Kiinalaiset matkailijat Suomessa

Potentiaaliset asiakkaat Saimaan alueelle

Katja Pasanen ja Juho Pesonen

Itä-Suomen yliopisto

Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

Saimaa Destination 2020 -hanke

Maaliskuu 2016

TIIVISTELMÄ

Kiinalaiset matkailijat ovat jo maailman merkittävin matkailijaryhmä lukumääräisesti ja rahamäärällä mi-

tattuna. Saimaan alueella kiinalaiset matkailijat eivät vielä näyttele suurta roolia. Haasteena onkin tulevai-

suudessa markkinointipanostusten kohdistaminen kiinalaisille matkailijoille. Saimaan alue on etenkin po-

tentiaalinen kesämatkailukohde. Aivan samalla tavalla kuin Lappi on nostettu talvimatkailun kärjeksi, tulisi

Saimaan seutu ja Järvi-Suomi nostaa kesämatkailun huippukohteeksi VisitFinlandin markkinoinnissa Kii-

nan markkinoilla.

Tätä markkinointikäsikirjaa varten on koottu yhteen olemassa oleva tieto kiinalaisista matkailijoista Sai-

maan markkinoinnin näkökulmasta. Kiinalaiset, kuten muidenkin maiden matkailijat ovat erittäin hetero-

geeninen matkailijaryhmä sisältäen monenlaisista ihmisiä. Kuitenkin he pääsääntöisesti ovat hintatietoisia

matkailijoita, joilla on paljon muista kansallisuuksista eroavia vaatimuksia ja odotuksia matkailukokemusta

kohtaan.

Saimaan seudulle tulevat kiinalaiset matkailijat eivät etsi ensisijaisesti maailmanluokan nähtävyyksiä tai

shoppailua vaan luonnonrauhaa, paikalliskulttuuria, tekemistä ja kokemista. Ohjatut aktiviteetit ovat heille

tärkeitä, ja Saimaan alueella pystytäänkin tarjoamaan monipuolisesti erilaisia kokemuksia saunaan, luon-

toon ja kulttuuriin liittyen. Pääpaino matkailussa keskittyy kesäkauteen, joten on epätodennäköistä, että

kiinalaiset matkailijat lievittäisivät kausivaihtelua alueella. Yksittäisiä ryhmiä on kuitenkin mahdollista

saada alueelle ympäri vuoden.

Niche- ja teemamatkailu kasvavat ja Saimaalle voikin hyvin suunnitella teemamatkailupaketteja. Alueella

tarvitaan verkostoitumista niin alueen toimijoiden välillä kuin muiden alueiden kanssa ja yhteisten mat-

kailutuotteiden ja palveluiden rakentamista. Kiinalaiset matkailijat haluavat nähdä ja kokea mahdollisim-

man paljon sekä käyttää aikansa mahdollisimman tehokkaasti.

Markkinoinnissa kaksi kanavaa nousee ylitse muiden: matkanjärjestäjien ryhmämatkat sekä internet ja

etenkin sosiaalinen media omatoimimatkailijoille. Mikäli Saimaan alueelle halutaan omatoimimatkailijoita,

tarvitaan merkittäviä panostuksia alueen sähköiseen markkinointiin, mukaan lukien .cn päätteiset verkko-

sivut ja kiinalaiset sosiaalisen median profiilit. Parasta markkinointia kiinalaisillekin asiakkaille on tarjota

odotukset ylittävää palvelua ja kokemuksia, joista he mielellään kertovat ystävilleen ja tuttavilleen kotona.

Tämä selvitys on osa Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n hallinnoimaa ja toteuttamaa, ja Etelä-Savon maakuntaliiton ja

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Visit Savonlinna – Saimaa Destination 2020 –hanketta. Raportin toteu-

tuksesta vastaa Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos.

Kannen kuvat: Savonlinnan yrityspalvelut Oy

SISÄLLYS

1 Johdanto ............................................................................................................................................................ 4

2 Asiakaskäyttäytyminen ..................................................................................................................................... 6

2.1 Kiinalainen kulttuuri ja asiakaskäyttäytyminen ................................................................................ 6

2.2 Kiinalaisten matkailuun liittyvä toimintaympäristö lyhyesti .......................................................... 8

2.3 Asiakaskäyttäytyminen matkailussa ................................................................................................. 10

2.3.1 Matkustajien profiilit ................................................................................................................... 11

2.3.2 Suosikkimatkakohteet ................................................................................................................. 13

2.3.3 Matkailukäyttäytymiseen vaikuttavat tavat ............................................................................... 14

2.3.4 Matkailupalveluiden käyttö ......................................................................................................... 15

2.3.5 Matkustusmotivaatiot .................................................................................................................. 18

2.3.6 Matkapäätöksen teko ja tiedon hankinta .................................................................................. 20

2.4 Kulutuskäyttäytyminen Suomessa / toiveet matkailupalveluista ................................................ 27

2.4.1 Suomi kiinalaisten matkakohteena ............................................................................................ 27

2.4.2 Matkailijoiden profiilit ................................................................................................................. 29

2.4.3 Matkustamisen motiivit/syyt tulla Suomeen............................................................................ 30

2.4.4 Tiedonhankinta Suomesta .......................................................................................................... 31

2.4.5 Tyytyväisyys Suomeen matkakohteena ..................................................................................... 32

3 Mielikuvat Suomesta ...................................................................................................................................... 36

4 Aktiviteetit ....................................................................................................................................................... 38

5 Markkinointi .................................................................................................................................................... 42

6 Merkitys Saimaan matkailulle ........................................................................................................................ 45

7 Kiinalaisten matkailijoiden segmentit .......................................................................................................... 47

7.1 Kiinalaisten matkailijoiden segmentit Suomessa ja ulkomailla ................................................... 47

7.2 Potentiaaliset segmentit Saimaan alueelle ...................................................................................... 53

Lähteet .................................................................................................................................................................... 56

4

1 JOHDANTO

Vuonna 2014 Suomessa kävi Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 85 388 kiinalaista matkailijaa ja hei-

dän yöpymisten määrä oli 128 685 (VisitFinland & Tilastokeskus, 2016a). Järvi-Suomen alueella vieraili

kaikkiaan 2 722 kiinalaista vuonna 2014 ja yöpymisten määrä oli 7 969. Savonlinnan seudulla vieraili

143 kiinalaista ja heidän rekisteröityjä yöpymisiään oli 261 kappaletta. Vastaavasti Mikkelin seudulla

vieraili 148 kiinalaista matkailijaa ja yöpymisiä oli 275 kappaletta. Keskimääräinen viipymä Järvi-Suo-

men alueella on 2,6 vuorokautta. Mikkelin seudulla viipymä on 1,9 vuorokautta ja Savonlinnan seudulla

1,6 vuorokautta. (VisitFinland & Tilastokeskus, 2016a.)

Kiinalaisten matkustajien määrä Suomessa on ollut vakaassa kasvussa viimeisen viiden vuoden aikana.

Erityisen suurta kasvu on ollut viimeisen vuoden sisään, sillä jo tammi-lokakuussa 2015 yöpymisiä oli

ollut 30 588 kappaletta enemmän kuin vuonna 2014 yhteensä. Yöpymisten määrä on yli kolminker-

taistunut 2000-luvulla: kasvua on ollut keskimäärin 12 prosenttia vuodessa (2000–2014). (VisitFinland,

2015f). Kiinalaiset ovatkin maamme nopeimmin kasvava matkailijaryhmä, vaikka vain viisi prosenttia

kansalaisista omistaa passin (Hakala, 2015b). Kiinalaiset ovat nousseet vuonna 2015 myös maahamme

eniten rahaa jättäväksi kansainväliseksi matkailijaryhmäksi venäläisten ohi (Savot, 2015). He tuottavat

tällä hetkellä yhdeksänneksi eniten yöpymisvuorokausia Suomessa.

Sen sijaan Etelä-Savoon kiinalaiset eivät ole vielä tietään kovin vahvasti löytäneet. Sekä Mikkelin että

Savonlinnan seuduilla yöpymisten määrä on ollut vuosittain 100–600 välillä ja saapuneiden määrä 30–

200 matkailijan välillä. Kuvissa 1 ja 2 on nähtävissä kiinalaisten saapumiset ja yöpymiset Etelä-Savossa,

Mikkelin seudulla ja Savonlinnan seudulla vuosina 2007–2014. (VisitFinland & Tilastokeskus, 2016a.)

Vuoden 2008 vahva poikkeama yöpymisten määrässä Savonlinnassa aiheutui Savonlinnan ooppera-

juhlille kutsutusta kiinalaisesta oopperasta.

Kuva 1. Kiinalaisten saapumiset Etelä-Savoon, Savonlinnan seudulle ja Mikkelin seudulle 2006–2015

(vuoden 2015 luku on tammi-joulukuun ennakkotieto).

5

Kuva 2. Kiinalaisten yöpymiset Etelä-Savossa, Savonlinnan seudulla ja Mikkelin seudulla 2006–2015

(vuoden 2015 luku on tammi-joulukuun ennakkotieto).

Vahvaa kasvutrendiä ei Etelä-Savon alueelle ole vielä kiinalaisten osalta onnistuttu saamaan aikaan,

sillä he ovat useimmiten matkustaneet Suomeen usean maan kiertävillä ryhmämatkoilla, joiden ohjel-

maan on kuulunut pelkästään Helsinki ja ehkä sen lisäksi Lappi, Porvoo tai Turku. Kiinalaisten mat-

kailu kuitenkin kasvaa ja erikoistuu koko ajan. Ryhmämatkailijoiden rinnalle nousee pienissä ryhmissä

matkustavia ja itsenäisesti matkustavia kansalaisia, joilla on jo enemmän kokemusta matkailusta. Heille

on syytä tarjota muunkinlaisia elämyksiä kuin nähtävyyksien katselua ja ostosten tekoa. Tähän Saimaan

alueella on hyvät mahdollisuudet, sillä täältä löytyy matkailijoiden ihmeteltäväksi korkeakulttuuria, ta-

pahtumia, paikalliskulttuuria ja luontoa. Toisaalta Etelä-Savon alue olisi luontevasti liitettävissä myös

osaksi Venäjän ja Baltian kiertomatkaa. Tämän hetkisistä matkailuluvuista huolimatta on selvää, että

Kiinan matkailijoissa on valtava potentiaali, myös Etelä-Savon alueelle. Jotta heille osattaisiin tarjota

oikeanlaisia palveluita, on tärkeää selvittää, keitä ja millaisia kiinalaiset matkailijat ovat, ja toisaalta keitä

ja millaisia ovat ne, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita Saimaan alueesta. Tämä mahdollistaa sen, että

alueen markkinointi saadaan suunnattua mahdollisimman tehokkaasti juuri niille kohderyhmille, jotka

ovat kiinnostuneita matkustamaan alueelle.

Tämä markkinointiraportti luo katsauksen Kiinan markkinoihin. Aiempaan kirjallisuuteen (opinnäyte-

työt, VisitFinlandin raportit, hankeraportit, kansainväliset tutkimusraportit, tieteelliset julkaisut) poh-

jautuen selvitetään, millaisia matkailijoita kiinalaiset ovat, millaisista elämyksistä, tuotteista ja aktivitee-

teista he ovat kiinnostuneita, millaisia mielikuvia heillä on Suomesta ja Saimaan alueesta ja millainen

markkinointi heihin tehoaa. Lopuksi luodaan esitys siitä, minkälaiset ihmiset Kiinassa olisivat kiinnos-

tuneita Saimaan alueesta eli olisivat mahdollisia kohderyhmiä alueen matkailuyrityksille

6

2 ASIAKASKÄYTTÄYTYMINEN

2.1 Kiinalainen kulttuuri ja asiakaskäyttäytyminen

Kiinalainen kulttuuri poikkeaa suuresti länsimaisesta kulttuurista monessa suhteessa. Kiina on hyvin

hierarkkinen yhteiskunta, mikä näkyy etenkin työelämässä (Palmu & Hakala, 2014). Kulttuuriin kuuluu

esimiehen ja perheen pään ehdoton kunnioittaminen, tottelevaisuus ja uskollisuus. (Lahtinen, 2014b).

Työuralla voi edetä vain askel kerrallaan. Työelämään kuuluu hierarkian lisäksi vahva paine menestyä

työuralla. Lapsia kannustetaan opiskelemaan ja heitä lähetetään nykyisin usein myös ulkomaille opis-

kelemaan. Naisten asema paranee pikkuhiljaa työelämässä; kotiäiti-myytti on murentumassa kaupun-

gistumisen ja tulojen nousun myötä. (Palmu & Hakala, 2014.)

Hierarkkisuuden lisäksi Kiinassa vallitsee vahva yhteisöllisyys, joka kumpuaa Konfutsen opeista. Kon-

futsen mukaan on olemassa viisi hyvettä, joita tulisi noudattaa tai joihin tulisi pyrkiä. Näitä ovat inhi-

millisyys, oikeudenmukaisuus, hyvät tavat, uskollisuus ja viisaus. (Palmu & Hakala, 2014.) Yhteisölli-

syys näkyy muun muassa siten, että Kiinassa syödään yhdessä, harrastetaan yhdessä ja matkustetaan

yhdessä. Sen sijaan yksinoloa vieroksutaan. (Palmu & Hakala, 2014.) Kiinassa sukupolvet myös asuvat

usein yhdessä eli taloudet koostuvat hyvin usein kolmesta tai kuudesta hengestä (Chinavia, 2013). Tie-

tynlaista yhteisöllisyyttä tai ajatusmallia siitä, että yhteisön etu menee oman edun edelle kuvastaa myös

ajatusmalli, jonka mukaan kaikkien vaurastuminen edellyttää sitä, että annetaan ensin vain osan väes-

töstä vaurastua ja sallitaan alkuun myös ihmisten riisto (Lahtinen, 2014a).

Oleellinen osa kiinalaista yhteiskuntaa ovat myös guanxi, mianzi ja keqi. Guanxi tarkoittaa säännölli-

seen yhteydenpitoon perustuvaa suhdetta, jota pidetään yllä huomioimisella, illallisilla ja lahjoilla.

Guanxissa ei kuitenkaan ole kyse kiitollisuudenvelasta tai korruptiosta. Mianzilla puolestaan viitataan

kasvoihin. Kiinalaisessa yhteiskunnassa vältellään omien ja muiden kasvojen menetystä, minkä vuoksi

kiinalaiset karttavat ristiriitatilanteita, eivät näytä negatiivisia tunteita eivätkä keskustele poliittisesti

aroista aiheista. (Palmu & Hakala, 2014.) Kiinassa kunnioitetaan arvokkuutta ja hillittyä käytöstä, sillä

kasvojen menetys on kuolemaakin pahempaa (Lahtinen, 2014b). Sen sijaan kiinalaiset mielellään anta-

vat kasvot muille tai parantavat muiden kasvoja muun muassa kehumalla heitä. Keqi viittaa vieraanva-

raisuuteen, palveluiden arvostamiseen sekä lahjojen antamiseen. (Palmu & Hakala, 2014.)

Kiinassa asiat eivät tapahdu nopeasti, etenkään kauppasuhteiden rakentaminen (Lahtinen, 2014b). Hy-

vien kauppasuhteiden rakentamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä, kulttuurin ja uskontojen tuntemusta ja

hyvää suhdeverkostoa. Suosittelijat ovat tärkeitä ja ilman toimivaa suhdeverkostoa asiat eivät etene.

Kiinalaiset on vakuutettava pitkäjänteisestä bisneksestä. Kauppasuhteiden muodostajan on osattava

olla syvällinen ja ehkäpä hieman totinenkin pohdiskelija, mutta ei missään nimessä ylimielinen tai kiit-

tämätön. Hänen täytyy osata myös antaa huomionosoituksia. Kiinalaisia kohtaan on osoitettava todel-

7

lista vieraanvaraisuutta. Kauppasuhteita rakentaessa on hyvä huomioida muun muassa seuraavat sei-

kat. Isäntänä toimiessa kiinalaisille on hyvä järjestää tekemistä, mutta ei mitään extremeä. Pussiteetä ei

kannata tarjota, sillä se voidaan tulkita köyhyyden merkiksi, ja käyntikortit tulee muistaa ojentaa kaksin

käsin, ensisijaisesti johtajalle. Saatua käyntikorttia ei saa laittaa taskuun vaan se otetaan vastaan kaksin

käsin ja asetetaan pöydälle. Vieraana ollessa on hyvä huomioida, että kokoushuoneissa on arvojärjes-

tyksen mukainen istumajärjestys, ja on osattava keskustella kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä asioista.

Tietämättömyys otetaan loukkauksena. Illallisilla on tapana, että isäntä maksaa koko seurueen laskun.

Kiinassa ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, joten ruokailun aikana keskustellaan kovaankin ääneen,

nautitaan väittelyistä, ja ruoka-annokset jaetaan. He myös usein tupakoivat ruokailun aikana. Ruokaa

jätetään lautaselle ja juomaa lasiin. Vieraanvaraisuutta osoitetaan tarjoamalla kalliita ruoka-aineita.

(Lahtinen, 2014a; 2014b; Palmu, 2014c.)

Kiinaan markkinoitaessa tai kauppasuhteita luotaessa henkilö myy ensin itsensä, sen jälkeen tuot-

teensa/palvelunsa ja vasta sitten yrityksensä. Sen jälkeen, kun kauppasuhde saadaan viimein synty-

mään, kiinalaiset pitävät kauppasuhdetta ystävyyssuhteena ja olettavat näin ollen, että ystävän sanaan

voi luottaa. Sopimus pitää, kun kättä on puristettu sopimuksen syntymisen merkiksi. Suhdetta on kui-

tenkin huollettava koko ajan. Muun muassa toisen tekemä palvelus on aina hyvitettävä vastapalveluk-

sella. (Lahtinen, 2014b.) Nopeat aikataulujen muutokset ovat tyypillisiä Kiinan markkinoilla (Lahtinen,

2014a).

Kiinassa puhutaan useita eri kieliä ja alueellisia murteita, joista yleisin on mandariinikiina. Kirjoitusasu

yhdistää eri murteet. Käännöstyössä on paljon haasteita: sanoissa on vivahde-eroja ja paikkakuntien ja

henkilöiden nimiä voi kirjoittaa eri tavoin. Kiinaan markkinoitaessa kääntäjään ei tule luottaa sokeasti

vaan mielellään tarkistuttaa työ myös toisella kiinankielen taitajalla. (Palmu & Hakala, 2014.)

KIINALAISEN KULTTUURIN PIIRTEITÄ

Guanxi, mianzi ja keqi: säännöllinen yhteydenpito, kasvojen säilyttäminen ja

vieraanvaraisuus oleellinen osa yhteiskuntaa

Yhteisöllisyys vallitseva arvo

Hierarkia on toinen yhteiskuntaa ohjaava arvo, hierarkkinen järjestys vallitsee

kaikkialla yhteiskunnassa: status, asema työssä ja etenkin ikä määrittävät

o ylempiarvoisten, vanhempien ja perheen pään ehdoton kunnioittaminen

Kauppasuhteiden rakentaminen vaatii aikaa ja jatkuvaa yhteydenpitoa

Epäsuora kommunikointi: välttävät konfliktitilanteita

8

2.2 Kiinalaisten matkailuun liittyvä toimintaympäristö lyhyesti

Kiinassa asuu 1,4 miljardia ihmistä, ja he tekivät 117 miljoonaa ulkomaanmatkaa vuonna 2014 (Tra-

velChinaGuide, 2014). Matkojen määrä on kasvanut vuosittain keskimäärin 19 prosenttia viimeisten

viiden vuoden aikana (VisitFinland, 2015f). Vuonna 2015 rikottiin jälleen ennätys, matkoja tehtiin 120

miljoonaa kappaletta (TravelChinaGuide, 2015). Euroopan osuus matkoista oli vuonna 2014 noin 3,5

prosenttia (3,4 miljoonaa matkaa) (TravelChinaGuide, 2014; VisitFinland, 2015h). Kiinalaiset myös

kuluttivat ulkomaanmatkailuun enemmän kuin yksikään muu kansalaisuus vuonna 2014, kaikkiaan 93

miljardia euroa, josta lähes puolet kulutettiin ostoksiin. (Jin & Wang, 2015 [China Tourism Academy,

2014]; VisitFinland, 2015f.) Maassa onkin valtava matkailun potentiaali, ja kiinalaiset ovat erittäin toi-

vottuja matkailijoita suuren kulutuksensa vuoksi.

Kiina oli kauan suljettu maa. Ensimmäinen matkailun aalto tuli mahdolliseksi vuodesta 1983 alkaen,

kun valtio salli matkustuksen Hongkongiin ja Macaoon ystäviä ja sukulaisia tapaamaan. Toinen vaihe

käynnistyi vuonna 1990, jolloin sallittujen matkailumaiden listalle lisättiin muutama maa lisää ja sallit-

tiin itsenäinen matkojen järjestäminen kansallisen matkatoimiston kautta. Kolmas vaihe alkoi vuonna

1997, jolloin allekirjoitettiin ensimmäiset ADS (approved destination status) sopimukset. (Keating &

Kriz, 2008.) ADS-sopimus on bilateraalisopimus, joka on solmittu Kiinan kansantasavallan ja toisen

turistiryhmiä vastaanottavan maan tai maiden välillä. Kiina on oikeuttanut sopimuksella allekirjoitta-

neet maat vastaanottamaan vähintään 5 henkilöä käsittäviä matkailijaryhmiä. ADS-turismi on ollut

pitkään ainoa matkustusmuoto kiinalaisille matkailijoille, sillä yksityisturismia ei ole sallittu aiemmin.

Vuonna 2012 sopimuksen oli allekirjoittanut 142 maata. Vuotta 2012 voidaan tietyllä tapaa kutsua

matkailun neljännen vaiheen aluksi, etenkin Euroopan matkailun osalta, sillä vuoden 2012 alusta al-

kaen kiinalaisten on ollut mahdollista hakea viisumeita Schengen-alueelle yksittäisturismiin. (esim. Lin-

nala, 2012.)

Kaikkinensa viisumikäytännöt ovat kuitenkin epäkäytännöllisiä ja hankalia matkailijoiden näkökul-

masta. Helpointa kiinalaisille on matkustaa osana ryhmää, sillä tällöin matkanjärjestäjä hoitaa vaaditta-

vat viisumit matkailijoille. Viisumia on mahdollista anoa myös itse, mutta tällöin hakemusten tekemi-

nen ja vaadittavat asiakirjat on hoidettava ja toimitettava itse. Tämä lisää paitsi matkailijoiden kuluja

myös epämukavuutta, sillä hakemuksissa kysellään yleensä todella henkilökohtaisia tietoja. (Chinavia,

2013.) Vuoden 2015 lokakuussa viisumikäytäntöjä monimutkaistettiin entisestään, sillä nyt viisumiha-

kemuksiin vaaditaan sormenjäljet 10 sormesta sekä digikuva, jotka on käytävä henkilökohtaisesti an-

tamassa viisumikeskuksessa. Suomi ja muut maat ovatkin reagoineet muutokseen pyytämällä lupaa

avata lisää viisumikeskuksia Kiinaan. (VisitFinland, 2015a [Suomen suurlähetystö Peking, 2015].)

Matkailun käynnistymisen ja kasvun on mahdollistanut Kiinan talouden muutos suunnitelmatalou-

desta markkinaorientoituneeseen, poliittinen vapautuminen sekä muuttuvat ja monipuolistuvat sosio-

9

kulttuuriset arvot (Cai et al., 2008). Nämä tekijät ovat johtaneen kohonneeseen tulotasoon ja elinta-

soon, kaupungistumiseen, keskiluokan kasvuun sekä aiempaa suurempaan painotukseen vapaa-aikaa

ja matkailua kohtaan. (Chinavia, 2013; Jin & Wang, 2015.) Kiinan keskiluokka (arviolta 23 % kiinalai-

sista) on jo tällä hetkellä suurempi kuin koko USA:n väestö, ja keskiluokka on se, jonka pohjalta mat-

kailun kasvu muodostuu, sillä vaurastuminen lisää mahdollisuuksia kuluttaa rahaa myös matkailuun

(Chinavia, 2013; Mannonen, 2015 [Heikkinen, 2014; Tang, 2010]). Merentakaiset lomamatkat ovat

vielä melko tuore ilmiö, ja ne ovat rajoittuneet kaupunkien väestöön, erityisesti kaikkein kehittyneim-

piin ja rikkaimpiin kaupunkeihin itä- ja etelärannikon provinsseissa, kuten Pekingiin, Shanghaihin ja

Guangdongiin (Chinavia, 2013; Lin et al. 2015). Vauraus on kuitenkin alkanut liikkua jo idästä länteen,

joten matkailijoita tulee koko ajan laajemmalta alueelta. Vuonna 2020 Kiinassa on yli 800 uutta kau-

punkilaismaista aluetta, joissa on suurempi määrä rahaa käytettävissä kuin Shanghaissa. (Chinavia,

2013). Kiina on monimutkainen markkina-alue: siellä on 31 provinssia, 656 kaupunkia, 48 000 mur-

retta, 80 puhuttua kieltä sekä kasvavat tulo- ja koulutuserot. Arvioiden mukaan matkailun tärkeimmät

lähtöalueet ovat Bohai (Peking 12,2 milj, Tianjin 10,4 milj), Yangtze River Delta (Shanghai 16,6 milj,

Jiangsu, Zhejiang), Pearl River Delta (Guangzhou 8,9 milj, Guangdong) ja Sichuan (Chongqing 9,4

milj, Chengdu). Nämä alueet ovat vahvimmin kaupungistuneita, taloudellisesti kehittyneimpiä, ja niillä

on eniten lentoyhteyksiä ulkomaille. (VisitFinland, 2015b.)

Mannerkiinalaisilla on kolme suurta lomamatkustamisen kannalta tärkeää juhla-aikaa: kiinalainen uu-

sivuosi helmikuussa, ”labor day/holiday” toukokuussa sekä ”national holidays” lokakuussa (VisitFin-

land, 2013a). Työmatkoja tehdään yleisimmin toukokuusta lokakuuhun (European travel commission,

2014). Hongkongilaiset sen sijaan matkustavat ympäri vuoden, erityisesti kesäloman, joulun ja uuden-

vuoden, kiinalaisen uudenvuoden ja pääsiäisen aikaan (VisitFinland, 2013a). Mannerkiinalaisilla ja

hongkongilaisilla on yhteensä 35–40 lomapäivää vuodessa, kun lasketaan yhteen kansalliset vapaapäi-

vät ja vuosiloma (VisitFinland, 2013a).

Kiinalaiset matkailijat luovat valtavan potentiaalin matkakohteille ympäri maailman, sillä heidän määrä

kasvaa koko ajan. On arvioitu, että noin 25 miljoonaa kiinalaista matkustaa ensimmäistä kertaa joka

vuosi seuraavien kymmenen vuoden aikana (Chinavia, 2013). Ulkomaan matkojen on ennustettu kas-

vavan 138,7 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä (Song et al., 2015), mutta käytännössä tämä raja ylittyy

jo paljon aiemmin. Myös valtio kannustaa tällä hetkellä ihmisiä matkustamaan (Arlt, 2013). Matkakoh-

teilla on käytännössä kolme vaihtoehtoa kiinalaisten suhteen: keskittyä ADS matalan hintatason pa-

kettimatkalaisiin, hyvätuloisiin kiinalaisiin tai sitten näiden kahden yhdistelmään (Prideaux, 2012). Val-

tavasta potentiaalista huolimatta on toisaalta hyvä muistaa, että Kiinan matkailun kehittyminen tai lo-

pahtaminen voi olla hyvin pienestä kiinni. Muun muassa epävakaudet taloudessa, SARS tai sen kaltaiset

pandemiat tai ennen kaikkea tippuminen valtion suosiosta voi lopettaa kiinalaisten matkailun koko-

naisuudessaan tai vähentää huomattavasti sitä. (Chinavia, 2013.)

10

2.3 Asiakaskäyttäytyminen matkailussa

Kun ihmisillä on varaa matkustaa he matkustavat ensin omassa maassaan. Saatuaan vähän matkustus-

kokemusta kotimaassaan, he siirtyvät ulkomaisiin kohteisiin ja myös matkustuskäyttäytyminen muut-

tuu. (Lin et al. 2015.) Tämä kehitys on nähtävissä erityisen selvästi kiinalaisissa matkailijoissa, sillä maan

matkailun kehityskulku on ollut paljon nopeampaa kuin yhdessäkään perinteisessä matkailun lähtö-

maassa. Vuonna 2014 kotimaan matkailun osuus oli 26 prosenttia, ulkomaan matkailun 43 prosenttia

ja lähialuematkailun 31 prosenttia (China Internet Watch, 2015c). Etenkin keskituloiset matkustavat

kotimaata mieluummin ulkomaille, sillä heille matkustaminen on yksi viihteen muoto, jonka avulla

pystyy kokemaan erilaisia kulttuureja, saamaan uutta tietoa ja rentoutumaan (Lin et al., 2015). Kiinassa

matkailun katsotaan lisäävän viisautta ja kokemusta (Xu, 2014 [Page, 2007]).

