1

MUKAVUUDEKSIKodin

Uponorin asiakaslehti

1/2009

Kesämökin vesiratkaisut

Viilennystälattialämmityksellä

www.uponor.fi

Matalaenergiatalokin vaatii lämmityksen

KoripalloilijaHanno Möttölän mittava remontti

Tärkeä ilmanvaihto

2

Putkiremonttien määrä nelinkertaistuu tällä vuosikymme-

nellä 1990-lukuun verrattuna ja edelleen kaksinkertaistuu

2010-luvulla. Omakotitaloista remontti-iässä ovat 1980-lu-

vun ja sitä aiemmin rakennetut talot. Jotta tällaisesta ura-

kasta selvittäisiin ja välttämättömät saneeraukset saataisiin

todella käyntiin, tarvitaan uusia toimintamalleja.

Uponor on yhdessä LVI-asennusliikkeiden kanssa kehittänyt

Pientalon käyttövesiremontti -palvelumallin. Omakotitalon

käyttövesiputkiston uusiminen on tehty mahdollisimman hel-

poksi. Yhteydenotto Uponoriin riittää. Luotettava toteuttaja

löytyy Uponorin maanlaajuisesta koulutettujen LVI-asennus-

liikkeiden verkostosta.

Teknisenä ratkaisuna on Uponor-komposiittijärjestelmä, joka

on luotettava, pitkäikäinen ja sopii erittäin hyvin pientalo-

saneeraukseen. Asuminen ei keskeydy, ja urakka tapahtuu

muutamassa päivässä. Pilottikohteissa tehdyt urakat ovat

koko naiskustannuksiltaan olleet keskimäärin 3 000 euron luok-

kaa. Myös remontin rahoitusratkaisu on tarvittaessa tarjolla.

Juuri nyt on oikea aika torjua verrattain pienellä investoin-

nilla monin verroin suurempaa vaivaa tuottava vesivahinko.

Tekijöitä riittää ja hintataso on kohtuullinen. Myös valtioval-

ta tukee saneeraajaa ehdoiltaan parantuneella kotitalous-

vähennyksellä.

Tord HolmlundUponor Suomi Oy

Lämmitys- ja käyttövesiyksikkömarkkinointipäällikkö

Uponor ja asennusliikkeet kehittivät putkiremontin vaivattomaksi ja edulliseksi

Kolmen kerroksen lattialämmitys . . . . . . .3Koripalloilija Hanno Möttöläm mittava kotiremontti Helsingin Käpylässä

Asumisen energiankulutus pienemmäksi . .6Energiatehokas rakentaminen kannattaa jo nyt toteaa TKK:n dosentti Jarek Kurnitsk haastattelussamme

Laadukkailla järjestelmillä energiatehokkuuteen . . . . . . . . . . . . . . . .9Passiivitalossa Liedossa ovat olennaista laadukkaat osat, energiatehokkaat järjestelmät sekä huolellinen toteutus

Viilennystä lattiasta. . . . . . . . . . . . . . . . .11Lattialämmitysjärjestelmää voidaan käyttää myös viilennykseen

Käyttövesiremontti tuo turvallisuutta asumiseen . . . . . . . . . . . . .13Uusi käyttövesiremonttipalvelu tekee putkiremontista helpon

Vesijohto mökkiläisille vesiosuuskunnan turvin. . . . . . . . . . . . . .15Vesiosuuskunta ja laadukkaat putkituotteet takaavat hyvän juomaveden haja-asutus-alueellakin

Enemmän kuin osiensa summa . . . . . . . .19Uponor-ilmanvaihtojärjestelmän kehittämisessä on lähtökohtana puhtaus ja hygienisyys

Projekti hanskassa alusta alkaen . . . . . . .22Uponor-pientaloratkaisu auttaa perheen talohankkeessa Nastolassa

Jätevedet puhtaiksi. . . . . . . . . . . . . . . . .24Uusi puhdistamo edustaa uusinta huipputekniikkaa

Uutta Uponorilta. . . . . . . . . . . . . . . . . . .26

Kodin mukavuudeksiJulkaisija:Uponor Suomi OyPl 21, 15561 NastolaPuh. 020 129 211www.uponor.fi

Päätoimittaja: Tord Holmlund

Toimitusneuvosto: Tord Holmlund,Leila Korhonen, Anneli Nousiainen, Pekka Porko

Toimitus: Plus-LehdetIso Roobertinkatu 43 A, 00120 Helsinki

Painopaikka: Esa Print Oy, Lahti

MUKAVUUDEKSIKodin1/2009

3

Teksti ja kuvat: Pekka Palomäki

Koripalloilun ammattilaisena yhden elä-mäntyön tehneen Hanno Möttölän

kolmikerroksinen omakotitalo oli lämpöta-louden kannalta tiensä päässä. Vanhat pat-terit yrittivät lämmittää huoneita sitä mu-kaa, kun hatarat ikkunat vuotivat huoneil-maa ulos harakoiden iloksi. Oli ympäristö-teon aika! Lämmönjako muutettiin kaikis-sa asuinkerroksissa lattiasta vesikiertoisena tapahtuvaksi.

Millä ruumiinosalla ihminen yleensä kokeilee uimaveden soveltuvuutta uimi-seen? Oikein. Lattialämmitys pitää herkästi kylmää ja vetoa aistivat jalat lämpiminä. Silti huonelämpötilaa voidaan pudottaa parikin astetta. Lämpötilan pudotus tarkoittaa käy-tännössä heti kymmenen prosentin säästöä lämmityskustannuksissa.

Lattiasta tapahtuvassa lämmityksessä lämpöä luovuttava pinta-ala on laaja. Siksi putkissa kiertävän lämmitysveden ei tarvit-se olla parhaimmillaan kuin parisen astet-ta sisälämpötilaa korkeampi. Yleensä veden lämpötila valitaan lattiatyypin ja välipohja-rakenteen mukaan välille +27 °C …+45 °C.

Vesikiertoisen lattialämmityksen läm-mönlähteeksi kelpaavat kaikki energiamuo-dot. Lisäetuna on vielä se, että lämmön-lähteen voi vaihtaa myöhemmin esimerkik-si remontin yhteydessä tai energian saata-vuuden ja hinnoittelun muuttuessa, Uponor Suomi Oy:n Jani Piiroinen yhtiön lämmi-

tys- ja käyttövesiyksiköstä täydentää.Vahvasta happidiffuusiosuojatusta

PEX-materiaalista tehdyt putket asenne-taan putkipiiriksi ilman liitoksia, jolloin riskiä syöpymisestä ja vuodoista ei synny. Käpy-län lämpöremontissa käytettiin 20-millistä PEX-putkea, tavanomaisesta 12 millin sa-neerausputkesta poiketen.

Ohuinta putkea kannattaa käyttää yleensä pienissä tiloissa, kuten keittiöt se-kä sauna- ja pesutilat. Kaikkiaan tässä koh-teessa 20 millin putkea asennetaan 1 140 metriä kolmeen kerrokseen, Piiroinen täs-mentää.

Maata vasten betonivalu

Alun perin oli suunniteltu, että kaikissa ker-roksissa vesikiertoputket asennetaan beto-nivaluun. Tästä ajatuksesta luovuttiin, kos-ka keski- ja yläkerrassa olisi jouduttu toden-näköisesti lattiarakenteita vahvistamaan.

Työt aloitettiin alakerrasta. Vanha be-tonilattia piikattiin pois kaatopaikalle vie-täväksi. Maapohja tasattiin ja salaojitettiin sekä viimeisteltiin sorakerroksella. Maata vasten lämpöeristeeksi asennettiin vähin-tään 150 millin kerros styroksia.

Eristeen päälle, raudoitustukien varaan asensimme raudoitusverkon, joka vahvistaa tulevaa betonivalua. Verkko pysyy irti eris-teestä muovisilla raudoitustuilla. Putket on helppo kiinnittää sidontalangalla raudoitus-

Vanhan asuinrakennuksen lämpöremontti

Kolmen kerroksen lattialämmitys

verkkoon suunnitelman mukaan. Putkien jako väli on tässä 300 mm.

Maata vasten olevan eristekerroksen minimivahvuus on 150 mm, jotta lasken-nalliset lämpöhäviöt ovat samat kuin muilla lämmitysjärjestelmillä. Kannattaa myös tar-kistaa, ettei raudoitusverkko jää kosketuk-siin eristeen kanssa.

Kellariin syntyviin märkätiloihin pitää asentaa vedeneristys heti lattian pintama-teriaalin alle. Kellarin lämmitysputket valet-tiin 80 milliä paksuun betoniin. Valubeto-nin kovettumista voidaan nopeuttaa jo heti esimerkiksi laatoituksen jälkeen kytkemällä lattialämmitys päälle.

Urakoitsija Jani Kasper asensi lattia­lämmitysputkiston.

Vesikiertoisen lattialämmityksen lämmönlähteeksi kelpaavat kaikki energiamuodot.

>>

4

Han

no M

öttö

lä

Tässäkin pitää noudattaa lattiavalmis-tajan ja meidän omia ohjeita. Liian nopea ja aikainen lämpötilan nosto vähentää kiinni-tysmassan kestävyyttä, mikä lyhentää lat-tian pintamateriaalin elinikää, Piiroinen va-roittaa.

Kellarin putkipiirien jakotukille löytyi luonteva paikka lämmönjakokeskuksesta. Kellarin lattialämmityksen hintaluokaksi tuli noin 30 euroa neliömetriä kohden.

Vasa ja harvalauta putkiston runkona

Vanhojen talojen saneerauksissa ongelmia aiheuttaa usein se, että lattian korko nou-see. Se teettää lisätöitä muun muassa kyn-nyksien kohdilla.

Käpylässä keski- ja vinttikerroksen lat-tialämmitys tehtiin puuvasojen päälle nau-

lattuun harvalaudoitukseen. Keskikerrok-sessa näytti siltä, ettei lattian uusi korko tuota ongelmia. Puretun lautalattian kor-ko oli suurin piirtein sama kuin uudenkin.

Harvalaudoitus kiinnitettiin vasoihin kuumasinkityillä kampanauloilla. Urakoit-sija Jani Kasper asensi ensimmäisen laudan kolmen sentin päähän ulkoseinästä

Alumiinisten lämmönluovutuslevy-jen asennus alkaa ulkoseinältä. Väliseinien eteen jätetään 250 milliä tilaa putkikaa-ria varten. Tällä menetelmällä syntyy vä-hän hukkapaloja, levyt on helppo katkaista taittomerkkien kohdilta. Ensimmäisen uran ylijäämä voidaan käyttää toisen uran alussa, Kasper ehtii selostaa.

Levyjen toinen reuna kiinnitetään har-valaudoitukseen niin, että putkiurat jäävät täsmällisen suoraan linjaan. Lopuksi uriin

painellaan putket suunnitelman mukaisesti.Jos lattian pintamateriaaliksi on valit-

tu esimerkiksi 28-millinen lauta, se voidaan asentaa suoraan putkituksen ja harvalau-doituksen päälle. Myös 13 millin laminaatti voidaan asentaa samalla tavoin. Parketti ja klinkkeri vaativat alleen vähintään 22 mil-lin lastulevyn tai kaksinkertaisen 13 millin kipsilevyn. Pontit pitää liimata kokonaan jatko- ja pituussaumoista. Levyt tukevoit-tavat lattiarakennetta.

Levyihin on merkittävä lämmitysput-kien paikat, etten vahingossa ruuvaa nii-hin reikiä. Askeläänieristykseksi ei suositeta niin sanottua korkkimurupahvia. Se muo-dostaa ilmarakoja, jotka heikentävät läm-mönjohtavuutta, Kasper painottaa.

Keski- ja yläkerran uusi lattialämmitys maksoi noin 45 euroa per neliö. n

Ylempien kerrosten lattialämmitysputket asennettiin harvalaudoituksen päälle kiinnitettyjen alumiinisten läm­mönluovutuslevyjen uriin.

Lämmitys­ ja kättövesijako­tukit asennet­tiin erityisiin kaappeihin.

Kellarin putkisto asennettiin raudoi­tusverkon päälle. Putkisto jää 80 millin paksuisen betoni­valun sisälle.

5

Miksi Käpylään?

Onko lapsuudenympäristösi?

HM: Olen syntynyt Käpylässä, siellä

kasvoin ja asuin aina maailmalle läh-

tööni saakka. Eli palasin kotikonnuilleni.

Mitä muuta kuin koripallo kuului

”entiseen” elämääsi?

HM: Totta kai perhe. Vaimo ja kaksi las-

ta ovat olleet se elämän tärkein asia am-

mattilaisuran aikana. Koris ja muu on

mennyt sitten siinä mukana.

Oletko ideoija vai toteuttaja?

HM: Lähtökohtaisesti olen ideoija, joka

haluaa myös toteuttaa asiat. Olen hyvin

projektiluontoinen ihminen, jos tällaista

kuvausta voisi käyttää.

