukaasiaan tai Leningradin lä-hellä oleviin. Vakuutuslaitos on kuiten-kin ryhtynyt sanatoorin perustamis-puuhiin Karjalassa, ja tulee sellainenluultavasti tänä vuonna Petroskoin lä-histölle rakennettavaksi. Tuberkuloot-tisten -disponseeri on jo avattu ja sa-moin muutamia hammaslääkäri-kabi-netteja sekä tehdaspaikoille lasfensei-miä.

Yhteensä Keskira ' va 'Yhteensa kuut J{ohti

Sairaus-, synnytys-,y.m. tilapäinen a-vustus 249.063 rpl. 20 rpi. 48 k.

Eläkeavus us työky-vyttömille ja jäl-keenjääneille 129.744 „ 10

„ 68 „

Tvöttömyysavustus 36.919 „ 3 „ 03 „

Maksuton sairaan-hoito ja lääkkeet 214.885 „ 17 „ 67 „

Yhteensä 030.611 rpl. 51 prl. 86 kVakuutuslaitos osoitti siis menneenä

talousvuonna avustusta vakuutetuillesummalla, joka on huomattavasti isom-pi keskinkertaista tehdastyömiehenpalkkaa.Edellä on lyhyesti esitetty Karjalan

nykyisen sosiaalivakuutuksen pääpiir-teet. Luonnollista on, että tässä uudes-sa laitoksessa vielä on paljon puutteel-lisuuksia ja epätäydellisyyksiä, joita onpyrittävä korjaamaan. Niinpä on va-kuutuslaitoksen kustannukset suhteelli-sesti isot. Niitä on pyrittävä alenta-maan samoinkuin mahdollisesti myös

yhteiseen vararahastoon siirrettävääosaa. Todennäköisesti käy tällöin mah-dolliseksi eräissä suhteissa täydentäänykyistä vakuutusta ilman että on tar-peen vakuutusmaksuja nostaa. Päin-vastoin voidaan niitä ehkä vieläkin,yleisen palkkatason noustessa, alentaa.Nykyisin on jo sairasvakuutus jo-

tenkin tyydyttävä, samoin, joskin vä-hemmässä määrin, työttömyysvakuu-tus. Eläkevakuutus sen sijaan antaatoivomisen varaa. Siinä kohden pyri-tään nykyisin eläkeoikeus antamaanmäärävuodesta, 60 ikävuodesta lähtienja kysymys on yksityiskohtaisen val-mistelun alaisena.Myöskin on suunnittelun alaisena

eläkkeen suuruuden määrääminen riip-puvaksi vakuutetun palkan suuruudes-ta, joka tuntuvasti tulee nostamaan sentasoa. Myöskin vapaan sairaanhoi-don järjestäminen enemmän erilleenvaltion sairaanhoitolaitoksesta, on kes-kustelun alaisena, jotta siten voitaisiinsairaanhoidon laatu parantaa. Näitäuudistuksia suunnitellaan koko Neu-vostoliiton mittakaavassa. Karjalassaon, kuten edellä on mainittu, vakuu-tuksen osittainen ulottaminen metsän-hakkuu- ja uittotyöläisiin käsiteltävä-nä. Sen kautta tulee vakuutettujen lu-ku suuresti kasvamaan. *)

Mutta jo nykyisellään Karjalan va-kuutuslaitos osoittaa, että työväen val-ta kykenee työväen hyväksi suurta ai-kaansaamaan, kun sen käsiin valta jou-tuu. Suomessa aikoinaan vaati työ-väki 360 kultarnarkan vuosieläkettä 60vuotta täyttäneille. Karjalassa kor-kein efäkemäärä jo nyt on yli neljäsa-taa kultamarkkaa ja alin työkyvyttö-mille maksettava eläke ei siitä paljonpuutu.

*) Sitäpaitsi erikoiseiäkkeet erinäisille ryh-mille virkailijoita, kuten kansakoulun opetta-jille, ovat lähellä toteuttamistaan.

110

K O M MONISTI

Karjalan sairasvakuutuksen tapaistavakuutusta ei Suomen työväki ole saa-nut, ei myös työttömyysvakuutusta. Ka-pitalistinen hallitus Suomessa, joka onKarjalaa paljon rikkaampi, ei ole kyen-nyt eikä tahtonut vakuutusta luoda, jo-ka paljoa köyhemmässä Neuvosto-Karjalassa jo on tosiasia. Antakoontämä ajatuksen aihetta niille työläisille,

jotka vielä epäuskoisesti katsovat työ-väen valtaan. Tämäkin esimerkkiosoittaa heille, mitkä suuret käytän-nölliset mahdollisuudet avautuvat riis-tetylle työväenluokalle, kun se vaanottaa valtiovallan käsiinsä, ja käy sitäriistettyjen hyväksi käyttämään ja senavulla oloja järjestämään.

E d v. Gylling.

Epäonnistunut esitys »Saksan lokakuusta"(Jatkoa n;roon 2)

Saksan lokakuu todellisuudessa.

SAKSAN tapaukset eivät toteutu-neet meidän toivomustemme mu-kaisesti. Tuli vallankumoukselli-

sen työväen suuri tappio. Tähän olisyynä osaksi vaikeat objektiiviset olo-suhteet, osaksi taas puolueen huonojohto. .

Ei voida väittää, että se aseman ar-viointi, jonka Exekutiivi elo—syys-kuulla teki olisi ollut pohjaltaan väärä.Ei missään tapauksessa. Voiton mah-dollisuudet olivat todella olemassa. Mevain olimme osittain nämä mahdolli-suudet yliarvioineet (syyskuussa, eielokuussa). Alkeellisen joukkoliikkeenhyökyaalto nousi nopeammin kuin etu-käteen osattiin arvata. Sosialidemokra-tia osottautui osittain vahvemmaksi ka-pitalismin suojaksi kuin saksalaistentoverien ylistysten jälkeen osattiinluulla. Syyskuun komisioonissa SaksanKommunistisen Puolueen edustajatyleensä iiioitteiivat omia voimiaan.

Se mitä tov. Trotski kirjoittaa (”Itäja länsi”, siv. 129) on tietysti mieli-kuvituksellista liioittelua: 'Tarkastet-taessa kaikkia vallnkumouksen edelly-tyksiä (Saksassa) olivat ne suotuisam-mat kuin voi kuvitellakaan.” Ei, niinliian suotuisalta ei meistä tilanne syys-kuussakaan näyttänyt. Suuressa voi-

tonvarmuudessaan G tov. Trotski vä-litä niistä vallnkumouksen ehtojensuurimmista eroavaisuuksista, jotkaolivat olemassa Saksassa 1923 ja Ve-näjällä v. 1917, ja jotka olivat Venä-jällä vallankumouksen voitolle suotui-sammat, niinkuin esim. miljoonaisenarmeijan olemssaaolo, joka enimmäk-seen (syksyllä 1917) oli työväen val-lankumouksen puolella. Saksassa v.1923 ei ollut sellaisesta puhettakaan.Mutta tällaiset pikkuseikat sivuuttaatov. Trotski esityksessään täydellisesti.Kuitenkaan ei tilanne Saksassa v.

1923 ollut epäsuotuisa. Se oli sellainen,että tov. Sinovjev V. maailmankongres-sissa, senjälkeen kun tapahtumain ko-konaiskuva oli ‘ullut selväksi, voi täy-dellä syyllä sanoa;

”Kun toisen, kerran tulee sellainen val-lankumouksellinen tilanne, kuin oli loka-kuussa 1923, niin me tulemme jälleen vaa-timaan tunnustettavaksi, että vallanku-mous on ovella ... Toistan vielä: kun sel-lainen tilanne vielä kerran tulee, niin rnetulemme punnitsemaan saamamme tiedotja tarkemmin laskemaan voimamme, muttatulemme myös kaikki panemaan vallanku-mouksen kortille.”Mutta Saksan puolue lokakuussa ei

ollenkaan käyttänyt hyväkseen voitonmahdollisuutta. Puolue valmistautuikyllä taisteluun, mutta sitten tappeluunei lähtenytkään.

■ 111 •

KOMMUNISTI f!?

Se oli ennen kaikkea brandlerilaisenkeskuksen syy. Brandler väitti, ettäsuurien vaikeuksien tähden peräänty-minen oli välttämätön. Siihen väittee-seen yhtyi tammikuussa, niinkuinolemme nähneet, myöskin Trotski.Marraskuussa ja joulukuussa olivatuseat toverit, myöskin tov. Sinovjev,pääasiassa tov. Radekin ja Saksan puo-iuekeskuksen tiedonantojen perusteel-la samaa mieltä (allekirjoittanut myös-kin). Tämä mielipide tuli kuitenkintammikuun neuvottelujen aikana va-semmistolaisten uusien tiedonantojenjohdosta osittain horjutetuiksi. Exeku-tiivin päätöksessä emme voineet täy-dellä varmuudella sanoa, oliko perään-tyminen välttämätön vai ei. Oikeistonvaatimus (Radek, Trotski, Brandlery.m.) perääntymisen "hyväksymises-tä” Exekutiivissa hyljättiin.Eikä tällä historiallisen kysymyksen

päättelemisellä ollut enää kiireellistäpoliitiilista merkitystä. Huolimatta yh-den tai toisen vastauksesta tähän ky-symykseen, täytyi puoluejohto loka-kuun tapahtumain johdosta mitä anka-rimmin tuomita. Tapahtuneen perään-tymisen välttämättömyys ei voinutmyöskään olla sovituksena puoluejoh-don täydelliselle toimettomuudelle.Niinkuin jokaisessa sodassa, niin

kansalaissodassakin täisteluehdotmääräävät taistelutavat ja strategiatarkoituksen. Hyökkäys, niinkuin pe-rääntyminenkin täytyy riippua taistelu-ehdoista. Mutta kaikkein huonommat-kaan täisteluehdot eivät saa olla syynätoimettomuuteen. Antautuminen ei olemikään taistelumuoto. Se on taistelustaluopumista.V. maailmankongressissa sanoi tov.

Sinovjev muun muassa:"Emmehän me Brandleriakaan moiti

siitä, että hän ei voittanut. Ei, me tie-dämme että taistelussa täytyy kärsiätappioitakin. Me moitimme häntä aivantoisesta syystä. Me emme sano: "Miksi

et ole voittanut?” Vaan; "Miksi et oletaistellut, miksi et ole tehnyt kaikkeavoittaaksesi?”Siihen sijaan, että Saksan puolue

olisi taistellut antautui se ilman taiste-lua. Se ei menetellyt oikeastaan yhtääntoisella tavalla, kuin ”vasemmisto”-so-sialidemokraatit, jotka myöskin vissis-sä tilanteessa lupaavat taistella, muttaeivät koskaan lähde taisteluun.Brandler y.m. eivät tietenkään tie-

toisesti toimineet n.s. petollisesti. Jostov. Trotskin kuvaus voitonmahdolli-suuksien loistavuudesta ja perääntymi-sen oikeudettomuudesta olisi oikea,niin täytyisi meidän nyt sanoa: Brand-ler ja kumppanit ovat pettureita. Muttaniin ei ole asia. He ovat epäilemättäkommunisteja, jotka ovat tehneet kokojoukon opportunistisia virheitä. Hevalmistautuivat taisteluun, mutta sitten"jänistivät” (tov. Trotskin ystävällisensanonnan mukaan). He leikkivät mi-nisteriä Saksenissa, siihen sijaan, ettäolisi pitänyt johtaa joukkoja kadulla.He itse "valmistautuvat” vallanku-moukseen, mutta eivät tehneet mitäänvalloittaakseen vallankumouksellisiavoimia puolelleen. Päinvastoin. He an-toivat suoranaisia ohjeita pidättäytyäkaikesta joukkoliikkeestä "ratkaisevantaistelun varalle”. Nämä ohjeet täytet-yinkin täsmällisesti joka paikassa(paitsi ei Hampurissa). Eikä mitäänmuuta.Tov. Sinovjevin pelko ja varoitukset

Bulgarian tapahtumain toistumisestaSaksassa, eivät suinkaan olleet aiheet-tomia. Elokuun teeseissään oli hän jonäistä erikoisvirheistä varoittanut, jot-ka sitten lokakuussa niin kohtalokkaa-na eteemme tulivat. Sidoin hän kir-joitti:

"Meidän on mahdotonta pitää pulveriakuivana ratkaisevaan taisteluun asti ...Olisi kaavamaisuutta teoriassa ja suunna-ton poliittinen virhe käytännössä lykätäkaikkea joukkotoimintaa ratkaisevaan tais-teluun asti.”

112

‘——K O M MUNISTI

Tämä oli siis tov. Sinovjevin neuvoalunpitäen.Mutta Saksan puoluejohto teki päin-

vastoin. Teki juuri sen "suunnattomanpoliittisen virheen”, josta Exekutiivioli sitä nimenomaan erikoisesti varoit-tanut.

Kun oikea käsi ei tiedä mitä vasentekee.

Tämän raskaan kokemuksen jälkeenoli luonnollista, että Saksan Kommu-nistisen Puolueen johto oli kokoonpa-noltaan kerrassaan uusittava. Tämäntekikin Exekutiivi tammikuussa sangenpäättäväisesti. Puoluejohdosta leikat-tiin oikea siipi pois.Tov. Trotski myöhemmin touko-

kuussa kirjoitti; ”Se seikka, että Sak-san Kommunistinen Puolue jyrkästiuusi johtonsa, oli aivan asianhaarainmukaista.” Tämä myöhästynyt tunnus-tus otetaan huomioon. Mutta parempiolisi ollut, että tov. Trotski olisi kan-nattanut uusimista jo tammikuussa.Silloin hän esiintyi sitä vastaan. Jomainitussa Radekin ja Trotskin teesi-ehdotuksessa sanottiin että: "puolue-johdon erottamisvaatimus” merkitsee"paniikkia, joika uhkaa koko puolueenolemassaoloa".Siis tov. Trotski puolusti Saksan oi-

keistolaisia viimeiseen henkeen asti,kun taas Exekutiivi ja ennenkaikkeatov. Sinovjev taistelivat oikeistoa vas-taan. Samallaisen esimerkin näimmesyyskuun komisioonissa Ruth Fischerinasiassa. Ja niin on ollut yleensä muul-loinkin.Trotskin "Lokakuun opetuksesta"

voisi lukija saada päinvastaisen käsi-tyksen. Siinä hän nimittäin lausuu joh-tohenkilöiden valitsemisen merkityk-sestä;

.. Sen tarvetta huutaa Saksan toteu-tumattoman lokakuun kokemus. Muttatämä valinta täytyy tapahtua vallankw-

mouksellisen toiminnan näkökannan mu-kaan. Saksa tarjosi näinä vuosina kyllinmonta tilaisuutta koetella johtavia puolueenjäseniä suoranaisen taistelun hetkinä.”,(siy. LXIII).Se on totta. Ja siitä johtuu, että

useampaan kertaan on Saksan puo-lueen johdosta poistettu o keistolais-johtajia Levi, Friesland, Geyer j.n.e.,jotka sittemmin paljastuivat luopioiksi.Toisaalta taas on Exekutiivi useam-paan kertaan asettanut puolueen kes-kukseen vasemmiston edustajia. Muttaei 'kumpikaan ole tehty kertaakaan tov.Trotskin alotteesta. Alote on tavalli-sesti tullut tov. Sinovjevin taholla, jamonessa tapauksessa on se toimeen-pantu vastoin tov. Trotskin tahtoa.Eikä tämä ole mikään satumiainen

tapaus. Kun Venäjän puolueriitakysy-mystä käsiteltiin Kominternin osas-toissa, niin tultiin huomaamaan, ettäTrotskin politiikan kannattajat joitatosin ei ollut monta yleensä olivatkotoisin puolueen äärimmäiseltä oi-kealta sivustalta. Sekään ei voinut ollamikään tilapäinen ilmiö. Minun ei fissätarvitse mainita mitään erikoista venä-läistä kysymystä, eikä mitään vanhem-pia venäläisiä kysymyksiä. Viittaanvain tov. Trotskin viimeiseen (tämänvuoden kesäkuulta) esitykseen kan-sainvälisestä tilanteesta. Hän yhä vaanuskoo huolimatta kaikista poliitil-listen päiväntapausten tosiasioista, jot-ka todistavat päinvastaista pasifis-min ja demokratian pysyvään a kakau-teen (ei tietenkään ijankaiken pysy-vään, mutta kutenkin suhteellisesti pit-kään ajanjaksoon). Siitä näkee, ettähäntä vetää poikkeamaan reitiltä oi-kealle. Aivan niinkuin toisin pa :koinmaapalloa vastustamaton magnetismivetää magneettineulaa "uuteen suun-taan".Mutta tässä ei vielä o'e koko totuus.

Tämä on vasta mitalin toinen puoli.Se, joka tov. Trotskia pitää tavallisenaopportunistina, se ei ymmärrä mitään.