Kiinalaiset ovat matkustaneet perinteisesti ryhmämatkoilla, kiertäen samalla matkalla useita maita tiu-

kalla aikataululla nähtävyydestä toiseen, valokuvaten ja ostoksia tehden. Ryhmäohjelmat ovat koostu-

neet yleensä ainoastaan ostoksista ja nähtävyyksistä, jotka ovat mahdollisimman pienellä maantieteel-

lisellä alueella (Hakala, 2015b). Vierailuilla tunnetuissa matkakohteissa ja nähtävyyksissä on tavoiteltu

sukulaisten ja tuttavien arvostusta (VisitFinland, 2013b). Ryhmämatkat dominoivat edelleen matkailun

markkinoita, sillä ne ovat edullisia, mukavia, käteviä ja helppoja matkustajan näkökulmasta katsottuna

(Chinavia, 2013). Ryhmämatkat ovat historiallisesti olleet ainut tapa kiinalaisille matkustaa ulkomaille,

mutta ne ovat edelleen edullisin ja helpoin tapa lähteä matkalle, varsinkin ensikertaa ulkomaille mat-

kustaville. Ryhmän mukana liikkuessa matkatoimisto hoitaa matkan järjestelyt ja asiakirjat. Myös kieli-

ongelmat pystytään välttämään oppaan avulla. Useamman matkakohteen pakettimatkoista saa myös

enemmän rahoille vastinetta (Li et al., 2011 [Guo et al., 2007]). Kiinalaiset ovat perinteisesti olleet

hyvin hintaherkkä kansa. Lähivuosinakin massaturismin odotetaan jatkavan suosiotaan, sillä ensim-

mäisen matkan tekijöiden määrä kasvaa koko ajan (Palmu & Hakala, 2014a). Samalla osasta matkaili-

joista tulee kokeneempia sekä vaativampia, ja etenkin hyvin toimeen tulevat ovat tyytymättömiä pa-

kettimatkakokemuksiinsa (esim. Keating & Kriz, 2008). Negatiivisimpia asioita ryhmämatkoilla ovat

olleet oppaiden kokemattomuus, ateriat, hotellien taso, matkaoppaan palvelut sekä pakotettu ostosten

teko. (Chinavia, 2013.) Pakettimatkat ovat myös kohteiden näkökulmasta ongelmallisia, sillä ne ovat

käytännössä nollabisnestä. Paketeissa hinnat poljettu niin alas kuin mahdollista, joten niiden kate teh-

dään erilaisilla sopimuksilla, joissa matkailijoita viedään esimerkiksi tiettyjen myyjien luo tai lisäretkille,

ja oppaat joutuvat keräämään palkan tippeinä (Dwyer et al., 2007; Zhang et al. 2009). Tämän vuoksi

myös laatu on heikkoa, mikä aiheuttaa tyytymättömyyttä matkailijoissa, mutta sillä voi olla laajemmin

vaikutusta myös matkakohteen brändille ja imagolle.

Kiinan matkailu on muutoksessa määrällisestä laadulliseen. Kiinalaisista on tulossa koko ajan rationaa-

lisempia ulkomaan matkailun suhteen, mutta kustannuskysymykset ovat edelleen läsnä. Matkailijoista

80 prosenttia suosii edelleen taloudellista majoitusta matkustaessaan ulkomaille, mutta samaan aikaan

tyytymättömyys kasvaa. (Huang et al., 2015 [China Tourism Academy, 2012].) Kiinan väestö ikääntyy,

kouluttautuu, voi hyvin, globalisoituu, individualisoituu ja tulee koko ajan vaativammaksi. Heistä on

11

tulossa vähemmän hintaherkkiä, mutta he rakastavat edelleen kunnon alennuksia. (Chinavia, 2013.)

Maassa on syntymässä todella nopealla tahdilla sivistyneiden, vauraiden ja hyvinvoivien matkailijoiden

joukko, jotka etsivät monumenttien sijaan yksilöllisyyttä ryhmän sisällä sen sijaan, että olisivat matka-

oppaan panttivankeja (Arlt, 2013). Matkailun muotoihin on syntynyt perinteisen ryhmämatkan rinnalle

pienryhmien matkoja, osittain ohjattuja ryhmämatkoja sekä täysin itsenäisesti järjestettyjä matkoja. Itse

järjestettyjen matkojen määrä on ollut vahvassa kasvussa online varauskanavien ja sosiaalisen median

käytön yleistyttyä (esim. Palmu & Hakala, 2014; Wu & Pearce, 2014). On arvioitu, että jo kolmasosa

matkailijoista on itsenäisiä matkailijoita (Mannonen, 2015 [Heikkinen, 2014; Tang, 2010]). Yleisesti

ottaen ensimmäisen vyöhykkeen kaupungeissa (first-tier cities: itäisen rannikon kehittyneet miljoona-

kaupungit Shanghai, Peking, Shenzhen ja Guangzhou) asuvat ihmiset ovat kokeneempia matkailijoita,

joten varsinkin heille itsenäinen matkustaminen on houkutteleva vaihtoehto. Sen sijaan toisen (noin

60 taloudellisesti nopeasti kehittyvää suurkaupunkia) ja kolmannen (noin 200 maaseutumaisempaa

kaupunkia) vyöhykkeen kaupungeissa asuvat ihmiset valitsevat vielä useammin pakettimatkan. (iRe-

search, 2015a.) Pakettimatkat soveltuvat tällä hetkellä vielä paremmin myös keski-ikäisille ja sitä van-

hemmille kielitaidottomille matkustajille. Itsenäinen matkailu kasvattaa suosiotaan erityisesti sujuvasti

nettiä ja mobiililaitteita käyttävien nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. (China Internet Watch,

2015c.) Itsenäisen matkailun ja pienryhmämatkailun lisääntyessä Kiinan markkinoille on kehittymässä

myös niche- ja teemamatkailumarkkinat (Chinavia, 2013). Matkojen verkkovarauksessa pakettimatko-

jen osuus on tällä hetkellä 45 prosenttia ja itsenäisten matkojen osuus 55 prosenttia (iResearch, 2015a).

Kohteet tulevat törmäämään jatkossa sekä ryhmämatkalaisiin että individuaalimatkaajiin ja näihin mo-

lempiin ryhmiin pitäisi osata suhtautua oikein (Chinavia, 2013).

Kiinan ulkomaanmatkailu on muuttunut vahvasti lomailun suuntaan. Virallisen matkailun osuus ulko-

maanmatkailusta on 40 prosenttia ja yksityismatkailun osuus 60 prosenttia, mutta suhteet muuttuvat

koko ajan enemmän lomamatkailun suuntaan (Xu, 2014 [Page, 2007]). Kiinalaiset eivät pidä tyypilli-

sesti pitkiä lomia ja matkustavat useimmiten pääfestivaalien aikaan (VisitFinland, 2015h). Toisaalta

matkustusaikeista kysyttäessä yleisimmin niitä oli sesongin ulkopuolisille päiville (81 %), kansallispäi-

vien lomille (28 %), lyhyille julkisille lomille (20 %) ja kevätfestivaalien lomille (13 %) (China Internet

Watch, 2015f). Yleisimmin suunnitellaan 3-7 päivän mittaisia matkoja lähes kaikissa ikäluokissa. Aino-

astaan yli 50 -vuotiaat suunnittelivat yleisimmin 8-15 päivän matkoja. Pisimmän matkan pituus vuonna

2015 onkin useimmin ollut 3-7 päivää (56 %) tai 8-15 päivää (32 %). Matka Eurooppaan kestää keski-

määrin 8-15 päivää (European Travel Commission, 2014). Useimmat suunnittelevat matkustavansa 1-

3 kertaa vuodessa (81 %). (China Internet Watch, 2015f.)

2.3.1 Matkustajien profiilit

Tyypillisen kiinalaisen ulkomaanmatkailija on useimmiten korkeasti koulutettu, naimisissa sekä työelä-

mässä, usein johtavassa asemassa oleva henkilö (Li et al., 2013; Xu, 2014 [Page, 2007]). Matkailijat

kuuluvat yleisimmin keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan, ovat perheitä tai bisnesmiehiä, mutta

12

myös opiskelijoita (Leuenhagen Petersen, 2009). Arviolta 65 prosenttia ulkomaanmatkaajista on nuo-

ria tai keski-ikäisiä, 25–44 vuotiaita, mutta myös 45–59 –vuotiaita matkustajia on paljon (Li et al., 2013;

Tourism Review, 2012). Esimerkiksi vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla ulkomaan matkustajista

64 prosenttia oli naisia ja suurin ikäryhmä 25–34 vuotiaat (TravelChinaGuide, 2015). Kiinalaiset mat-

kustavat eniten perheenjäsenten kanssa (81 %), ystävien kanssa (44 %), rakastetun kanssa (29 %),

kollegoiden kanssa (14 %) tai yksin (12 %) (China Internet Watch, 2015f). Matkailijoiden käytettävissä

oleva matkabudjetti kasvaa iän mukaan, mutta yleisimmät budjetit kaikissa ikäryhmissä ovat 2000–

5000 yuania (noin 280-700 euroa, korostuu etenkin nuorilla alle 30 vuotiailla) ja 5000–10000 yuania

(noin 700- 1400 euroa, yli 30 vuotiailla) (China Internet Watch, 2015f). Toki profiilit vaihtelevat hiukan

matkustusmuotokohtaisesti. Esimerkiksi omatoimimatkaajat ja reppureissaajat ovat useimmiten 21–

35 -vuotiaita, korkeasti koulutettuja, mobiilipalveluiden taitajia, kaupunkilaisia ja joko opiskelijoita tai

työelämässä (Chen et. al., 2014; Lim, 2009). Ulkomailla matkailuauton vuokraavat puolestaan ovat

suhteellisen nuoria, useimmiten kolmekymppisiä, tulevat ensimmäisen vyöhykkeen kaupungeista ja

matkustavat perheen tai puolison kanssa (Wu & Pearce, 2014). Bisnesmatkaajat ovat useimmiten mie-

hiä ja keskijohtoa tai ylempää johtoa (Jang et al., 2003).

Eurooppaan matkaavat kiinalaiset kuuluvat suurella todennäköisyydellä varakkaaseen keskiluokkaan

tai ylempään luokkaan, ovat tottuneet korkeatasoisiin palveluihin, ovat keskitasoa paremmin koulutet-

tuja, melko nuoria ja asuvat suurkaupungissa itäisessä rannikkoprovinssissa. Iältään he ovat useimmi-

ten 35–60 vuotiaita. (European Travel Commission, 2014; Linnala, 2012 [HiltonSOASBluePaper,

2011].) Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu yksilömatkustuksen segmentin nousu Kiinassa ja

heistä odotetaan seuraavaa isoa ryhmää myös Euroopassa (Prayag et al., 2015). Myös perhematkailu

on vahvassa kasvussa. Siihen odotetaan vuonna 2015 jopa yli 70 prosentin kasvua vuoteen 2014 ver-

rattuna (China Internet Watch, 2015e). Tällä hetkellä noin 30 prosenttia matkustaa yleensä lasten

kanssa (Ipsos Connect, 2016). Perheet matkustavat tasapuolisesti ryhmämatkoilla ja omatoimimat-

koilla, lähinnä kotimaassa tai lähialueilla, mutta tulevaisuudessa kiinnostus siirtyy enemmän omatoimi-

matkoihin ja ulkomaan matkailuun (China Internet Watch, 2015e).

Arltin (2013) mukaan Kiinaan on noussut uusi matkailijaryhmä, jota hän nimittää uusiksi kiinalaisiksi

turisteiksi (New Chinese Tourists, NCTs). He ovat vihreitä, fiksuja ja alle 45 -vuotiaita. He etsivät

yksilöllisyyttä, eksoottisia matkakohteita ja viipyvät ryhmämatkalaisia pidempään, jos vain palvelut

miellyttävät heitä. He ovat usein rikkaita, mutta ajanpuutteisia matkalaisia. (Arlt, 2013.) He osaavat

jonkin verran englantia tai muita vieraita kieliä, mutta ovat silti iloisia, jos näkevät esimerkiksi kiinan-

kielisen kyltin matkustaessaan. He haluavat ehdottomasti erottautua massaturistista, vaikka useimmi-

ten matkustavat samoihin matkakohteisiin kuin massaturistit. (Arlt, 2013 [CTA & HH Travel, 2013].)

He ovat teknologisesti kyvykkäitä, eivät tykkää kiireisistä aikatauluista ja pakotetuista ostoskohteista.

He suosivat itse järjestettyä matkailua ja pysähtyvät mielellään tutkimaan matkakohteita tarkemmin.

(Arlt, 2006b; Soultana et al., 2015; Thraenhart et al., 2012.) Myös uudet kiinalaiset turistit tekevät os-

toksia, mutta useimmat ostavat enemmän itselleen ja vähemmän sukulaisille ja ystäville kotona, sillä

13

todennäköisesti heidän tuttavansa matkustelevat myös (Arlt, 2013). He jakavat mielellään kokemuksia

matkoistaan sosiaalisessa mediassa (Soultana et al., 2015).

Kiinalaisten matkailijoiden nuorempi sukupolvi on se, joka näyttää kiinalaisen ulkomaanmatkailun tu-

levaisuuden, sillä he ovat tulevaisuudessa suurin matkustava ryhmä ja selvästi edeltävää sukupolvea

erilainen. He ovat huomattavasti seikkailunhaluisempia ja hakevat riippumattomuutta matkoillaan.

(Prayag et al., 2015; Sparks & Pan, 2009.) Kiinalaisilla naisilla on miehiä suuremmat tarpeet laadukasta

matkailua kohtaan. Naiset muun muassa valitsevat miehiä useammin keinoksi päästä pois arjesta ja

kaupunkiympäristöstä luonnon, joogan, kävelyn tai kylpylän (China Internet Watch, 2015d).

Kiinalaisten matkailijoiden motivaatioiden ja käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää, jotta pystytään

kehittämään tehokas markkinointistrategia heitä varten (Prayag et al., 2015). Useat olemassa olevat

tutkimukset käsittelevät Kiinan ulkomaanmatkailua homogeenisena segmenttinä (Prayag et al., 2015

[Arlt, 2006a]; Sparks & Pan, 2009). Matkailijoiden käyttäytymiseen ja profiileihin liittyy maailmalla

myös muita harhaluuloja, joista on syytä päästä eroon. Kiinalaiset eivät esimerkiksi kuulu kolmanteen

maailmaan vaan ovat hyvin sinut jo modernin teknologian kanssa. He eivät myöskään ole samanlaisia

kuin japanilaiset tai muutkaan kansalaisuudet, eivät ole pelkästään kiinnostuneita ostosten tekemisestä

tai kaikista Euroopan kulttuurin piirteistä. (Soultana, 2015 [Arlt & Feng, 2007].) Kiinan ulkomaanmat-

kailu monipuolistuu koko ajan (Prayag et al., 2015 [Arlt, 2006a]; Sparks & Pan, 2009), joten matkaili-

joita on mahdotonta käsitellä enää yhtenä homogeenisena ryhmänä, jonka sisällä kaikilla olisi saman-

laiset intressit.

2.3.2 Suosikkimatkakohteet

Kiinalaisten suosituimmat matkakohteet ovat viime vuosina (2013–2014) olleet hiukan vaihtelevassa

järjestyksessä Hongkong, Macao, Etelä-Korea, Thaimaa, Taiwan, USA, Japani, Vietnam, Malesia, Sin-

gapore, Indonesia, Ranska, Italia, Sveitsi, Australia, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia, Uusi-Seelanti ja Fi-

lippiinit (Jin & Wang, 2015 [China Tourism Academy, 2014; TravelChinaGuide, 2014]). Heillä on

taipumus matkustaa ensin johonkin lähelle ennen kuin matkustetaan kauemmaksi (Jin & Wang, 2015).

Lähialuematkailu on kaikkinensa kiinalaisten suosiossa, sillä Hongkongiin ja Macaoon tehdään 70 pro-

senttia kaikista ulkomaanmatkoista. Euroopan suosio on kuitenkin kasvussa. Vuonna 2014 Euroop-

paan suuntautui 3,4 miljoonaa matkaa, mikä voi vaikuttaa pieneltä määrältä suhteessa kaikkiin 117

miljoonaan matkaan, mutta kasvua edelliseen vuoteen oli reilu 10 prosenttia. (TravelChinaGuide,

2014.) Vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon suosituimmat 10 kohdetta olivat Etelä-Korea, Taiwan,

Japani, Hongkong, Thaimaa, Ranska, Italia, Sveitsi, Macao ja Saksa (TravelChinaGuide, 2015). Listalla

on jo useita eurooppalaisia maita. Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla matkustajien määrä Hong-

kongiin tippui 50 prosenttia mannerkiinan ostosten tekijöitä ja heidän aiheuttamiaan ongelmia (ros-

kaantuminen, vääristyneet hinnat jne.) kohtaan osoitettujen protestien vuoksi (Fox News, 2015; Tra-

velChinaGuide, 2015).

14

Eurooppa on yksi toivotuimmista ulkomaankohteista (Chinavia, 2013). Eurooppaa arvostetaan erityi-

sesti sen maiseman, kulttuurin ja historian vuoksi (VisitFinland, 2015b). Suosituimpia maita kiinalais-

ten matkakohteena Euroopassa ovat Ranska, Italia, Saksa ja Sveitsi, ja kaupunkeja Pariisi, Venetsia ja

Rooma (Linnala, 2012 [ChinaPolling, 2008; HiltonSOASBluePaper 2011]; TravelChinaGuide, 2015).

Pohjoismaista Ruotsi on ollut suosituin, mutta Tanskan ja Norjan suosio on ollut viime vuosina suu-

remmassa kasvussa. Suomen kasvu on ollut naapurimaita hitaampaa Kiinan markkinoilla. (Mannonen,

2015 [Wakonen, 2014].)

Turvallisuus ja vakaus ovat tärkeitä kriteereitä kiinalaisille matkakohdetta valitessa, sillä he usein mu-

rehtivat jo etukäteen kaikkea, mitä saattaa tapahtua (VisitFinland, 2013b). Ulkomaan matkakohteen

valintaan vaikuttavat myös matkakohteen vetovoima (75 %), järkevä hinnoittelu (62 %), viisumin saa-

misen helppous (56 %), hotellin ominaisuudet (34 %) sekä kieli, kulttuuri ja ruoka (29 %) (China

Internet Watch, 2015f). He ovat suosineet kaupunkimatkailua (40 % kaikista ulkomaanmatkoista),

rantalomia (30 %) sekä kiertomatkoja (23 %) (European Travel Comission, 2011). Hongkongilaiset

ovat matkustaneet kaupunkilomien osalta selvästi kiinalaisia vähemmän (Voitto & VisitFinland, 2010).

Suosituimpia matkatyyppejä kiinalaisten keskuudessa ovat olleet taloudellinen turistimatka nähtävyyk-

sille, räätälöity matka, teemamatka ja yleinen turistimatka nähtävyyksille (Linnala, 2012). Toiveet ja

trendit ovat hieman muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana, sillä tuoreimman selvityksen mukaan

toivotuimpia lomamatkailun muotoja ovat Kiinassa rantalomat, rentoutumis- ja hyvinvointilomat sekä

aktiiviset kesälomat. Hongkongissa suosituimpia puolestaan ovat lyhyet kaupunkilomat, ostosmatkat

sekä rentoutumis- ja hyvinvointilomat. (Ipsos Connect, 2016.)

2.3.3 Matkailukäyttäytymiseen vaikuttavat tavat

Kiinalaiseen kulttuuriin kuuluu paljon tapoja ja uskomuksia, jotka vaikuttavat matkailukäyttäytymi-

seen. Muun muassa jo edellä mainittu kasvojen menetys on tärkeä konsepti puhuttaessa ulkomaan-

matkailusta (Kwek & Lee, 2015). Kiinalaisten kanssa asioidessa on hyvä muistaa, että he suosivat epä-

suoraa kommunikointia, sillä he pyrkivät välttämään kaikin tavoin konfliktitilanteita. He eivät myös-

kään halua puhua negatiivisista tai poliittisesti aroista aiheista. (VisitFinland, 2013b.) Myös heidän vieh-

tymyksensä ostosten tekoa ja etenkin matkamuistojen ostamista kohtaan on osa kasvojen säilyttämistä,

sillä kasvot ja sosiaalinen harmonia saadaan säilytettyä antamalla matkamuistoja perheelle, ystäville ja

kollegoille (Kwek & Lee, 2015). Matkamuistoja ostaessakin kiinalaiset huomioivat, että lahjat ovat juuri

sopivia kullekin henkilölle hierarkian eri tasoilla.

Kiinalaiset ovat tottuneet kotimaassaan siihen, että heidän toiveensa täytetään ja tapojaan tunnetaan.

Näin ollen myös matkailualan henkilökunta olisi syytä kouluttaa ymmärtämään Kiinan kulttuuria ja

tapoja. (VisitFinland, 2013b.) Matkailijoiden odotusten ymmärtäminen on todella tärkeää, jotta heille

saadaan toimitettua laadukkaita palveluita (Li et al., 2011). Ongelmatilanteissa kuitenkin hymy pelastaa

paljon. Kiinalaiset matkailijat kaipaavat erinomaista palvelua, esimerkiksi kaupoissa myyjiä ja matkoilla

oppaita, sillä muuten he eivät koe olevansa tervetulleita. Heitä palveltaessa on syytä välttää jonottamista

15

ja itsepalveluratkaisuja. He edellyttävät matkakohteilta ja palveluilta myös joustavuutta, sillä he saatta-

vat muuttaa suunnitelmiaan viime minuuteillakin, eikä heidän pidä antaa odottaa. Kiinalaiset ovat hy-

vin hintaherkkiä. He saattavat esimerkiksi kertoa tuotteiden ja palveluiden hintoja sentilleen sosiaali-

sessa mediassa. Näin ollen palveluista kertomisen yhteydessä kannattaa kertoa palveluiden hinnoitte-

lusta (mitä hinnan takana on), sillä hintatietoisuudestaan huolimatta, he ovat valmiita maksamaan lisä-

arvoa tuottavasta palvelusta. (VisitFinland, 2013b.) Ryhmäpaineen turvin kiinalainen matkustaja voi

olla hyvinkin vaativa (Palmu & Hakala, 2014), mutta toisaalta he ovat huolissaan myös hyväksikäyte-

tyksi tulemisesta (Li et al., 2011).

Vaikka Kiina on virallisesti ateistinen maa, vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja elämänarvoihin

useat eri uskontosuuntaukset sekä mystiikka. Maassa arvostetaan perinteisiä arvoja, kuten perheestä ja

lapsista huolehtimista (Li et al., 2011). Päätösten takana on usein yinin ja yanin tasapaino, perhesiteet,

auktoriteettien kunnioitus, ihmistenväliset suhteet ja yliluonnollisten voimien palvonta (Jin & Wang

2015). Heitä kiehtoo mystiikka ja he ovat jossain määrin myös taikauskoisia. Esimerkiksi numeroita 4,

14 ja 04 on syytä välttää kiinalaisten kanssa asioitaessa (VisitFinland, 2013b). Sisutuksessa on hyvä

huomioida, että keltainen väri symboloi kaiken keskipistettä, neutraalisuutta ja hyvää onnea, punainen

symboloi hyvää onnea ja iloa, sininen puhtia ja elinvoimaa, ja valkoinen surua ja kuolemaa (European

Travel Commission, 2014). Myös tarinallisuus kiehtoo heitä, joten palveluihin, tavaroihin ja ympäris-

töön liittyen on hyvä keksiä kiinnostavia tarinoita (VisitFinland, 2013b). He pitävät myös erikoisuuk-

sista, kuten suurimmasta, hienoimmasta, ensimmäisestä ja niin edelleen (VisitFinland, 2015h).

Kiinalaisten käyttäytyminen ja tavat eivät ole aiheuttaneet pelkkää ihmettelyä ja ihastelua, vaan myös

konflikteja maailmalla, etenkin Aasian maissa. Osa matkailijoista käyttäytyy epäkunnioittavasti ja ärsyt-

tävästi ulkomailla matkustaessaan (Huang et al., 2015). Ongelmallisimmiksi ja ikävimmiksi piirteiksi

kiinalaisten käyttäytymisessä on koettu erilaisten ihmisten tuijottaminen ja osoittelu, toisiin törmäily

ruuhkassa, tupakointi joka paikassa, paha kielenkäyttö sekä kadulla istuminen tai makaaminen (Loi &

Pearce, 2015). Euroopan maissa ongelmat eivät todennäköisesti ihan heti pääse kärjistymään konflik-

teiksi, sillä matkailijamäärät täällä ovat vielä hyvin paljon pienempiä suosituimpiin Aasian kohteisiin

verrattuna.

2.3.4 Matkailupalveluiden käyttö

Kiinalaiset ovat perinteisesti käyttäneet aikansa matkustaessaan tehokkaasti. Heidän listalleen ovat

päässeet kohteet, joista on helppo siirtyä seuraavaan kohteeseen tai jossa voi toteuttaa useita matkan

tarpeita (luonto, historia, kulttuuri, moderni elämäntyyli). Kiinalaisten matkan tulee olla vaihteleva ja

sisältää arvostusta tuovia elementtejä. Toisaalta he arvostavat rauhallisuutta, mutta tylsää ei saa olla.

(VisitFinland, 2013b.) He hakevat myös hauskuutta matkoilta, mutta eivät useinkaan sporttisessa mie-

lessä (VisitFinland, 2015h). Unohtumattomien elämysten ja muistojen tarjoaminen heille on onnistu-

neen matkan edellytys (VisitFinland, 2013b).

16

Palveluntarjoajilta odotetaan paljon, muun muassa luotettavaa ja innokasta palvelua (Li et al., 2011).

Myös kiinankielistä palvelua ja opasteita, tekstejä, oppaita ja opaskirjoja arvostetaan (Palmu, 2014c;

VisitFinland, 2013b). Palveluista on hyvä muotoilla Kiina-ystävällisiä muun muassa tarinallistamalla

palveluita, tarjoamalla ilmainen wi-fi, mahdollistamalla keskustelu ja kanssakäyminen sekä ostosten

tekeminen, korostamalla palveluista saatavia hyötyjä, hymyilemällä sekä opettelemalla muutamia kiinan

kielen sanoja ja lauseita (European travel commission, 2014). Palveluiden tuottamisessa on hyvä tie-

dostaa, että useimmat matkailijat peilaavat palvelukokemuksiaan (esim. ravintolat, majoitus) koti-

maassa kokemaansa ja näin ollen odottavat samankaltaista palvelua ja tiloja kuin Kiinassa (Li et al.,

2011 [Wang et al., 2008]).

Kiinalaiseen ateriarytmiin kuuluu snacksit päivän aikana sekä hyvä kiinalainen aamiainen ja illallinen

(Palmu 2014c). Hotelliaamiaiselle olisikin hyvä lisätä kiinalaisia vaihtoehtoja tai tarjota edes mahdolli-

suus tehdä kuppinuudeleita. Kiinalaiset ovat valmiita kokeilemaan länsimaisia ruokia, mutta etenkin

ryhmämatkalaiset syövät matkoillaan mieluiten kiinalaista ruokaa ikään tai tulotasoon katsomatta (Vi-

sitFinland, 2013b). Ruuan tulisi olla siis mieluiten kiinalaista tai kiinalaisen kaltaista sisältäen riisiä tai

nuudelia, vihanneksia ja pieneksi pilkottua, kypsennettyä lihaa (Li et al., 2011). Aterioiden yhteydessä

olisi hyvä tarjota myös kuumaa vettä tai teetä (VisitFinland, 2013b).

Ruokaan ja ruokailuun liittyen kiinalaisista matkustajista on löydettävissä eroja ja kolme eri segmenttiä.

Tarkkailijat ovat kiinnostuneita kokeilemaan paikallisia ruokia, se on heidän mielestään opettavaista

ja paikalliseen kulttuuriin tutustumista. He ovat kuitenkin sentimentaalisesti kiinnittyneet kiinalaiseen

ruokaan eivätkä voi täysin irtautua normaaleista ruokailutavoistaan matkustaessaan. He etsivät tuttuja

piirteitä myös paikallisesta ruuasta. He suosivat fuusioruokaa, paikallista ja kiinalaista sekaisin. He tark-

kailevat paikallista ruokakulttuuria ja pitävät paikallisten ruokien kokeilua matkansa tähtihetkinä, mutta

eivät upottaudu siihen. Katselijat puolestaan eivät ole pikkutarkkoja ruuan suhteen matkustettaessa

vaan suhtautuvat siihen rennosti. Ruoka ei ole heidän päähuolensa matkalla eikä heidän matkailuelä-

myksensä tai tyytyväisyytensä riipu ruuasta, vaan heidän huomionsa on enemmän muissa traditionaa-

lisemmissa matkailuelämyksissä kuten nähtävyyksien katselussa tai alueiden näkemisessä. He ovat val-

miita tekemään kompromisseja ruuan suhteen, jotta ryhmässä säilyy harmonia. Osallistujalla sen si-

jaan on suuri kiinnostus paikallista ruokaa kohtaan. Matkan ruokaelämykset tarjoavat heille oppimis-

mahdollisuuksia ja tehokkaan tavan tutustua paikalliskulttuuriin. Paikallisen ruuan nauttiminen on

heille kiinteä osa autenttista matkailuelämystä. Heille ruokailussa laatu, mieleenpainuvuus ja muodik-

kuus ovat tärkeitä asioita. Ne symboloivat elämäntapaa, arvokkuutta ja statusta. Osallistujat ovat val-

miita unohtamaan omat normaalit ruokailutottumuksensa ja jopa ruokailun normit, jotta pääsevät si-

sään paikalliseen ruokaan. (Chang et al., 2010.)