Innostutko helposti?

HM: Ehkä vuodet maailmalla ja koke-

mukset ovat opettaneet suodattamaan

paljon näkemääni ja kuulemaani, mutta

kyllä edelleen innostun uusista ja mie-

lenkiintoisista asioista.

Harkitsetko asioita pitkään?

HM: Yritän tehdä nopeita päätöksiä, jot-

ta voi taas edetä seuraavaan juttuun.

Varsinkin tämän remontin tiimoilta on

pitänyt tehdä paljon päätöksiä nopeas-

ti, jotta projekti on päässyt etenemään.

Mitä harrastuksia kuuluu

nyt vapaa-aikaasi?

HM: Kunhan remontti saadaan päätök-

seen, niin koti-isyys taitaa olla se suu-

rin ”harrastus”. Odotan innolla lasket-

telemaan pääsyä, kun en uran aikana

päässyt ollenkaan mäkiin tiukkojen ot-

teluohjelmien vuoksi. Kesäisin pientä

vesiurheilua sekä kalastusta olen har-

rastellut. Jalkapallojoukkueemme FC

Passen ottelut tuovat hyvää toimintaa

kesäisin.

Minkä kirjan luit viimeksi?

HM: Stieg Larssonin ”Pilvilinna joka ro-

mahti”. Sain vihdoin trilogian loppuun.

Mikä saa sinut suuttumaan?

HM: Saamattomat ja laiskat ihmiset, jot-

ka mahdollisesti vielä valittavat omaa

tilaansa.

Mikä on tähän astisen elämäsi

hauskin muisto?

HM: Menee vaikeaksi. Kyllä lasten syn-

tymät olivat todella iloisia perhetapah-

tumia. Siinä oli suu hymyssä pitkään.

Mikä naurattaa?

HM: Hyvä suomalainen tv-viihde. Olen

vannoutunut Kari Heiskasen ja Pirkka-

Pekka Peteliuksen vanhojen ohjelmien

ystävä. Velipuolikuu ja Mutapaini sekä

muut hekotuttavat.

Mitä muuttaisit Suomessa/

maailmassa?

HM: Suomalaisille hieman positiivisem-

paa ja elämänmyönteisempää asennetta.

Ihmiset eivät helposti näe, kuinka hie-

no kotimaa meillä on. Vuodet ulkomail-

la opettivat arvostamaan Suomea todel-

la paljon.

Mikä on viimeisin ympäristötekosi?

HM: Tämän remontin lisäksi suosi suo-

malaista. Taas tuli ostetuksi kotimaisia

tomaatteja ja kurkkuja, vaikka hinta on-

kin tuontitavaraa korkeampi. Tulee hyvä

mieli ja maistuvatkin paremmilta.

Mitä olet kuullut kehuttavan

parhaaksi luonteenpiirteeksesi?

HM: Innostuneisuus useista asioista.

Minkä luonteenpiirteesi

haluaisit muuttaa?

HM: Kärsivällisyyttä voisi välillä ottaa

hieman enemmän varastoon.

Mitä ottaisit mukaan

autiolle saarelle?

HM: Purjeveneen.

Miksi?

HM: Ei siellä saarella kauan jaksaisi olla!

Mitä mokasit viimeksi?

HM: Kymmenisen lautasta ja kuppia me-

ni sirpaleiksi, kun pakkasin muuttolaa-

tikon hieman liian täyteen. Pohja petti

kantaessa!

Keitä kuuluu perheeseesi?

HM: Vaimo Ulla Leinikka sekä lapset

Enni, 5 ja Onni, 2.

Kiitos haastattelusta Hanno!

Kuka Hanno MöttöläKansainvälisesti Suomen tunnetuin koripalloilija Hanno Möttölä on Käpylän paljasjalkaisia kundeja. Hanno luonnehtii itseään pro-jektiluontoiseksi ideoijaksi ja ideoiden toteuttajaksi. Turhat valit-tajat eivät käpyläläisen sympatioita saa. Ulkomaat opettivat kori-pallotähdelle, kuinka hieno maa Suomi onkaan!

Kar

i San

tala

/Kuv

ary

hm

ä/SK

OY

6

Teksti ja kuva: Jaana Pesonen

Energiaa pientaloissa kuluu niin tilojen ja tuloilman lämmitykseen ja lämpimän

käyttöveden valmistukseen, kuin myös va-laistukseen ja sähkölaitteisiin. Tavallinen uusi sähkölämmitteinen pientalo käyttää vuodessa energiaa keskimäärin 150 kWh/m2. Matalaenergiatalo maalämpöpumpulla kuluttaa vuositasolla vain noin 70 kWh/m2. Matalaenergiatalon rakentamiskustannuk-set ovat vain noin kahdeksan prosenttia korkeammat kuin tavallisen talon.

Ilmastonmuutoksen torjunta tuo haas-teita rakentamiseen ja asumiseen. Raken-nusmateriaalit tuotetaan tulevaisuudessa yhä ekologisemmin ja taloista rakennetaan yhä vähemmän lämmitys- ja sähköenergiaa tarvitsevia. Energiaa säästävä rakentaminen ja remontointi ovat nykyaikaa, sillä ener-giankulutuksen vähentäminen asumisessa koskee jokaista kotitaloutta.

Euroopassa energiaa säästävä rakenta-minen ei ole mikään uusi oivallus. Matala-energiarakennuksia on rakennettu jo vuosia ja niistä on tehty myös lukuisia tutkimuk-sia. Ympäristöasiat ovat kuitenkin valveut-taneet ihmisiä ja sitä kautta energiaa sääs-tävä rakentaminen on tullut taas osaksi ar-kipäivää. Nykyaikaiset rakennusmateriaalit ovat laadukkaita ja teknisiltä ominaisuuk-siltaan hyvinkin kehittyneitä.

Kävimme tapaamassa matalaenergia-rakentamisen asiantuntijaa, Teknillisen kor-keakoulun LVI-laboratorion tutkimuspääl-likkö, tekniikan tohtori ja dosentti Jarek Kurnitskia, joka on tutkinut lämpötilan, viilennyksen ja ilmanvaihdon vaikutusta asuin- ja toimistorakennuksissa. – Suomes-sa taloihin asennetaan poikkeuksellisen pal-jon talotekniikkaa. Vaativat kuluttajat ovat yhä valmiimpia panostamaan parempaan si-säilman laatuun kodeissa. Lämpötilan halu-taan olevan miellyttävän tasainen läpi vuo-den ja jäähdytys on osa tulevaisuuden asu-mista, huomauttaa Kurnitski.

Nimiviidakko hämää kuluttajaa

Matalaenergiatalo, passiivitalo, nollaener-giatalo ja plussaenergiatalo saavat kulutta-jan pään pyörälle. Nimien sisältö ei ole sel-keä tavalliselle omakotirakentajalle. Kulut-tajan kannalta olisikin parasta puhua vain matalaenergiataloista ja matalaenergiara-kentamisesta.

Yksinkertaisuudessaan matalaener-giatalo on rakennus, jonka lämmitys- ja sähkö energian kulutus on tavanomaista ta-loa tuntuvasti pienempi. Ensisijaisesti täl-laisen talon ulkovaipan pitää olla tiivis ja lämpöä eristävä. Lisäksi tarvitaan hyvät il-manvaihto- ja lämmitysjärjestelmät, teho-

Matalaenerginen rakentaminen yleistyy

Asumisen energiankulutus pienemmäksiMatalaenergiarakentamisen taustalla on tunnetusti ilmaston lämpeneminen. Tehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Suomessa kaikesta tuotetusta energiasta teollisuus käyttää noin 40 prosenttia, liikenne 20 prosenttia ja loput noin 40 prosenttia käytetystä energiasta kuluu rakennusten lämmittämiseen, lämpimän käyttöveden valmistukseen sekä valaistukseen ja laitteisiin.

kas lämmön talteenotto sekä lämpöpump-puihin, biopolttoaineisiin ja kaukolämpöön perustuva lämmitystapa. Myös ikkunoiden lämmöneristys- ja auringonsuojausominai-suudet nousevat avainasemaan. Kaikki nä-mä ratkaisut maksavat rakennusvaiheessa hieman tavallista enemmän, mutta säästä-vät lämmityskustannuksia koko talon elin-kaaren ajan.

Passiivitalo on yksi matalaenergiatalo-tyyppi, jolla on omat vaatimuksensa ja ser-tifiointijärjestelmänsä. Nollaenergiatalo on matalaenergiatalo, jossa tapahtuu myös energiantuotantoa yleensä aurinkosähkön muodossa ja vuositasolla sähköverkosta os-tettu ja sähköverkkoon myyty energia ovat tasapainossa. Plussaenergiatalo tuottaa enemmän energiaa, kuin itse käyttää. Kui-tenkaan kylminä talvipäivinä plussaenergia-talokaan ei ole välttämättä omavarainen, vaan silloin verkosta ostetaan energiaa esi-

Teknillisen korkeakoulun LVI­la­boratorion tutkimuspäällikkö, tek­niikan tohtori ja dosentti Jarek Kurnitski suhtautuu kriittisesti energiatodistukseen. Todistus ei kerro pientalon todellisen energi­ankulutuksen eikä energialaskun suuruutta.

7

Kylmäsiltojen ehkäisy on osa hyvää rakentamista ja nii-den syntyä voidaan välttää jo suunnitteluvaiheessa. Kylmä-silloilla tarkoitetaan sellaisia ul-kovaipan kohtia, joista lämpöä vuotaa ulos ympäröivää raken-netta huomattavasti enem-män. Kylmäsiltoja muodostuu helposti talon ulkonurkkiin, jos nurkan molemmille puolel-le halutaan sijoittaa suuriko-koiset ikkunat. Myös läpivien-tikohdat tulee eristää erityisen huolellisesti kylmäsiltojen eh-käisemiseksi.

Paljon talotekniikkaa

Nykyajan ihmiset vaativat ko-diltaan mukavuutta, helppoa asumista, tilaa ja isoja ikku-noita. Lisäksi sisäilman tulee olla laadukasta ja lämpötilan on pysyttävä ulko-olosuhteista riippumat-ta miellyttävänä läpi vuoden. Kun toiveisiin vastataan, tarvitaan taloon monenlaista ta-lotekniikkaa.

Tärkeintä on, että talo vastaa asukkai-den toiveita. Pinta-alan kasvaessa ja ihmisten vaatiessa tilaa ympärilleen on hyvä muistaa, että tarpeettomia neliöitä ei kuitenkaan kan-nata rakentaa. Asunnon arkkitehtisuunnitte-lussa pyritään hyödyntämään ilmansuuntia ja luonnonvaloa. Jos mahdollista, oleskelutilat sijoitetaan auringon puolelle etelään ja ma-kuuhuoneet pohjoispuolelle.

Tehokas ilmanvaihto on yksi terveelli-sen ja viihtyisän talon tunnusmerkeistä. Il-manvaihto tuo raitista ilmaa sisään ja pois-taa sisäilman epäpuhtaudet sekä ylimääräi-sen kosteuden. Ilmanvaihdosta on annettu suositukset, joiden mukaan koko asunnon ilmamäärä tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Koska ilmaa asunnossa vaihde-taan noin paljon, uudet ilmanvaihtolaitteet on varustettu lämmön talteenotolla. Käy-tetystä ja ulos johdettavasta ilmasta ote-taan talteen lämpöä, jolla taas lämmitetään uutta sisään otettavaa ilmaa. Kun on oikein kylmää, ei ilmanvaihdon lämmöntalteenotto riitä lämmittämään tuloilmaa. Silloin tuloil-maa on vielä lämmitettävä vielä jälkiläm-mityksellä. Ilmanvaihto pitää mitoittaa tar-peeksi suureksi, eikä ilmanvaihtokanavien ja -koneiden koosta kannata tinkiä.

Kesäkuukausina ilmanvaihdon läm-mön talteenotto ei ole käytössä. Tällöin si-sään otettava ilma viilentää huoneilmaa. Jos laitteessa on mahdollisuus yötuuletukseen, voidaan viilennykseen käyttää ulkoilmaa.

Taloteknisten järjestelmien oikeaop-pisella asennuksella ja säädöillä voidaan parantaa merkittävästi koko rakennuksen energiatehokkuutta.

Lämmitystä tarvitaan

Vaikka talo rakennettaisiin kuinka tiiviiksi tahansa, pohjoisen olot ja vuodenaikojen vaihtelut saavat aikaan sen, että taloissa tarvitaan lämmitysjärjestelmä. Lämmitys pitää talon ja huoneilman terveenä ja tar-peen niin vaatiessa lämpöä riittää koville pakkasille. Vaikka esimerkiksi aurinkoener-giaa ja ilmasta talteen kerättävää lämpöä voidaan käyttää apuna lämmityksessä, uu-siutuvien ja ilmaisten energiavarojen avul-la ei rakennuksen lämmitystä voida hoitaa läpi vuoden. Kunnollista ja toimivaa lämmi-tysjärjestelmää tarvitaan myös tulevaisuu-den taloissa.

