Avauksia toisenlaiseen Helsinkiin. Vaihtoehtoja vasemmalta. 1/2018

ajankohtainen

marx& uudistuva tiedonantaja

222

arxismijaM

luku

Ha

nn

u L

ind

ho

lm 2

00

1

www.tiedonantaja.fi

Karl Marx 200

Marxjaekologia

Ha

nn

u L

ind

ho

lm 2

00

1

Karl Marx 200www.tiedonantaja.fi

ja

Marx

Nykyinenkriisi

Ha

nn

u L

ind

ho

lm 2

00

9

www.tiedonantaja.fi

Karl Marx 200

ajankohtaisuus

MarxinPääoman

Ha

nn

u L

ind

ho

lm 2

01

5

www.tiedonantaja.fi

Karl Marx 200

Karl Marx

PÄÄOMAKansantaloustieteen arvostelua

I osaPääoman tuotantoprosessi

Ha

nn

u L

ind

ho

lm 2

01

3

Karl Marx 200www.tiedonantaja.fi

[sivut 7 & 8]

[sivu 5]

kerää uusi marx- julistesarja

[sivu 7][sivu 6]

[sivu 3]

aktiivimalli & passiivihallitus

vastavirta-festivaali

sote syteen vai uusiksi?

yleiskaavauusiksi

[sivu 3]

Helsingille sakkoja työttömyydestä

kaikki tämä ja paljon muuta tässä 1/2018 eespäin-lehdessä

2 E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 8

[Tietokirjailija, ex-kansanedustaja Esko Seppänen Maanantaiklubilla

5.3.2018. ]

Marko korvela,Tiedonantaja.

[pääkirjoitus]

Työpaikkoja, ei pakkoaktivointeja!

Seis työttömien kyykytys! Hallituksen säätämän aktiivi-mallin käytännön toteutus on vieläkin epäselvä. Te-toi-misto päättää, mikä lasketaan aktiivisuudeksi, ja ohjeis-tukset Te-toimistolle taas ovat sekavat. Jo entuudestaan surkean pienellä työttömyysturvalla sinnitteleville on synkkä kevät.

Työttömistä on tehty Suomen sylkykuppeja. Se ei ole ollut sattumaa, vaan porvaripuolueet ovat tarkoituksella luoneet mielikuvan laiskoista sohvalla makailijoista, joi-ta pitää aktivoida pakkotoimin. Harvoin mediassa työttö-mät pääsevät itse ääneen kertomaan, miten asiat todella ovat. Töitä on hankala löytää. kaupungilla liikkuessa voi kuulla ohikulkijoiden vaihtavan kuulumisia ja kyselevän, onko töitä löytynyt.

Mikäli hallituksen aktiivimalli olisi ollut viime vuon-na voimassa, noin puolelta työttömistä olisi leikattu työt-tömyysturvaa. aktiivimalli ei ole keino patistella töihin, vaan rujoudessaan silkka sosiaaliturvan leikkaus. Työ-paikkoja sen avulla ei mainittavasti synny.

viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen ei työttö-myys ole Suomessa laskenut alle kahdensadan tuhannen. Työttömyys on siis pysyvä ilmiö – ei seurausta ihmisten laiskuudesta. ainoa tapa poistaa näin laaja työttömyys on vaatia toimia julkiselta sektorilta. Työaikaa voidaan lyhentää ja työpaikkoja synnyttää julkisilla päätöksillä.

Suomen suurin työnantaja on Helsingin kaupunki, jo-ka työllisti vuoden 2017 lopussa noin 37 000 henkeä. Yri-tyksistä suurimmat työllistäjät ovat Posti (17 360), oP-ryh-mä (11 729), ISS (9 739) ja vr (8 615). kaupungit ja julkiso-misteiset yhtiöt ovat siis suurimpia työnantajia maassa. ei olisi mitenkään mahdotonta alentaa työttömyyttä suo-rilla julkisilla päätöksillä. eduskunta ja valtuusto töihin!

kapitalismissa työttömyyttä tarvitaan, jotta palkkoja olisi helpompi polkea. Se on ainakin elinkeinoelämän keskusliiton ja pääomapiirien tukeman hallituksen ta-voite. Työttömiä kyykyttävillä säädöksillä pakotetaan ih-miset pätkätöihin ja paskaduuneihin.

korkean työttömyyden kannalta on tärkeää, että am-mattiyhdistysliike ei ryhdy liian äänekkääseen vastarin-taan. Siksi kai maamme oikeisto lähti niin laajaan vyö-rytykseen, kun Sak järjesti mielenilmauksensa Juha-na Vartiainen (kok) kehtasi vielä väittää, että suuri osa mielenosoittajista Senaatintorilla muka oli juovuksissa. eduskunnan pikkujouluista hän ei maininnut mitään.

eduskunta on saanut käsiteltäväksi kansalaisaloit-teen aktiivimallin kumoamisesta. Se on ainoa järke-vä päätös, jonka työttömien kyykytyslaista voi tehdä. Hallitus valmistelee kuitenkin aktii-vimalli kakkosta. Nykyinen halli-tus ei työttömiä puolusta, mut-ta aktiivisella toiminnalla voi-daan huonot lakihankkeet kumota. Siitä on kansalais-aloitteen tueksi noussut lii-ke mainio esimerkki.

HeIkkI keToHarJUKirjoittaja on SKP:n Helsingin

piirijärjestön puheenjohtaja

Vankileirien saaristo 1918 Helsingissä

kriittistä keskustelua ja kulttuuria

kahvila Bergga kalliossa on täyt-tynyt kuukauden ensimmäise-nä maanantai-iltana usein ääri-ään myöten. Maanantaiklubin keskustelut ja kulttuuriesityk-set ovat vetäneet väkeä niin, et-tä tuolit ovat loppuneet kesken. Maanantaiklubeja vetävät Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Seuraavassa eräitä poimintoja viime kuukausien keskusteluista.

kaksi Niinistöä ja kenraalit

Suomen ulkopolitiikkaa ei joh-da tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hän kuuli esimerkik-si vasta jälkeen päin, että toinen Niinistö, puolustusministeri Jussi Niinistö esitti Yhdysvalloille kan-sainvälisen suursotaharjoituksen järjestämistä Suomessa.

Mutta ei ulkopolitiikkaa johda myöskään tämä toinen Niinistö. Sitä johtavat kenraalit, jotka teet-tävät näitä sopimuksia Jussi Nii-nistöllä, joka häipyy politiikasta tämän kauden jälkeen. [Emeritustoimittaja Hannu Taanila

Maanantaiklubilla 5.12.2017.]

lähi-itä ja Palestiina

Israel on jatkuvasti kaventanut palestiinalaisten elinmahdolli-suuksia. Tässä tilanteessa olisi tärkeä, että useampi maa – muun muassa Suomi – tunnustaisi Pa-lestiinan itsenäisyyden. etenkin Israelin vastainen boikottiliike vaikuttaa yhä enemmän ja pelot-taa Israelin hallintoa. erityises-ti asekauppa, jota Suomikin käy sotaa käyvän Israelin kanssa, on lopetettava.

vuosi 1918 ei unohdu

Suomen työväenvallankumous 1918 oli luonteeltaan puolustuk-sellinen. Haluttiin turvata työvä-en oikeuksia ja mahdollisuuksia inhimilliseen, tasa-arvoiseen yh-teiskuntaan. Toisin kuitenkin kä-vi: koitti porvariston vallan ja val-koisen terrorin aika.

Punaiset saivat kovimman mahdollisen rangaistuksen, mut-ta teloittajat armahduksen. Mo-raalista vastuuta kukaan ei kan-tanut, ei silloin eikä nytkään.

myymällä ja perimällä omaisuut-ta. Suuri osa heidän tuloistaan on verottomia. listaamattomien yhtiöiden osingoista yli puolet ja pörssiyhtiöiden osingoista 15-30 % on verovapaata tuloa.

Suomi on luonnonvaroiltaan rikas, mutta sitä ei osata tai halu-ta hyödyntää yhteiseksi hyväksi. esimerkiksi kaivokset ovat pää-osin ulkomaisessa omistuksessa. Maanpinnan alapuolella olevat luonnonvarat pitäisi kansallistaa. Se antaisi valtiolle nykyistä suu-remman mahdollisuuden ottaa käyttöön veroja ja provisioita kor-vauksena Suomen luonnonvaro-jen käytöstä.

