K U VA / B I L D

Hyvä tietääLumet sulavat tunturista kesä- heinäkuussa. Jäät ovat viime vuosiin saakka lähteneet vasta juhannuksena. Aurinko ei laske toukokuun 22. päivän jälkeen. Kesäkuun lopussa Mallan polkua pääsee jo kulkemaan ja polun var-rella voi ihastella ensimmäisiä tunturin kukkijoita.

Ruska on monesti ohi pian syyskuun puolen välin jälkeen. Kilpisjärvi jäätyy marraskuussa, mutta jää kantaa vasta vuoden taitteessa. Kaamos on syvimmillään joulukuussa ja silloin valoa riittää vain pariksi tunniksi.

Ajankohtaista tietoa saat Kilpisjärven ja Käsivarren erä-maa-alueen facebook-sivuilta, www.facebook.com/Kil-pisjarviJaKasivarrenEramaa ja Käsivarren erämaa-alueen Ajankohtaista -sivulta www.luontoon.fi -sivustolla.

Kilpisjärven rannalla kohoavat Malla- ja Saa-natunturit sijaitsevat Käsivarren Lapissa Skandien vuoriston kupeella. Erikoiset tun-turit on suojeltu luonnonsuojelulailla. Mal-lan luonnonpuisto perustettiin 1938. Saanaa varjelee kaksi luonnonsuojelualuetta.

Saana on Kilpisjärven tunnetuin nähtävyys. Kilpis-järven kautta kulkee 800 km mittainen Kalottireitti, jonka toinen pää on Ruotsin Kvikkjokkissa ja toinen Norjan Kautokeinossa.

Kilpisjärvi

Malla & Saanaluonnonpuisto • luonnonsuojelualueet

Kilpisjärven kyläKilpisjärvi on Enontekiön kunnan pohjoisin kylä. Ensim-mäiset asukkaat ovat todennäköisesti asettuneet Kilpis-järvelle kivikaudella, pian mannerjään vetäytymisen jäl-keen. Metsästykseen, kalastukseen ja keräilyyn perustuva elämäntapa jatkui tuhansia vuosia. Asuinpaikoilta on löy-detty kivityökalujen kappaleita ja saviastian palasia, jotka on ajoitettu 6500 vuoden ikäisiksi.

Kylän rakentaminenKylän ensimmäinen pysyvä rakennus oli 1900 -luvun alussa majatalona toiminut tupa Siilasjärven rannassa. Sotien jälkeen metsäntutkimuslaitos, tulli, rajavartiosto ja tielaitos perustivat tukikohtansa Kilpisjärvelle. Kylään rakennettiin myös hotelli ja biologinen asema. Kylä-kauppa avasi ovensa 1970-luvulla, sähköt Kilpisjärvelle saatiin vuonna 1981. Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet kiihkeän matkailurakentamisen aikaa.

Skandien laidallaKäsivarren alueen korkeimmat tunturit ovat Norjassa kohoavan Kölivuoriston reunaa. Miljoonista ikävuosistaan huolimatta ne ovat Suomen nuorinta kallioperää.

Lyhyt ja kylmä kesä Kasvukausi on Kilpisjärvellä Euroopan lyhyimpiä, vain noin 100 vuorokautta, kun se Etelä-Suomessa on noin 180 vuorokautta. Vuoden keskilämpötila jää selvästi pakkasen puolelle. Kilpisjärvi on jääkuoren peitossa keskimäärin

220 vuorokautta vuodesta. Jäidenlähtöä saa usein odot-taa juhannukseen saakka.

Jäämeri lämmittääGolf-virran ansiosta Kilpisjärven ja Pohjois-Norjan ilmasto on huomattavasti lämpimämpi kuin vastaavilla leveys-piireillä muualla maailmassa. Vaikka suurtunturien alue on ilmaston puolesta ankara kasvupaikka, saa maape-rän sisältämä kalkki kasvillisuuden kukoistamaan paikoin hämmästyttävän runsaana ja monimuotoisena.

KILP

ISJÄ

RVEN

LU

ON

TOTA

LO. K

UVA

: A

NTT

I OH

ENO

JA Mallan luonnonpuisto • Pinta-ala on 31 km², Enontekiön kunnassa• Suojeltu ensimmäisen kerran vuonna 1916, Mallan luonnonpuisto perustettu 1938• Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja hallinnoi kaikkia Suomen 19 luonnonpuistoa.

Suomi

TUN

TURI

KATK

ERO

. KU

VA:

SEIJ

A O

LKKO

NEN

Saanan luonnonsuojelualueetSaanatunturi kohoaa 1029 m merenpinnan ja 566 m Kil-pisjärven yläpuolelle. Jyhkeä Saana on syntynyt Kölivuo-riston poimutuksissa. Päällimmäiseksi on jäänyt kestä-vää liusketta, jonka suojassa myös pehmeät kivilajit ovat säilyneet. Saanan rinteiden kalkki hellii harvinaisia tuntu-rikasveja kuten lapinvuokkoja, tunturikohokkeja, sinirik-koja ja rauhoitettuja lapinalppiruusuja. Saanalla esiintyy myös harvinaisia hyönteisiä, joille kelpaavat ravinnoksi vain täällä esiintyvät kasvilajit.

