Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon

Kestävää kasvua ja työtä2014–2020 -ohjelma

Pohjois-Savo

SisältöKestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

Hankkeita ja tuloksia ohjelmakaudelta 2007–2013

• Elinkeinoelämän tukemisessa on maakunnallisia eroja

• Pettersteel Oy: ”Määrät kasvoivat toimitusaikojen puolittuessa”

• Savon eläinsairaala – hevosille hoitoa Itä-Suomessa

• Biojalostamo tuottaa lääkkeitä, parfyymeja ja suoja-aineita

• Palosimulaattorit vahvistavat turvallisuusklusteria

• Koulutuskonepaja luo tahtoa älykkääseen erikoistumiseen

• Startup Kuopio: Asiakkaiden arvostamaa liiketoiminnan kehittämistä

• Energiatutkimuksesta uutta kipinää Varkauden seudulle

Euroopan sosiaalirahasto (ESR)


• Runway palkittiin Napolissa

• ThinkSuomi tekee keksimisen helpoksi

EU:n erillisohjelmat

3

4

6

6

7

8

8

9

9

10

10

11

13

13

13

14

Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon

Sivu 8 Kiuruvedellä sijaitseva Savon eläinsairaala on saanut Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta 1,3 miljoonaa euroa.

Kuopio

KUSTANTAjA: Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ELY-keskus SISäLLöNTUOTANTO: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Europe Direct Kuopio -tietopalveluTAITTO: jari SihvonenPAINOPAIKKA: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, KuopioPAINOSMääRä: 3000 kpl

Sivu 10 Kahdeksan metriä korkea leijupetikattila on Varkauden energiatutkimuskeskuksen sydän.

ToimintalinjaEU-rahoitus Kansallinen

julk. rahoitusEAKR ESRTL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 328,4 328,4

TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

434,8 434,8

TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 233,7 233,7

TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 164,1 164,1

TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 99,5 99,5

33,5 %18,0 %

12,6 %

7,7 %

Julkinen rahoitus yhteensä

25,3 %

TL 1: 656,8 milj. €

TL 2: 869,5 milj. €

TL 3: 467,5 milj. €

TL 4: 328,2 milj. €

TL 5: 198,9 milj. €

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma | 3

Kestävän kasvun ja työllisyyden edistämiseen Suomessa yhteensä 2,6 miljardia euroaRakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus kaudelle 2014–2020 on lähes 1,3 miljardia euroa. Kansallisen vastinrahoituksen (50 prosenttia) kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 2,6 miljardia euroa.

Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Euroop pa 2020 -strategian tavoitteita.

Ohjelman toimilla tavoitellaan:

• uuden liiketoiminnan syntyä,

• yritysten kasvua ja kansainvälisty-mistä,

• innovaatio- ja osaamispohjan laajen-tamista,

• uusiutuvan energian laajempaa hyödyntämistä,

• energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämistä,

• nuorten ja heikossa työmarkkina- asemassa olevien työllistymistä,

• työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvua,

• koulutuksen ja koulutuspalveluiden parantumista sekä

• syrjäytymisen torjuntaa.

Ohjelmaa toteutetaan kaikkialla Suomes-sa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Hae rahoitusta kestävää kasvua ja työllisyyttä tukevaan hankkeeseenTietoa rahoituksen hakemisesta saa rakennerahastotukea myöntäviltä viran-omaisilta eli ELY-keskuksilta, maakuntien liitoilta, Tekesiltä ja sosiaali- ja terveys-ministeriöltä.

Rakennerahastot Suomessa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitii-kalla pyritään kasvattamaan jäsenvaltioi-den taloudellista ja sosiaalista yhteen-kuuluvuutta ja vähentämään alueiden välisiä kehityseroja.

Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä, edistetään uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä sekä vähähiilisen talouden kehittämistä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella edistetään työllisyyttä ja hyvää työelämää, parannetaan osaamista ja ammattitaitoa sekä lisätään heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta.

|Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon 3

Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR)

EAKR:n keskeiset painopisteet:• Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen

• Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

• Vähähiilisen talouden edistäminen

4 | Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma|4 Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon

Euroopan aluekehitysrahasto

EAKR

Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminenKohderyhmä: pk-yritykset

Tavoitteena on monipuolistaa elinkeino-rakennetta, lisätä kasvavien, innovatii-visten ja kansainvälistyvien yritysten määrää sekä kehittää uutta liiketoimin-taa. Panoksia kohdistetaan erityisesti alueiden vahvojen toimialojen kehittämi-seen sekä muutos- ja murrosvaiheessa olevien toimialojen tunnistamiseen. Itä- ja Pohjois-Suomessa toimia voidaan kohdentaa pk-yritysten saavutettavuutta parantaviin pienimuotoisiin liikenne- ja logistiikkatoimiin.