[Historian dosentti Seppo Aalto ja folkloristiikan dosentti Ulla-Mai-

ja Peltonen Maanantaiklubilla 5.2.2018]

rahan ja rauhan politiikkaa

Suomessa on noin tuhat moni-miljonääriä. He eivät ole rikastu-neet työllä vaan osakekaupoilla,

[Sadek Elwan Jerusalemin nuorista ja dosentti Pertti Multanen Maa-nantaiklubilla 8.1.2018.]

M

maanantaiklubit jatkuvat yleensä kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 19 berggassa, viides linja 14. >> ohjelma: maanantaiklubi.blogspot.com

vuoden 1918 sisällissodan jälki-selvittelyissä valkoiset voittajat perustivat Helsinkiin punavanki-leirien saariston. Suomenlinnan, Santahaminan, Isosaaren ja kata-jannokan Merikasarmin leireillä oli kesäkuussa yli 13 000 punaista miestä ja naista, mukana myös pa-rikymmentä lasta.

Taisteluissa Helsingin vallan-nutta Saksan armeijaa vastaan kaatui noin 330 punaista. vankilei-reillä heitä kuoli noin 1 600. SkP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakasen aloitteesta tehdyssä Helsingin so-tasurmat -tutkimuksessa selvitet-

tiin 1 554 vainajan nimet. Heistä 1 318 on haudattu Santahaminan joukkohautaan ja eräät Isosaareen.

1918-muistoristeily

Huhtikuun lopulla järjestetään 1918-muistoristeily punavankilei-reille. Sotasurmat-tutkimuksen vetäjä Jarmo Nieminen kertoo leirien historiasta ja tutkija Sari Näre naisten ja lasten kohtalois-ta. Tapahtuman järjestävät työ-väen sivistysjärjestöt TSl, kSl ja DSl sekä Työväenperinne ry.

MuistotapahtumaSuomenlinnassa

Suomenlinnassa on 20. touko-kuuta moniosainen muistota-pahtuma. Siellä puhuvat prof. Kari Immonen, ex-ministeri Kalevi Kivistö, arkkipiispa Kari Mäkinen, allianssin puheenjoh-taja Elisa Gebhard ja opiskelija, SkP:n Helsingin piirin puheen-johtaja Heikki Ketoharju. Ta-pahtuman järjestämisessä ovat mukana SDP:n, vasemmistoliiton ja SkP:n Helsingin piirijärjestöt.

kuva: kansanarkisto

E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 8 3

miksi helsinki maksaa sakkoja työttömyydestä?

aktiivimalli & passiivihallitus

”Työtön on laiska ja saamaton. Työttömään tepsii keppi ja kuri. Työtön on tilanteeseensa syylli-nen.” – Tämä on tiivistettynä se moraalipuhe, jota kokoomus ja keskusta ovat sinisten säestyk-sellä toistelleet. Sillä on oikeutet-tu aktivoinniksi naamioitu työttö-myysturvan leikkaus.

lainmuutoksen tarkoitus ei ole missään vaiheessa todella ol-lut oikea työllistäminen, korkein-taan tilastojen kaunistelu. akti-voitumisehdon täyttävä ihminen tekee minimissään töitä noin tun-nin viikossa tarkastelujaksolla. Jokainen tajuaa, että siirtäminen työllistyneiden listalle on tällöin puhdasta tilastokikkailua.

kyykytys nosti vastarinnan

aktiivimallin vastustuksen yti-messä on valtava epäoikeuden-mukaisuuden tunne. Se, että työttömiä syyllistetään siitä, et-teivät he mene töihin, joita ei ole tai joihin he eivät esimerkiksi sairauden, välimatkojen tai talo-udellisen tilanteen takia kykene lähtemään. kerättyäni Malmil-la kolme viikkoa kannatusilmoi-tuksia aktiivimallin kumoamista vaativaan kansalaisaloitteeseen, oli yleisimmin esitetty toteamus juuri se, että tässä on kyse silkasta kyykyttämisestä.

kansalaisaloite eteni maalis-kuun alkupuolella eduskuntaan. Se keräsi lähes 141 000 allekir-joitusta ja pakotti muun muassa Sak:n reagoimaan mielenosoi-tuksellaan. valitettavasti Sak kuitenkin päätti luoda oman vaih-toehdon, jonka ytimenä on edel-leen ajatus työttömästä, jota on patistettava työllistymään. oikea linja olisi ollut vaatia aktiivimal-lin perumista yhdessä kansalais-aloitteen alulle laittaneiden Mar-tin-Èric Racinen ja Mika Luo-man kanssa.

Mitä tulisi tehdä?

Suomessa ei ole pulaa tekemät-tömästä työstä. ongelmana on se, etteivät mahdollisimman suu-ria voittoja tavoittelevat yritykset halua kasvattaa kustannuksiaan sen enempää palkkoja nostamal-la kuin lisää väkeä palkkaamalla-kaan. Mitkään pääministeri Juha Sipilän yrittäjille esittämät ve-toomukset työllistämisestä eivät tässä tilanteessa tuo työpaikkoja.

Tämä ei tarkoita, etteikö hal-litus halutessaan voisi työllistää kuntiin ja valtiolle varovaisesti-kin arvioiden kymmeniä tuhan-sia työttömiä tekemään muun muassa terveydenhuollon, van-huspalvelujen ja koulutuksen tehtäviä, jotka nyt jäävät budjetin ”säästöjen” takia tekemättä tai riittämättömästi hoidetuksi. kun hallitus valitsee tämän mahdolli-suuden sijaan yhtiöiden verotuk-sen kevennykset tai asehankin-nat, se tekee porvarillisen arvo-

valinnan, joka koituu työttömien vahingoksi.

Pidemmällä aikavälillä voitai-siin lyhentää työpäivä kuuteen tuntiin ansiotasoa alentamatta. Tämä loisi tilanteen, jossa yritys-ten olisi pakko käyttää suurempi osa tuloistaan palkkakustannuk-siin osinkojen ja optioiden sijaan. Tällä olisi merkitystä työllisyy-

teen ja työttömien asemaan. li-sääntyvä kilpailu työvoimasta nostaisi myös palkkoja. Tämä lie-neekin yksi suurimmista syistä sille, miksi porvarihallitus ei ole tosissaan tarttunut työllisyyden kasvattamiseen. Porvarin kukka-rolle, kun ei haluta mennä.

TIINa SaNDBergAktiivinen hallituksen vastustaja

Työttömien määrä väheni Helsingissä hieman viime vuonna. Työllisten määrä ei kuitenkaan kasvanut vastaa-vassa määrin. Työttömiä on pudonnut ja pudotettu muista syistä työllisyystilastoista.

vaikka pitkäaikaistyöttö-myys on ollut jo pitkään iso ongelma, ei kaupunki ole ryh-tynyt tosissaan toimiin työt-tömien työllistämiseksi. Hel-sinki maksaa sakkomaksuna työmarkkinatuen korotettua kuntaosuutta kelalle enem-män kuin käyttää työllisyyden hoitoon.

viime vuonna Helsinki maksoi sakkomaksua jo yli 63 miljoonaa euroa. Se on 2,6

miljoonaa enemmän kuin edel-lisenä vuonna. Työttömiä oli noin 35 000 ja heistä pitkäaikaistyöttö-miä noin 14 000.