Myös majoituksessa tulee ottaa huomioon muutamia seikkoja. Kiinalaiset valitsevat majoituksen varsin

pragmaattisesti: sillä täytyy olla oikea hinta ja sijainti (VisitFinland, 2013b). Majoituksessa on tärkeää

myös puhtaus, hygienia ja palvelun taso (Li et al., 2011). Myös ulkomailla kiinalainen toivoo kokevansa

olonsa kotoisaksi (Palmu 2014c). Huoneissa olisi oltava vedenkeittomahdollisuus, pullotettua vettä,

17

hedelmätarjoilu, hygieniatarvikkeet (hammasharja, tahna, saippuaa, shampoota) sekä mielellään myös

kylpytakki ja tossut (Li et al., 2011; VisitFinland, 2013b). Euroopan hotellit ovat monen kiinalaisen

mielestä vanhoja ja huonosti pidettyjä sekä kuluneita (Chinavia, 2013).

Kiinalaiset ovat maailman merkittävin ”globe shopper nation” eli kansa, joka pitää ostosten tekoa

merkittävänä osana matkakokemustaan. He vastasivat jo vuonna 2012 20 prosentista kaikista maail-

man tax-free ostoksista, ja 27 prosenttia kiinalaisista ulkomaan matkaajista käytti suurimman osan mat-

kabudjetistaan ostoksiin. Ostosten tekemisen takana on lahjojen antamisen kulttuuri, arvostuksen ja

statuksen hakeminen sekä suotuisa tax-free ympäristö. (Chinavia, 2013.) Perinteisesti kiinalaiset ovat

ostaneet luksusbrändejä, laukkuja, kelloja ja vaatteita (Palmu, 2014c). Brändit ovat edelleen tärkeitä,

mutta niiden rinnalla on nähtävissä myös siirtymää muotia ja tyyliä kohti. Heillä on kiinnostusta ny-

kyisin myös uniikkeja tuotteita kohtaan eli nyt hankitaan myös vähemmän tunnettujen suunnittelijoi-

den tuotteita. (Arlt, 2013 [Yao & Button, 2013]; Palmu, 2014c.) Myös paikalliset matkamuistot ja per-

soonalliset ostosalueet kiehtovat ainakin osaa matkailijoista, joten niistä on tärkeää kertoa heille

(Leuenhagen Petersen, 2009). Matkailukäyttäytymisen muuttuessa ja jalostuessa on kuitenkin syytä

muistaa, että vuonna 2014 yhä harvemmat matkustivat ulkomaille shoppailemaan, ja useammat mat-

kustivat kokemaan erilaisia kulttuureja ja tutustumaan toisenlaiseen maisemaan (TravelChinaGuide,

2014). Ostosten tekeminen aktiviteettina ei sovi kaikille kohderyhmille, eikä kiehdo enää kaikkia

(Prayag et al., 2015).

Kuljetuksiin ja liikkumiseen kiinalaiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä länsimaissa. Liikennejärjestelyiltä

he odottavat, että bussit ovat turvallisia, puhtaita, tilavia ja nopeita, eivätkä liian kylmiä. Myös auton

vuokraus kiinnostaisi osaa uusista kiinalaisista matkailijoista, sillä autoilu on yksi menestyksen mer-

keistä. Automatkailusta on kuitenkin usein liian vähän tietoa tarjolla, jotta he uskaltaisivat vuokrata

auton Euroopassa. (Li et al., 2011.) Kiinalaisia huolettaa automatkailussa muun muassa ajoneuvon

tuntemattomuus, teiden kunto, liikennesäännöt, majoitus, oma kielitaito, ajotaidot, stressi ja fyysinen

kunto. Heidän autonvuokrausta varten länsimaiden vuokrausjärjestelmää pitäisi kehittää. Tarvittaisiin

muun muassa kiinankielisiä navigaattoreita. (Wu, 2015.)

Työ- tai delegaatiomatkalaisten kanssa toimiessa on palveluissa myös huomioitava joitakin asioita.

Työmatkalla olleessaan kiinalaiset ajattelevat, että heidän omat toiveensa matkasta ovat toissijaisia, tär-

keämpää on tulla sosiaalisesti hyväksytyksi ja keksiä keinoja, joilla voi parantaa omaa sosiaalista status-

taan työyhteisössä. Käyttäytymisnormit pidetään yllä koko bisnesmatkan ajan, myös vapaammissa ak-

tiviteeteissa. Bisnesmatkailussa on tärkeää kunnioittaa itseään ylempiä ja osallistua matkalle järjestet-

tyyn sosiaaliseen ohjelmaan verkostoitumisen ja positiivisten suhteiden säilymisen vuoksi. Heille myös

kasvojen säilyttäminen on lomamatkalaistakin tärkeämpää, joten heille olisi hyvä tehdä esimerkiksi

ehdotuksia sopivista paikallisista matkamuistoista työpaikalle vietäväksi.

18

Työmatkalla olevat sisällyttävät yleensä useamman kohteen matkaansa. He hakevat luksusta ja muka-

vuutta käytettyihin palveluihin: matkaajat yöpyvät usein 4-5 tähden hotelleissa, syövät hyvin ja mat-

kaavat tyylillä. Etenkin naispuolisten työmatkailijoiden osalta on syytä kiinnittää huomiota palveluiden

laadukkuuteen, sillä he ovat keskimäärin tyytymättömämpiä hotellien tasoon ja tarjontaan. Niissä ei

useinkaan ole huomioitu naisia, vaan muun muassa sisustukset on toteutettu miehisistä lähtökohdista.

Työmatkalla olevat naiset toivovat ennen kaikkea turvallisia ja naisille suunnattuja palveluita. Tällaisia

ovat esimerkiksi hiustenkuivaajat, suuret peilit ja kunnon valot, siistit tilat, tossut, kylpytakit ja huone-

palvelu. (Hwang, 2007.) Kaikille bisnesmatkailijoille hyviä palveluita tai palvelun lisäetuja voisivat olla

lisäksi esimerkiksi ravintolan omistajan käynti pöydissä tai sellaisten retkien järjestäminen, joilla muut

kiinalaiset eivät välttämättä ole päässeet käymään, sillä niiden avulla matkailija kohottaa omaa status-

taan. Esimerkiksi kalastusretket tai kansallispuistovierailut voisivat olla tällaisia (Kwek & Lee, 2015.)

Länsimaissa ja Euroopassa matkustaessa suurimpia ihastuksen kohteita kiinalaisten keskuudessa ovat

sininen taivas, korkea kulttuurinen kehittyneisyys, puhtaat, rauhalliset kaupungit, kauniit maisemat,

ystävälliset ja auttavaiset ihmiset, herkullinen ja turvallinen ruoka sekä kätevä julkinen liikenne. Sen

sijaan eniten negatiivisia tunteita aiheuttavat kalliit hinnat, kiinalaisten debit korttien sopimattomuus

maksuvälineenä, kiinankielisen palvelun ja ohjeiden/oppaiden puute, maksulliset vessat, pitkät jonot

nähtävyyksissä sekä kauppojen aikainen sulkeutuminen. (European Travel Commission, 2014.) Ryh-

mämatkoilla nykyiset kiinalaiset matkailijat haluaisivat vähemmän nähtävää, pidempiä pysähdyksiä ja

vähemmän pakotettua ostosten tekoa. He haluaisivat matkustaa itsensä kaltaisten ihmisten kanssa ja

toivoisivat, että opas olisi innostunut asiastaan ja ajattelisi matkailijoiden parasta. (Li et al., 2011.)

Kiinalaisten kanssa toimiessa on hyvä muistaa, että heidän palveluodotuksensa tulee täyttää. Jos he

eivät saa loistavaa palvelua, he eivät tunne oloaan tervetulleiksi. Palvelujen on siis oltava moitteettomia,

nopeita ja nopeasti muutoksiin reagoivia. Kiinalaiset näkevät hierarkian myös palvelutilanteissa; myyjät

ja palvelujen tarjoajat ovat heidän alapuolellaan. He ovat myös tottuneet neuvottelemaan hinnasta,

mutta eivät loukkaannu, jos alennusta ei anneta, jos asia esitetään kohteliaasti. (Xu, 2014.)

2.3.5 Matkustusmotivaatiot

Kiinalaisten matkailun motivaatioiden ja vetovoimatekijöiden tunteminen on tärkeää, sillä motiiveja

tuntemalla pystytään matkakohteille luomaan kiinalaisia houkutteleva imago ja heille sopivia matkailu-

tuotteita ja palveluita. Tutkimusten mukaan matkailu on kiinalaisille pakoa stressaavasta arjesta, jota

leimaa vahva sosiaalinen paine menestyä työelämässä. Useimmille etenkin ensimmäistä kertaa Euroop-

paan matkustaville myös status ja tunnustus ovat vahvoja motivaatiotekijöitä. (VisitFinland, 2013b.)

Leuenhagen Petersen (2009) on jakanut matkustusmotivaatiot neljään pääkategoriaan, joita ovat

tieto/oppiminen, pakeneminen/rentoutuminen, arvostus ja jännittävät kokemukset/seikkailu (kuva

3). Leuenhagen Petersen (2009) on myös linkittänyt yleisimmät matkailupalvelut ja aktiviteetit näihin

neljään matkustuksen päämotiiviin. Esimerkiksi ulkona syöminen voi vastata useaan motivaation. Se

19

voi lisätä omaa tietoa ja oppimista esimerkiksi paikallisesta ruuasta, tarjota arvostusta, jos syödään hie-

noissa ja erikoisissa ravintoloissa ja jännitystä, jos uskaltaa syödä jotakin hyvin erikoista. Turvallisuus,

joka on kiinalaisille matkakohdetta valitessa erittäin tärkeä tekijä, vaikuttaa joidenkin matkailijoiden

osalta negatiivisesti tai sulkee pois seikkailun motiivin, ja toisaalta liian suuri riskin ja turvattomuuden

tunne vaikeuttaa rentoutumisen toteutumista. Turvallisuushakuisuus on siis hyvin merkittävä tekijä

ainakin osan kiinalaisten matkailijoiden motiivien taustalla. (Leuenhagen Petersen, 2009.)

Kuva 3. Kiinalaisten matkailun motiivit ja niiden linkittyminen matkailupalveluihin ja aktiviteetteihin.

(Leuenhagen Petersen, 2009.)

Edellä mainittujen motiivien lisäksi kiinalaisten ulkomaanmatkailun merkittäviksi motiiveiksi on nos-

tettu jonkin uuden kokeminen, maisemien katselu, uudessa paikassa vierailu, länsimaisen kulttuurin

kokeminen, omakuvan parantaminen ja vahvempien suhteiden kasvattaminen (Hanqin & Lam, 1999;

Zhang & Peng, 2014). Useimmat suosivat edelleen nähtävyyksien katselua ennen rentoutumista, mutta

lähitulevaisuudessa rentoutumisesta tulee kuitenkin päämotiivi matkustamiselle (European Travel

Commission, 2014). On tunnistettu, että kiinalaisilla on halu nauttia jostakin erilaisesta ja saada uutta

tietoa sekä kokemuksia, mutta enenevässä määrin vain rennolla tavalla (Zhang & Peng, 2014).

Merkittävimpiä vetovoimatekijöitä matkakohteissa kiinalaisten näkökulmasta ovat turvallisuuden li-

säksi puhdas luonto ja ympäristö, rauhallinen ja turvallinen ympäristö, ilmasto, kauniit maisemat, Kii-

nasta eroavat kulttuuri ja historia, paikalliset eläimet (etenkin Australian osalta) sekä hyvät kiinalaiset

huomioonottavat matkailupalvelut. (Keating & Kriz, 2008 [Cai et al. 2001]; Kim, Guo & Agrusa, 2005;

Zhang & Peng, 2014). Myös ostosmahdollisuuksilla, ruokailulla, nähtävyyksillä, historiallisilla kohteilla,

teemapuistoilla ja kasinoilla on merkitystä vetovoimatekijöinä (Keating & Kriz, 2008 [Cai et al. 2001]).

20

Nämä vetovoimatekijät vaikuttavat vahvasti matkakohteen valintaan. Matkakohteen valintaan saattaa

vaikuttaa myös television tosi-tv ohjelmat, joita on kuvattu eri maissa, tai julkkisten vierailut eri koh-

teissa (VisitFinland, 2015e).

Motivaatiotekijät vaihtelevat paljon muun muassa iän, tulojen, koulutustason ja matkaseuran mukaan.

Tämä on totta erityisesti rentoutumiseen motiiviin liittyen. (Leuenhagen Petersen, 2009; Li et al., 2011

[Yu & Weiler, 2001].) Korkeamman tulotason ihmisiä kiinnostavat erityisesti hauskat aktiviteetit, naisia

rentoutuminen ja uuden oppiminen ja kolmekymppisiä sekä hauskat aktiviteetit että rentoutuminen ja

uuden oppiminen (Zhang & Peng, 2014). Enemmän matkustaneet ovat seikkailullisempia ja tarvitsevat

vähemmän strukturoitua matkustamista (Keating & Kriz, 2008). Kiinalaiset yksilömatkailijat haluavat

ennen kaikkea rentoutua ja levätä vieraillessaan luonnonnähtävyyksissä tai maailmanluokan nähtävyyk-

sissä. He nauttivat länsimaiden kehityksestä ja erilaisesta kulttuurista, haluavat oppia uutta, vierailla

luonnon ja rakennetuissa nähtävyyksissä ja saada rahalle vastinetta. He toivovat myös aitoa kunnioi-

tusta, positiivista asennetta, innostuneisuutta sekä Kiinan kulttuurin tuntemusta palvelun tarjoajilta.

(Xu, 2014 [Tourism and Events Queensland, 2015].) Ostoksia tehdessään yksilömatkaajat ovat moti-

voituneita henkilökohtaisen kiinnostuksensa kohteista ja lisäksi alueellisista, aidoista ja autenttisista

ostoksista (European Travel Commission, 2014). Ryhmämatkalaisia motivoi puolestaan turvallisen ja

helpon matkan lisäksi mahdollisuus nähdä paljon ”pakollisia” nähtävyyksiä sekä tehdä brändiostoksia

(European Travel Commission, 2014).

Euroopan matkailun motiivien osalta Feng (2015) on jakanut kiinalaiset neljään ryhmään. Ensimmäi-

nen ryhmä ovat intellektuellit, jotka ovat hanakoita oppimaan Euroopan historiasta, taiteista ja kult-

tuurista. Toisena ryhmänä ovat pyrkyrit, jotka haluavat esitellä rikkauksiaan matkailun kautta. Kolman-

teen ryhmään kuuluvat useat muut matkailijat, jotka pitävät matkailua unelmiensa täyttymyksenä ja

viimeinen ryhmä koostuu bisnesmatkailijoista, jotka ovat jo käyneet työmatkalla Euroopassa ja nykyi-

sin heitä motivoi Euroopan matkustamisessa joko lapsen opiskelupaikan järjestäminen tai ystävien ja

tuttavien tapaaminen. (Xu, 2014.)

Merkittävimmiksi esteiksi Aasian ulkopuoliseen kohteeseen matkustamiselle on kiinalaisten osalta tun-

nistettu rahan puute tai kalliit lennot, vaikeus löytää matkailupalveluita, liian vähän aikaa sekä ADS -

järjestelmä (Keating & Kriz, 2008).

2.3.6 Matkapäätöksen teko ja tiedon hankinta

Kiinalaisille tärkeitä kanavia matkustuspäätöksenteossa ovat perinteisesti olleet suositukset sekä mat-

katoimistot ADS -matkustusjärjestelmän ja yhteiskunnan yhteisöllisyyden vuoksi. Viime vuosina on-

line-kanavien merkitys on kuitenkin korostunut Kiinassa sekä tiedonhankinnassa, matkustuspäätöksen

teossa että matkojen ostamisessa. Kiinalaiset varaavat yhä useammin matkansa internetin välityksellä

ja painettujen esitteiden tarjonta on hyvin vähäistä. Vuonna 2011 matkoista vain 11 prosenttia myytiin

21

onlinekanavien kautta, mutta vuonna 2014 jo 53 prosenttia ja vuonna 2015 peräti 80 prosenttia (Ha-

kala, 2015b). Online-kanavien merkityksen kasvu on siis ollut huimaa. Toki kiinalaiset suosivat edel-

leen suosituksia, mutta hyödyntävät niissäkin yhä useammin sosiaalista mediaa (Kambele et al., 2015).

Kiinassa asuu tällä hetkellä maailman suurin online väestö. Vuonna 2012 Kiinassa oli 538 miljoonaa

ja vuonna 2015 jo 680 miljoonaa netin käyttäjää (Chinavia, 2013; Kemp, 2016). Internetiä käytettiin

aiemmin lähinnä suurissa kaupungeissa, mutta parhaillaan se leviää koko maahan (Chinavia, 2013).

Internetin käyttäjiä on tällä hetkellä 47 prosenttia koko väestöstä. Myös sosiaalisen median käyttö on

kasvanut huimasti. Kiinassa sosiaalista mediaa käytti vuonna 2014 46 prosenttia väestöstä ja maassa

oli 629 miljoona aktiivista sosiaalisen median tiliä. Aktiivisia mobiileja sosiaalisen median tilejä oli puo-

lestaan 505 miljoonaa (37 %:n läpäisy väestöstä). Aktiivisissa internetin käyttäjissä oli kasvua edellis-

vuoteen yhdeksän prosenttia, aktiivisissa sosiaalisen median tileissä yksi prosentti ja aktiivisissa mobii-

leissa sosiaalisen median tileissä 26 prosenttia. Kaikkein nopeimmin Kiinassa kasvaa mobiilinetin

käyttö: tällä hetkellä mobiilinetin käyttäjien osuus koko väestöstä on 41 prosenttia. (Kemp, 2015.) Jo

vuonna 2013 Kiinassa oli noin 200 miljoonaa netin käyttäjää, jotka käyttivät nettiä ainoastaan mobiili-

laitteilla. Näistä useimmat asuivat maaseutualueilla. (Chinavia, 2013.) Nettisivujen puhelimella tehtyjen

sivulatausten osuus oli vuonna 2014 21 prosenttia ja kasvua edelliseen vuoteen oli 121 prosenttia.

Tabletilla tehtyjen sivulatausten osuus oli vain kolme prosenttia, ja kasvua edelliseen vuoteen oli 12

prosenttia. (Kemp, 2015.)

Kiinalaiset ovat kiinni internetissä ja mobiililaitteissaan. He selaavat internettiä PC:llä tai tabletilla päi-

vittäin keskimäärin 3 tuntia 52 minuuttia ja puhelimella 2 tuntia 35 minuuttia päivässä. Sosiaalista me-

diaa käytetään päivittäin 1 tunti 42 minuuttia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että television katseluun

käytetään nykyisin 1 tunti 27 minuuttia päivässä eli paljon vähemmän kuin internetin selailuun. (Kemp,

2015.) Mobiililaitteiden käyttäjistä 46 prosenttia suosii mobiililaitteita tietokoneiden ja TV:n sijasta.

Mobiililaitteiden käyttäjistä 90 prosenttia käyttää mobiililaitetta netin selailuun vähintään kerran päi-

vään, 71 prosenttia ei lähde talosta ulos ilman mobiililaitetta, 86 prosenttia käyttää mobiililaitetta sään-

nöllisesti tarvittavan tiedon etsintään ja 76 prosenttia on ostanut jotain mobiililaitteella. Mobiililaittei-

den käyttäjistä 77 prosenttia käyttää mobiililaitteillaan sosiaalisen kommunikoinnin sovelluksia, 58 pro-

senttia karttoja, 36 prosenttia kameraa ja kuvia ja 51 prosenttia tekee ostoksia ja varauksia. 66 prosent-

tia kiinnittää paljon huomiota mobiilimainoksiin ja ne vaikuttavat 53 prosentin ostoskäyttäytymiseen

jossain määrin. Mobiililaitteiden käyttäjät ovat pääosin 18–30 vuotiaita, korkeasti koulutettuja ja työ-

elämässä. (Ader, 2013.) Kiinalaiset naiset käyttävät älypuhelimia miehiä useammin (China Internet

Watch, 2015d).

Kiinalaiset ovat myös aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, 95 prosenttia internetin käyttäjistä on re-

kisteröitynyt sosiaalisen median käyttäjiksi. Osa käyttää internetiä ainoastaan sosiaalisen median kana-

vien kautta, eikä koskaan käytä sivustoja tai hakukoneita, saati yksittäisten yritysten internetsivuja, mikä

tarkoittaa sitä, että näkyvyys sosiaalisessa mediassa on elinehto pärjätäkseen Kiinan markkinoilla. Kii-

nalaiset luottavat sekä internetiin että sosiaaliseen mediaan: 85 prosenttia kuluttajista pitää internetiä

22

vaikuttavimpana markkinointikanavana ja 95 prosenttia luottaa enemmän yritykseen, joka on aktiivi-

nen sosiaalisessa mediassa. He myöntävät, että harkitsevat tuotteen ostoa helpommin, jos näkevät siitä

maininnan sosiaalisessa mediassa, ja ostavat tuotteen todennäköisemmin, jos ystävä tai tuttava suosit-

telee sitä sosiaalisessa mediassa. (Chinavia, 2013.)

Kiinassa on vähintäänkin maailman toiseksi suurin online ostajien väestö, vuonna 2012 online ostos-

ten tekijöitä oli 145 miljoonaa. Määrä on varmasti kolmessa vuodessa kasvanut paljon, sillä online

shoppailun on odotettu kasvavan eksponentiaalisesti. Vuonna 2006 alle 10 prosenttia Kiinan kaupun-

gistuneesta väestöstä osti tuotteita verkosta, vuonna 2010 heitä oli jo 23 prosenttia ja vuonna 2015

heitä uskotaan olevan jo 45 prosenttia kaupungistuneesta väestöstä. (Chinavia, 2013.) PC:llä interne-

tistä tuotteita etsii ostettavaksi 30 prosenttia netin käyttäjistä ja ostaa 37 prosenttia netin käyttäjistä.

Älypuhelimella tuotteita etsii ja ostaa 25 prosenttia internetin käyttäjistä. (Kemp, 2015.)

Suositut sivustot

Kiinan internet on osittain suljettu ja tietoa haetaan lähes ainoastaan kiinankielisiltä sivuilta (Hakala,

2015c). Kiinassa on puhuttu olevan Great Chinese FireWall, millä viitataan siihen, että Kiinan internet

ja hakukoneet ovat vahvasti sensuroituja ja Kiina-keskeisiä. Markkinoilla on näin ollen mahdollista

pärjätä ainoastaan kiinankielisillä sivuilla ja .cn domainilla, sillä vain niin pystyy saamaan oman sivus-

tonsa näkyviin ja korkeampia listauksia. Itse asiassa suuri määrä kansainvälisistä sivustoista on blokattu

ja niitä on korvattu kiinankielisillä vastineilla. Esimerkiksi Facebookia vastaavia palveluita ovat Renren

ja Sina Weibo, Youtubea vastaa Youku ja Tudou, Googlea vastaa Baidu, Twitteriä Sina Weibo ja

Tencent Weibo, eBaytä TaoBao, Tripadvisoria DaoDao ja Forsquereä Jiepang. (Chinavia, 2013.) Kii-

nassa 100 suosituimman sivun joukossa on vain viisi ulkomaalaista sivustoa (Amazon, Google, Bing,

Microsoft ja Wikipedia), mutta näistäkin on olemassa täysin lokalisoitu versio, ja kaikki nämä viisi ovat

jossain vaiheessa olleet kokonaan tai osittain blokattuja (Hakala, 2015c). Seuraavilla sivustoilla voi

käydä tarkastamassa, onko omat nettisivut blokattu Kiinassa: www.blockedinchina.net, www.website-

pulse.com/help/testtools.china-test.html, http://greatfirewallofchina.org/index.php (Chinavia,

2013).

Suosituin hakukone Kiinassa on Baidu, jonka markkinaosuus on noin 87 prosenttia (Incitez China,

2015). Muita hakukoneita ovat muun muassa 360 search, Haosou ja Sogou (Hakala, 2015c; Incitez

China, 2015). Yritysten onkin syytä tehdä Kiinan täysin oma hakukoneoptimointi, sillä muun muassa

Baidu toimii eri logiikalla kuin esimerkiksi Google (Chinavia, 2013). Kiinalaiset hakukoneet näyttävät

huomattavasti enemmän sponsoroituja linkkejä kuin Google. Niillä myös kuvien osuus hakutuloksista

on selvästi korkeampi kuin Googlen haussa. Hakukoneen oman kuvahaun lisäksi lähes jokaisen haku-

tuloksen yhteydessä on kuva ja joidenkin mukana kuvia saattaa olla viisikin – sivuston ”kohokohdat”.

(Hakala, 2015c.)

23

Suosituimmat sosiaalisen median alustat ovat puolestaan WeChat (30 %), Sina Weibo (25 %), Qzone

(25 %), Tencent Weibo (21 %), Youku (19 %), Tudou (15 %), Renren (12 %), Google+ (10 %) ja

Facebook (9 %) (Kemp, 2015). Koska kiinalaiset luottavat sosiaaliseen mediaan ja online arvosteluihin,

on kokemusten jakamisesta tullut suosittua ja laajaa, ja suosittelukulttuuri elää vahvana. Matkailukoke-

muksia jaetaan muun muassa Daodaossa, Lvping.comissa sekä Quer.comissa (Chinavia, 2013). Myös

pikaviestittely on suosittua. Suosittuja palveluja ovat muun muassa WeChat, Weibo ja QQ Instant

Messaging (Chinavia, 2013; Kemp, 2015; VisitFinland, 2015d).

Matkapäätösten teko

Kiinalaisten matkan suunnitteluprosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta:

1) Matkakohteen valinta. Lista potentiaalisista kohteista tehdään perustuen ensisijaisesti emotio-

naaliseen suhteeseen ja matkakohteiden imagoon.

2) Matkakohdevaihtoehtojen hintojen tutkiminen ja vertailu. Tässä vaiheessa matkailijat vertai-

levat matkustustapoja (ryhmä/yksilömatka). Vastaan tulevat alennukset voivat vaikuttaa sekä

matkakohteen että matkustusmuodon valintaan.

3) Matkakohteesta ja matkustustavasta sekä budjetista päättäminen. Päätös perustuu hintaan,

matkan sopivuuteen, ajallisiin rajoituksiin ja matkustajan identiteettiin.

4) Itsenäisillä matkailijoilla viisumivaatimusten selvittäminen ja hakemuksen teko. Osa matkaili-

joista saattaa jopa muuttaa matkasuunnitelmia tässä vaiheessa, jos prosessi on liian raskas.

5) Tutkimus sopivista reiteistä ja kuljetusmuodoista sekä niistä päättäminen.

6) Hotellien ja hostellien varaaminen silloin, kun ne tarvitaan viisumia varten.

7) Viisuminen anominen.

8) Nähtävyyksien ja niiden hintojen selvittäminen.

9) Juna ja bussiaikataulujen selvittäminen, karttojen ostaminen sekä opaskirjojen ja muun val-

mistelutavaran hankkiminen. (ETC & UNWTO, 2012.)

Vuonna 2010 toteutetun tutkimuksen mukaan Kiinassa matkustusideoita saadaan eniten internetistä

(88 % vastaajista), keskusteluista ystävien ja tuttavien kanssa (85 %), henkilökohtaisista kokemuksista

(82 %), opaskirjoista (75 %), TV-ohjelmista (71 %), lehtiartikkeleista (64 %), sanomalehtiartikkeleista

(64 %) ja matkatoimistoista (63 %). Vanhin kohderyhmä (46–70 v.) antaa eniten painoa keskusteluille

muiden ihmisten kanssa ja seuraavaksi tärkeimpinä lähteinä vanhimmat kuluttajat pitävät internetiä,

opaskirjoja ja henkilökohtaista kokemusta. Alle 45-vuotiaat pitävät useita eri matkustustiedonlähteitä

selvästi vanhinta ikäryhmää tärkeämpinä. Merkittävimpinä tiedonlähteinä pidetään keskusteluja ystä-

vien ja tuttavien kanssa, henkilökohtaista kokemusta ja internetiä. Matkakohteen valintaan vaikuttaa

Kiinassa eniten matkan hinta, perhe, matkaseuran mieltymykset sekä muiden suositukset (Voitto &

VisitFinland, 2010). Matkanjärjestäjien mukaan puolestaan merkittävimmät tekijät matkustuspäätök-

sen tekemisessä ovat matkatoimiston suositukset, matkakohteen suosio, hintaluokka, ystävien/tutta-

vien suositukset, internetistä saatu tieto sekä matkakohteen historia/kulttuuri (Torvinen & Brosy,

2010).

