Upload
sitra-ekologinen-kestaevyys
View
283
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
ILMASTOTAVOITTEITA
TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS
Kimmo Lylykangas
Aalto-yliopisto
Arkkitehtuurin laitos
02.10.2012
• Energiakaavoituksen mallit –hanke
• Maankäytön suunnittelu CO2-ekv-päästövähennysten ohjauskeinona
• Päästölaskentamalli
• Päästölaskennan hyödyntäminen suunnitteluprosessissa
• Ilmastotavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumalleja
ESITYKSEN SISÄLTÖ
• Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava Aalto-yliopiston
koordinoima tutkimusosio
• Rahoittajana Sitran Energiaohjelma ja Ympäristöministeriö
• Päättyy lokakuussa 2012
• Tavoitteena esittää kansallisesti sovellettavissa olevia malleja Skaftkärr-
hankkeen kokemusten perusteella
• Tarkastelee erityisesti asemakaavoitusta ja asuinalueiden suunnittelua
• Tutkimusosiot:
laskentamalli
kaavoitusprosessin muutos
malliratkaisuja asemakaavoitukseen
ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT -HANKE
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
CO2-ekv-PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN
OHJAUSKEINONA
• Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan mm. seuraaviin
kokonaispäästöjen osatekijöihin:
liikenne
rakennusmateriaalivalinnat
rakennusten energiankäyttö
• Merkittävää osaa kaavasuunnitteluratkaisujen päästövaikutuksista
voidaan tarkastella laskennallisesti
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
CO2-ekv-PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN
OHJAUSKEINONA
• Kaavoitus poikkeaa ohjauskeinona merkittävästi esim. Rakentamis-
määräyksista
Rakentamismääräykset asettavat vähimmäisvaatimuksia
Kaavasuunnittelu mahdollistaa vähäpäästöisen rakennetun ympäristön
• Tavoitteena energia- ja päästönäkökulman johdonmukainen huomiointi
suunnittelun eri tasoilla
• Kaavoitusjärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on vaikuttavuudeltaan
merkittävä keino kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
CO2-ekv-PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN
OHJAUSKEINONA
YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
KESKIMÄÄRÄISET
CO2ekv -PÄÄSTÖT
KORKEAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT
MATALAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT
MAAPOLITIIKKA
VAT
MAAKUNTAKAAVA
YLEISKAAVA
ASEMAKAAVA
RAKENNUSSUUNNITTELU
KÄYTTÄJÄN VALINNAT
MATALAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT KORKEAT
CO2ekv -PÄÄSTÖT
KESKIMÄÄRÄISET
CO2ekv -PÄÄSTÖT
Minkälaiseen CO2-ekv-päästötasoon asemakaavasuunnittelussa tulisi pyrkiä?
• Päästötarkastelujen tavoitteena on:
Tukea suunnitteluratkaisujen kehittymistä vähäpäästöisemmiksi
suunnitteluprosessissa
harkittavissa olevien vaihtoehtojen vertailu
päästölaskennan avulla
yksittäisten suunnitteluratkaisujen kehittäminen
Mahdollistaa kokonaispäästöjen laskeva tendenssi kaava-alueella
kansallisia päästötavoitteita vastaavasti
luodaan varauksia ja mahdollisuuksia kokonaispäästöjä
vähentäviin ratkaisuihin tulevaisuudessa
esim. alueellinen tai tonttikohtainen uusiutuvan energian
tuotanto, täydennysrakentaminen, joukkoliikenne-
palvelujen kehittyminen jne.
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA
ASEMAKAAVOITUS
1
2
ENNAKOIVA ASEMAKAAVASUUNNITTELU
EPBD
Lähes [Netto]nolla-
energiarakentaminen
2020 2050 2030 2040
Kansalliset päästötavoitteet 2020
PÄÄSTÖTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS LUO EDELLYTYKSET
ALUEKOHTAISILLE PÄÄSTÖVÄHENNYKSILLE LÄHITULEVAISUUDESSA
► 2012
RAKENNUKSEN ELINKAARI [≥ 50 vuotta]
KAAVASUUNNITELMALLA PYRITTÄVÄ AIEMPAA ENEMMÄN
OHJAAMAAN RAKENNUSVAIHEEN JÄLKEISTÄ KEHITYSTÄ
►
►
Kansalliset päästötavoitteet
2050
PÄÄSTÖLASKENTAMALLI
• Päästölaskenta verifioi suunnittelussa tehtävien valintojen vaikutuksen
asumisen CO2-ekv-päästöihin
LIIKENNE
MATERIAALIVALINNAT
ENERGIANKÄYTTÖ
rakennusten energiatehokkuus
energianhankinta
• Mittayksikkönä tn CO2-ekv / as, a
PÄÄSTÖLASKENTAMALLI
LASKENNAN
LÄHTÖTIEDOT
KAAVALUONNOKSESTA
LASKENTAMALLIN
OLETUSARVOT
LIIKENNE ENERGIAN-
KÄYTTÖ
RAKENNUS-
MATERIAALIT LIIKENNE
KOKONAISPÄÄSTÖT
tn CO2-ekv / as, a
Laskentamalli:
• Määritellään
Rakennusten energiatehokkuustaso (3 vaihtoehtoa)
Energianhankintatapa (uusiutuva omavaraisenergia: %-osuus)
• Lasketaan standardikäyttöön perustuva ominaisenergiankulutus
• Lasketaan energiankäytön päästöt energiamuotojen päästökertoimien avulla
Huom! Kaukolämmön alueelliset päästökertoimet voidaan
huomioida laskennassa
ENERGIA
Laskentamalli:
• Määritellään kohdealueen sijainti ja luonne
► alueen henkilöliikennesuoritteet kulkutavoittain
• Huomioidaan paikalliset erityispiirteet
• Lasketaan liikenteen kokonaispäästöt liikennemuotojen päästökertoimien
avulla
• Arvioidaan kaavassa tehtävien valintojen vaikutukset (negatiiviset/positiiviset)
-4 -2 -1 +1 +2 +4
toimenpide 1: kävelyn osuus 16 18 19 21 22 24
toimenpide 2: pyöräilyn osuus 6 8 10 12 16 24
toimenpide 3: henkilöautoilun osuus 25 30 40 50 60 75
toimenpide 4: lähijunien osuus 0 2 4 6 8 10
toimenpide 5: kävelyn ja pyöräilyn osuus 22 26 29 33 38 48
toimenpide 6: joukkoliikenteen osuus 0 2 4 6 8 10
toimenpiteen voimakkuusaste
toimenpiteen jälkeen muuttunut
kulkutapajakauma toimenpiteen
voimakkuuden mukaan (%-osuus)
LIIKENNE
Laskentamalli:
• Määritellään rakennustyypit (kerrostalo / rivitalo, paritalo / omakotitalo) ja
kerrosalat
• Muunnetaan kerrosala bruttoalaksi
• Määritellään keskeisten rakennusosien rakennetyypit (runko, julkisivu) ja
uusimisväli rakennuksen elinkaaren aikana
tarkemmassa laskennassa voidaan lisäksi määritellä mm.