Missä kaupungin toimet?

edellinen kaupunginvaltuusto hyväksyi SkP:n ja Helsinki-lis-tojen Yrjö Hakasen esityksen, joka edellytti toimia pitkäaikais-työttömyyden vähentämiseksi. vastaus ta esitykseen valmistel-tiin kaupungintalolla vuosi, mut-ta mitään ei saatu aikaan.

kaupunginhallituksen uudel-le valtuustolle esittämä vastaus ei sisältänyt mitään lisätoimia

vaan päätyy toivomaan, että pit-käaikaistyöttömyys ja sen kus-tannukset eivät enää tänä vuonna kasvaisi. Se syntyi kokoomuksen, vihreiden ja rkP:n äänin 8 – 4.

vastauksessa sivuutettiin Hel-singin mahdollisuudet lisätä palkkatuella työllistämistä ja pe-rustaa lisää vakansseja kaupun-gin omiin palveluihin. Tämä on jatkoa nykyisen valtuuston yksi-mielisesti hyväksymälle budje-tille, jossa ei osoitettu yhtään li-sää rahaa työllistämiseen ja jää-dytettiin palvelujen määrärahat, vaikka asukasluku kasvaa ja mo-nissa palveluissa on huutava pula työntekijöistä. Budjetin mukaan työpaikkojen määrä jopa vähenee tänä vuonna yli 400 työntekijällä.

MiHin Helsinki kasaa ylijääMiä?Monet kunnat ovat taloudel-lisesti ahtaalla – mutta ei Hel-sinki. kaupunki on jo toista kymmentä vuotta tehnyt jat-kuvasti ylijäämää, siis voittoa. viime vuoden tilinpäätös on 481 miljoonaa euroa ylijää-mäinen. Se on peräti 360 mil-joonaa budjetoitua enemmän.

viime vuoden lopussa kau-pungin pankkitileillä ja kas-satalletuksissa makasi rahaa 1 300 miljoonaa eli 1,3 miljar-dia. lainasaatavia kaupungilla enemmän kuin velkoja, joiden määrä väheni.

kaupunkikonsernin tulos viime vuodelta on vielä enem-män voitollinen. konsernin ylijäämä on tilinpäätöksen mukaan 648 miljoonaa euroa.

vaikka kaupungilla on ra-haa enemmän kuin koskaan, päätti kaupunginvaltuusto yksimielisesti vuoden 2018 budjetissa tavoitella tänäkin vuonna ylijäämää.

Tänä vuonna on tarkoitus tehdä helsinkiläisten julkisil-la palveluilla, tonteilla ja kiin-teistöillä voittoa 188 miljoo-naa euroa ja seuraavina vuo-sina yli 200 miljoonaa euroa. Näihin lukuihin eivät vielä si-sälly kaupungin omistamien yhtiöiden, kuten energiayhtiö Helenin ja Sataman voitoista jaettavat osinkotulot.

Näitä lukuja voi verrata Helsingin 4,8 miljardin eu-ron budjetissa muihin lukui-hin. esimerkiksi koko varhais-kasvatuksen ja esiopetuksen budjetti tälle vuodelle on pie-nempi kuin kaupungin viime vuonna keräämä ylijäämä.

SkP ja Helsinki-listat esitti viime syksynä vaihtoehtobud-jetissa, että palveluihin, työlli-syyteen ja vuokrien nousun hillitsemiseen olisi osoitettu lisää noin 100 miljoonaa eu-roa. Tilinpäätöstiedot osoit-tavat, että rahaa siihen on – puuttui vain poliittista tahtoa.

Tiedot Helsingin kaupungin tilinpäätöksestä 2017: www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallin-to/strategia-ja-talous/tilipaatos/

!?

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n mielenosoitus kokosi Senaatintorille helmikuussa noin 10 000 aktiivimallin vastustajaa. Lisäksi useat ammattilii-tot järjestivät poliittisia lakkoja aktiivimallin perumiseksi.

Helsingin talous 2017• kokonaismenot 4,860

miljardia• Ylijäämä481miljoonaa• rahavarat 1,3 miljardia• Konserninylijäämä648

miljoonaa• konsernin rahavarat 1,532

miljardia

4 E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 8

[kolumni]

Helsinki leikkaa palveluista ja sivuuttaa

kaupunkilaisten mielipiteet

Helsingin pormestarina toimii nykyään kokoomuksen Jan Vapaavuori. valtuustossa on kaksi puoluetta ylitse muiden: kokoomuksella ja vihreillä on enemmistö. Mil-lainen oikein on näiden puolueiden yhdessä johtama kaupunki?

kun vuoden 2018 budjetti hyväksyttiin valtuustossa, palveluihin asukasta kohti käytettävä rahamäärä pieneni. Budjetin menot ovat samat kuin vuonna 2017, vaikka palvelujen tarve, kustannukset ja asukasmäärä kasvavat. Toisaalta tulot ylittävät menot ja ylijäämää kertyy jopa satoja miljoonia.

Budjetissa ei ole eritelty menoja tarkemmin. esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta valtuutetut päättivät vain koko toimialan tulot ja menot. Niiden jakautumista päivähoitoon, perusopetukseen, lukioon, ammatilliseen koulutukseen ja työväenopistolle ohjaa lautakunta. käytännössä toimialoja johtavien virkamiesten valta kasvaa.

lehdissä on kerrottu, miten Helsinki, vantaa ja espoo ovat yhteisellä sopimuksella polkeneet lastentarhanopettajien palkkoja. lapsiryhmien koot ovat suuret, ja henkilöstön määrä venytetty minimiin. Muutama sairaspoissaolo johtaa tilanteeseen, jossa yksi aikuinen valvoo useaa kymmentä lasta.

H H H

länsimetro saatiin lopultakin auki 2017 lokakuussa. län-simetron ongelmista tehty raportti kuitenkin salattiin sen valmistuttua. Samaan aikaan vapaavuoren aloittees-ta nostettiin Helsingissä uudelleen esille aiemmin kuo-pattu keskustatunnelihanke. Yksityisautoilua palveleva ja huomattavan kallis tunneli tuntuu olevan pormestaril-le tärkeämpää kuin toimiva joukkoliikenne.

H H H

Helsinki on viime aikoina esittänyt kritiikkiä sote-uu-distusta kohtaan, mutta kaupungin omaa sote-palvelu-verkkoa karsitaan. Suunnitel- ma-na on lakkauttaa suurin osa nykyisistä terveys-asemista ja keskittää palvelut muutamaan suureen yksikköön. ensimmäinen niistä avautui kalasatamaan helmikuussa, ja on jo ehtinyt kerätä vali-tuksia kaupunkilaisil-ta, koska asemalle on hankala päästä. ase-man aulassa odottaa sähköinen automaat-ti, itseasiointia ja verk-koasiointia pyritään lisäämään. Henkilö-kunta taas laitettiin työskentelemään avo-konttorin kaltaisiin tiloi-hin. Useimmilla ammattilaisilla ei ole omaa työhuonetta eikä omia vastaanottotiloja.

H H H

edellisellä valtuustokaudella hyväksytty yleiskaava joutui vaikeuksiin, kun hallinto-oikeus kumosi sen muutamilta keskeisiltä osin. esimerkiksi keskuspuistoon ja vartio-saareen suunniteltu rakentaminen kaatuivat. Hallinto-oikeuden perustelut olivat samoja, joita kansalaisliikkeet nostivat esiin jo yleiskaavakäsittelyn aikana. Sen sijaan, että Helsingin kaupunki olisi hallinto-oikeuden päätök-seen tyytynyt, johtavat puolueet päättivät valittaa siitä.

kaupungin nykyisestä politiikan linjasta ovat inhimillisyys ja avoimuus kaukana. Helsinki tekee karua leikkauspolitiikkaa ja tehostamista pienen poliitikkojen piirin päätöksillä.

HeIkkI keToHarJU

lähipalvelut eivät saa jäädä sote-sotkun jalkoihin

sote syteen vai uusiksi?

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuo-tetaan Suomessa tehokkaasti, mutta eriarvoisesti. ongelmana on etenkin perustason palvelu-jen resurssien vähyys. Hoitoon pääsee nopeammin, jos on rahaa maksaa tai kunnon työtervey-denhuolto. Perustason ja ehkäi-sevän toiminnan puutteet hei-jastuvat erikoispalvelujen isoina menoina.