24

Kun matkaa aletaan suunnitella, haku nousee eniten mainituksi toiminnaksi, mutta selvästi vähem-

mässä määrin kuin Euroopan verrokkimaissa. Kiinalaiset aloittavat yleensä etsintänsä yleisimmiltä laa-

joilta alustoilta sekä etsivät inspiraatiota ja informaatiota netin sosiaalisesta maailmasta (tuttavien kom-

mentit, netin arvostelut ja kokemukset), eivätkä välttämättä käy alueiden omilla verkkosivuilla lainkaan

tässä vaiheessa (Chinavia, 2013). Alkuvaiheen ideoinnissa netissä haetaan tietoa hakukoneilla, selvite-

tään lento- ja kuljetusjärjestelyitä, tutustutaan kulttuuriin ja selvitetään nähtävyydet ja aktiviteetit koh-

teessa. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Yleisimmin käytettyjä hakusanoja alkuvaiheen kartoituksessa

ovat maan/kohteen/kaupungin nimi, nähtävyydet/sightseeing, kohteiden lippuhinnat, hotellin

nimi/majoitus, travel/trip/journey, julkisen liikenteen kartat, arvostelut sekä ravintolat ja ruoka (China

Internet Watch, 2014c; Voitto & VisitFinland, 2010.)

Tärkeimmät online idea- ja tiedonlähteet internetin käyttäjien keskuudessa ovat hintavertailupalvelut,

matkaportaalit ja yhteisöt, maan/kaupungin matkailuorganisaation sivut, online keskustelufoorumit,

hakukoneet, matkakohteiden kuvat, matkakohteiden videot ja matkailuun liittyvät pod-castit (Voitto

& VisitFinland, 2010). Kiinassa neljä kymmenestä hakee tietoa suoraan maan tai matkakohteen ni-

mellä, ja noin joka neljäs vertailee hintoja. Joka viides etsii internetistä tietoa muiden matkakokemuk-

sista. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Tämän ryhmän koko on varmasti kasvanut vuoden 2010 jälkeen.

Matkatarjonnan vertailuun käytetään matkailun verkkosivuja (86 %), matkailusovelluksia (52 %), ystä-

vien ja sukulaisten ehdotuksia (39 %) sekä matkanjärjestäjien kauppoja (18 %) (China Internet Watch,

2015f). Tarkasteluvaiheessa käytetään keskimäärin yli 11 palvelua (karttasivustot, Baidu, sääsivustot,

Google, Sina yleisimmät). Hankintavaiheessa käytetään yli yhdeksää palvelua (Ctrip, Mangocity, Baidu,

7daysinn) ja ennen matkaa yli kahdeksaa eri palvelua (sääpalvelut, kartat, Google, Baidu, Ctrip,

maan/kohteen sivut). Matkan aikana käytetään lähinnä sosiaalisen median sivustoja sekä karttoja. Mat-

kan jälkeen näiden lisäksi jaetaan myös videoita. Kiinassa kohteen matkailuorganisaation sivustolla on

melko vähäinen rooli tutkiskeluvaiheessa, mutta melko monelle merkitystä matkan hankintavaiheessa.

(Voitto & VisitFinland, 2010.)

Ryhmämatkailijat etsivät tietoa matkanjärjestäjiltä ja ostavat myös usein heidän kauttaan matkansa.

Eurooppaan tullaan usein suosittelujen, TV:n ja nettisivujen ansiosta. (European Travel Commission,

2014.) Yksilömatkailijat puolestaan etsivät tietoa netistä ja matkanjärjestäjiltä, varaavat matkan itsenäi-

sesti verkosta tai matkanjärjestäjältä ja tulevat Eurooppaan nettisivujen sekä sähköisten suosittelujen

vuoksi (European Travel Commission, 2014). Yksilömatkailijat hyödyntävät sosiaalista mediaa ja in-

ternetiä myös matkan aikana. Niiden avulla etsitään tietoa aikatauluista, reiteistä, kohteista, nähtävyyk-

sistä ja majoituksista. (VisitFinland, 2013b.) Yksilömatkustajille onkin tärkeää, että heillä on aina inter-

net saatavilla, etenkin majapaikoissa (VisitFinland, 2013b).

Kiinalaiset matkustajat ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä: 92 prosenttia internetin käyttäjistä

käy sosiaalisen median sivustoilla ainakin kolme kertaa viikossa ja 95 prosenttia kuluttajista luottaa

yritykseen, joka on aktiivinen Weibossa (European Travel Commission, 2014). He suosivat sosiaalisen

median suosituksia matkakohdetta valitessaan (Hakala, 2015c). Netin matkailumedioihin Kiinassa

25

tuottaa itse sisältöä 50 prosenttia ja sosiaaliseen mediaan 32 prosenttia matkailijoista. Luvut ovat vuo-

delta 2010, joten ne ovat varmasti kasvaneet sen jälkeen, mutta jo tuolloin kiinalaisten sosiaalisen me-

dian aktiivisuus oli todella paljon suurempaa kuin esimerkiksi eurooppalaisten. (Voitto & VisitFinland,

2010). Nykyisin kiinalaiset esimerkiksi ottavat matkoillaan paljon kuvia ja jakavat niitä sosiaalisessa

mediassa (Tanskanen, 2015).

Vielä vuonna 2013 raportoitiin, että Kiinassa verkon kautta varattujen matkojen määrä on suhteellisen

pieni, mutta sen odotettiin kasvavan (Chinavia, 2013). Vuonna 2014 online matkailumarkkinoiden

suuruus olikin jo 51 miljardia dollaria ja kasvua edelliseen vuoteen oli 51 prosenttia. Vuodesta 2015

odotetaan vielä suurempaa, sillä jo vuoden ensimmäisen neljänneksen online matkailumarkkinat olivat

15,8 miljardin arvoiset. (China Internet Watch, 2015b.) Jo 77 prosenttia matkustajista etsii matkailu-

tietoa mobiililaitteilla ja 57 prosenttia kiinalaisista internetin käyttäjistä on tehnyt matkavarauksen ver-

kossa (China Internet Watch, 2015c). Tällä hetkellä yli 50 prosenttia matkailijoista varaa matkan ja

palvelut mieluiten mobiilipalveluilla (China Internet Watch, 2015f). Mobiilipalveluiden ja laitteiden

suosiosta kertoo myös se, että vuonna 2014 kuukausittaisista keskimääräisistä käynneistä online mat-

kailusivustoilla 72 prosenttia tehtiin mobiililaitteilla (iResearch, 2015b). Kuusi suosituinta matkailun

mobiilisovellusta ovat Qunar!, Ctrip!, LY, eLong, Daofao ja Taobao Trip (China Internet Watch,

2014b).

Kiinalaiset ovat myöhäisiä matkan varaajia, sillä matkanjärjestäjillä on usein hyviä äkkilähtöjä, mutta

osittain myöhäinen varaaminen on myös vanhaa tottumusta. Vuonna 2010 51 prosenttia matkailijoista

varasi matkan alle kuukautta ennen lähtöä ja lähes kaikki loputkin matkustajat 1-3 kuukautta ennen

matkaa. (Chinavia, 2013.) Kiinan online matkailumarkkinoiden selvästi suosituin toimija on Ctrip. Tä-

män jälkeen eLong ja LY.com (China Internet Watch, 2014a). Ctrip on selvästi merkittävin toimija

myös majoituspuolella ja seuraavaksi suosituimmat toimijat ovat Qunar ja eLong (China Internet

Watch, 2015a). Online pakettimatkojen markkinoita sen sijaan hallitsee Tuniu pienellä etumatkalla

Ctripiin ja itsenäisten online kiertomatkojen kenttää johtaa puolestaan Ctrip ennen Tuniuta (iResearch,

2015a). Lentolippujen online myynti (vastaa noin 62 % online matkailumarkkinoiden myynnistä) alkaa

olla kehittynyttä eikä odotettavissa ole suurta muutosta suuntaan tai toiseen. Sen sijaan majoitus ja

hotellisektori kasvavat vakaasti ja lomasektori jatkaa kasvuaan ja kasvattaa osuuttaan (on tällä hetkellä

noin 15 %). (iResearch, 2015b.) Useimmat, jotka varaavat matkoja internetin kautta ovat sitä mieltä,

että ostamalla ja varaamalla matkailupalveluita internetissä pystyy säästämään aikaa ja rahaa. Verkko-

varaamista pidetään myös miellyttävänä ja kätevänä. (Soultana et al., 2015.)

Hongkong

Myös Hongkong kiinnostaa markkina-alueena Saimaalla, joten tähän yhteyteen nostamme esiin myös

tietoa päätöksenteosta Hongkongissa, sillä se eroaa paljon mannerkiinalaisten päätöksenteosta. Hong-

kongissa (HK) on väestöä 7,23 miljoonaa, joista 79 prosenttia on aktiivisia netin käyttäjiä, 64 prosen-

tilla on aktiivinen sosiaalisen median tili ja 58 prosentilla aktiivinen mobiili sosiaalisen median tili.

26

Kasvua aktiivisissa netin käyttäjissä oli 10 prosenttia, sosiaalisen median tileissä 5 prosenttia ja mobii-

leissa sosiaalisen median tileissä 10 prosenttia edelliseen vuoteen. (Kemp, 2015.) Internetin läpäisevyys

on näin ollen HK:ssa suurempi kuin Kiinassa, mikä on ymmärrettävää, sillä HK on kokonaisuudessaan

urbaani alue.

Hongkongissa internetsivujen selauksesta 67 prosenttia tapahtuu tietokoneilla, 26 prosenttia älypuhe-

limilla ja 7 prosenttia tableteilla. 35 prosenttia väestöstä käyttää mobiileja sosiaalisen median sovelluk-

sia, 36 prosenttia katsoo videoita mobiilisti, 26 prosenttia käyttää mobiileja paikannuspalveluita ja 29

prosenttia käyttää mobiileja pankkipalveluita. Netistä tuotteita ostettavaksi etsii pc:llä 38 prosenttia ja

ostaa 39 prosenttia hongkongilaisista. Älypuhelimella tuotteita etsii 26 prosenttia ja ostaa 23 prosenttia.

PC:llä tai tabletilla nettiä käytetään päivittäin 3 tuntia 25 minuuttia ja älypuhelimella 2 tuntia 18 mi-

nuuttia. Sosiaalista mediaa katsotaan päivittäin 1 tunti 50 minuuttia ja televisiota 1 tunti 49 minuuttia.

Suosituimmat sosiaalisen median kanavat Hongkongissa ovat täysin Kiinasta poiketen WhatsApp (41

%), Facebook (33 %), Facebook Messenger (23 %), WeChat (23 %), Line (14 %), Skype (13 %),

Google+ (12 %) ja Instagram (11 %). (Kemp, 2015.) Yleisimmin matkailupalveluiden kartoittamiseen

käytetyt verkkosivutkin, Yahoo ja Google, poikkeavat Kiinasta ja ovat tuttuja länsimaisittain (Voitto

& VisitFinland, 2010).

Hongkongissa matkustusideoita saadaan eniten keskusteluista ystävien, tuttavien ja sukulaisten kanssa

(72 %), henkilökohtaisesta kokemuksesta (68 %), internetistä (68 %), opaskirjoista (63 %) ja matka-

toimistoista (61 %). Keskustelut muiden ihmisten kanssa ovat kaikissa ikäryhmissä tärkein idea-ja tie-

donlähde. Kun matkaa aletaan suunnitella, myös Hongkongissa haku nousee eniten mainituksi toi-

minnaksi. Netistä haetaan tietoa hakukoneilla, etsitään tietoja hintalähtöisesti/vertaillaan hintoja, sel-

vitetään lento- ja kuljetusjärjestelyitä sekä selvitetään nähtävyydet ja aktiviteetit kohteessa. Yleisimpiä

hakusanoja ovat travel/trip/journey, maan/kohteen/kaupungin nimi sekä nähtävyydet/sightseeing.

Idea- ja tiedonlähteinä merkittävimpiä verkkosivustoja ovat hintavertailupalvelut, maan/kaupungin

matkailuorganisaation sivut, matkakohteiden kuvat, matkakohteiden videot, matkaportaalit ja yhteisöt

sekä verkkomatkatoimistot. Matkakohteen valintaan vaikuttaa Kiinan tavoin myös Hongkongissa eni-

ten matkan hinta, perhe, matkaseuran mieltymykset sekä muiden suositukset. (Voitto & VisitFinland,

2010.)

Hong Kongissa tutkiskeluvaiheessa käytetään keskimäärin kahdeksaa palvelua (maan/kohteen sivut,

kartat, Google, sääpalvelut, Yahootravel), hankintavaiheessa yli seitsemää palvelua (ticket.com.hk,

hongthai.com, wing on travel, uutiskirjeet) ja ennen matkaa keskimäärin yhdeksää palvelua

(maan/kohteen sivut, kartat, sääsivut, Google, Yahootravel). Matkalla hyödynnetään muun muassa

Facebookia, Youtubea, Googlea ja kohteen sivuja ja matkan jälkeen Facebookia, Youtubea ja HKci-

tiesiä. Hongkongissa kohteen matkailuorganisaation sivut saavat suuren roolin matkan suunnitteluvai-

heessa ja myös kartta-ja sääpalvelut koetaan tärkeinä. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Hongkongissa ei

olla aivan yhtä aktiivisia sosiaalisen median hyödyntäjiä kuin Kiinassa, mutta aktiivisempia kuitenkin

kuin Euroopassa (Kemp, 2015).

27

2.4 Kulutuskäyttäytyminen Suomessa / toiveet matkailupalveluista

2.4.1 Suomi kiinalaisten matkakohteena

Suomi on ollut kiinalaisten matkakohteena jo yli 10 vuotta. Vuonna 2004, kun kiinalaisten ryhmämat-

kat Suomeen olivat käynnistyneet, Suomeen saavuttiin ilman minkäänlaisia odotuksia. Tyypillinen

matka Suomeen oli osa joko 9-11 Euroopan maan kiertomatkaa tai neljän Pohjoismaan kiertomatkaa.

Suomeen ei tultu Suomen vuoksi, vaan koska kiertomatkat käynnistyivät täältä hyvien lentoyhteyden

vuoksi. Suomessa viivyttiin kaksi päivää viisumivaatimusten vuoksi, ja osa matkailijoista ei edes tiennyt

Suomen olevan osa kiertomatkaa. Iso osa Kiinan matkailijoista pettyi tuolloin Suomeen, sillä täällä oli

kylmää ja huonosti järjestettyä ohjelmaa. Matkaohjelmiin kuului vuonna 2004 muutama tunti Helsingin

nähtävyyksiä, ostosten tekoa (kiinalaiset eivät kuitenkaan löytäneet sopivaa ostettavaa tai tuotteet olivat

liian kalliita) ja lisäksi mahdollisesti Porvoossa tai Nuuksiossa käynti. Saunan moni heistä olisi halunnut

kokea, mutta se jäi kokematta, sillä se ei kuulunut matkaohjelmiin, eikä heillä ollut kielitaitoa selvittää

saunomisen mahdollisuuksia. Jo tuohon aikaan tyytyväisimpiä Suomen kävijöitä olivat ne kiinalaiset,

jotka olivat päässeet kokemaan jotakin erikoista, esimerkiksi kalastamaan. (Laitinen, 2004).

Näistä reilu 10 vuotta sitten koetuista huonoista kokemuksista huolimatta matkailun on saatu kasvu-

uralle Suomessa. Nykyisin Suomessa käy noin 100 000 kiinalaista vuosittain ja kuluvana vuonna reilusti

yli 100 000. Suomen osuus kaikesta kiinalaisten matkailusta on noin 0,2 prosenttia (VisitFinland,

2015f). Suomeen matkaavat mannerkiinalaiset tarvitsevat edelleen viisumin matkustaessaan Suomeen.

Hongkongin tai Macaon passin omaavat kiinalaiset puolestaan pääsevät matkustamaan Suomeen ja

Schengen-alueelle ilman viisumia. (Ulkoasiainministeriö, 2014.)

Suomeen saapuvat kiinalaiset viipyvät Suomessa nykyisin keskimäärin 3,6 yötä (VisitFinland, 2015f).

Ryhmämatkalla viivytään keskimäärin 1,54 päivää (Hakala, 2015b). Suomeen saapuneista matkailijoista

64 prosenttia ei yöpynyt Suomessa: 28 prosenttia oli päiväkävijöitä ja 35 prosenttia transit matkailijoita.

Kaikista matkailijoista (mukaan lukien päivä- ja transit kävijät) 12 prosenttia viipyi yhden yön, neljä

prosenttia kaksi yötä, 10 prosenttia 3-7 yötä ja yhdeksän prosenttia yli viikon. Kaikista kiinalaisista

matkailijoista 23 prosenttia majoittui hotellissa, neljä prosenttia retkeilymajassa, neljä prosenttia tutta-

vien ja sukulaisten luona ja kolme prosenttia vuokramökissä tai -asunnossa. Yöpymisistä 69 prosenttia

sijoittuu kesään ja 31 prosenttia talveen. Suosituimmat yöpymiskuukaudet Suomessa ovat elokuu, ke-

säkuu ja heinäkuu. Ainoastaan Lapissa yöpymisvuorokaudet ovat suurimmillaan talvikuukausina. Yö-

pymisistä 74 prosenttia keskittyy Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle, Lappi saa 12 prosentin osuuden

ja Järvi-Suomi vain 6 prosentin osuuden (8 000 yötä). Suomeen tulevista kiinalaisista 69 prosenttia on

Suomessa ensimmäistä kertaa, ja suurin osa matkailijoista yhdistää matkaansa vierailun myös jossakin

muussa maassa. Muissa Pohjoismaissa samalla reissulla kävi 53 prosenttia, muissa Euroopan maissa

43 prosenttia, Baltian maissa 17 prosenttia ja Venäjällä kuusi prosenttia kiinalaisista. (VisitFinland,

2015f.) Suomessa ryhmämatkalla vierailtiin keskimäärin 1,38 kaupungissa (Hakala, 2015b).

28

Rahaa Suomessa kulutettiin vuonna 2014 keskimäärin 205 euroa vuorokaudessa ja 504 euroa vierailua

kohti. Eniten rahaa käytettiin ostoksiin ja elintarvikkeisiin (37 %), majoittumiseen (25 %) sekä ravin-

toloihin ja kahviloihin (18 %). Kokonaisuudessaan kiinalaiset kuluttivat Suomessa 169,3 miljoonaa

euroa, mikä on seitsemän prosenttia kaikkien ulkomaalaisten matkailijoiden kokonaisrahankäytöstä.

(VisitFinland, 2015f.) Kiinalaisilla on jo pitkään ollut ulkomaalaisista Suomen kävijöistä suurin päivä-

budjetti (VisitFinland, 2015f), ja nyt he ovat myös ohittaneet matkan kokonaisrahankäytössä venäläiset

(Savot, 2015).

Kiinalaiset matkustaisivat Suomeen mieluiten maaseutumatkalle, kulttuurimatkalle tai rentoutumista ja

hyvinvointia sisältävälle lomalle. Näiden jälkeen harkituimpia matkatyyppejä ovat ulkoilma ja aktiivi-

lomat talvella, joulumatkat sekä matkat useaan kaupunkiin maan sisällä. (Ipsos Connect, 2016.) Kii-

nalaisten suosikkikohteet Suomessa ovat Helsinki ja Lappi. Helsingistä löytyvät kaupat, ja kaupungilla

on enemmän kokoa kuin muilla kaupungeilla. Helsingissä on enemmän nähtävää, koettavaa ja ostet-

tavaa. (Palo, 2015.) Helsingin vahvuuksiin kuuluvat lisäksi hyvät yhteydet Kiinaan (mm. suorat lento-

yhteydet viidestä kaupungista), puhtaus ja vehreys, ystävälliset paikalliset asukkaat, hyvät majoitusvaih-

toehdot ja erittäin hyvä sijainti idän ja lännen välissä (Finnair, 2016; Linnala, 2012). Lapissa puolestaan

houkuttelee joulupukki, revontulet, luonto ja kulttuuri (Palo, 2015). Lappi on erityisen suosittu talvella,

erityisesti igluissa yöpyminen kiinnostaa tuolloin (VisitFinland, 2015e). Kiinalaiset ryhmämatkalaiset

näkevät Suomen matkallaan useimmiten Havis Amandan, presidentinlinnan, kauppatorin, Senaatinto-

rin, Aleksanteri II patsaan, tuomiokirkon ja torikorttelit, Sibelius-monumentin ja Temppeliaukion kir-

kon. Luontonähtävyydet rajoittuvat Nuuksion kansallispuistoon. Useimmiten ryhmämatka rajoittuu

pelkästään Helsinkiin, mutta joskus käydään myös Turussa ja tätä harvemmin Porvoossa, Rovanie-

mellä, Kemissä tai Tampereella. (Hakala, 2015b.)

Suomen matkalta odotetaan usein helppoa viisuminsaantia, kauniita luontokohteita, puhdasta ympä-

ristöä, arkkitehtuuria, turvallisuutta julkisilla paikoilla ja tarinoita kohteiden historiasta. Kiinalaisten

osalta on hyvä muistaa, että heille luontokokemukseksi saattaa riittää puhdas ilma, kävely jäällä, puisto

tai laivamatka. Useimmat heistä ei välitä fyysisesti raskaista aktiviteeteista. Myös sauna on yksi odote-

tuimmista kokemuksista. (Kauranen, 2011; Mannonen, 2015 [Wakonen 2014].) Matkanjärjestäjät puo-

lestaan tykkäävät järjestää Suomeen matkoja, sillä matkoja on suorien yhteyksien vuoksi helppo järjes-

tää ja aikatauluihin voi luottaa (Hakala, 2015b). Kiinalaiset odottavat saavansa rahoillensa vastinetta,

eivätkä pidä odottelusta (Mannonen, 2015).

Syitä miksi Suomi ei ole päässyt joidenkin matkanjärjestäjien matkakohteiden listalle on puolestaan se,

että heillä on liian vähän tietoa Suomesta, Suomi on liian kallis kohde, tänne on liian pitkä matkustus-

aika, viisumikäytännöt sekä nähtävyyksien puute (Torvinen & Brosy, 2010). Helsingin heikkouksina

on mainittu myös vähäinen kiinankielinen asiakaspalvelu, mikä koskenee suurelta osin myös muutakin

maata (Linnala, 2012).

29

Suomen kilpailijoita Kiinan markkinoilla ovat periaatteessa kaikki Euroopan maat, mutta erityisesti

Ruotsi ja Norja. Norja markkinoi vuonoja ja aktiviteetteja, Ruotsi puolestaan kalastusta, maaseutumat-

kailua ja autolomia. Kiinalaiset kuitenkin mieltävät Suomen osaksi pohjoismaista/Skandinaavista alu-

etta. Talvella lähialueiden lisäksi kilpailijoita ovat myös Australia ja Kaakkois-Aasia, sillä monet halua-

vat matkustaa lämpimään kohteeseen talvikaudella. (VisitFinland, 2015b; 2015d.)

Suomella ja Pohjoismailla on tulevaisuudessakin paljon potentiaalia kiinalaisten matkakohteena, sillä

Pohjoismaat ovat nuorten toivotuin ulkomaanmatkakohde. Vuoden 1990 jälkeen syntyneistä kiinalai-

sista 40,8 prosenttia haluaisi matkustaa ”neljään Pohjois-Euroopan maahan”. (Hakala, 2015a.) Mat-

kustuskäyttäytymisen muuttuessa enemmän yksilö- ja omatoimimatkojen suuntaan, on useammilla

matkailukohteilla mahdollisuus päästä kiinalaisten matkakohteiden listalle. Suomesta matkailukoh-

teena kiinnostuneet ovat matkustamisen suhteen aktiivisia, eli mitä todennäköisimmin ”heavy”-mat-

kustajia (Voitto & VisitFinland, 2010), joten he etsivät uusia kohteita listalleen. Kiinalaisten matkus-

tustrendeissä tulee nousemaan kaipuu yksinkertaisuuteen ja alkuperäisyyteen, jopa kokeneillekin mat-

kailijoille. Myös Skandinavian ja Venäjän läheisyys sekä kohteisiin liittyvät tarinat ja taustat (Kauris-

mäki, Räikkönen, Sibelius, Muumit, Marimekko) kiinnostavat. (VisitFinland, 2015b.) Yksilömatkailijat

ja delegaatiomatkailijat (työmatkailijat) ovat kiinnostuneita lisäksi paikalliskulttuurista, hyvinvoinnista

ja puhtaista raaka-aineista (esim. Palmu, 2014a). Nämä trendit antavat oivat mahdollisuudet markki-

noida myös Saimaan aluetta Kiinassa omana kokonaisuutena tai osana erilaisia kiertomatkoja (Venäjä,

Baltia, Pohjoismaat). Saimaa sopii erityisen hyvin juuri omatoimimatkailijoille tai pienryhmien matka-

kohteeksi.

2.4.2 Matkailijoiden profiilit

Kiinalainen ulkomaanmatkailija on keskimääräistä matkailijaa nuorempi. Tulevina vuosina kasvu ra-

kentuu ensisijaisesti uuden, edellistä paremmin koulutetun, varakkaamman ja tiedostavamman, alle 45-

vuotiaiden matkailijasukupolven varaan. (VisitFinland, 2015b.) Kiinasta tulee Suomeen erityisesti it-

senäisiä matkailijoita ja perheitä sekä pieniä ryhmiä enenevässä määrin (VisitFinland, 2015d; 2015e).

Tällä hetkellä suurin osa Suomeen matkustavista on 20–40 vuotiaita, erityisesti 20–30 vuotiaita (50 %)

ja korkeasti koulutettuja. Lähes 90 prosentilla on kandidaatin (56 %), maisterin (26 %) tai tohtorin (3

%) paperit. Tulotasoltaan suurin osa Suomeen matkustaneista kiinalaisista kuuluu keskiluokkaan: 30

prosenttia tienaa alle 5 000 yuania (700 euroa), 32 prosenttia 5 001–10 000 yuania (700–1400 euroa) ja

25 prosenttia 20 0001–30 000 yuania (2800–4200 euroa) kuukaudessa. Suurin osa elää yksin (54 %),

on perheellinen (24 %) tai pariskunta ilman lapsia (16 %). (Suomi et al., 2014.) Suomeen matkustetaan

mieluiten yksin, ystävän kanssa tai pariskuntana (Mannonen, 2015 [Wakonen, 2014]; Suomi et al.,

2014).

Nepan (2016) tuoreen tutkimuksen mukaan Shanghaista ja Pekingistä Suomeen saapuneista Stopover

tuotteita todennäköisimmin varaavat 30-50-vuotiaat keski- ja hyvätuloiset matkailijat, jotka matkusta-

vat Eurooppaan vähintään kerran vuodessa. Sekä ryhmämatkailijat että yksilömatkailijat ovat lähes

30

yhtä todennäköisiä varaajia. Pekingistä saapuvien keskuudessa todennäköisyys varata Stopover tuot-

teita on lähes yhtä suuri miehillä ja naisilla, mutta tuotteiden varaajat matkustavat todennäköisemmin

lasten kanssa kuin ilman. Shanghaista saapuvista matkustajista puolestaan naisilla on suurempi toden-

näköisyys varata tuotteita. Hongkongilaisten keskuudessa ei ole nähtävissä selvää painotusta mihin-

kään ikä- tai matkailijaryhmään. Tuotteita varaavat ovat kuitenkin useimmiten hyvätuloisia. Ylipäätään

kiinnostus pysähtyä Suomeen oli tutkittujen kansalaisuuksien joukossa suurinta Shanghailaisten (73 %)

ja Pekingiläisten (63 %) keskuudessa, mutta kohtalaisen korkeaa myös hongkongilaisten (48 %) kes-

kuudessa.

Suurin osa mannermaan kiinalaisista on kotoisin Pekingistä (16 %), Shanghaista (13 %) ja Chongquin-

gista (11 %). Tässä tilastossa myös hongkongilaiset on laskettu kiinalaisiksi ja heidän osuutensa on 29

prosenttia kaikista kiinalaisista matkailijoista. (VisitFinland, 2015f.) Myös yöpyneiden kiinalaisten mat-

kailijoiden osalta tilasto on samankaltainen, mutta Hunanin, Jianxin, Zhejianin, Fujianin, Guagdongin

ja Hainanin alueen osuus (21 %) yöpyneissä kiinalaisissa nousee jopa Pekingiä (19,1 %) suuremmaksi.

Suomen matkan tarkoitus on suurimmalle osalle lomamatka (42 %), kauttakulku (38 %), työmatka (13

%), sukulais- tai tuttavavierailu (6 %), ostosmatka (5 %), muu matka (3 %) ja opiskelu (3 %) (VisitFin-

land, 2015f). Matkan tarkoitus on viimeisen kymmen vuoden sisään siirtynyt vahvasti lomamatkusta-

misen suuntaan (vrt. Tuominen, 2003). Pääkaupunkiseutu on matkan pääkohde 68 prosentille kiina-

laisista matkailijoista ja muu Suomi 20 prosentille matkailijoista (VisitFinland, 2015g).

Tutkittaessa kiinalaisia matkailijoita selvisi, että ulkomailla matkustelleet kiinalaiset ovat vähemmän

kollektiivisia kuin ne, jotka eivät ole matkustelleet ulkomailla. Ne, jotka ovat käyneet Euroopan maiden

lisäksi Suomessa, huomattiin välttelevän epävarmuuden tunteita enemmän kuin niiden, jotka olivat

matkustelleet Euroopassa, mutta eivät Suomessa. Nämä Suomessa käyneet matkailijat olivat myös vä-

hemmän avoimia ja ulospäin suuntautuneita kuin ne, jotka eivät olleet käyneet Suomessa. Suomeen

vaikuttaisi näin ollen matkustavan sellaiset kiinalaiset, jotka kaipaavat erityisesti turvallisuuden tun-

netta. Eurooppaan ja Suomeen matkustavat ovat kokeneita ulkomaan matkailijoita. Yli 60 prosenttia

heistä valitsee omatoimisen matkailun. (Suomi et al, 2014.)

