Kestävä yhteiskuntapolitiikkaDosenttiluentosarja 26.4. 2013

I. Ympäristökeskustelun politisoituminenII. Kestävän yhteiskuntapolitiikan polanyilainen

teoriaIII. Suomi - maailman paras maa?

IV. Yhteiskuntapoliittiset suositukset

©Ilmo Massa

Ympäristö-keskustelun

teemoja

Luonnon saastuminen

Väestönkasvu ja ruokakriisi

Halvan fossiili-energian niukentu-

minen

Ilmaston-muutos

Biodiversi-teetin

karsiintu-minen

I. Ympäristökeskustelun politisoituminen

II. Kestävän yhteiskuntapolitiikan ”polanyilainen” teoria

Karl Polanyi 1886-1964

The Karl Polanyi Institute of Political Economy (1987-)http://artsandscience.concordia.ca/polanyi/Risto Heiskala: Karl Polanyi, suuri murros ja substantivistinentalousantropologia (Suuri murros suomennoksen esipuhe).

”Saatanallinen mylly”

http://www.igg.org.uk/gansg/12-linind/flour.htm

”What satanic millground men into masses” ? (Polanyi1944, 33)

Poliittinen työväenliike,sosialismi Ammatti-

yhdistys-liike

Työsuojelu-ja sosiaali-lainsäädäntö

Owenismi

ChartismiFilantropia

Osuustoiminta-liike

Luonnon-suojeluliike

Yhteiskunnan itsepuolustus

III. Suomi - maailman paras maa?

2005 Environmental SustainabilityIndex1. Finland 75.1 12. Norway 73.4 23. Uruguay 71.8 14. Sweden 71.7 35. Iceland 70.8 46. Canada 64.4 57. Switzerland 63.7 68. Guyana 62.99. Argentina 62.7 310. Austria 62.7 7

2005 Environmental Sustainability Index Building Blocks – Components Component Logic

Environmental Systems.

Reducing Environmental Stresses.

Reducing Human Vulnerability.

Social and Institutional Capacity.

Global Stewardship .

Sustainable Society Foundation 2012

Suomen asema on kokonaisvertailussa on kuudes.

Ympäristökestävyydessä Suomi on vasta Euroopan kolmastoista ja koko maailmassa sadaskolmas.

Tämä taas johtuu Suomen suurista kasvihuonekaasupäästöistä per capitaja runsaasta luonnonvarojen kulutuksesta.

21 indikaattoria:Indicator 1 – Sufficient foodIndicator 2 – Sufficient to DrinkIndicator 3 – Safe SanitationIndicator 4 – Healthy LifeIndicator 5 – Clean AirIndicator 6 – Clean WaterIndicator 7 – EducationIndicator 8 – Gender EqualityIndicator 9 – Income DistributionIndicator 10 – Good GovernanceIndicator 11 – Air QualityIndicator 12 – BiodiversityIndicator 13 – Renewable Water ResourcesIndicator 14 – ConsumptionIndicator 15 –Renewable EnergyIndicator 16 – Greenhouse GasesIndicator 17 – Organic FarmingIndicator 18 – Genuine SavingsIndicator 19 – Gross Domestic ProductIndicator 20 – EmploymentIndicator 21 – Public Debt

http://goo.gl/ejwvR

M. King Hubbert:from Energy and Power, A Scientific American Book, 1971, s. 39 ASPO6 - Time to React? (Aspo konferenssin avauksia, YouTube)

Energiaongelmat ja öljyhuippukeskustelu (peak oil) http://www.peakoil.net/

IV. Yhteiskuntapoliittiset suositukset

Siirtyminen matalahiiliseen yhteiskuntaan WBGU:n mukaan. http://www.wbgu.de/index.php?id=79