113

KOMMUNISTI

Tov. Trotski ei oie yksikätinen mies,hänellä on sekä oikea, että vasen käsiSenhän me näimme jo ylempänä tai-kastaessamme hänen molempia tyyp-pejä "Saksan lokakuun’’ esityksessä:kun hän toisella kertaa esitti "klassil-lista” osaa, toisella taas puolalaistaylimystä.Tämäkään ei ole satunnaista. Se on

aina ollut Trotskille säännöllistä. Hänedustaa alati politiikassaan niin sa-noaksemme kahta eri "tyyppiä". Toi-nen niistä pyrkii oikealle, toinen va-semmalle. Pintapuolinen katsoja saasiitä sellaisen vaikutuksen, niin kuinnäiden eri tyyppien välillä tapahtuisiikuinen heilahtelu edes takaisin, jon-kinmoinen "alinomainen vallanku-mous”. Mutta se on vain näennäistä.Trotski ei ole häilyväinen. Hänellä ontavallisesti varma suunta, se vaan eiole oikea..Tavallisesti käy näin; hän toimii oi-

keistolaiseen suuntaan, mutta esittääasian vasemmistolaisesti, hyvin vasem-mistolaisessa muodossa. Oikeistotyyp-pi on toiminnan mies, se puhuu vähän,julkaisee vähän, se suorittaa asian.Vasemmistotyyppi sitävastoin esiintyymielellään julkisesti, se puhuu paljon,tekee vähän, se esittää asian. Muttase esittää asian aivan toisessa muodos-sa, kuin oikeistotyyppi sen on suorit-tanut. Toveri Trotski noudattaa siisRaamatun neuvoa että "älköön vasenkäsi tietäkö, mitä oikea tekee”.Tämä kysymys on vain näennäisesti

monimutkainen, todellisuudessa on sehelposti selitettävissä: sellaisia esiintyyusein luonnossa, jos kohta pienemmäs-sä mittakaavassa. Olettakaamme esim.että meillä on hyvin suuri kompassi.Kiinnittäkäämme siinä lippu magneet-tineulan alapäähän (ei kärkeen).Näemme tällöin sellaisella paikalla,missä maan magnetismi on erittäin voi-makas seuraavan ilmiön: neulan (kärkipoikkeaa vissiin suuntaan pois oikeas-

ta suunnasta, ja samaan aikaan siirtyylippu juuri yhtä paljon päinvastaiseensuuntaan. Jos kärki poikkeaa oveaan,näyttää lippu yhtä paljon vasempaan.Jos nyt kulkusuunnan määräisimme,joko magneettmeulan kären ta.kka li-pun osottaman suunnan mukaan,Joutuisimme molemmissa tapauksissaeksyksiin. Sentähden ottaakin kokenutmerimies magneettineulan poikkeamis-kulman tarkasti huomioon ja korjaavirheen, pysyäkseen oikealla reitillä.Politiikassa se on vielä paljon tär-keämpää.Tov. Trotski ei ole tavallinen op-

portunisti. Hänellä on hieno taideaisti.Opportunistisen politiikan äärimmäisetmuodot synnyttävät hänessä esteettis-tä mielipahaa. Häntä miellyttää mah-dollisimman vasemmistolaisen politii-kan ulkomuoto. Taiteessahan tämä onaivan kaunista ja paikallaan. Raama-tussa sitä pidetään suorastaan hyvee-nä, mutta politiikassa tulee pelkkääturmiota jokaisesta ristiriidasta muo-don ja sisällön, (esityksen ja todellisuu-den, teorian ja käytännön välillä.Tämä nähdään selvimmin Saksan

esimerkistä, jota ylempänä selitimme.Tov. Trotski sanoo "Lokakuun opetuk-sissaan”, että viime vuoden Saiksan ta-pahtumia "ei kukaan muu ole yrittä-nytkään millään muulla tavalla selit-tää”, kuin mitä hän artikkelissaan tou-kokuussa ja puheessaan heinäkuussav. 1924 on tehnyt.Anteeksi, se on erehdys. Exekutiivi

on yrittänyt. Koko joukko artikkeleitaon julkaistu. Paljon puheita ja päätös-lauselmia on leri maissa tästä asiastatehty. Exekutiivi on siitä painattanutkirjasenkin; "Saksan tapahtumain ope-tukset”.Vahinko vain, ettei tov. Trotski ol-

lenkaan vaivautunut tutustumaan näi-hin esitöihin ja niissä löytyvään run-saaseen anehistoon, ennenkuin ryhtyisepittämään uutta kaavaa. Sentähden

114 ■

KOMMUNISTI

tulikin hänen esittämänsä kuvaus niinmerkillisen väärä. Toukokuussa oli hänJo edellisen vuoden todellisuuden (javieläpä vuoden 1924 tammikuunkin)täydellisesti unohtanut. Nähtävästi sentunnelman vallassa, jonka SaksanKP:n suhteellisesti vaalitulos hä-nessä herätti, näytti hänestä toukokuunvaalin jälkeen edellisen vuoden tilannekerrassaan loistavalta. Ja niin runoilihän edelleen.Siitä olisi voinut tulla viaton taide-

teos, josta olisi kenties ollut aikalaillaherättävääkin vaikutusta, ellei hän oli-si siihen punonut pahaa juonta.Sen juonen tähden minun onkin tässäpitänyt se taideteos särkeä. Minä pi-dän suuressa arvossa tov. Trotskin tai-detta ja 'uovaa voimaa, historiassa onvähän esimerkkejä sen vertaisesta voi-masta. Tietysti minä tässä tarkoitantaidetta sanan laajemmassa merkityk-sessä. Muun muassa kuuluu hänenalaansa aseellisien kapinan taito. Tä-män taidon kehittämisen alalla on hänäskettäin tehnyt mainion alotteen, jokaon tärkeä kaikille kommunistisille puo-lueille.Mutta hän ei ole mestari lenini-

läisen taktiikan ja strategian mate-matiikassa. Tällä alalla istuu VKP:nKeskuskomitea vahvasti satulassa, eiTrotski. Hän ottaa useinkin tilanteenjokseenkin yksipuoliselta kannalta.Hän antaa politiikassa muodon ja tun-teen esim. henkilökohtaisen mieleisyy-den ja vastenmielisyyden vetää itsensäpois oikealta tieltä (jota Lenin ei kos-kaan tehnyt, eikä kukaan Leninin puo-lueen johtaja saisi tehdä).Siten päästi tov. Trotski itsensä lui-

sumaan siihen kerrassa merkilliseenyritykseen, että hänen pit : Saksan tap-piolla lyödä Kominternin puheenjohta-jaa.Tämä oli se paha juoni hänen esi-

tyksessään. Hän kyllä väittää, ei tie-tävänsä mitään tästä juonesta, mutta

jokainen sen näkee läpi. Eikä se näytäesteettiseltä. Toveri Trotski itse sa-noo; "siehän olisi raukkamaista”.Niinpä niin, se oli raukkamaista ja vää-rin.Tätä juonta hänen ei olisi pitänyt

punoa.Sillä mikä siinä ilmeni, se ei ollut ai-

noastaan persoonallinen vaan pouitilli-sesti vahingollinen oikeistolainen tar-koitus. Toveri Sinovjevin persoonas-sa tahtoo hän lyödä valitettavasti Koniinternin johtoa, Exekutiivin kantaa.Tämä sivustahyökkäys oikealta oli etu-käteen tuomittu täydelleen epäonmstu-maan. Sillä Exekutiivin kanta oli ia onoikea. Mutta tov. Trotskin oma kantaoli ja on sellainen, että hänellä torilla-kaan ei ole varaa nousta erehtymättö-män ylituomarin korkealle istuimelle.Niinkuin tuli todistettua.

Muutama sana Suomen kansalaisso-dasta.

Pyydän lopuksi saada tehdä muuta-mia reunamuistutuksia Suomen esimer-kin johdosta. Tov. Trotski kirjoittaasiitä "Lokakuun opetuksissaan” seu-raavaa;

"Vuonna 1917 näimme me sen Suomenesimerkissä. Siellä kehittyi vallankumouk-sellinen liike mitä suotuisimmissa olosuh-teissa, vallankumouksellisen Venäjän suo-jassa ja sen suoranaisella sotilaallisellaavustuksella. Mutta Suomen puolueen joh-tava enemmistö osottautui sosialidemo-kraattiseksi ja päästi vallankumouksen kä-sistään.” (siv. LX.).Tämä on osittain vain osittain

oikein.Lokakuussa vuonna 1917 suuflakoa

aikana sivuutimme todellakin suotui-san vallankumouksellisen tilanteen, en-siksikin sentähden että me silloin vieläolimme sosialidemokraatteja ia toisek-si, koska me olimme melkein ilman ki-väärejä. Ei ole totta, että meidän val-lankumousiiikkeemme sillloin sai suo-

115

KOMMUNISTI

jaa ja suoranaista sotilaallisiakin apuavallankumoukselliselta Venäjältä. Mei-dän suurlakkomme puhkesi nimitiänijuuri sr.moma päivinä kun Moskovankaduilla vielä tapeltiin vallasta. Sil-loin ei punainen Pietari vielä voinutmeitä auttaa. Mitä tulee Suomessa ol-leeseen venäläiseen sotaväkeen ja lai-vastoon, niin suuri osa mistä (ei kaik-ki) oli jo niin kyllästynyt sotaan, ettäsuoranaista apua heiltä etenkin vie-raalla maalla ei voinut odottaakaan.

"Jänistivät”, voi tov. Trotski sa-noa, emmekä me väitä vastaan. Me-hän olemme sen itsekin jo v. 1918 an-karassa itsekritiikissämme sanoneet.Mutta me opimme siitä jotakin, ja

opimmekin jokseenkin pian: kahdenkuukauden kuluttua läksirnme taiste-luun (tammikuussa 1918). Silloin mesaimme suojaa ja aseellistakin apuavallankumoukselliselta Venäjältä. Mut-ta huhtikuussa tulivat saksalaiset mie-hitysjoukot valkokaartilaisten avuiksi jase ratkaisi taistelun: vallankumouksel-liset työläiset eivät voineet vastustaavakinaisia saksalaisia joukkoja.Tämä oli ratkaiseva syy meidän hä-

viöömme. Toinen syy on varmastisiinä, että me itse emme paremmin ta-pelleet. Me emme silloin vielä olleetkommunisteja, vaan sosialidemokraat-teja ja melkein kokonaan ilman bolshe-vistista kokemusta. Mutta hyvin taihuonosti, meidän puolueem-me kuitenkin silloin ta p-p e 1 i.

Sentähden älkööt saksalaiset toveritkatsoko sitä ylvästelyksi, että olentässä ankarasti arvostellut heidän tais-telusta väistymistään, joka tapahtui 6vuotta Venäjän vallankumouksenjälkeen, ja Kominternin vaikutettua jo

41/2 vuotta bolshevismin takomi-seksi puolueittemme päähän.Unohdin mainita, että meidän vallan-

kumouksen tappioon v. 1918 oli kol-maskin syy: se oli tov. Trotskinteatterimainen vierailu (esiintyminen)ensimäisissä rauhanneuvotteluissa Sak-san hallituksen edustajain kanssaBrest-Litovskissa (tammi- ja helmi-kuulla 1918). °',ksan hallituksen sil-loiset rauhanehdot eivät olleet ainoas-taan Neuvosto-Venäjälle, vaan myös-kin Suomen työväenhallitukselle suo-tuisammat kuin myöhemmin sanelturauh|a. Ennen tov. Trotskin viimeistämatkaa Brest-Litovskiin (tammikuunlopulla) vakuutti toveri Lenin vakuut-tamalla, että niin pian kuin saksalaisetesittävät rauhanehtonsa, on ne allekir-joitettava. Toveri Sinovjev, Trotskinoman vakuutuksen mukaan (VKP:n7:nnen puoluekokouksen pöytäkirjasiv. 79) painosti: "Viivytteiemällä,vain huononnamme rauhanehdot. So-pimus on heti allekirjoitettava”.

Jos rauha olisi silloin Neuvosto-Ve-näjän ja Saksan välillä allekirjoitettu,niin sei Saksan hallitus kaiken todennä-köisyyden mukaan olisi marssittanutjoukkojansa Suomeen. Tämä käy ilmimuutamista saksalaisten sotapäiliköi-den, sodan jälkeen julkaistuista muis-telmista.Mutta tov. Trotski hylkäsi saksalais-

ten rauhanehdot. Kului kallis kuukausiilman rauhaa, jonka kuukauden kulues-sa Neuvosto-Venäjä menetti Räävelinja muita kaupunkeja saksalaisille. Jame Suomessa saimme saksalaiset mie-hitysjoukot rintamamme selkään.joo Lenin! Olisoa hän ajoissa

saanut tarpeeksi painostettua!O, V. Kuu s i n e n.

116

KOMMUNISTI

Puolue- ja neuvostotyö työläis- ja talonpoikais-naisten keskuudessa Karjalassa

LOKAKUUN vallankumouksen jäl-keen Neuvostotasavaltain Liitontyöläis- ja talonpoikaisnaisille

avautui mahdollisuus ottaa osaa rat-kaisevalla tavalla valtiolliseen ja yh-teiskunnalliseen elämään sekä neuvos-torakennustyöhön sen kaikilla eri aloil-la. Tov. Leninin ennen Lokakuun val-lankumousta esittämän ohjelman mu-kaisesti, että "jokaisen kyökkipSiankinon opittava ohjaamaan valtiota” ontyöläis- ja talonpoikaisnaisille neuvos-tolainsäädännössä vakuutettu yhtäläi-set poliittiset ja taloudelliset oikeudetmiehen rinnalla.Tämän ohjelman toteuttamisessa on

ollut voitettavana verrattain suuria vai-keuksia, erittäin, mikäli se koskee ta-lonpoikaisnaisten osanottoa yhteiskun-nalliseen elämään neuvostotasavallas-sa. Vanhat uskonnolliset y.m. ennakko-luulot, vuosisataiset perinnäistavat, tie-tämättömyys ja lukutaidon puute ovatolleet tekijöitä, jotka erittäinkin aikai-semmin orjuutetussa asemassa olleidenkansallisuuksien keskuudessa ovat teh-neet tämän työn erittäin vaikeaksi.Edellä sanottu ei tietenkään merkitse

sitä, etteivätkö työläis- ja talonpoikais-naiset olisi näytelleet huomattavaa osaavallankumouksessa ja kansalaissodas-sa sekä sitä seuranneessa taloudelli-sessa rakennustyössä.

"Kaikesta tärkein ja perustekijäbolshevismissa ja Lokakuun vallan-kumouksessa on politiikkaan vetä-minen juuri niitä, jotka kaikista enim-män olivat orjuutettuja kapitalisminaikana. Mutta vetää mukaan politiik-kaan joukkoja ei ole mahdollista elleisamalla vedetä siihen naisia. Meidäntehtävämme on tehdä politiikka mah-dolliseksi jokaiselle työtätekevälle nai-selle.” (Lenin.)

Venäjän kommunitinen puolue aset-tikin päämääräkseen työläis- ja talon-poikaisnaisten täydellisen vapauttami-sen joka suhteessa, sekä niiden mukaanvetämisen uuden työläis- ja taionpoi-kaisvaltion vallankumoukselliseen ra-kennustyöhön.

Tämän työn tarkoituksenmukaistasuoritusta ja ohjausta varten onkin löy-detty erittäin onnistuneet järjestömuo-dot, n.s. delegaatti-kokoukset, joidenkautta verrattain lyhyessä ajassa onsaavutetta tuloksia mahdollisesti enem-män kuin monilla muilla puoluetoimin-nan aloilla.Myöskin Karjalassa on työ työläis-

ja talonpoikaisnaisten keskuudessa vie-nyt huomattaviin tuloksiin. Todistuk-sena siitä voidaan mainita, että vain2—3 vuoden kuluessa on noin 3,487työläis- ja talonpoikaisnaista suoritta-nut vuoden kestäneet käytännölliset de-legaatti-kurssit. Ja tällä hetkellä on ak-tiivisten naisedustajien tai n.s. dele-gaattien lukumäärä 1,579 henkeä, joista50 pros. talonpoikaisnaisia.Huolimatta siitä, että Karjalan työ-

läis- ja talonpoikaisnaiset suureitaosaltaan tähän saakka ovat lukutaidot-tomia, on tällä kerralla huomattavamäärä naisia aktiivisessa toiminnassavaltion hallinnollisissa y.m. elimissä.

Niinpä Karjalan Toimeenpanevan

117

KOMMUNISTI

Keskuskomitean jäseninä on 4 ja vara-jäseninä 2. Kihlakuntien toimeenp.kom. 36:sta jäsenestä on 8 naista. Kun-tien toimeenp. kom. jäseninä 36 sekäkyläneuvostoissa 13 ja osuusliikkeidenhallinnoissa ja revisioimiskomiteoissa30 naista. Käytännöllisessä talonpoi-kien keskinäisissä avustuskomiteoissa33, toimeenp. komiteain yhteydessäolevissa maakomiteoissa 9. Näidenmaakomiteain tehtävänä on paikallistenmaariitojen y.m. sellaisten ratkaisemi-nen. Oikeuslaitoksissa toimii 68 naista,MOPR’in byrossa 4. Sitä paitsi toimiikouluneuvostoissa, lasten ja äitiydenhuoltokomiteoissa, ammattiliitoissa,kommunistisessa nuorisoliikkeessä ak-tiivisia naisia kaikkiaan 679, joista vaa-lien kautta asetettuja 497, loput >n.k.kiinnitettyjä.Tuloksna yleisestä työn kohoami-

sesta on myöskin naisten lukumääräpuolueessa huomattavasti lisääntynyt.V.K.Pm Karjalan aluejärjestöön 1 p.

maaliskuuta kuului 85 jäsentä ja 142kandidaattia.Parhaan kuvan siitä kehityksestä

mikä nykyisin on käynnissä erittäinkinmaaseudulla talonpoikaisnaisten kes-kuudessa antoi äskettäin (7—19 p.maaliskuuta) koolla ollut II Yleiskarja-laine.", työläis- ja talonpoikaisnaistenedustajakokous. Kokoukseen otti osaayhteensä 105 edustajaa, jotka edusti-vat kaikkia maalaiskuntia sekä sahojaja muita Karjalan työpaikkalaitoksia.Mainita sopii, että 65:stä talonpoi-

kaisnaisten edustajasta maalaiskunnis-ta 70 pros. oli puhtaasti karjalaisia,jota vastoin teollisuus- ja työpaikka-piireistä enemmistö oli kansallisuudel-taan venäläistä. Puoluejäseniä oli ai-noastaan 2 sekä nuorisoliiton jäseniä18, loput puolueettomia.Vaikka vielä vuosi takaperin ensi-

«iäisessä naisten edustajakokouksessa

maalaisnaisten esiintyminen oli hapui-levaa ja epävarmaa, niin tällä kerrallasen sijaan kaikki edustajat osoittivaterikoista mielenkiintoa kaikkiin käsi-teltävinä olleisiin kysymyksiin nähden.Kysymys Neuvostotasavaltain Liitonkansainvälisestä asemasta, terveyden-hoidosta, koululaitoksen tilasta, osuus-toimintaliikkeestä, talonpoikien avus-tuskassojen toiminnasta ja ammattilii-kettä koskevista kysymyksistä sekä se-lostuksen tekijälle Karjalan neuvosto-tasavallan hallituksen toiminnasta. Kai-kille muidenkin kysymyksien alustajilleasetettiin useita kymmeniä eri kysy-myksiä ja monilukuiset puheenvuorojenkäyttäjät puheenvuoroissaan osoittivatolemassa olevat epäkohdat sekä keino-ja niiden poistamiseksi.Arvostelukin oli kohdistettu etupääs-

sä neuvostotyön lujittamiseksi ja neu-vostohallituksen toimenpiteet teollisuu-den ja maatalouden kohottamiseksiKarjalassa saivat osakseen jakamaton-ta tunnustusta.Puolittain lukutaidottomat karjalai-

set talonpoikaisnaisten edustajat sa-noivat tulleensa vakuutetuiksi siitä ettäainoastaan neuvostohallituksen ja kom-munistisen puolueen toimenpiteidenkautta Karjalan työtätekevillä on mah-dollisuus päästä todelliseen hyvinvoin-tiin.A.K.S.N.T;n hallitus ja V.P.K tule-

vat tekemään kaikkensa niiden asiallis-ten päätösten ja toivomusten täytän-töön saattamiseksi, joita kokouksessaesitettiinKaikki osoittaa sitä että myöskin

Karjalassa alkaa toteutua Leninin ohjesatojen miljoonien työläis- ja talonpoi-kaisnaisten osanotosta valtion hallin-toon, yhteiskunnalliseen ja puoluetoi-mintaan.Turhaan haaveilevat Suomen lahta-

rit uusista Karjalan nousuista! Vapau-

118

—KOMMU N 1 S T l

LahtarisosialidemokratiaEBERTIN ja Nosken lahtaritekoja

on taas ollut aihetta muistaa. Hy-vin kuvaavat ovat tässä suhteessa

Saksan keisarillisten upseerien todis-tukset. Kirjassaan "KeisariarmeijastaValtakunnan turvajoukkoon” kertookenraali Maercker, kuinka hän hetimarraskuun vallankumouksen jälkeen1918 alkoi luoda lahtarinyrkkiä, 'Va-paaehtoista maajääbärijoukkoa”. Monetupseerit joiden poliittisen käsitys-kyvyn M. selittää heikoksi eivät ym-märtäneet, että ainoa keino vallanku-mouksen tukahuttamiseksi oli nyt ■—

sosialidemokraattien kannattaminen.Täytyi koota sellaiset, jotka ymmärsi-vät, tai lisätkäämme ~ joilla ei ol-lut muutakaan elinkeinoa kuin ruvetalahtareiksi. M. ei pane nuoria nuukoi-ta päälliköiksi, vaan sella ohkokemusta! malttia toimiessaan kii-llottajia vastaan joukossaan. Lahtari-joukon muodostaminen vallankumouk-sellisessa maassa kohtaa muitakin vai-keuksia. Kommunistit ja riippumatto-mat pitävät joukkoa silmällä. Eräs lei-ri, mihin aiotaan joukko sijoittaa, ontäynnä kurittomia sotilaita. Ei uskalle-ta mennä sinne. Täyt)'y toimia leiris-sä, jossa on sotilasneuvosto, ”ei tosinpahimpia”. Hallitus ei kykene hank-kimaan 4,000:lle miehelle päällystak-keja. Kaasupommeja ei myöskäänsaada, j.n.e.Mutta apu tulee. Kommunistista

tartuntaa vastaan alkavat toimia sosi-alidemokraatit. Käyvät pitämässä pu-

heita ja esitelmiä. Tammik. 4p. 1919tulevat itse Ebert ja Noske. ”He oli-vat iloisesti hämmästyneet, kun taassaivat nähdä "oikeita sotamiehiä”.Kun näkivät joukkoja tulevan joka ta-holta soittokuntineen, ryhdikkäinä, ta-putti Noske Ebertiä olalle ja sanoi;”01e huoletta, kaikki kääntyy vielä hy-väksi”, tästä näkyy millaisen puristuk-sen alaisena hallitus silloin oli. Pu-heissaan kehottivat kansanvaituutetutmiehistöä noudattamaan kuria”.Näin siis Ebert ja Noske kehoittavat

lahtareita noudattamaan lahtarikuriasamaan aikaan kun he työväen

edessä leikkivät "vallankumoukselli-sia” hallitusmiehiä. Noske oli valtio-päivillä ollut sota-asiain selostaja jatunsi armeijan kysymykset. Tammik.6 p. hänet nimitetään Berlinin ylipäälli-köksi. ”Se merkitsi lujan, yhtenäisenjohdon alkua”, todistaa lahtarikenraali.Noske ottaa nyt osaa lahtarijoukkojenpäälliköiden neuvotteluun, kuinka Ber-liniin marssittaisiin. Kuuluu olleen en-simäinen sentapainen neuvotttelu, jaoli luonnollista, että preussilaisilla ken-raaleilla oli "tunnesyitä” sosialistiavastaan. Mutta ymmärrettiin, että tä-mä oli välttämätöntä. Toivottiin, että"Nosken päällikkyys raivaisi moniavaikeuksia silloin vielä varsin heikonvapaaehtoisjoukon tieltä, estämälläenemmistösosialidemokraatteja katso-masta vihamielisesti joukkoa”. Ja lah-tarikenraali lisää, että tuo toive ”ei to-sin aina osoittautunut oikeutetuksi”,

tuneet ja heräävät Karjalan työtäteke-väin naisten joukot valmistautuvat tais-telmin tiedottomuutta ja kaikkea orjiin-

tusta vastaan Kommunistisen puolueenja neuvostovaltansa johdolla,

H i 1 m a ) ä r v i s a 10.