Rahoitusta voi saada:

• uusien yritysten käynnistymiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen

• liiketoimintaosaamisen ja kansain-välistymisvalmiuksien parantamiseen

• kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviin pk-yri-tysten investointeihin ja kehittämis-hankkeisiin

• yritysklustereiden, yritysverkostojen ja muiden yritysten yhteistyömuoto-jen kehittämiseen

• pk-yritystoimintaa tukeviin liikenne- ja logistiikkayhteyksiin sekä älyliikenne ratkaisuihin

Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminenKohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot

Tavoitteena on vahvistaa vetovoimaisten tuotekehitys- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä sekä yritysten, tutkimus-laitosten, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja alueellisia verkos-toja. Yritysrakennetta monipuolistetaan kehittämällä pk-yritysten tuotteita ja palveluja sekä ottamalla käyttöön inno-vaatioperustaa laajentavia toimenpiteitä, jotka vahvistavat tuottavuuden kasvua. Panostuksia kohdistetaan maakuntien kärkitoimialoihin, osaamisalueisiin ja kehittämiskohteisiin.


• alueen elinkeinotoimintaa tukevaan tutkimus-, kehitys-, ja innovaatio-toiminnan infrastruktuurin paranta-miseen

• tutkimus-, osaamis- ja innovaatio-keskittymien ja T&K&I-ympäristöjen ja kehitysalustojen kehittämiseen

• yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimus laitosten, ammatillisten oppi laitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten kansainvälisen T&K&I- yhteistyön edistämiseen

• pk-yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämi-seen, pilotointiin, kaupallistamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon

• elinkeinoelämää tukevan sovel tavan tutkimuksen edistämiseen sekä toiminta-, palveluja kaupallistamis-prosessien kehittämiseen

Vähähiilisen talouden edistäminenKohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat

Tavoitteena on parantaa pk-yritysten kilpailu kykyä edistämällä muun muassa uusien ympäristöä vähemmän kuormitta-vien, energiatehokkaampien teknologioi-den ja innovaatioiden käyttöönottoa sekä vähähiilistä, resurssiviisasta ja kestävää ympä ristöliiketoimintaa. Samalla ediste-tään uusien energia- ja materiaalitehok-kaiden tuotteiden, palveluiden ja tuotanto-tapojen T&K&I-toiminnan ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.


• uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen

• kasvua, kansainvälistymistä sekä kil-pailukykyisyyttä edistäviin pk-yritys-ten vähähiilisyyttä tukeviin investoin-teihin ja kehittämishankkeisiin

• materiaali- ja energiavirtojen hyödyn-tämistä tukeviin yritysverkostoihin ja muihin yritysten yhteistyömuotoihin

• vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämi-seen, kaupallistamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon

• vähähiilisten liikennejärjestelmien ja liikkumismuotojen sekä asumisen energiatehokkuuden, innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen”Panoksia kohdistetaan

erityisesti alueiden vahvojen toimialojen kehittämiseen sekä muutos- ja murros-vaiheessa olevien toimi-alojen tunnistamiseen. ”

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma | 5 |Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon 5

Elinkeinoelämän tukemisessa on maakunnallisia eroja

Pohjois-Karjalassa (347 kpl) ja Keski-Suomessa (452 kpl) myönnettiin lukumäärällisesti enemmän kehittämisavus-tuksia kuin Pohjois-Savossa (282 kpl). Pohjois-Savossa

yksittäiset hankkeet olivat kuitenkin euromäärältään suurempia kuin vertailumaakunnissa. Esimerkiksi Keski-Suomeen (65 000 eur) nähden keskiarvoinen avustus Pohjois-Savossa oli yli kaksinkertainen (141 000 eur).

Eroja selittää pääosin se, että Pohjois-Savossa tehdyissä hankearvioinneissa on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota hankkeiden vaikuttavuuteen. Pienillä hankekokonaisuuksilla ei yleensä saada aikaan riittävää vaikuttavuutta.

Tiedot selviävät Pohjois-Savon liiton teettämästä arvioinnista, jossa tarkastellaan yritysten kehittämis- ja investointitukien vä-littömiä ja välillisiä vaikutuksia maakunnassa vuosina 2007–2013.

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta vertailuluvuissa on, että Pohjois-Savossa on myönnetty yritystukia selkeästi nuoremmalle joukolle kuin Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Yritysten perustamisvuoden mediaaniluku Pohjois-Savossa oli 2009, kun taas vastaava luku naapurimaakunnissa sijoittui välille 2000–2002. Lisäksi Pohjois-Savon yritykset olivat myös liikevaih-dolla ja henkilömäärällä mitattuna suurempia.

Arviointiraportissa tarkastellaan myös Pohjois-Savon liiton ra-hoittamien liikenne- ja logistiikkahankkeiden (ks. alla) vaikutuk-sia. EAKR-tukea on käytetty yritys- ja matkailualueiden raken-nustöihin mm. Iisalmessa, Keiteleellä, Kiuruvedellä, Kuopiossa,

Leppävirralla ja Suonenjoella.