Dosentti Jarek Kurnitski pitää hyvänä ja energiataloudellisena ratkaisuna sähkö-lämmityksen korvaamista esimerkiksi maa-lämmöllä, pelletillä tai hakkeella. Lämmön-jako tapahtuu esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen kautta. Vesikiertoiset matalalämpölämmitysjärjestelmät, niin lat-

>>

merkiksi lämpöpumpun ja muiden sähkö-laitteiden tarpeisiin.

Hyvät suunnitelmat tarpeen

Materiaalit tai tekninen osaaminen eivät ole esteenä matalaenergiarakentamiselle. Eni-ten jarruna ovat suunnitelmien puute, ra-kentamisen ammattilaisten ja LVI-suunnit-telijoiden yhteistyön puute ja rakentamisen mahdollinen heikko laatu. Yhteistyön puute näkyy rakentamisessa siinä, että rakennus-hankkeessa on monia hyviä komponentteja, mutta niiden optimointi toimimaan yhdessä on jäänyt tekemättä. Myös kiireesti ja huo-limattomasti rakentamalla laatu aina kärsii. Toinen matalaenergisten talojen yleistymis-tä hidastava tekijä on ollut maamme raken-tamismääräykset, sillä asetettuihin suosi-tuksiin on päässyt helposti tavanomaista rakennustapaa käyttäen.

Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa erityisen paljon jo suun-nitteluvaiheessa. Hyvästä taloteknisestä suunnittelusta ja rakennesuunnittelusta kannattaa maksaa, sillä suunnittelukustan-nukset maksavat itsensä takaisin monin-kertaisesti, kertoo dosentti Jarek Kurnitski.

Yleensä omakotitalohankkeen suun-nitteluun käytetään muutaman prosentin verran hankkeen kokonaiskustannuksista, kuitenkin suunnitelmat koskevat laitteistoa, joka kattaa yli 90 prosenttia hankkeen kus-tannuksista. Suunnitelmat määräävät myös suurimmaksi osaksi talon energiataloudelli-suuden, johon toki asumis- ja kulutustottu-muksillakin voidaan hieman vaikuttaa.

Energiatodistus• Energiatodistus vaaditaan kaikil-

ta uudisrakennuksilta, myös pien-taloilta.

• Todistuksen laatii kiinteistön pää-suunnittelija ja se tehdään raken-nuslupaa haettaessa.

• Energiatodistuksesta käy ilmi ra-kennuksen tarvitsema lämmitys-energia, laite- tai kiinteistösähkö, jäähdytysenergia sekä niiden poh-jalta laskettu energiatehokkuusluku.

• Energiatehokkuusluvun perusteella määräytyy taas rakennuksen ener-gialuokka

• Energiatehokkuus luokitellaan as-teikolla A-G. Luokitus auttaa vertai-lemaan eri rakennuksia keskenään.

Lämmönläpäisykerroin / U-arvo Lämmönläpäisykerroin on Suomen rakentamismäärä-yskokoelmassa osassa C3 määritetty u-arvo (aikaisem-min k-arvo). Se ilmoittaa lämpövirran tiheyden, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpö-tilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen. Lämmönläpäisykerroin kuvaa, miten paljon tehoa tarvitaan pinta-alaa kohti, jotta saavutettaisiin tietty lämpötilaero eristeraken-teen yli. Lämmönläpäisykertoimen tarkoituksena on kuvata rakennuksen eri rakennusosien lämmöneris-tyskykyä. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi läm-möneristys. SI-järjestelmän mukaisesti lämmönläpäi-sykertoimen yksikkö on wattia kelviniä ja neliömetriä kohtieliW/(K•m²).

Esimerkkejä tyypillisistä rakennuksen U-arvoista:

U-arvotRakMk:n minimi Normitalo

Matala-energiatalo

Seinä 0,24 0,21 0,18

Katto 0,15 0,15 0,12

Lattia 0,24 0,20 0,15

Ikkunat 1,4 1,5 1,0

Ovet 1,4 1,5 0,8

JV_103x297_09.FH11 22.1.2009 13:55 Page 1

Composite

C M Y CM MY CY CMY K

Uponorilta saat mm. markkinoidenhelppokäyttöisimmän ja toiminta-varmimman panospuhdistamon!

Omistatko kesämökin?Asutko haja-asutusalueella? Vaatiiko jätevesijärjestelmäsi korjausta?

Tutustu tutkittuihin ja turvallisiinUponor-jätevesiratkaisuihin sekäkäyttäjien kokemuksiin:www.uponor.fi

Luota kokemukseenja ota yhteyttä

Uponor Jätevesi-infoon p. 020 129 2900 (10-18)tai lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen

jatevesi.info@uponor.com

Ryhdy toimeen ja hoida homma kanssamme kuntoon!Jätevesi-infomme auttaa sinua kaikissa jätevesiasioissa, vain paikallis-puhelumaksun hinnalla. Saat avuksesi alan luotettavimmat ammattilaiset:suunnittelijat, jälleenmyyjät ja asentajat. Saat varmasti juuri sinullesopivan kokonaistaloudellisen ratkaisun ja vältyt virhehankinnoilta.Jos korjaat vanhaa – muista kotitalousvähennys!

 

tia- kuin patterilämmitykset ovat tulevaisuutta, koska ne sopivat useamman lämmönlähteen kanssa. Matala-lämpötilalämmityksiä on helppo säätää ja energiahäviöt ovat pienet.

Varsinaisen lämmitysjärjestelmän lisäksi taloa lämmit-tävät sähkölaitteet, ihmiset ja aurinko. Lisääntyvät sähkö-laitteet esimerkiksi tietokoneet, taulutelevisiot ja halo-geenivalaisimet aiheuttavat hukkalämmöllään rakennuk-sen lämpiämisen sähköllä, vaikka ensisijainen (= primääri) lämmitysmuoto olisikin jokin muu. Kodin sähkölaitteet lämmittävät kesälläkin, jolloin asunnon sisälämpötila voi nousta epämukavaksi.

Tulevien vuosien haasteena on suunnitella ja toteut-taa rakennuksia, jotka eivät ylilämpene kesällä ja joissa lämmitysjärjestelmän lisäksi aurinkosuojaus ja mahdolli-sesti myös jäähdytys on suunniteltu huolellisesti ja ener-giatehokkaasti.

Energiatodistuksessa parannettavaa

Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Kiinteistön lämmitysmuoto ei vaikuta rakennuksen saamaan energialuokkaan.

Jarek Kurnitskin mielestä energiatodistus ei kerro totuutta talon energiakulutuksesta. – Todistus ei kerro pientalon todellisen energiankulutuksen eikä energialas-kun suuruutta. Sähköllä lämpiävän A-luokan talon osto-energiankulutus ja energialasku voivat olla kaksi kertaa suurempia kuin maalämpöpumpulla tai kaasulla lämpene-vän A-luokan talon. Todistuksen menetelmä ei ota lain-kaan huomioon tapaa, millä lämmitys rakennukseen tuo-tetaan. Nykyinen virallinen energiatehokkuustarkastelu johtaa helposti päästöjen kasvuun, kun primäärienergian käyttöä ei oteta laskelmissa huomioon. Lämmöntuotanto-tavan vaikutus energiankulutukseen on ratkaisevaa, kos-ka hyötysuhteet ja energian hinta vaihtelevat melkoisesti tuotantotavasta riippuen, kertoo dosentti Jarek Kurnitski Teknillisestä korkeakoulusta.

Tällä hetkellä vielä noin puolet uusista omakotitalois-ta lämpenee sähköllä. Sähkölämmitys on alkuinvestointien kustannuksiltaan edullinen tapa lämmittää rakennusta, mutta siihen sähkölämmityksen positiivisuus sitten jääkin.

Vuoden 2010 alusta voimaan tulevat uudet energia-tehokkuussäädökset tiukentavat talojen U-arvovaatimuk-sia. Vuonna 2012 siirrytään myös energiantehokkuuden laskemisessa primäärienergiaperiaatteeseen. Talossa ei ar-vioidakaan ensisijaisesti rakenteiden lämmöneristävyyttä vaan kokonaisenergiankulutusta, joka määräytyy raken-neteknisten ja taloteknisten ratkaisujen perusteella. Las-kelmissa tullaan huomioimaan myös se, millä tavoin läm-mitysenergia rakennukseen on tuotettu.

Uponorilla on alan viimeisintä tekniikkaa olevia jär-jestelmiä niin hyvän ilmanvaihdon rakentamiseen kuin toimivan ja käyttäjäystävällisen lattialämmitysjärjestel-mänkin toteuttamiseen. n

Matalaenergiatalo

9

Teksti: Jukka Aarnio

>>

Uponor-pientaloratkaisu passiivitaloon Liedossa

Laadukkailla järjestelmillä energiatehokkuuteenJussi Nevanpään omakotitalo Liedossa täyttää VTT:n passiivi talolle asettamat kriteerit. Olennaisia asioita energiatehokkaan talon rakentamisessa ovat laadukkaat osat, energiatehokkaat järjestelmät sekä huolellinen toteutus. Rakentamisessa on vahvassa osassa Uponorin matalaenergia osaaminen ja Uponor-pientaloratkaisu. Uponorilta taloon tulee muun muassa PEX-käyttövesi-järjestelmä, lattialämmitys, ilmanvaihto kanavisto ja radonputkisto.

Jussi Nevanpään, hänen puolisonsa Minna Huismanin sekä perheen Min-

na-tyttären taival passiivitaloon alkoi, kun perheen ideaan soveltuvaa omakotitaloa ei löytynyt asuntomarkkinoilta. Lopulta perhe päätyi hankkimaan tontin Liedosta.

Passiivitalossa energian tarve on niin pieni, että ei välttämättä tarvita perinteistä lämmitystä miellyttävien asumisolosuhtei-den saavuttamiseksi lainkaan. Etelä-Suo-messa tarvitaan energiaa tilojen lämmittä-miseen neljänneksen nykyisten uusien ta-lojen kulutuksesta, eli 20 kWh neliömetriä

kohden. Pohjoisessa tarve on 30 kWh.– Passiivitaloajatus näkyy jo kaksiker-

roksisen talon suunnittelussa. Yksinkertai-nen on kaunista ja turhia kulmia tulee vält-tää. Talo on nelikulmainen, kuution muo-toinen ja julkisivultaan etelään suunnattu, Jussi Nevanpää kertoo.

Jussi Nevanpään tavoitteena on talo , jonka kulutus on 20 kWh neliömetriä koh-den vuodessa. Hän laskee, että lämmitys-energian tarve on 4 040 kWh vuodessa ja yhdessä taloussähkön kanssa 10 000 – 12 000 kWh. Arvioidulla 0,07 €/kWh säh-

kön hinnalla lämmittämiseen kuluisi vuo-dessa 282,80 €. Talo tulee kuulumaan A-energialuokkaan.

Passiivitalon rakennuspuut

Rakennuksen alapohja on täytetty kapillaa-rikatkossepelillä. Eristekerros on 350 mm. Päälle tulee normaali betonivalu. Ratkai-sulla päästään VTT:n passiivitalolle asetta-maan standardiin, jossa alapohjan U-arvo on 0,08. Ulkopuolinen antura sekä maan alle jäävät kellarikerroksen seinät päällys-tetään Fuktisol-lämmöneristelevyllä.

Seinärakenteena on 300 millimetriä paksu styroksinen ja betonisydäminen sei-näharkko. Harkon päälle ulkoseinään liima-taan 150 mm rappauseristyslevy. Tällöin seinän U-arvoksi tulee 0,09–0,10. Ulko -seinä rapataan ja sen sisäpuolelle liimataan kipsilevy.

Jussi Nevanpää korostaa huolellisen työn merkitystä. Yläpohja ja ikkuna tiivis-tetään huolellisesti, mikä vaatii kurinalai-suutta rakennusurakan tekijöiltä. Nevan-pään projektissa oman työn osuus on huo-mattava.

Jussi Nevanpää luotti haasteellises­sa rakentamispro­jektissaan Uponorin järjestelmiin ja ma­talaenergiaosaami­seen. Tavoitteena on talo, jonka kulu­tus on 20 kWh ne­liömetriä kohden vuodessa.

10

Ves

ikie

rtoi

nen

latt

ialä

mm

itys

Talon ympärille tulee noin parin metrin syvyyteen maalämmön PEM-keräysputki. Siinä kiertävää 5–10 asteista nestettä voi-daan hyödyntää talviaikana tuloilman esi-lämmityksessä ja kesäaikana viilennyksessä.