Hallituksen ajama sote-malli ei tuo ratkaisua näihin ongelmiin. Päinvastoin se pirstoo ja heiken-tää palveluja, nostaa asiakasmak-suja, lisää eriarvoisuutta ja siirtää julkisten palvelujen rahoitukses-ta miljardeja yksityiseen bisnek-seen. Sosiaalipalveluja laimin-lyödään. Työntekijät malli ajaa toistuvien kilpailutusten oravan-pyörään, joka hävittää tuhansia työpaikkoja.

asukkaiden vaikutusmahdol-lisuudet kaventuvat entisestään, kun järjestämisvastuu siirretään kunnista maakunnille, jotka alis-tetaan tiukasti ministeriöiden kontrolliin ja miljardien säästö-tavoitteille. Maakuntavaltuuston valtaa kaventaa myös tilaajan ja tuottajan roolien eriyttäminen.

Mistä vapaavuori vaikenee

kun sote-esitys kaatui perustus-lakivaliokunnassa viime vuonna toistamiseen, joutui hallitus luo-pumaan palvelujen yhtiöittämis-pakosta ja rajaamaan asiakassete-lipakkoa erikoissairaanhoidossa. Muuten se piti kuitenkin kiinni linjasta, jolla suurin osa palveluis-ta alistetaan yksityisten firmojen voitontavoittelulle. Juha Sipilän ja Petteri Orpon lehmänkauppa maakuntahallinnosta ja valinnan-vapauden nimissä tapahtuvasta markkinaehtoistamisesta on hal-litukselle tärkeämpi, kuin uudis-tukselle alun perin esitetyt tavoit-teet yhdenvertaisuudesta, suju-vista palveluketjuista, kustannus-ten hallinnasta ja demokratiasta.

Pormestari Jan Vapaavuori

(kok) on arvostellut maakunta-hallintoa siitä, että se vie valtaa Helsingiltä ja muilta isoilta kau-pungeilta (ja siis häneltä itsel-tään). valinnanvapausmallia vas-taan hän ei ole sanonut mitään. kokoomuksen Elina Lepomäki puolestaan tarjosi sote-vaihtoeh-doksi sairausvakuutuspohjaista mallia, jossa ”raha seuraa asia-kasta” vielä laajemmin yksityi-sille markkinoille ja hyvätuloiset saavat paremmat palvelut.

Porvarien sote hylättävä

Hallitus vetoaa nyt siihen, että

sen esitys on ”pakko” hyväksyä, koska muuten käy vielä pahem-min. Hallituksen esitys heiken-täisi kuitenkin julkisia palveluja tavalla, jonka korjaaminen myö-hemmin on vaikeaa ja kallista. Markkinaehtoistaminen voi joh-taa siihen, että maakunnankin palvelut on joko eU:n kilpailula-kien nojalla yhtiöitettävä tai on maksettava yksityisille tuotta-jille jättikorvauksia sopimusten purkamisesta.

eduskunnassa oppositio ei ole kyennyt esittämään selkeää vaihtoehtoa. Yhdet haluavat vielä isompia maakuntia. Toiset valin-nanvapautta, mutta hitaammin. opposition uskottavuutta vie se-

vuonna 2000 Helsingissä oli 30 terveysasemaa. Perusterveyden-huollon palvelut olivat eU:n mää-rittelyn mukaisina lähipalvelui-na saavutettavissa lähes kaikissa kaupunginosissa. Sen jälkeen so-siaali- ja terveysvirastot yhdistet-tiin kokoomuksen Laura Rädyn johdolla ja palveluja alettiin koota suuriin keskuksiin.

Sosiaali- ja terveyslautakun-ta hyväksyi suunnitelman palve-luverkon keskittämisestä 2014, joskin edellytti lähipalvelujen tarkempaa määrittelyä. lähipal-velujen määrittelyä ei koskaan tehty. räty siirtyi ministeriksi valtakunnallista sote-uudistusta linjaamaan.

vettä on virrannut vantaas-sa ja apulaiskaupunginjohtajak-si palannut räty siirtynyt Ter-veystalon johtajaksi, joka vas-taa kuntien sote-palvelujen yksityistämishankkeista.

Jättikeskuksia

Helsingissä palvelujen keskittä-minen suuriin ”sote-tehtaisiin” aloitettiin viime vuonna perusta-malla Itäinen perhekeskus, käyn-nistämällä vuosaaren albatros-sissa palvelujen integraatio sekä lopettamalla takaisinsoittojärjes-telmä vuosaaren, Töölön ja valli-lan terveysasemilta siirryttäessä

sähköiseen ajanvaraukseen. Tä-mä vei nopeasti noiden alueiden terveyspalvelut kaaokseen. – oli-ko tarkoituskin tehdä tilaa yksi-tyisille terveysfirmoille?

Tämän vuoden helmikuussa avattiin kalasataman ter veys- ja hyvinvointikeskus, jolloin lak-kautettiin kallion, vallilan ja Herttoniemen terveysasemat ja hammashoitolat. Seuraavaksi ol-laan keskittämässä neuvola- ja muita perhepalveluja.

alueen asukasjärjestöjen tilai-suudessa kinaporissa arvosteltiin voimakkaasti sitä, ettei julkisilla liikennevälineillä pääse keskuk-seen eikä siellä ole röntgen- ja ultraäänitutkimuksia. Talven lu-

Kinaporin palvelukeskuksen iso sali täyttyi ääriään myöten Kallion ja Vallilan asukkaista, joista huolestutti palvelujen keskittämi-nen ja monille huonot yhteydet Kalasataman uuteen sote-keskukseen. Lähiterveysasemien vähentäminen ja keskittäminen jättikes-kuksiin on osa Helsingin valmistautumista sote-uudistukseen.

E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 8 5

lähipalvelut eivät saa jäädä sote-sotkun jalkoihin

Lähijunista kansainvälistä bisnestäHelsingin seudun liikenne HSl on päättänyt kilpailut-taa pääkaupunkiseudun lä-hijunaliikenteen. kilpailu-tettu liikenne käynnistyy kesäkuussa 2021 rataosilla Helsinki-kerava, Helsinki-Siuntio ja kehärata. vuotta myöhemmin on tarkoitus kilpailuttaa myös liikenne- ja viestintäministeriön hankki-maa taajamajunaliikennettä etelä-Suomessa.

HSl perustelee kilpailut-tamista muun muassa kus-tannustehokkuudella ja ju-naliikenteen laadun ja luo-tettavuuden parantamisella. Todellisuudessa kilpailutus on jälleen yksi osoitus julkis-ten palveluiden yksityistämi-sestä. laatua ja luotettavuutta voi parantaa muutenkin, jos halua olisi.

on hyvin todennäköistä, että liikenne siirtyy suurel-ta osin ylikansallisille ope-raattoreille, kuten on käynyt pääkaupunkiseudun bussilii-kenteen kilpailuttamisessa. Samalla yhteisesti verovaroin

MItEN kÄy asukastalojen sotessa?

sote syteen vai uusiksi?

kin, että se on Helsingissä mu-kana karsimassa lähipalveluja ja käynnistämässä maan laajinta valinnanvapauskokeilua.

Uudelta pohjalta

Me kommunistit lähdemme sii-tä, että lakisääteisissä sote-pal-veluissa ei ole kyse bisneksestä vaan perusoikeuksista.

lähellä järjestettävistä palve-luista pitää myös päättää lähellä. Ne on syytä tuottaa pääosin kun-tien omana toimintana. Missään muussa maassa ei ole siirretty kaikkia sote-peruspalveluja maa-kuntiin. Tilaajan ja tuottajan eri-

yttämisestä on luovuttu sielläkin, missä sitä yritettiin.

”leveämpiä hartioita” tarvi-taan erikoissairaanhoidossa ja erityistason sosiaalipalveluissa. Ne on hyvä siirtää maakuntien järjestettäväksi ja rahoitettavaksi valtion toimesta tai progressiivi-sella maakuntaverolla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä tarvitaan yhteyksiä. Se ei toteudu kilpailuttamalla eikä by-rokratialla vaan kehittämällä itse palvelutyössä moniammatillisia tiimejä ja yhteistyötä.

asiakasmaksut ja omavastuut ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret. Niitä pitää alentaa. Samal-la kun julkisia palveluja vahviste-taan, voidaan luopua kela-korva-uksista yksityisille yrityksille. ra-haa uudistuksiin löytyy rikkaita verottamalla, työllisyyttä paran-tamalla ja asemenoja karsimalla.