Raportin mukaan pk-yritysten saavutettavuuden parantami-nen infrahankkeilla on tehokas keino muiden investointien saa-

miseksi alueelle. Esimerkiksi Kuopion matkakeskushankkeessa EAKR-rahoituksella oli keskeinen, laukaiseva merkitys Kuopion kaupungin myönteisille rahoituspäätöksille. Alueelle on sijoittu-massa matkakeskustoimintojen lisäksi 4000 kerrosneliömetriä toimisto- ja liiketilaa sekä 600–1000 työpaikkaa.

Kaikki hankkeet eivät olisi toteutuneet samassa laajuudessa ilman EAKR-rahoitusta. Tahkon keskustan alueen ja Keiteleen Lossisaaren matkailuhankkeet olisivat jääneet kokonaan toteu-tumatta ilman EU-rahoitusta.

Lisäksi toimintaympäristön ja saavutettavuuden parantumisella on kiinteä yhteys sekä uusien yritysten sijoittumiseen että jo toimivien yritysten laajentumisiin.

Pohjois-Savossa myönnettiin kaudella 2007–2013 EAKR-kehittämisavustuksia avokätisemmin ja selkeästi nuoremmille yrityksille kuin naapurimaakunnissa Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Infrahankkeet laukaisevat uusia investointeja

Toteuttaja

Iisalmen kaupunkiKeiteleen kuntaKeiteleen kuntaKiuruveden kaupunkiKuopion kaupunkiKuopion kaupunkiKuopion kaupunkiKuopion kaupunkiLeppävirran kuntaSuonenjoen kaupunki

Liikenne- ja logistiikkahanke *

Soinlahden teollisuusalueen rakentaminen, A32396Keiteleen yritysinfra, A32212Lossisaaren matkailu, A32213Sermetin teollisuusalueen infran rakentaminen, A31582Matkuksen eritasoliittymä, A30324Matkuksen-Kylmämäen yritysalueen rakentaminen vaihe 2, A30944Matkakeskuksen alueen kehittäminen, A32119Nilsiän Tahkon keskustan alueen matkailuinfran kehittäminen, A32669Areenainfra, A32679Suonenjoen uuden jätevedenpuhdistamon infra, A32583

Toteutusaika

2013–20142012–20132012–20132011–201220082009–20102012–20142013–201420142013

|6



*Arviointiraportissa tarkastelun kohteena olleet infrahankkeet

Pettersteel on todellinen perheyritys. Äiti-Tiina, pojat Joonatan (22) ja Joakim (19) sekä isä-Petteri työskentelevät vierekkäisissä työhuoneissa.

Pohjoissavolaiset pk-yritykset näke-vät EU-rahoituksen mahdollistavan kehittämistoimenpiteiden toteut-

tamisen nopeammalla aikataululla ja laajemmassa mittakaavassa kuin muuten olisi mahdollista.

Yritykset ovat pystyneet tukien avulla käynnistämään uusia investointeja, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti tuotetar-joamaan ja sitä kautta yrityksen kilpailu-kykyyn. joka neljännen yrityksen mielestä investointi tai kehittämistoimenpide olisi jäänyt kokonaan toteuttamatta ilman yritystukea.

Hieno esimerkki kehittämisavustuksen

avulla kasvuun pyrähtäneestä yrityksestä on vuonna 2009 perustettu kuopiolainen Pettersteel Oy. Rakennuspeltilistojen val-mistukseen erikoistunut yritys sai tukea 127 000 euron laiteinvestointiin syksyllä 2010.

Investoinnin avulla yritys pystyi uudista-maan toimintamalleja, minkä seuraukse-na yrityksen myynti kasvoi toimitusaiko-jen samanaikaisesti lyhentyessä.

Uuden tuotantolinjan ansiosta Pettersteel pystyy nyt toimittamaan tuotteita asiak-kailleen keskimäärin kolmen työpäivän sisällä, kun aikaisemmin tyypillinen toimi-tusaika oli yksi viikko. Myös asennus-

liiketoiminta on kasvanut tuotantomää-rien lisääntyessä.

Yritys investoi syksyllä 2013 puoli mi-joonaa euroa toiseen tuotantolinjaan. Toimitusjohtaja Petteri Heimonen arvioi, että investointien avulla on luotu 22 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä yritys työllistää jo yli 30 työntekijää.

Valtaosa EU-rahoitusta saaneista yrityk-sistä on arvioinut, että tehdyllä inves-toinnilla tai kehittämistoimenpiteellä on ollut enemmän vaikutusta työpaikkojen säilymiseen kuin uusien syntymiseen.A563927, A566709

”Määrät kasvoivat toimitusaikojen puolittuessa”


| 7 Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon

Biojalostamo tuottaa lääkkeitä, parfyymeja ja suoja-aineita Pohjois-Savossa on otettu konkreettisia askelia kohti kestävää biotaloutta. Itä-Suomen yliopistossa on rakennettu jatkuva-toiminen terminen biojalostuslaitteisto.

