KIELELLISET HARJOITUKSET

Puheterapeutti

Riitta Mikkonen

2

KIELELLISET HARJOITUKSET Eskarista ekaluokalle harjoituksiin on koottu lukemaan ja kirjoittamaan oppimista tukevia

harjoituksia. Harjoitukset sisältävät kuullun ymmärtämisen, sanaston, käsitteiden ja

nimeämisen harjoittelua, kielellisen tietoisuuden sekä kirjaintuntemuksen harjoitteita.

Kuullun ymmärtäminen ja sanaston kehittyminen tukevat luetun ymmärtämistä hyvin

laajasti. Kielellisen tietoisuuden kehittyminen ja lukutaidon kehittyminen ovat sidoksissa

toisiinsa. Kielellinen tietoisuus merkitsee sitä, että lapsen huomio kiinnittyy kielen

merkityksestä yhä enemmän kielen muotoon. Lapsi oivaltaa, että puheen voi jakaa osiin,

kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Sanojen tavuttaminen on tärkeä taito lukemaan ja

kirjoittamaan opeteltaessa. Vähitellen kielellinen tietoisuus kasvaa taidoksi erottaa ja

käsitellä kielen pienimpiä yksiköitä, äänteitä. Lapsi oppii kirjain-äänne vastaavuuden.

Kirjaintuntemus osoittaa lapsen kiinnostusta kirjaimiin. Lapsen oman nimen kirjainten

nimeämisestä on hyvä aloittaa kirjaimiin tutustuminen.

Harjoitukset tehdään yhdessä aikuisen, vanhemman kanssa. Tärkeää on, että vanhempi

omalla osallistumisellaan, ajattelemalla ääneen, antaa mallia harjoitusten tekemisessä.

Harjoitukset tehdään leikinomaisesti, yhdessä pohtien ja miettien.

Kielellistä kehitystä voi tukea keskustelemalla lapsen kanssa arjen eri tilanteissa,

kuuntelemalla lapsen kysymyksiä ja kerrontaa. Vanhemmat voivat tukea lapsen

lukemisvalmiuksien kehittymistä lukemalla lapselle. Lukeminen kehittää lapsen

sanavarastoa ja kuullun ymmärtämistä. Lukemistilanne on lapsen ja vanhemman yhteinen,

läheinen tilanne, joka herättää lapsessa kiinnostuksen kirjoitettuun kieleen.

Tampereella 14.12.2008

Riitta Mikkonen

puheterapeutti

3

POSTIKORTIT – KERRONTA

1. Tehdään joukko kortteja siten, että liimataan aina kaksi postikorttia kiinni toisiinsa kuvapuolet ulospäin (käytetyt kortit käyvät siis hyvin). Valitse sellaisia kuvia, joista voi kertoa lauseita.

2. Laitetaan kortit lattialle tai pöydälle. Aikuinen kertoo jostain kortista mitä siinä

tapahtuu ja lapsi etsii kortin.

3. Kun lapsi on löytänyt oikean kortin, hän saa katsoa kortin toiselle puolelle ja kertoa mitä siinä kuvassa tapahtuu. Jos lapsen on vaikea kertoa kuvasta, aikuinen voi tehdä apukysymyksiä lapselle.

4. Vaihdetaan vuoroa, lapsi kertoo ensin lattialla olevasta kuvasta ja aikuinen etsii

oikean kortin.

4

ARVAA MIKÄ

1. Laitetaan joukko kuvia (esim. muistipelistä tai Alias-pelistä) pinoon nurinpäin pöydälle.

2. Aikuinen ottaa pinosta ensimmäisen kortin (kuvaa ei saa näyttää toiselle) ja kertoo

vihjeitä kuvasta lapselle (”Tämä on hedelmä, se on punainen, se kasvaa puussa.”). Aikuinen antaa vinkkejä niin pitkään, että lapsi arvaa mikä kuvassa on. Oikein arvattu kuva laitetaan näkyviin pöydälle.