YrJÖ HakaNeN

mi- ja pakkastilanne ja redin työ-maa tekivät monille lähes mah-dottomaksi kulkea kalasataman keskukseen muutoin kuin taksil-la, johon taas kaikilla ei ole varaa.

vapaavuoren tyly vastaus

vuosi sitten tein kansainväli-senä naistenpäivänä kuntalain mukaisen aloitteen lähipalvelu-jen turvaamiseksi Helsingissä. keräsimme porukalla satoja ja taas satoja nimiä, jotka kävimme luovuttamassa valtuustolle ke-säkuussa ja syyskuussa. Saimme pormestari Jan Vapaavuorelta

tylyn vastauk sen, että strategiaa noudatetaan – ei muuta!

Nyt on jälleen aika vaatia käve-lyetäisyydellä tai helposti julki-sella liikenteellä saavutettavissa olevat peruspalvelut – oli sitten kysymys koulusta, päiväkodis-ta, kirjastosta, terveysasemista, nuorisotalosta, kotihoidosta, lä-hipuistosta tai lähiliikunnasta. Tämä tulee muistaa myös, kun UUSIMaa2019 sote- ja maakun-tahanketta valmistellaan. Meitä asukkaita on kuultava, meidän on päästävä osallistumaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

ollI SalINHermanni-Vallilasta

tuotettu palvelu rapautuu ja voi-tot karkaavat muualle. kustan-nustehokkuus on kyseenalaista, sillä yksityinen yritys tavoittelee mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen. Siinä pelissä kärsi-vät sekä palvelut että niitä tuotta-vat työntekijät.

oppositio kaksilla raiteilla

valmistautuminen kilpailuun on jo pitkään näkynyt vr:n puo-lella yhtiöittämisenä, ulkoista-misena, työntekijöiden määrän vähentymisenä ja palvelutason alentumisena.

lähiliikenteen kilpailuttamis-

asiassa on mielenkiintoista myös se, että HSl:n päättävis-sä elimissä kaikkien eduskun-tapuolueiden edustajat hyväk-syivät kilpailutuksen, vaikka samaan aikaan eduskunnas-sa oppositiopuolueet vastus-tavat liikenneministeri Anne Bernerin ajamaa vr:n henki-löliikenteen kilpailuttamista. Helsingin seudulla eduskun-taoppositio sitten käytännös-sä on valmis toteuttamaan hallituksen kilpailuttamis- ja yksityistämispolitiikkaa.

JUSSI-PeTTerI laPPIPostinjakaja, talonmies ja

junankäyttäjä Pitäjänmäestä

Helsingin kaupungin asukas-talojen tulevaisuus on taas uhattuna. Jos hallituksen esit-tämä sote- ja maakuntauudis-tus toteutuu, katoaa Helsin-gistä vuoden 2020 alusta sote-toimiala, joka ylläpitää yh-deksää asukastaloa. Toisaalta asukastalot eivät kuulu niihin palveluihin, jotka siirtyisivät maakunnan vastuulle.

kun ilmeni, että kaupun-gilla ei ollut mitään suunni-telmaa asukastalojen jatkon turvaamiseksi, käynnistyi asukastaloja puolustavan ver-koston toiminta uudelleen. verkosto syntyi neljä vuotta

sitten torjumaan esitystä, jonka mukaan kaupunki olisi luopunut asukastaloista. Tällä kertaa ver-kosto on liikkeellä proaktiivisesti vaikuttamassa jo ennen kuin pää-tösesityksiä on tehty.

eri puolilla kaupunkia sijait-sevalla yhdeksällä asukastalolla on viikoittain lähes 5 000 kävi-jää. Niillä järjestetään harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa, matalan kynnyksen sosiaalityötä sekä edistetään työllistymistä ja ko-toutumista. Taloilla työllistetään lähes 100 henkeä palkkatuella, kuntouttavassa työtoiminnas-sa ja työkokeiluissa. avoimina maksuttomina julkisina tiloina

nettiyhteyksineen ne ovat myös demokratiatiloja.

asukastaloja puolustava ver-kosto on valmistellut aloitteen asukastalojen toiminnan jatka-miseksi kaupungin ylläpitämi-nä ja asukastalojen lisäämiseksi. Jos sote-uudistus toteutuu, pitäi-si kaupungin hallintoon perustaa uusi yksikkö, joka vastaisi muis-takin kunnalle jäävistä hyvin-voinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä. verkosto on kutsunut apulaispormestari Sanna vesi-kansan keskustelemaan aloit-teesta kontulan lähiöasemalle 26.huhtikuuta klo 15.

kuva: ville niskanen

asukkaiden vai yhtiöiden valta? on ta-tiedon julkaisemasote-pamfletti.www.tiedonantaja.fi/kauppa

Kinaporin palvelukeskuksen iso sali täyttyi ääriään myöten Kallion ja Vallilan asukkaista, joista huolestutti palvelujen keskittämi-nen ja monille huonot yhteydet Kalasataman uuteen sote-keskukseen. Lähiterveysasemien vähentäminen ja keskittäminen jättikes-kuksiin on osa Helsingin valmistautumista sote-uudistukseen.

Kaupungin asukastaloja puolustavan verkoston toiminta käynnistettiin uudelleen Maunulan asukastalo Sau-nabaarilla pidetyssä tapaamisessa.

6 E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 8

asukasliikkeille iso voitto kamppailussa yleiskaavasta

lisää jättikorotuksia tonttivuokriin

Helsinki valmistelee noin 750 tontin vuokrien jättikorotuk-sia. vuosina 2020-2021 päät-tyvien vanhojen sopimusten tonttivuokrat nousevat jo-pa 10 – 20-kertaisiksi. Pelkän tonttivuokran osuus asumis-menoista nousisi useimmil-la yli kahteen, joillain jopa yli kolmeen euroon asuntoneliö-tä kohti. korotukset näkyvät niin asuntojen yhtiövastik-keissa kuin vuokrissa.

kyseessä olevilla tonteilla on sekä kerrostaloja että pien-

Helsingin hallinto-oikeus ku-mosi asukkaiden laajasti vastus-taman Helsingin yleiskaavan monelta osin lainvastaisena. Se poisti kaavasta keskuspuistoon, vartiosaareen, ramsinniemeen, Itä-villinkiin ja Melkkiin osoite-tut rakentamisalueet sekä osan Pajamäkeen ja Ilmalan varikon alueille merkitystä rakentami-sesta. Samoin hallinto-oikeus ku-mosi kaavan länsiväylän, Turun-väylän, Hämeenlinnanväylän ja lahdenväylän kaupunkibulevar-dien osalta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu on iso voitto muun muassa keskus-puiston ja vartiosaaren puolesta kampanjoineille kansalaisliik-keille. kansalaisjärjestöt, asunto-osakeyhtiöt, museovirasto, eräät valtion virastot ja yksityiset kun-talaiset olivat tehneet 50 valitusta

kaupunginvaltuuston lokakuus-sa 2016 äänin 55-30 päättämästä yleiskaavasta.

Yleiskaava perustui tavoitteel-le, että Helsingin väkiluku kas-vaa 260 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Siihen kohdistui runsaasti kritiikkiä etenkin vi-heralueille rakentamisen vuok-si. rakentamiseen varatut alu-eet olivat yli kaksinkertaiset ta-voitteena olevan nopeankin kas-vun tarpeisiin. Myös Helsingin sisääntuloväylien muuttaminen ns. kaupunkibulevardeiksi he-rätti huolia.

Nyt tuomion saanutta linjaa vastusti valtuustossa alusta al-kaen SkP:n ja Helsinki-listojen ryhmä, jonka oulunkylän kirjas-tolla järjestämästä avoimesta kes-kustelutilaisuudesta käynnistyi myös kampanja keskuspuiston

puolesta. Iso arvovaltatappio oi-keuden ratkaisu on kaavaa aja-neille kokoomukselle, vihreille ja sosialidemokraateille.