119

K O M MUNiS C 1

s.o. sos.-dem. puolueen työläiset luon-nollisesti osottivat vihamielisyyttäänlahtareita kohtaan.Mutta Noske täytti toiveet. ”Jo-

tästä ensi keskustelustamme saimmeuudesta ylipäälliköstämme sen vaiku-tuksen, että olemme tekemisissä mie-hen kanssa, jolla on terve ymmärrys,paljon todellisuuden tuntoa ja toiminta-tarmoa. Noske osotti varsin hyvin ym-märtävänsä sotilaallisia kysymyksiä jaolen usein myöhemmin havainnut, ettähän tunsi mainiosti joukon - upsee-rienkin sielun”. Huomaatkaa et-tä on kysymys vapaaehtoisesta lahtari-jeukosta!Siihen ettei Noske voinut tehdä kaik-

kea, mitä olisi tahtonut, oli yhtenä syy-nä Kappin tuhma kaappausyritys, se-littää kenraali iMaercker . Kapp näetluuli, että ”kevääi!ä 1920 olisi voinuthallita sosialidemokraatteja vastaan”.Mutta ennenkuin päästiin kevääseen1920, ennätti Noske tehdä yhtä ja tois-ta. Ensiksikin marssittiin Berliniin,jossa Ebertin hallitus oli ahtaalla tais-teluiden riehuessa pitkin kaupunkia.Noske oli oikeassa, todistaa lahtari,

kun ei tahtonut marssia kaupunkiinliian pienellä väellä. Mutta kun hätä-huudot kävivät yhä epätoivoisemmiksi,marssi joukko Noske itse etupäässä

Berliniin tammik. 11 p. Joukkoon

liittyi kadetteja y.m. lahtariainesta.Nyt voitiin aikaa "rauhotus”. Tam-mik. 16 p. tapetaan Karl Liebknecht jaRosa Luxemburg. Kaupunki miehite-tään. Sen jälkeen vahvistetaan jouk-koa ja samoillaan Saksaa poikin pitkinteurastamassa vallankumouksellistatyöväkeä. Samaan aikaan likvidoi-daan neuvostoja ja toimitetaan kansal-liskokouksen vaalit. Ja sitten alkavatmuutamat lahtarit hosua. Luulevat jotultavan ilman s.-d. rengintyötä toi-meen. Panevat toimeen Kappin kapi-nan. Ebert ja hänen hallituksensa pa-kenevat Berlinistä. Työväki kuitenkinalkaa suurlakon. Lakkojulistuksen al-la on hallitussosiaiistien nimet, vaikka

kuten Maercker kertoo - nämä ei-vät olleet antaneet siihen suostumus-taan! Kappin yritys antoi aiheen lu-kuisille taisteluille eri osissa Saksaa."Valtakunnanturvalla” oli kova työniiden kukistamisessa. Ja Noske eipalannut enää sen päällikkönä Berli-niin. Hän sai eron ja maaherranvi-ran. Ja sitten saivat nosket lähteä hal-lituksesta. Paitsi Ebert. Hänestä tulitäysi lahtari.

Ja sitä Ebertiä, joka näin ratkaiseva-na hetkenä pelasti Saksan kapitalisminkuolemanhädästä, kunnioittaa maail-man porvaristo ja sen mukaan on var-massa vastakumoukseilisessa yhteis-rintamassa soialidemokratia.

"Isänmaan puolustus” imperialisti-sessa sodassa oli sosialismin pettä-mistä. Jos ei selvitä tätä kysymystäpäähän asti, jos ei revi juurineen tätäpetosta pois työväen päistä, sydämis-tä, politiikasta, ei voida pelastuakapitalismin onnettomuuksilta, e ivoida pelastaa uusista sodista, jot-aa ovat kiertämättömät niinkauan kuin kapitalismi säilyy.

Lenin.

Toisen kansan pitää ottaa oppia toi-selta ja se voi sen tehdä. Vaikkapayhteiskunta olisikin päässyt kehityk-sensä luonnonlain iälille, ei se voi hy-pätä yli luonnollisten kehityskausieneikä tehdä niitä olemattomiksi. Muttase voi lyhentää ia lievittää niiden syn-nytystuskia.

Papille suoritettava kymmenys onselvempi kuin papin siunaus.

Marx.

120

KOMMUNISTI

Punakaartien historiastaVALTION Sotilaskustannusliikkeen

julkaisemana on ilmestynyt Ven-zovin ja Belitskin kirja ”P u n a-

kaartit", (G .BenuußH C. BeaeuKHH.Kpacnaa lB2 siv.)Tekijät kertovat esipuheessa saa-

neensa Sota-akatemialta toimeksi esit-tää kansalaissodan historiaa. He piti-vät sarjan luentoja, joita valmistaes-saan totesivat, kuinka vaikea tehtäväon. Eihän ole noilta taistelun ajoiltaarkistoja eikä niitä ole paljoa kirjalli-suudessakaan valaistu.Punakaartien historia johtaa ajatuk-

sen vuoteen 1905. Tammikuun veri-päivän jälkeen nousee yli Venäjän val-tava lakkoliike. Tov. Lenin osoitti vii-pymättä, että nyt on edesssä aseellisenkapinan aika. Se vaatii kiihtyvää toi-mintaa sotaväen keskuudessa ja laivas-tossa, samalla on työväen valmistau-duttava taisteluun. Erikoisen voimak-kaaksi kohosi tämä toiminta Kauka-siassa ja Baltian maissa. Riian y.m.kapinat todistavat sitä. Markovissay.m. puolustautuvat lakkolaiset karri-kaadien avulla.

Huomattavimmaksi tuli Moskovantaiste! u järj estö jen toiminta. Noin 800kuului bolshevikkien, menshevikkien jaes-errien joukkoihin. Rautatieläistenjärjestössä oli noin 500 ja puolueetto-mia työläisiä aseissa pari sataa. Lo-kakuun lopulla nämä joukot asettavatneuvoston keskukseen, valitsevat esi-kunnat ja määräävät kokoontumispai-kat. Ne suorittivat sitten joulukuunkapinan päätyön, pannen sotaväen niinahtaalle, että kenraali Dubasov hä-tääntyneenä pyysi apua Pietarista. Jakuitenkin olivat taistelujoukot pitäneetitseään vielä liian heikkoina, kun ei ol-lut riittävää yhteyttä sotaväen kanssa.Taistelu alkoi johdon ohi, aiheutuen

siitä kun eräs aseellisten kokous joutuipiiritykseen. Barrikaadit rakennettiinlaaditun suunnitelman mukaan, pyrit-tiin valtaamaan rautatieasemat ja vai-kttlrmaan sotaväkeen. Taistelu hä-vittiin, mutta Lenin veti siitä tärkeitäopetuksia.Sitten siirrytään kirjassa v:een 1917,

kuvataan armeijan rappio ja hajaantu-minen. Todetaan että bolshevikkienvaikutuksen alaiset joukko-osastot ei-vät suinkaan olleet .rintamalla taiste-luun kelvottomat, päinvastoin. Muttaniitä ei voitu käyttää imperialistiseensotaan. Vanhan armeijan eräistä osa-sista tulikin sitten punasen sotaväenparhaita joukkoja. Mutta niiden ulko-puolella järjestyi työväki omiin jouk-koihinsa. Vallankumouksen alkupäi-vistä asti oli Leninin neuvo: aseistukaa.järjestykää! Kesäkuussa luotiin soti-lasjärjestojen keskus edustajakokouk-sessa, jossa oli noin 500 joukkoa edus-tetaan 30,000 bolshevikkia. Asetettiinkeskustoimisto, joka toimi puolueenkeskuksen johdolla.

Samaan aikaan järjesti työväki pu-nakaarteja. Helmikuun päivinä vallat-tuja aseita ei ollut hellittänyt käsistään.Etupäässä kulki Viipurinpuoli, sittenNarvan y.m. piirit. Aseita ja päällys-töä puuttui, eikä niitä hommannut so-vittelijat käsissä oleva Neuvosto. Hei-näkuun päivien jälkeen piilottautuivatpunakaartit salaisiksi. Mielialan muu-tos sotaväessä avasi niille mahdolli-suuden saada aseita.Perusjoukkona oli komppania, jossa

3—4 kymmenikkiöä. Suurissa teh-taissa yhtyivät komppaniat pataljoo-niksi, muodostivat kuularuiskuosastojay.m. erikoisjoukkoja. ”Raionissa” oliesikunta. Aseita saatiin tehdaskomi-tean suosituksella. Harjoittajina soti-

121

KOMMUNISTI

laita . Syyskuussa pidettiin jo harjoi-tuksia 79 tehtaassa. Samanlaisiajoukkoja muodostui Moskovassa. Ura-lilla olivat perusjoukot puoluejärjestö-jä, joiden ympärille sitten järjestyivätpuolueettomat. Näillä järjestetyilläkaarteilla, kumouksellisten sotaväen-osastojen lisäksi saatiin Pietarissa lo-kakuulla helposti voitto.

Sitten menivät hajalle Kerenskin ko-koomat joukot. Mutta etelään alkoimuodostua lahtaripesäkkeitä. Hetilähti sinne punakaartin ja sotaväenosastoja niitä hävittämään. Sotilaalli-sista keskuksista ohjaillaan näiden liik-keitä. Erikoisia vastakumoukselli-

siä joukkoja olivat vähemmistökansal-lisuuksien osastot, kuten puolalaiset le-gioneent, Ukrainan Raadan joukoty.m.s. jotka porvaristonsa johtaminasiirtyivät vastakumouksen puolelle.Punakaartit saivat likvidoida ne. Kir-jassa on myös 15 sivua omistettu Suo-men punakaartin taisteluille, jotka ku-vataan yleispiirtein.Venäjänkieltä ymmärtävillä on tästä

kirjasta tilaisuus tutkia, kuinka vallan-kumous aseistuu ja kuinka vallanku-mouksellisen työväen ja sotilaidenalussa hajallisista joukoista muodostuusotajoukko, Puna-armeijan ydinjouk-ko.

Talot vasaramarkkinoille SuomessaSuomenmaalaiset sanomaleh-

det ovat viime aikoina kertoneetkuinka nykyisessä demokratian lu-

vatussa maassa, Suomessa, taloja jou-tuu vasaramarkkinoille. Ovat mainin-neet, että Savitaipaleella joutuu 35 ta-loa ennen kevättä pakkohuutokaupallamyytäväksi. Ja samantapaisia tietojaon muistakin kunnista, varsiakin Savo-Karjalassa, joka on tyypillistä pikku-viljelysseutua. On syytä lähemmin tar-kastaa tämänlaista ilmiötä.Mikä on syynä tuollaiseen joukottai-

seen tilojen pakkomyyntiin? - Velatja verot vastaavat samat sanoma-lehtiuutiset.Mutta mikä tästä on seurauksena?Luonnollisesti talonpoikain, viljeli-

jäin proletarisoituminen toisaalta jamaaomaisuuksien kasaantuminen toi-saalta.Suomen maanviljelys on viimeisten

kymmenen vuoden kuluessa elänyt läpierikoisen prosessin, jonka lopputulosalkaa ilmetä noissa lukuisissa pakko-huutokaupoissa. Ennen sotaa oli vilje-lyksen tyypillisenä pyrkimyksenä kar-

jatalouden kohottaminen, sen tuottei-den viennin lisääminen, viljan ja väki-rehujen maahan tuonti. Maailmanso-dan aikana ja sen jälkeenkin on Suo-messa pyritty päinvastoin kohottamaanviljan viljelystä karjatalouden ja sentuotteiden viennin supistumisen kus-tannuksella.Ennen maailmansotaa oli maatalous

verrattain vähän kannattavaa. Muttamaailmansodan aikana ja vielä muuta-mia vuosia sen jälkeen kohosi maata-louden kannattavaisuus moninkertai-sesti. Ja nuo talonpoikien "kultaisetvuodet” porvarillistuttivat talonpoikiavoimakkaasti, saattoivat talonpojat us-kollisimmiksi porvarivaltion kannatta-jiksi.Tätä kehitystä kuitenkin häiritsi ta-

vattoman suuri vuokraviljelijäin, torp-parien ja maatalouden palkkatyöläistenlukumäärä Suomessa. Nuo ainekset oli-vat sodanjälkeisen vallankumoukselli-sen nousun käyteaineena. Ja tästä pa-hasta pyrki porvaristo pääsemään.”Lex Kallio” tähtäsi siihen lainsäädän-nöllisenä toimenpiteenä. Porvarillistu-

122

'KOMMUNISTI

nut talonpoikaisto ajoi puolueensa,maalaisliiton, kautta erikoisesti tuotalevottoman aineksen rauhoittamista ja“Lex Kallion” hyväksymistä. Maalais-liiton johtaja Alkio kirjoitti "Ilkassa”vielä v. 1921: ”1 alonpoikaisvoimaavahvistetaan Suomessa parhaillaan.Torppareista ja tilattomista syntyynäinä vuosina itsenäisiä maanomista-jia. Kireät vuokrasuhteet häipyvät un-hoon ja toverisuhteet tulevat tilalle.”Näin aikoivat maatalouden hyvien kon-junktuurien vuosina vaurastuneet ta-lonpojat ja tilanomistajat vetää ”LexKallion” suurnuotalla torpparien jamaatalouden palkkatyöläisten suuretjoukot ikuisiksi poliittisiksi kannatta-jikseen. Yrittivät vahvistaa "talonpoi-kaisvoimaa”, koska se luokkasodassa—ja varsinkin se Alkion kotiseudunkörttiläisaines oli osoittautunut erin-omaiseksi lahtariainekseksi. Mutta his-toria, taloudellinen kehitys, on ilmei-sesti laskenut toisin. On muutamia va-kavia tekijöitä, jotka sotkevat kortteja.Sota-ajan sulkeutuneisuuden Suo-

men maataloudelle aiheuttamat edulli-set konjunktuurit ovat menneet ohi.Suomen markkinoita ei voida sulkeaulkomaiselta, ei venäläiseltäkään vil-jalta, viljan viljelystä ei voida pitää yl-lä viljelyspalkkioillakaan, maatalouskallistuu nopeasti karjatalouteen, jokaantaa vientitavaraa ja sitä tietä tuotaeniten kysyttyä tavaraa rahaa, ul-komaista valuuttaa. Sillä viljelyspalk-kiotkin ovat vain veroilla koottujen va-rojen heittämistä hyödyttömästi suur-tilallisten taskuihin.Konjunktuurien huonontuessa, s.o.

maatalouden kannattavaisuuden alen-tuessa tulevat "itsenäisyydestä” suori-tettavat kulut, verot, vuosi vuodeltayhä painavammiksi. Tuon taakan allenääntyvät vanhatkin taloudet. Ja ”LexKallion” pohjalla luodut uudet talou-det, joilla on kohta niskassaan 40,000

markan velkataakka, eivät ajanmittaanvoi laisinkaan kantaa asetettavia vero-rasituksia.Minkälainen on verokuorina Suo-

messa?Virallisten ilmoitusten mukaan olivat

verot maan jokaista asukasta kohti v.1924 seuraavat:Tulo- ja omaisuusveroanoin , . 80 mk. eli 4 rpl.

Aksiisiveroja ja leima-veroja noin 100 ” ” 5 ”

Tulliveroa noin 300 ”” 15

Kunnallisveroja noin .. 200 ” ”10

Yhteensä 600 mk. eli 34 rpl.

Tällainen oli verokuorina jokaistaSuomen asukasta kohti viimeisellä ka-lenterivuodella. Mutta miten tuo kuor-ma lankeaa taloutta kohti?Virallisen väestötilaston mukaan on

Suomen maaseutuväestön perheenjä-senten lukumäärä runsaasti viisi henki-löä. Sen perusteella saamme keskimää-räiseksi verokuormaksi taloutta kohti:5X680=3400 markkaa eli 170 ruplaa.Suomen noin2oo,ooo maataloudesta

on % osaa pikkutiloja, joilla on maataalle 10 hehtaaria ja ovat siis ainaisessamaannälässä. Näille pikkutilallisille eiparhaanakaan vuotena riitä oma vilja.Ja viljaa ostaessa he joutuvat maksa-maan huomattavan määrän sellaisesta-kin verosta kuin viljatullista. Viljaaostaessaan he velkaantuvat kylän kaup-piaalle, joka panee tilan vasaramarkki-noille. ja juuri tulliveron kohottaminenonkin eräs selvimpiä todisteita riistän-nän kiihtymyksestä itsenäistyneessäSuomessa. Tsaari-Venäjän "orjuudes-sa” ollessaan teki tulli Suomessa kes-kimäärin noin 8 % tavaran hinnasta.Mutta sen jälkeen se on nopeasti ko-honnut, ollen nykyään noin 32 % elilikipitäen kolmasosa tavarain hinnasta.Ja viljatulli on eräs suurimpia.