Talous-politiikka

Sosiaali-politiikka

Ympäristö-politiikka

Energia-politiikka

Business asusual

Talouskasvu ja kansain-välinenkilpailukyky

Talouskasvu,palkkatyö ja sosiaaliturva

Piipunpää-politiikka

Hiilipohjainenenergiamalli

Ekomoder-nisaatio

Siirtyminen kohdenekomodernia taloutta

Eko-sosiaalisetinnovaatiot

Siirtyminen kohdenekomoderniayhteiskuntaa

Siirtyminen kohdenmatalahiilistäenergiataloutta

Kestäväkehitys

Vakaa talous Vakaa yhteiskunta

Yhteiskunnan suuritransformaatio

Matalahiilinen yhteiskunta

Ideaali-polut

Politiikan alueet

Ympäristönatio-nalistinen valtio Riskivaltio

Kestävä valtio Ekomoderni valtio

Ryöstö-talous

Kestävä talous

Ympäristölähtöinen Teknologialähtöinen

YHTEISKUNTAPOLITIIKKA

TUO

TANTO

TAPA

Kestävän yhteiskunnan

etiikka

Sosiaalinen oikeudenmu-

kaisuus

Tasa-arvo ja tasaaminen

Röyhkeän antroposentris-min välttäminen

Moraalin ekstensio

Symbioottinen luontosuhde

Ympäristöoikeu-denmukaisuus

Ympäristö-verotus

Demateria-lisaatio

Puhdas tuotanto

Teknologisetympäristö-innovaatiot

Yhteis-kunnallisetinnovaatiot

Ekomodernisaatio

Hyvinvointi-valtio

Kestävä talouskasvu ja kestävät

voitot

Talouskasvua palvelevat

innovaatiot

Fossiili-energia

Eliitti-vetoinen

yhteiskunta Business as usual –tavalliseentapaan

Kestävän kehityksen vaihemalli

Eko-moderni

valtio

Vihreä talous

Ympäristö-teknologiset innovaatiot

Pehmeä energiapolku

avautuu

Ekososiaalinen yhteiskunta

Ekomoderni-saatio

Kestävä valtio

Vihreä talous

Teknologiset ja sosiaaliset

avaininnovaatiot

Pehmeä energia

Vakaa yhteiskunta Ekologinen

rakennemuutos

http://www.wbgu.de/index.php?id=79

Mikä on eko-moderninmuoto jasisältö?

Mikä käynnistääekomodernisaation? Kapseloidaanko

hankalat ongelmatekomodernisaation ulkopuolelle?

Kilpistyykö eko-modernisaatioprosessituotannon kasvuun?(rebound effect)

Pilviä ekomodernisaatioteorian taivaalla 2000-luvulla

Ylittääkö ilmastonmuutos kynnysarvon, jonka jälkeen yhteiskunta ”keikahtaa” uuteen asentoon? (tipping point)

VI. Yhteenveto

Ekomodernisaatioprojektin jatkaminen ja tehostaminen uudenlaiseen ekologiseen niukkuuteen sopeutumiseksi.

VII. Kirjallisuutta

Andersen, Mikael Skou & Ilmo Massa (2000). Ecological Modernization – Origins, Dilemmas and Future Directions. Journal of Environmental Policy & Planning 2:4, 337-345. Berg, Annukka (2012). The Multiple Faces of a Sustainable Strategy. Analyzing Finland’s Programme to Promote Sustainable Consumption and Production. Helsinki:National Consumer Research Centre.Helne, Tuula & Tuuli Hirvilammi & Markku Laatu (2012). Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Helne, Tuula & Tiina Silvasti (2012). (toim.) Yhteyksien kirja. Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Massa, Ilmo

-(1992).Hyvinvointivaltion ekologinen modernisaatio. Teoksessa Olavi Riihinen (toim.) Sosiaalipolitiikka 2017. PorvooHelsinki-Juva: WSOY, 357 379. -(1993a). Ryysyrannasta riskiyhteiskuntaan. Ympäristökysymys suomalaisessa sosiaalipolitiikassa. Janus 2:2, 1-22. -(1993b). Ekososiaalinen kysymys. Teoksessa Marjatta Bardy (toim.) Kestävää kehitystä etsimässä. Stakesin raportteja 93. Jyväskylä,16-33.-(1993c).Terveydenhuollon ekologinen modernisaatio. Teoksessa Helena Mussalo-Rauhamaa& Jouni Jaakkola (toim.) Ympäristöterveyden käsikirja. Helsinki: Duodecim, 182-190.-(1994). Pohjoinen luonnonvalloitus. Helsinki: Gaudeamus.

-(1995). Epävarman yhteiskunnan ympäristöpolitiikka. Teoksessa Ilmo Massa & Ossi Rahkonen (toim.) Riskiyhteiskunnan talous. Suomen talouden ekologinen modernisaatio. Helsinki: Gaudeamus.

-(1998). Elämänpolitiikkaa epävarmassa kulttuurissa. Teoksessa J.P. Roos & Tommi Hoikkala (toim.) Elämänpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus, 189-218.

-(1999). Yhteiskuntapolitiikka vihreän haasteen edessä. Ympäristöjuridiikka 20, 32-35.-(2006). Perheen elämäntavan muutos ja arjen ympäristöpolitiikka. Teoksessa Ilmo Massa &

Sanna Ahonen (toim.) Arkielämän ympäristöpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus.-(2009a). Vihreä sopimus uutena yhteiskuntapolitiikan strategiana. Janus 17:3, 231 247.-(2009b). Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen paradigmat ja keskeisimmät

suuntaukset. Teoksessa Ilmo Massa (toim.) Vihreä teoria. Helsinki: Gaudeamus, 9 46.-(2012).Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikka. Teoksessa Karoliina Lummaa & Mika

Rönkä & Timo Vuorisalo (toim.) Monitieteinen ympäristötutkimus. Helsinki: Gaudeamus, 221-232.Massa, Ilmo & Sanna Ahonen (toim.) (2006). Arkielämän ympäristöpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus.Massa, Ilmo & Ossi Rahkonen (toim.) (1995). Riskiyhteiskunnan talous. Suomen talouden ekologinenmodernisaatio. Helsinki: Gaudeamus.

Japanilaisen Kaguya luotaimen kuva Maapallosta Kuun horisontin yllähttp://www.hs.fi 14.11. 2007