Miten tästä eteenpäin

Hallinto-oikeuden perusteluis-sa korostuvat maakuntakaavan vastaisuus ja liikenteen järjestä-miseen liittyvät epävarmuudet. Muun muassa keskuspuistoa koskevassa ratkaisussa korostet-tiin virkistysalueiden merkityk-sen kasvavan asukasmäärän li-sääntyessä, mutta muuten luon-to- ja kulttuuriarvot eivät hal-linto-oikeudessa juuri saaneet painoarvoa. esimerkiksi viikin peltoja, ns. läntisen vihersormen kaventumista, Tuomarinkylän rakentamista ja Malmin kenttää

koskevia valituksia ei hallinto-oi-keus hyväksynyt.

kamppailu Helsingin viher-alueiden, saariston ja kulttuuri-maisemien puolesta jatkuu. Par-haillaan valmistellaan kansa-laisliikkeen aloitteesta selvitystä kansallisen kaupunkipuiston pe-rustamisesta Helsinkiin. liiken-nejärjestelmän osalta on jo kaa-van valmisteluvaiheessa esitetty vaihtoehtoja, joilla voidaan kehit-tää raideliikennettä viher- ja vir-kistysalueita supistamatta. eräs tällainen on raideliikenteen HQS-ratkaisu, jota selvitetään nyt myös valtion ja Helsingin seudun kun-tien maankäytön, asumisen ja lii-kenteen Mal2019-suunnitelman valmistelussa.

MaIJa HakaNeNKeskuspuistoryhmän aktiivi

mikä on yleiskaava?Yleiskaava on kunnan päättämä yleispiirteinen ja pitkän tähtäimen suun-nitelma siitä, miten kun-nan maankäyttö järjeste-tään. Yleiskaavalla osoi-tetaan alueet rakentami-selle, liikenneverkoille, yhdyskuntatekniikalle, virkistysalueille jne. Se ohjaa asemakaavojen te-kemistä. Helsingin edelli-nen yleiskaava on vuodel-ta 2002.

Helsinki valittaa hallinto-oikeu-den ratkaisusta, jolla tyrmättiin uudessa yleiskaavassa osoitettu rakentaminen keskuspuistoon, vartiosaareen ja eräille muille viher- ja virkistysalueille. kau-punki valittaa myös neljän kau-punkibulevardin poistamisesta kaavasta.

valitusta ei tuotu muodolli-sesti kaupunginhallituksen pää-tettäväksi, vaikka se oli aiemmin päättänyt vastauksista hallinto-oikeudelle tehtyihin valituksiin. käytännössä kaupunginhalli-tus kuitenkin ratkaisi sen, että kaupunki valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallintosäännön mukaan kaupunginlakimies edustaa kau-

punkia tuomioistuimessa vain, jos kaupunginhallitus ei asiassa toisin päätä. Hallitus olisi halu-tessaan voinut ottaa asian käsit-telyyn ja päättää, että kaupunki ei valita esimerkiksi tärkeiden luonto- ja virkistysalueiden suo-jelemisesta. kolme suurinta ryh-mää ei tätä halunnut.

kaupunkiympäristöstä vastaa-van apulaispormestari Anni Sin-nemäen ja vihreiden rooli tässä asiassa herättää erityistä ihme-tystä. vihreät ovat sanoneet puo-lustavansa keskuspuistoa ja var-tiosaarta, mutta Sinnemäen joh-tama toimiala valmisteli ja vih-reiden ryhmä siunasi ensin yleis-kaavan ja nyt valituksen, joilla aje-taan rakentamista näille ainutlaa-

tuisille viher- ja virkistysalueille.

Muitakin valituksia

Hallinto-oikeuden perusteli rat-kaisuaan varsin suppeasti tulki-tuilla maankäyttö- ja rakennus-lain määräyksillä. Se painotti maakuntakaavaa, jonka kanssa yleiskaava onkin monelta osin ristiriidassa. luonto- ja kulttuu-riarvojen perusteella yleiskaavan olisi voinut kumota laajemmin.

Monet oikeusoppineet ovat arvioineet, että Helsingin vali-tuksilla on heikot menestymisen mahdollisuudet. Sen sijaan vah-vemmat perusteet on luonnon-suojeluliiton Uudenmaan piirin

ja Helsingin yhdistyksen, Pro Tuomarinkylän ja eräillä muilla valituksilla.

luonnonsuojelujärjestöt pitä-vät yleiskaavan pikseleihin pe-rustuvaa esitystapaa ennakkota-pauksena, jolla epäselvä ja huono suunnittelu voi levitä muualle-kin maahan. Samalla ne pyrki-vät pelastamaan lisää arvokkaita luontoalueita, kuten viikin pel-lot ja Pornaistenniemi, sekä es-tämään useiden viheryhteyksien ja vantaanjoen rantayhteyksien katkaisemisen.

Pro Tuomarinkylän valituksel-le antaa lisäperusteita hallinto-oikeuden epäjohdonmukaisuus maakuntakaavan ja kulttuuri-maisemien merkityksen arviois-sa. Myös Malmin lentokentän ys-tävät ja vallilanlaakson puolusta-jat ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

ratkaisuja valituksiin odote-taan vielä tämän vuoden aikana.

YrJÖ HakaNeN

Helsingin Valtapuolueet ValittaVat viheralueiden suojelusta

Keskuspuiston, Vartiosaaren ja muiden viher- ja virkistysalueiden puolesta järjestetyt useat mielenosoitukset, adressikeräykset ja kampanjat toivat tulosta: Hallinto-oikeus kumosi Helsingin yleiskaavassa monet niille merkityt rakentamisalueet.

E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 8 7

Pelastetaan vallilanlaakson Puistovallilanlaakson ja kumpulanpuron puistoa pitää suojella luonto-, kult-tuuri- ja virkistysympäristönä ja tehdä siitä osa kansallista kaupun-kipuistoa. Näin esittävät kumpulan, Hermann-vallilan, käpylän ja alppi-lan kaupunginosayhdistykset ja val-lilan siirtolapuutarhayhdistys. Ne vastustavat alueen halki suunnitel-tua pikaraitiolinjaa.

vallilanlaakson puiston puolusta-jat ovat valmistelleet vaihtoehtoisen reitin raitiolinjalle. Se tulisi halvem-maksi ja olisi nopeampi kuin kau-punkiympäristölautakunnalle esi-tetty reitti. vaihtoehdossa pikaraitio kulkisi Itäväylältä ja kalasatamasta Teollisuuskatua Pasilaan. Sturenka-dun kautta muodostuisi toinen yh-teys Pasilaan.

RakENNEtaaN SIltoja ja lopetetaan kapitalismi

Karl Marxin syntymästä tu-lee tänä vuonna kuluneeksi jo 200 vuotta. Marx on samaan ai-kaan tehnyt näyttävän paluun kansainväliseen yhteiskunta-tieteelliseen keskusteluun. Isot lehdet New York Times, Die Welt ja Guardian kirjoittavat ”Marx-renessanssista”.

kapitalismin kriisit ja porvaril-listen talousoppien kyvyttömyys selittää, saati ratkoa niitä, ovat he-rättäneet uudelleen kiinnostus-ta Marxin ajatteluun ja teoksiin. Niistä on löytynyt eväitä tutkia nykyisen kapitalismin ristiriitoja ja muutosvoimia.

Helsingissä järjestetään ke-vään aikana useita kiinnostavia Marx 200 -seminaareja ja kes-kusteluja. Niihin on vapaa pääsy. Tarjolla on myös uutta marxilais-ta kirjallisuutta ja uutena painok-sena myös Marxin Pääoma.

H marx ja feminismi

Työväenliikkeen kirjastolla kes-kustelu ”Marx ja feminismi”. Jär-jestävät DSl:n opintokeskus ja rosa-luxemburg-Stiftung.

– lauantai 7.4. klo 13, Sörnäis-ten rantatie 25 a.

H marx ja taanila maunulassa

Marxin ajankohtaisuudesta avaa-vat keskustelua Maunula-talolla emeritustoimittaja Hannu Taa-nila, Miika Kabata Marx-seuras-ta ja Outi Mononen Marx-luku-piiristä. Tilaisuuden järjestäjänä ja vetäjänä toimii Yrjö Hakanen.

– Tiistai 17.4. klo 18 Metsäpu-rontie 4 / Pakilantie (bussit 50, 51, 550, 552, 553, 63, 66, 67).