Saanan pahtarinne on ollut luonnonsuojelulain mukai-nen erityinen suojelualue jo vuodesta 1988 ja liikkuminen siellä on kielletty 15.5.–1.9. välisenä aikana. Saanan etelä-rinteen tunturikoivikko on rauhoitettu lehtojensuojelu-alueeksi vuonna 1992.

Kilpisjärven alueen tunturilinnusto on runsas. Tunturi-nummien pesijöitä ovat kapustarinta, keräkurmitsa ja tunturikihu. Saanan juurella koivikossa pesii sinirinnan, urpiaisen ja järripeipon seurana myös Tunturi-Lapin lintu-harvinaisuus, sepelrastas. Piekanalle pahdan jyrkänne on pesäpaikoista turvallisin.

Mallan luonnonpuistoKilpisjärven pohjoispäässä kohoaa Pikku-Mallan ja Iso-Mallan tunturiylänkö harvinaisine kasvi- ja eläinlajeineen. Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuo-jelualue, joka perustettiin jo vuonna 1916. Vuonna 1938 Malla sai luonnonpuiston arvon ja vuonna 2016 juhlittiin Mallan suojelun satavuotista taivalta. Kolmenkymmenen neliökilometrin laajuisella alueella kasvaa lähes 300 put-kilokasvilajia.

Mallan nähtävyyksiin kuuluu Kitsiputous, jonka juurelle pääsee luonnonpuiston läpi kulkevaa merkittyä polkua. Mallan luonnonpuiston alueella polulta ei saa poiketa. Kasvien poimiminen sekä marjastaminen ja sienestämi-nen ovat kiellettyjä.

Mallan luonnonpuiston yli kulkee kuuluisa Kalottireitti. Se vie kolmen valtakunnan rajapyykille, ja siitä eteenpäin naapurimaiden huikaiseviin tunturimaisemiin.

MA

LLA

. KU

VA:

SEIJ

A O

LKKO

NEN

POH

JAN

TIKK

A. K

UVA

: SE

IJA

OLK

KON

EN

Linkkejäwww.luontoon.fi/malla www.luontoon.fi/kasivarsiwww.luontoon.fi/kilpisjarvenluontokeskuswww.facebook.fi/KilpisjarviJaKasivarrenEramaawww.retkikartta.fiwww.eraluvat.fiwww.metsa.fi

Mallá luonddumeahcci

Kesäaikana liikkuminen sallittu vain merkityillä reiteillä.

Suojelualue

Valtakunnanraja

Tie

Kesäreitti

Hiihtoreitti

Luontopolku

Luontokeskus

Satama

Pysäköinti, opastus

Päivätupa

Autiotupa

Varaustupa

Kota

Nähtävyys

Luonnonnähtävyys

Kaunis näköala

Sula virtapaikka talvella

KarttojaUlkoilukartta Halti-Kilpisjärvi, 1:50 000. Galazo 1:50 000, Halti Kilpisjärvi Pältsa -kartta.Retkeily GT Pohjois-Suomi, 1:400 000. Kilpisjärven reittikartta (talvi)Kilpisjärven reittikartta (kesä) Fjällkartan BD 1, 1:100 000, Treriksröset-Råstojaure. Norge-serien 1:50 000, 10149 Skibotdalen.

Karttoja myydään: Kilpisjärven luontokeskus, Tunturi-Lapin luontokeskus, Karttakeskus (www.karttakauppa.fi), Maanmittaustoimistot (www.maanmittauslaitos.fi), Kartbutiken (www.kartbutiken.se) Kartbutikken (www.kartbutikken.no)

Kannessa Saana. Kuva: Tapani Vartiainen, Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 2016. 2. painos. Tunturi-Lapin Kirjapaino Oy.

Luonto kiittää, kun noudatat näitä järjestyssääntöjä

Luonnonpuistot on perustettu erityisesti luonnonsuoje-lua ja tieteellistä tutkimusta varten, ja niiden käyttöä ohja-taan järjestyssäännöllä. Lumettomana aikana liikkuminen muualla kuin merkityillä reiteillä edellyttää kirjallista lupaa, joka haetaan Metsähallitukselta. Talvisin alueella saa hiih-tää vapaasti, mutta moottorikelkkailu on kielletty.