123

KOMMUNISTI

Pari vuotta sitten kirjoitettiin erääs-sä "Uudessa Suomessa” julaistussa ar-tikkelissa profeetallisesti: "On hyvinmahdollista, että meidän yhteiskun-tamme Venäjältä tulevan tartunnankautta joutuu kriisiin paljon aikaisem-min, aikana, jolloin "Lex Kallio” ei vie-lä ole alkanut vahvistaa yhteiskun-taamme, vaan päinvastoin vielä vai-kuttaa heikentävästi.” Ja nyt on joaika todeta ettei "Lex Kallio” ennättä-nyt "vahvistaa yhteiskuntaa” Suomes-sa, vaan, kuten kirjoittaja sanoo, "vielävaikuttaa heikentävästi”. Ja minkätähden? Noilla uusilla tilallisilla ontuollaisen verotaakan lisäksi vielä tilanhankinnan tuomasta velasta parhaim-massakin tapauksessa maksettavanavuosittain noin 3,000 markkaa korkojaja kuoletuksia. Ja tässä se on se "Ve-näjältä tuleva tartunta”. Kapitalismiopettaa ylen kovakouraisesti noita pik-kuisäntiä.Mutta tuollaisen opetuksen pikku-

isännät ja sellaiseksi pyrkivät tarvitse-

vat ennen kuin oppivat ymmärtämäänmitä kapitalismi on ja mitä se talon-pojalle merkitsee. Sillä tuotantoväli-neitten omistajana on talonpoikapikkutalonpoikakin porvari, janäistä sanoo Lenin; "Poliittisella kier-lellä sanottuna ovat pikkuporvarillisetainekset työn ja pääoman välissä, janäitä joukkoja on sata kertaa kuritet-tava ennen kuin he käsittävät, että onselvitettävä itselleen yksi asia: voi ollavain joko porvariston tai proletariaatindiktatuuri.”Tilojen pakkohuutokauppojen vasa-

ramies takoo tätä viisautta Suomen ta-lonpojan ja sen perillistenkin päihin.Talonpoikia karkoitetaan joukottain ti-loiltansa, kodistaan, konnultaan, eroi-tetaan tuotantovälineistä ja heitetäänpalkkatyöläisinä lisäämään työttömäinarmeijaa. Näin ja ainoastaan näin ka-risevat demokratian harhat ja selviääse, että Suomenkin talonpojan tukemademokratia on raudanraskasta pää-oman ja porvariston diktatuuria.

T. Törmälä.

Neljännesvuosisata sitten osotti Lenin, kuinka välttämätön järjestötyöon. Hän kirjoitti: "Sallikoot taistelijamme tämän ankaran sanan, silläkun on kysymys valmistautumisen puutteesta, on minun ennen kaikkeakohdistettava itseeni tämä syytös. Olen työskennellyt kerhossa, jokapani itselleen pitkälle tähtäävän päämäärän, ja me sen jäsenet tunsimmetuskaa ajatellessamme, että olemme 'käsityöläisiä’, ja että olemme juurisellaisessa historiallisessa ajankohdassa, jolloin on erään tunnetun lau-sunnon sanoja vähän muuttaen sanottava; Antakaa meille vallankumouk-sellisten järjestö ja me kohotamme Venäjän pois sijoiltaan. Ja mitäenemmän minun täytyy ajatella sitä häpeän tunnetta, jota silloin tunsin,sitä suurempaa katkeruutta tunnen niitä vääriä sosialidemokraattejakohtaan, jotka puheenparsilla häpäisevät vallankumouksellisen kunnia-nimeä eivätkä ymmärrä, että velvollisuutemme ei ole alentaa vallanku-kumousmies taitamattoman tuhrijan asteelle, vaan kohottaa käsityöläis-kannalla olevat todellisten kumouksellisten arvoon.”

124

'KOMMU N 1 S T 1

Haiseva sosialidemokratia

JOKA ei ole seurannut Suomen sosialide-mokratian "kehitystä” viime vuosina, eivoi uskoa kuinka pitkällä se mätäemis-

tilassaan jo on. Olemme arvostelleet Suo-men aikaisempaa s.-d. liikettä, mutta siinä olisilloin sentään luokkahenkeä ja pyrittiin pik-kuporvarillisista, revisionistisista virtauksistaja monista epäselvyyksistä huolimatta seu-raamaan luokkataistelun njaa. Mutta nykyi-sessä sos.-dem. puolueessa ei ole vanhastajälellä muuta kuin nimi. Koko luokkasodanjälkeisen ajan on puolueesta virrannut poisproletaarisia aineksia ja uutta joukkoa onpuolue saanut pikkuporvarillisista ryhmistäjoihin puoluejohto jo kokonaan nojaa. Seon jo oikeistolaisempaa kuin monet keskusta-porvarit.Kun on kuultu Saksan sosialidemokratian

johtoherrain rötöksistä tahi Viron hallituksenpyöveleistä, Martnasta ja kumpp., niin onpidetty niitä noskelaisuuden pyöveliammatinennätyksinä. Kuitenkin on Suomen s.-d. vainvaaksahverran jälellessä edellämainittujenmaitten puolueista ja vain sen vuoksi, et-tei Suomen porvaristo ole vielä tarvinnutheiltä niin räikeitä palveluksia kuin Virossaja Saksassa. Mutta Suomen s.-d. on valmispalveluksia tekemään. Sen johtofcerrst ovatmieleltään täysin ' lahtareita. Eduskunnassaovat tämän avoimesti sanoneet Tainio jaLeino. Ja ne kannanilmaisut on hyväksynytkoko eduskuntaryhmä, koko puolueen johto,lukuunottamatta muutamia "keskustalaisia”,jotka haluaisivat peitetympää politiikkaa.Molemmilla näillä kuitenkin on peruspyrki-myksenä kaikin voimin tukea "laillista” hal-litusta ja hallitusmuotoa, joka tuli pystyte-tyksi työläisten joukkohaudoille v:n 1918 jäl-keen.Ei ole epäilystäkään, etteivätkö s.-dem.

johtoherrat ole valmiit astumaan hetken tul-ien lahtariarmeijaan ase kädessä jatkamaannykyistä politiikkaansa. Muistuu tässä mie-leen tov. Yrjö Mäkelinin hiukan ennen kuo-

lomaansa kirjoittama artikkeli, jossa hän kos-ketteli s.-d. suhtautumista ammasteiltaan pe-rustamiseen. Voionmaa oli eduskunnassasanonut,- että kun tarvitaan armeijaa, niinjohdonmukaisia ollen on myöskin myönnyt-tävä ja katsottava välttämättömäksikin teh-das, joka varustaa armeijan aseilla. ToveriMäkelin kirjoitti: sosaiiidemokraatit ovat ot-taneet ensimäisen askeleen, antamalla kanna-tuksensa armeijalle; toisena askeleena am-mustehtaan perustaminen; ja kolmantenaammuksien käyttäminen työläisiä vastaan.Tässä kirjoituksessa käytti tov. M. sosialide-mokrateista ensi kerran nimitystä noskelai-set. Hän oli idealistisuuteen taipuvana vält-tänyt sitä nimitystä, mutta vihdoin käsitti,että Suomen s.-d:t. ovat täysin ansainneettuon nimityksen, joka tarkoittaa työläistenteurastajia.Shovinismi, revisionismi ja opportunismi

ovat Suomen sosialidemokratian "luokka-taistelun” kulmakiviä. Yhtenä kulmakivenävoisi vielä mainita pasifismin sitä kun onvieiä puolueen massoissa, mutta johdossaalkaa se olla täydellistä aktiivisuutta lahtaris-min puolesta. Näytteeksi voidaan esittäämuutamia otteita "Suomen Sosiaiidemokra-tista”. Helmik. 10 p:n, pääkirjoituksessa po-lemisoidaan porvarilehtiä vastaan, jotka ei-vät ole halukkaita tekemään täydellistä so-vintoa s.-d:n kanssa. Kysymys on kansa-laissodasta ja "S. S.-d.” valittaa, että "seit-semän vuoden taival ei ole kyennyt tuomaanunohdusta”. Ja lehti jatkaa: "Yksipuolisestisyytetään vain toista puolta, syydetään ru-mia herjasanoja sille vasten kasvoja ja tätenestetään vanhojen haavojen arpeutumista.Se on merkkinä siitä, että mitään kansalais-sovintoa ei tahdotakaan, ja luokkasovintoaei tietysti kapitalismin vallitessa voi tulla-kaan. Mutta jo se olisi yhteiskunnalliselletaistelulle suun helpotus, kun eri leireihinkuuluvat voisivat toisiaan edes ihmisinä jakansalaisina kunnioittaa. Se ottaisi luokka-

125

KOMMUNISTI 5™

taistelusta pois myrkyllisen luokkavihan. Si-tä eivät kuitenkaan tahdo ne, jotka yhäedelleen lietsovat vihaa työväenliikettä vas-taan ja syyttävät sitä yksipuolisesti kansa-laissodan aiheuttamisesta, maansa pettämi-sestä ja kaiken mahdollisen pahan suunnitte-lusta. Tämä tosiasia on surulla merkittävä”.Eikö ole selvää kieltä? Emänoske valit-

taa, etteivät porvarit ota vastaan sovinnonkättä, kun nosket jo ovat valmiit kansalais-sovintoon aseliittoon porvariston kanssa.Käyttävät kyllä vielä fraasia, ettei luokkaso-vintoa voi tullakaan kapitalismin vallitessa,mutta "luokkataistelusta pois myrkyllinenluokkaviha”!Edelleen; ”S.-d;n” helmik. 4 p. n:ssa on

pääkirjoitus, joka alkaa: "Että uus-kommu-nismi siinä muodossa kuin sitä on esittänytVenäjällä Lenin, ei voi olla elinvoimainen,käsitti jo alusta saakka jokainen, joka tunsiyhteiskunnallisen ja valtiollisen kehityksenmekaaniset lait. Mutta psykolookiset teki-jät ovat elämässä ja politiikassa usein niinvoimakkaat, että ne pahoittavat ihmisiä (kor-keallekin kehittyneitä yksilöitä ja massoja)unhoittamaan realisen todellisuuden ja siir-tymään sellaisten kokeilujen tekemiseen, jo-ta sanelee ihmisten, vilkas ja lennokas mieli-kuvitus.” Näin saattaa sanoa "marxilai-seksi” itseään nimittävä!Mistä sitten etsivät nosket niitä "psykolo-

gisia tekijöitä”? Mistäs muualta kuin ju-malalta. Sehän jo olisi liian paksua, sano-nee joku. Mutta niin tosiaankin on! S.-d.Suomessa alkaa kaivata uskontoa, se etsiiuskonnollisia "henkisiä arvoja” ja jo avoi-mesti tunnustaa uskonnon tarpeellisuuden"siveellisen” elämänjärjestyksen vuoksi!"S. S.-d.” helmik. 9 p. nimim. Toivo kirjoit-taa artikkelin "Mitä on uskononvapaus?”Hän mainitsee, että on käsityksiä, joidenmukaan ero kirkosta merkitsee "eräänlaistauskottomuutta, luopumista siitä opista, mihinon. kastettu jn.e., jopa pahempaakin: luopu-mista jumalallisten asiain tunnustamisesta,joka yksinkertaisessa tajunnassa olisi samaakuin kaikesta pyhästä irtautuminen.” Läh-

teekö kirjoittaja nyt marxilaisesti selvittä-mään asiaa? Kaukana siitä. Kas näin:"Uskonnonvapauden aatteen nimessä on hetisanottava, että uskonnonvapaus ei merkitsevapautta uskonnosta, vapaata uskontoa. Va-paus uskonnosta olisi samaa kuin uskonnonkieltäminen, sen poistaminen olemasta vai-kuttava tekijä inhimillisessä elämässä.Mutta eihän uskontoa ensiksikin voida pois-taa, sillä uskonto, joka on samaa kuin maail-mankatsomus, henkinen elämän ohjenuora,pyhä siveyslaki, on oleellinen ilmiö, jota il-man ei voi ajatella korkeampaa elämänta-jua”. Sitten kirjoittaja "selvittelee”, mikä"uskonnoilla on yhteistä, ne ovat etupäässäsiveyslait; ja "mikäli syvennymme niittenytimeen, on siis paljon kohottavaa ja jalos-tavaa' (nimittäin uskonnoissa); edelleen:"monistinen maailmankatsomus, joka sekinomistajilleen tekee uskonnon tehtävää” on"asettanut puhtaasti luonnontieteelliset asiat,kuten ihmisen alkuperän, ihmisen kuolemanj.n.e. omalle sijalleen, luonnontieteen piiriinja muovannut uskonnon sisällöksi uudistetunmoraalin”. Edelleen kirjoittaja sanoo, ettämonelle sosialismi merkitsee uskontoa, muttaon toisille vain taloudellinen ja yhteiskunnal-linen kysymys, jolloin voi olla kristitty, mu-hamettilainen tai mihin uskontoon on kasva-tettu. Ja uskonto kirjoittajan mukaan olisitehtävä "omantunnon” asiaksi, joka olisi"meidän rappeuttavalla ajallamme tärkeää.Jos kansassamme olisi suurempi harrastususkcntotutkimasta kohtaan, olisi varmaan sejo suurena vastavaikutuksena tapain keveyttäja turmiota vastaan”. Sitten tuomitsee val-tiokirkon uskonnon liian kömpelöksi ja lisää:"Ja siinä juuri on kansan tulevaisuuden kan-nalta arveluttava seikka. Kun vanhat uskotromahtavat eikä uutta sallita tilaile syntyä,niin joudutaan hyllyvälle suolle tahi sumuun,jota ilman kansa sekä "eksyy että hukkuu”.(Lihavalla ladotut itsensä Toivon).

"Suomen sös.-dem. antaa siis paistoillaanseuraavat "selvitykset” työläisille: uskontoon ohjenuora yhteiskunnalliselle elämälle;luonnontieteelliset asiat ovat asetetut omalle

126

KOMMUNISTI.

paikalleen, multa yhteiskunnallisessa elämäs-sä tarvitaan pyhää siveyslakia, jota ilmankansa sekä eksyy että hukkuu. Tämä kat-santokanta on täysin marxilaisuuden vastai-nen ja on se kaikkein vaarallisinta työläisille,sen mukaan ihmis- ja yhteiskuntaelämääjohtavat' jotkut kaiken yläpuolella olevat si-veyslait. Marxilaisuuden mukaan n.s. si-veyslait ovat riippuvaisia ja muodostuvat y‘n-teiskunallis-taloudellisista suhteista. Tässäon siis sovittamaton ristiriita. Jo 1905 kir-joitti Lenin: ”Uskonto on yksi sen henkisensorron muotoja, joka kaikkialla ja joka pai-kassa painaa kansanjoukkoja niiden raataes-sa keskeytymättömässä työssä toisten hy-väksi ja nääntyessä puutteen ja yksitoikkoi-sen elämän kynsissä. Riistettyjen luokkienvoimattomuus taistelussa riistäjiä vastaansynnyttää yhtä kiertämättömästi uskoa pa-rempaan haudantakaiseen elämään, kuinmetsäläisen voimattomuus’ taistelussa luontoavastaan synnyttää uskoa jumaliin, piruihin,ihmeisiin j.n.e.” Myöhemmin Lenin muistut-taa mieliin, että "kirjassaan Ludvig Feucr-bachista panee Engels tämän viaksi sen, ettäei taistellut uskontoa vastaan sen tuhotak-seen, vaan 'uusiakseen, runoillakseen kokoonuuden, "korkeamman” uskonnon j.n.e. Us-konto on kansan opiumia, tämä Marxin lau-se on marxilaisuuden koko maailmankatso-muksen kulmakivi uskontoasiassa. Kaikkiaaikamme uskontoja ja kirkkoja, kaikkia ja

kaikkinaisia uskonnollisia järjestöjä pitäämarxilaisuus porvarillisen taantumuksen eli-minä, joita käytetään riistämisen puolusta-miseen ja työväenluokan petkuttamiseen”.Tässä ei voi lähteä pitemmälti siteeraa-

maan Leniniä. Jokaisen on luettava Lenininkirjoitelmat uskonnosta. Niistä pääsee täy-teen selvyyteen, mitenkä ”S. S:dssä” jayleensä s.-d. nykypäivinä syöttää joukoil-leen täysin marxilaisvastaisia käsityksiä. On-ko sitte ihme, että sosialidemokraatit esim.Neuvostoliittoa ja sen taistelevaa proletari-aattia vastaan heittävät ruokottomat val-heensä ja voimattoman vihansa. Heidän leh-dissään esitetään kapitalististen valtioittenasioita "objektiivisesti”, mutta Neuvostoliit-toon nähden ovat he subjektiivisia, täysin vi-hamielisiä. He ovat kokonaan porvaristonasialla.Kyllä on Suomen (kuten muittenkin mait-

ten) . sosialidemokratia haisevaa. Syvempääalennustilaa ei voi ajatellakaan. Mutta kyl-lä Suomen noskelaiset menevät päähän saak-ka. He taistelevat ja tulevat taistelemaankaikilla likaisimniilla, inhoittavimmilla jaraahmmilla keinoilla yhdessä iahtarien kans-sa työläisiä ja talonpoikia vastaan. Varmastitulevat noskclaisherrat ase kädessä Mussoli-nin, Nosken ja Piisisen tapaan seisomaan,

luokkataistelurintamassa lahtarien puolella.Helmik. 1925.

Väinö Aalto.

Se uskonnollinen verho, minkä peittämättä todellinen maailma näh-dään, voi kadota yleensä vasta silloin, kun jokapäiväisen elämän käy-tännölliset olot esittävät ihmisille joka päivä ilmeisen järjellisiä suh-teita toisiin ihmisiin ja luontoon. Yhteiskunnallinen elämänkulku, s.o.aineellinen tuotantoprosessi, heittää päältään salaperäisyyden sumuhun-nun vasta silloin, kun se joutuu vapaasti yhteiskunnallistuneiden ihmis-ten tuotteena heidän itsetietoisen jäijestelmällisen tarkastelunsa alaiseksi.

Marx.