2.4.3 Matkustamisen motiivit/syyt tulla Suomeen

Kuten edellä mainittiin, merkittävimmät pääsyyt tulla Suomeen ovat lomamatka, kauttakulku ja työ-

matka (VisitFinland, 2015g). Toisen tutkimuksen mukaan merkittäviä syitä lomamatkailun (61 %) li-

säksi ovat nähtävyyksien katselu ja ostosten teko (29 %), ystävien luona vierailu (23 %) sekä akateemi-

nen kommunikaatio (23 %) (Suomi et al., 2014). Ostosten teko ei useimmille ole pääsyy tulla Suomeen,

mutta koska matkamuistot ovat kiinalaisille tärkeitä, on heille tärkeää tarjota erityisesti suomalaisia

matkamuistoja. Luksustuotteita kiinalaiset eivät ole vielä Suomesta löytäneet. Sen sijaan Suomesta os-

tetaan lasia, koruja, puuesineitä, porotuotteita, marjajalosteita sekä Iittalan ja Marimekon tuotteita.

(Mannonen, 2015 [Heikkinen, 2014; Tikkanen 2015; Liu, 2014].) Helsingistä mainitaan usein pikku-

putiikit, joista saa paikallista designia (Kauranen, 2011; VisitFinland, 2013b).

31

Ostosten sijaan Suomessa houkuttelee erityisesti Suomen puhdas ja kaunis luonto ja ympäristö, sininen

taivas, ympäristöystävällisyys ja Suomen kulttuuriset piirteet (nähtävyydet sekä kulttuurin ero kiinalai-

seen verrattuna). (Torvinen & Brosy, 2010; Suomi et al., 2014; VisitFinland, 2013b; 2015b.) Kiinalaiset

matkailijat, etenkin omatoimimatkailijat, ovat enenevässä määrin kiinnostuneita paikallisesta kulttuu-

rista, historiasta ja paikallisista traditioista, kohteisiin liittyvistä tarinoista, elämäntavoista ja arjesta (Vi-

sitFinland, 2013b). Suomessa kiinnostaa myös joulupukki, joulu, revontulet, jäänmurtajat, iglumajoi-

tus, sauna, keskiyön aurinko sekä eri nähtävyydet (VisitFinland, 2015b). Ulkoilma-aktiviteetit ovat pää-

vetovoimatekijänä vain kuuden prosentin mielestä, mutta kiinnostavat toki laajemmin (Torvinen &

Brosy, 2010; VisitFinland, 2015b). Merkittävimmät vetovoimatekijät Suomen suosituimmassa matka-

kohteessa Helsingissä ovat maisemat, luonnonnähtävyydet, puhdas vihreä kaupunki, ihmisten ystäväl-

lisyys, julkinen liikenne sekä ruuan laatu (Su, 2011).

Kiinalaiset matkustavat Suomeen saadakseen uusia kokemuksia, päästäkseen rentoutumaan ja pääs-

täkseen pois arjen stressistä. Vaikka keskustelupalstojen mukaan kiinalaiset tuntuvat arvostavan run-

sasta aktiviteettitarjontaa ja järjestettyä ohjelmaa, on myös kiireettömyyttä korostettu. (Kauranen,

2011; Mannonen, 2015 [Wakonen 2014].) Suomessa voi lomailla ilman suorituspaineita (VisitFinland,

2013b). Saimaan alueella olisi hyvät edellytykset hyödyntää tätä rauhan ja kiireettömyyden tavoittelua,

sillä Saimaa tarjoaa nimenomaan rauhoittumista puhtaan luonnon äärellä (Tanskanen, 2015). Toinen

tekijä, josta Saimaan alue voisi kehittää vetovoimatekijän Kiinan markkinoille, on Saimaannorppa.

Vahvasti mytologiaan luottavat kiinalaiset uskovat, että Saimaannorpan näkeminen tuo kiinalaisper-

heelle onnea ja varmistaa perheeseen poikalapsen (Tanskanen, 2015).

Suomen Stopover –tuotteista eniten kiinnostusta Pekingiläisten keskuudessa herättää Imatran linna-

hotellin luksusmatkailupaketti, puhtaan Saimaan ja luonnon kokemus, Helsingin ruokamatkailukierros

sekä yhden yön revontuliretki. Top 15 matkapakettien joukkoon mahtuu lisäksi neljä muuta järviluon-

toon tai Saimaan alueeseen liittyvää pakettia. Shanghailaisten osalta lista on samankaltainen, kärjessä

ovat samat kaksi pakettia kuin Pekingiläisillä, mutta kolmannella ja neljännellä sijalla kartanokylpylä

sekä Helsingin ja Porvoon kiertoajelu. Järvimaisema, järven ääressä rentoutuminen ja mökkikokemus

järven rannalla kiehtoo myös heitä. Hongkongilaisia sen sijaan kiehtoo kaikkein eniten revontulet, sillä

kolme suosituinta pakettia heidän osaltaan liittyy niihin, ja top 15 matkapaketit painottuvat muutenkin

vahvasti Lappiin. Tämän tutkimuksen valossa Saimaan alueella on suurempi potentiaalia houkutella

kiinalaisia kuin hongkongilaisia matkailijoita. (Nepa, 2016.)

2.4.4 Tiedonhankinta Suomesta

Kiinalaisten tiedonhankintaan Suomesta pätee samat lainalaisuudet kuin heidän tiedonhankintaan ylei-

semminkin matkailuun liittyen. Tärkeimpiä tiedonhankinnan kanavia Suomeen liittyen ovat online

matka-arvostelujen sivustot (75 %), matkanjärjestäjien sivustot (64 %) sekä ystävien ja tuttavien ker-

tomukset (60 %). Näiden jälkeen merkittävimpiä tietolähteitä ovat Tv-ohjelmat, radio ja ulkomainok-

set (43 %) sekä matkavaraussivustot (30 %). Kaikkein käytetyimpiä tietolähteitä ovat näin ollen erilaiset

32

verkkosivustot ja erityisesti käyttäjien luoma tieto. (Suomi et al., 2014.) Helsingistä matkailijat olivat

saaneet eniten tietoa sosiaalisesta mediasta sekä ystäviltä (Su, 2011). Kiinassa onkin hyvin vahva koke-

musten jakamisen perinne, joka on siirtynyt ainakin osittain sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisessa medi-

assa esitellään yksityiskohtaiset matkakertomukset kustannuksineen. (Hakala, 2015c.)

Ryhmämatkalaisille tiedon hankkiminen ja saaminen Suomesta on helpompaa kuin omatoimimatkai-

lijoille, koska matkanjärjestäjät tuottavat tietoa omille ryhmilleen (Xu, 2014). Tietoa Suomesta kuiten-

kin löytyy Kiinan internetistä. Esimerkiksi Baidu-haulla ”loma Suomessa” löytyy kuusi miljoonaa ha-

kutulosta ja Haosoun haulla 5,7 miljoonaa tulosta. Näistä kahdesta Haosou nostaa parhaiten Suomen

kohteita ja kuvia, ja myös VisitFinlandin sivut. Quer on verkkosivusto, joka myy hotelleja ja lentolip-

puja, mutta on samalla myös sosiaalisen median alusta, jolla on paljon käyttäjien tuottamaa tietoa 50

paikkakunnalta Suomesta. Suomen matkapaketteja myydään useilla sivustoilla, muun muassa Lulutri-

pin ja Ctripin sivuilla. (Hakala, 2015c.)

Internet on suomalaisten matkakohteiden järkevin markkinointikanava ottaen huomioon kiinalaisten

aktiivisen internetin ja sosiaalisen median käytön. Internetistä (matkanjärjestäjän sivu, OTA, tai muu

varaussivusto) matkan varasi 37 prosenttia, matkatoimistosta 32 prosenttia ja suoraan hotellista tai

liikenneyhtiöstä 25 prosenttia Suomeen matkustaneista kiinalaisista (VisitFinland, 2015g). Verkon

osuus tulee varmasti vielä lähitulevaisuudessa kasvamaan. Markkinointimateriaalissa on kiinnitettävä

huomiota tietojen oikeellisuuteen ja pyrittävä oikomaan tämän hetkisiä vääriä ja huonoja materiaaleja.

Tällä hetkellä esimerkiksi kiinalaisten ryhmämatkojen esitteissä on kuvia hyvin vähän, ne ovat huono-

laatuisia ja kuvaavat usein virheellisiä asioita (Hakala, 2015b).

Myös älypuhelimet ovat Suomeen matkaavien kiinalaisten arkipäivää, sillä 82 prosenttia Helsingissä

vierailleista matkailijoista omisti älypuhelimen ja heistä 82 prosenttia oli käyttänyt sitä matkan aikana

(Palmu, 2014b). Tällä hetkellä Suomeen liittyen on tarjolla yksi kiinalaisille matkailijoille suunnattu

mobiilipalvelu: kiinankielinen mobiiliopas Helsingistä, joka on rakennettu opinnäytetyönä CreateTrips

sovelluksella (Cheng, 2015). Mobiilipalveluita kannattanee rakentaa jatkossa enemmänkin aktiivisille

mobiilipalveluita käyttäville kiinalaisille, sillä hyvin rakennetuilla mobiilioppailla ja -palveluilla voitaisiin

välttää monessa kohteessa kielimuurin tuomat ongelmat.

2.4.5 Tyytyväisyys Suomeen matkakohteena

Kiinalaiset käyttävät Suomessa matkaillessaan lähinnä kuljetus-, majoitus- ja ravintolapalveluita sekä

ostospaikkojen palveluita. Tyytyväisyys palvelutarjontaan on vaihdellut vuosien saatossa. 2000-luvun

alussa kiinalaiset matkailijat olivat hyvinkin tyytyväisiä kokemuksiinsa Suomessa: Suomen turvallisuu-

teen, ympäristön tilaan, ihmisten ystävällisyyteen ja palveluiden laatuun. Tämä johtunee siitä, että tuo-

hon aikaan Suomessa liikkuneet kiinalaiset olivat delegaatiomatkalla eli suomalaisten yritysten vieraina.

33

Tuolloin tyytymättömiä oltiin lähinnä ruokaan, hintatasoon, maan pienuuteen ja ilmastoon. (Tuomi-

nen, 2003.) Ryhmämatkailun käynnistyessä tyytymättömyys kasvoi. Vuonna 2003 45 prosenttia kiina-

laisista ei ollut tyytyväisiä matkaansa Suomessa. Tuolloin tyytyväisimpiä oltiin Suomen turvallisuuteen,

ympäristön tilaan ja palveluun. Myös lyhyet lennot, hotellit, luonto, kuljetuspalvelut, ihmiset ja hotel-

liaamiainen saivat positiivisia kommentteja. Hotelleista pidettiin niiden siisteyden vuoksi, mutta korkea

hinta ei miellyttänyt. Tyytymättömiä oltiin huonoihin ostosmahdollisuuksiin ja kauppojen aikaiseen

sulkeutumiseen, pimeyteen, kylmyyteen, järjestetyn ohjelman ja nähtävyyksien puutteeseen. Myös kii-

nankielisen informaation puute aiheutti ongelmia. Osa koki, että Suomessa on liian hiljaista ja liian

vähän ihmisiä. Negatiivisen palautteen määrää selittää se, että osa kiinalaisista oli tuolloin Suomessa

vain viisumin takia. (Laitinen, 2004; Tuominen, 2003.)

Tyytyväisyys Suomeen ja Suomen palveluihin on parantunut kymmenen vuoden takaisista kokemuk-

sista. Xun (2014) toteuttaman tutkimuksen mukaan kiinalaiset matkailijat olivat tyytyväisiä Suomen

matkaansa. Erityisesti Suomessa oltiin ihastuneita yleisilmeeseen, luonnon kauneuteen ja ilmastoon,

paikallisten ihmisten ystävällisyyteen, ostosmahdollisuuksiin sekä kulttuuriin ja liikenteeseen. Kaikissa

näissä vastaajien keskiarvo oli yli neljä asteikolla 1-5. Kaikkein miellyttävimmät kokemukset Suomessa

puolestaan liittyivät vierailuihin historiallisissa kohteissa tai nähtävyyksissä, paikalliseen kulttuuriin tu-

tustumiseen sekä rentoutumiseen. Suomesta löytyy hyvää palvelua, erilaisia ravintoloita ja ihmiset pu-

huvat hyvin englantia. Matkan hinta, majoituspalvelut, viihdykkeet tai tarjottu informaatio eivät herät-

täneet suuria tunteita suuntaan tai toiseen. (Xu, 2014.)

Suomeen Kiinasta opiskelemaan tulleiden nuorten mielestä Suomen vahvuuksia verrattuna saastunei-

siin kiinalaiskaupunkeihin ovat luonto ja ympäristön monimuotoisuus, revontulet, kirkas tähtitaivas,

yötön yö sekä luonnon puhtaus ja koskemattomuus. He kuitenkin toteavat, että luonto on todennä-

köisesti mieluisa nähtävyys yhdeksi päiväksi, mutta sen lisäksi pitäisi olla tehtävää, nähtävää ja ostetta-

vaa. Luonto, rauhallinen ympäristö ja väen vähyys tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen. Opiske-

lijat nostavat kesän ilmaston Suomen vahvuudeksi ja sopivaksi matkustusajankohdaksi, sillä kesällä

Kiinassa on todella kuumaa eikä talvi kiinnosta keskivertokiinalaista. (Palo, 2015)

Vaikka kiinalaiset matkailijat ovat pääosin olleet tyytyväisiä Suomen matkoihinsa viime vuosina, myös

kehitettävää riittää. Kiinalaiset ovat varsin vaativa kohderyhmä, joten heidän miellyttämisensä ei ole

aina helppoa. Xun (2014) tutkimuksen mukaan Suomessa oltiin vähiten tyytyväisiä tiedon saatavuuteen

Kiinan kielellä, tarjolla olevaan viihteeseen, majoitukseen ja koko matkan hintaan, mutta näidenkin

arvot olivat yli kolme asteikolla 1-5. Samassa tutkimuksessa toteutettujen haastattelujen mukaan Suo-

messa on liian kallista, pankkien, kauppojen ja muidenkin liikkeiden aukioloajat ovat liian lyhyet, tietoa

ja kylttejä Kiinan kielellä on liian vähän ja tarjolla on liian vähän oikeanlaista ruokaa ja harvoin läm-

mintä vettä juotavaksi. (Xu, 2014.) Ruuassa ongelmia tuottaa myös runsas maitotuotteiden käyttö, sillä

laktoosi ei sovi kiinalaisille (Arponen, 2005). Ihmetystä herättää myös se, että taksia ei voi vain pysäyt-

tää kadulla. Osa mainitsi myös, että Suomessa on liian tylsää ja hidastempoista. (Xu, 2015.)

34

Suomessa opiskelevien kiinalaisten mukaan puolestaan suurin pullonkaula Suomen matkailussa on in-

formaation puute. Suomi ei markkinoi itseään tarpeeksi ja kiinalaisilla on huono tietämys Suomesta.

He luulevat, että Suomi on kauempana kuin mitä onkaan. Kiinalaisilla on tapana matkustaa sinne,

minne saavat halvimmat lentoliput, joten Suomea olisi opiskelijoiden mielestä markkinoitava tarjouk-

sin ja lentoliikenteen keskuksena. (Palo, 2015.) Suomella on vastassaan myös muita mielikuvallisia es-

teitä: Suomesta on harvoin tietoa tarjolla, Suomen maisemat eivät ole yhtä mieleenpainuvat kuin Nor-

jan vuonot, kesällä on kaunista, mutta talvisin Suomeen ei voi tulla, koska täällä on erittäin kylmä ja

oikeaa maisemaa ei voi silloin nähdä. Suomi on joidenkin kiinalaisten mukaan nähtävissä kolmessa

päivässä, sillä täällä ei ole muta nähtävää kuin joulupukki. Kirkot eivät heitä välttämättä kiinnosta.

(Palmu, 2014d.) Suomi on kiinalaisten opiskelijoiden mielestä hyvä paikka elää, muttei tarpeeksi kiin-

nostava matkailua varten (Palo, 2015).

Suomen matkailupalveluissa tulisi huomioida entistä enemmän kiinalaiset matkailijat, sillä heidän

määrä kasvaa jatkuvasti. Kaikissa palveluissa on kautta linjan oltava vieraanvaraisia ja erittäin palvelu-

alttiita. Palvelun on oltava myös ripeää. Hotellihuoneissa olisi hyvä huomioida kiinalaisten matkailijoi-

den toiveet. Matkakohteissa ja hotelleissa olisi hyvä huomioida myös, että kiinalaisilla on mahdollisuus

saada kiinalaista ruokaa. (VisitFinland, 2013b.) Hotelliaamiaisella voi tarjota vähintäänkin kuppinuu-

deleita, mutta esimerkiksi Chinavian sivuilta löytyy muutamia helppoja aamiaiselle soveltuvia kiinalaisia

reseptejä valmistusohjeineen sekä muitakin ohjeita kiinalaisten kanssa toimiseen (http://www.visitco-

penhagen.com/chinavia/copenhagen/chinavia-china-kit). Jos kiinalaista ruokaa ei ole tarjolla, on hyvä

huolehtia, että ruoka on kiinalaistyyppistä (Arponen, 2005).

Sovituista aikatauluista on syytä pitää kiinni, jotta matkailijat ehtivät tehdä kaiken, mitä heille on luvattu

(Palmu, 2014d). Kiinalaiset rakastavat valokuvausta, joten he arvostavat, jos heille kertoo paikkakun-

nan parhaat ja idyllisimmät valokuvauskohteet (VisitFinland, 2013b). Heitä miellyttää tarinallisuus.

Parhaiten palveluihin ja tuotteisiin liittyviä tarinoita pystytään välittämään kiinankielisen oppaan väli-

tyksellä. Tähän moni matkailuyritys voisi varmasti hyödyntää, etenkin pääkaupunkiseudulla, Suomessa

asuvia Kiinan kansalaisia, joita oli Tilastokeskuksen (2015) mukaan vuonna 2014 noin 7 500 henkilöä.

Kiinalaiset rakastavat myös kulttuuria ja historiaa ja heistä olisi mukavaa tutustua suomalaiseen sau-

naan sekä erilaisiin kevyisiin ulkoilma-aktiviteetteihin, kuten marjastukseen, kalastukseen, retkeilyyn ja

veneilyyn. Myös tällaisten palveluiden tarjoaminen helpottuisi ja matkailijat saisivat palveluista enem-

män irti kiinankielisten oppaiden avulla. (VisitFinland, 2013b.) Ostosmahdollisuuksista kannattaisi eri-

tyisesti nostaa esiin paikkakuntien omat pienet putiikit sekä paikat, joista voi ostaa paikallisia tuotteita.

Paikalliset tuotteet muuttuvat erityisen houkutteleviksi, jos niihin osataan liittää tarina esimerkiksi tuot-

teen käyttötarkoituksesta, valmistuksesta tai liittymisestä suomalaiseen kulttuuriin. (esim. VisitFiland,

2013b.)

Kiinalaisten matkailua Suomeen ja Suomessa voitaisiin edellisten toimenpiteiden lisäksi helpottaa

muun muassa helpottamalla ja nopeuttamalla viisumin saantia sekä lisäämällä tietoa Suomesta (esim.

35

VisitFinland, 2015d). Useimmat mielikuvalliset esteet ovat ainakin osittain vääriä käsityksiä (pitkä mat-

kustusaika, ostosmahdollisuuksien puute), jotka ovat korjattavissa viestinnällä. Uudet viisumikeskuk-

set ja Finnairin uudet suuret koneet ratkovat osaltaan näitä pulmia (VisitFinland, 2015e).

Talvimatkailu ei välttämättä ole useille kiinalaisille se houkuttelevin vaihtoehto, sillä myös Kiinassa on

koleaa talviaikaan, mutta talvimatkailua voitaisiin edistää muun muassa järjestämällä talvivaatteita

vuokrattavaksi koko matkan ajaksi (Linnala, 2012). Tietoisuus Suomesta ja Suomen talvimatkailusta

on kuitenkin koko ajan kasvussa ja matkanjärjestäjät ovat valmiita markkinoimaan myös talvipaketteja

(VisitFinland, 2015e).

Lähitulevaisuudessa matkailupalveluiden kehittämisessä kannattaa panostaa erityisesti omatoimimat-

kailijoille suunnattuihin lomatuotteisiin sekä kesä- että talvikaudella. Ryhmämatkailu tulee dominoi-

maan Suomessakin edelleen, etenkin pääkaupunkialueella, mutta myös pienryhmät ja omatoimimat-

kailu kasvattavat suosiotaan. Opiskelijoiden kesä- ja talvileirit voisivat olla potentiaalinen uusi tulon-

lähde. Myös kansallispuistot, Angry Birds puistot ja kokkailu nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksina

Suomessa. (VisitFinland, 2015c; 2015d; 2015h.) Tulevaisuuden kiinalaisille on perinteisten matkailu-

palveluiden rinnalla tarjottava autenttisia ja paikallisia kokemuksia sekä mobiilipalveluita kertomaan

matkakohteiden tarjonnasta (Chinavia, 2013).

MATKAILIJOITA PALVELTAESSA HUOMIOITAVA

Odottavat laadukasta, luotettavaa ja innokasta palvelua sekä laadukkaita

tuotteita, ei itsepalvelua

Arvostavat kiinankielistä materiaalia matkakohteesta, esim. esitteitä

Arvostavat Kiinan kulttuurin tuntemusta

Pitävät mystiikasta ja tarinoista tuotteiden sekä palveluiden takana

Taikauskoisia: vältettävä numeroita 04, 4 ja 14

Haluavat tutustua paikalliseen ruokaan, mutta syödä pääasiassa itselleen tuttua

ruokaa

Hintatietoisia

Tekevät paljon ostoksia

Ottavat paljon valokuvia

Arvostavat turvallisuutta

Tuliaiset edelleen tärkeä osa matkaa

Ovat halukkaita näkemään ja kokemaan monipuolisesti matkailukohteiden

palveluita

Arvostavat ja odottavat wi-fiä

36

3 MIELIKUVAT SUOMESTA

Kiinalaisten mielikuvissa Suomi häviää matkakohteena muille Pohjoismaille. Suomi on sijalla 25,

Ruotsi sijalla 10 ja Tanska sijalla 20. (VisitFinland, 2015f.) Lähialueen suurten kaupunkien mielikuval-

lisessa vertailussa Helsinki kuitenkin pärjää hyvin: Helsinki sijoittuu toiseksi Tukholman jälkeen ja on

vetovoimaisempi kuin Tallinna tai Pietari (Xu, 2014). Kiinalaisten tiedot Suomesta ovat kuitenkin suh-

teellisen heikot yleisesti ottaen. He oppivat koulussa Suomen maantieteellisen sijainnin ja yhdistävät

Suomen mielissään vahvasti osaksi Pohjois-Eurooppaa. He osaavat usein mainita myös Helsingin ni-

meltä ja ovat kuulleet Nokiasta, Angry Birdsistä sekä joulupukista. (Hakala, 2015c.)

Kiinalaisten mielikuvat Suomesta ovat pysyneet jokseenkin muuttumattomina viimeisen 15 vuoden

aikana. Yleisimmät mielikuvat Suomesta liittyvät luontoon ja ympäristöön, puhtauteen, metsiin, järviin,

hiljaisuuteen, kylmään ilmaan, pimeyteen, lumisiin maisemiin, revontuliin ja ihmisiin (kuva 4) (Ipsos

Connect, 2016; Palo, 2015; Tuominen, 2003). Myös turvallisuus ja sauna liitetään vahvasti mielikuviin

Suomesta (Laitinen, 2004; Mannonen, 2015 [Wakonen, 2014]; Tuominen, 2003; Xu, 2014). Nämä ovat

mielikuvissa ennen matkaa. Matkan jälkeen mielikuvat muuttuvat osalla ja osalla eivät. Täsmentymistä

tapahtuu kuitenkin kaikkien mielikuvissa. Matkan jälkeen Suomea pidetään edelleen turvallisena ja pie-

nenä, puhtaan ilman maana, jossa on hiljaista, helppoa ja nautittavaa elämää. Suomessa on ”luonnon

oma happibaari”, luonnon ja ihmisen välillä harmoninen yhteiselo, eikä liian kuuma kesällä. Tiedetään,

että Suomessa on korkea elintaso ja koulutus sekä tasavertainen ympäristö (Mannonen, 2015 [Wako-

nen, 2014]). Yhteiskuntaa pidetään hyvänä, samoin työ- ja vapaa-ajan tasapainottamisen mahdolli-

suutta. (Xu, 2014.) Positiivisena voidaan pitää myös mielikuvaa siitä, että Suomessa ei yritetä yltiöpäi-

sesti rahastaa vaan eletään tavallista elämää (Kauranen, 2011; Mannonen, 2015 [Wakonen 2014]). Näh-

tävyyksistä osataan mainita useimmin Suomenlinna, jäänmurtaja Sampo, Joulupukin kylä, napapiiri,

Temppeliaukion kirkko, Senaatintori, Sibelius-puisto, järvet, Lappi, lohi ja saunomisen mm-kisat (Ha-

kala, 2015c).

Kuva 4. Avainsanapilvi kiinalaisten mielikuvista Suomesta (Ipsos Connect, 2016).

37

Kiinalaisilla keskustelupalstoilla on Suomesta mainittu muun muassa revontulet, sauna ja junalla mat-

kustaminen. Palstoilla käsitellään hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä. (Kauranen, 2011; Mannonen,

2015 [Wakonen, 2014].) Netissä on myös kehuttu jokamiehenoikeutta, suuria metsämääriä joka puo-

lella, arktista ilmastoa, ympäristöystävällisyyttä, paikallisia ystävällisiä ihmisiä sekä kerrottu tarkemmin

hintatasosta (Kauranen 2011; VisitFinland, 2013b). Paitsi ystävällisinä, suomalaisia pidetään suorina

ihmisinä, jotka kertovat mielipiteensä arkailematta (Palmu & Hakala, 2014).

Suomeen opiskelemaan tulleet nuoret olettivat etukäteen suomalaisten olevan hiljaisia ja kylmiä. Suo-

mesta tunnettiin järvet, metsät, kylmä ilma, lumiset maisemat, kaunis ja puhdas luonto sekä revontulet.

Myös saunan, Joulupukin, Nokian ja Angry Birdsin he osasivat liittää Suomeen. Yksi tiesi Suomesta

etukäteen myös Muumit sekä Marimekon. Opiskelijat mainitsivat, että mielikuva Suomesta on syntynyt

pitkän ajan kuluessa eri lähteistä, luonnon osalta erityisesti sosiaalisen median kuvista. (Palo, 2015.)

Suomi kiinnostaa kiinalaisia, koska Pohjoismaiden kulttuuri kiinnostaa heitä. He pitävät Suomea myös

kauniina maisemiltaan ja luonnoltaan, tuhansien järvien maana ja kehittyneenä valtiona. Hongkongi-

laisia Suomi kiinnostaa edellisten lisäksi Joulupukin, Skandinavian kulttuurin, keskikesän sekä lumen

vuoksi. Hongkongilaisten mielikuvat Suomesta viimeisimmän tutkimuksen mukaan on esitetty kuvassa

viisi. Syyt siihen, miksi Suomi puolestaan ei kiinnosta osaa kiinalaisista matkailijoista, ovat Suomen

kalleus ja kylmyys, liian tuntematon maa sekä muiden matkakohteiden suurempi vetovoima. Hong-

kongissa syyt olivat samankaltaiset lisättynä liian pitkällä matkalla. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Ne-

gatiivisina mielikuvina mainitaan myös se, että Helsinki on liian pieni eikä siellä ole nähtävää, sekä

kielimuuri (Mannonen, 2015 [Wakonen 2014]).

Kuva 5. Avainsanapilvi hongkongilaisten mielikuvista Suomesta (Ipsos Connect, 2016).

Suomen kulttuurista, historiasta tai mytologiasta kiinalaisilla ei ole tietoa (Palo, 2015). Sen sijaan joita-

kin hassuja uskomuksia Suomeen liittyy, kuten se, että Suomeen on parasta olla menemättä talvella,

sillä kaikki vain nukkuvat silloin sekä se, että 18-vuotiaden miesten täytyy käydä uimassa avannossa

(Palmu & Hakala, 2014).

38

4 AKTIVITEETIT

Suomessa käydessään kiinalaisista matkailijoista 64 prosenttia kävi nähtävyyksiä katsomassa, 50 pro-

senttia ostoksilla, 46 prosenttia ravintoloissa ja 21 prosenttia kulttuurikohteissa (VisitFinland, 2015g).

Useimmat matkailijat ovat kiinnostuneita paikallisesta kulttuurista ja tapahtumista, mutta näkevät niistä

mieluiten sellaisia juttuja, joita eivät pysty kotona näkemään. Osa ryhmämatkalaisista haluaisi nähdä

matkalla myös yöelämää, mutta osan mielestä illat pitäisi olla rauhoitettu omaksi ajaksi täydeksi aika-

taulutettujen päivien päätteeksi. (Li et al., 2011.)