Biojalostamo on ainutlaatuinen koko maailmassa. Sen avulla puuperäisestä biomateriaalista eli

metsäteollisuuden sivuvirroista, hakkuu- tähteistä, kannoista ja jätepuusta voi-daan ottaa talteen kaasumaisia, kiinteitä ja nestemäisiä jakeita ja tisleitä.

jatkojalostuksen jälkeen kaupallisesti hyödynnettävissä olevia lopputuotteita ovat mm. maanparannuslannoitteet, maalit, karkotteet, lääkkeet ja kosmetiik-katuotteet. jalostamolla voidaan tislata jopa elintarviketeollisuudessa käytet-tävää nestemäistä savuaromia, joka on perinteistä savustamista parempi ja terveellisempi vaihtoehto.

Yliopistossa asetetaan suuria odotuksia erityisesti lääke- ja terveysvaikutteisten molekyylien tutkimukseen. Tulevai-suudessa toisarvoista puuta ei polteta

samoja määriä kuin nykyään, vaan siitä otetaan ensin talteen arvokkaat molekyy-lit mm. lääkkeiden valmistukseen.

– Laitteisto mahdollistaa osallistumisen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. jos öljynjalostusta on tutkittu 150 vuotta, niin tätä voi pitää lähtölaukauksena ainakin 50-vuotiselle tutkimustyölle, sanoo Mikko Selenius, joka toimi projektikoordinaattorina Puun hidaspyrolyysitekniikan teolliset sovellukset biojalostuksessa -hankkeessa.

Monistettavissa ja skaalattavissa olevan biojalostamon toivotaan vauhdittavan Pohjois-Savon puuklusterin vahvistumis-ta ja uusien spinoff-yritysten syntymistä. A31876

Lisätietoa: www.uef.fi

|8



Savon eläinsairaala –hevosille hoitoa Itä-Suomessa

KAUAN ODOTETTU Savon eläinsai-raala aloittaa toimintansa joulukuussa 2014 Kiuruvedellä.

Vaativiin eläinlääkinnän toimenpiteisiin erikoistunut sairaala vähentää sairai-den ja huonokuntoisten suureläinten kuljetuksia koko itäisessä Suomessa. Tähän asti lähimmät eläinsairaalat ovat sijainneet Laukaalla ja Oulussa.Itä-Suomessa on yli 12 000 hevosta, joten sairaalalla on olemassa oleva ja kasvava asiakaskunta.

EU-rahoituksella kunnostettiin klinikan tilat, rakennettiin sairastallit ja juoksu-tuskäytävä sekä hankittiin eläinlääkäri-auto. Se on varustettu klinikkatasoisil-la, liikuteltavilla tutkimuslaitteistoilla. Auton ansiosta eläimiä ei tarvitse kuljettaa Kiuruvedelle saakka, vaan tutkimukset voidaan hoitaa paikan päällä tiloilla.

Eläinsairaala tulee toimimaan myös eläinlääkäreiden oppimis- ja erikoistu-mispaikkana. Klinikka voi toimia myös hevossairauksien erikoiseläinlääkärei-den yhtenä koulutusyksikkönä perus-koulutusosan lisäksi myös syventävän osan koulutuksessa.

– Tavoitteemme on, että Savon eläinsairaalasta tulee korkeatasoi-sia eläinlääkintäpalveluja tarjoava osaamiskeskittymä ja eläinlääkäreiden keskuudessa arvostettu erikoistumiskli-nikka niin Suomessa kuin kansain-välisestikin, projektipäällikkö Leena Toivanen summaa.

Eläinsairaalassa tulee työskentelemään kolme eläinlääkäriä ja kolme eläinten-hoitajaa. A32385

Lisätietoa: www.savonelainsairaala.fi

Koulutuskonepaja luo tahtoa älykkääseen erikoistumiseenVarkaudesta Vieremälle on keskittynyt paljon kansainvälistä tek-nologiateollisuuden huippuosaamista. Yritysten osuus maakun-nan koko viennistä on 40 prosenttia ja työpaikoista 20 prosenttia. Viennin arvo vuonna 2013 oli 1,5 miljardia euroa.

Maakunnan kone- ja metallituote-teollisuuden menestystuotteita ovat mm. erikoisajoneuvot,

metsäkoneet, hydrauliset paalutuskoneet ja kaivoslaitteet.

Tulevaisuudessa innovointitoiminnan uskotaan lisääntyvän uudenlaisissa ym-päristöissä, kun yritykset ja oppilaitokset siirtävät toimintojaan saman katon alle. Yhteinen tahtotila syntyy niin sanotun älykkään erikoistumisen ympärille.

Ensimmäinen seuraavan sukupolven koulutuskonepaja on tehty Kuopion Kyl-mämäkeen. Vuoden 2014 alussa perus-tettu startup-yritys Conduco Oy ja muut yritykset saavat tiiviin yhteistyökump-panuudesta osaavaa uutta työvoimaa

oppilaitoksista. Yritysten tuotantotek-nologian ja tuotteiden kehitys nopeu-tuvat. Oppilaitokset saavat enemmän liiketoimintalähtöisiä tutkimuskohteita ja käytännön töitä. Opiskelijat pystyvät hankkimaan tietotaitoa uusista teknolo-gioista oikeassa teollisuusympäristössä. Se tulee parantamaan heidän valmiuk-siaan siirtyä työelämään. Yhteistyön us-kotaan johtavan myös uusien spinoff-yri-tysten määrän lisääntymiseen.