3. Lapsi ottaa vuorostaan kuvan ja kertoo vihjeitä aikuiselle. Jos lapsen on vaikea

kertoa vihjeitä kuvasta, aikuinen voi tehdä apukysymyksiä lapselle (”Missä se voi olla, mitä sillä voi tehdä…”).

5

Kellossa on viisarit.

Linnulla on häntä ja siivet.

Ihmisellä on neljä jalkaa.

Omenat kasvavat pensaassa.

Lehmä on pienempi kuin jänis.

Punainen ja keltainen ovat muotoja.

Luistimilla hiihdetään.

Kesä on vuodenaika.

A ja T ovat numeroita.

Kolme ja viisi eivät ole kirjaimia.

Aamulla yöpuku puetaan päälle.

Aurinko laskee aamulla.

Syksy on ennen talvea.

Kuu on taivaalla.

Vesi on kuivaa.

Kesällä sataa lunta.

ONKO TOTTA VAI EI

1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla lauseet. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.

2. Aikuinen lukee ääneen lapsen onkiman lauseen. Lapsi miettii onko asia totta vai ei.

Mikäli lause ei ole totta, mietitään yhdessä miten on oikein. Ongittu kala laitetaan syrjään.

3. Aikuinen onkii vuorollaan ja lukee itselleen lauseen. Aikuinen miettii ääneen onko

asia totta vai ei.

6

AUTO – LAIVA – LASI – LENTOKONE

JÄNIS – LAMMAS – KISSA – AUTO

KUPPI – PALLO – LAUTANEN – KATTILA

PAITA – HATTU – HAME – TUOLI

SUKKA – KAAPPI – PÖYTÄ – SOHVA

OMENA – BANAANI – JALKA – PÄÄRYNÄ

VIHREÄ – KOLME – MUSTA – RUSKEA

SILMÄT – KORVAT – NENÄ – VARPAAT

KUUSI – VIISI – KOIVU – MÄNTY

KAKSI – NELJÄ – PUNAINEN – SEITSEMÄN

MIKÄ EI KUULU JOUKKOON ?

1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.

2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy ”Mikä sana ei kuulu yhteen muiden kanssa?”

ja lukee lapsen onkiman sanalistan (lapsi voi lukea itse sanat, jos jo osaa). Lapsi kertoo mikä sana ei kuulu joukkoon muiden kanssa ja miksi se ei kuulu joukkoon (aikuinen auttaa tarvittaessa). Ongittu kala laitetaan aina syrjään.

3. Aikuinen onkii kalan ja lukee ääneen sanalistan ja miettii mikä sana ei kuulu

joukkoon ja miksi.

7

TUOLI, SOHVA , PÖYTÄ JAKKARA MAKKARA

MAITO, VESI, TEE PAHVI KAHVI

LEHMÄ, HEVONEN, POSSU HAMMAS LAMMAS

PATA, KATTILA, KASARI PANNU KANNU

JARI, LARI, KARI ARI SARI

EIJA, SEIJA, TEIJA REIJO REIJA

KOIVU, PIHLAJA, MÄNTY KUUSI VIISI

JÄRVI, MERI, LAMPI NOKI JOKI

SILMÄ, NENÄ, KORVA PUU SUU

ISÄ, ÄITI, SISKO VELI PELI

KUMPI SANA KUULUU JOUKKOON?

1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.

2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen lukee lapsen onkimasta sanalistasta ensin kolme

ensimmäistä sanaa esim. ”tuoli, sohva, penkki” ja kysyy sitten ”Kumpi kuuluu joukkoon, jakkara vai makkara?”. Ongittu kala laitetaan aina syrjään.

3. Aikuinen onkii kalan, lukee sanalistan ja tekee itselleen kysymyksen ääneen.

8

MAHDOLLISIMMAN MONTA

1. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen mahdollisimman monta ruokaa. Aikaa on esim. kaksi minuuttia. Mitataan aikaa kellon, munakellon tai tiimalasin avulla. Merkitään vastaukset viivoilla kuvien viereen ja lasketaan lopuksi montako ruokaa yhteensä keksittiin.