Lattialämmityksestä passiivitaloon mukavuutta ja turvaa

– Suomessa ei ole kokemusta passiivitalo-rakentamisesta, joten päädyin asentamaan taloon vesikiertoisen lattialämmityksen. Lämmönlähteenä on tarvittaessa sähkö. Taloon asennetaan myös aurinkopaneelit auringon ilmaisenergian hyödyntämiseksi lämmön ja lämpimän käyttöveden tuotan-nossa, Jussi Nevanpää kertoo.

Passiivitalon rakentamisprojekti no-jaa Jussi Nevanpään mielestä laadukkaisiin osiin ja toimittajiin, joten kokonaisiin, kaikil-ta osilta yhteensopiviin järjestelmiin pääty-minen on luonteva ratkaisu. Vesikiertoinen lattialämmitys puolestaan on energiateho-kas ja lämmönlähteen suhteen joustava rat-kaisu, sillä se voi hyödyntää kaikkia yleisesti käytössä olevia energiamuotoja.

Lattialämmitys on tärkeä tekijä halut-taessa olla varmoja kohteen asumismuka-vuudesta pohjoisessa ilmastossa ja pidet-täessä esimerkiksi kosteiden tilojen kaake-lipinnat miellyttävän lämpiminä ja kuivina kosteusongelmien välttämiseksi, Jussi Ne-vanpää toteaa.

– Pelkästään maalämpöputkiston vaa-timan poraamisen poisjäänti säästi minulle noin 20 000 euroa. Sillä summalla saatoin

tehdä aika tavalla investointeja esimerkiksi eristyksen parantamiseen sekä asumismu-kavuuteen ja varmuuteen, jota lattialäm-mityskin tuo tullessaan. 3 000–4 000 eu-ron panostus vesikiertoiseen lattialämmi-tykseen ja sen asennukseen on tässä va-lossa järkevää.

PEX-käyttövesijärjestelmä on kosteusturvallinen

Kohteessa on Uponor PEX-käyttövesijär-jestelmä. Järjestelmällä on sekä VTT-ser-tifikaatti että pohjoismainen Nordtest-hy-väksyntä. Täydellisen järjestelmän käyttö antaa rakentajalle varmuuden siitä, että keskenään yhteensopivat osat ja liitokset eivät synnytä kosteusongelmia tai vesiva-hinkoja.

Virtausputket kulkevat rakenteissa suojaputkessa jakotukilta vesikalusteille. Liitokset tehdään vesitiiviissä jakotukkikaa-pissa tai teknisessä tilassa. Käytetty Q&E-liitostekniikka ei edellytä tulitöitä.

Jos virtausputkeen tai putkiliitokseen tulisi vaurio, valuisi vuotovesi suojaputkessa jakotukkikaappiin ja sieltä edelleen ylivuo-toputken kautta lattiakaivolliseen tilaan.

Radonturvallisuus vain promilleja rakennuskustannuksista

Uponorilta tuli myös talon radonputkisto, joka toimitettiin asennusvalmiina. Putkis-ton osuus on vain prosentin kymmenyk-siä rakennuskustannuksista. Terveellisyy-den varmistamiseksi tehty hankinta ei siis juuri vaikuttanut kokonaiskustannuksiin. n

– Teetän ulko-ovet, joita rakennukseen tulee kaksi. Pääsen näin U-arvoon 0,4, kun standardiratkaisuilla se on 0,7. Yläpohjan eristeeksi asennetaan puhallusvillaa kaikki-aan 700 millimetriä, Jussi Nevanpää kertoo

Esieristetty ilmanvaihtokanavisto estää energiahukkaa

Ilmanvaihtojärjestelmän tehtävänä on luoda tiiviisti rakennettuun taloon laadukas sisäil-ma, toimia talon pääasiallisena lämmitys-järjestelmänä ja hoitaa vielä kesäaikainen viilennys.

Taloon tulee Uponorin uuden sukupol-ven muovinen esieristetty ilmanvaihtokana-varatkaisu. Eristeenä käytetään vähintään 15 millimetrin solumuovia kanaviston ja osien päällä.

Kanavisto on tehtaalla esieristetty val-miiksi ja se sopii hyvin passiivitalorakenta-miseen, jossa tuloilman viilentäminen voi-daan suorittaa turvallisemmin. Laadukas eristys varmistaa, että energiaa ei huku ra-kenteisiin.

Muovinen ilmanvaihtokanavisto on hy-gieeninen ja helppo käsitellä, työstää työ-maalla. Myös sen asennus on nopeaa. Esie-ristyksen ansiosta asentaminen on vaivat-tomampaa ja sen työkustannukset pienem-mät.

Oleellista onnistumisessa on myös riittävän tehokas ilmanvaihtokone, riittä-vät kanavakoot ja tarpeeksi isot ilmamää-rät. Valitun ilmanvaihtoratkaisun ansiosta säästetään energiaa talviaikana käyttämäl-lä tuloilman esilämmityksessä maasta saa-tavaa lämpöä. Kesäaikana järjestelmä sopii päinvastoin sisäilman viilentämiseen.

Passiivitalon energiaterhokkuus alkaa jo suunnittelusta. Talo on muodoiltaan yksinkertainen ja kuution muotoinen.

Suomen olosuhteissa vesikiertoisella lattialämmityksellä voidaan varmistaa miellyttävä lämmön jakautuminen ja rakenteiden pysyminen kuivana.

11

Teksti: Jaana PesonenKuvat: Uponor

>>

Uudet ja nykyaikaiset talot rakenne-taan energiapiheiksi ja mahdollisim-

man tiiviiksi. Kun talot vielä useimmiten varustetaan suurilla ikkunoilla, tarvitaan kesäaikaan viilennysjärjestelmiä auringon-lämpöä kompensoimaan. Uponor tuo ku-luttajamarkkinoille kevään aikana lattiavii-lennyksen, jolla voidaan viilentää suuria-kin tiloja. Lattian lämpötila säilyy koko ajan miellyttävänä, eikä viilennys aiheuta vedon tunnetta.

Viilennystä vesikierrolla

Kokonaan uudesta järjestelmästä ei ole ky-symys, sillä Uponorin energiatehokas vesi-kiertoinen lattialämmitys voidaan toteuttaa niin, että kesällä järjestelmää hyödynnetään rakennuksen viilentämiseen. Lattiaviilen-nyksellä pystytään rakennuksen sisäilman lämpötila pitämään asumisen viihtyvyyden kannalta sopivalla tasolla pitkienkin helle-jaksojen aikana.

– Viilennysjärjestelmä sopii kaikkiin

niihin rakennuksiin, joissa voidaan käyttää myös perinteistä vesikiertoista lattialämmi-tystä. Lattiaviilennys sopii sekä omakotita-loihin että toimisto- ja teollisuusrakentami-seen. Se sopii erityisen hyvin isojen tilojen kuten julkisten rakennusten aulojen viilen-tämiseen. Myös kerrostalojen asumisviihty-vyyttä voidaan parantaa varustamalla raken-nus lattialämmitys ja -viilennysjärjestelmäl-lä, kertoo suunnittelupäällikkö Kari Nöjd, Uponorin lämmitys- ja käyttövesi yksiköstä.

Lattiaviilennys voidaan toteuttaa myös jo olemassa olevaan lattialämmitysjärjestel-mään. Uponor pystyy tarjoamaan tuotteet, joilla olemassa oleva lattialämmitys voidaan varustaa kesäaikaisella viilennyksellä. Eri-tyisesti niissä rakennuksissa, joissa viilen-nysenergia pystytään ottamaan käyttöön ilman ostoenergian lisäämistä, kannattaa lattiaviilennyksen käyttöönottoa harkita. Tällaisia ovat esimerkiksi maalämpöä hyö-dyntävät kotitaloudet, joissa porakaivoon on asennettu kiertopiiri.

– Lattiaviilennyksellä on jäähdytys-kaudella keskeinen rooli sisäilmaston laa-dun parantajana.

Normaalin lattialämmityksen varus-tamisella kesäaikaisella lattiaviilennyksellä saadaan viilennystehoa noin 20–30 W/m2. Tämä riittää pitämään normaalin omakoti-talon huoneilman viihtyisällä tasolla kesäl-lä kun jäähdytystehontarpeet ovat huipus-saan. Kouluissa, toimistoissa ja teollisuusra-kentamisessa lattiaviilentämisestä voidaan saada tarvittaessa enemmänkin tehoa. Täl-laisissa kohteissa lattiaviilennysjärjestelmän tarkka teho tulee mitoittaa rakennuskoh-teen mukaan ja järjestelmä suunnitellaan optimoidusti rakennuskohteen tarpeiden mukaisesti, huomauttaa Kari Nöjd.

Yksinkertainen laitteisto

Lattiaviilennykseen tarvittavien laitteiden hankinta ei ole suuri investointi. Viilennys-järjestelmä tarvitsee oman pumpun, sekoi-tusryhmän ja säätölaitteen. Myös lattialäm-

Vesikierron uusi sovellus

Viilennystä lattiasta

12

Viil

enny

stä

latt

iast

a

mityksen huonetermostaattien tulee olla sellaisia, jotka toimivat oikein myös viilen-nystilanteessa. Uponorin huonetermostaa-teilla pystytään ohjaamaan lämmityksen li-säksi myös viilennystä.

Uponor tuo kevään aikana markkinoille pumppu- ja sekoitusryhmän, joka on varus-tettu viilennyskäytön huomioivalla säätö-laitteella. Se ohjaa järjestelmää huomioi den kastepisteen, mikä on välttämätön, jotta vältytään kosteusongelmista rakennuksen sisällä.

Kun lattialämmitysjärjestelmä halutaan varustaa kesäaikaisella lattiaviilennyskäy-töllä, järjestelmän investoinnin lisäkustan-nukset asettuvat samalle tasolle kuin nyky-päivänä usein pientaloissa käytetyt ulko-yksiköillä varustetut jäähdyttimet, jotka perustuvat ilman puhallukseen. Mikäli lat-tiaviilennyksen energialähteenä käytetään esimerkiksi porakaivoon asennettua maa-lämmön keruupiiriä, voidaan sitä hyödyn-tää viilennyksen energianlähteenä. Tällöin järjestelmän käyttökustannukset muodos-tuvat lähes pelkästään kiertovesipumppu-jen sähkönkulutuksesta. Energiatehokkaan lattiaviilennysjärjestelmän elinkaarikustan-nukset jäävät kompressorikäyttöisiin ja il-manpuhallusperusteisiin järjestelmiin ver-rattuna edullisemmiksi.

Viilennys tapahtuu täysin äänettömäs-ti ja vedottomasti, mikä on suuri etu järjes-telmän käyttömukavuuden ja toimivuuden kannalta. Perinteisiin järjestelmiin verrat-tuna lattiaviilennys on myös erittäin help-po käyttäjän kannalta, koska se ei tarvit-se huoltotoimenpiteitä. Lattiaviilennyksen toteutuksessa tulee kuitenkin huomioida ilmanvaihto ja muut sisäilman laatuun vai-kuttavat tekijät. Sisäilman viilennystehon ja energiankulutuksen kannalta myös säle-kaihtimet, markiisit ja vastaavat jäähdytys-tehon tarvetta alentavat tekijät tulee ottaa huomioon, jotta lopputulos olisi energia-tehokas ja sisäilmaston laatua parantava.

Uponor on tutkinut lattiaviilennyk-sen vaikutusta sisäilmaan simuloimalla ja toteutettujen kohteiden seurannalla. Hy-vä sisäilmasto saadaan, kun jo toteutus-vaiheessa huomioidaan rakennus- ja talo-tekniset järjestelmät niin, että ne tukevat toisiaan. Lattiaviilennyksellä on jäähdytys-kaudella keskeinen rooli sisäilmaston laadun parantajana.

Viilennys ei vaikuta sisätilojen lattia-materiaalien valintaan, lukuunottamtta keraamista laattaa. Parketti-, puu- ja lami-naattipintoja pystytään käyttämään nor-maaliin tapaan viilennyksen yhteydessä. Laattalattioita ei suositella käytettävän viilennykseen, koska ihminen aistii laatta-pintojen lämpötilat korostuneesti. Kävely viilennetyllä laattapinnalla saattaa tuntua jaloissa epämukavalta. Lattiaviilennystä käytettäessä tulee myös parketti- ja lami-naattipinnoilla välttää lattian pintalämpö-tilan laskemista liian alhaiseksi. Uponorin tarjoamaan pumppu- ja sekoitusryhmän säätölaitteeseen voidaan kytkeä lattia-an-tureita, joilla pystytään ohjaamaan lattia-pintojen lämpötilaa. n

Viilennys lisää mukavuutta

Miksi ihmeessä viilennystä sitten tarvitaan? Tampereen Teknillisen Yliopiston raportti Matalaenergiarakenteiden toimivuus kertoo asiasta seuraavaa: ”Suomessa on tähän asti siedetty melko hyvin kesäaikaisia liian kor-keita sisälämpötiloja. Tilanne on kuitenkin muuttumassa ilmaston lämmetessä, ihmis-ten vaatimustason noustessa ja jäähdytys-laitteiden tarjonnan lisääntyessä. Uusissa autoissa jäähdytys on jo usein vakiovarus-te. Rakennustenkin jäähdytys on lisäänty-mässä. Varsinkin vanhuksille korkeat sisä-lämpötilat ovat haitallisia. Ennustettavissa onkin, että rakennusten jäähdytys lisään-tyy oleellisesti.”