127

KOMMU N 1 S T i

Suomalaiset korkeakouluissa LeningradissaSUOMALAISIA opiskelijoita lisääntyy Le-

aiigraclin korkeaicouluihin vuosi vuodel-la. Neuvostovallan aikana on suomalai-

seile työtätekevällekin väestölle avautunuttilaisuus päästä yliopistoihin ja instituuttei-hin. Tätä oikeuttaan se onkin käyttänyt.Koskettelumme tässä vain sitä osaa ylioppi-lasjoukostamme, joka on lähtöisin Leningra-dista ja läänistä (Inkeristä). Jätämme Län-nen Vähemmistökansallisuuksien Kommunis-tisen Yliopiston Suomalaisen Sektorin oppi-laat ja Karjalan Sosialistisen Neuvosto-Tasa-vallan korkeakouluihin lähettämät oppilaattällä kertaa esittämättä.Leningradin läänin suomalaisen sivistys-

toimiston puolesta järjestettiin ylioppilastenrekisteröinti tammi- ja helmikuussa v. 1925.Se antoi tulokseksi, että korkeakouluissa opis-kelee 40 henkilöä. Vuotena 1924 oli opiske-lemassa 28 henkilöä (inkeriläisiä), joista lu-kuvuoden loputtua eroitettiin akateemisenpassiivisuuden vuoksi 4, vapaaehtoisesti pois-tui 1 ja lopetti 1. Jäi siis 22. Tuo luku li-sääntyi kuluvana vuonna 18:11a, joka osoittaaettä nuoriso pyrkii korkeakouluihin. V. 1924—25 opiskelijat jakautuivat seuraaviin kor-keakouluihin: maatalousinstituutti 5, Hertze-nin pedinstituutti 6, korkeimmat koulu-metoo-diset kurssit 3, Krupskajan politprosvet-insti-tuutti 3, varhaiskasvatusinstituutti 2, valta-kunnan yliopisto 2, ja yksi henkilö kussakinseuraavista oppilaitoksista, konservatorio,korkeimmat kauppa-teollisuuskurssit, Kalini-nin polyteknillinen instituutti, teknologineninstituutti, taideakatemia, valtion viljanhoito-kurssit, korkeimmat 2-vuotisct maanmittaus-kurssit, sotilasinsinööriakatcmia, merikoulu,näytelmästudio (Hodotovin), yliopiston rab-fak, yhteiskunnallisen kasvatuksen ped-insti-tuutti, naantieteellinen instituutti, taideteolli-suusteknikumi, lääketieteellinen instituutti,s:s musiikkiteknikumi (valtion), sähkötekno-loginen instituutti, siviili-insinöörien instituut-ti ja fyysillisen kasvatuksen instituutti. Opis-

kelijoita oli siis 25 korkeammassa oppilaitok-sessa. Se osoittaa eräässä suhteessa pirstou-tumista, mutta toisaalta se näyttää, että suo-malainen väestö omaa hengenlahjoja hyvinmonille eri aloille.Opiskelijoista oli V'.K.P:n jäseniä ja kan-

didaatteja 5, V.L.K.N.Lm jäseniä ja kandi-daatteja 11 ja puolueettomia 24. Opiskeli-joista oli miehiä 24, s.o. 60 pros. ja naisia 40pros. Huomattava on naisten prosenttimää-rän suuruus, kun muistetaan ettei tsaarival-lan aikana suomalaisia naisia ollenkaan pääs-tetty venäläisiin korkeakouluihin.Stipendejä oli 14, s.o. 35 prosentilla. Sti-

pendittömiä oli 26, s.o. 65 pros. Valtakunnanstipendien suuruus oli 17V>—20 rpl. kuussa.Yhteiskunnallisilta asemaltaan olivat opiske-lijat; talonpoikia 32--80 pros., työläisiä 410 pros., maatyöläisiä 2—5 pros. ja intelli-genttejä 2—5 pros.Opiskelijat ovat kotoisin ylfympäri Inkeriä:

Leningradin, Trotskin ja Kingiseppin (Jää-män) kihlakunnista. Opiskelijain akateemi-nen kykeneväisyy.i ja edistyminen on paran-tunut viime lukuvuoteen verraten.Tässä ylioppilasjoukossa on elämisen ja

toiminnan halua. Heillä on ollut 2 yhteistäkokousta, joissa ovat julistaneet itsensä pu-naisiksi ylioppilaaksi, ovat äänenkannattajak-seen ottaneet "Vapauden” ja "Kommunistin”sekä asettaneet ylioppilasbyron (6-jäsenisen),joka toimii sivistystoimiston yhteydessä. Senohella on käsitelty "smytshka”-kysymystä,s.o. kaupungin ja maaseudun yhteistyötä,jossa on tehty vaka\ ia suunnitelmia työnyh-tenäistyttämiseksi. Ylioppilasnuoriso ottaajatkuvasti osaa kamppailuun suomalaisen sa-nomalehdistön ja kirjallisuuden hyväksi.Lähiaikoina on luotava "smytshka” Kom-

munistisen Yliopiston Suomalaisen sektorinja suomalaisten ammattiteknikumien oppilas-ten kanssa.Suomalainon ylioppilasnuoriso, joka oli eti-

nen Venäjällä, heitti katseensa Suomeen, toi-

128

■KOMMUNISTI

voen siellä virkapaikkoja ja ylenemismahdol-lisuuksia. Vielä vallankumouksen alkuvuosi-nakin oli tuo tendenssi niiden harvojen kes-kuudessa, jotka silloin olivat onnistuneet pää-semään yliopistoihin. Nyt on se katoamassaNykyiset ylioppilaat tahtovat uhrata työnsätyötätekevän kansan hyväksi, olla mukanasiinä laajassa rakennustyössä, jota suorite-taan parhaillaan Liittotasavaltojen alueella.He uhraavat itsensä tieteelle ja taiteelle sekätyölle, kehittyvät korkeammalle kuin missäänreunamaassa on mahdollista. He tietävät,

että heidän paikkansa on proletariaatin mu-kana ja siksipä on turhaa luulla, että lahta-rien houkutettavat inkeriiäisylioppilaat Suo-messa olisivat niitä, jotk . ovat "itseoikeute-tut” tulemaan tänne "johtajik .i”. Neuvosto-vallan punainen suomalainen ylioppilasta ontäysin selvillä tilanteesta ja tietää mitkä ovatsen tehtävät työtätekevien kansojen suuressa"renesanssissa” s.o. kansojen uudestisynty-misessä, seuraamalla Kominternin punalip-pua, kohti valoisaa ja voittoisaa tulevaisuutta.

Jalo Kohonen.

Pakinaa korkeamman hermotoiminnan tutkimuk-sen saavutuksista

TÄNÄ aikana, jolloin kuolemankaa-huinen porvaristo kaikin keinoinhämää luonnontutkimuksen mate-

rialismiin johtavia yleispäätelmiä, yrit-täen antaa niille omat metafyysillisetselityksensä, on uudenaikaisella kor-keamman hermotoiminnan tutkimuk-sella suorastaan vallankumouksellinenmerkitys. Tällä uudella tieteellä re-fieksologialla, on jo sellainen mää-äfysiologisiin (elintoiminnallisiin) ko-keisiin perustavaa varmaa, materialis-tista ainehistoa, etteivät mitkään dua-listiset, epämaterialistiset tulkinnat /oikaivaa sen alta pohjaa pois. Se tekeeloppukädessä tarpeettomaksi erikoisensielutieteen, joka on käyttänyt ja kä/t--tää vielä vaarallisen hataria tutkimus-tapoja. Jo siinä, että ihmisruumiin

"Pavlovin fysioloogiset työt ovat erikoi-sen suuriarvoiset meille, marxilaisille. Hä-nen oppinsa ehdollisista reflekseistä lan-keaa kokonaan materialismin hyväksi.Pavlovin tutkimusten metoodiset lähtökoh-dat ja tulokset ovat aseita materialistisinideologian rautaiseen asevarastoon jamaterialismi on tänä hetkenä proletariaa-tin ja vain proletariaatin maailmankatso-mus.” • N. Bucharin, ”Krasn. Nov”. 1924.

elintoiminnan tutkijat ovat rajoittuneetvain kaikkein alkeellisimpiin hermotoi-mintoihin, eivätkä ole tienneet mitä"sielulla” tehdä, jättäen sen erityistensielutieteilijöiden käsiin, on piillyt itu"henkisen” ja "aineellisen” eroittami-seen, dualistiseen tulkintaan. Reflek-sologia "alentaa” sielutieteen hermo-fysiologiaksi.Kun lähdemme tutkimaan korkeam-

man hermotoiminnan, vaisto- ja äly-toiminnan monimutkaisia ilmiöitä, onniitä pyrittävä vertaamaan yksinker-taisimpiin ilmiöihin.Tuollainen yksinkertainen psyykki-

nen (vanhaa termiä käyttääkseni) il-miö on refleksi.Mitä on refleksi?Kuvitelkaapa, että kadulla käveles-

• 129 ■

KQMMUNIS T I

sänne huomaatte kiven suhahtavanpäätänne kohti; tuossa tuokiossa tekeepää väistöliikkeen, kohoavat torjumaanjo ennekuin ennätätte käsittää vaa-raa; tai kiivaassa kävelyssä osutteaavistamatta kuopan reunalle ja py-sähdytte kuin naulattuna. Liukkaallajäällä horjahtaessanne teette koko jou-kon usein mitä koomillisimpia liikkeitäja temppuja saavuttaaksenne tasapai-non. Kaikki nuo liikkeet tapahtuvataivan tahdottomasti, tiedottomasti jaennenkuin yleensä olette käsittäneet,että niiden liikkeiden avulla vältättevaaran. Vielä selvempänä esiintyytuollaisten liikkeiden koneeilisuus ny-käistessä kätenne pois polttavasta esi-neestä, räpäyttäessänne silmäluomiakun räystäästä tipahtava vesipisarakiitää silmän ohi ja kun unessa liikuc-telette käsiä tarkoituksenmukaisesti.Luetteloa voisi jatkaa loppumatto-

miin. Kaikille näille liikkeille on luon-teenomaista se, että tietoisuudella einiiden järjestelyssä ole mitään tai onhyvin vähän tekemistä. Kunkin eliönruumis on rakennettu siten, että se vas-taa ehdottomasti ja määrätyllä tavallakaikkiin ulkomaailmasta tuleviin ärsy-tyksiin. Ellei niin olisi, uhkaisi meitäjoka hetki turmio. Riippumatta tahdos-ta tai tietoisuudesta me lakkaamatta"heijastamme” ärsytysten aikaansaa-mat vastavaikutukset monenkaltaisinayksinkertaisina liikkeinä. Siitä nimitysrefleksi (heijastus).Refleksit tapahtuvat ehdottomasti

hermojärjestelmämme kautta. Arvelenyksinkertaisen kokeen selittävän asian.Pistämme elävää sammakkoa neu-

lalla takajalkaan, heti nykäsee se jalanpois ja tekee muutaman loikkauksen.Sama juttu, tipauttaa sen jalalle syö-pää happoa. Eläinten sielun tutkija jame myös sanomme sammakon "tunte-van” kipua, "ymmärtävän”, että tah-domme sille pahaa ja pyrkivän kar-kuun.

Jatkamme kokeilua. Keikkaammesammakolta pään pois varoen etteimuu ruumis vahingoitu. Päättömänsammakon liikkeet ovat täysin tarkoi-tuksenmukaiset: jos panemme sen se-lälleen, kääntyy se heti, jos heitämmesen vesiastiaan ui se astian reunalle,jos asetamme polttavaan happoon kas-tetun paperipalan sen selkään, koettaase takajaloillaan melko monimutkaisialiikkeitä tehden sivaltaa sen sieltä poisj.n.e. Se käyttäytyy kuin normaalineneläin ainakin. Mutta jos eläin jätetäänhäiritsemättä, istuu se aivan liikkumat-ta ja kuivuu lopulta muumioksi paikal-leen.'Tunsiko” tai "ymmärsikö” sam-

makko mitään näiden kokeiden aikana?Kaikki tähänastiset kokemukset viit-

taavat siihen, että tietoinen toimintatapahtuu aivojen avulla, mutta nehänoli sammakolta poistettu. Tässä on ky-symys nimenomaan yksinkertaisista,tiedottomista reflekseistä, niin "järki-peräisiltä” kuin liikkeet näyttävätkin.

Jos koe-eläimeltämme hävitäm-me selkäytimen ei refleksitoimin-taa enää tapahdu. On siis ilmeistä,etteivät yksinkertaisimmat hermopsy-koloogiset ilmiöt tarvitse aivoja. Nevoidaan selittää seuraavalla tavalla.Kuulo-, näkö-, tunto- y.m. aistimistajohtavat hermolangat selkäytimeen,kohtaavat siellä hermosoluja, joistalähtee hermosäikeet ruumiin liikuttaja-lihaksiin. Aistinhermolankaa myötentulee ärsytys ulkomaailmasta, siirtyyselkäytimessä liikuttajahermoon, jokavuorostaan panee vastaavat lihaksettoimimaan. Ärsytyksen kulkemaa tietäsanotaan refleksiradaksi.Voiko tällaisten refleksien mekanis-

min ymmärtäminen auttaa meitä selit-tämään monimutkaisempia hermotoi-mintoja "vaistoa” ja "järkeä”?

On helppo löytää yhtäläisyyttä vais-ton ja refleksien välillä. Kysymys onvain aste-erosta. Puhuessamme tah-

130

«KOMMUNISTI.

dottomista liikkeistä me itse asiassanimitämme niitä milloin reflekseiksi,milloin vaistoksi. Me kutsumme jo-kaista kivun aiheuttamaa väistöliikettäsammakon jalassa refleksiksi, muttakun puhumme noiden liikkeiden poh-jimmaisesta syystä, sanomme sitä ”it-sesäilytysvaistoksi”. Itsesäilytysvais-to on tyypillistä kaikelle elämälle, mut-ta itse asiassa se on vain joukko yksin-kertaisia, ehdottomia refleksejä. Kunjohonkin kohtaan tekee kipeätä, väis-tämme, kun joku meitä tuuppaa, estä-vät tiedottomat nopeat liikkeet kaatu-misen, kun silmä näkee maukasta ruo-kaa, herää ruokahalu. Vastasyntynytlapsi osaa imeä. Näinköhän lapsi "ym-märtää” mitä varten pitää imeä. Seimee kaikkea, mikä koskettaa sen huu-lia. Se seikka, että kaikki mikä tuleesen ruumiin kanssa kosketuksiin on va-likoimatta työnnettävä suuhun, että seimee yhtä hyvin kiveä kuin rintaa,osoittaa että toiminta on tiedotonta,että kosketus herättää hermoteissä är-syksen, joka saattaa lapsen imemään.Tuollaisia refleksiyhtymiä, joissa ei

lainkaan tarvita tietoisuutta, ovatmuutkin "vaistot”.Missä sitten on vaiston ja "järjen”

raja? Miten selittää kaikki nuo ihmeel-liset kertomukset "oppineista” koirista,jotka "rakastavat” isäntäänsä, jotkaesim. "ymmärtävät", että isännän huo-neen puhdistaminen, merkitsee hänenkotiintuloaan, miten selittää kuinka ro-tat "haluavat” matkustaa vissin väri-sissä rautatievaunuissa (Venäjällä teh-ty havainto) j.n.e. Kaikki sellainenkuin lintujen pesänrakentamis-taito,muutloretket voidaan täydellisesti to-distaa reflekseiksi, jotka eivät vaaditekijöiltään sen enempää opettelemista,kuin silmän räpäyttäminen meiltä, kuntaas tässä tapauksessa koira ja rottaovat "oppineet” jotain. Pavlovin oppiehdollisista reflekseistä luo valoaasiaan.

Jotta voisi käydä siihen vaikeaantehtävään, mikä on eläinten ja ihmisen”järki”-toiminnan selittäminen erääksirefleksi-muodoksi, on tarkoin tunnetta-va alkeellinen refleksitoiminta. Asiaselvinnee parhaiten, jos kerron hiukanPavlovin työskentelytavoista.Tekemällä leikkauksia koiran ruuan-

sulatuskanavassa siten, että sylki- jamaharauhasten eritteet juoksivat put-kia myöten ulos sekoittumatta ruokaantotesi hän, että eri ruoat saavat nes-teitä eriämään tarkoin määrätyt mää-rät riippuen siitä ruoasta mitä koira söija, että yhtä varmasti ja ehdottomastikuin silmäluomi näpäyttää, kun jokinesine vilahtaa silmän ohi, yhtä ehdot-tomasti ja tahdottomasti saa koiransuuhun pantu vissi ruokamäärä aikaansyljen ja mahanesteen erittymisen, vie-läpä tarkoin säännöllisessä ja tarkoi-tuksen mukaisessa määrin. On selvää,että rauhaset työskentelevät täysin ko-neellisesti, reflektoorisesti.Mutta meille tulee "sylki suuhun”

kun vain näemmekin maukasta ruo-kaa. Sama juttu jos nälkäiselle koirallenäyttää ruokaa: sylkeä alkaa erittyä, ja(tasan 5 min. kuluttua) mahanestettä-kin. Siis ruoansulatusnesteitä erittyykahdesta syystä: ruoan ärsyttäessäsuun makuhermoja, kemiallinen ärsy-tys, ruoan näkemisestä, "psyykillinen”ärsytys. Refleksiratojakin on kaksi;toinen alkaa makunystyröistä ja päät-tyy rauhasiin, toinen näköelimistäpäättyen sekin rauhasiin. Viimemaini-tussa tapauksessa olemme tottuneetsanomaan, että koira "tuntee” ruoan,että se "ymmärtää”, koskapa se kaikintavoin osoittaa iloaan lihaa nähdes-sään; häntä heiluu, silmät loistavaty.m.Eräässä suhteessa nämä kaksi ref-

leksiä eroavat toisistaan. Pavlov syöttikoiranpentua vuoden ajan pelkällä mai-dolla, maidon näkeminenkin sai rauha-set toimimaan, mutta jos sille näytet-

131

KOMMUNISTI™

tiin nyt lihaa ei "sylki tullut suuhun”ja vasta sitten kun sille muutamia ker-toja oli syötetty lihaa, saattoi sen nä-keminen ja haju rauhaset toimintaan.Toisaalta, pantiinpa koiran suuhun mi-tä ruokaa tahansa ilman että se ruokaanäki, alkoi sylkeä ja mahanestettä eri-tä. Siis kemiallinen, makuhermoistaalkava refleksi on synnynnäinen,"psyykillinen” tottumuksen kautta saa-vutettu. Pavlov nimittää edellistäehdottomaksi, jälkimäistä ehdolliseksirefleksiksi.

Lukija voi väittää: toisessa tapauk-sessa koira ei "tuntenut” liilaa, toisessa"tunsi”, siinä kaikin.Katsotaan mitä Pavlovin kokeet sa-

novat.Hän ottaa eduläesitetyllä tavalla

opereeratun koiran, ruokkii sitä, muttajoka kerta ruokaa antaessaan soittaakulkusella. 15—20 kertaa näin teh-tyään kilistää hän taas kulkusta, muttaei annakaan ruokaa; koiralla alkaaerittyä ruoansulatusnesteitä aivan niin-kuin syödessä. Oli keinotekoisesti saa-tu aikaan ehdollinen refleksi (kulkusenääni) Sen voi saada aikaan käyttä-mällä kulkusen sijasta mitä muuta ta-hansa, pillin vihellystä, jotakin hajuaj.n.e.Mutta tuohan ei ole mitään uutta,

väitetään. Eläimen opettaminen tuol-laiseen on mahdollista vain sentähdenettä se "muistaa”, että kun kulkunensoi niin ruokaakin tulee, se "tietää”,"ymmärtää”.Jatketaan kokeita. Pavlov johtaa jo-

ka aterian aikana koiran jalkaan säh-kövirran, joka tavallisissa otoissa saaeläimen kiemurtelemaan tuskasta.Unohtaen kivun koira syö ahnaastiruoan. Muutamien tällaisten aterioi-den jälkeen päästetään sähkövirta koi-ran jalkaan, muttei annetakaan ruokaa;koira alkaa iloisesti liehakoida, kuolavaluu suusta, häntä huiskaa j.n.e.

