MAAHANMUUTON PROFIILI JA KESKEISET OPETUKSET

Sisältö

I Analyysin toteuttaminen

II Maahanmuuton määrä

ja profiili selvitysalueella

II Mitä voidaan oppia 20

ohjelman ja strategian

perusteella?

© Timo Aro 2013

I Analyysin toteuttaminen

© Timo Aro 2013

Analyysin toteuttaminen

Selvitysalueena oli Keski-Uudenmaan neljä

kuntaa ja Riihimäen seudun kolme kuntaa

Selvitys jakautui tilastolliseen ja laadulli-

seen osioon

Tilastollisessa osiossa analysoitiin

maahanmuuton määrää ja profiilia vuosina

2000-2012

Laadullisen osion tavoitteena oli tunnistaa eri

alueiden ohjelmista ja strategioista hyviä

käytäntöjä ja toimintamalleja, joilla saattaa

olla yleisempää ja laajempaa merkitystä

Meta-analyysin kohteena oli 20 maahan-

muutto-, monikulttuurisuus- ja kotouttamis-

ohjelmaa eri aluetasoilta

© Timo Aro 2013

META-ANALYYSI SUOSITUK-

SISTA

Alueelliset strategiat ja ohjelmat (5)

Kunnalliset strategiat ja ohjelmat (10)

Seudulliset strategiat ja ohjelmat (5)

Analyysin toteuttaminen…

© Timo Aro 2013

OHJELMAN NIMI Kunnallinen

ohjelma

Seudullinen

ohjelma

Alueellinen

ohjelma

Helsinki – Monimuotoisuus ja maahanmuutto-ohjelma X

Kotoutuminen Kuopioon –toimenpideohjelma X

Savonlinnan kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2011-2014 X

Oulu –tavoitteena kansainvälinen työvoima –ohjelma X

Kouvolan maahanmuutto-ohjelma 2010-2016 X

Espoon monikulttuurisuusohjelma 2009-2015 X

Vantaan monikulttuurisuusohjelma X

Hämeenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2012-2015 X

Lieksan kaupungin maahanmuuttostrategia 2020 X

Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma X

Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia X

Järvi-Pohjanmaan yhteis-toiminta-alueen maahan-muuttostrategia ja kotoutta-misohjelma X

Ylä-Savon kuntien yhteinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2011-2015 X

Pietarsaaren seudun kotouttamisohjelma X

Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma 2008-2015 X

Itä-Suomen maahanmuutto-strategia 2014 (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja

Kainuu)

X

Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2010-2015 X

Pohjanmaan ja Keski-Pohjan-maan työperäisen maahan-muuton strategia X

Pirkanmaan maahanmuut-topoliittinen puiteohjelma X

Lapin maahanmuuttostrategia 2017 X

Meta-analyysiin valitut näkökulmat

© Timo Aro 2013

II Maahanmuuton määrä ja profiili

© Timo Aro 2013

”Suomessa olisi alle 15-vuotiaita

vähemmän kuin 120 vuoteen, jos

vieraskielisiä ei olisi”

- Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo - © Timo Aro 2013

Maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan selvästi

kantaväestöä nuorempia: ensim-mäisen polven

maahanmuuttajista 15-64-vuotiaita 85 % ja

toisen polven maahan-muuttajista alle 15-

vuotiaita noin 80 %

© Timo Aro 2013

Maahanmuutto 2000-luvun muutostekijänä -Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus kasvanut nopeasti

2000-luvulla…mutta ero muihin Pohjoismaihin edelleen

huomattava!

-Maahanmuutto on noussut kaksi kertaa merkittävämmäksi

tekijäksi väestönlisäyksessä kuin luonnollinen väestönlisäys

-Vuonna 2012 vieraskielisten osuus koko maan väestön-

lisäyksestä oli 87 %. Maahanmuutto oli vilkkaampaa kuin

kertaakaan itsenäisyyden aikana vuonna 2012

-Maahanmuutto usealla alueella joko dynaamisin tai ainoa

väestönkehityksen positiivinen osatekijä: kaikki maakunnat

saivat muuttovoittoa ja 95 % kunnista

-Maahanmuuton määrällinen keskittyminen silti voimakasta:

asukasluvultaan neljässä suurimmassa kunnassa asuu nel-

jännes väestöstä, mutta noin puolet maahanmuuttajista.

Määrällisesti eniten vieraskielisiä asuu Helsingissä, Van-

taalla ja Espoossa (11-12 %)

© Timo Aro 2013

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Henkilöä

% väkiluvusta

Henkilöä % väkiluvusta

Lähde: Suomen väestötilastot ja muut viranomaistilastot; Leitzinger 2008 ja www.stat.fi.

Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina 1870-2010

© Timo Aro 2013

Vieraskielisten osuus (%) työikäisestä väestöstä maakunnittain vuonna 2010

Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja kuolemansyytilastot; Markus Rapo 2012

© Timo Aro 2013

Maahanmuutto neljännesvuosittain 1992-2012

Maastamuutto neljännesvuosittain 1992-2012

© Timo Aro 2013 Lähde: Tilastokeskus

Eri väestöryhmien työllisyysasteet vuosina 1987-2010

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus; Ruotsalainen & Nieminen 2012 © Timo Aro 2013

41

41,5

43,1

43,4

46,9

47,1

47,8

49,1

49,8

50,1

50,9

51,5

52,4

55

55,9

56,1

57,6

59,9

Lappi

Pohjois-Karjala

Kymenlaakso

Kainuu

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Varsinais-Suomi

Päijät-Häme

Pohjois-Savo

Etelä-Karjala

Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Uusimaa

Kanta-Häme

Satakunta

Etelä-Pohjanmaa

© Timo Aro 2013

Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste maakunnittain 2011

Lähde: Tilastokeskus

Maahanmuutto Keski-Uudellamaalla

vuosina 2000-2012

-Väestönlisäys 20 200 hlöä, josta luonnollinen

väestönlisäys 53 % ja muuttoliike 47 %

-Väestönlisäyksen rakenne poikkesi kunnittain:

Hyvinkäällä maahanmuuton merkitys väestön-

lisäyksessä korkein (27,5 %) ja Nurmijärvellä

vähäisin (5,5 %)

-Vieraskielisten määrä kolminkertaistui vuosina

2000-2012

-Keski-Uudenmaan neljä kuntaa saivat muutto-

voittoa maahanmuutosta yhteensä 2800 hlöä

-Erityispiirteet: Hyvinkää ja Järvenpää saivat

maahanmuutosta enemmän muuttovoittoa kuin

maassamuutosta. Nurmijärvi sai taas maassa-

muutosta 9 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin

maahanmuutosta

Maahanmuutto Riihimäen seudulla

vuosina 2000-2012

- Väestönlisäys 4 500 hlöä, josta luonnollisen

väestönlisäyksen osuus vain 17 % ja muutto-

liikkeen 87 %

-Riihimäen seudun kolmen kunnan väestönlisäys

perustui ensisijaisesti maassamuuttoon eikä

maahanmuuttoon: Riihimäellä maahanmuuton

osuus lisäyksessä 17 %, Hausjärvellä 18,5 % ja

Lopella vain 9,8 %

-Vieraskielisten määrä enemmän kuin kolmin-

kertaistui vuosina 2000-2012 (464 1368)

-Riihimäen seudun kunnat saivat muuttovoittoa

maahanmuutosta yhteensä 725 hlöä

-Erityispiirteet: Riihimäki sai maassamuutosta 4

kertaa enemmän muuttovoittoa kuin maahan-

muutosta, Hausjärvellä siirtolaisuuden osuus

väestönlisäyksessä toiseksi suurin Hyvinkään

jälkeen ja Lopella siirtolaisuuden osuus toiseksi

alhaisin Nurmijärven jälkeen.

© Timo Aro 2013

119

1068 801

1496

58

796 727

5065

0

25

50

75

100

125

150

175

200

225

250

275

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

Hausjärvi Hyvinkää Järvenpää Kerava Loppi Nurmijärvi Riihimäki YHTEENSÄ

Muu

tos-

%

Muutos Muutos %

Vieraskielisten määrän muutos vuosina 2000-2012

© Timo Aro 2013

Kunta Työlliset

abs. 2008-

2010

Yhteensä

abs. 2008-

2010

Työllisten

osuus %

2008-2010

Hyvinkää 96 308 31,2

Järvenpää 85 237 35,9

Kerava 99 237 41,8

Nurmijärvi 75 139 54,0

Hausjärvi 15 34 44,1

Loppi 3 17 17,6

Riihimäki 69 150 46,0

Työllisten maahanmuuttajien määrä ja osuus vuosina 2008-2010

© Timo Aro 2013

Keski-Uudenmaan neljän kunnan nettomaahanmuutto

ikäryhmittäin vuosina 2000-2012

© Timo Aro 2013

Riihimäen seudun kolmen kunnan nettomaahanmuutto

ikäryhmittäin vuosina 2000-2012

© Timo Aro 2013

III Mitä voidaan oppia muiden

alueiden ohjelmista ja strategioista?