MALLAN LUONNONPUISTOSSA ON SALLITTUA

• liikkuminen jalan merkittyä polkua pitkin • hiihtäminen lumipeitteisenä aikana • telttailu Kuohkimajärven autiotuvan pihapiirissä

MALLAN LUONNONPUISTOSSA ON KIELLETTYÄ

• viitoitetuilta poluilta poikkeaminen • liikkuminen muuten kuin jalan tai hiihtäen • maastopyöräily • roskaaminen • kasvillisuuden sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen • eläimistön häiritseminen tai vahingoittaminen • metsästys ja kalastus• marjastus, sienestys sekä kasvien, eläinten tai niiden osien ottaminen • lemmikkieläinten vapaana pitäminen • leiriytyminen ja avotulen teko • kaikki luontoa, maisemaa tai muuta ympäristöä muuttava tai häiritsevä toiminta • sotaromun kerääminen• moottoriajoneuvojen käyttö

LisätietojaKilpisjärven luontokeskusKäsivarrentie 14145, 99490 Kilpisjärvipuh. +358(0)206 39 7990, kilpisjarvi@metsa.fi

Tunturi-Lapin luontokeskus Peuratie 15, 99400 Enontekiöpuh. +358(0)206 39 7950, tunturi-lappi@metsa.fi

KulkuyhteydetAutolla ajetaan Muoniosta tietä 21 (E 8) 192 km pohjoi-seen. Rovaniemeltä pääsee linja-autolla joka päivä Kilpis-järvelle.

Lähimmät rautatieasemat ovat Kolarissa ja Rovaniemellä. Matka taittuu mukavasti yöjunalla. Kittilään lennetään päivittäin ympäri vuoden. Jatkokuljetus junilta ja len-noilta linja-autolla tai kutsutaksilla.

21

21

Rova-niemiTornio

Skibotn

© Metsähallitus 2016© Maanmittauslaitos 1/MML/09

0 100 km

Sodankylä

Ivalo

Kittilä

Norja

Ruotsi

Inari

E75

4

4Karigasniemi

Utsjoki

E8

E8

VenäjäKilpisjärvi

Enontekiö,Hetta

Muonio79

Kolari

93

Kilpisjärven alueen luontopolut ja reitit

Muista, että Kilpisjärven alueen reiteillä korkeuserot ovat suuria. Tulistelua voi harrastaa vain tupien tulisijoissa, koska polttopuuta on alueella vähän.

Saanan polku, 8 - 12 kmSaanan polulle pääsee Mallan luonnonpuiston P-alueelta ja Retkeilykeskukselta. Reitti huipulle on linjattu uudel-leen, jotta rinteen kuluminen saadaan hallintaan. Reit-tivalinnan mukaan edestakaisen matkan pituus on 8–12 km. Pysy polulla, ettei tunturikangas kulu enempää!

Saanan ympäri, 12 kmRetkeilykeskukselta lähtevään Saanan kiertoon kannattaa varata koko kesäinen päivä ja hyvät eväät!

Tsahkaljärvi - Saanajärvi, 12 kmKilpisjärven luontokeskukselta on Tsahkaljärvelle 1 km ja Saanajärven päivätuvalle 6 km.

Salmivaaran polku, 3,2 kmSalmivaarantieltä alkaa purupohjainen latu-ura, josta erkanee merkitty polku Salmivaaran laelle.

Mallan polku, 11 kmMallan yli kulkeva polku vie Kolmen valtakunnan rajapyy-kille. Se on osa yhteispohjoismaista Kalottireittiä. Pikku-Mallan laelle erkanee 2,5 km:n kohdalla pistopolku (1 km).

Koltalahti - Kolmen valtakunnan rajapyykki, 3 kmMalla-laiva liikennöi päivittäin Koltalahteen, josta on lyhyt matka Kolmen valtakunnan pyykille ja Kuohkimajärven autio- ja varaustuvalle.

Kolmen valtakunnan rajalta Norjaan ja RuotsiinNorjan terävähuippuinen Paras on suosittu vaelluskohde. Goldahytalle on 3 km ja sieltä Paraksen juurelle Gappohy-talle 14 km. Gappohytalta voi jatkaa Ruotsiin Pältsatuvalle (12km) ja sieltä Koltalahteen (14 km).

KUO

HKI

MA

JÄRV

EN A

UTI

OTU

PA

KUVA

: SE

IJA

OLK

KON

EN

RajanylityksetKoiran kanssa rajanylitystä suunnittelevan kannattaa selvittää säädökset Ruokaviraston sivuilta (www.ruokavi-rasto.fi).

VarusteetOta aina mukaan kartta, kompassi, eväät ja asialliset ret-keilyvarusteet. Tunturissa sääolot vaihtuvat äkkiä ja kesäl-läkin voi sataa lunta. Jätä ilmoitus aikataulusta ja reitti-suunnitelmista majapaikkaan tai läheisillesi.

TuvatKäsivarressa on autio- ja varaustupia retkeilijöiden käyt-töön. Varaustuvan petipaikkoja voi varata Kilpisjärven luontokeskuksesta, puh. +358(0)206 39 7990 tai Tunturi-Lapin luontokeskuksesta Hetasta, puh. +358(0)206 39 7950.

Kilpisjärven luontokeskus palveleeLuontokeskuksen pysyvä näyttely, Skandien laidalla, ker-too suurtunturialueen luonnosta ja Yliperän elämästä. Luontokeskukselta saat retkeilyneuvontaa, esitteitä, kart-toja sekä kalastus- ja moottorikelkkauralupia. Voit varata tupia ja hakea tupien avaimet. Myynnissä on käsitöitä, kirjoja ja matkamuistoja. Luontokeskuksessa on myös kir-jasto ja lasten puuhanurkkaus. Luontokeskukseen tutus-tuminen on maksutonta.