Viilennys tapahtuu täysin äänettömästi ja vedottomasti, mikä on suuri etu järjestelmän käyttömukavuuden ja toimivuuden kannalta.

Lattialämmi­tysputkiston avulla toteu­tettava vii­lennys sopii suuriinkin tiloihin.

13

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

>>

Suomessa on lähes puoli miljoonaa 30–50 vuotta vanhaa pientaloa. Mikkeli-

läisellä Taito Hakalalla niistä on yksi. Se on rakennettu vuonna 1979. Tämänikäisissä taloissa käyttövesi kulkee yleensä raken-teissa olevissa metalliputkissa, joiden uu-siminen alkaa olla ajankohtaista. Korroo-sio-ongelmat ovat erittäin yleisiä vesijohto-

Käyttövesiremontti tuo turvallisuutta asumiseenMikkeliläinen Taito Hakala päätyi uusimaan omakotitalonsa

käyttövesijärjestelmän viime kesänä. Uponorin komposiitti-

putkilla toteutettu remontti oli valmis muutamassa päivässä.

– Nyt on elämässä yksi huoli vähemmän, Hakala sanoo tyy-

tyväisenä.

Taito Hakalan (oikealla) käyttövesi­remontti sujui niin nopeasti ja huo­maamattomasti, ettei se häirinnyt hänen mukaansa asumista lain­kaan. Remontin toteutti Juha Mäki Mikkelin Putkitarvike Oy:stä.

Komposiittijärjestelmän putket ja osat on valmiiksi pintakäsi­telty valkoisiksi, joten niitä ei tarvitse maalata.

verkostoissa, eikä niiden syntyminen vaadi välttämättä vuosikymmeniä.

Erilaiset vesilaadut syövyttävät put-kia eri tavoin. Noin 90 prosenttia käsitte-lemättömistä pohjavesistä syövyttää me-tallia. Kova mineraalipitoinen vesi, alhainen ph-arvo ja korkea orgaanisten aineiden pi-toisuus edistävät kupariputkien korroosio-ta. Korroosio puolestaan on syynä jopa 37 prosenttiin korvauksiin johtaneista vesiva-hingoista

Taito Hakalan talon kupariputket oli-vat toimineet moitteetta, mutta varmuuden vuoksi ne kannatti jo vaihtaa. Talon isäntä saunoo joka aamu ensi töikseen, joten il-man juoksevaa vettä päivä ei lähde käyntiin.

– Tulin miettineeksi, kuinka pitkään voisin ilman vettä olla, jos vahinko sattui-si. Rakenteiden sisään vettä valuttava putki ehtisi myös saada aikaan melkoisen vahin-gon, hän sanoo.

Asiantuntija paikalle nopeasti

Viime kesänä Taito Hakala sai postissa Upo-

14

norin Sujuva putkiremontti omakotitaloon -esitteen, luki sen ja täytti lähtötietolomak-keen. Tiedon sai Etelä-Savon edustaja, val-tuutettu putkiliike Mikkelin Putkitarvike, ja asentaja Juha Mäki tuli sovitusti tutki-maan tilannetta.

– Aluksi tutkin tilanteen, ja asiakkaan kanssa arvioimme yhdessä, onko remontille todellista tarvetta. Talon kupariputket oli-vat jo tulleet vaihtoikään, Juha Mäki kertoo.

Seuraavaksi Juha Mäki teki tarjouk-sen remontista, jonka Taito Hakala hyväk-syi. Tarjouksessa on erikseen varsinainen putki työ ja esimerkiksi halutut vesikalusteet ja vaikkapa lämminvesivaraaja. Halutessaan asiakas voi uusia hanansa vaikka kullatuiksi.

Itse niitä ei kannata rautakaupasta mennä hakemaan, kokonaistarjouksessa ne tulevat edullisemmaksi. Kokonaistarjous on myös turvallinen, sillä kustannukset ovat koko ajan selvillä, Juha Mäki painottaa.

Usein käyttövesiremonteissa vaihde-taan myös lämminvesivaraaja, mutta Haka-lalle se oli vaihdettu jo vuosi sitten vanhan tultua tiensä päähän. Käyttövesiputkien li-säksi Taito Hakala päätti vaihdattaa myös wc-istuimen, altaan ja hanat.

Remontin ajankohdaksi sovittiin kesä-/heinäkuun vaihde.

Valmista muutamassa päivässä

Remontissa kului kaikkiaan 3,5 päivää.

Käy

ttöv

esip

utke

t uu

siks

i

Lämminvesi­varaaja si­jaitsee auto­tallissa. Siel­tä käyttöve­siputket jat­kavat mat­kaansa muu­alle asun­toon.

Komposiittiputkilla remontti sujuukin no-peasti. Uponorin komposiittijärjestelmä so-pii niin vanhan talon putkiremonttiin kuin uudisrakentamiseenkin. Siihen kuuluvat syöpymättä kaikkia vesilaatuja kestävät komposiittiputket, liittimet ja muut tarvit-tavat osat.

Työ käynnistyy putkiremontin työvai-heiden suunnittelulla ja mittauksilla. Huo-neiden väliset läpiviennit porataan. Put-kien reitityksessä hyödynnetään kalustei-den ala- ja yläsokkeleita. Putket voidaan myös piilottaa koteloihin, jotka tapetoidaan huomaamattomiksi.

Komposiittiputkistot asennetaan van-han seinäpinnan päälle rakenteita rikkomat-ta. Vanhat, rakenteiden sisällä olevat putket ovat käytössä remontin ajan ja ne voidaan jättää paikoilleen työn valmistuttua.

– Näin asukkaan normaali elämä häi-riytyy mahdollisimman vähän eikä remont-tia tarvitse lähteä ainakaan veden puutteen vuoksi karkuun. Vanhoja putkia voidaan käyttää viimeiseen saakka ja vesi katkais-taan ja uusi putkijärjestelmä liitetään vasta, kun uudet putket ovat jo paikallaan, Juha Mäki selvittää.

– Komposiittiputket ovat todella help-poja ja turvallisia asentaa, Juha Mäki ke-huu. Uudenaikainen liitintekniikka ja jär-jestelmän osat takaavat tiiviit liitokset ja helpottavat asennusta. Putki taipuu käte-västi oikeilla työkaluilla. Liitokset tehdään erikoistyökalulla ilman juotoksia tai hitsaus-ta. Näin vältetään myös tulipalon riskit

Lopputulos on erittäin siisti. Putket ja osat on valmiiksi pintakäsitelty valkoisiksi, joten niitä ei tarvitse maalata.

Ja innokas saunoja on tyytyväinen! n

Yleensä remontissa uusitaan myös wc­is­tuin, allas ja vesihanat. Uudet komposiit­tiputket kulkevat pinta­asennuksena.

Monikerroksinen komposiittiputki ei altistu korroosiolle. Komposiittiputken alumiinivaippa tekee putkesta happitii­viin, jolloin happi ei pääse putken seinä­män läpi veteen aiheuttamaan metalli­osien syöpymistä. Sileä, muovinen sisä­pinta varmistaa, ettei putkesta liukene veteen epäpuhtauksia ja juomavesi pysyy hyvänä.

15

Teksti: Dakota LaventoKuvat: Dakota Lavento ja Jorma Nieminen

>>

Sininen vesijohtokäärme kiemurtelee pohjaan upottamista odotellen Nuh-

jan saaren rannan tuntumassa. Ensi kesänä saaren mökkiläiset saavat jo käyttöveten-sä hanasta.

Marraskuisen harmaan pelkistettyä merimaisemaa piristävä sininen johtokäär-me on Uponorin ProFuse putkea, ø 110 mm. Vesiosuuskunnan hankkeen käynnisti muu-tama vuosi sitten muutama innokas puuha-mies, joiden harteilla sen toteutuminenkin on pitkälti sittemmin ollut.

Uusikaupunki tunnetaan paitsi auto-tehtaastaan, myös saaristostaan, jonka vuoksi asiaan vihkiytyneet osaavatkin pitää purjeveneensä kaupungin laitureissa. Lu-kuisissa saarissa on myös paljon mökkejä, jonne saaristoluonnosta tullaan nauttimaan aina pääkaupunkiseutua myöten.

Saaristomökeissä ollaan usein kantove-den varassa. Puhdas juomavesi on tärkein elintarvikkeemme, eikä sen saatavuudesta ole varaa tinkiä. Jos saari ei ole riittävän

Vesijohto mökkiläisille vesiosuuskunnan turvin

Viime vuoden talvi oli ideaalinen vesijohtoputkien vetämiselle, sillä se oli jäätön. Työ ei myöskään onnistu myrskysäällä. Kuva: Jorma Nieminen.

ProFuse on luonnonvalkoinen PE100­polyeteeniputki, jota ympäröi PP­muo­vinen suojakuori, vesijohdossa se on sininen. Suojakuori suojaa putkia myös hankalassa maastossa. Muovikuori suojaa niitä naarmuilta, kolhuilta, hapet­tumiselta ja auringon UV­säteiltä. Suojakuori vähentää merkittävästi putki­vaurioista aiheutuvaa käyttöiän lyhenemisen riskiä. Kuva: Jorma Nieminen.

16

Ves

ijoht

o m

ökil

le

Vesiosuuskuntia on Suomessa ollut 1900-luvun alusta ja nykyisin niitä on jo tuhatkunta. Vesiosuuskunta on ha-ja-asutusalueiden kyläläisten omista-ma ja hallinnoima vesihuoltolaitos. Se tuottaa jäsenille vesihuollon palvelui-ta eli toimittaa laatuvaatimukset täyt-tävän talousveden ja vastaa jäteveden johtamisesta ja käsittelystä, verkoston rakentamisesta ja laitoksen taloudelli-sesta toiminnasta. Vesiosuuskunta voi olla siirtymävaiheen ratkaisu, jolloin se liitetään myöhemmin osaksi toista vesi-huoltolaitosta.

Vesiosuuskuntatoimintaa säätele-vät useat lait ja asetukset, kuten vuo-denvaihteessa 2002 voimaan tullut uu-si osuuskuntalaki. Yli 50 liittymän ve-

siosuuskuntia säätelee vesihuoltolaki. Vesiosuuskunta on myös yritys,

jonka omistavat ja jota hallitsevat ve-siosuuskunnan jäsenet. Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme jäsentä tai yhteisöä. Osuuskunnalle ei ole määrätty minimipääomaa, eikä sen tarkoituksena ole tehdä voittoa sijoitetulle pääomalle.

Ennen vesiosuuskunnan perusta-mista on tehtävä muun muassa alueen vesihuollon ongelmien kartoitus, kyse-ly halukkaista liittyjistä, hankkeen esi-suunnitelma, selvitettävä kustannukset ja tehtävä rahoitussuunnitelma.

Apua ja tietoa löytyy kattavasta op-paasta Vesiosuuskunnan ABC. (Uuden-maan ympäristökeskuksen monistesar-jan julkaisu 160).

Erityisen kestävääProFuse on luonnonvalkoinen poly-eteeniputki, jota ympäröi polypro-peenimuovinen, vesijohdossa sininen suojakuori. Suojakuori ei ole koristus, sen tehtävänä on suojata putkia han-kalassa maastossa naarmuilta, kol-huilta, hapettumiselta ja auringon UV-säteiltä. Putkien sähköhitsaus-liitokset ovat varmat. ProFuse kes-tää vetämällä tehtävissä asennustek-niikoissa esiintyvät hankauskuormi-tukset erinomaisesti.Jos kuoreen pääsee syntymään va-kavia vaurioita, valkoinen PE-putki tulee näkyviin, ja piilevän vian mah-dollisuus putkilinjassa voidaan vält-tää ennen asentamista.

ProFuse-vesijohtoputkien vakio-koot ovat de 90–400 mm ja paineluo-kat PN 10 ja PN 16.

Painot kiinnitetään lautalla. Kuva: Jorma Nieminen.

Johto vedetään merel­le mahtavalta kelalta, joka on tuotu rantaan. Kuva: Jorma Niemi­nen.

Vesiosuuskuntien luvattu maa

suuri ja siellä vakituista asutusta, kunnal-linen vesijohto ja viemäri eivät sitä hevin saavuta. Aikaisemmin veden rahtaaminen saattoi kuulua olennaisena osana saaristo-elämään, mutta nykyisin monet mökeistä ovat myös talviasuttavia ja pysyvän kodin mukavuudet haluttaisiin saada myös sinne. Ratkaisun tarjoavat vesiosuuskunnat.