H marcello musto

kansainvälisesti tunnettu italia-lainen Marx-asiantuntija Mar-cello Musto Yorkin yliopistosta luennoi Suomen sosiaalifooru-missa teemasta ”New Faces of Marx – Marxin uudet kasvot”.

– 21.-22.4. Suomen sosiaalifoo-rumi, arbis, Dagmarinkatu 3.

H kapitalismin kriisit ja marx

vanhalla ylioppilastalolla kuul-laan ja keskustellaan Marxista

ja kapitalismista toukokuussa viiden kiinnostavan alustuksen pohjalta:

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen: Marx ja luok-kataistelut euroopassa.

Johtava tutkija Pertti Honka-nen: Marxin talousteoria: onko kiistakysymyksiin ratkaisua?

Tutkija Toni Ruuska: koulu-tuksen väärät lupaukset - kapita-lismi ja ekologinen kriisi.

Yhteiskuntapolitiikan dosent-ti Leena Eräsaari: Miten elämä muuttuu hyödykkeiksi?

Päätoimittaja Marko Korvela: Merkityksellinen Marx - piirteitä marxilaisesta merkitysteoriasta.

kunkin lyhyen alustuksen jäl-keen on aikaa keskustelulle. li-säksi on kahvitauko. keskustelun vetäjänä on Yrjö Hakanen. Semi-naarin järjestävät Tiedonantaja-lehti, karl Marx -seura ja DSl:n opintokeskus.

– lauantaina 12.5. klo 13 – 17 vanha ylioppilastalo, Musiikkisa-li, Mannerheimintie 3.

Tämä vuosi on Suomen kommu-nistiselle puolueelle samaan ai-kaan 1918 luokkasodan johdos-ta traaginen ja surullinen, mutta myös voimaannuttava, tulevai-suuteen katsomisen virstanpyl-väs ja 100-vuotissynttärivuosi.

olemme muistaneet punais-ten haudoilla luokkasodassa kuolleita tovereita ja istuneet hienoissa kulttuuritilaisuuksis-sa todistamassa, miten taide te-kee hyvää haavoille. elokuus-sa on SkP 100 juhlakonsertti ja vastavirtafestivaali.

on esitetty, että 1918-sodan päättymisen päivänä soitettai-siin kirkonkelloja ja pidettäisiin koko maan kattava hiljainen het-ki. väitän, että leipäjonossa ruo-kaa hakevalle, aktiivimallin ah-distamalle työttömälle ja sotiem-me veteraaneille kirkonkellot ja hiljentyminen ei voisi vähempää kiinnostaa, koko ajatuskin tuntuu jotenkin riittämättömiltä.

Minustakin olemme olleet jo ihan tarpeeksi hiljaa. Tämä aika ja uusien sotien ehkäisy vaatii ihan toisenlaisia, uusia luokkatietoisia ja äänekkäitä aloitteita, edistyk-sellistä yhteistoimintaa ja radi-kaalia politiikan suunnan muut-tamista. Sitä ei tehdä hiljentymäl-lä tai vain kelloja soittamalla.

Teen aloitteen 1918-sodan muistamiseen. ollaan äänekkäi-tä, eletään tätä päivää ja kutsutaan monenkirjava kansalaisyhteis-kunta keskustelemaan parem-masta yhteiskunnasta. ammu-

taan ilotulitusraketteja. kutsutan edistyksellisiä puolueita ja kan-salaisjärjestöjä suunnittelemaan yhteistapahtumia. rakennetaan siltoja, rakastutaan ja sallitaan kaikille ihmisoikeudet. lopete-taan kapitalismi, imperialismi ja sodat.

Me kommunistit sanomme ”ei koskaan enää sotaa”. rauhaa ei rakenneta hankkimalla lisää aseita, Nato-sopimuksilla ja val-mistautumalla uusiin sotiin. Tar-vitaan rauhanpolitiikkaa ja oi-keudenmukaisemman maailman rakentamista.

vastavirta-festivaali

vastavirta-festivaali on erilaisten järjestöjen ja kansalaisliikkeiden yhteistyönä Helsingin arbikselle 25.-26.elokuuta järjestettävä ta-pahtuma. Se sopii mainiosti myös juhlistamaan 100-vuotista työtä ja taistelua paremman maailman puolesta.

Taiteilijat rauhan puolesta PaND, Jerusalemin nuoret, Tapa-turma- ja sairausinvalidein liitto TSIl, vaihtoehto eU:lle tiedotus-keskus, Posti- ja logistiikka-alan unionin Pasilan osasto, länsiSa-haran ystävät ja Spartacus-sää-tiö ovat kutsuneet kansalaisyh-teiskunnan toimijoita mukaan suunnitelmaan apatian vastaista ilotulitusta, jota politiikan ja ylei-sen fiiliksen muuttamisessa aina tarvitaan. Sillä voidaan näyttää

rakentavaa ja uutta luovaa jouk-kovoimaa. Näytetään poliitikoille, päättäjille, virkamiehille ja muille vaikuttajille suuntaa parempaan. Saadaan porukat toimimaan työ-väenluokan ja kansalaisyhteis-kunnan eduksi omaneduntavoit-telun, kapitalistien ja sodan voi-mien sijaan.

vastavirta-festivaaleja on jär-jestetty noin joka toinen vuosi, jo parinkymmenen vuoden ajan. Festivaalin mahdollistaa Demo-kraattisen sivistysliiton, euroo-pan vasemmiston ja Suomen kommunistisen puolueen yh-teistyö. Sen tekevät ihmiset, jot-ka haluavat radikaalia vasemmis-tolaista politiikkaa ja vastavirran kulttuuria.

JUHa-Pekka väISäNeN Suomen kommunistisen puolueen

puheenjohtaja

marx 200 ja marxin paluu

ja

Marx

Nykyinenkriisi

Ha

nn

u L

ind

ho

lm 2

00

9

www.tiedonantaja.fi

Karl Marx 200

lisätietoja festivaalista: www.facebook.com/ vastavirtafest

marxilaista kirjallisuutta & julisteita: www.tiedonantaja.fi / kauppa

taloja mm. Haagassa, Her-mannissa, Herttoniemessä, koskelassa, kumpulassa, kä-pylässä, Maunulassa, Munk-kiniemessä, oulunkylässä, Pitäjänmäessä, Toukolassa ja vallilassa.

apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr) johtaman toimialan esittämät jättiko-rotukset on tarkoitus päättää keväällä valtuustossa. Niitä perustellaan konsulttiselvi-tyksillä, joiden laskentape-rusteet on julistettu salaisiksi.

Helsinki kerää tontti-vuokrilla jo yli 200 miljoo-nan tuotot. asukkaiden esit-tämillä pienemmilläkin ko-rotuksilla kaupungin tuotot kasvaisivat, mutta eivät niin kohtuuttomasti.

HELSINKI-LISTATAsukkaiden ääni valtuustoon

ota yhteyttä,tule mukaan H SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ryViljatie 4 B 3.krs, 00700 Helsinki(09) 774 38 140, helsinginpiiri@skp.fiwww.skp.fi/helsinkiPuheenjohtaja Heikki Ketoharju, 050 918 9139, heikki.ketoharju@iki.fiVarapuheenjohtaja Katja WallinSihteeri Jussi-Petteri Lappi, jussi-petteri.lappi@pp.inet.fi

H SKP:n Etelä-Helsingin osasto Olavi Nurminen, 040 518 7654, olavi.nurminen@pp1.inet.fi

H SKP:n Etu-Sörkan os.Jyrki Näsänen, 041 718 7744, jyrki.nasanen.2016@gmail.com

H SKP:n Helsingin posti– ja logistiikka-alan os.Toivo Saksala, 040 769 71 87, topisaksala@gmail.com

H SKP:n Koillis-Helsingin os.Jorma Heinonen, 044 976 12 60, helsinginpiiri@skp.fi

H SKP:n Käpylän ja Kumpulan os. Toivo Koivisto, 050 341 2590, toivo.koivisto@gmail.com

H SKP:n Maunulan-Pakilan os. Maija Hakanen, 050 570 43 68, maija.hakanen@kolumbus.fi

H SKP:n Helsingin itäisen alueen os. Juhani Lilja, 0400 722 706, jussi.lilja@iki.fi