2. Keksikää vuorotellen mahdollisimman monta eläintä.

3. Keksikää vuorotellen mahdollisimman monta vaatetta.

4. Keksikää vuorotellen mahdollisimman monta ammattia.

9

MITÄ TULEE MIELEEN?

1. Lapsi ja aikuinen sanovat vuorotellen mitä voisi olla tässä paikassa. Aikaa on esim. kaksi minuuttia. Aikaa voi mitata kellon, munakellon tai tiimalasin avulla.

ELÄINTARHA SIRKUS KOULU PÄIVÄKOTI KOTI

2. Lapsi ja aikuinen sanovat vuorotellen mitä tulee mieleen tästä aikaan liittyvästä sanasta.

TALVI KESÄ AAMU JOULU

10

SANAKETJU

1. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen sanoja ketjussa. Aina pitää keksiä uusi sana, joka sopii yhteen edellisen sanan kanssa. Aloitetaan ensimmäisestä sanasta (esim. vesi – lasi – ikkuna – talo jne.) Yritetään keksiä ainakin 10 sanaa yhteensä. Aikuinen voi kirjoittaa sanat ja luetaan ne vielä lopuksi.

2. Sanaketju alkaa sanasta

VESI KENKÄ TUOLI PELI KIRJA

11

TAVUTTAMINEN

1. Otetaan joukko kuvia ja laitetaan ne pöydälle nurinpäin.

2. Lapsi ja aikuinen ottavat vuorotellen kuvan pinosta.

3. Lapsi ottaa ensin kuvan pinosta ja tavuttaa/taputtaa kuvan nimen. Lasketaan tavujen määrä ja laitetaan kuvan viereen yhtä monta esim. nappia tai palikkaa kuin sanassa on tavuja.

4. Aikuinen ottaa kuvan, laskee tavujen määrän ja laittaa yhtä monta nappia kuvan

viereen.

5. Lopuksi voidaan katsoa missä sanassa on eniten tavuja ja missä sanassa vähiten.

12

TAVURATA

1. Otetaan nippu kuvia ja tavurata-alusta. Kuvapino laitetaan pöydälle kuvapuoli alaspäin. Kaikille pelaajille on oma nappula.

2. Otetaan vuorotellen kuvapinosta yksi kuva, tavutetaan se (esim. taputtamalla) ja

lasketaan montako tavua sanassa on.

3. Radalla saa siirtyä niin monta askelta eteenpäin kuin sanassa on tavuja. Ensimmäisenä maaliin tullut on voittaja.

VINKKI: Aikuinen voi joidenkin kuvien kohdalla pyytää lasta miettimään voisiko kuvasta keksiä pidemmän sanan, jos lapsi nimeää kuvan ensin lyhyellä sanalla (esim. auto – kuorma-auto).

13

TAVUSANAT

1. Laitetaan joukko kuvia pöydälle kuvapuoli ylöspäin.

2. Aikuinen sanoo ensin jonkin kuvan nimen hitaasti tavuttamalla (esim. ”sam-mak-ko”) ja lapsi etsii oikean kuvan ja ottaa sen pois pöydältä.

3. Lapsi tavuttaa vuorostaan jonkin kuvan nimen aikuiselle, joka etsii oikean kuvan ja

ottaa sen pois.

14

ALKUTAVU –PELI

1. Laitetaan joukko kuvia pöydälle kuvapuoli ylöspäin.

2. Aikuinen sanoo jonkin kuvan nimen alkutavun (esim. ”kel”). Lapsen pitää keksiä mikä sana on kyseessä (kello) ja ottaa kuvan pois pöydältä.

3. Lapsi vuorostaan sanoo aikuiselle jonkin kuvan alkutavun ja aikuinen etsii oikean

kuvan.

15

LEIKATUT NIMET

1. Kirjoitetaan kaikkien perheenjäsenten etunimet paperilapuille. Voidaan kirjoittaa myös muiden sukulaisten tai kavereiden nimiä. Aikuinen voi miettiä, mikä on sopiva määrä nimiä.