Yhdessä vesijohto mökeillekin

Uki-Kustavi saaristovesiosuuskunta on jä-sentensä omistama, keväällä 2006 perus-tettu yleinen vesihuoltolaitos. Sen henkinen isä on Markku Siivonen, joka oli vedättä-nyt vesijohtoa paitsi omaan, myös naapu-reidensa mökkiin. Porukassa urakkakustan-nuksia voidaan jakaa ja vesiosuuskunta on oikeastaan ainut järkevä ratkaisu.

Aluksi selvitettiin toteuttamisvaihto-ehtoa siirto- ja yhdyslinjan rakentamises-ta merialueelle Kustavin ja Uudenkaupun-gin välille. Käyttövesijohdon kanssa samaan syssyyn olisi toteutettu myös viemäriverk-ko. Se olisi ollut järkevä ratkaisu ja viemä-röinti olisi toteutettu pääasiassa painevie-märöintinä.– Vuoden 2004 alussa voimaan tullut jä-tevesiasetus edellyttää kiinteistöiltä jäte-veden käsittelyjärjestelmien toiminnan te-hostamista asetuksen ehtojen mukaisiksi. Vuoden 2014 alussa jokaisen paineellista vettä käyttävän ja korkeavarusteisen kiin-teistön jätevesijärjestelmän on oltava kun-nossa. Liittyminen paineviemäriverkostoon

17

Jouni Nummela on saanut paiskia töitä Uki­Kustavin vesiosuuskun­nan parissa hartiavoimin. Työte­liäin vaihe on nyt ohi, kun työ on lopultakin käynnissä.

olisi järkevä tapa hoitaa jätevedet Uuden-kaupungin jätevedenpuhdistamolle sanoo Jouni Nummela, yksi hankkeen puuha-miehistä.

Viemäri jäi kuitenkin pois urakasta vä-häisen kysynnän ja useitten valitusten takia.

Kustavin kunta ja Uudenkaupungin kau-punki eivät lähteneet hankkeeseen mukaan.

Suunnitelmat teki uusikaupunkilainen Cog-Design Oy.

66 km putkea

Byrokratian kiemurat ja valitusprosessi uh-kasivat väliin vaivuttaa hankkeen puuha-miehet epätoivoon, mutta viime kesänä työt päästiin lopulta aloittamaan.

Vesijohdon päärunkolinjan on suunni-teltu kulkevan reittiä: Suukari, Vähä-Vilissa-lo, Nuhja, Iso-Hertukainen, Vaakua, Karilai-nen, Kirsta ja Humalkari. Runkolinjan pituus

on noin 14 km. Putkea vedetään haaroineen noin 66 km.

– Nyt liittymiä on 170 ja hiukan lisää tullee, Jouni Nummela arvelee. Mattimyö-häiset heräävät keväällä siinä vaiheessa, kun huomaavat vesijohdon rantautuneen naa-purin laiturin viereen.

Urakan sai hoitaakseen tarjouskilpai-lun perusteella yhdessä Kustavin Asenta-jat Ky:n ja kaivinkoneurakoitsija Vestiö Oy. Kaivinkoneurakoitsija vastaa putken ran-taan liittymisen kaivauksista.

Liittymän hinta tulee olemaan noin 4 000–5 000 euroa. Vesiosuuskunta on myös neuvotellut pankin kanssa Uuden-kaupungin kaupungin takaamasta lainas-ta, joka mahdollistaisi 4–5 vuoden maksu-ajan hankkeelle.

– Hinta on varsin kohtuullinen, Num-mela sanoo.

Uudenkaupungin edustan saaristo on erityisen lumoava karuimpaan aikaan vuodesta, jolloin sen muodot paljastu­vat graafisessa tyylikkyydessään. Ensi vuonna mökkiläiset saavat nauttia juoksevasta vedestä.

Käymme katsomassa työn edistymistä Nuh-jan saaren kohdalla. Kaupungin laiturista lähdettäessä ohitamme kohdan, jossa ve-sijohto liitetään kaupungin verkkoon. Hie-man kauempana rannalla näkyy suuri kela sinistä putkea. Sieltä putki vedetään vesil-le. Nuhjan saarelta mökkirannasta löytyy myös Kustavin Asentajat Ky:n omistaja Jor-ma Nieminen ja asentaja Niilo Nieminen. Työn alla on painojen asentaminen jo ve-dettyyn johto-osuuteen.

Keskustellessamme kaunis aurinkoi-nen ja tyyni talvipäivä alkaa muuttaa luon-nettaan. Pilviä kerääntyy taivaalle ja tuuli nousee. – Sellaista se on. Sään armoilla tä-tä tehdään, Jorma Nieminen huomauttaa. Myrskyllä työt seisovat ja edistyminen riip-puu myös jäätilanteesta.

– Viime talvi olisi ollut ideaalinen, sillä jäätä ei ollut ollenkaan, hän sanoo.

Urakan on tarkoitus valmistua kesä-kuun loppuun mennessä ensi vuonna.

Sitä monet mökkiläiset hädin tuskin jaksavat odottaa. n

Vesijohdon urakoi Kustavin Asentajat Ky:n Jorma Nieminen. Yrityksen nuori asentaja on nimeltään Niilo Nieminen. – Ei kuitenkaan sukua, Jorma huomauttaa.

18

Teksti: Dakota LaventoKuvat: Uponor

Omakotitalon suunnitteluvaiheessa ra-kentajalla on paljon pohdittavaa ja jo-

kainen ratkaisu on tärkeä. Yksi olennaisim-mista kohdista on ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelu.

– Aluksi kannattaa hankkia niin pal-jon tietoa aiheesta kuin vain jaksaa sulat-taa. Omakotirakentamista suunnitteleville järjestetään kursseja, internetistä ja alan lehdistä saa hyvin tietoa ja alan messuilla kannattaa käydä keskustelemassa asian-tuntijoiden kanssa, lvi-insinööri, suunnit-

telija ja alan kouluttaja Marko Räsänen ehdottaa.

Omakotitalorakentajan paras ystävä tässä vaiheessa on ammattitaitoinen suun-nittelija. Sen löytäminen saattaa kuitenkin vaatia hieman työtä. Juuri siksi perustiedot ilmanvaihdosta on hyvä olla plakkarissa hy-vää suunnittelijaa etsittäessä.

– Kun osaa tehdä oikeita kysymyk-siä, selviää varsin pian, onko suunnittelija todella asian tasalla ja halukas löytämään asiakkaan tarpeisiin parhaan mahdollisen,

Uponor-ilmanvaihtojärjestelmä

Enemmän kuin osiensa summa

Laadukas sisäilma on kaikkein

eniten asumisviihtyisyyteen

ja terveyteen vaikuttava teki-

jä. Hyvän ilmanvaihtojärjestel-

män kohdalla pätee sanonta:

”Enemmän kuin osiensa sum-

ma”. Yhteistyössä Allergia- ja

Astmaliiton kanssa kehitetty

Uponor-ilmanvaihtojärjestel-

mä edustaa alansa ehdoton-

ta huippua. Sen kehitystyön

tärkeimpänä lähtökohtana on

ollut puhtaus ja hygieenisyys.

Uponor-ilmanvaihtojärjestel-

mä on myös puhtausluokitel-

tu parhaaseen M1-luokkaan.

Muovinen ilmanvaihtokanavisto on toimivin ratkaisu hyvässä ilmanvaihtojärjestelmässä.

19

>>

Omakotitalon rakennusprojektin ilmanvaihtoammattilaisetAsianmukainen ilmanvaihtojärjestel-mä pitää huolen sisäilman raikkaudesta ja vedottomuudesta. Sen toteuttami-seen tarvitaan rautaisia ammattilaisia:– lvi-suunnittelija,– lvi-työnjohtaja,– lvi-urakoitsija,– lvi-töiden valvoja.

Suunnittelija saattaa voida toimia myös valvojana.

talteen jo 70–80 prosenttia lämmöstä. – Hintaero tehokkaan ja määräykset

täyttävän ilmanvaihtokoneen välillä on vain 500–1 000 euroa, Räsänen huomauttaa.

Hygieeninen ja paras

Toimivan ilmanvaihdon suonet ovat ilman-vaihtokanavisto, joka kuljettaa raittiin ilman

sisätiloihin ja käytetyn ilman ulos. Tulo ilma-kanavan kautta johdetaan koneelta esiläm-mitettyä puhdasta ilmaa asuintiloihin. Pois-tokanavan kautta johdetaan epäpuhdas il-ma koneelle ja siitä edelleen rakennukses-ta ulos.

Kanaviston materiaalilla on kokonai-suuden kannalta suuri merkitys. – Muovi-

Ilmanvaihtojärjestelmää suunniteltaessa asiakkaan tarpeet ja toiveet otetaan myös tarkkaan selville. – Omakotitalon iv­suunnit­telu on hyvin ihmisläheistä puuhaa, lvi­insinööri Marko Räsänen kertoo. Kuvassa asiakas Nemo 16 kk, joka ei vielä osaa toiveitaan tarken­taa.

toimivan ja kestävän ilmanvaihtoratkaisun, Räsänen neuvoo.

– Referenssit kannattaa ehdottomas-ti tarkistaa!

Tehoa laitteeseen

Hyvä sisäilma tarkoittaa vedottomuutta ja raikasta sisäilmaa. Paitsi suunnittelulta, se edellyttää paljon asiantuntemusta myös lai-te- ja komponenttivalmistajalta

Toimivan ilmanvaihdon sydän on läm-mön talteenottava ilmanvaihtokone. Sopi-vaa laitetta suosittelee ilmanvaihtosuun-nittelija. Valinnan tekee tietysti lopullisesti asiakas, joka laitteen myös maksaa. Marko Räsänen kehottaa paneutumaan suunnit-telijan kanssa tarkasti laitteen ominaisuuk-siin, erityisesti sen vuosihyötysuhteeseen, joka kuvaa sen lämmön talteenottokyvyn tehokkuutta. – Markkinoilla olevissa lait-teissa vuosihyötysuhteet vaihtelevat mel-koisesti. Nykyisissä määräyksissä edellyte-tään 50 prosenttia, mutta hyvä laite ottaa >>

Dakota Lavento

20

Laad

uka

sta

sisä

ilm

aa

putket ovat tarkoitukseen ehdottomat. Ensinnäkin tiiviissä putkistossa painehä-viöt ovat pienemmät, joten laitteisto toi-mii tehokkaammin. Ammattilaiset kehuvat sen virtausteknisiä ominaisuuksia. – Muo-viputkiston sileä sisäpinta ja pyöristetyt lii-toskohdat eivät aiheuta virtausääniä, joten ilmanvaihto toimii hiljaisesti.

Antistaattinen muovi on erittäin sileä materiaali, joka hylkii epäpuhtauksia. Put-kisto pysyy paremmin puhtaana, kun pöly ei siihen keräänny. Tiiviistä putkistosta ei aiheudu hajuhaittoja. Se on myös helpom-pi puhdistaa.

Muovi on luonnollisestikin erittäin kes-tävä ja pitkäikäinen. Sitä eivät korroosio-ongelmat koske.

On erittäin tärkeää suojata ilmanvaih-toputkisto huolella ennen asennusta ja ra-kennustyön yhä jatkuessa. Muuten se voi olla täydellisen puhdistuksen tarpeessa jo uuteen taloon sisään muutettaessa.

Uponor-ilmanvaihtokanaviston kana-vat ja osat ovat suojattu tehtaalta asen-nusvaiheeseen asti.

Asentajan kannalta muovinen kanavis-to on miellyttävä ja nopea asentaa. Liitos-kohdat lukkiutuvat tiiviisti toisiinsa, ilman lukitsemista tai teippaamista. Hitsaamisesta nyt puhumattakaan.

Valvontaan kannattaa panostaa

Ilmanvaihtourakan toteuttamisvaiheessa asiakkaan tulisi vahtia, että urakoitsija to-della noudattaa suunnitelmia. Kun hyvän suunnittelijan kanssa eri vaihtoehdot on kerran käyty läpi ja paras valittu, suunni-telmasta on syytä pitää kiinni, eikä suostua urakoitsijan muutoksiin.

– Suosittelen lvi-töille ammattitaitois-ta, erillistä valvojaa, joka on kullan arvoinen tässä vaiheessa projektia ja säästää oman

Tarkkaan testattu VTT on testannut Uponor-ilmanvaih-tokanavien ja siihen liittyvien yhtei-den materaalin. Materiaali täyttää M1-luokan vaatimukset, mikä tarkoittaa, että se on huippuhygieenistä, eikä sii-tä irtoa hiukkasia tai epäpuhtauksia.Painehäviöt ja tiiveys: Tiiveysluokka D, raporttinro VTT-S-11208-08Syöpyminen: kemiallinen kestävyys on esitetty standardissa ISO/TR 10358

Uponor-ilmanvaihtokanavat ovat saa-neet oikeuden käyttää Allergia- ja Ast-maliiton yhteistyötunnusta.