Eurooppa houkuttelee kiinalaisia kohteiden ja nähtävyyksien laajalla kirjolla (Chinavia, 2013). Nähtä-

vyyksien katseluun liittyy tiiviisti myös valokuvaus. Valokuvia otetaan kaikesta mitä matkalle tehdään,

ja usein kiinalaiset ovat miettineet jo valmiiksi poseerauksia kuvia varten kuuluisien nähtävyyksien

edustalla. Nähtävyyksien lisäksi kuvataan maisemia sekä otetaan kuvia itsestä ja ystävistä. Kuvia ote-

taan kuvaamisen ilosta sekä sosiaalisessa mediassa jakamista varten. Matkakohteiden onkin syytä koota

yhteen suositellut reitit ja kohteet, joissa on kaunista kuvattavaa. (VisitFinland, 2013b.)

Ostosten teko on myös yksi keskeisimmistä matkailuaktiviteeteista kiinalaisten keskuudessa, sillä kii-

nan kulttuuriin kuuluu vahva matkamuistojen tuomisen kulttuuri, luksustuotteiden verotus on Euroo-

passa Kiinaa matalampaa ja tuotteiden aitoudesta voi olla varma. (VisitFinland, 2013b.) Muutamissa

tutkimuksissa on toisaalta noussut esiin, että ostosten tekoa korostetaan liikaa kiinalaisten motiivina ja

aktiviteettina. Ostosten teko on useille etenkin omatoimimatkailijoille enemmänkin sivuaktiviteetti ja

pakollinen toiminto matkoilla, sillä heidän on kasvojen säilyttämisen vuoksi vietävä tuliaisia. (Leuenha-

gen Petersen, 2009.)

Nykyisille kiinalaisille matkailijoille, ja jo useampaan kertaan matkustaville, täytyy alkaa tarjota yksilöl-

lisempiä tuotteita ja palveluita, sillä he eivät tyydy enää pelkkiin nähtävyyksiin ja valokuvaukseen (Chi-

navia, 2013). Tähän voidaan vastata erilaisilla ohjelmapalveluilla. Osaa kiinnostaa erityisesti live show’t

ja juhlat sekä erilaiset viihteen muodot (Li et al., 2011; VisitFinland, 2015b). Myös urheilu voi kiinnos-

taa osaa (VisitFinland, 2015b), mutta suurin osa kiinalaisista matkailijoista ei toivo raskaita liikunta-

aktiviteetteja matkallaan (Palmu 2014c), ja vain pientä ryhmää kiinnostaa extreme urheilu (Li et al.,

2011). Sen sijaan kiinnostus kevyitä fyysisiä aktiviteetteja (ns. soft action) kohtaan kasvaa etenkin nuor-

ten matkustajien keskuudessa. Tällaisia aktiviteetteja ovat muun muassa ratsastus, marjojen tai hedel-

mien poiminta, retkeily, sauvakävely, veneily, metsästäminen, villieläinten katselu- ja kuvaus, poro- ja

huskyajelut, risteilyt sekä saunominen. Ihanteellisia kohteita tällaiseen toimintaan ovat kiinalaisten nä-

kökulmasta kohteet, joissa voi harrastaa erilaisia aktiviteetteja perinteisten nähtävyyksien läheisyydessä.

(Li et al., 2011; VisitFinland, 2013b; 2015b.) Taulukossa 1 on esitetty matkailijoiden harrastamat akti-

viteetit Suomessa kaikkien kiinalaisten osalta, sekä niiden osalta, joilla päämatkakohde Suomessa on

Etelä-Suomen ulkopuolella. Kaikkien matkailijoiden vähäisempi aktiviteettien harrastaminen selittynee

39

ainakin osittain sillä, että luvuissa on mukana myös päiväkävijät ja transit-matkailijat. (VisitFinland,

2015i.)

Taulukko 1. Kiinalaisten matkailijoiden harrastamat aktiviteetit Suomessa (VisitFinland, 2015i).

Kiinalaiset matkai-lijat, joilla päämat-kakohteena muu Suomi (pl. pää-

kaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi)

Kaikki kiinalaiset matkailijat

Nähtävyydet (kiertoajelut, merkittävät rakennukset, muistomerkit, historialliset kohteet...)

92 % 64 %

Kulttuurikohteet (museot, konsertit, teatteri, taide-näyttelyt...)

51 % 21 %

Tapahtumat 2 % 1 %

Ostokset 73 % 50 %

Ravintolat (ruoka, baarit, yökerhot) 72 % 46 %

Huvi- ja teemapuistot, eläintarhat 16 % 5 %

Kylpylät 1 % 1 %

Muut hyvinvointipalvelut (sauna ym. hyvinvointipal-velut)

7 % 2 %

Patikointi, vaellus, luonnonpuistot 12 % 8 %

Kalastus 5 % 2 %

Pyöräily 5 % 2 %

Vesiaktiviteetit (melonta, soutu, purjehdus, uinti...) 9 % 3 %

Eläinten tarkkailu ja -valokuvaus 15 % 5 %

Talviurheilu (hiihto, laskettelu, lumilautailu, lumi-kenkäily...)

11 % 3 %

Muut talviaktiviteetit ja elämykset (revontulet, husky- ja porosafarit, moottorikelkkailu, lumilinnat, jäähotellit, jäänmurtaja...)

10 % 4 %

Risteilyt (sisävesi tai rannikko) 11 % 9 %

Ei harrastanut matkan aikana mitään näistä 0 % 23 %

40

Myös ekoturismi voisi kiinnostaa kiinalaisia (Packer et al., 2014; Xu, 2014), sillä he kantavat huolta

ympäristöstä kokonaisuudessaan sekä luonnon ja ihmisen suhteesta. He ovat kiinnostuneita luontoon

liittyvästä tieteellisestä tiedosta ja eläinten biologiasta pitävät ihmistä ja luontoa yhtenä kokonaisuutena

ja pitävät ajanviettoa luonnossa tärkeänä. He ovat erittäin tietoisia ja huolissaan ilmaston lämpenemi-

sestä, ympäristön huononemisesta sekä kasvun rajoista, sillä törmäävät näihin seikkoihin päivittäin

omassa laadultaan huononevassa elinympäristössään. Näin ollen kestävällä luontomatkailulla voisi olla

suurta potentiaalia kiinalaisten keskuudessa, mutta luonto-ohjelmapalveluissa olisi erittäin tärkeää huo-

mioida tulkinnan (interpretation) välittäminen ja välittyminen heille. Tulkinnassa on tärkeää tiedostaa,

että kiinalaiset tuntevat jo ympäristöongelmat, joten heille voisi esitellä, kuinka niitä vältetään ja ehkä

suhteuttaa matkakohteen tilannetta Kiinan tilanteeseen. Palveluissa voisi keskittyä myös tarjoamaan

mahdollisuuksia päästä mahdollisimman lähelle luontoa tai yhteyteen luonnon kanssa. Myös tieteellistä

tietoa kannattaa tarjota heille. Kiinalaiset saattavat ihmetellä luonnontilaisia metsiämme, sillä heidän

näkemyksen mukaan ihmisellä on oikeus muokata ympäristöä niin, että esimerkiksi kulku tärkeille

luontokohteille helpottuu. Heille joutuu siis ehkä selittämään, miksi meillä toimitaan näin ja kertomaan,

että esimerkiksi heidän hyvinvointinsa ja terveytensä riippuu ympäristöstä huolehtimisesta. (Packer et

al., 2014.)

Jos kiinalaisia viedään katsomaan villieläimiä, on hyvä muistaa, että heidän suhtautuminen eläimiin

poikkeaa länsimaalaisesta käsityksestä. Heillä ei ole kokemusta lemmikkieläimistä eikä moralistisia kä-

sityksiä, mikä on eläinten oikeaa tai väärää kohtelua. Heillä on suurempi todennäköisyys pelätä eläimiä

kuin länsimaisella matkailijalla, joten jos eläimiä katsellaan, on huolehdittava, että kiinalaiset tuntevat

olonsa turvallisiksi. (Packer et al., 2014.) Ylipäätään kaikissa ohjelmapalveluissa on panostettava erityi-

sen paljon tuotteiden turvallisuuteen, jottei kiinalaisten kanssa asioidessa satu ylimääräistä harmia ai-

heuttavia ongelmia (VisitFinland, 2013b).

Kiinalaiset harrastavat aktiviteetteja mielellään ryhmissä, yksilöllisyys on heille usein yhtä kuin pie-

nempi matkailijaryhmä (VisitFinland, 2013b). Heidän kanssaan toimiessa on myös pidettävä mielessä,

että matkaohjelman pitää olla vaihteleva ja tarjota mielellään erilaisia elämyksiä, joista voi kertoa kotona

ystäville ja tuttaville (VisitFinland, 2015b). Matkalla pitää olla hauskuutta, toimintaa, viihdettä ja akti-

viteetteja, mutta myös rentoutumisesta on tulossa merkittävä motivaatio (Chinavia, 2013; VisitFinland,

2015b). Perinteisten aktiviteettien (ostokset, ruokailu, nähtävyydet) ja luontoaktiviteettien rinnalle on

nousemassa myös erilaiset kulttuuriset aktiviteetit, kuten kokkikoulut ja taidestudiot (VisitFinland,

2015h). Osa kiinalaisista kulkee jo nyt ja etenkin jatkossa kulttuurinähtävyyksien sijaan idoliensa jalan-

jäljissä (elokuva, urheilu, musiikki tai kulttuuri) (VisitFinland, 2015b).

Kiinalaisten matkailijoiden kiinnostusten kohteiden ja harrastettujen aktiviteettien laajentuessa Suo-

mella ja Saimaan alueella on entistä paremmat mahdollisuudet houkutella Suomeen kiinalaisia matkai-

lijoita. Jos Suomi onkin jäänyt hiukan alakynteen perinteisillä nähtävyyksillä ja ostosmahdollisuuksilla

mitattuna, on Suomella paljon annettavaa uusille kiinalaisille matkailijoille, jotka ovat kiinnostuneita

41

erilaisista kokemuksista, elämyksistä ja aktiviteeteista. Esimerkiksi Saimaan alueella on mahdollista tar-

jota soutamista järvellä, marjojen poimintaa, sauvakävelyä, saunomista, norpan katselua, veneilyä ja

risteilyjä.

42

5 MARKKINOINTI

Kiinalaisten tiedon haun kanavien ja rutiinien tunteminen auttaa matkailuyrityksiä sekä -alueita koh-

dentamaan rajatut markkinointirahat täsmällisemmin ja tekemään parempia päätöksiä markkinointiin

liittyen (Kampbele et al., 2015). Internet on nykyisin tärkein tietolähde matkakohteesta tietoa etsittä-

essä. Tämän jälkeen tulevat sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat. Tärkeitä tietolähteitä ovat myös

metrojen mainosboxit, bussien mainokset, TV, radio, ulkomaiset matkailumessut sekä ulkomainonta

eri muodoissaan. Lisäksi kiinalaisiin tehoaa matkatoimistojen mainoslehtiset. (Lu et al., 2014.) Matkai-

lijat tarvitsevat monenlaisia tietolähteitä matkustaessaan kauas, mutta erityisen riippuvaisia he ovat

puskaradiosta eli sukulaisten, tuttavien ja ystävien suosituksista tiedonlähteenä. Puskaradiolla tulee ole-

maan merkittävä rooli myös jatkossa, sen sijaan matkatoimistojen käyttö tiedonlähteenä tulee vähene-

mään. Kohdemaissa on siis syytä panostaa kiinalaisten osalta mahdollisimman hyvään palveluun, sillä

tieto matkakohteista ja niiden palveluista kulkee suusta suuhun, nykyisin ja erityisesti jatkossa sosiaali-

sen median välityksellä. (Kambele et al., 2015.)

Televisiossa markkinointi on perinteisesti ollut tehokkain tapa tavoittaa kuluttajia. TV on läsnä lähes

kaikkialla Kiinassa ja siksi tehokas tapa tavoittaa kuluttajia etenkin keskikokoisissa kaupungeissa, joissa

on seuraava kulutuksen kasvuvyöhyke. (Giele, 2009.) Nykyisin kuitenkin internetillä on ratkaisevin

rooli kiinalaisten kuluttajien kanssa kommunikoitaessa, sillä he luottavat online sisältöihin. Luottamus

on paljon suurempaa kuin esimerkiksi Euroopassa tai Japanissa. (Chinavia, 2013.) Paras markkinoinnin

tulos saavutetaan olemalla läsnä internetissä sekä sosiaalisessa mediassa, ja vaikuttamalla matkailijoiden

omiin mielikuviin ja kokemuksiin matkakohteessa sekä mielikuvamainonnalla. Internet on tehokkain

kanava mainonnalle ja täsmällisen tiedon tarjonnalle, sosiaalisessa mediassa pystytään vaikuttamaan

suositteluihin sekä suusanallisesti leviävään tietoon. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Internetissä ja so-

siaalisessa mediassa markkinoitaessa on otettava huomioon Kiinan omalaatuinen online ympäristö,

jossa länsimaisilla verkkosivuilla on omat lokaalit vastineensa (ks. kappale 2.3.6) ja verkko on vahvasti

sensuroitu (Chinavia, 2013; VisitFinland, 2015h). Kiinalaiset suosivat erityisesti kiinankielisiä nettisi-

vuja (Hakala, 2015c). Sivustojen on oltava kokonaan kiinaksi ja luotu heille, käännökset ja länsimaiset

sivurakenteet eivät toimi. He pitävät erityisesti klikkailusta, eivät niinkään kirjoittamisesta, eli raken-

teellisesti aloitussivulla on yleensä todella paljon tekstiä ja linkkejä. (Chinavia, 2013).

Näkyvyys ja löydettävyys useissa erityyppisissä palveluissa tekevät markkinoinnista tehokkaampaa,

koska kohderyhmä etsii ideoita monista eri kanavista (Voitto & VisitFinland, 2010). Laajalla sosiaalisen

median näkyvyydellä voidaan saada liikennettä ohjautumaan matkakohteiden ja yritysten omille sivus-

toille. (Chinavia, 2013.) Matkailumarkkinoinnin kannalta on tärkeää tehdä myös hakukoneoptimointi

Kiinan hakukoneille, erityisesti Baidun osalta (Chinavia, 2013; Voitto & VisitFinland, 2010). Hakusa-

namainonnassa kannattaa käyttää erityisesti kiinalaisia matkailussa kiinnostavia asioita, kuten nähtä-

vyyksiä ja kulttuuria. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Myös raikas ilma, luonto, vaellus, sauvakävely,

pyöräily ja kalastus voisivat olla hyviä hakusanoja (VisitFinland, 2015d). Markkinointia rakennettaessa

43

on syytä pitää mielessä myös kiinalaisten yleisimmät matkustuksen motivaatiot, kuten oppiminen, ren-

toutuminen, arvostus ja jännittävät kokemukset sekä matkakohteiden tärkeimmät vetovoimatekijät,

kuten turvallisuus, puhdas ja rauhallinen luonto ja ympäristö, ilmasto ja kauniit maisemat (Keating &

Kriz, 2008 [Cai et al. 2001]; Leuenhagen Petersen, 2009; Leuenhagen Petersen, 2009 [Kim et al., 2005];

Zhang & Peng, 2014). Verkkomarkkinoinnissa kannattaa hyödyntää myös kuvia ja videoita, sillä ne

helpottavat kommunikointia (VisitFinland, 2013b; 2015h; Voitto & VisitFinland, 2010). Kiinaan mark-

kinoitaessa kuvissa ja videoissa on mieluiten oltava kiinalaisia ihmisiä.

Suosittu markkinointitapa Kiinassa on tänä päivänä myös julkisuuden henkilöiden hyödyntäminen

markkinoinnissa (celebrity endorsement), sillä Kiinan Y-sukupolvi (1980 jälkeen syntyneet) ovat hyvin

trendi- ja tuotemerkkitietoisia, seuraavat julkisuuden henkilöitä sekä ihannoivat länsimaista kulttuuria

(Palmu, 2014b). Kiinassa 40 prosentissa nuorille aikuisille suunnatussa markkinoinnissa on esillä aina-

kin yksi julkisuuden henkilö (Palmu, 2014b [China Daily, 2011]) ja 32 prosenttia mainoksista käyttää

julkisuuden henkilöitä (Palmu, 2014b [Financial Times]). Matkakohteista muun muassa Australia ja

Vancouver ovat hyödyntäneet markkinoinnissa kiinalaisia julkisuuden henkilöitä. Julkkismainostuk-

seen panostamista kannattaa kuitenkin harkita tarkasti, sillä se on hinnakasta ja siihen liittyy riskejä.

On tutkittu, että mitä useamman tavaramerkin edustus julkisuuden henkilöllä on, sitä vähemmän us-

kottavaksi edustus koetaan. Lisäksi henkilöt voivat käyttäytyä huonosti tai puhua mediassa tökerösti,

jolloin myös hänen markkinoimansa tuotemerkit joutuvat helposti huonoon valoon. (McCartney &

Pinto, 2014; Palmu, 2014b.)

Julkkismarkkinointia vähemmän riskejä sisältävä tapa saada näkyvyyttä verkossa ja sosiaalisessa medi-

assa on mielipidevaikuttajien (Key opinion leader, KOL) hyödyntäminen. Mielipidevaikuttajat ovat

erittäin tärkeitä Kiinassa. He ovat läsnä kaikissa sosiaalisen median kanavissa ja hyvin suosittuja. Mie-

lipidevaikuttajan suosittelemaksi pääsy onkin hyvä tapa saada näkyvyyttä. Yksi mahdollisuus saada täl-

laista näkyvyyttä on kustantaa ilmainen matka julkisuuden henkilölle ja pyytää häntä jakamaan koke-

muksiaan matkasta sosiaalisessa mediassa. Tämä toimintatapa on tuonut näkyvyyttä ainakin Uudelle-

Seelannille. (Gentlemen Marketing Agency, 2014.)

Kaikessa Kiinaan suunnatussa markkinoissa on hyvä muistaa muutamia seikkoja edellä mainittujen

lisäksi. Kiinalaiset ovat viehtyneitä superlatiiveihin, joten heille markkinoitaessa on syytä käyttää ylis-

täviä sanoja (kaunein, hienoin, upein, puhtain, premium, luksus, uniikki, maailmankuulu jne.) matka-

kohteen tuotteista, palveluista ja nähtävyyksistä (Hakala, 2015b; Palmu, 2014d). Markkinoitavat tuot-

teet on syytä nimetä kiinaksi ja mielellään kiinalaiset mielessä pitäen, sillä suorat käännökset toimivat

huonosti niin tuotekuvauksissa kuin verkkosivustoissakin (Chinavia, 2013; VisitFinland, 2013b). Mark-

kinoinnissa kannattaa korostaa tai nostaa esiin matkakohteiden romanttisia piirteitä, idyllisyyttä ja kau-

niita maisemia, sillä paitsi, että kiinalaiset tykkäävät valokuvata paljon matkoillaan, on viime vuosina

noussut vahvasti esiin myös hääpäivämatkojen trendi. Pariskunnat, joilla ei omien häidensä aikaan vielä

ollut mahdollisuutta matkustaa, matkustavat nyt korvaavalle häämatkalle, ja myös nuorten keskuudessa

häämatkat ovat todella suosittuja. (ETC & UNWTO, 2012; VisitFinland, 2013b.)

44

Myös markkinoinnissa kannattaa panostaa tarinallisuuteen; teemojen ja tarinoiden avulla tuotteista ja

palveluista tehdään kiehtovampia. Tarinoita jaetaan herkemmin sosiaalisessa mediassa kuin perinteistä

markkinointimateriaalia. (Mannonen, 2015 [Wakonen 2014]; Palmu, 2014d; VisitFinland, 2015h.) Mat-

kailumarkkinoinnissa kannattaa pyrkiä hyödyntämään myös tunnettuja suomalaisia tuotemerkkejä, ku-

ten Suuntoa, Haltia, Reimaa, Iittalaa ja Marimekkoa (VisitFinland, 2015d).

Markkinointi vaatii jatkossa kaksisuuntaista strategiaa. Toisaalta on palveltava niitä, jotka kaipaavat

kiinalaisia piirteitä matkoillaan ja toisaalta niitä, jotka eivät vaadi moista sopeutumista vaan hakevat

yksilöllisempiä kokemuksia. (Prayag et al., 2015.) Länsimaita olisi markkinoitava Kiinasta poikkeavina

ja kauniina paikkoina. Matkailijoille olisi järjestettävä mahdollisuuksia osallistua erilaisiin aktiviteettei-

hin, eikä heille pidä markkinoida liian kiireisiä pakettimatkan ohjelmia. (Zhang & Peng, 2014.) Suomen

päämarkkinointiargumenttien tulisi olla luonto ja maisemat kaikessa puhtaudessaan ja kauneudessaan:

yötön yö, revontulet, puhtaus, metsät ja järvet (esim. Palmu & Hakala, 2014). Internet- ja sosiaalisen

median markkinoinnin lisäksi markkinoinnista voisi saada tulosta aikaan esimerkiksi yhteistyöllä Kii-

nan valtion ja matkatoimistojen kanssa sekä jalkautumalla suurten kaupunkien kaduille esimerkiksi

Suomi-tapahtuman muodossa. Erilaisilla katutempauksilla ja tapahtumilla saataisiin lisättyä tietoisuutta

Suomesta.

45

6 MERKITYS SAIMAAN MATKAILULLE

Kiinalaiset ja hongkongilaiset eivät ole Etelä-Savon alueella vielä kovin merkittävä matkailijaryhmä,

sillä kiinalaisten yöpymisvuorikausia on alueella vuosittain noin 500–1000 ja hongkongilaisten vain

muutamia kymmeniä (kuvat 6-8). Alueen kahden suurimman matkailijaryhmän yöpymisiä on useita

tuhansia vuosittain, venäläisten yöpymisiä tällä hetkellä noin 80 000 ja saksalaisten noin 13 000. (Vi-

sitFinland & Tilastokeskus, 2016a; 2016b.) Kiinalaisten matkailun kasvaessa ja kehittyessä koko ajan

heissä alkaa kuitenkin olla suurta potentiaalia myös päämatkailureittien ulkopuolisille matkailualueille.

Kuva 6. Kiinalaisten kuukausittaiset saapumiset Etelä-Savossa sekä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla

2013–2015.

Kuva 7. Kiinalaisten kuukausittaiset yöpymiset Etelä-Savossa sekä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla

2013–2015.

46

Kuva 8. Hongkongilaisten kuukausittaiset yöpymiset ja saapumiset Etelä-Savossa 2013–2015.

Saimaan alueella on tarjota puhdasta ilmaa ja luontoa sekä rauhallisia ympäristöjä työn uuvuttamille ja

saasteisiin kyllästyneille kiinalaisille. Myös Saimaannorppaan liitetty tarina kannattaa hyödyntää aluetta

markkinoitaessa. Etelä-Savo ei todennäköisesti tule olemaan kovin yleisesti hyödynnetty osana kierto-

pakettimatkoja, ellei pakettimatka suuntaudu Pohjoismaiden sijaan Pietariin ja Baltian maihin. Alueelta

löytyy ainakin suuremmista kaupungeista kiinalaisille soveltuvia palveluita, kuten kiinalaisia ravinto-

loita, ja hotellipalvelut on mahdollista muokata heille sopiviksi, mutta kiinankielistä hotellihenkilökun-

taa tai oppaita on harvemmin tarjolla. Sen sijaan alueella on potentiaalia palvella etenkin erityismielen-

kiinnon vuoksi (harrastus, työ) matkaavia pienryhmiä sekä yksilömatkustajia, joille kiinalaistetut palve-

lut tai palveluhenkilökunnan kielitaito eivät ole matkakohteen ensisijaisia valintakriteereitä, vaan niiden

sijaan matkailijat hakevat ensisijaisesti useiden länsimaisten matkailijoiden tapaan uusia kokemuksia.

Itä-Suomen alueella ei ole toteutettu tutkimusta liittyen kiinalaisiin tai aasialaisiin matkailijoihin, joten

on mahdotonta tarkemmin kuvata alueella matkailevien kiinalaisten profiileja, matkustuksen syitä, tie-

don hakemisen kanavia tai toiveita alueen palveluista. Alueella on kokemusta kiinalaisista matkailijoista

muutaman ryhmän osalta, jotka vierailivat alueella syksyllä 2015. Ryhmien mukana kulkeneen Jin Liun

(2016) mukaan alueelle saapuneet matkailijat pitivät alueesta todella paljon ja olivat innokkaita kokei-

lemaan alueen tarjoamia aktiviteetteja ja palveluita. He käyttivät paljon rahaa myös alueen kaupoissa.

Liun mukaan Saimaan alueelle potentiaalisimpia matkailijoita ovat pienryhmät, jotka koostuvat per-

heistä tai pariskunnista. Nämä matkailijat etsivät tietoa lähinnä sosiaalisesta mediasta, WeChatistä sekä

Weibon blogeista.

Kiinalaisiin ja aasialaisiin matkailijoihin panostettaessa jatkossa olisi hyvä tutkia tarkemmin alueella

liikkuvia matkailijoita sekä mahdollisesti myös potentiaalisia matkailijoita lähtöalueella. Mitä tarkempi

tieto kiinalaisten potentiaalista ja profiileista Saimaan alueen matkailijoina on, sitä paremmin saadaan

markkinointitoimenpiteet kohdennettua. Liun (2016) mukaan on tärkeää myös saada kasvatettua tie-

toisuutta Saimaan alueesta sekä tarjota hyviä tarjouksia kiinalaisten matkustusaikojen alla.

47

7 KIINALAISTEN MATKAILIJOIDEN SEGMENTIT

7.1 Kiinalaisten matkailijoiden segmentit Suomessa ja ulkomailla

Kiinalaisten matkailijoiden segmentoinnissa haasteena on valtava väestö, joka vaihtelee muun muassa

iän, maantieteen, tulojen ja koulutuksen suhteen (Chinavia, 2013). On myös mahdollista, että Kiinan

kehittyville ulkomaanmatkailun markkinoille ei ole vielä syntynyt selkeitä pysyviä segmenttejä, sillä ne

ovat vasta muovautumassa. Uusien matkustusalueiden matkailijat matkustavat aluksi tyypillisesti ryh-

missä, ja jakavat samanlaiset arvot ja syyt matkustamiselle. Kun markkinat kehittyvät ja matkailijoiden

asiantuntemus ja tietämys lisääntyvät, alkaa markkinoille syntyä kehittyneempiä segmenttejä. Näin on

käynyt muun muassa Japanissa aiemmin. (Li et al., 2013.) Kiinalaisia matkailijoita käsittelevissä tutki-

muksissa nousi esiin kuitenkin useita erilaisia tapoja segmentoida matkailijoita. Arlt (2013) on jakanut

kiinalaiset matkailijat karkeasti kahteen ryhmään: ryhmämatkailijoihin ja itsenäisiin matkailijoihin (≠yksi-

lömatkailija). Ryhmämatkailijat edustavat massamarkkinatuotetta, joka pohjautuu alhaisiin hintoihin ja

huonoon laatuun, ja jossa nähdään mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa. Ryhmämatkailu palvelee

edelleen suurinta osaa kiinalaisista matkailijoista, joskaan ei välttämättä liikevaihdolla mitattuna. Itse-

näisten matkailijoiden segmentti puolestaan kasvaa nopeasti, vuonna 2013 segmentin markkinaosuus

oli noin 30–40 prosenttia (Gao, 2013). Segmentin kasvuun on vaikuttanut kuluttamisen kasvu ja vau-

rastuminen, helpottunut byrokratia, lisääntynyt matkailumarkkinointi, kiinalaisten muissa maissa opis-

kelevien ja muiden kansalaisten määrän kasvu sekä helpommin saatava ja laadukkaampi tieto matkus-

tamisesta ja tuotteiden laadusta sosiaalisen median kautta. Useammin matkustavat kiinalaiset myös

muokkaavat kiinnostuksen kohteita ja lisäävät itseluottamusta matkustamiseen. Lisäksi Kiinan hallitus

on nimennyt vuonna 2009 matkailun pilari-teollisuudenalaksi (pillar industry); hallitus pyrkii matkailun

mahdollistamalla pitämään koko ajan itsevarmemman kansan tyytyväisenä. Arltin (2013) mukaan seg-

mentin matkailijoita ei pidä pitää kuitenkaan varsinaisina itsenäisinä matkailijoina vaan pikemminkin

puolittain järjestäytyneinä. Matkanjärjestäjät hoitavat viisumit ja muun byrokratian, lennot ja ehkäpä

muutaman hotellivarauksen, mutta paikan päällä matkakohteessa nämä matkailijat pystyvät irtautu-

maan ryhmästä joksikin aikaa esim. omille retkille tai ajomatkoille (Arlt, 2013).

Chinavia (2013) puolestaan on jakanut kiinalaiset matkailijat kolmeen yksinkertaistettuun segmenttiin:

- Seniorimatkaajat ovat kasvava matkustajaryhmä. Kiinassa elinikä kasvaa ja vauraus lisääntyy,

mutta vanhemmilla ikäluokilla on rajallinen kielitaito. He ovat kuitenkin hintatietoisia ja etsivät

edullista matkavaihtoehtoa ilman yllätyskuluja. Näin ollen he matkustavat useimmiten ryh-

missä.