Taaskinko koira "tietää”, "muistaa”.Se tuntee viiltävää kipua, mutta osoit-taa kaikkia mielihyvän merkkejä. Joskaiken muun vielä saattaisi selittäämuistamiseksi, niin ruoansulatusnes-teitten erittyminen, joka ei lainkaanriipu tahdosta, jäisi hämäräksi.Miten vastaa Pavlov?Nälkäisen koiran syödessä on vissi

reflektoorinen rata kiihoitettuna, se,joka alkaa makunystyröistä kulkee kes-kushermoston kautta ja päättyy ruoan-sulatusrauhasiin. Tuo rata vallitseekoko olemusta. Mutta paitsi sitä liik-kuu eläimen hermojärjestelmässä mo-nenlaisia ärsytyksiä: näköaistimuksialihan muodosta, hajuaistimuksia senhajusta, kuuloaistimuksia (kulkusenääni) j.n.e. Kaikki ne ovat toisarvoisiareflektooriseen perustaan, nälänsam-in uttam isrataan verraten, mutta kaikkine kutoutuvat yhteen tuon voimak-kaimman, ehdottoman refleksin radan,kanssa. Monen toistamisen kautta si-toutuu esim. kulkusen äänen synnyttä-mä refleksirata niin kiinteästi perus-refleksirataan eläimen tietämättä, ettäkun edellistä ärsytetään kulkusen ää-nellä riittää se panemaan koko systee-min toimintaan, sylki alkaa erittyä,häntä heiluu ja muut jotain hyvää syö-vän koiran ulkonaiset tunnusmerkit il-menevät.Lukijalle käynyt selväksi mitä on

esim. koiran ”äly”, "muistaminen”,"rakkaus isäntään” y.m. Harjoituksenkautta saatu ehdollinen refleksi (esim.kulkusen kilinä) panee ehdottomanrefleksin (nälänsammuttamisradan)toimimaan. Koira on isäntänsä kädestäsaanut ruokaa, herkkupaloja; isäntä jaruoka ovat esiintyneet niin monta ker-taa yhtaikaa, että yksistään isännännäkeminen panee taaskin nälänsam-muttamisradan reflektoorisesti toimi-maan, kuola valuu, silmät loistavat,häntä viuhtoo, kaikki merkkejä, joitaolemme tottuneet pitämään koiran

132

KOMMUNISTI

"rakkautena isäntään”, sen "ilonaisännän kotiintulon johdosta”.Sylilapsen rakkauden äitiin voimme

jo tällä asteella selittää refleksiksi;äiti, se on ruoka ja lämpö, saa lap-sessa heräämään kaikki mielihyvänmerkit, ilman muuta "ymmärtämistä”.Katsotaan lapsen kasvattamista. Siinäkäytetään tavallisesti kahta tapaa:rangaistaan pahanteosta, tai palkitaankun lapsi tekee niinkuin tahdotaan.Edellinen perustuu siihen, että jonkunteon refleksirataan yhdistetään esim.makeisen-syömisrefleksi, jälkimäinensiihen, että jonkun teon refleksirataanyhdistetään ruumiilisen kivun refleksi.Onnistuminen riippuu siitä, mikä näistäkiihokkeista pääsee hermostossa val-litsevaksi. Jos lapselle on annettu vit-saa aina kun se on salaa ottanut soke-ria, yhdistyy makean sokerin salaasyömiseen selkäsaunan tulon tunne,hän joko ei syö luvatta sitä (ehdollinenrefleksi pitää kurissa ehdottoman) taisyö (ehdoton refleksi voittaa), muttatuntee "omantunnontuskia” (alistettuehdollinen refleksi: vitsa).Pavlov jatkoi kokeitaan edelleen.

Kun hän oli saanut koiran ruoansula-tusrauhaset toimimaan yksinomaankulkusen avulla, teki hän siten, ettäkulkusta kilistäessään näytti punastaliinaa. 10—15 tällaisen harjoituksenjälkeen näytti hän vain punaista liinaakulkusta helistämättä. Mitä tapahtuiKuola (sylki) alkoi valua suusta, ma-harauhaset erittivät nestettä. Ja kui-tenkaan ei se ollut punaista liinaa näy-tettäessä kertaakaan saanut, ei edesnähnyt ruokaa! Se oli ehdollinen ref-leksi, joka vain kulkusen kautta oii yh-teydessä syömistoimintaan. Pavlov ni-mittää tätä 2;sen asteen ehdolliseksirefleksiksi. Mutta se on jo sama ilmiö,mitä sielutieteessä nimitetään "asso-siatioksi” (yhdistämiseksi), "muistik-si” j.n.e., joita pidetään tietoisen äly-toiminnan perustunnuksena. Täten

jatkamalla voisi saada syntymään3:nnen ja 4;nnen j.n.e. asteen ehdolli-sia refleksejä. "Älykkäiden” sirkus-koirien ihmetemput voidaan selittää jo2, 3 asteen ehdollisten refleksien avul-la ja varmaa on, että eläimet eivät voipitää koossa kuin muutamanasteisiaehdollisia refleksejä. On vielä otettavahuomioon että ellei opittua ehdollistarefleksiä toista tarpeeksi usein perus-refleksin yhteydessä, niin se "himme-nee”, eläin tai ihminen "unostaa”.Ihmisen hermotoiminta poikkeaa

eläinten vastaavasta toiminnasta siinä,että ihminen saattaa lisätä ehdollisiarefleksejä rajattomasti, järki on loppu-maton monimutkainen ehdollisten jaehdottomien refleksien järjestelmä.Kun eläinten refleksitoiminnat ovat ke-hittyneet pääasiallisesti ehdottomienrefleksien moninaistumiseen ja ryhmit-tymiseen (vaistoon), on ihminen ke-hittynyt siihen suuntaan, että voi ra-jattomasti monimutkaistuttaa ja laajen-taa ehdollisien refleksien sarjaa. Lop-pujen lopuksi ihmisenkin perusreflek-seinä ovat yksilön ja lajin säilyttämi-sen ehdottomat refleksit: ravinnonhan-kinnan, itsesäilytyksen ja lisääntymis-toiminnan refleksit.Olen esityksessäni kosketellut pää-

asiallisesti eläinrefleksologiaa. Ensin-näkin siitä syystä, että ilmiöt ovat siinäyksinkertaisempia ja sentähden edulli-semmat ottaa näin kovin typistetyn esi-tyksen pohjaksi, toiseksi refleksologiaon vasta muutamia vuosia vanha tiede,joten se ihmisen tutkimisessa ei ole en-nättänyt saada paljon viimeisteltyä ai-kaan. Mutta suunta ja metoodit ovatsiinäkin samat. Se asettaa aineelliselleja objektiiviselle pohjalle ihmisenkin"älyn” ja tunnetoiminnan tutkimisen.Materialististen ja marksilaicten tiede-miesten kehittämänä uudella tieteelläon mitä uraauurtavin merkitys psyko-fysiologisen monismin, psyykilliSiin il-

133

KOMMUNISTI

Katsaus poliittisiin tapahtumiin viimekuukausilla

Kylvivät tuulta ja niittävät myrskyä

HELMIKUUN lopussa Leningradissa kan-sainvälisestä tilanteesta pitämässäänesitelmässä huomautti tov. Rakovski,

kuinka Ranska ja Englanti pelkäävät uuttasotaa Saksan puolelta. Esim. Morning Postkirjoittaa, että 6 vuotta sitten luultiin rauhanolevan taatun Europassa ainakin 50 vuodek-si, "mutta nyt ei ole ainoatakaan, joka uskal-taisi ennustaa, että rauha olisi varma edes 10vuotta’’.Koskaan ei historiassa ole ollut voittajilla

sellaista tilaisuutta määritellä rauhaa mielen-sä mukaan kuin ententellä 1918—1919. Eikoko 19:11 a vuosis. ole rauhanehtoja saneltuvoitettuja kuulematta, niinkuin Versaillesissa.ja nyt niitä rauhoja on korjattava, jo korjat-tukin. Sodan seuraukset olivat porvarisval-loille odottamattomat. Ei kukaan uskonutettei enää tulisi sotaa, mutta uskoivat voitta-jat toki sen kautta valtansa vahvistuneen.Mutta nyt huomaavat päinvastaista tapahtu-neen. ”Me kylvimme tuulta ja saamme niit-tää myrskyä. Emme ajatelleet, millaisen sa-don korjaamme, kylvimme tuulta omassamaassamme, kylvimme tuulta siirtomaissam-me, kylvimme tuulta ulkovaltain kesken”,kirjoittaa englantilaisessa lehdessä nimimerk-ki, jonka takana on korkea virkamies.Nämä sanat sopivat muihinkin maihin, sa-

noo tov. Rakovski. Totta on että monetmaat ovat vakiinnuttaneet valuuttansa. Eng-

lunnin punta katsoo jo dollaria silmiin. Eng-lannin kutomateollisuus laski markkinoille192! 4,100 milj. neliöjaardia kangasta ja vii-me vuonna 4 ja puoli miljaardia. V. 1920 las-kettiin Lontoon pörssissä liikkeeseen 19milj. punnan edestä ulkolaisia lainoja ja vii-me vuonna (Japaniin, Tshekko-Slovakiaan,Unkariin y.m.) 60 milj. Sitäpaitsi pääomanvienti omiin alusmaihin. Huolimatta passii-visesta kauppataseesta on Englanti jokavuoden lopussa voinut merkitä "näkymättö-miä tuloja* (pääomistaan) noin 300 milj.puntaa. Siksi ei Englannin kapitalisteja ko-vin pahasti pelota, vaikka v.v. ostivat 344milj. punnan edestä enemmän kuin myivät.Monet maat ovat saaneet kauppataseensa

Vientivoittoiseksi: Saksa, Ranska ja varsin-kin Amerika. Wien, jonka suuri finanssi-merkitys tuhoutui sodan kautta, on saanutsiitä 60 pros. takasin, varsinkin Balkaninmaihin nähden. Monia ristiriitojaan on ka-pitalistien onnistunut järjestellä; Ruhrin rii-ta, Englannin ja Ranskan välit y.m. Parisis-sa ententen vallat ovat nyt jakaneet Saksaltaodottamansa saaliit; miljardi kr.ltamarkkaa,joka summa viiden vuoden päästä lasketaannousevan 2 ja puoleen miljardiin.Mutta vaikka kapitalistien on näin onnistu-

nut järjestellä asioitaan, eivät he suinkaanole rauhalliset. Ei ole näet voitu selvittääkapitalistimaiden keskinäistä ristiriitaa, jokaperustuu niiden taloudellisen kehityksen eri-

miöihin dialektisen suhtautumisen jaluokkarefleksologian kehittämisessä.Mutta nykyinen refleksologia ratkai-

see vasta puolet tehtävästä. On otet-tava vielä askel: osoitettava mahdolli-suus ja keino puhtaasti fysikaalis-ke-

miallisin menettelytavoin selvittää yk-sinkertaiset ärtyväisyys-ilmiöt; mitenhermoaineksessa saattaa syntyä sellai-nen tila, joka saa aikaan refleksin.Seuraavassa kirjoituksessa koetammevastata siihen .

Y. Kärppä n e n.

• 134 ■

KOMMUNISTI

iaisuuteen. Davves-plaani uhkaa tuhollaEnglannin teollisuutta. Saksan täytyy, voi-dakseen maksaa suorituksensa, kohottaakauppataseensa voittopuoli 5—6 miljard.kultamarkkaan. Sitä varten täytyy sen työn-tää tavaroitaan Englannin markkinoille —-

josta juuri suursota 10 v. sitten alkoi! Näinon Versaillesin rauha luonut noidutun kehän,josta kapitalistit eivät pääse ulos. Lisäksitulee ristiriita Englannin ja Amerikan välilläsekä toinen Amerikan ja japanin välillä. Niis-tä puhuvat Englannin lehdet avoimesti. Ja-pani yrittää vallata Tyynen ja Intian merientiet. Lisäävät laivastoaan, varsinkin senjälkeen kun Englanti päätti rakentaa Singa-poreen laivastoaseman, joka tulee maksa-maan 9 v:n kuluessa 10 milj. puntaa. Japa-nin tunkeutuminen on pannut Englannin jaAmerikan lähenemään toisiaan. Kapitalisti-maiden taloudellinen kohoaminen ei siis suin-kaan poipta ristiriidan syitä, vaan suurentaaniitä. On edessä taistelu hengemoniasta,herruudesta.Englanti kehuu tuontinsa kohonneen 125

prosenttiin ja vientinsä 95:een ennen sotaaolleesta, mutta sen väestö on kasvanut 2miljoonalla ja työttömiä on 1,35 milj., mikäluku yhä kohoo. Valtiolta ja kunnilta meneeniiden ylläpitoon noin 800 miij. p. vuodessa.Vain sillä hinnalla voi se torjua sisäisen pu-lan kärjistymistä.Italiaa uhkaa työttömyys, kun Amerikan

ovet on kiinni ja Ranska ei voi ottaa vastaanenempää siirtolaisia. Joka maassa on elin-kysymyksenä ulkomaisten markkinoin saanti,mutta se on kovan taistelun takana. Ja kaik-kialla lausutaan julki, että täytyy ruveta pi-tentämään työpäivää. Se luo terävän risti-riidan. Englannin kapitalistit hyökkäävättyöväenpuoluetta vastaan tahtoen kieltäätältä oikeuden kantaa puolueveroa ammatti-järjestöjen kautta. Hintain kohoaminen luopalkankorotusvaatimuksia, joihin kapitalistitvastaavat uhkaamalla jatkaa työpäivää.Alus- ja siirtomaat synnyttävät uusia risti-

riitoja. Esim. Intian kutomateoliinuus kil-pailee jo menestyksellä Englannin kanssa.

Englanti yrittää panna tulleja. Siirtomaidenkanssa kärjistyvät välit. Australia ja Kana-da itsenäistyvät emämaata vastaan. Teke-vät omia kauppasopimuksia. Aasiassa kas-vaa kansallinen vapautusliike. Niiden maidenporvaristo haluaa harjoittaa omaa politiik-kaansa. Sota ei siis lujittanut imperialistienherruutta, vaan sitä kovin horjutti.Lokakuun vallankumous se se kapita-

listien voiton turmeli. Eräs englantilainenaikakauskirja kirjoittaa, ettei sitten Roomansortumisen ole ollut niin merkitsevää tapaus-ta. Se on ehkäissyt Turkin ja Kiinan jaon,jotka oli päätetyt sodan aattona. Aasiankansat siitä rohkaistuivat. Tsarismin uhkakatosi. Ja koko laajan Neuvostoliiton alueetvapautuivat taloudellisesta orjuudesta. Kunmuistaa, että Venäjällä oli ennen sotaa 12miljard. rpl. velka, joka summa (amerikalai-sen tilaston mukaan) kasvoi 16 miljardiksi,niin ymmärtää kapitalistien raivon. IlmanLokakuun vallankumousta täytyisi Venäjän,paljoa enemmän kuin Ranskan, rukeilla apuaulkomaisilta kapitalisteilta. Sen budjetistamenisi kolme neljättä osaa velkaiu korkoi-hin! Urquartin ja Shingarevin suunnitelmav:lta 1917 kertoo, kuinka kansainvälinen pää-oma aikoi Venäjää kiskoa.Englannin porvariston oikea siipi on aika

voimakas. Ja se haastaa joka tilaisuudessariitaa SSSRieen kanssa. Toinen siipi, teolli-suus- ja kauppakapitalisteja, pyrkii kompro-missiin. Ja työväenluokka kokonaan tunteevaltavaa myötätuntoa Neuvostoliittoa koh-taan ei teorian perusteella, sillä se on hy-vin sekava, vaan luokkavaiston. Liittoutu-mishommista SSSR vastaan Balkanilla jaBaltian maissa sanoi tov. Rakovski, että mo-net suurvallat kernaasti näkisivät tuollaistenliittojen syntyvän, mutta rahaa eivät kapita-listit halua sinne antaa. Eräs pankkiiri Eng-lannissa oli tov. R:lle sanonut, että on me-nettänyt paljon rahaa Venäjälle, mutta onvalmis antamaan rahaa sinne sekä Turkkiinja Meksikoon, ei muualle.Tilanne on nyt sellainen, lopetti tov. Ra-

kovski, kuin oli 1914. Hurja kilpailu mark-

135

KOMMUNISTI

kinoista, kärjistyvät suhteet, nidanpesiä ylt-ympari maailmaa. Vain tyovaenluonua voipelastaa maailman uuaen soaan katastro-filta.

Oltava varuillamme

Puna-armeijan 7-vuotisjuhlassa Leningra-dissa puhui sota-asiain komisari, tov. prunseensin siitä, mikä merkitys on ollut Leningra-din työväellä lahtarien hyökkäysten torju-misessa. Nyt on neljättä vuotta saatu teh-dä rauhan töitä, mutta sodan vaa-a ei olevähennyt. Siksi on Puna-armeija yhä huo-lenpitomme esineenä. Sen, kuten jokaisenarmeijan, voima riippuu kolmcstä tekijästä:"hengestä”, organisatsionista ja tekniikasta.Henki on hyvä. Siinä suhteessa voittaa

armeijamme jokaisen muun maan armeijan.Sen kokoonpano on työläis-lalonpoikainen.Sen päällystö ja poliittinen johto tyydyttävätmeitä 100 pros. Puolueen jäseniä on senpäällikönpaikoilla 33 ja puoli pros. ja puo-lueettomista mitä siinä on, voi sanoa, ettäolisi hyvä, jos olisi enemmän niin hyviä puo-lueen jäseniä kuin ovat nämä puolueettomat.Ensi kerran voimme sanoa, että myös talou-delliset olot ovat sellaiset, että päällystö voileipähuolten puolesta panna kaiken huomion-sa toimeensa. Me nauramme porvarislehtientarinoille meillä muka kaikkialla riehuvistakapinoista. Hukkuva tarttuu oljenkorteen.Meidän voimamme on siinä, että meillä onvallassa työväenluokka, jonka mukana kul-kee monimiljoonainen talonpoikaista.Nyt on armeijassamme 560,000 miestä.

Tsaarilla oli ' puolitoista milj. Tärkeätä onlaittaa niin, että nopeasti voimme tarpeen tiil-ien täydentää rivit hyvillä taistelijoilla. Sii-hen me pyrimme järjestämällä vakinaistenjoukkojen rinnalle miliisin, territoriaalijouk-koja. Meillä on todisteita, että tässä olem-me onnistuneet. Ja taloudellisen elämäntervehtyminen luo sotilaalliselle voimallemmelujan pohjan. Teollisuuden tavaton kasvuluo meille joka päivä uutta. varavöimaa. javaltion teollisuus antaa meille suuren etuisuu-den kapitalistimaiden edellä. Niille tekee

yksityisomistus paljon haittaa tässä suhtees-sa.Yhteentörmäys kahden maailman välillä,

johon meidän on oltava valmiit, saattaa ollakaukanakin. Eikä ole meillä syytä sitä jou-duttaa. Rauhan työhän vahvistaa meitä jo-ka päivä. Mutta sen yhteentörmäyksen va-ralta on meidän kengitettävä kaikki jalkam-me. On täydennettävä päällystö, poliittinenjohto ja miehistö. Varustettava ne kaikellatarvittavalla. Tekniikassa me olemme por-varismaista jälessä. Siksi kaikki voimat jän-nitettävä sen parantamiseksi.Meillä on suuria etuja puolustuksen suh-

teen. Laaja alue. Kaikki syy luottaa siihen,että työväen ja talonpoikain liitto yhä lujit-tuu. Liittolaisemme on joka imperialistisenmaan työväenluokka. Samoin siirtomaidensatamiljoonat. (a me muistamme Lenininneuvon: Odota jotain valmistautukaa'On kestettävä niin kauan, kunnes kärjistyvätporvarillisen maailman ristiriidat, tulevatavuksemme sorretut luokat ja kansat. Epäi-lemättä voimme luoda Neuvostoliittomme lin-noitukseksi, jonka muureja vastaan kilpisty-vät porvarillisen maailman kaikki ponnistuk-set. ja kun tulee ratkaiseva hetki, on voittooleva työtätekevän kansan verellä valellunlipun.