2. Leikataan nimilaput tavujaon mukaisesti osiin.

3. Sekoitetaan tavulaput ja lapsi etsii ensin oman nimensä tavut ja kokoaa sen. Sitten

lapsi etsii muiden nimet ja kokoaa ne. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan, esim. aikuinen voi lukea eri tavuja ääneen ja lapsi miettii mihin nimeen tavu voi kuulua.

VINKKI: Nimien kokoamista helpottaa se, jos nimet kirjoitetaan eri väreillä.

16

KAUPPA - TAVARATALO

PAJUPILLI - PUU

PILVI - SATEENKAARI

SATEENVARJO - HATTU

SADE - VESIPISARA

KIRJAHYLLY - SOHVA

NORSU - MEHILÄINEN

PYYHEKUMI - KYNÄ

JUNA - LENTOKONE

LEPPÄKERTTU - MATO

TIE - LIIKENNEMERKKI

LIHAPULLA - LEIPÄ

MAALI - JALKAPALLO

KYYNÄRPÄÄ - JALKA

MAILA - TENNISPALLO

PITKÄ SANA

1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanaparit. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.

2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy ”Kumpi sana kuulostaa pidemmältä” ja

lukee ääneen lapsen onkiman sanaparin. Lapsi miettii ja kertoo kumpi sana kuulostaa pidemmältä. Lasta voi ohjata laskemaan sanojen tavujen määrät, jos pitkän sanan tietäminen on muuten vaikeaa.

3. Aikuinen onkii kalan ja lukee itselleen ääneen sanat ja miettii kumpi sana kuulostaa

pidemmältä.

4. Lapsi ja aikuinen keksivät lopuksi kumpikin yhden oikein pitkän sanan ja yhden ihan lyhyen.

17

KEKSI SANOJA

1. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen sanoja, joissa on yksi tavu. Aikuinen kirjoittaa sanat ylös. Lasketaan lopuksi montako sanaa on yhdessä keksitty. Aikarajaksi voi laittaa esim. kaksi minuuttia. Mitataan aikaa kellon, munakellon tai tiimalasin avulla.

2. Keksikää vuorotellen sanoja, joissa on kaksi tavua.

3. Keksikää vuorotellen sanoja, joissa on kolme tavua.

4. Keksikää vuorotellen sanoja, joissa on neljä tavua.

4 3 2 1

18

Jääkaapissa on viili, pihalla kulkee … (siili).

Pannulla paistuu lettu, metsässä juoksee …(kettu).

Se on valkea kuin hammas, se on villainen …(lammas).

Puusta kuuluu rapina, siellä hyppii …(apina).

Ovessa on iso lukko, ulkona kiekuu …(kukko).

Jalassa on tossu, sikalassa asuu …(possu).

Sen omistaa Matti, se on kehräävä …(katti).

Ville sanoi ”Kato”, tuossa mönkii …(mato).

Kaunis on vaasi, polkua kävelee …(aasi).

Sen nimi on Siiri, se on harmaa …(hiiri).

Ei voi olla totta, tiellä juoksi iso …(rotta).

Sulje heti hana, tuolta tulee …(kana).

Ruokaa laittaa kokki, taivaalla lentää …(lokki).

Lintu voi olla pyy, käärme voi olla …(kyy).

Olipa uimaretki rankka, huokasi järvessä …(ankka).

ELÄINRIIMIT

1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla riimilauseet. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.

2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen lukee lapsen onkiman lauseen ja lapsi miettii

lauseeseen sopivan riimisanan, eläimen nimen. Jos lapsen on vaikea keksiä oikeaa sanaa, aikuinen voi auttaa sanomalla riimisanan alkutavun. Ongitut kalat laitetaan aina syrjään.

3. Aikuinen onkii vuorollaan ja lukee äänen itselleen riimilauseen.

19

VIILI – TIILI – PALLO

KUKKA – KALA – SUKKA

TULI – KALA – PALA

KUU – SUU – PÄÄ

RAHA – MAHA – VYÖ

VELI – SISKO – PELI

JUNA – PUNA – KUPPI

LUKKO – KUKKO -KANA

KATTI – TATTI – TYTTÖ

KIRJA – SANA – VANA

JÄÄ – PÄÄ – PUU

MATO – PELI – LATO

RAITA – TIILI – PAITA

RATA – JUNA – PATA

SATU – KATU – TIE

MIKÄ SANA KUULOSTAA ERILAISELTA ?