Muovinen kana­visto on miellyt­tävä ja nopea asentaa. Liitos­kohdat lukkiutu­vat tiiviisti toi­siinsa, ilman lu­kitsemista tai teippaamista.

Antistaattinen muovi on erittäin sileä materiaali ja hylkii epäpuh­tauksia. Putkisto pysyy paremmin puhtaana, sillä pöly ei siihen ke­räänny.

kustannuksensa aivan varmasti takaisin, Räsänen sanoo. Lvi-valvoja voi myös tarkistaa suunnitelmat ja auttaa myös ura-koitsijan valinnassa.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu ilmanvaihtojärjestelmä on huoleton, mutta huoltoa sekin tarvitsee. Suodattimet on vaihdettava laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Omakotita-lojen ilmanvaihtokanavisto pitää määräysten mukaan puhdis-taa kymmenen vuoden välein. Se on kuitenkin asiantuntijoi-den mukaan aivan liian harvoin. – Viisi vuotta on mielestäni parempi väli, Räsänenkin neuvoo. n

Artikkelin asiantuntija on Lvi­insinööri Marko RäsänenPohjois­Espoon LVIMR Pipe Service Finland Oy

Marko Räsäsen ammat-titaidolla ja kokemuksel-la on kysyntää. Hän on ollut mukana ainakin 500 omakotitaloprojek-tissa ja hänellä on jopa vahva asennuskokemus. Ennen keskittymistään suunnitteluun ja koulu-tukseen hän usein sekä suunnitteli että asensi asiak kaidensa kohteet.

Uponor-lattialämmitys on laadun taeUponor-lattialämmitysvalikoimasta löydät kotiisi parhaiten sopivat ratkaisut. Uudisrakentajalle ja remontoijalle, kaikille lattiarakenteille ja pintamateriaaleille.

ta r j o u s pa lv e lu / v e lo i t u k s e to n m at e r i a a l i -l a s k e n ta Ammattitaitoiset suunnittelijat auttavat sinua. Lähetä talosi pohjapiirustus Uponorille. Saat tarjouksen tai veloituksetto-man materiaaliluettelon.

t u rva l l i n e n , m ata l a e n e rg i a r a k e n ta m i s e e n s o p i va r at k a i s u Uponor-lattialämmitys sopii erinomaisesti matalaenergiatalojen lämmönjakoratkaisuksi. Varmistat myös vapau-tesi kaikkien energiamuotojen käyttöön.

h e l p p o k ä y t t ä ä Korkeatasoinen säätöteknologia luo viih-tyisyyden kotiisi. Lattialämmityksesi toimii automaattisesti ja energia-taloudellisesti. Saat vaivattomasti mieltymyksesi mukaiset lämpö-tilat kaikkiin huoneisiin.

u u t ta Valitessasi Uponor-lattialämmityksen sinulla on mahdol-lisuus käyttää samaa järjestelmää tulevaisuudessa myös talosi viilen-tämiseen.

Matalaenergia-rakentamisen lattialämmitysratkaisut

Kaikillelattiarakenteille

Veloituksettomat materiaaliluettelot/tarjouspalvelu

lisätietoja020 129 211www.uponor.fi

ilmo_103x280_lattiaK_kodinmuk_0109.indd 1 22.1.2009 14:32:55

Asentajan kannalta muovinen kanavisto on miellyttävä ja nopea asentaa.

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Katja Kauppila

22

Projekti hanskassa alusta alkaenKlemetin perhe odottaa kärsimättöminä uuden omakotitalonsa valmistumista Nastolaan. Edellisen projektin opit on otettu käyttöön. Talon talotekniikka toteutetaan turvallisella Uponor-pientaloratkaisulla.

23

me selvinneet urakasta paljon nopeammin ja helpommalla.

Hän arvelee, että myyntitilanteessa saattaa moneltakin myyjältä ja ostajaeh-dokkaalta unohtua tärkeiden yksityiskoh-tien selvittäminen. Kun jokainen ratkaisu on dokumentoituna paperilla, ne on helppo käydä läpi yksitellen.

– Sillä tavoin voi säästyä monelta myö-hemmältä murheelta. Talon uusi omistaja puolestaan saa käyttöönsä valmiin talokir-jan, josta kaikki yksityiskohdat ovat tarkis-tettavissa myöhemminkin ja jota on help-po täyttää sitä mukaa, kun talotekniikkaa täydennetään tai muutetaan, Jarkko Kle-metti lisää.

Turvaa talotekniikkavalintoihin

Uponor-pientaloratkaisu on omakotiraken-tajan talotekniikan kokonaispaketti, joka koostuu Uponorin laadukkaista järjestel-mistä, neuvonta-, materiaalilaskenta- ja suunnittelupalvelusta sekä järjestelmäto-distuksista ja Uponor LVI-talokansiosta. Juuri sellaisista dokumenteista, joita he myyntivaiheessa kaipailivat.

Uponor myöntää jokaiseen asennet-tuun Uponor-järjestelmään järjestelmäto-distuksen. Järjestelmätodistus on osoitus siitä, että rakennuksessa on käytetty osil-taan ja materiaaleiltaan yhteensopivia Upo-nor-järjestelmiä. Uponor vastaa tuotteiden-sa laadusta ja kestävyydestä sekä kulutta-jalle että asennusyritykselle. Asentaja vas-taa tekemästään työstä.

Klemettien uusi koti on muuttoval-mis Design-Talo. Sen tutkimusten mukaan markkinoiden laajimpaan toimitussisältöön kuuluu kaikki tontin raivausta ja maatöitä sekä ulkomaalausta lukuun ottamatta. Kle-metit pääsevät muuttamaan marraskuussa 2008 pystytettyyn taloonsa sen valmistut-tua kuluvan vuoden toukokuussa.

– Edellisen talomme rakensimme it-se. Siitä opimme, että asian voi toki tehdä helpomminkin, Jarkko Klemetti naurahtaa.

Klemeteillä on ollut uusimmassa ra-kennusprojektissaan mukanaan myös on-

Projekti hanskassa alusta alkaen

Uuteen omakotitaloon muuttavalta per-heeltä kysytään usein, minkä tekisivät

jälkeen päin ajatellen toisella tavalla. Joskus asia selviää vasta siinä vaiheessa, kun taloa ollaan jo myymässä.

– LVI-järjestelmätodistukset ja talo-kansio olisivat kyllä olleet avuksi siinä vai-heessa, kun kävimme tarkkaan vanhan ta-lomme ostajan kanssa läpi talon rakenteita ja ratkaisuja, pientaloratkaisuammattilainen Terhi Klemetti sanoo.

– Kun kaikki tiedot olisivat olleet yh-dessä paikassa, samassa kansiossa, olisim-

nea, sillä he laittoivat vanhan, jo perheel-le hieman pieneksi jääneen omakotitalonsa myyntiin kreivin aikaan. Vain hitusen myö-hemmin asuntokauppa alkoi hiljentyä. Ra-kennusprojektin ajan he asuvat ahtaassa vuokrakolmiossa.

– Osaavatpahan lapset sitten taas ar-vostaa omia huoneitaan ja astianpesuko-netta sitäkin paremmin, Terhi huomauttaa.

Tilaa sisällä ja ulkona

Lasten takia uuteen rakennusprojektiin lähdettiinkin. Tilaa uudessa, kaksikerrok-sisessa talossa on vanhaa taloa enemmän ja yläkerrasta tulee aikanaan kokonaan jäl-kikasvun valtakuntaa. Siellä on kolme ma-kuuhuonetta ja aulaoleskelutila Tuomolle, 14, Maarialle 12 ja jatkossa myös nyt neli-vuotiaalle Ronjalle.

Myös kauniilla luonnonmukaisella kal-liotontilla peltojen välissä on tilaa peuhata paitsi lapsilla, myös perheen kaksivuotiaal-la setteri Ruskalla. Vanha tontti oli kool-taan 1 000 neliötä; uudella on tilaa hulp-peat 8 000 m2.

Klemettien uuden talon asuinpinta-ala on 179 m2, kokonaisala 204 m2. Neliöistä sata on alakerrassa. Lisäksi pihalle tulee ka-tos ja autotalli, joka on myös lämmintä tilaa.

Lämmitettävää tilaa on melkoisen pal-jon, siksi Klemetit päätyivät maalämpöön. Talossa on myös varaava tulisija ja erittäin tehokas lämmön talteenottava ilmanvaihto.

Haja-asutusalueella sijaitsevalle raken-nukselle valittiin jätevedenpuhdistamoksi

>>

Nelivuotias Ronja odottaa innolla uuden huoneensa valmistumista.

Klemettien talopaketti pystytettiin mar­raskuussa. Uuteen kotiinsa he pääsevät muuttamaan toukokuun puolivälissä.

24

Teksti: Jaana PesonenKuvat:

Uponor Clean I -panospuhdistamo edustaa uusinta huipputekniikkaa

jätevesien käsittelyssä. Uuden muo-toilun ansiosta panospuhdistamo on ulko mitoiltaan kompakti kokonaisuus. Kun asennus on tehty, on puhdistus-järjestelmästä pihapiirissä näkyvissä ai-noastaan kaksi lähes huomaamatonta kantta. Panospuhdistamo on tarkoi-tettu ennenkaikkea omakotitaloihin, mutta soveltuu myös vapaa-ajanasun-

toihin, joita käytetään runsaasti ym-päri vuoden. Puhdistamo kestää hyvin taukoja siinä olevan loma-automatii-kan ansoiosta, aktiivilietekanta pide-tään hengissä ylläpitävän ilmastuksen ja kierrätyksen avulla. Puhdistamo on maahan asennettava ja sen huoltoauk-koja on helppo jatkaa.

Panospuhdistamo on biologis-ke-miallinen pienpuhdistamo, jonne voi-daan johtaa kaikki kiinteistön asumis-

Helppohoitoinen ja huomaamaton panospuhdistamo

Jätevedet puhtaiksiKunnallistekniikan ulkopuolella sijaitsevien asuin- ja vapaa-ajankiinteistöjen jätevesien käsittelyn vaati-mukset ovat tiukentuneet viime vuosien aikana. Panospuhdistamot soveltuvat kaikenlaisille tonteille sekä uudis- että saneerauskohteisiin, vaikka vanho-jen betonirengaskaivojen tilalle. Järjestelmä sopii myös pienelle tontille, koska erillistä imeytys- tai suodatuskenttää ei tarvita.

Uponor 7 -panospuhdistamo. Maalämpö otetaan talteen lämmönkeruuputkilla, joita pellossa on kaikkiaan 500 metriä. Talossa ja autotallissa on lattialämmitys. Rakennusten välillä lämmitys- ja käyttövesi kulkee eriste-tyissä putkissa. Tarvittavat putket kuuluvat Uponorin Pientaloratkaisuun.

Klemettien valitsemaan pientaloratkai-suun kuuluvat myös salaoja- ja sadevesi-järjestelmä. – Tontti sijaitsee harjualueella, joten meillä on myös radonin poistojärjes-telmä, Jarkko kertoo.

Luonnollisesti talossa on myös Upo-norin viemäri- ja käyttövesijärjestelmät ja lattialämmityksen säätämiseen langaton säätöjärjestelmä.

– Otamme käyttöön maalämmön va-paajäähdytyksen, joten ilmanvaihtojärjes-telmä koostuu uusista esieristetyistä kana-vista, hän jatkaa.

Talven aikana Design-talojen ammat-tilaiset rakentavat Klemettien uuden ko-din valmiiksi ja kesällä on aikaa nauttia ti-lasta sekä sisällä että ulkona. Talopaketin pystytyksen jälkeen rakennuksen sisätiloja on vielä hieman hankala hahmottaa, mutta Ronja osaa silti jo näyttää, mihin hänen uusi huoneensa tulee. n

On

nis

tunu

t pr

ojek

ti

Vaikka Klemettien tontti on keskel­lä rauhallista maalaismaisemaa, Maarialla ja Tuomolla on silti koulu lähellä. Jopa tien viimeinen katuva­lo sijaitsee aivan tontin reunalla.

25

jätevedet. Puhdistamon toiminta perustuu panospuhdistustekniikkaan, aktiivilietepro-sessiin sekä fosforin kemialliseen saostami-seen. Jätevesi puhdistetaan samankokoissa erissä, minkä ansiosta jokainen jäte vesierä puhdistuu yhtä hyvin. Biologisen puhdis-tusprosessin suorittavat aktiivilietteessä elävät pieneliöt. Kemiallisella saostami-sella poistetaan saostuskemikaalin avul-la jäte veteen liuenneita fosforiyhdisteitä. Puhdistusprosessin päätyttyä puhdistet-tu vesi pumpataan pois esimerkiksi purku-paikkana toimivaan avo-ojaan, purkukai-voon tai -ojaan.