Koulutuskonepajat ovat yksi näkyvin osoitus siitä, että Pohjois-Savossa kaikki osapuolet – elinkeinoelämä, oppilaitok-set, tutkimuslaitokset ja rahoittajat – ovat sitoutuneet älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamiseen. A32861

Conduco Oy:n toimitusjohtaja Jussi Komulaisen (ed.) mielestä Pohjois-Savon ja koko Suomen kilpailukyky ratkaistaan uusilla ja rohkeilla toimintamalleilla. Taustatukea antavat Anssi Suhonen (vas.), Kai Kärkkäinen ja Esa Jääskeläinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Palosimulaattorit vahvistavat Pohjois-Savonturvallisuusklusteria

KUOPIOSSA sijaitsevasta Pelastusopis-ton harjoitusalueesta on muodostunut koko Euroopan mittakaavassa ainutlaa-tuinen paikka. Viimeisten vuosien aikana harjoitusalueelle on rakennettu kaksi uutta palosimulaattoria.

Monipalosimulaattorissa (A32633) voidaan harjoitella mm. suurten teolli-suushalli-, parkkihalli- ja kauppakeskus-palojen sammuttamista ja pelastustoi-minnan johtamista.

Firebirdiksi ristitty lentokonepalo- simulaattori (A32392) puolestaan tukee lentokenttäpelastusopetusta osana ammatillista perus- ja täydennyskou-lutusta. Pedagogisesti korkeatasoinen ja monipuolinen harjoitteluympäristö parantaa pelastusalan ammattihenki-löstön ja lentokenttähenkilöstön osaa-mista vaara- ja onnettomuustilanteissa.

Monipuolinen harjoitus- ja testausalue mahdollistaa myös elinkeinoelämää palvelevan toiminnan ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Koulutus-paketteja voidaan tarjota myös kansain-välisille markkinoille.

Lisätietoa: www.pelastusopisto.fi



|10 Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon

Asiakkaiden arvostamaaliiketoiminnan kehittämistä

Lokakuussa 2014 käynnistynyt Startup Kuopio on kaikkien yrittäjyydestä kiin-nostuneiden ja alkuvaiheen yrittäjien

yhteistyökumppani Kuopion alueella.

Startup Kuopion mottona on ”Valehte-lematta paras savolainen uuden liiketoi-minnan kehittäjä – jopa asiakkaidenkin arvostama.”

– Pilkettä silmäkulmasta löytyy, vaikka liiketoimintaa kehitetäänkin vahvalla osaamisella, sanoo Risto Koivisto Kuopio Innovationista.

Startup Kuopion asiantuntijaryhmä eli Kopla kulkee yrityksen rinnalla sen kehittämispolulla ja on tukena liiketoimin-nan kehittämisessä, käynnistämisessä ja kasvussa.

– Alkuun pääsee tulemalla Syyniin keskus-telemaan liikeideasta ja yrittäjyysaikeista, Koivisto kannustaa.

Startup Kuopion toimintamalli syntyi

Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammat-tikorkeakoulun kanssa Tiedepuiston yrityske-hityspalvelut innovatiivisille ja kasvuhakuisille liikeideoille (TYKKI) -hankkeen tuloksena.

TYKKI-hankkeen tavoitteena oli luoda Kuopion tiedepuistoon yhteiset asiakas-lähtöiset yrityskehityspalvelut ja kasvattaa niiden avulla kasvupotentiaalia omaavien, innovatiivisten ideoiden esille tuomista, tehostaa niiden jatkojalostamista ja kaupallista hyödyntämistä sekä nopeuttaa alkuvaiheen kasvuhakuisten yritysten liiketoiminnan käynnistämistä ja kasvua.

TYKKI-hankkeen toteuttivat Kuopio Innovation Oy yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkea-koulun kanssa. Hanketta rahoittivat Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki ja projektin toteuttajat. A32015

Lisätietoa: www.startupkuopio.fi


Energiatutkimuksesta uutta kipinää Varkauden seudulle

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN kampusalueelle Varkauteen on nou-semassa uusi energiateknologian koulutus- ja kehitysympäristö. Se tukee Varkauden seudun kehittymistä ’Ener-giatekniikan Piilaaksoksi’.

Varkaus kuuluu jo nyt Suomen suurim-paan ja kansainvälisestikin merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirto-teknologioihin keskittyvään klusteriin. Energiateollisuus työllistää seudulla yli tuhat työntekijää.

Uudessa energiatutkimuskeskuksessa aletaan tutkia bio- ja kierrätys- polttoaineiden (yhdyskuntajäte, hake, pelletti, turve, pyrolyysiöljy) palamiseen, korroosiokäyttäytymiseen, päästöihin ja energiahyödyntämiseen liittyviä asioita.

Alkuvaiheessa keskus työllistää vajaat kymmenen ihmistä.