- Miljonääreille matkailu on suosituin vapaa-ajan viettotapa ja he järjestävät usein itse matkansa ja

aikataulunsa, mutta varaavat matkatoimistojen kautta. Kiinassa miljonäärejä odotetaan vuonna

2020 olevan 21 miljoonan talouden verran. Nuoret miljonäärit ovat keskimäärin 36 vuoden

ikäisiä, heillä on 20 päivää vuodessa lomaa, he matkustavat 3,6 kertaa vuodessa kotimaassa ja

48

2,4 kertaa ulkomailla. Superrikkaat matkustavat vielä hieman tätä useammin. Miljonäärien suo-

situimmat matkakohteet ovat Ranska, USA ja Australia.

- Opiskelijamatkailijat ovat ulkomaille opiskelemaan lähetettyjä lapsia ja nuoria, usein rikkaista tai

ainakin hyvätuloisistaperheistä. Nämä nuoret muovaavat tulevaisuuden matkailua, sillä heillä

on enemmän matkustuskokemusta, ja kokemusta kielistä kuin edellisillä sukupolvilla. He etsi-

vät matkoillaan yksilöllisempiä ja syvällisempiä kokemuksia liittyen paikalliskulttuuriin ja omiin

kiinnostuksen kohteisiin.

Myös Hiltonin segmentit ovat hyvin yleisellä tasolla. HiltonSOASBluePaperissa [2011] kiinalaiset mat-

kailijat jaetaan: (Linnala, 2012)

- Matkailijaryhmän jäseniin, jotka matkustavat ADS ryhmässä. Matkaryhmässä matkustaminen on

osallistujalle helpoin ja halvin tapa matkustaa: esimerkiksi viisumin saaminen matkaa varten on

yksinkertaisempaa, matkailija ei kohtaa matkallaan kieliongelmia ja paketti yleensä sisältää

kaikki kuljetukset, yöpymiset ja ruuat. Ryhmillä on yleensä tiukka aikataulu ja ne kiertävät mah-

dollisimman monessa eri maassa.

- Yksittäisiin matkailijoihin, jotka matkustavat monesti pienissä ryhmissä esimerkiksi muutaman

ystävän tai tuttavan kanssa. He ovat yleensä kielitaitoisia ja usein ulkomailla asuvia, työskente-

leviä tai opiskelevia, jotka matkustavat lomalle Eurooppaan. Yksittäiset matkailijat liikkuvat

yleensä edullisemmilla kulkuvälineillä, esimerkiksi rautateitse tai muilla julkisilla kulkuvälineillä,

ja ryhmään kuuluvista matkailijoista vain harvempi vuokraa esimerkiksi auton matkallaan.

- Euroopassa asuviin kiinalaisopiskelijoihin, joista monet haluavat matkustaa Euroopan sisällä ja hei-

dän matkassaan saattaa matkustaa esimerkiksi Kiinasta vierailemaan saapuneita perheenjäse-

niä. Kyseisen ryhmän matkailijat matkustavat yleensä halvalla ja helposti.

- Liikematkailijoihin, jotka ovat Euroopassa liikematkalla ja haluavat yhdistää matkaan myös lo-

mailua. He matkustavat monesti kollegoiden tai liikekumppaneiden kanssa pienehköissä ryh-

missä. He asuvat kalliimmissa paremman luokan hotelleissa ja myös matkustavat suosituim-

pien turistikohteiden ulkopuolelle.

- Perheistä koostuviin matkaryhmiin, joita on pääasiallisesti kaksi erilaista. Ensimmäinen on ydin-

perhe, joka koostuu vanhemmista ja yhdestä lapsesta, ja jolloin vanhemmat matkustavat nuo-

ren lapsen kanssa Eurooppaan lomalle tai vanhemmat vierailevat Euroopassa opiskelevan lap-

sensa luona. Toinen ryhmä koostuu ydinperheestä ja isovanhemmista. Perheestä koostuvat

ryhmät hakevat matkoiltaan toisen tyyppisiä asioita kuin tavalliset matkailijat. He saattavat ha-

luta esimerkiksi lapsiystävällisen ympäristön lastenhoitomahdollisuuksilla ja lapsiystävällisellä

viihteellä, sekä sopivanlaista mukavuutta isovanhemmille.

Li et al. (2013) on segmentoinut kiinalaisia matkailijoita motiivien pohjalta. Tuloksena oli kolme seg-

menttiä, jotka ovat osittain päällekkäisiä:

- Viihteen ja seikkailun etsijät kaipaavat lomaltaan hauskuutta, ja nauttivat seikkailullisista ja stimu-

loivista elämyksistä. He haluavat viettää aikaa nähden ja tehden eikä pelkästään matkustaen

49

paikasta toiseen. Heille sopivassa matkakohteessa on paljon nähtävyyksiä ja aktiviteetteja pie-

nellä alueella. Myös kiinalaiset ravintolat ovat heille tärkeitä. Tutkimuksen osallistuneista 43

prosenttia kuului tähän segmenttiin.

- Paikalliselämän kokijat ja kulttuuriset tutkimusmatkailijat haluavat viettää aikaa toisten samankal-

taisten ihmisten kanssa kokien jotain uutta ja erilaista. He haluavat kokea jännitystä, sisäistä

harmoniaa, paikan omalaatuisen ilmapiirin, kokea omasta kulttuurista poikkeavaa kulttuuria,

tarkkailla kohdealueen ihmisiä, kasvattaa omaa tietämystä sekä levätä ja rentoutua. Kohteesta

tulee löytyä heille sopivaa majoitusta, rentouttava ilmapiiri, edullinen paketti kohteeseen mat-

kustamiseen sekä edulliset lennot ja majoitus. Tämän ryhmän jäsenet ovat hintaherkkiä. Koh-

teessa tulisi olla myös opetuksellisia elementtejä. Tutkimuksen osallistuneista 38 prosenttia

kuului tähän segmenttiin.

- Rentoutumisen ja tiedon etsijät haluavat kokea jännitystä, sisäistä rauhaa ja harmoniaa, paikan oma-

laatuisen ilmapiirin, kasvattaa tietämystään sekä levätä ja rentoutua. Kohteessa on oltava sopi-

vaa majoitusta, rentouttava ilmapiiri, taattu henkilökohtainen turvallisuus, edulliset majoitus-

hinnat, helppoa liikkua paikasta toiseen ja hyvin merkityt tiet ja nähtävyydet. Tutkimuksen

osallistuneista 44 prosenttia kuului tähän segmenttiin.

Sosiaalisen median kautta tarkasteltuna kiinalaisista matkailijoista on puolestaan löydettävissä seuraa-

vat matkailijaprofiilit: (Prabu, 2013)

- Bisnessmatkailijat tulevat pääosin ensimmäisen (44,5 %) tai toisen vyöhykkeen kaupungeista

(30,8 %). He ovat yleisimmin kotoisin Pekingistä (20 %), Shanghaista (16 %) ja Guangzhousta

(8 %), useammin miehiä kuin naisia ja suurin osa on syntynyt 1980-luvulla. Heistä 66 prosenttia

on korkeasti koulutettuja ja työorientoituneita. He ovat hotellien ja lentoyhtiöiden vakioasiak-

kaita, keskittyvät mukavuuteen, aikaan ja terveyteen. Lentoaika, lentolipun hinta, brändin

maine ja kuluttajaohjelmat ovat heille tärkeitä. Hotelleissa tärkeää on henkilökunta, mukavuu-

det, ympäristö, lisäpalvelut, paikallisinfrastruktuuri, ravintolat ja hotellin sijainti. He arvostavat

käytännönläheisyyttä, totuudenmukaisuutta ja saavutettavissa olevaa kokemusta. Heille mark-

kinoitaessa on vältettävä liioittelua, sillä he antavat usein palautetta sosiaalisessa mediassa.

- Pakettimatkailijat tulevat myös pääosin ensimmäisen (29 %) ja toisen vyöhykkeen kaupungeista

(33 %), yleisimmin Pekingistä (9 %), Shanghaista (10 %) ja Guangzhousta (9 %). Pakettimat-

kailijoissa on lähes kahdeksan kertaa enemmän naisia kuin miehiä ja suurin osa on syntynyt

1980-luvulla. He ovat vähemmän kokeneita matkustajia, joiden tavoitteena on säästää vaivaa.

Heillä voi olla vähemmän aikaa ja rajatut tiedot suunnitella matkaa itse tai he haluavat pelata

varman päälle ja valitsevat kaiken sisältävän paketin matkatoimistolta. Heillä ei ole yksityiskoh-

taisia suunnitelmia vaan he keskittyvät palveluihin ja niiden kokonaisuuteen. He ostavat mat-

kansa useimmiten Ctripistä tai Tuniusta ja heidän yleisimpiä matkakohteitaan ovat Thaimaa,

HongKong ja Taiwan. Pakettimatkailijat etsivät helppoa kokemusta, mutta kuitenkin muka-

vuutta. He ovat alttiita sosiaalisen median keskusteluille ja arvostavat matkanjärjestäjän mai-

netta, koska heillä itsellään ei ole kokemusta matkustamisesta.

50

- Self-driving segmentin edustajat tulevat ensimmäisen (40,5 %) tai toisen vyöhykkeen kaupun-

geista (25,8 %) ja ovat yleisimmin kotoisin Pekingistä (22 %), Shanghaista (18%) ja Guang-

zhousta (17,5%). Heistä 75 prosenttia on miehiä, 42 prosentilla on korkeakoulutus ja suurin

osa on syntynyt 1980-luvulla. He ovat autointoilijoita ja heillä on vahva side autoonsa. Heillä

on ulospäin suuntautunut ja positiivinen elämäntyyli, he pitävät urheilusta ja valokuvauksesta,

ja todennäköisesti hankkivat tietoa automyyjien kautta. Matkat ajoitetaan alennushintojen mu-

kaisesti. Keski-ikäiset suosivat automatkoja, koska niillä pystyy ystävystymään, kulkemaan va-

paasti ja nauttimaan matkasta perheen kanssa. Sopivia markkinointikanavia tälle ryhmälle ovat

erilaiset autoiluun liittyvät sosiaalisen median kanavat tai perhetapaamiset.

- Reppureissaajat tulevat ensimmäisen (35 %) ja toisen vyöhykkeen kaupungeista (25 %), yleisim-

min Pekingistä (16 %), Shanghaista (11 %) ja Guangzhousta (9 %). Ryhmässä on 1,8 kertaa

enemmän miehiä kuin naisia ja valtaosa on syntynyt joko 1980-luvulla tai 1990-luvulla. Rep-

pureissaajat haluavat kokea paikallisia elämyksiä. Heitä kiinnostaa kulttuuri ja luonto, he hake-

vat vapautta, käyttäytyvät itsenäisesti, nauttivat koko matkustusprosessista ja haluavat tutkis-

kella maailmaa ja itseään. Käyttäjien luoma tieto (UCG) on merkittävin markkinointikanava

tämän ryhmän tavoittamiseen. He ovat valmiita rikkomaan sääntöjä totuuden löytämiseksi ja

arvostavat kokemuksellisia kertomuksia. (Prabu, 2013.)

- Luksus shoppailijat matkustavat ostosten vuoksi. He ovat aktiivisia kommentoimaan hotelleja

Tripadvisorissa, mutta jättävät myös eniten positiivisia arvioita (61 %). He pitävät hotelleissa

tärkeänä avuliaisuutta, sänkyjä ja palvelun nopeutta. (Prabu, 2014.)

Myös European Travel Commission (ETC) ja maailman matkailujärjestö (UNWTO) (2012) on mää-

ritellyt blogien pohjalta heimot Eurooppaan matkustavista kiinalaisista. Heimoja on kaikkiaan viisi:

- Traditionalisteja on 70 prosenttia matkustajista. He hakevat matkustamisella arvovaltaa ja kun-

niaa, matkustavat ryhmän mukana ja ottavat matkalle mukaan kameran kuvatakseen nähtä-

vyyksiä ja itseään nähtävyyksien luona. He ovat niin kutsuttuja ”tick-a-box” matkustajia eli

kiertävät yhdellä matkalla niin monessa paikassa kuin mahdollista. Osalle Euroopan matka on

ollut pitkäaikainen haave. He tuovat kotiin tunnettuja eurooppalaisia brändejä todisteeksi mat-

kastaan, mutta statuksen merkitys kuitenkin vaihtelee paljon ryhmän sisällä. Traditionalisteihin

kuuluu kaikkia ikäluokkia, mutta yleisesti he ovat hiukan muita ryhmiä iäkkäämpiä.

- Wenyi nuorison edustajia on 10 prosenttia matkustajista. He matkustavat vapauden ja ainutlaa-

tuisuuden vuoksi ja usein yksin tai ystävien kanssa. He ovat reppureissaajia, jotka ottavat mat-

kalle mukaan muistiinpanovälineet, mp3-soittimen ja tabletin tai tietokoneen. He ovat nuoria

matkustajia, haaveilijoita ja usein toimistotyöläisiä, joilla on länsimainen ajatusmaailma. He

työskentelevät kansainvälisissä tai yksityisomisteisissa yrityksissä, freelancerina tai luovilla

aloilla. He hakevat elämään laatua, kokemuksia ja pyrkivät etsimään itseään. He ovat seikkai-

lullisia: he nauttivat ulkoilma-aktiviteeteista, ovat sohvasurffareita tai yöpyvät hostelleissa,

joissa muut saman henkiset yöpyvät. Ehdoton edellytys matkoilla heille on nettiyhteys. Aika-

taulun he pyrkivät pitämään niin väljänä kuin mahdollista. He käyvät usein samoissa nähtä-

vyyksissä kuin traditionalistit, mutta kertovat niistä tunteiden ja kokemusten kautta. Kuvissa

51

näkyy usein paikallista elämää, katumaisemia ja idyllisiä maisemia. Heidän listallaan korkealle

matkakohteissa nousee myös muun muassa Skandinavia.

- Elämyskeskeisiä on 10 prosenttia matkailijoista. He matkustavat yhteenkuuluvuuden ja uteliai-

suuden vuoksi joko reppureissaajina tai itsenäisesti ajaen, yksin, ystävien kanssa tai niche-ryh-

mässä. He ottavat matkalle mukaan opaskirjan, sanakirjan ja fraasikirjan. He tykkäävät mat-

kustaa matkustamisen vuoksi ja heille elämykset ovat tärkeitä: matkustaminen on enemmän

tekemistä kuin tunteita. Ryhmä jakautuu kolmeen alaryhmään:

o Tutkimusmatkailijat ovat uteliaita ja tiedonjanoisia: he vierailevat perinteisissä nähtä-

vyyksissä, mutta haluavat ymmärtää niiden merkityksen ja historian. He matkustavat

reppureissaajina, automatkaajina tai ryhmän mukana. Ryhmän mukana matkustetta-

essa valitsevat niche-ryhmämatkan.

o Sukupolvien väliset matkailijat ovat useamman sukupolven edustajia, jotka matkusta-

vat yhdessä. Nuoret haluavat tarjota vanhemmille kiertueen Euroopassa, jota he yl-

peänä esittelevät kokeneempina. He liikkuvat usein autoilla ja informoivat toisia hinta-

tasosta, tankkauskäytännöistä, etäisyyksistä ja muusta käytännön tiedosta.

o Auringonlaskun matkustajat ovat iäkkäitä matkustajia, joista useat valitsevat niche-ryh-

mämatkan ja pienempi osa on itsenäisiä seikkailijoita. Ryhmän edustajilla on aikaa mat-

kustaa, ja heitä tulee tulevaisuudessa kiinnostamaan paikallisten elämä ja kanssakäymi-

nen heidän kanssaan.

- Hedonisteja on kolme prosenttia matkustajista. Hedonistit matkustavat hakemaan nautintoa,

jota he useimmiten saavat kaupunkimatkailusta ja shoppailusta. He matkustavat ystävien

kanssa ja maksavat laskunsa vanhempiensa luottokorteilla. He ovat usein ulkomailla opiskele-

via kiinalaisia. Heille status ei ole tärkeää vaan muodikkuus.

- Tuntijoita on seitsemän prosenttia matkustajista. He ovat estetiikan ja tiedon etsijöitä, harrasta-

vat itsenäistä ajamista, matkustavat puolison tai perheen kanssa ja ottavat mukaansa kameran

ja varusteet, opaskirjan sekä tietokoneen. He erottautuvat muista ryhmistä hienostuneen ma-

kunsa ja syvällisen tietämyksen takia. He ovat laatuorientoituneita ja usein heillä on joku tietty

mielenkiinnonkohde, kun he matkustavat. He tietävät mitä haluavat ja keskittyvät siihen. Hei-

dän valokuvansa ovat esteettisiä: he kuvaavat luontoa, maisemia ja ruokaa. Heillä on rahaa

mutta ei aikaa, mutta he vierailevat silti yhdellä matkalla vain muutamassa paikassa. Tuntijat

eivät matkusta ryhmissä. (ETC & UNWTO, 2012.)

Kiinalaisia reppureissaajien ja omatoimimatkaajia on segmentoitu edelleen pienempiin ryhmiin kah-

dessakin eri tutkimuksessa. Chenin et al. (2014) tutkimuksen mukaan kiinalaiset omatoimimatkailijat

ovat jaettavissa itsensä toteuttajiin, jotka matkustavat toteuttaakseen itseään sekä paetakseen arkea ja ren-

toutuakseen; matkakohteen kokijoihin, jotka matkustavat, jotta pääsevät kokemaan ja ymmärtämään mat-

kakohteen kulttuuria, historiaa ja yhteiskuntaa, kommunikoimaan paikallisten kanssa ja kokemaan pai-

kallista elämäntapaa sekä sosiaalisuuden tavoittelijoihin, jotka matkustavat hakemaan sosiaalista kanssakäy-

mistä. Tämä on ryhmistä pienituloisin, nuorin ja vähiten koulutettu.

52

Toisen tutkimuksen mukaan nuoret yksilömatkustajat ovat jaettavissa seuraaviin segmentteihin

työntö- ja vetovoimatekijöiden mukaan: (Prayag et al., 2015)

- Välttämättömyyksien tavoittelijoille (Essentials, suurin ryhmä) on tärkeää hotellin hyvä maine ja

että vastaanotto on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Majoituskohteissa ja ravintoloissa on tärkeää

palveluiden kiinalaistaminen sekä internet-yhteys. Ryhmän jäsenet ovat useimmiten korkeasti

koulutettuja naisia ja kokoaikaisia työntekijöitä. He eivät käytä opaskirjoja, eikä heihin tehoa

myöskään radio- tai tv-mainonta. Heidän suosituimmat matkakohteensa ovat Euroopassa

Ranska, Kreikka tai Sveitsi.

- Vaativan/pakottavan ryhmän (Exigent, pieni ryhmä) motiiveina on kanssakäyminen, oppiminen,

arvovalta/luksus, rentoutuminen ja itsensä toteuttaminen. He hyväksyvät länsimaisen tarjon-

nan ja ovat vähemmän kiinnostuneita shoppailusta. Matkustamisen motiivit ovat samankaltai-

sia kuin valtavirran kiinalaisilla matkailijoilla. Heidän majoituksensa tulisi olla lähellä nähtä-

vyyksiä ja kulkuyhteyksiä. He ovat usein korkeasti koulutettuja naisia, joilla on kuitenkin koh-

talaisen pienet tulot. He käyttävät opaskirjoja ja matkustaisivat mieluiten Ranskaan, Kreikkaan,

Sveitsiin tai Alankomaihin. Heitä ei kiinnosta Italia tai Irlanti. Markkinointikanavina heihin ei

tehoa blogit tai foorumit.

- Matalan personoitumisen ryhmä (Low personalization, pieni ryhmä) ei välitä kommunikoinnista

paikallisten kanssa, heille sosiaalinen kanssakäyminen ei ole syy matkustaa. Heille hotellien ei

tarvitse olla hyvämaineisia, eivätkä he kaipaa palveluiden kiinalaistamista. Segmentin edustajat

eivät käytä opaskirjoja vaan luottavat internettiin, foorumeihin ja blogeihin. He ovat nuoria,

mutta eivät ensikertalaisia Euroopassa. Heidän tulonsa ovat yli 3000 yuania.

- Neutraalit (Neutrals, suuri ryhmä) kaipaavat matkakohteessa palveluiden osittaista kiinalaista-

mista, esimerkiksi kiinalaisia ruokalistoja sekä aasialaista että länsimaalaista ruokaa tarjoileviin

ravintoloihin. Ryhmän edustajiin vetoaa erityisesti kulttuuriset ja historialliset nähtävyydet: he

eivät tule shoppailemaan. Useilla ryhmän edustajista on kohtalaisen pienet tulot ja melko har-

vat heistä ovat kokoaikaisia työntekijöitä. He matkustaisivat erityisen mieluusti Alankomaihin.

Pohjoismaihin tai Suomeen saapuneita kiinalaisia matkailijoita ei ole segmentoitu. Pohjoismaiden

osalta on sanottu, että Pohjoismaita on markkinoitava sekä kokemattomille pakettimatkaajille, jotka

tykkäävät pakettimatkan tuomasta turvasta sekä enemmän individuaalisimmille matkaajille, jotka etsi-

vät mielenkiinnon kohteisiin perustuvia syvempiä matkakokemuksia (Chinavia, 2013). VisitFinland

puolestaan on toteuttanut vuonna 2012 Euroopassa tutkimuksen, jolla kartoitettiin potentiaalisimmat

segmentit Suomelle eurooppalaisten keskuudessa. VisitFinland nosti esiin modernien humanistien ryh-

män ja poimi heidän joukostaan kolme potentiaalisinta segmenttiä, joita Suomi voisi kiinnostaa mat-

kakohteen. Segmentit olivat aktiiviset perhe-elämysmatkailijat, kulttuurifanit ja modernit humanisti -

pariskunnat. Ryhmien edustajat ovat omatoimisia matkailijoita, jotka ovat löytöretkeilijöitä ja seikkai-

lijoita, ja jotka ovat hyvin kiinnostuneita paikallisesta omaleimaisesta kulttuurista ja paikalliselämästä.

(VisitFinland, 2014c.) Vaikka tutkimus ei koskenut aasialaisia matkailijoita, on näiden ryhmien tyylisiä

matkailijoita tavoiteltu myös Aasian markkinoilta.

53

7.2 Potentiaaliset segmentit Saimaan alueelle

Kiinalaiset matkailijat ovat vielä kohtuullisen harvinainen näky Saimaan alueella. Potentiaalia kiinalai-

sissa matkailijoissa kuitenkin on jo ihan heidän lukumääränsä perusteella. Koska täsmällistä tietoa Sai-

maan alueella matkailevien kiinalaisten profiileista ei ole saatavilla on alueelle potentiaalisten segment-

tien valinta tehtävä pohjautuen matkailijoiden motiiveihin, matkailun trendeihin ja alueen tarjontaan

sekä kansainvälisissä tutkimuksissa esiin nousseisiin segmentteihin. Etelä-Savon ja Saimaan alueella ei

ole tarjota kansainvälisessä mittakaavassa merkittäviä ostosmahdollisuuksia vaan enemmänkin paikal-

lisia tuotteita eikä alue satu kiinalaisten perinteisten pakettimatkojen reittien varrelle. Näin ollen suurin

potentiaali Saimaan alueella on tarjota matkailupalveluita matkailijoille, jotka eivät kaipaa palvelujen

suurta kiinalaistamista, ovat kiinnostuneita paikallisista ihmisistä, elämäntavoista ja tuotteista sekä

luonnosta ja sen kokemisesta eri tavoin, ja tulevat tarpeen vaatiessa toimeen myös englannin kielellä.

Saimaan alueen tulisi Kiinan markkinoilla fokusoitua pääosin palvelemaan kahta asiakasryhmää ja pyr-

kiä nousemaan näiden ryhmien keskuudessa mielenkiintoiseksi matkakohteeksi.

Suurin potentiaali Saimaan alueen matkailulle on uusissa kiinalaisissa itsenäisissä matkailijoissa

ja puolittain järjestäytyneissä matkailijoissa. Itsenäiset matkailijat nimensä mukaisesta hoitavat

omat matkajärjestelynsä ja puolittain järjestäytyneet matkailijat puolestaan kulkevat pääasiassa pienen

ryhmän mukana, mutta heillä on myös mahdollisuus irtautua joksikin ajaksi omille retkilleen. Yhteistä

näille Saimaan alueelle tuleville matkailijoille on, että he eivät pidä ostosten tekemistä tai maailman

tunnetuimpien nähtävyyksien näkemistä matkansa merkittävimpinä motiivina tai ovat ehkä jo niiden

perässä matkustaneet niin paljon, että etsivät jotain aivan muuta. He hakevat elämyksiä, paikalliskult-

tuuria, luonnonrauhaa ja kokemuksia sekä tarvittaessa pärjäävät ainakin jossain määrin englannin kie-

lellä. He ovat pääasiassa nuoria opiskelijoita sekä nuorehkoja työssäkäyviä pariskuntia ja perheitä. Osa

matkustaa myös pienryhmässä ystävien kanssa.

Saimaan alue tarjoaa heille kattavasti luontoaktiviteetteja, luonnonrauhaa, paikallisia tuliaisia, norppa-

retkiä sekä ohjattua tekemistä. He eivät halua vain viettää aikaa mökillä tai hotellissa vaan haluavat

kokea, mitä Saimaalla on heille annettavaa. He käyttävät matkapuhelinta jatkuvasti, ottavat paljon va-

lokuvia ja myös hyödyntävät valokuvia ja sosiaalista mediaa etsiessään tietoa matkakohteesta. Markki-

noinnissa tulisi etsiä kohderyhmälle tärkeät sosiaalisessa mediassa aktiivisesti läsnä olevat kiinalaiset

julkkikset tai mielipidejohtajat ja hyödyntää heitä kohteen markkinoinnissa. Saimaan alue tarvitsee laa-

jaa sähköistä näkyvyyttä ja alueella jo vieraileville kiinalaisille matkailijoille on tarjottava huippuluokan

matkustuskokemus, jotta he kertoisivat alueesta myös tuttavilleen. Yritysten täytyy lisäksi pitää yhteyttä

asiakkaisiinsa myös matkan jälkeen, sillä kiinalaiset arvostavat tällaista kommunikointia.

Segmentin jäsenet arvostavat sitä, että matkakohde tuntee heidän tarpeensa kiinalaisina matkailijoina,

kuten tässä raportissa on esitetty. He ovat laatu- ja hintatietoisia. Saimaan alue on heille vain yksi mat-

54

kan osio eivätkä he viivy alueella kuin kahdesta kolmeen yötä. Loman aikana heillä ei ole varaa rentou-

tua pitkiä aikoja vaan aktiviteettejä pitää olla kattavasti tarjolla. Tämä vaatii verkostoitumista yrityksiltä

niin Saimaan alueen sisällä kuin muiden matkakohteiden, kuten Pietarin ja Helsingin, kanssa.

Toinen potentiaalinen segmentti alueelle on järviluonnosta kiinnostuneet ryhmämatkailijat, jotka

vastaavat mielenkiinnon kohteiltaan uusia kiinalaisia matkailijoita, mutta matkustavat osana ryhmä-

matkaa. Heille on kuitenkin tärkeämpää saada palveluita ainakin jossain määrin kiinan kielellä, vähin-

täänkin oppaan tulkkaamana. He arvostavat myös sitä, jos palveluissa otetaan huomioon heidän kult-

tuuriset piirteensä tai esimerkiksi heille tutut ruuat. Nämä ryhmämatkailijat ovat erityisen kiinnostu-

neita puhtaasta luonnosta ja siellä tehtävistä kevyistä aktiviteeteista. He ovat uteliaita ja innokkaita

kokeilemaan eri lajeja ja paikallisia tapoja. He voivat olla myös kiinnostuneita monipuolisesta kokonai-

suudesta pakettimatkallaan ja näin yhdistellä matkaansa erityyppisiä kohteita, esimerkiksi maailman-

luokan nähtävyyksiä toisaalla ja puhdasta luontoa toisaalla. He tykkäävät tehdä matkallaan myös os-

toksia ja innostuvat niistä erityisesti, jos matkakohteessa vietetty aika on ollut miellyttävää ja onnistu-

nutta. Erityisen mielenkiinnon kohteena Saimaan alueen näkökulmasta ovat mahdolliset uudet nouse-

vat pakettimatkojen reitit, jotka voisivat yhdistää esimerkiksi Pietarin ja Baltian maat Saimaan aluee-

seen, sillä myöskään ryhmämatkalaiset eivät viivy yhdessä kohteessa muutamaa päivää kauemmin.

Myös ryhmämatkailijoihin tehoaa markkinointikanavina parhaiten internet ja sosiaalisen median kana-

vat. Ryhmämatkailijat ovat erityisen vastaanottavaisia suosittelumarkkinoinnille, mikä korostaa palve-

lujen laadukkuuden tarvetta. Ryhmämatkustajat saavat tietoa kuitenkin myös matkatoimistojen sekä

online matkanjärjestäjien kautta.