Suomen ympäristökeskus SYKE on tehnyt Uponor-panospuhdistamolle stan-dardin mukaisen CE-testauksen. Testauk-sessa saavutetut tulokset ovat erinomai-set ja täyttävät asetuksen vaatimusket kirk-kaasti.

Puhdistamon käyttö on helppoa: lait-teeseen lisätään saostuskemikaalia muuta-man kerran vuodessa ja loka-auto käy nou-tamassa lietesäiliöön kerääntyneen lietteen kerran vuodessa. Käyttökustannukset nel-jän hengen perheellä ovat alle 30 euroa kuukaudessa. Uponor-panospuhdistamo ei ole mikään sähkösyöppö, sillä jätevesi-en puhdistamiseen menee noin 330 kWh sähköä vuodessa. Tämä on pääosin mam-mut-pumppaustekniikan ansiota. Mammut-pumppauk sessa veden siirto tapahtuu il-man avulla, eikä jäte vedessä ole huolletta-via pumppuja. Ensimmäinen Uponor-panospuhdis-

tamo Suomessa asennettiin yhdeksän vuotta sitten Nastolaan Ervi ja Liisa Helannon pihamaalle. Pilottikohteen järjestelmä toimii edelleen moitteetto-masti.

Pilottipuhdistamon asennus He-lantojen pihaan oli useamman onnis-tuneen sattuman summa. Rinne, johon kiinteistön jätevedet oli aikaisemmin yli 30 vuoden ajan imeytetty, ei enää imenyt kunnolla jätevettä. Maa tuoksui pahasti etenkin kesähelteillä. Soranajo rinteeseen auttoi vain hetkellisesti.

Paikalle kutsuttiin Nastolan kun-nan ympäristösihteeri, jonka kanssa he pohtivat ratkaisua tilanteeseen. Maas-to oli vaativa, jyrkkä ja kallioinen. Li-säksi talo sijaitsi vain 20 metrin pääs-sä rannasta. Uusi imeytyskenttä ei tul-lut kysymykseen maan laadun takia ja maasuodattamolle tontilla ei ollut tilaa.

Eräänä päivä pariskunta sai puhe-linsoiton Uponorilta, jossa oltiin tie-toisia Helannon kiinteistön jätevesi-pulmasta. Uponor ehdotti ratkaisuksi uutta panospuhdistamoa, jonka pilot-tikohteena Helantojen kiinteistö tulisi olemaan. Puhdistamo asennettiin pi-lottikohteeseen muutamaa kuukautta myöhemmin. Ensimmäisen vuoden ai-kana Uponor teetätti tarkkoja mittauk-sia panospuhdistamon veden laadusta ja seurasi laitteen toimintaa.

Helantojen panospuhdistamossa ei ole ollut yhdeksän käyttövuoden ai-kana ongelmia. Laite on toimintavar-ma ja helppokäyttöinen. Ainoat huol-totoimenpiteet ovat kemikaalin lisäys ja lietesäiliöiden tyhjennys, jotka mo-lemmat tehdään kaksi kertaa vuodessa. Puhdistamon käyttökustannukset ovat noin 250 euroa vuodessa.

Uponor Clean ISopii 1–7 henkilön jätevesien käsit-

telyyn

Mitat: leveys 1 850 mm, pituus 2 400 mm ja paino 240 kg

Saostussäiliön tilavuus 2,5 m3

Prosessisäiliön tilavuus 1 m3

Kokonaistilavuus 3,5 m3

Sähköliittymä 230 V 1-vaihe, 10 A sulake

Maksimivirtaama 1 050 l/ vrk

Normivirtaama 840 l/vrk

Panoksen koko 170 l

Kemikaalin määrä 40–60 l/ vuosi

Sähkönkulutus noin 330 kWh vuodessa

Hälytystoiminnot: veden pinta kor-kealla saostussäiliössä, kemikaa-li vähissä, muistutus saostussäi-liön tyhjennyttämisestä ja säh-kökatkos

Suomen ympäristökeskus SYKE on tehnyt Uponor-panospuhdis-tamolle standardin mukaisen tyyppitestauksen. Testauk sessa saavutetut tulokset ovat erin-omaiset.

Yhdeksän vuoden käyttökokemus kertoo:

Panospuhdistamo toimii erinomaisesti

Entistä käyttäjäystävällisemmässä pa-nospuhdistamossa on langaton hälytysjär-jestelmä; talon sisätiloihin asennettaan tyy-likäs näyttöpaneeli. Se ilmaisee, kun puh-distamoon pitää lisätä kemikaalia, veden-pinta säiliössä on liian korkealla, puhdista-mossa on laitevika tai on aika tilata saostus-säiliön tyhjennys. Testipainikkeella järjestel-män toiminnan voi itse testata. n

Tyylikäs langaton näyttöpaneeli asennetaan sisätiloihin.

Uusi panospuhdistamo on lähes huomaamaton tontilla.

26

Koonnut: Jaana Pesonen, kuvat: Uponorin kuva-arkisto

UuttaUponorilta

Sujuva ja kohtuuhintainen putkiremontti

Vanhoissa taloissa tapahtuvien vesivahinko-jen määrä on nousussa. Tavanomaisesti me-talliputkien elinikä on noin 20–30 vuotta. Ikääntymisen lisäksi putkien kuntoon vaikut-taa myös vesijohtoveden laatu. Pahimmassa tapauksessa se aiheuttaa putkien syöpymis-tä jo iältään nuoremmissa putkistoissa. Putki-remonttiin kannattaa ryhtyä ennen kuin vesi-vahinko on tapahtunut, sillä remontin kustan-nukset ovat moninkertaisesti pienemmät kuin vesivahingon korjauskustannukset.

Uusi käyttövesiremontti-palvelukonsepti on tarkoitettu auttamaan ihmisiä, jotka asu-vat vanhoissa omakotitaloissa ja ovat epävar-moja talonsa putkistojen kunnosta. Palvelu toimii niin, että asiakas ottaa yhteyttä Upo-norin pientalopalveluun joko soittamalla tai täyttämällä lähtötietolomakkeen internetis-sä osoitteessa www.pientalosaneeraus.fi. Lo-makkeen lähettäminen ei aiheuta kuluja eikä sido asiakasta ostamaan remonttipalvelua.

Asiakkaan antamat tiedot toimitetaan kiinteistön sijaintipaikkakunnalla toimivalle lvi-alan ammattilaiselle. Tämä ottaa yhteyttä asiakkaaseen, tekee kohteeseen kuntokartoi-tuksen ja tarjouksen remontista.

Itse käyttövesiremontti kestää koko-naisuudessaan 2-5 päivää. Talossa voidaan asua koko ajan eikä vettäkään yleensä tar-vitse katkaista kuin hetkeksi. Rakennuksen käyttövesi- ja patteriputket uusitaan pinta-asennuksena kestävällä komposiittiputkel-la. Monikerroksisen komposiittiputken sisä-pinta on hygienistä muovia. Muovin päällä on alumiinivaippa ja uloin kerros on valmiiksi pinta käsiteltyä valkoista muovia, joten erillis-tä maalaamista ei työmaalla tarvita. Remon-tin aikana vanhaa putkistoa voidaan yleensä käyttää kunnes uusi kytketään päälle.

Asennustyön osuuden voi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä.

Uponorin asentajaverkostoon kuuluvat urakoitsijat tuntevat komposiittijärjestelmän ja he ovat osallistuneet sen asentamiseen liit-tyvään koulutuksen.

27

MaailmaltaUutisia

Portugaliin toukokuussa 2009 valmis-tuva Dolce Vita Tejo on yksi Euroopan suurimmista kauppakeskuksista. Sen vii-lennyksessä on käytössä Uponorin lat-tiajäähdytystekniikka. Lissabonin lähis-tölle valmistuvassa 423 000 neliömet-rin kauppakeskuksessa on 300 kauppaa ja 9 000 pysäköintipaikkaa. Keskuksen yhteyteen valmistuu myös teemapuis-to lapsille.

Kauppakeskus hyödyntää aktiivi-sesti luonnon valoa. Rakennuksen kat-to tehdään materiaalista, joka suodattaa auringon ultraviolettivaloa mutta säilyt-

tää valoisuuden. Näin sähköä kuluttavaa valaistusta voidaan vähentää.

Auringonvalon lämmittävä vaiku-tus kompensoidaan Uponorin lattiavii-lennyksen avulla. Suuressa tilassa sisäil-mastoa olisi vaikea hallita perinteisen il-mastoinnin avulla. Kun viilennys tapah-tuu lattian kautta, lämpötila saadaan miellyttäväksi juuri siellä, missä ihmiset liikkuvat eli noin 2,5 metrin korkeudel-le saakka. Lattian lämpötila säilyy koko ajan noin 19–20 asteessa. Lattiaviilen-nyksen avulla saavutetaan huomattavia säästöjä energiankulutuksessa.

Uponorin tekniikka jäähdyttää yhden Euroopan suurimman kauppakeskuksen

Aqua Dome -kylpyläkeskus si-jaitsee Itävallassa, Tirolin Ötz-laaksossa Alppien keskellä.

Kylpyläkeskuksesta löytyy neljän tähden hotelli, sisä- ja ulko tiloissa sijaitsevat kuuma-vesilähdealtaat, kylpylä- ja sau-natilat, kauneus- ja kuntokeskus, lääkäripalvelut sekä lasten vesi-puisto. Aqua Domen uima-altai-den vesi tulee Längenfeldin rik-kipitoisesta kuumavesilähteestä.

Pinta-alaltaan 50 000 ne-liömetrin suuruiseen Aqua Do-meen lämmitysjärjestelmäksi va-littiin Uponor-lämmityspaneeli, jota asennettiin peräti 12 700 neliömetrin laajuiselle alueelle. Uponorin lämmitysjärjestelmä takaa oikean lämpötilan kaikissa tiloissa: kuumavesi lähteillä, sau-natiloissa, lasten vesipuistossa ja hotellissa. Lämmönlähteenä on bio-voimala.

Ylellinen kylpyläkeskus

Korkeatasoista asumista BenidormissaEspanjan Benidormissa sijaitseva 42-kerroksinen asuinrakennus, Torre Lugano, kohoaa näyttävästi 220 metrin korkeuteen Välimeren rannalla. Beni-dormin korkeimmassa monikerrostalossa on 204 asuinhuoneistoa ja se tarjoaa korkealaatuiset asu-misolosuhteet.

Jokaisen asunnon yhteydessä on iso parveke, josta avautuu upea näkymä merelle tai läheiseen kansallispuistoon Serra Galendaan. Torre Luganon uima-altaat, melontaradat, n. 11 hehtaarin kokoi-nen puisto sekä leikkikentät tarjoavat asukkaille lukuisia virkistysmahdollisuuksia. Jo pelkkä hissi-matka rakennuksen panoraamahissillä on elämys.

Rakennuksen käyttövesijärjestelmä koostuu 90 000 metrin PEX-putkistosta. Käyttövesijärjes-telmää valitessaan asennusyhtiö arvosti Uponorin järjestelmän etuja: turvallisuutta ja helppoa asen-nettavuutta.

Tiedä mistä talosi on tehtyta r j o u s pa lv e lu / v e lo i t u k s e to n m at e r i a a l i l a s k e n ta Pyydä Uponor-tarjouspalvelusta suoraan tarjous tarvikkeista ja asennuksesta tai veloituksettomat materiaaliluettelot.

j ä r j e s t e l m ä to d i s t u s Kun hankit talotekniikan täydellisinä järjestelminä yhdeltä valmista-jalta, ovat vastuutkin selkeät. Järjestelmätodistus osoittaa, että Uponor vastaa järjestelmiensä laadusta ja asennustyön tehnyt asennusyritys asennuksesta.

a rv o n s a s ä i ly t t ä v ä kot i Uponor-talotekniikka selkeyttää rakentamista ja hyvin tehty koti säilyttää arvonsa.

LVI-järjestelmien valinnalla ratkaiset kes-

tävätkö kotisi putket kymmenien vuosien

asumisen. Onko sisällä terveellistä hengit-

tää. Onko talosi lämmitys energiataloudel-

lista sekä miellyttävää. Vetävätkö viemärit

ja kuivuuko pihasi kaatosateen jäljiltä.

Uponor-pientaloratkaisun valitsemalla voit

olla varma, että kotisi talotekniikasta ei

löydy heikkoja lenkkejä.

lisätietoja020 129 211www.uponor.fi

Uponorilta ratkaisut myös

käyttövesi-remonttiin

ilmo210x280_PTR_0109_Kodinmuk.indd 1 22.1.2009 14:34:26