1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen kalan.

2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy ”Mikä sana kuulostaa erilaiselta kuin muut?”

ja lukee ääneen lapsen onkiman sanalistan. Lapsi miettii ja kertoo mikä sana kuulostaa erilaiselta. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan. Ongitut kalat laitetaan aina syrjään.

3. Aikuinen onkii kalan ja miettii ääneen mikä sana kuulostaa erilaiselta.

20

AAMU – ANKKA – OVI

YSTÄVÄ – YKSI – KAKSI

IKKUNA – UUNI – IMURI

ÖLJY – AUTO – ÖTÖKKÄ

ETANA – ELÄIN – ORAVA

ISÄ – ÄITI – ÄMPÄRI

UUNI – APINA – UUSI

RUMPU – ESSU – REPPU

AVAIN – OVI – OMENA

SATU – SIVU – RUUSU

MITKÄ ALKAVAT SAMALLA TAVALLA ?

1. Kalakorttien taakse liitetään klemmarilla sanalistat. Kalat laitetaan lattialle tai pöydälle kalapuoli ylöspäin. Lapsi ja aikuinen onkivat vuorotellen yhden kalan.

2. Lapsi onkii ensin kalan. Aikuinen kysyy lapselta ”Mitkä kaksi sanaa alkavat samalla

tavalla, samalla äänteellä?” ja lukee lapsen onkiman sanalistan ääneen. Aikuinen auttaa tarpeen mukaan. Ongittu kala laitetaan aina syrjään.

3. Aikuinen onkii kalan, tekee saman kysymyksen itselleen ja lukee sanalistan ääneen.

21

LAIVA ON LASTATTU

1. Laiva on lastattu A-alkuisilla sanoilla. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen A-kirjaimella alkavia sanoja. Aikaa on esim. kaksi minuuttia. Lasketaan sanojen määrä, esim. otetaan aina yksi nappi purkista, kun on keksitty sana.

2. Laiva on lastattu S-alkuisilla sanoilla.

3. Leikkiä voidaan jatkaa uudella alkukirjaimella. Kirjain kannattaa valita lapsen

taitojen mukaan, vokaalit ovat helpompia kuin konsonantit.

22

OMA NIMI

1. Lapsi kirjoittaa oman nimen paperille tai taululle. Lapsi nimeää kaikki oman nimen kirjaimet, aikuinen auttaa tarpeen mukaan.

2. Lapsi tai aikuinen kirjoittaa äidin nimen ja nimetään sen kirjaimet.

3. Kirjoitetaan isän nimi ja nimetään kirjaimet

4. Kirjoitetaan sisarusten nimet ja nimetään kirjaimet.

5. Voidaan kirjoittaa muiden sukulaisten tai kavereiden nimiä ja nimetään kirjaimet.

6. Löytyykö eri nimistä samoja kirjaimia?

23

KIRJAINTEN ONKIMINEN

1. Tehdään kahdet kirjainkortit. Toisiin laitetaan klemmari kiinni ja ne laitetaan lattialle tai pöydälle kirjainpuoli ylöspäin. Toiset kirjaimet ovat pinossa kuvapuoli alaspäin.

2. Aikuinen ottaa ensin yhden kirjainkortin pinosta (ei saa näyttää toiselle) ja pyytää

lasta onkimaan sen kirjaimen pöydältä. Verrataan tuliko sama. Jos tuli, kirjaimet kerätään pois. Jos ei tullut, ongittu kirjain palautetaan pöydälle ja aikuisen kirjainkortti laitetaan pinon alimmaksi.

3. Lapsi ottaa kirjaimen pinosta ja pyytää aikuista onkimaan sen kirjaimen.

4. Jatketaan vuorotellen, kunnes kaikki kirjaimet on saatu ongittua.

24

A E I O

U Y Ä Ö

H J K L

M N P R

S T V D

25

26