H SKP:n Pitäjänmäen os.Heikki Vuorinen, (09) 566 4408, heikki.vuorinen@helsinki.fi

H Punainen tähti – Helsingin kommunistiset nuorethelsinki@komnl.fipunainentahti.blogspot.com

H Helsingin yliopiston kommunistitwww.facebook.com/HYkommunistit/

Avoin toimintaryhmä kuntapolitiikan vaihtoehdoista kiinnostuneille.www.helsinki-listat.fi

EESPäin 1/2018Julkaisija SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ryPäätoimittaja Heikki KetoharjuKuvat Toivo Koivisto, Veikko Koivusalo, Hannu Lindholm ja Yrjö HakanenTaitto Laupias DesignPainatus TA-Tieto Oy, Helsinki

Karl Marx

PÄÄOMAKansantaloustieteen arvostelua

I osaPääoman tuotantoprosessi

Ha

nn

u L

ind

ho

lm

20

13

Karl Marx 200www.tiedonantaja.fi

8 E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 8

k u s t a n n u s y h t i ö T A - T I E T O o yw w w . t i e d o n a n t a j a . f i

I S B N 9 7 8 - 9 5 2 - 6 8 7 0 5 - 2 - 6

Höpö höpö! Älä kuuntele heitä! Elämä on kurjaa ja epäreilua, maailma tuhoutuu, mutta sen ei ole pakko mennä

niin! Tai ainakin siitä voi tehdä sarjakuvia.

Somessa ja netissä ilmestyvä Epäluottmusmies on nyt painettu paperille. Kokoelmasta löytyy sarjakuvia vuosilta 2014-2018. Kun elämä potkii liikaa päähän, tiedät kenelle

valittaa - Epis valittaa kanssasi.

Katso ja itke: facebook.com/epaluottamusmies

Ou

ti Me

ntu

la E

pä

luo

ttam

usm

ies -

IHA

N E

PIS

TÄ

!

epäluottamusmies:

ihan epistäouti mentulan rumia ja vihaisia sarjakuvia kaikesta ärsyttävästä.80 sivua.

hinta 18 euroa.Julkaisija ta-tieto Oytilaukset: p. (09) 774 38 10www.tiedonantaja.fi/kauppa

H maanantaiklubi 9.4., 7.5., 4.6. klo 19 kahvila Bergga, Viides linja 14.

H marx ja taanila maunulassa 17.4. klo 18 Maunula-talo.

H suomen sosiaalifoorumi 21. - 22.4. Arbis, Dagmarinkatu 3. www.sosiaalifoorumi.fi

Tiukentuva poliittinen ilmapiiri ja oikeistohallituksen tehtaile-mat lait köyhien kyykyttämisek-si saavat vastapainokseen aikaan yhä enemmän ihmisten yhteistä liikehdintää. erilaiset joukkoliik-keet vaativat muun muassa pa-rempaa sosiaaliturvaa työttömille ja loppua leikkauspolitiikalle, am-mattiosastot järjestävät mielen-osoituksia työpaikoilla ja kunta-laiset puolustavat kaupunkiluon-toa. kotimaamme ulkopuolella rauha rikkoontuu yhä uusilla so-dilla ja ympäristörikokset lisään-tyvät voitontavoittelun nimissä.

vastarintaa ja vaihtoehtoja

Näistä ja monista muista ongel-mista on puhuttava heidän suul-laan, joita nämä asiat koskettavat. Ja kun edistystä tapahtuu ihmis-ten oman liikehdinnän seurauk-sena, on siitä uutisoitava rehelli-sesti ja totuudenmukaisesti. kun kampanjoissa tehdyistä käytän-nön toimista kerrotaan syvälli-semmin, niin tieto muutoksen mahdollisuuksista ja toimintata-voista lisääntyy.

onnistumisten lisäksi radikaa-lin median on kerrottava korrup-tiosta meillä ja ulkomailla. Jat-kuvat verohelpotukset yhtiöille, joiden agendaan eivät kuulu ym-päristöstä välittäminen tai työn-tekijöiden oikeudet, on tuotava vahvemmin ihmisten tietoisuu-teen. Päättäjien kytköksistä yksi-tyisiin firmoihin kunnissa, valta-kunnallisesti ja kansainvälisesti vaietaan siellä, missä suuri raha menee kriittisen ja tutkivan jour-nalismin edelle. kansalaisyhteis-kunta tarvitsee mediakseen to-dellisen vallan vahtikoiran, työ-väenliikkeen ja sorrettujen puo-lestapuhujan. Tarvitaan lehti, joka kertoo vaihtoehdoista oikeistopo-litiikalle, Natolle ja kapitalismille.

Tiedonantaja-lehti on kertonut oikeistopoliitikkojen ja rahaval-lan metkuista, työläisten ja kansa-laisliikkeiden kamppailuista, rau-han ja humanismin kulttuurista, marxilaisuudesta ja sosialismista jo pian viisikymmentä vuotta.

Uudistuva lehti, myös digilehti

Tänä keväänä Tiedonantaja

muuttuu yhä monimediaisem-maksi, kun se alkaa ilmestyä pa-perilehden lisäksi kokonaisuu-dessaan myös verkossa. Samalla viikkolehti muuttuu kerran kuu-kaudessa ilmestyväksi noin 52-si-vuiseksi tabloidiksi. Sivumäärän ollessa vuositasolla yhtäläinen aikaisempaan verrattuna, pysyy myös tilaushinta samana. kotiin jaettavan lehden tilaajat saavat lukuoikeuden myös digi- sekä näköislehteen netissä. lisäksi lehden voi halutessaan tilata pel-kästään sähköisessä muodossa.

erilaisten alustojen muoto ei ole ainut asia, joka muuttaa Tie-donantajaa joukkolehden suun-taan. Uutta osaamista radikaalin vasemmistolaisen median tuotta-miseen saadaan laaja-alaisen toi-mituskunnan muodossa, jonka vastuulla on tuottaa laadukasta journalismia sieltä, missä ihmiset toimivat ja elävät. Toimituskunta tekee toimituksen ohella pidem-mälle katsovaa työtä lehden tee-mojen ja yhteyksien kehittämi-sessä. Myös lukijoille avautuu lisää osallistumisen ja kansalais-journalismin mahdollisuuksia.

Haluamme tehdä lehteä, joka on räväkämpi, tutkivampi, moni-

puolisempi ja entistä paremmin tämän ajan radikaaleihin muu-toksen tarpeisiin tarttuva.

Tilaa uudistuva Tiedonanta-ja! Tule murtamaan valtamedian vaihtoehdottomuutta.

PeTra PaCkalÉNTiedonantajaa julkaisevan

Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

tiedonantajan tilaukset p. (09) 7743 810 www.tiedonantaja.fi/tilaa

[tapahtumia]

H työväen vappujuhlat Tiistaina 1.5. * Vappumarssi kokoontuu Rautatientorilla klo 10 ja lähtee klo 11. * Työväen ja nuorison vappujuhla Tokoinrannassa klo 12. * Pakilan työväentalon vappulounas klo 14. Pöytävaraukset: maija.hakanen@kolumbus.fi

H kapitalismin kriisit ja marxin paluu 12.5. klo 13 Vanha ylioppilastalo.

H sisällissodan muistotapahtuma Suomenlinnassa 20.5. klo 12 - 20.

H maailma kylässä -festivaali 26.-27.5. Kaisaniemen puisto ja Rautatientori.

H maailman ympäristöpäivä5.kesäkuuta.

H tie tammisaareen -muistotapahtuma 9.6. klo 11 – 16.

H pax-festivaali Alppipuistossa 29.7.

H hiroshima-päivä 6.8. rauhanjärjestöjen tapahtuma klo 21 Oopperan puistolavalla

H vastavirta-festivaali Arbiksella 25.-26.8. www.vastavirtafest.fi

H skp:n 100-vuotiskonsertti25.8. Arbiksella klo 19 - 22

Lisätiedot:www.skp.fi

tilaa tiedonantaja:

12 kk 95 € / 70 € (opiskelijat

& työttömät)

3 kk 35 €/ 30€

tiedonantaja on kansalaisyhteiskunnan ääni