Energiatutkimuskeskuksen laiteinves-tointeihin on myönnetty Euroopan alue-kehitysrahaston tukea. A32225, A32010

Lisätietoa: uusiutuvaenergia.savonia.fi

Voit tutustua ohjelmakauden

2007–2013 hankkeisiin

myös rakennerahasto-tietopalvelussa:

Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim.

A30808.

ESR:n keskeiset painopisteet:• Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

• Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

• Sosiaalinen osallisuus

Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Työllisyys ja työvoiman liikkuvuusKohderyhmät: muun muassa työttömät ja työssä käyvät, erityisesti nuoret, ikääntyvät ja muut heikossa työ-markkina-asemassa olevat

Jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta koh-taisi paremmin, lisätään ESR:lla nuorten

8 | Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma

ja muiden työelämään kiinnittymisessä tukea tarvitsevien työllistymisvalmiuksia sekä työllistymistä edistäviä palveluja. Tukea kohdistetaan nopean työelämään kiinnittymisen mahdollistaviin joustaviin toimenpiteisiin, uusien toimintamallien löytämiseen sekä eri toimijoiden yhteis-työhön, ml. yritysyhteistyö. Maahan-muuttajien työllistymiseksi kehitetään

kotoutumista edistäviä toimintamalleja ja tarvelähtöisiä palveluita. Työvoiman tarjon-nan lisäämiseksi tasa-arvoisesti lisätään naisten työllistymistä miesvaltaisille aloille ja miesten työllistymistä naisvaltaisille aloille. Työurien pidentämiseksi kehitetään työn tuottavuutta ja työhyvinvointia edistä-viä toimintatapoja pk-yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa.


Euroopan sosiaalirahastoESR

“Investointeja Itä-Suomeen -hankkeessa haetaan uusia ulkomaisia yrityksiä ja investointeja Itä-Suomeen. Hankkeen avulla edistetään kasvuhakuisten ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten syntymistä ja kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista Itä-Suomeen.” S12333 • Lisätietoa: www.investinfinland.fi


• nuorten ja heikossa työmarkkina- asemassa olevien työelämään ohjauk seen, valmentamiseen ja muu-hun työllistymistä edistävään tukeen

• nuorten ja heikossa työmarkkina- asemassa olevien kanssa toimivien taho jen välisen yhteistyön ja verkos-tojen kehittämiseen sekä yritysyhteis-työhön

• työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävien toimintatapojen sekä niihin liittyvien asiantuntijapalvelui-den kehittämiseen, levittämiseen ja käyttöön ottamiseen

• yritysten ja organisaatioiden tuotta-vuutta ja kilpailukykyä edistävien johtamisen ja työn organisoinnin toimintamallien kehittämiseen, levit-tämiseen ja käyttöön ottamiseen

• sukupuolten välisiä osaamis- ja työllis tymiseroja (muun muassa yrittäjyy dessä) vähentäviin toimen-piteisiin, esimerkiksi koulutukseen, ohjaukseen ja mentorointiin

Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminenKohderyhmät: muun muassa työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt mukaan lukien opiskelijat ja työssä olevat; erilaiset koulutusorgani-saatiot; ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat

Osaavan työvoiman varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa ESR-rahoituk-sella edistetään yhä useamman nuoren pääsyä suorittamaan ammatti- tai korkeakoulututkintoa sekä nopeampaa työmarkkinoille kiinnittymistä. Erityisenä kehittämis kohteena ovat koulutus- ja työurien siirtymävaiheet sekä niitä tukevat mene telmät ja palvelut (muun

muassa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalve-lut, opetusjärjestelyt, opintoprosessit). Lisäksi vahvistetaan koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä lisätään opiskelijoiden työelämävalmiuksia erilaisin toimen pitein, muun muassa oppisopimus-koulutuksella, työpajoilla ja yrittäjyys-kasva tuksella. Teknologian kehitykseen ja talouden rakenteellisiin muutoksiin sopeu-tumiseksi ESR:n tuella lisätään kasvu- ja rakennemuutosalojen osaamistarpeisiin vastaavaa koulutustarjontaa ja sen laatua. Samalla parannetaan erityisesti aikuis-väestön ammatti taitoa ja osaamista.


• erityisesti nuorten koulutuksesta koulu tukseen tai työelämään siirty-misen tukemiseen ja tehostamiseen

• koulutuksen ja työelämän vuoro-vaikutusta lisäävien menetelmien ml. oppisopimuskoulutuksen kehit -tämiseen

• aikuisten ja erityisryhmien (ml. maahan muuttajat, romanit, vam-maiset henkilöt, osatyökykyiset ja erilaiset oppijat) perustaitojen, ammattitaidon ja erilaisten koulutus-vaihtoehtojen lisäämiseen

• alueiden älykkääseen erikoistumiseen liittyvät osaamistarpeet sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottavan koulutustarjonnan lisäämiseen ja koulutuksen osuvuu-den parantamiseen

”Työurien pidentämiseksi kehitetään työn tuotta-vuutta ja työhyvinvointia edistäviä toimintatapoja pk-yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa.”