Edellä mainittujen lisäksi Saimaan alueella on syytä tiedostaa myös elämyksellisten luksusmatkaili-

joiden tuoma potentiaali, sillä Kiinassa miljonäärien määrä kasvaa nopeammin kuin missään muualla

maailmassa (esim. Hurun Report, 2014). Luksusmatkailijat ovat kuitenkin vaativia asiakkaita, sillä he

matkustavat paljon työnsäkin puolesta, joten heille tarjottavan paketin täytyy olla ensiluokkainen alusta

loppuun ja jokainen vaihe matkasta/vierailusta alueella täytyy miettiä tarkkaan. Tuotteissa ja matkapa-

keteissa on huomioitava yksittäisten tuotteiden laadun lisäksi matkailijoiden kulttuuriset lähtökohdat

sekä saumaton siirtymä tuotteesta ja matkakohteesta toiseen. Edellytyksiä palvella elämyksellisiä luk-

susmatkailijoita alueella kuitenkin on. Nämä matkailijat hakevat matkoiltaan ensiluokkaisia ja autentti-

sia kaiken kattavia uusia elämyksiä, kokemuksia, tunteita ja tarinoita. He haluavat usein itse osallistua

aktiviteetteihin ja ovat valmiita kokeilemaan erikoisuuksia. He ovat kiinnostuneita myös paikallisista

tavoista ja erikoisuuksista. (Halonen, 2016; Hurun Report, 2014.) Iältään kiinalaiset luksustuotteiden

ostajat ovat useimmiten 20–40 vuotiaita, korkeasti koulutettuja ja tienaavat 5 000 – 50 000 juania (670–

6700 €) kuukaudessa. Miljonäärit ja miljardöörit puolestaan ovat useammin miehiä kuin naisia ja keski-

iältään hieman alle 40-vuotiaita. Rikkaita kiinalaisia motivoi luksuksen ostamisessa arvovallan ja sta-

tuksen esittäminen, elämänlaadun parantaminen hankkimalla henkilökohtaisempia tuotteita ja palve-

luita, ainutlaatuisuus, oman tyylin tai identiteetin ilmaisu tai itsensä palkitseminen. Useat heistä ovat

55

myös erittäin kiinnostuneita oman terveytensä hoidosta. Liikuntalajeista he ovat erityisen kiinnostu-

neita joogasta, golfista ja uimisesta. Lähes 40 prosentilla heistä on kokemusta luontoseikkailulomista.

(Guo, 2015 [Viekers & Renand, 2003]; Halonen, 2016; Hurun Report, 2014; 2015.)

Luksusmatkailijat hakevat tietoa erityisesti sosiaalisesta mediasta, TV:stä ja sanomalehdistä. Erityisesti

naisille sosiaalisella medialla on merkittävä asema. Motivaatio matkalle lähtöön tulee useimmiten ystä-

viltä tai sukulaisilta, mutta matkakohde päätetään yleensä itse. Matkasuunnitteluun käytetään internetiä,

matkatoimistoja ja omia verkostoja. Matka varataan verkosta tai suoraan matkanjärjestäjältä. Matkan-

järjestäjiä käytetään erityisesti, kun suunnitellaan erityisen merkittävää ulkomaanmatkaa. (Hurun Re-

port, 2014; 2015.)

56

LÄHTEET

ADER (2013). Insights into China Mobile Internet Users. Viitattu 20.11.2015. http://adermob.ren-ren.com/s/images/index/periodical/ader_report_en.pdf

Arlt, G. W. (2006a). China’s Outbound Tourism. Oxford: Routledge. Arlt, G. W. (2006b). How to enter the Chinese outbound tourism market? COTRI Report. Viitattu

24.1.2014. www.china-outbound.com Arlt, G. W. (2013). The second wave of Chinese outbound tourism. Tourism Planning & Development,

10(2), 126-133. Arlt, W. & Feng, G. (2007). “COTRI Report”. Viitattu 25.1.2014. http://www.china-outbound.com Arponen, A. (2005). Kiinalainen tapakulttuuri. Viitattu 8.12.2015. http://www.kiinaseura.fi/?p=266 Cai, L., Lehto, X., & O’Leary, J. (2001). Profiling the US-bound Chinese travelers by purpose of trip.

Journal of Hospitality Leisure Marketing, 7(9), 3–16. Cai, L., Li, M. & Knutson, B. J. (2008). Research on China Outbound Market: A Meta-Review. Journal

of Hospitality and Leisure Marketing 16(1-2), 5–20. Chang, R. C. Y., Kivela, J. & Mak, A. H. N. (2010). Food preferences of Chinese tourists. Annals of

Tourism Research, 37(4), 989-1011. Chen, G., B. J. & Huang, S. (2014). Segmenting Chinese backpackers by travel motivations. International

Journal of Tourism Research, 16(4), 355–367. Cheng, S. (2015). A mobile guide for Chinese travelers in Helsinki – Case: CreateTrips. Opinnäyte-

työ. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.12.2015. http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/101930/Siyu%20Cheng%20a%20Mo-bile%20travel%20guide%20for%20the%20Chinese%20tourist%20in%20Helsinki.pdf?se-quence=1

China Internet Watch (2014a). China OTA Market Transactions Close to $10 Billion in Q2 2014. Viitattu 30.11.2015. http://www.chinainternetwatch.com/8106/ota-2014q2/

China Internet Watch (2014b). China Top 6 Online Travel Mobile Apps. Viitattu 30.11.2015. http://www.chinainternetwatch.com/9226/top-6-online-travel-mobile-apps/

China Internet Watch (2014c). Here are top 12 most interested topics of Chinese online travellers. Viitattu 30.11.2015. http://www.chinainternetwatch.com/7487/travellers-top-concerns/

China Internet Watch (2015a). China Online Accommodation Booking Market in Q2 2015. Viitattu 30.11.2015. http://www.chinainternetwatch.com/14132/china-online-hotel-booking-q2-2015/

China Internet Watch (2015b). China Online Travel Market Exceeded US$15 Bln in Q1 2015. Viitattu 30.11.2015. http://www.chinainternetwatch.com/13370/online-travel-q1-2015/

China Internet Watch (2015c). China Online Travel Market Overview in 2014. Viitattu 30.11.2015. http://www.chinainternetwatch.com/11923/online-travel-market-overview-2014/

China Internet Watch (2015d). Chinese Women: Rising force for travel market. Viitattu 30.11.2015. http://www.chinainternetwatch.com/15171/women-new-force-tourism-hotels/

China Internet Watch (2015e). China online family tourism market to reach $1,8B 2015. Viitattu 30.11.2015. http://www.chinainternetwatch.com/15088/family-online-tourism-1-8-bil-lion/

China Internet Watch (2015f). China tourist intention study 2015. Viitattu 30.11.2015. http://www.chinainternetwatch.com/13407/china-tourists-travel-intention-study-2015/

China Tourism Academy (2012). Annual report of China outbound tourism development 2012. Beijing: Tour-ism Education Press.

China Tourism Academy (2014). Annual Report of China Outbound Tourism Development. Beijing: China Tourism Academy.

57

Chinavia (2013). Review of China’s Outbound Travel Market 2013. Perspectives for Scandinavian city Tourism. Viitattu 26.11.2015. http://www.visithelsinki.fi/sites/visithelsinki.fi/files/fi-les/Tutkimukset/chinavia_-_review_of_chinas_outbound_travel_market_2013_-_final.pdf

CTA & HH Travel (2013). Research report on behavior of high-end tourists indicates traveling pat-terns of high-end consumers. Kiinaksi. Viitattu 2013. http://www.travelweekly-china.com/thecustomer-behavior-of-china-high-end-tourism-research-report-shows-the-travel-habits-of-chinese-high-endconsumers/17715. Englanninkielinen käännös: www.china-outbound.com.

Dwyer, L., King, B. & Prideaux, B. (2007). The effects of restrictive business practices on Australian inbound package tourism. Asia Pacific Journal of Tourism Research, 12(1), 47–64.

European Travel Commission & UNWTO (2012). Understanding Chinese outbound tourism – What the Chinese blogosphere is saying about Europe. Madrid: UNWTO.

European Travel Comission (2011). Market Insights. China. Viitattu 14.11.2015. http://etc-corpo-rate.org/reports/market-insights-china

European Travel Commission (2014). Meet the Chinese travelers. Viitattu 25.11.205. http://www.etc-corporate.org/?page=report&report_id=53&subject=outbound_market_stu-dies&theme=asia

Feng, G. (2015). Report of development and future mission of European Travel Organization. Finnair (2016). Lennot Kiinaan. Viitattu 29.3.2016. http://www.finnair.com/fi/fi/destinations/asia-

pacific/china Fox News (2015). Hong Kong arrests 33 in protest against Chinese shoppers. Fox News 1.3.2015.

Viitattu 17.12.2015. http://www.foxnews.com/world/2015/03/01/hong-kong-arrests-33-in-protest-against-chinese-shoppers/

Gao, Y. (2013). Shoppers’ top destinations. China Daily 2.4.2013. Gentlemen Marketing Agency (2014). How to attractct Chinese tourists with the digital? Viitattu

4.1.2016. http://chinesetouristagency.com/attract-chinese-tourists-digital/ Giele, F. (2009). Chinese Consumer Behaviour. An Introduction. Viitattu 23.11.2015.

http://www.fransgiele.be/freematerial/2009chineseconsumerbehaviour.pdf Guo, W. (2015). Chinese luxury market and Chinese people luxury consumer behaviour –Interna-

tional brands in Chinese market. Opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.2.2016. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/96990/Thesis%20Wen-fei%20GUO.pdf?sequence=1

Guo, Y., Kim, S. S., & Timothy, D. J. (2007). Development Characteristics and Implications of Mainland Chinese Outbound Tourism. Asia Pacific Journal of Tourism Research, 12(4), 313-332.

Hakala, O. (2015a). Kiinan nuoret unelmoivat matkasta Pohjoismaihin. VisitFinland. Viitattu 17.11.2015. http://www.visitfinland.fi/news/kiinan-nuoret-unelmoivat-matkasta-pohjois-maihin/

Hakala, O. (2015b). Trade Follow-Up Kiina. Kesä 2015. Viitattu 19.11.2015. http://www.visitfin-land.fi/wp-content/uploads/2015/09/VF-Trade-Follow-Up-Kiina-2015.pdf?dl

Hakala, O. (2015c). Miten myydään Suomi kiinalaiselle? Matkailu-Suomi kiinalaisten hakukoneiden silmin. Trade follow-up Kiina-tutkimuksen esiselvitys. Viitattu 20.11.2015. http://www.vi-sitfinland.fi/wp-content/uploads/2015/08/Matkailu-Suomi-Kiinan-hakukoneiden-sil-min1.pdf

Halonen, K. (2016). Luksusmatkailu ja Suomen vetovoimatekijät. Tutkimuksella tulosta seminaari, tammikuu 2016. Viitattu 12.2.2016. http://matkailututkimus.org/sms/wp-con-tent/uploads/2016/01/Kari-Halonen-Luksusmatkailu-ja-Suomen-vetovoimatekijät-Suo-men-matkailututkimuksen-seura-22.1.2016.pdf

Hanqin, Z., & Lam, T. (1999). An analysis of Mainland Chinese visitors’ motivations to visit Hong Kong. Tourism Management, 20(5), 587–594.

Heikkinen, J. (2014). Mahdollisuuksien Kiina. Kiinan vaurastuva keskiluokka elämysten ja hyvinvoin-nin jäljillä. Julkaisematon lähde.

58

HiltonSOASBluePaper (2011). Hilton / University of London. Viitattu 2012. http://www.hiltonglo-balmediacenter.com/assets/docs/bluepapers/HiltonSOASBluePaperEnglish.pdf

Huang, S., Keating, B. W., Kriz, A. & Heung, V. (2015). Chinese outbound tourism: an epilogue. Journal of Travel & Tourism Marketing, 32(1-2), 153-159.

Hurun Report (2014). The Chinese luxury traveler 2014. Viitattu 31.3.2016. http://up.hurun.net/Hu-files/201406/20140603131531720.pdf

Hurun Report (2015). The Chinese luxury traveler 2015. Viitattu 31.3.2016. http://up.hurun.net/Hu-files/201506/20150601154359126.pdf

Hwang, L-J. (2007). The hotel servicescape for Chinese female travelers. Advances in Hospitality and Leisure, 3, 231-241.

Incitez China (2015). China Search Engine Market Overview 2015. Viitattu 30.11.2015. http://www.slideshare.net/incitezchina/china-search-engine-market-overview-2015

Ipsos Connect (2016). VisitFinland Brand Tracker 2015. Viitattu 23.3.2016. http://www.visitfin-land.fi/wp-content/uploads/2016/02/Visit-Finland-Brand-Tracking-2015_web.pdf?dl

iResearch (2015a). China online travel report. Viitattu 14.12.2015. http://www.ire-searchchina.com/content/details8_19437.html

iResearch (2015b). China online vacation industry report. Brief edition. Viitattu 14.12.2015. http://www.iresearchchina.com/content/details8_19438.html

Jang, S., Yu, L., & Pearson, T. (2003). Chinese travelers to the United States: A comparison of busi-ness travel and visiting friends and relatives. Tourism Geographies, 5(1), 87–108.

Jin, X. & Wang, Y. (2015). Chinese outbound tourism research: a review. Journal of Travel Research. DOI: 10.1177/0047287515608504

Kambele, Z., Li G. & Zhou, Z. (2015), Travelers’ information-seeking behaviors. Journal of Travel & Tourism Marketing, 32(1-2), 141-152.

Kauranen, S. (2011). Mielikuvat Suomesta kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa vuosina 2005–2011. M-Brain Oy. Viitattu 8.12.2015. http://87.108.50.97/re-lis/REL_LIB.NSF/0/A588814899C0B4A3C225786C003A0B36/$FILE/Suomi_Kii-nan_sosiaalisessa_mediassa_2005-2011.pdf

Keating, B. & Kriz, A. (2008). Outbound tourism from China: Literature review and research agenda. Journal of Hospitality and Tourism Management, 15(1), 31-41.

Kemp, S. (2015). Digital, social & mobile in 2015. We are social’s compendium of global digital sta-tistics. Viitattu 30.11.2015. http://www.slideshare.net/fullscreen/wearesocialsg/digital-so-cial-mobile-in-2015/3

Kemp, S. (2016). Digital in 2016. Viitattu 21.3.2016. http://www.slideshare.net/fullscreen/weareso-cialsg/digital-in-2016/1

Kim, S. S., Guo, Y. & Agrusa, J. (2005). Preference and Positioning Analyses of Overseas Destina-tions by Mainland Chinese Outbound Pleasure Tourists. Journal of Travel Research, 44, 212-220.

Kwek, A. & Lee, Y–S.(2015). How face matters: Chinese corporate tourists in Australia. Journal of Travel and Tourism Marketing, 32(1-2), 120-140.

Lahtinen, J. (2014a). Kiina kauppakumppanina. Viitattu 23.11.2015. http://ekulma.kulmat.fi/kir-jasto/Kiina-kauppakumppanina/

Lahtinen, J. (2014b). Kiinalaisen ja länsimaalaisen kulttuurin eroja. Viitattu 23.11.2015. http://ekulma.kulmat.fi/kirjasto/Kiinalaisen-ja-lnsimaisen-kulttuurin-eroja/

Laitinen, K. (2004). The perceptions of tour guides of Finland as a travel destination. Bournemouth University. Viitattu 9.12.2015. http://www.chinatraveltrends.com/wp-content/up-loads/downloads/2011/09/The-Perceptions-of-Tour-Guides-on-Finland-as-a-Travel-des-tination-for-Chinese-Tourists.pdf

59

Leuenhagen Petersen, S. (2009). Chinese Tourists’ Travel motivations. And their resultant preferred travel activities. Viitattu 15.12.2015. http://www.odense.dk/Top-menu/Borger/ByMiljoe/Odense%20i%20Verden/EXPO%202010/Presse/~/me-dia/BKF/Bymilj%C3%B8/Expo%202010/Nyheder/prisopgaven.ashx

Li, X., Lai, C., Harrill, R., Kline, S. & Wang, L. (2011). When East Meets West: An Exploratory Study on Chinese Outbound Tourists’ Travel Expectations. Tourism Management, 32(4), 741–49.

Li, X., Meng, F., Uysal, M. & Mihalik, B. (2013). Understanding China’s long-haul outbound travel market: An overlapped segmentation approach. Journal of Business Research, 66(6), 786-793.

Lim, F. K. G. (2009). “Donkey Friends in China: The Internet, Civil Society and the Emergence of the Chinese Backpacking Community.” Teoksessa Winter, T., Teo, P. & Chang T. C. (eds.) Asia on Tour: Exploring the Rise of Asian Tourism, 291-301. London: Routledge.

Lin, V. S., Liu, A. & Song, H. (2015). Modeling and forecasting Chinese outbound tourism: An econometric approach. Journal of Travel and Tourism Marketing, 32(1), 34-49.

Linnala, V. (2012). Kartoitus kiinalaisten matkailusta Euroopassa ja matkailun kehitysmahdollisuuk-sista. Viitattu 8.12.2015. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47808/Opin-naytetyo%20Kiinalaisten%20matkailusta%20Eurooppaan%20ja%20matkailun%20kehitys-mahdollisuuksista.pdf?sequence=1

Liu, D. (2014). Ajankohtaista markkinoilta – Beijing ja Chongqing. VisitFinland. Liu, J. (2016). Customized Vacation Business consultant. Suullinen tiedonanto 3.2.2016. Loi, K. L. & Pearce, P. L. (2015). Exploring perceived tensions arising from tourist behaviours in a

Chinese context. Journal of Travel & Tourism Marketing, 32(1-2), 65-79. Lu, A., Cheng C. & Chen, B. T. (2014). Information search behavior of Independent travelers: A

cross-cultural comparison between Chinese, Japanese, and American travelers. Journal of Hospitality Marketing & Management, 23(8), 865-884.

Mannonen, S. (2015). Kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat Lahdessa. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 8.12.2015. http://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/96924/Mannonen_Suvi.pdf?sequence=1

McCartney, G. & Pinto, J. F. (2014). Influencing Chinese travel decisions: The impact of celebrity endorsement advertising on the Chinese traveler to Macao. Journal of Vacation Marketing, 20(3), 253-266.

Nepa (2016). “Stopover Finland” consumer research for Asian travelers. Research findings and proposition recommendations. StopOver VisitFinland. Viitattu 9.3.2016. http://www.visit-finland.fi/wp-content/uploads/2016/02/VF-Stopover-Finland-Report-Final-2016.pdf?dl

Packer, J., Ballantyne, R. & Hughes, K. (2014). Chinese and Australian tourists’ attitudes to nature, animals and environmental issues: Implication for the design of nature-based tourism expe-riences. Tourism Management, 44, 101-107.

Page, S. (2007). Tourism Management: Managing for Change. Oxford: Butterworth Heinemann. Palmu & Hakala, O. (2014). Taustatietoa. Kiina pähkinänkuoressa, yhteisöllisyys, bisnesmaailma,

kieli, Kiinan ja Suomen välinen matkailu ja historia. Viitattu 23.11.2015. http://ekulma.kul-mat.fi/kirjasto/Kiina-taustatietoja/

Palmu (2014a). Delegaatiovierailuiden tavoitteet ja osallistujien roolit. Viitattu 23.11.2015. http://ekulma.kulmat.fi/kirjasto/Vierailujen-tavoitteet-ja-osallistujien-roolit/

Palmu (2014b). Delegaatiovierailuiden organisointi. Viitattu 23.11.2015. http://ekulma.kulmat.fi/kir-jasto/Delegaatiovierailujen-organisointi/

Palmu (2014c). Matkailijan vierailijakokemus. Viitattu 23.11.2015. http://ekulma.kulmat.fi/kir-jasto/Matkailijan-vierailukokemus/

Palmu (2014d). Haasteet ja arvonmuodostus. Viitattu 23.11.2015. http://ekulma.kulmat.fi/kir-jasto/Vierailun-haasteet-ja-kiinalaisen-asiakkaan-arvonmuodostus/

Palo, V. (2015). Suomi matkailumaana kiinalaisten näkökulmasta. Opinnäytetyö. Vaasan ammattikor-keakoulu. Viitattu 15.12.2015. http://publications.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/102185/Palo_Ville.pdf?sequence=1

60

Prabu, K. (2013). Chinese traveler profiles – viewed through the lens of social media. Viitattu 14.12.2015. http://www.tnooz.com/article/chinese-travellers-profile-analysis-lens-social-media/

Prabu, K. (2014). Watch out: luxury travellers in Asia-Pacific are the most prolific on social media. Viitattu 15.12.2015. http://www.tnooz.com/article/Luxury-travellers-and-social-media-Asia-Pacific-edition/

Prayag, G., Disegna, M., Cohen, S. A. & Yan, H. (2015). Segmenting markets by bagged clustering: young Chinese travelers to Western Europe. Journal of Travel Research, 54(2), 234-250.

Prideaux, B., Cave, J., Thompson, M. & Sibtain, J. (2012). Recognizing new market opportunities and selecting appropriate segments: Targeting Chinese outbound tourists. Journal of Vacation Marketing, 18(4), 287-299.

Savot (2015). Kiinalaiset ohittivat venäläiset. Itä-Savon Savot -liite 14.12.2015. Song, H., Lin, V. S., & Liu, A. (2015). Modeling and forecasting China outbound tourism: An econ-

ometric approach. Journal of Travel and Tourism Marketing, 32(1-2), 34-49. Soultana, T. K., Fu, J. & Mou, L. (2015). Strategic framework showcasing Greece in the Chinese

tourism market. Journal of Business, 10(3), 311 – 326. Sparks, B. & Pan, G. W. (2009). Chinese Outbound Tourists: Understanding Their Attitudes, Con-

straints and Use of Information Sources. Tourism Management 30 (4), 483–94. Su, W. (2011). Helsinki as a tourist destination for Chinese visitors. Opinnäytetyö. Haaga-Helia am-

mattikorkeakoulu. Viitattu 15.12.2015. http://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/35442/Su_Weiqun.pdf?sequence=1

Suomi, R., Li, H. & Wang, P. (2014). Profiling Chinese outbound tourist: an empirical survey in China. MEK A:174. Viitattu 8.12.2015. http://www.visitfinland.fi/wp-con-tent/uploads/2014/11/2014-A174-Profiling-Chinese-outbound-tourist.pdf?dl

Tang, J. (2010). Rise of the Middle Class. China Daily 18.11.2010. Tanskanen, J. (2015). Kiinalainen mytologia: Saimaannorpan näkeminen takaa poikalapsen – ja turis-

teja Saimaalle. Yle uutiset 13.8.2015. Viitattu 17.11.2015. http://yle.fi/uutiset/kiinalai-nen_mytologia_saimaannorpan_nakeminen_takaa_poikalapsen__ja_turisteja_sai-maalle/8224117

Thraenhart, J., Chang, K. and Arlt, W. (2012). The changing Chinese travelle. Essential China Travel Trends 2012. Pacific Asia Travel Association (PATA). Viitattu 3.1.2014. www.pata.org

Tikkanen, J. (2015). Kiinalainen ei löysäile lomalla. Helsingin Sanomat 23.5.2015. Tilastokeskus (2015). Ulkomaiden kansalaiset. Viitattu 8.12.2015. http://www.tilastokes-

kus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html Torvinen, H. & Brosy, J. (2010). Study for the demand of nature tourism in Norther Finland for

Chinese Tourists. Arctic Flavours. Viitattu 8.12.2015. http://www.arktisetaromit.fi/bi-nary/file/-/id/138/fid/1342/

Tourism Review (2012). China’s Outbound Tourism: 30% of International Travel. Viitattu 1.12.2015. http://www.tourism-review.com/travel-tourism-magazine-outbound-tourism-in-china-growingsteadily-article2030

TravelChinaGuide (2014). China Outbound Tourism in 2014. Viitattu 14.12.1015. http://www.tra-velchinaguide.com/tourism/2014statistics/outbound.htm

TravelChinaGuide (2015). China Outbound Tourism in 2015. Viitattu 14.12.2015. http://www.tra-velchinaguide.com/tourism/2015statistics/outbound.htm

Tuominen, T. (2003). A study of Chinese Tourists in Finland – Winter 2003. Viitattu 25.11.205. http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2013/04/A127-A-Study-of-Chinese-Tou-rists-in-Finland-Winter-2003.pdf?dl

Ulkoasiainministeriö (2014). Kiina: matkustusasiakirjat Suomeen (ml. Hongkong ja Macao.) Viitattu 15.12.2015. http://formin.finland.fi/public/default.aspx?conten-tid=182871&nodeid=17227&contentlan=1&culture=fi-FI

Wakonen, K. (2014). Rising Sun Meets Midnight Sun. Matkailusilmä 1/2014.

61

Wakonen, K. (2014). Uusia kasvualoja ja Aasian markkinat. Julkaisematon lähde. Wang, Y., Vela, M. R., & Tyler, K. (2008). Cultural perspectives: Chinese perceptions of UK hotel

service quality. International Journal of Culture, Tourism and Hospitality Research, 2(4), 312-324. Viekers, J. S. & Renand, F. (2003). The marketing of luxury goods: and exploratory study. The marke-

ting review, 3(4), 459–478. VisitFinland & Tilastokeskus (2016a). Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain. Tilastopal-

velu Rudolf. Viitattu 18.2.2016. http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFin-land/VisitFinland__Majoitustilastot/020_matk_tau_312.px/?rxid=f1cd24f4-8e26-46f8-9e09-7c6104834fdb

VisitFinland & Tilastokeskus (2016b). Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain. Tilasto-palvelu Rudolf. Viitattu 5.1.2016. http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFin-land/VisitFinland__Majoitustilastot/010_matk_tau_311.px/?rxid=e66d81fa-2f0b-4bf9-a003-7db00479068b

VisitFinland (2013a). Markkinakatsaus. Kiina. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastat-telututkimuksen tuloksista. Viitattu 10.7.2015. http://www.visitfinland.fi/wp-con-tent/uploads/2013/05/Markkinakatsaus-Kiina.pdf

VisitFinland (2013b). Katse Kiinaan. Viitattu 20.11.2015. http://www.visitfinland.fi/wp-content/up-loads/2013/07/Katse_Kiinaan_2013.pdf

VisitFinland (2015a). Kuulumisia Kiinasta. Viitattu 17.11.2015. http://www.visitfinland.fi/tietoa-koh-demaista/kiina/

VisitFinland (2015b). Eurooppa on kiinalaisten halutuin ulkomaan kohde. Viitattu 17.11.2015. http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/kiina/tuotteet-ja-kohderyhmat/

VisitFinland (2015c). Matkanjärjestäjät, matkatoimistot ja online jakelukanavat. Viitattu 17.11.2015. http://www.visitfinland.fi/tietoa-kohdemaista/kiina/jakelukanavat/

VisitFinland (2015d). Ajankohtaista markkinoilta. Shanghai. Kesäkuu 2015. Viitattu 17.11.2015. http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2015/06/China-Shanghai-Market-news_2015-11.pdf

VisitFinland (2015e). Ajankohtaista markkinoilla. Beijing ja Chongging. Kesäkuu 2015. Viitattu 17.11.2015. http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2015/06/China_Bei-jing_Chongqing_market_news_2015-1.pdf

VisitFinland (2015f). Markkinakatsaus. Kiinalasimatkailijat Suomessa – trendit ja profiili. Viitattu 19.11.2015. http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2015/08/Markkinakatsaus-Kiina-2014.pdf

VisitFinland (2015g). VisitFinland matkailijatutkimus 2014. Viitattu 25.11.205. http://www.visitfin-land.fi/wp-content/uploads/2015/06/Visit-Finland-Matkailijatutkimus-2014.pdf?dl

VisitFinland (2015h). What’s up China? Travel Fair 15-16.1.2015. Viitattu 26.11.2015. http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2015/01/Matka-Whats-up-in-China-Travel-Fair-15-16.1.2015.pdf?dl

VisitFinland (2015i). VisitFinlandin matkailijatutkimuksen data. Julkaisematon lähde.

Voitto & VisitFinland (2010). Matkailu ja sosiaalisen median käyttö. Kiina, Hong Kong, syksy 2010. Viitattu 26.11.2015. http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2013/04/2011-Mat-kailu-ja-online_kaytto-Kiina-ja-Hongkong-Yhdistelmäraportti.pdf?dl

Wu, M-Y. & Pearce, P. L. (2014). Chinese recreational vehicle users in Australia: A netnographic study of tourist motivation. Tourism Management, 43(1), 22-35.

Wu, M-Y. (2015). Driving an Unfamiliar Vehicle in an Unfamiliar Country: Exploring Chinese Rec-reational Vehicle Tourists’ Safety Concerns and Coping Techniques in Australia. Journal of Travel Research, 54 (6), 801-813.

62

Xu, C. (2014). Identifying Chinese Tourists Demands and Expectations in Finland. Opinnäytetyö. Saimaan ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.11.2015. http://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/89195/Xu_Cuiting.pdf?sequence=1

Yao, F., & Button, J. (2013). Shifting focus from brand to style. Asia Weekly. 29.3.2013. Yu, X., & Weiler, B. (2001). Mainland Chinese pleasure travelers to Australia: a leisure behavior anal-

ysis. Tourism, Culture & Communication, 3, 81-91. Zhang H, Yan, Y. & Li, Y (2009). Understanding the mechanism behind the zero-commission Chi-

nese outbound package tours: Evidence from case studies. International Journal of Contempo-rary Hospitality Management, 21(6), 734–751.

Zhang, Yahua & Peng, Yiqian (2014). Understanding travel motivations of Chinese tourists visiting Cairns, Autralia. Journal of Hospitality and Tourism Management, 21, 44-53.