perustamistapa
kellarikerrosten määrä
talotekniikkajärjestelmien taso
• Lasketaan materiaalien kokonaismäärät rakennetyyppien perustella
rakennustyypeittäin asetettujen määrälaskentavakioiden perustella
• Lasketaan kokonaispäästöt materiaalien päästökertoimien avulla huomioiden
elinkaaren aikaiset huollot ja uusimiset
RAKENNUSMATERIAALIVALINNAT
SKAFTKÄRR
PORVOO
KRUUNUVUORENRANTA
HELSINKI
HARMAAKALLIO
LOVIISA
SIIRLAAKSO
MÄNTYHARJU
Vainio, Tuukka: Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana
päästöohjaavaa kaavoitusta. Jätetty tarkastettavaksi diplomityönä Aalto-yliopistossa, Insinööri-
tieteiden korkeakoulussa, Energiatekniikan laitoksella 2011. Energiakaavoituksen mallit –hanke.
45 kgCO2 / brm2 a
• Jos asumisväljyydeksi oletetaan n. 40 htm²/as eli n. 50 brm²/as 45 kg CO2 / brm² / a x 50 brm² / as = 2250 kg CO2 / as / a = 2.25 tn CO2 / as / a
ONKO 45 kgCO2 / brm2 a
MERKITTÄVÄ PÄÄSTÖVÄHENNYS?
1.5 tn CO2ekv/as/a
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
tn CO2-ekv/as,a
IPCC:n ilmastotavoite
1.0 tn CO2ekv/as/a
lähde: www.onetonnelife.se
2.25 tn CO2ekv/as,a
One tonne life -kokeilu
Huom! 2.25 tn CO2ekv/as,a kuvaa rakennusten energiankäyttöön liittyvien aluekohtaisten
suunnitteluvalintojen suurinta mahdollista vaikutusta päästöihin (sähkösopimuksella tai
kulutustapojen muutoksella saavutettava päästövähennys ei sisälly lukuun)
PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN
SUUNNITTELUPROSESSISSA
• Vaihtoehtojen asettaminen
tarkasteltavat vaihtoehdot kartottavat riittävällä tarkkuudella
saavutettavissa olevat päästötasot (liikenne, energiankäyttö,
rakennusmateriaalit)
vaihtoehtojen oltava toteutuskelpoisia
• Kehitettävän vaihtoehdon valinta
laskentatulosta voidaan käyttää valinnan perusteluna
myös kustannukset arvioitava
• Ratkaisumallin kehittäminen
laskentaa hyödyntävä vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi
• Suunnitteluprosessin dokumentointi
kaavaehdotuksen perustelut
• Kaavamääräykset, rakennustapaohjeet
vaatimusten / suositusten perustelut
PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN
KAAVASUUNNITTELUPROSESSISSA
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVAN
ASEMAKAAVAN RATKAISUMALLEJA
RAKENNUSPAIKKAKOHTAINEN
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTOPOTENTIAALI
Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuutta vähentäviä suunnitteluratkaisuja:
• Laadukkaat jalankulkuympäristöt
• Erilliset pyörätiet ja kunnolliset pyörien pysäköintitilat
• Keskitetyt autojen pysäköintiratkaisut (tonttikohtaisten sijaan)
• Lähijunien tai metron asema alueella
• Lähipalvelut korttelissa tai enintään 400 m etäisyydellä
• Tiheät ja laadukkaat bussi- ja ratikkalinjat
LIIKENNE
• Ilmastotavoitteita toteuttava kaavoitus ohjaa vähäpäästöisempään
rakennettuun ympäristöön johdonmukaisesti ja kaikilla kaavatasoilla
• Tavoitteena luoda vähäpäästöisen elämän puitteet
• Maankäytön suunnittelujärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on
luonteeltaan erilaista kuin rakentamismääräysten ohjaus
• Kaavoitus voi ohjata rakentamismääräyksiä hienojakoisemmin ja
moniarvoisemmin, huomioiden alueelliset erityispiirteet
• Luotavien uusien käytäntöjen ja toimintamallien tulee olla pitkäikäisiä,
kehittyviä ja mukautuvia
• Alueiden kehityksen ohjaaminen vastaamaan tulevaisuudessakin
muuttuvia päästötavoitteita edellyttää ennakointia
YHTEENVETO
KIITOS
MIELENKIINNOSTANNE