Sosiaalinen osallisuusKohderyhmät: muun muassa syrjäytymis riskissä olevat työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat (erityisesti nuoret, maahanmuuttaja-taustaiset, romanit, vammaiset henki-löt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät), työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujentarjoajat

Eriarvoistumisen ja köyhyyden torju mi-seksi ESR:n tuella parannetaan syrjäy-tymis vaarassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektori-rajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Työllisyyspolulle pääsemiseksi tarjotaan yksilöityjä palvelu ratkaisuja, joihin voi sisältyä terveyden huollon tai päihdepalvelun toimen piteitä. Toimenpiteillä tuetaan myös omien voimavarojen vahvistamista myös vertaistuen tai omaehtoisen toimin-nan kautta. Toimissa otetaan huomioon naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Lisäksi vahvistetaan yhteisöl-li syyttä ja kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä.


• heikoimmassa asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden ja työelämä-valmiuksien vahvistamiseen sekä erityisesti nuorten, ikääntyvien ja osa-työkykyisten syrjäytymistä ehkäise-vien toimenpiteiden kehittämiseen

• eri toimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisten palvelujen kehit-tämiseen sekä toimintaan liittyvän osaamisen kehittämiseen

• sosiaalista osallisuutta vahvistavien yhteisöllisten ja asukaslähtöisten toimintatapojen ja palveluiden kehit-tämiseen

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma | 9 |12 Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon


Runway palkittiin NapolissaKuopio Innovationin Runway, Innovaatioiden kaupallistamiskii-totie -projekti palkittiin Suomen kansallisena voittajana Yrittävä Eurooppa -kilpailussa. Palkinnot jaettiin Napolissa järjestetyssä SME Assembly -tapahtumassa lokakuussa 2014.

Työ- ja elinkeinoministeriön työ-ryhmä valitsi Runwayn Suomen ainoaksi ehdokkaaksi Yrittävä Eu-

rooppa -kilpailuun, jonka tarkoituksena on antaa tunnustusta menestyksekkäimmille yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämis-hankkeille eri puolilla Eurooppaa.

– Oli hienoa, että käytännön työmme ja kehittämämme toimintamalli pk-yritysten uusien innovaatioiden kaupallistamiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi arvos-tettiin niin korkealle Suomessa. Tapahtu-ma oli erinomainen ja arvokas kokemus, kertoo Runwayn projektipäällikkö Juha Vilhunen Kuopio Innovation Oy:stä.

Runway osallistui Liiketoimintaympäris-tön parantaminen -kilpailusarjaan, jossa tunnistetaan kansallisella, alueellisella

tai paikallisella tasolla toteutettavia in-novatiivisia ohjelmia. Kilpailusarjan voitti espanjalainen Start-up in 3 -aloite, jossa tehostetaan yrityksen perustamisen ja operationaalisen toiminnan välistä aikaa hyödyntämällä pilvipalveluun perustuvaa rekisteröintiä.

– Kuulimme kattavasti EU:n tavoitteista ja haasteista pk-yrityssektorin kehittämi-sessä. Pk-yritysten rooli koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta on erittäin merkit-tävä, toteaa Runwayn asiantuntija Kalevi Voutilainen.

Pohjois-Savon liitto on rahoittanut Runway-hanketta Euroopan sosiaali- rahastosta. S11332

Lisätietoa: www.kuopioinnovation.fi/palvelut/hankkeet/runway

Juha Vilhunen (vas.) hakemassa kansallisen voittajan kunniakirjaa European Enterprise Promotion Awards -palkintotilaisuudessa.

ThinkSuomi tekee keksimisen helpoksi

THINKSUOMI on Pohjois-Savos-sa luotu toimintamalli, joka pyrkii nopeuttamaan ideoiden, tuotteiden ja palvelujen kehittämistä valmiiksi innovaatioiksi ilman uuden yrityksen perustamista.

– Keksiminen ei ole Euroopan nopein laji, asiantuntija Jyri Turunen peruste-lee tarvetta mutkia oikovalle toiminta-mallille.

Tuotteistaminen lähtee liikkeelle idean tai keksinnön perusajatuksen lähettä-misestä ThinkSuomen verkkopalve-luun. jos se koetaan potentiaaliseksi, keksijään otetaan yhteyttä.

ThinkSuomi tuottaa keksinnön esitte-lykuntoon. Työpiirustusten ja malliku-vien perusteella keksinnöstä voidaan esimerkiksi 3D-tulostaa mallikappale.

Sen jälkeen ThinkSuomi käy keksijän puolesta kaikki myyntineuvottelut ostajaehdokkaiden kanssa.

Palvelu on keksijöille ilmainen eikä hänen tarvitse investoida mitään, vaan ThinkSuomi vastaa kaikista kuluista. Vasta kun innovaatiosta on tehty kau-pat, ThinkSuomi saa oman osuutensa kauppasummasta.