Ebert

Saksan iahtaritasavalla presidentti Ebert,sos.-dem., ei enättänyt tulla voittoisan prole-tariaatin vallankumouksellisen tuomioistui-men eteen. Hänen, Scheidemannin ja Nos-ken ouolueen avulla on Saksan porvaristo,vaikka vaivoinkin, pitänyt yli 6 vuotta puo-liaan työväen rynnistyksiä vastaan. Ja niinsai hän kuolla "kunnialla”. Kaikkien maidennoskelaisetkin, jotka väliin joukkojen ta-Pia olivat selitelleet, että eivät vastaa hä-nestä, tunnustavat hänet nyt omakseen jasuitsuttavat hänen ylistystään.Mutta Saksan vallankumouksellisen prole-

tariaatin "Punalippu” (Rote Fahne) kirjoit-taa: "Fritz Ebert oli kavallus ja vastakumousruumiillistuneena. Fritz Ebert merkitsi työ-

136

KOMMUNISTI

väen raatelemista valloituksen ja rosvouksenhyväksi, se merkitsi myytyä vallankumousta,se merkitsi lahdattuja val-lankumouksellisia, se merkitsi kenttäoikeuk-sia, verituomioita, kuritushuonetta, se merkit-si Stinnes-tasavaltaa ja Barmat-sosialismia.Fritz Ebert on kirous miljoonien huulilla, jatämä kirous kaikuu yli sen kellojen kalku-tuksen, joilla häntä kunnioittaa virallinenSaksa, wiihelmiläisten kenraalien, aatelisjunk-karien, teollisuusritarien, kiskurien, keinotte-lijain, kulassien, luokkatuomarien ja valtiol-listen virkakiipeejäin Saksa”.ja tämä Saksa tunsi sanain sattuneen.

Se lakkautti lehden kolmeksi viikoksi.

BrantingToisen noskelaisten "suuren vainajan”, jo-

ka myös kuoli liian aikaisin, saattoivat 'kun-nialla” hautaan Ruotsin kuningas sekä impe-rialistirosvojen ja Suomen sos.dem. edustajatyhteisrintamana. Tainio häpäisi Suomentyöväkeä lausumalla, että "onnellisemmin oli-si meille käynyt, jos paremmin olisimme hä-nen neuvojaan noudattaneet”. Branting olinäet Turun puoluekokouksen aikana 1899ker-tonut, että heillä Ruotsissakin oli alkuaikoinaollut työväenliikkeessä "äärimmäisen jyrkkiäja kiivaita muotoja, mutta pian oli tultu huo-maamaan, että myöskin rauhallisemmilla jakohtuullisemmilla keinoilla voidaan päästäeteenpäin ja päästä varmemmin eteen-päin”.Niin. Työväenliikkeen alkuaikoina esiintyy

todellakin jyrkkänä ja väärentämättömänätyöväen sisu, riistetyn kansan vuosisatainenviha. Kapitalistien törkeä vastustus synnyt-tää myös ■ teräviä yhteentörmäyksiä. Muttasitten seuraa "rauhallisen” toiminnan aika.Ulkomaiden kapitalistien kokemuksista vii-sastuneina ja peräytyen työväen pakottavanvoiman edessä tekevät valtaherrat myönny-tyksiä. Työväenliikkeen johtoon tulee am-matillinen ja puoluebyrokratia, nojautuentyöläisylimystöön, jota kapitalismi lahjoopalkankorotuksilla y.m., mihin sille antaa ti-laisuuden kapitalismin nouseva talous. Mutta

kriisien aikana otetaan myönnytykset taaspois työväenliikkeen johdon avulla. Kun-nes sitten tulee umpiperä; kapitalistit eivätenää anna peräksi, työväen joukot rynnistä-vät eteenpäin, temmaten mukaansa, kumouk-sellisina hetkinä, osan reformistisempaakinväkeä ja sen toimitsijakuntaa. Syntyy avo-taistelu, vallankumous.Suomessa oli työväenliike, v;n 1905 val-

lankumouksen vaikutuksesta, varsin proletaa-rista ja verrattain jyrkkää. Uusi vallanku-mous 1917.—1918 myllersi taas pohjavoimatliikkeelle ja s.-d. puolue joutui kansalaisso-dan johtoon. Tätä sen kunniakkainpa muis-toa häpäsee nyt Tainio. Hän häpäsee sitäluokkatietoisuutta, jolla Suomen työväki tor-jui brantingilaisiiutta liikkeestään vaikkase silti pääsi pesiytymään. Tainio valittaasitä, ettei Suomen s.-d. puolue kavaltanuttyöväkeä ratkaisevana hetkenä, ruvennut senteurastajaksi, noskeksi.Sanoimme että Branting pääsi kuolemaan

liian aikaisin. Luulisi riittävän 40:n vuodenpetturityön, arvelee lukija. Tarkoitamme si-tä, että Branting ei saanut nähdä työnsä rau-keevan hukkaan. Ruotsissa sai s.-d. hallitusjuuri ennen hänen kuolemaansa suursulun ly-kättyä. Luokkataistelun kiertämätön kärjis-tyminen on sielläkin edessä. Ja Brantinginkuolema edistää sitä kärjistymistä. Muttaelävänäkään hän ei olisi sitä voinut estää.Hänen olisi täytynyt ruveta lahtariksi työvä-keä vastaan, kuten puoluetoverinsa Saksassay.m. Ja siitä hän säästyi *). Ruotsin työ-väeltä jäi se oppi saamatta. Ja se vaikeuttaasen tietoisuuden selkenemistä. Mutta siltipelkäävät Ruotsin porvarit täydellä syyllä,etteivät hänen johtopaikasta tappelevat seu-raajansa kykene yhtä hyvin torjumaan työ-väen nousua, yhtä hyvin sitä pettämään.

*) Vaikka tekikin lahtaritekoja: kannattiententen sotaa Venäjän vallankumousta vas-taan, antoi hallituksensa meriministerin aut-taa Suomen lahtareita 1918 y.m.s. ei Ruotsintyöväki vielä sitä huomannut. Ei nähnythäntä omana lahtarinaan.

137

KOMMUNISTI

Il iän

i\omias vainaja, jorma poistumista porva-reilla on syytä surra, on Ule Lian, NorjanAmmattijärjestön puheenjohtaja. Hän olikemotteiupolitikoitsija liuKKamta ja vasten-mielisintä lajia. Kun Norjan työväki 1917heitti noskelaisjohtajansa yli laidan, pelastihän itsensä siitä liittymällä vasemmistoon.Hän seurasi, vaikka ilmeisen vastenmielisesti,mukaan Kominterniinkin. Ja kun hänen kii-vas vastustajansa Tranmaef tuli luokkatais-telun pettäjäksi, seurasi Lian häntä halustapois Kominternistä. Noskelaiset pitivät hän-tä jo liittolaisenaan niinkuin olivatkin hän-tä inhonneet mutta kuolema katkasi hä-nen pyrkimyksensä johtaa Norjan työväkijälleen Amsterdamin isänkotiin.

Suomen uusi presidentti

Suomessa on valittu presidentiksi maalais-liittolainen kuvernööri Helander. Sen vaalinerikoispiirre on, että siinä kaikkei t enimminhuiputettiin talonpoikia. Onhan maalais-liitto olevinaan heidän puolueensa. Ja se onkäynyt kynäsotaa kaikkein äkäsimmin ruot-salaista herraspuoluetta ja suomalaisia mo-narkisteja, kokoomuspuoluetta, vastaan. Janyt nämä puolueet valitsivat Suomelle presi-dentiksi maalaisliittolaisen! Tähän voiolla vain yksi selitys: Relander un salamo-narkisti, kuten Stähibergkin oli. Ei ollut-kaan mikään salaisuus, että "Maakansa”, Vii-purissa ilmestyvä maalaisliiton lehti, jokajoskus on ollut räikeäsuinen talonpoikaislehti,juuri hänen vaikutuksestaan on tullut Maa-laisliiton ja porvarispuolueideri yhteistoimin-nan innokkaimmaksj asiamieheksi ja työväen-syöjäksi. Suomen talonpojat saav it siis mer-kitä poliittiseen muistikirjaansa, että heidänniskansa yli on valtiovallan keskeiselle pai-kalle astunut mies, joka varmasti tulee käyt-tämään valtapaikkaansa suurpääoman etujenajamiseen. Mutta vaikka Suomen talonpo-jat ovatkin antaneet itseään pitkän aikaa joh-taa harhaan, ei se sentään voi kovin kuanjatkua. Jo havaitaankin Maalaisliiton jäsenis-

tön, varsinkin pientalonpoikain keskuudessavaltavaa tyytymättömyyttä, jonk kärki koh-distuu niitä vastaan, jotka tästä puolueestaovat tehneet astinlaudan pyrkiessään kor-keille virkapaikoille, missä ovat osoittautu-neet suurpääoman nöyriksi kätyreiksi. Maa-laisliittolainen hallitushan pantiin 1923 suo-rittamaan julkea laittomuus, Sos. Työväen-puolueen toimitsijain vangitseminen ja todis-tuksitta tuomituttaminen, jonka iikasen ren-gintyön tehtyää nämä maalaisliittolaiset sai-vat potkun hallituspaikoilta, mihin heidättaas otetaan, kun porvaristo jälleen tarvitseetavallista likaisemman työn tekijöitä.

S.

Lahtarit ryöstöretkistään. "Karjalanpuol-est a” —on Lauri 'Kivisen kirjailmestynyt lahtari-Suomessa 1919. Tosiasias-sa on se kuvaus retkestä karjalaisia vastaan,vaikka lahtarien omituinen kielenkäyttö kään-tää asiat ylösalaisin. Että retki tosiaankin olirosvoretki karjalaisia vastaan, sen todistaakirjoittaja itse. Retkue kulki rajan yli mat-kalla Uhtualle kesäk. 26 p. 1918. Se oli me-nossa "pitämään huolta siitä, etteivät punasetpääse hävittämään ensimäisen Vienan Kar-jalan retkikunnan valtansa alle la s-k e m a a osaa Vienasta”. (Harvennus alle-kirjoittaneen.) Edellinen ”ev.-luutnantti Mal-min retkikunta oli hajoamistilassa”. MiehetSuomessa "lomalla”, "josta ei monenkaanmieli tuntunut takaisin tekevän’.Ei maksa kuvata retkueen alkuvaiheita.

Kertomus niistä on tavallista hulikaanimais-ten herrasnulkkien ”matkailu”-kuvausta.Yrittivät hametietä saada kansan "suosiota”,mutta tyttöjen vastarinta oli heinikoille no-lostuttavan jyrkkä.Mitä lajia päälliköt olivat, siitä saa pienen

käsityksen,, kun tutustuu "Pikku Jussiin”jääkäriluutnantti J. Väisäseen, joka oli saa-nut potkut "valkoisesta” armeijasta, kun eiollut tervehtinyt valkoisen armeijan venä-läistä upseeria, vaan antanut tätä korvalle.Ja sinne Vienaan sen Jussin seikkailut päät-tyvätkin. Eikä hän ollut ainoa hukkaani,

138

!5*K O M M U N 1 S T I

josta Suomen kansa tämän retken kautta va-pautui.

Kuinka kansa suhtautui kutsumattomiin"vapauttajiinsa”, siitä saa käsityksen siv. 103olevasta kuvauksesta, kuinka "kylien mie-histä yksi ja toinen katosi”. Naiset sanoivatniiden menneen "ansoille”, mu ha setvisi sit-ten, että ne menivät pjnikkien puolelle, jaettä parin englantilaisessa puvussa kotipuo-lessa käyneen karjalaisen matkan jälkeen"aikoi miehiä yhä useammin kadota ansoil-leen”.Ja loppusivulla sanoo kirjoittaja suoraan,

että "paikkakunnan väestöstä suurin osa olivihollisten puolella ja auttajana”. Ja hänmyöntää, että "joukoissamme oli paljon huo-noja aineksia, sairaita, pelkureita, jopa huli-gaanejakin”. Ilmari Kiantokin kuuluu sano-neen, että retkikunta särkyi säpäleiksi "omanrappiotilansa, takia”. Ja kaatui heitä omanilmoitustensa mukaan 70—80 miestä.Mutta eivätpä viisastuneet vielä Suomen

hulikaanit. Uusia retkueita panivat toimeen.Kulakki-kauppiaiden ja Suomen tukkiherraineduksi. Karjalan kansalle kärsimyksiä tuot-taen. Ja harkitsevat yhä uusia ryöstöretkiä.

Me panemme vain merkille, miten he itseedellisiä "sankaritekojaan” kuvailevat. Vie-nan kansa muistaa kyllä moisia "auttajiaan”,eikä heitä takaisin toivo. Rajalta jo takaisinkäännyttää. S.

Saatu tunnustusEnglannin ammatillisen delegatsionin ker-

tomus Venäjän matkastaan on ilmestynyt japohditaan sitä kaikilla maailma äärillä. "Nor-jan Kommunistilehti” muistuttaa Tranmae-lin tapaisten luopioiden kantaa Venäjän val-lankumoukseen nähden. Hän on alkanut yhähäikäilemättömämmin hyökätä neuvostoval-taa ja sen johtajaa, kommunistipuoluettammevastaan. Englannin lähetystön kertomus onhänelle korvapuusti. Sillä sen antajat eivätole koskaan näytelleetkään kommunistia, To-veriiehtemme sanoo, että tuossa kertomuk-sessa on koko joukko periaatteellisia lausun-toja, Joita emme hyväksy. Meillä on varmat

periaatteet. Sanokoot niitä kernaasti "dog-meiksi”. Ne ovat "kalliisti ostettuja yhteis-kokemuksia ja yhteishavaintoja, jotka teke-

;

vät meidät' ehdottoman sovittelemattomiksikaikkiin vastustajiin nähden”. Muttam; [ nemm merkille vastustajaimme anta-man tunnustuksen”. Lukiessamme Englanninammatillisen delegatsionin loppupäätelmät,olemme ylpeät venäläisten tovereittemmepuolesta. Ensi kerran toteavat virallisetmaailman mahtavimman työväenluokan edus-ajat tarkkojen ja laajojen, ammattimiestenjohdolla suorittamainsa tutkimusten perus-teella, että Venäjän neuvostovaltio, ensimäi-nen työväen ja talonpoikain valtio maail-massa, todella on paras ja voimak-kain valtio maailmassa.”, Kertomuksessasanotaan, että "Neuvostoliitto on voimakasja vakava valtio; sen hallitus nojautuu ensik-sikin valtiososialistiseen järjestelmään, jotatoiminnallisesti tukee työläisten suuri enem-mistö ja jonka tunnustaa talonpoikain suuri,

enemmistö; toiseksi nojaa se fede;atiiviseenrakenteeseen, joka antaa hyvin suuren sivis-tyksellisen ja kohtuulliset valtiolliset vapau-det, täyden uskonnollisen suvaitsevaisuudenmukana, rotunsa puolesta ja maantieteellisestivähemmistönä oleville heimoille; että hallitus-koneisto, huolimatta siitä, että se on perus-teeltaan toisenlainen kuin muiden valtioiden,tuntuu toimivan hyvin ja on ei vain kaikin,puolin parempi kuin mikään muu hallitusmitä on ollut Venäjällä, vaan että se myö»on suorittanut ja suorittaa tehtäviä mihinmuut halliuksett eivä ole pystyneet eivätkäpysty ...”

Jos noskeiaiset, esim. Suomen Peräläisely.m., osuisivat hävetä, niin nyt olisi tilaisuus.Mutta he ovat myyneet sielunsa imperialis-min perkeleelle eikä heille ole pelastusta.

Saksan iotavalmhisVersaillesin pakkorauhan sanelijat ovat

taas hädässä. He toteavat paniikin vallassa,,että Saksa ei ole aseistariisuttu. MarsalkkaFochin johtama sotilasneuvosto huomauttaa,että Saksa on luonut enemmän kuin puolen-

139

kommunisti

miljoonaisen armeijanrungon. Armeija voi-daan mobilisoida muutamassa päivässä. Ver-saillesin ehtojen mukaan pitäisi maanpuolus-tusjoukon lOO,OOO miestä palvella 12vuorta, mutta iin ei tapahdu. Tuo joukko onsiis upseeri- ja aliupseerikoulu, jossa jo onkoulutettu yli 200,000 miestä. Poliisijoukotsaavat myös sotilaallisen koulutuksen ja ovataseistuksensa puolesta täysiä sotilaita. Ar-meijalla on esikuntansakin, 250 miestä, vaik-ka "rauha” sen kieltää. Sotatarpeita voiSaksa myös valmistaa, paitsi myrkkykaasuja,540 tykkiä päivässä.Mitä tämä todistaa? Sitä että suurta telli-

suuskansaa ei voida kohdella alaikäisenä. Selöytää kyllä keinonsa. Mutta silti voisivatententen suurrosvot nukkua yönsä rauhassa.Nykyinen Saksa ei kykene sotaan

enempää kuin kykeni Kerenskin Ve-näjä. Ei koskaan enää saa Saksanporvaristo työväkeä lahjotuksi eikä pet-kutetuksi niin kuin 1914. Marraskuussa1918 ei Saksan rintama pettänyt sotakuntoi-suuden puolesta, vaan vallankumouksen ta-kia. Tosin oli nälkä ja sotaväsymys. MuttaVenäjän neuvostovalta on osottanut, ettänälkäinenkin kansa voi sotia. Wilhelmin Sak-sa sortui sisäisiin ristiriitoihinsa. Upseerisakkisyyttää siitä noskelaisia, "marraskuun kaval-tajia". Tuolla syytöksellä on tietenkin tar-koituksena terrorisoida nosket uskollisemmin"isänmaallisiksi”, mutta merkitsee se myössyvää juopaa "isänmaan” eri kannattajaluok-kien keskuudessa. Heissä ei ole yhtään, jokakykenisi kokoomaan kansan maanpuolustuk-seen. Monarkistit kyllä rähisevät, mutta heil-lä ei ole upseereilleen sotaväekä. Pikkupor-varilliset demokraatit, nosket mukaan, luet-tuina, eivät myöskään voi johtaa sotaa, kunkoko heidän kannatuksensa perustuu siihen,etä lupaavat ylläpitää rauhaa raatelemallaententen edessä. Omistavien sodasta tulisipannukakku niinkuin Kerenskin hyökkäyk-sestä.Saksan kansan puolustuksen voi järjestää

vain proletariaatti. Mutta sitä varten täytyysen ensin kukistaa riistäjäin valta.

Saksa

Tehdaskomiteain vaaleissa ovat kommu-nistitoverimme saavuttaneet suuria tuloksia.Esim. Berlinin metallityöväen keskuudessa.Noskelaisten äänet kuivuneet muuta naan.Ruhrin suurissa teollisuuskeskuksissa, jopataantumuksellisessa Baierissa ovat kommu-nistit voittaeet loistavasti. Haliessa nosketponnistivat kaikki voimansa, saaden 322ääntä kommunistien 510 vastaan. Reininmailla ovat ammatilliset järjestöt saanee kom-munistien toimeliaisuuden vaikutuksesta ly-hyessä ajassa tuhansia uusia jäseniä. Rhin-kaivoksessa annettiin kommunistien tehdas-komitealistan puolesta 1,098 ääntä, kun nos-ket saivat vain 318 ja kristilliset 230 ääntä.Monessa paikassa, jossa nosket ovat olleetehdottomassa valta-asemassa, saivat nytkommunistit voiton. Suuria työtaisteluitaoi pitkin Saksaa ja uusia edessä. Metalli- jakaivosmiehet sanoneet irti tariffeja Rauta-teillä laaja lakko. Päätaistelu tulee 8 tunnintyöpäivästä.

Ranska

Kommunistipuolueen kongressista Clichys-sä kirjoittaa tov. Treint, että siellä kärsi trot-skilaisuus ratkaisevan tappion. Trotski, jokaoli sodan aikana Ranskassa toiminut yhdessäkumouksellisten syndikalistien kanssa, nauttiRanskan työväen keskuudessa miltei rajaton-ta ihailua. Nyt on se haihtunut. Puolue to-tesi hänen virheellisen linjansa, joka ilmeneeniin selvänä varsinkin hänen viime teoksis-saan.

Puolue totesi kansainväliselle tilanteelleominaiseksi kasvavan kilpakiistan Amerikanimperialismin ja Englannin johtaman Euro-pan imperialistien liittoutuman välillä. Pikkuritiojaan ne sovittelevat, mutta suuri vasta-kohta kärjistyy yhä. Europan imperialistienliittouma tähtää tietenkin voimien kokoa-mista myös Neuvostoliittoa vastaan. Eng-lanti harrastaa keskenäistä takuujärjestelmääitseensä, Ranskan, Saksan, Belgian ja Italiankesken. Ranskan puolueen kanta on toinen

140

fK O M M U N I S T I

kuin kuin Trotskin varovaisesti esille heittä-mä aatos Amerikan yli-imperialismista, jokasanelee tahtonsa maailmalle.Puolue totesi demokraattis-pasifistisen ajan

olevan ohi. Kapitalismin ristiriidat kärjisty-vät. Suuria työtaisteluita ja siirtomaataiste-luita on edessä. Porvaristo pysyttelee val-lassa yhdistämällä kaikki mahdolliset voimat:valtion, fascismin, anarkismin ja sosialide-mokratian. Puolueen kanta on ristiriidassaTrotskin käsityksen kanssa, että porvaristoantaa fascismin väistyä demokratian tieltä.Fascismi on porvariston teknillinen taistelu-järjestö ja sosialidemokratia työväen harhaan-johtaja imperialismin hyväksi.Ranskassakin kärjistyvät elot. Senkin siir-

tomaissa nostaa kansa päätään imperialismiavastaan. Amerikan ja Saksan kilpailu luo uh-kaavan taloudellisen pulan. Ranskan pikku-porvaristolla on vallankumouksellisia tradi-tioita. Kunnallishallintoja joutuu kommunis-tien käsiin. Puolue varustautuu fascismiavastaan. Ammatillisten järjestöjen yhtymis-kokous pidetään syksyllä. Talonpoikia lähes-tytään. Puolueen bolshevisoimimm käyn-nissä. Työmaasoluja toimessa, joukkoja jär-jestetään taisteluun kallista aikaa vastaan.Työväen ja talonpoikain kontrollioikeuttavaaditaan. Varustaudutaan taisteluun 8 t.työpäivän puolesta ja aseelliseen puolustuk-seen fascismia vastaan. Nostatetaan kansaataisteluun Europan alistamista vastaan Ame-rikan siirtomaaksi ja Davves-suunnitelmanRanskaan sovelluttamisa vastaan.

Ruotsi

Suursulku, joka käsittää 130,000 työtove-ria ei ole eilispäivän tuotetta. Kapitalistitvarustauneet siihen v:sta 1918 lähtien. Työ-väkeä sitoneet pitkät sopimukset, aina viisi-kin vuotta. Kapitalistit tahtovat polkea pal-kat alas. Valittavat teollisuuden pulaa. Am-matilliset pomot säestäneet kapitalisteja.Olleet viime vuosina polkemassa palkkoja 20—25 pros. Nyt tahtoo työväki taistella ase-mansa puolesta. Täysikasvuisen työväen si-jalle on otettu töihin nuoria, joille maksetaan

vain 9:kin kruunua viikossa. Työnteettäjättahtovat vanhemmille "oikeutta” ottaa mu-kaansa töihin 14—-15 ikäisiä lapsiaan, tullaporvarien avuksi riistännässä. Sotateolli-suuden romahtaessa jäi noin 100,000 työttö-mäksi 1921—23. Huippukaudella eli työttö-miä 160,000. Kutka näistä kieltäytyivät ru-peamasta rikkureiksi, menettivät avustuksen-sa. Työttömien avulla poljettiin palkkoja,1922 oli 20,000 metallimiestä 6 k.k. sulunalaisina. Varsinkin kommunisteja heitettiinpois teistä. Saha- ja metsätyöiäisiä uhattiinsululla. Viime vuonna kohosivat hinnat.Työväki alkoi vaatia 20 pros. palkankorotus-ta. Noskelaiset varoitelevat taistelusta. Kul-jetustyöläisten luottamusmies Lidley julkaisineuvottelujen kuluessa porvarislehdissä hyök-käyksen työväkeä vastaan. Sellaisia ylistääporvaristo "järkevinä”.Mutta sulkunsa takana on porvaristolla

poliittisiakin tarkotuksia. Se tahtoo voimak-kaan sotalaitoksen joka kysymys juuri onesillä. Se hommaa sotaliittoa reunamaidenja Suomen kanssa Neuvostoliittoa vastaan.Kommunistipuolueen toimistoon murtaudu-taan. Nostetaan juttuja "Sinovjev-kirjeistä”.Laivaston aluksia on pantu liikekannallekommunisteja vastaan. Kaikesta näkyy, et-;Jä porvaristo varustaa suurta hyökkäystä.Porvaristoa auttaa m.m. luopio Höglund,Mutta kommunistien suurlakkotunnuksenovat suuret joukot työväkeä ottanut innollavastaan. Lindleyn amm. osasto —• Tukhol-man suurimpia on yhtä ääntä vastaan hy-väksynyt tunnuksen; se vastustava ääni oli

Lindleyn,Ruotsissa on siis alkanut suurtaistelu, jos-

sa Ruotsin työväki joutuu ottamaan vastaankapitalistien hyökkäyksen koko Skandinaviantyöväenluokan etujoukkona. Se tarvitseesiinä kaikkien muiden tukea.

Ruotsin armeija-uudistus

Sos.-dem. "puolustusministeri” (kapitalisti-etujen puolustaja), ent. antimilitaristi PerAlbin Hansson on esittänyt sotiiasohjelman-sa. Siitä sanoo Ruotsin noskelaisten hovi-

141

KOMMUNISTI

narri Rickard Lindström kirjeessä SuomennosKelaislehtiin, että se on "oleellisesti vainpuolustusvalmiuden järjestely” eikä "aseis-tariisuminen”. Niinkuin onkin. Sen mukaanvähennetään asevelvollisten, s.o. työväen jatalonpoikain aseharjotuksia. 51,000;sta ase-velvollisesta kutsutaan hajotuksiin vain36,000, jalkaväen harjptusaika supistetaan140 päiväksi, mutta luvataan hajottaa "voi-maperäisesti”. Erikoisjoukkojen hajotusai-ka on 200 päivää, ylioppilaiden 260 (niistäkasvatetaan reserviupseereja). Joukko-osas-toja vähennetään, samoin vakinaisen päällys-tön.' määrää. Mutta i 1 m a 1 a i v a s-to a lisätään, samoin lai-vastoa, vaikka se "uudistus” nyt hie-man lykätään, jotta saadaan nyt näyttämäänsiltä kuin "vähennettäisiin” kuluja. Ja luva-taankin vähentää 33 milj. vuodessa, eli 25pros. Tämä on kuitenkin silmäinkääntä-mistä, sillä laivastokysymys tulee uudelleenesille, ja kaikenlaisia sivumenoja, lakkautus-palkkoja y.m. esiintyy. Eikä tämä vielä oleläpiajettukaan. Metelöivälle oikeistolle voi-daan vielä tehdä myönnytyksiä. Silläsulirporvaristo on tyytymätön. Se tahtoisiheittää painavamman miekan suurvaltainueuvospöydälle, niin että heidätkin joksikintunnustettaisiin. Mutta pikkuporvarillistenliberaalien avulla saatetaan tämäkin ajaa lä-pi. Pääasia siinä on, että sotilaallinen te-hokkuus tahdotaan säilyttää ennallaan. Uusil-la keinoilla. Tietenkin on osa porvaristoa,joka ei 'hyväänsä ymmärrä”. Upseerinpaik-kansa menettävät ovat tyytymättömät. Sa-moin armeijan hankkijat y.m., joilla on suo-ranaista etua nykyisestä. Mutta s,-d:n täy-tyy tyydyttää kansaakin luupalalla, muutoinon sitä mahdoton kauemmin petkuttaa. Janiin on syntynyt se sekasikiö, josta valtio-päivillä käydään keskustelemaan.

Norjassakin

Äsken niin "demokraattisessa” Norjassaon nyt 62 luokkataistelun uhria porvarsitonvankiloissa. Kommunistipuolue on suurkä-räjiilä (eduskunnassa) ehdottanut, että ne

vapautettaisiin. Toverilehti lausuu: ”Me to-teamme että työväellä on yksimielinen tahtoviedä taistelu luokkaoikeutta vastaan ja van-kien vapauttamisen puolesta perille kaikiltakeinoilla —ei vain parlamentaari-silla, vaan myös parlamentinulkopuolisin a”.Norjassa onkin muodostunut muiden puo-

lueiden yhteisrintama kommunisteja vastaan.Suurkäräjien puhemies Lykke oli ottanut kyl-mästi vastaan työttömäni lähetystön, jonkajohtaja eduskunnan portailla pitämässään pu-heessa oli nimittänyt puhemiestä heittiöksi.Siitä nousi meteli eduskunnassa m.m. tran-maeelilaisen ''työväenpuolueenkin” puhujatasettuivat porvarien puolelle. Kommunisti-puolueen puhujat muistutti, kuinka samaLykke oli ollut tehoinen pääministerin laitto-masta valtion varojen luovuttamisesta erääl-le vararikkoiselie pankille (25 milj. kr.) ja ontyöttömäni edustajan lausunto hänestä työ-väen antama ja joukkojen hyväksymä ar-viointi.

"Yhteiskunta-apu”

Skadinaviassa nimittävät tasaistit itseään"yhteiskunta-avuksi” ja ovatkin kapitalis-tisen yhteiskunnan viimeinen apu. Lisäksion esim. Norjassa "Yhteiskunnan turva” ni-minen järjestö. Keväällä 1923 rummuttivatne kommunistien valmistavan kapinaa jakoonneen Kristianian nyt Osioksi nimite-tyn pääkaupungin Kansantaloon 10,000kivääriä. Tuosta huhusta oli ainakin sehyöty, että fascistijärjestöt eivät uskaltaneetlähteä tavalliselle pääsiäisretkeileen tuntu-reille.Lakko- ja sulkutilanne 1924 antoi taas

fascisteille aihetta vahvistaa järjestökään.Rikkurien kurittamisesta tekosyyn ottaenolivat ne jo valmiina ja kansalaissota Nojas-sa hiuskarvan varassa. Kommunisteja vas-taan nostettiin valtiopetosjuttu ja syytettiin"yhteistyöstä vieraan vallan kanssa”. Äskennostivat huhun, kuinka Moskovassa oli pe-rustettu kansainvälinen lakkorahasto laitto-main lakkojen tukemiseksi Skandinaviassa.

142

■KOMMU N 1 S T t

Nyt taas kohuavat muka suurista aseittentuonnista Norjan kommunisteille. Niin val-mistavat kansalaissotaa.

"Puhdasta tappiota”

Suomessa oli maatalouden puhdas tuottoennen sotaa yli 600 mk. hehtaaria kohti. Ti-livuonna 1921—1922 oli se 658 mk. Seuraa-vana vuonna 398 ja sitä seuraavana 189 mk.Velkojen korkoja ei laskettu kustannuksiin.Siis alennus yli 70 pros. Varsinkin tuntuialennus pientiloilla ja erikoisesti viime vuo-sina niin suurella touhulla luoduilla asutus-tiloilla, s.o. niillä joita on annettu tilattomil-le, joilla ei ole kaluja, ei rakennuksia eikäpääomaa.Pientilojen puhdas tuotto oli 1921—1922

keskimäärin 765 mk. viljeltyä hehtaariakohti, mutta aleni kahdessa vuodessa 90m:kaan. Pohjanmaalla toi puhdasta tap-piota 270 mk. Huomattava on, että tämäkoskee kirjanpitotiloja, joilla on yleensä pa-rempi viljelys kuin muilla. Varsinaiset talon-pojat ovatkin tämän johdosta joutuneet kur-juuteen. Kato ja lumettomuus, joka esti ta-lonpoikia ansaitsemasta edes palkkatöillä te-kivät aseman ihan toivottomaksi. Ulosotto-mies onkin ollut ahkera vieras Suomen ta-lonpoikain kotona.Yhtä keinoa havittelevat nyt Suomen her-

rat. Ja odottavat siltä jotain suuret joukottalonpoikiakin. Se on ulkomaan laina, jokaonkin päätetty ottaa: 800 milj. mk. Muttakaikki myöntävät, että pientalollinen ei jaksakantaa velkataakkana Mammonan ruhtinai-den orjana. Suomen maanviljelyksen korkopääomalle laskettiin ennen sotaa 4 pros. Nyton se 2 ja puoli ja Pohjanmaalla 4 pros. tap-piota. Herrat taipuvat nyt siihen, että val-tion on lainattava ulkomailta korkealla korol-la ja annettava sitten talonpojille alemmallakorolla. Tämä merkitsisi sitä, että ottaa

loisesta taskusta ja panee toiseen! Yhtäkeinoa eivät uskalla mainita: sitä että talon-poikain tilat vapautettaisiin veroista ja vel-kain koroista niin että talonpojat saisivatedes hengähtää ja alkaa tehdä työtä pelkää-mättä vasaramarkkinoita. Sitä eivät tieten-kää ehdota, sillä sehän merkitsisi kapitalistienkiskurivoittojen vähenemistä. Sellaista ih-mettä ei tee muu kuin vallankumous. Ja sese on Suomenkin talonpojalla edessään, sillähänellä ei ole muuta pelastusta.

"Koru.tiunistls-talonpoikainen”Suomessa pidettiin maaliskuulla manttaali-

kuntain edustajakokous. Sen alotteen olivatottaneet eräät talonpojat ja oli sen tarkotuk-sena tuoda julki talonpoikain tyytymättö-myyttä. Mutta herrat mobilisoivat omat”talonpoikansa”, s.o. teattentalonpoikansa,ja syöttivät kokoukselle muutaman päivänesitelmiä,, niin etteivät talonpojat saaneetedes tuoda julki käsityksiään. "Koiton” ta-lolla pitivät sitten kokouksen eräät pientalon-poikaiset edustajat, jossa keskustelivatasioistaan. Maalaisliiton lehdet purkavatkiukkuaan tämän kokouksen johdosta. "Maa-kansa” mainitsee siinä olleen hommamiehinäMerosen, joka on julaissut jonkun talonpoi-kain ajatuksia tulkitsevan kirjan, sekä MattiLäheniemen. Lehti lisää, että sen tiedossaon "muitakin nimiä, jopa sellaisiakin, joittenmeillä ei olisi ollut syytä edellyttää olevan tä-män kommunstitalonpoikaisen homman ta-kana ...”

Tästä lyhyestä otteesta me voimme arvata,että jotain on nyt Suomen talonpoikainasioissa vinossa, kun esiintyvää tyytymättö-myyttä ruveta soimaamaan ihan "kommunis-tiseksi”. Nähtävästi ovat eräät talonpojatja työmiehet alkaneet etsiä toisiaan, ja sepelottaa herroja ja herrojen kätyreitä.

■ 143 •

KOMMUNISTI

Lenin-kirjallisuuttaNaisen vapauttamisesta, kirjoitel-

mia. Suomentanut Lyyli Latukkä. Kir-ja sisältää toveri Leninin kirjoituksia,joista käy selville naisen sorronalai-nen asema kapitalisissa maissa, ja toi-saalta hehkuu tov. Leninin rajaton rakkaussorretulta kohtaan, hänen tulinen halunsapoistaa kaikki esteet naisten taloudellisen jayhteiskunnallisen vapautumisen tieltä. Kir-joitukset ovat lyhyitä, mutta sitä nasevampia

aivan kuin naulan kantaan osuneita. Nekosketelevat naisen asemaa maataloudessa,prostitutsionia, kysymystä avioerosta, kansa-laissotaa imperialismia vastaan. Kirjaan onotettu ote Leninin kirjoituksesta ”Suuri alo-te”, kirjoitelma "Neuvostovalta ja naisen ase-ma”, "Kansainvälinen naisten päivä”, "Loka-kuun vallankumouksen neljäs vuosipäivä” se-kä "Taistelevan materialismin merkityksestä”.Kaikki kirjoitukset ovat selviä, valaisevia jasalaman tavoin kulloinkin kyseessä olevaanasiaan iskeviä. Toiselta puolen kirjoituk-sissa osoitetaan kuinka Neuvostovalta on yh-dellä iskulla kumonnut vanhat lait, poistanutesteet naisen vapautumisen tieltä, ja osoite-taan tie, jota kulkien päästään naisen lopul-liseen vapautumiseen. Kysymys on vainsiitä, osaammeko sitä tietä kulkea ja onkoriittävästi sisua puskea eteenpäin. Työväen-luokan naiset, ottakaa tämä kirja käsiinne ja

alkaa siitä hellittäkö ennen kuin sen jokainenajatus on iskenyt kiinni aivoihimme. Se onverraton opas, kuten kaikki tov. Leninin kir-jat ja kirjoitukset. Kirja sisältää 32 sivua jamaksaa 25 kopeekkaa. A. J.

Jumalat ja jumalien palvelus. KirjoittanutSanteri Mäkelä. Kirja sisältää tekstiä 51 si-vua ja maksaa 45 kopeekkaa. Kirjassa se-lostetaan 1) jumalan palvelusta yleensä jasen todellista sisältöä; 2) jumalani syntyä jakehitystä; 3) juutalaisten uskontoa; 4) kris-tinoppia; 5) alkuristillisyyden syntyä ja ole-musta; 6) Kristuksen olemassaoloa; 7) Kris-tuksen ihmetöitä; 8) mitä papit opettavatmaailman vapahduksesta; 9) kuka tulee pe-lastetuksi; 10) maailman vapahtajista; 11)valtiokirkkoa, kristinopin rappeutumista ja al-haisen kansan peijausta; 12) kirkkoa ja val-lankumousta. Kirja on kirjoitettu helpostiymmärrettävällä, lennokkaalla tyylillä. Seon mielenkiintoinen kuvaus uskonnon kehi-tyksestä ja antaa lukijalle käsityksen niistäsyistä, jotka ovat kannustaneet uskontojenmuodostamista sekä niiden edelleen kehittä-mistä.Sitä on suositeltava sekä uskonnosta va-

pautuneitten että uskovaisten luettavaksi,,sillä se selventää 1käsityksiä uskonnon ole-Hiuksesta. T M. E.

PeflaKijuoHHaH Kojuiermi: K)pbe CnpoJia,Jlaypn JIeroHMHKH, B. Ohhch, K. M. 3bjk

Rapani Ns 2417, Tnpaar 1100.r. rieTpoaanoacK, 1925. Traiorpatjma hm. n. 4>.Ahoxhh3.

144

!K ÖMMUNISTI