© Timo Aro 2013

Meta-analyysin viisi keskeistä näkökulmaa

© Timo Aro 2013

Keskeiset johtopäätökset jokaisesta

näkökulmaan

© Timo Aro 2013

1) Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen työelämä-lähtöisemmäksi (pääpaino räätälöidyissä koulu-tusmalleissa ja henkilökohtaistamisessa)

2) Kielellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten valmiuksien tukeminen/kehittäminen

3) Suomen ja ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen työvoimakoulutuksen ohella esimerkiksi kaikilla koulutusasteilla, mutta myös työpaikoilla, työväenopistoissa, kansalais-opistoissa jne. (venäjän kieli Itä-Suomessa)

4) Työvoiman ulkopuolella (lapset, eläkeläiset, kotiäidit jne. ) olevien suomen kielen opiskelumahdol-lisuuksien lisääminen (nousee vahvasti esille!) sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö

5) Maahanmuuttajien aikaisempien opintojen ja tutkintojen tunnustamisen ja tunnistamisen edistäminen (pätevöitymispolut jne.)

6) Opinto-ohjauksen resurssien lisääminen (vahvassa nousussa) kaikilla koulutusasteilla ja varsinkin nivel- ja siirtymävaiheissa

Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen

© Timo Aro 2013

1) Perinteinen aktiivisen työvoimapolitiikan

työkalupakki tehokkaampaan käyttöön ( + uudet

mallit a’la Kouvolan malli periodityöskentelystä eli

työharjoittelun, kieli- ja ammatillisen koulutuksen

yhdistäminen)

2) Työnantajien kannustaminen maahanmuuttajien

palkkaamiseen (kannustinmallien kehittäminen

nousi vahvasti esiin)

3) Monikulttuurisuuskoulutus yrittäjille ja työnantajille

4) Työssä tapahtuvan suomen kielen oppimisen

edistäminen

5) Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistäminen,

maahanmuuttajille suunnattujen yrityspalvelujen

kehittäminen (esim. oma starttiraha ja yrityshauto-

motoiminta)

6) Eri toimijoiden positiivinen ”törmäyttäminen”

(erityisesti tukihenkilö, mentori-, klubitoiminta jne.)

Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen

© Timo Aro 2013

1) EURES:in tunnettuuden lisääminen ja

hyödyntäminen

2) Työnantajien tukeminen ulkomaisen työvoiman

rekrytoinnissa

3) Alueen koulutusorganisaatioiden keskeinen rooli

kokoavana ja koordinoivana tekijänä koulutus-

asteesta riippumatta

4) Maahanmuuttajille suunnattujen rekrytointimallien

kehittäminen (kehittämishankkeet keskeisessä

roolissa)

5) Soft Landing –mallit eli alueen verkostot tukemaan

kansainvälisten työntekijöiden, osaajien ja

opiskelijoiden asettumista alueelle

Työperäisen maahanmuuton edistäminen

© Timo Aro 2013

1) Useassa strategiassa tai ohjelmassa ei mainittu

sanallakaan ympäristön houkuttelevuutta ja

vetovoimaa!!!

2) Korkeakoulujen englanninkielisen koulutus-

tarjonnan markkinoiminen ulkomaille sekä

yhteishankkeiden toteuttaminen alueen keskeisten

toimijoiden kanssa

3) Potentiaalisiin maahanmuuttajiin vaikuttaminen

viestinnän ja markkinoinnin keinoin: infosivustot,

kampanjat, messut jne.

4) Alueiden vetovoimatekijöiden esille tuominen

(mutta usein pitkiä puisevia luetteloita vailla

konkretiaa…)

5) Myönteinen esimerkki Oulu, jonka strategiassa

kansainvälinen vetovoima ja opiskelijoiden merkitys

poikkeuksellisen vahvasti esillä

Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden lisääminen

© Timo Aro 2013

1) Rasismin ehkäisy ”yleistä hyvää tarkoittavana

tavoitteena” esillä kaikissa muodoissa…mutta vailla

toimenpiteitä tai muuta konkretiaa

2) Asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen korostui

vahvasti: monimuotoisuus- ja monikulttuuri-

suuskoulutukset jne.

3) Positiivinen viestintä ja tiedottaminen

maahanmuutosta (mielipidevaikuttajien ja

”suunnannäyttäjien” rohkaisevat esimerkit)

4) Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen (esim.

maahanmuuttajajärjestöjen tukeminen, yhteisten

tilojen ja kohtaamispaikkojen tarjoaminen,

kummitoiminta jne.

Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden sekä hyvien

etnisten suhteiden edistäminen

© Timo Aro 2013

So What? © Timo Aro 2013

© Timo Aro 2013