Toimintamalli on jo ehtinyt herättä-mään kiinnostusta Pohjois-Savon keksijäpiireissä.

– Positiiviset ongelmat ovat yllättä-neet meidät täysin. Kesän kynnyksellä järjestelmiimme pamahti yhtäkkiä 500 keksintöä. Kesä meni sitten niitä pera-tessa. joinakin päivinä niitä tulee yhä useita kymmeniä, kertoo jyri Turunen.S12355

Lisätietoa: www.thinksuomi.com


PressofficeandSecretariatSMEAssembly

EU:n puiteohjelma on nimeltään Horisontti 2020, ja siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina 2014–2020 yhteensä lähes 80 miljardilla eurolla. Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.

www.tekes.eu/horisontti-2020ec.europa.eu/programmes/horizon2020

EU:lla on kansallisesti myönnettävien rakennerahasto- tukien (EAKR+ESR) ja maaseuturahaston tukien lisäksi lukuisia muita rahoitusohjelmia, joista rahoite-

taan mm. kehitys-, tutkimus- ja innovaatioprojekteja. Pohjois- Savon kuntia, kuntayhtymiä, tutkimus- ja oppilaitoksia, kehittämisorganisaatioita ja elinkeinoelämää kannustetaan hyödyntämään tätä suoraan EU:lta haettavaa rahoitusta.

Pohjois-Savon liitosta on haettavissa rahoitusta kansainvälisten EU-hankkeiden valmisteluun. Tuki on käytettävissä mm. seuraaviin EU:n erillisohjelmiin jätettävien hakemusten valmisteluun: Horizon 2020, Pohjoisen periferian ja arktisen -ohjelma, Itämeren alueen -ohjelma, Interreg Europe- ja ENI CBC -ohjelmat.

Tuen osuus on enintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustan-nuksista. Tukea myönnetään matkakuluihin, henkilöstömenoihin ja asiantuntijapalveluihin. Tuki maksetaan takautuvasti hakijan jätettyä teknisesti hyväksyttävän hakemuksen johonkin EU:n erillisohjelmaan. Enimmäismäärä on 15 000 euroa.

Tukea haetaan Pohjois-Savon liitolta kansallisia hankkeita koske-vien ohjeiden mukaisesti.

Tuen myöntämistä ohjaavat seuraavat periaatteet:

• tukea myönnetään Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 sekä sitä täsmentävän maakuntaohjelman toimeen- panosuunnitelman mukaisiin painopisteisiin

• tuen- ja hyödynsaajien tulee olla Pohjois-Savosta

• tukea ei voida myöntää yksittäiselle yritykselle liiketoiminnan kehittämiseen

Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa puh. 044 714 2648 ja ohjelmapäällikkö Soile juuti puh. 044 714 2637

Brysselissä sijaitseva Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto neuvoo pohjoissavolaisia hanketoimijoita erillisrahastoihin liittyvissä kysymyksissä:

ITä- jA POHjOIS-SUOMEN EU-TOIMISTO24, Avenue Palmerston, B-1000 Brussels, BelgiumPuh.+3222310122,[email protected]

www.eastnorth.fi

|14 Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon

Maakunnan kehittämisrahaa haettavana EU:n erillisohjelmahankkeiden valmisteluun

EU:n erillisohjelmat

INVEST IN KUOPIO REGION

Tarkempaa tietoa pohjoissavolaisille kehittäjille ja rahoittajille sekä kaikille kansalaisille löytyy uusilta sivuilta:

www.rakennerahastot.fi/web/ita-suomen-suuralue

InVEST In KuOPIO rEgIOn -esite suomeksi ja englanniksi:

www.kuopionalue.fi/aineistot

Pohjois-Savon maakunnallisen markkinointiohjelman (A32091) tuottamaa aineistoa.

POHjOIS-SAVON ELY-KESKUSKallanranta 11, PL 2000, 70101 KuopioPuh. 0295 026 500www.ely-keskus.fi

TYö- jA ELINKEINOMINISTERIöPL 32, 00023 ValtioneuvostoPuh. 029 506 0000www.tem.fi

POHjOIS-SAVON LIITTOSepänkatu 1, PL 247, 70101 KuopioPuh. 017 550 1400www.pohjois-savo.fi

EUROPE DIRECT KUOPIOSepänkatu 1, PL 247, 70101 KuopioPuh. 044 714 2653www.pohjois-savo.fi

Rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus Pohjois-Savossa kaudella 2014–2020 on 149 miljoonaa euroa. Kansallisen vastinrahoituksen (50 prosenttia) kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 300 miljoonaa euroa.

Kysy meiltä lisää!

Kestävän kasvun ja työllisyyden edistämiseen Pohjois-Savossa noin 300 miljoonaa euroa

Rautavaara

Sonkajärvi

Vieremä

Pielavesi

Suonenjoki

Vesanto

Kaavi

Varkaus

Kiuruvesi

Kuopio

Lapinlahti

Leppävirta

Iisalmi

KeiteleJuankoski

Siilinjärvi

Tuusniemi

Rautalampi

Tervo

Documents

Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon