1

KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS

VUODELTA 2013

2

SISÄLTÖ

Toimitus Virpi Mäkinen • Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen • Grano Oy 2014

VUOSI 2013 3TOIMITILAT 6 MUSEORAKENNUS 6 KOKOELMAKESKUS 7 VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO 7 ERILLISMUSEOT 8 PALVELUT JA AUKIOLO 9NÄYTTELYT 11 PERUSNÄYTTELYT 11 VAIHTUVAT NÄYTTELYT 11 KIERTONÄYTTELYTOIMINTA 13MUSEOKASVATUS 15MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ 18 MUSEOKÄYNNIT 18 YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT 19 OPASTUKSET 23 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 24KOKOELMATOIMINTA 25 TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTITYÖ 25 KOKOELMANHALLINNAN KEHITTÄMINEN 27 ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT 28 KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO 34YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 39MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 44KULTTUURIYMPÄRISTÖ 50 ARKEOLOGINEN TOIMINTA 50 RAKENNUSTUTKIMUS 52HALLINTO JA TALOUS 59HENKILÖKUNTA 62

3

VUOSI 2013

Vuonna 2013 Keski-Suomen museossa iloittiin museon käsityöläiskotien saavut-tamasta suosiosta Toivolan Vanhalla Pihalla. Ensimmäisen täyden vuoden avoin-na olleet museorakennukset kiinnostivat niin kaupunkilaisia kuin matkailijoita-kin. Toivolan Vanhan Pihan rakennukset, käsityöyrittäjät ja tapahtumat houkut-telivat ennen näkemättömän suuren joukon kävijöitä Jyväskylän keskustan aino-aan säilyneeseen 1800-luvun pihapiiriin. Kuparisepän ja puusepän taloissa vie-raili kertomusvuonna 33 432 kulttuuriperinnöstä kiinnostunutta. Kaiken kaikki-aan Keski-Suomen museon eri kohteet, tilaisuudet ja asiantuntipalvelut nostivat museon kokonaiskävijämäärän 57 941 asiakkaaseen – siitäkin huolimatta, että osan vuotta toimintaa rajoitti museon toimiston ja arkistojen muutto. Arkistot jouduttiin pitämään koko vuoden kiinni. Uudet tilat osoittautuivat työlään suun-nittelu- ja muuttoprosessin jälkeen kuitenkin toimiviksi ja arkistojen osalta olo-suhteiltaan tähänastisista tiloista parhaimmiksi.

Vuoden näyttelytarjonta oli monipuolinen yhdistelmä kulttuurihistoriaa ja ku-vataidetta. Alkuvuonna kansainvälinen tekstiilitaiteen ARTAPESTRY 3 -näyttely hämmästytti korkeatasoisuudellaan ja toi museovieraita Suomesta ja ulkomailta. Myös museon omat kuva-, esine- ja taidekokoelmat pääsivät hyvin esille näyt-telyissä. Innostuneina tutkittiin Harjun takana -näyttelyn kuva-aineistoa – niin monet jyväskyläläisnäkymät Mäki-Matissa, Syrjälässä ja Nisulassa olivat muuttu-neet. Kaupunkilaiset auttoivat kuvatietojen täydentämisessä, ja syntyipä näytte-lytilassa pieniä väittelyjäkin, kun katsojien muistikuvat tapahtumista ja paikois-ta eivät aina olleet täysin yhdenmukaiset. Uutta tietoa monille niin tutun ja lä-heisen rantasaunan vaiheista ja taustoista välitti laaja kesänäyttely, joka pysäh-dytti kävijöitä kirjaamaan myös omia saunamuistojaan. Kuvataiteilija Onni Koso-sen näyttely toi esiin pitkän uran tehneen taiteilijan tuotannon ja välitti samalla hienolla tavalla välähdyksiä Suomen taide-elämän virtauksista sodan jälkeisistä ajoita lähes 2000-luvulle. Valamon ikonit jatkoivat museon pitkää ikoninäyttely-perinnettä. Ikonien lisäksi oli esillä merkittävä kokoelma esipiirroksia. Kulttuuri-historian ja keskisuomalaisen kuvataiteen parissa oltiin Kotiseutuharrastajan ko-koelma -näyttelyssä. Näyttelyjen lisäksi yleisöä museon eri yksiköihin houkutteli myös erilaiset jo vakiintuneet tapahtumapäivät ja -viikot.

Museoon tallennettujen aineistojen ja tiedon saavutettavuutta parannettiin useis-sa hankkeissa. Jyväskylän Kauppakadun vaiheista kertovat Kauppakadun lauda-tur -verkkosivut avautuivat yleisölle alkuvuodesta. Valtakunnallisessa TAKO-hankeyhteistyössä osallistuttiin Suomi syö ja juo -kokonaisuuden toteutukseen ja dokumentoitiin samalla Jyväskylän lyseon lukion oppilasruokailua. Yritys- ja

4

laitosmuseotyössä toteutettiin mittava Keski-Suomen keskussairaalan tilojen ja toiminnan dokumentointi. Osa aineistosta valikoitui myös vuonna 2014 juhlivan sairaalan juhlakirjaan. Modernin rakennusperinnön kolmivuotinen inventointi-hanke jatkui ja osoitti samalla sen, miten tärkeää on saada koottua perustietoa viime sotienjälkeisestä, nuoremmasta rakennusperinnöstä ja sen kulttuurihis-toriallisista arvoista. Tietoja tarvitsivat niin kaavoittajat, rakennusten omistajat kuin niiden korjaajatkin. Keski-Suomen museo antoi vuonna 2013 kaikkiaan 235 kulttuuriympäristöön liittyvää viranomaislausuntoa.

Alueellisen toiminnan osalta syksyllä tarkasteltiin päättyvän kauden painopistei-den toteutumista, valmisteltiin vuosien 2014 - 2017 alueellisen toiminnan suun-nitelmaa ja käytiin siitä neuvottelut Museovirastossa. Paikallismuseoiden neu-vontatyö oli vilkasta. Keski-Suomen museo toteutti tilaustyönä Kuhmoisten koti-seutumuseon uuden perusnäyttelyn. Edelleen jatkettiin museoiden toiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittamista Paikallismuseoiden työkirjahaastatteluja te-kemällä. Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä kokosi kotiseututyön aktii-viset harrastajat Palokan pelimannitalolle 19.11. Keski-Suomen ammattimuse-oiden henkilökunta taasen tapasi ajankohtaisten museoasioiden parissa vuosit-taisessa museoforumissa 26.11. Tikkakosken varuskuntakerholla ja Keski-Suo-men ilmailumuseossa.

Vuonna 2013 tehtiin Keski-Suomen museon museorakennuksen rakennushisto-riaselvitys ja museorakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma. Arkkiteh-ti Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1961 valmistunut ja vuonna 1989 laajen-nettu rakennus kaipaa pikimmiten korjausta. Museoiden palveluverkkoselvityk-sen mukaisesti hankesuunnitelmassa otettiin huomioon Ruusupuiston museoi-den, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon, yhteistyön ja tilojen käytön tiivistäminen rakentamalla museoiden välille arkkitehtonisesti korkeatasoinen yhdyskäytävä. Hankesuunnitelman toisessa vaihtoehdossa tutkittiin myös Jyväs-kylän taidemuseon näyttelyjen sijoittumista Keski-Suomen museon yhteyteen. Tämä vaihtoehto edellyttäisi maanalaisen laajennuksen toteuttamista. Laajen-nukseen on varauduttu tuoreessa asemakaavassa. Alvar Aalto -seura teki Kes-ki-Suomen ELY-keskukselle rakennussuojeluesityksen molemmista akateemik-ko Alvar Aallon suunnittelemasta museorakennuksesta. Rakennusten rakennus-historialliset ja arkkitehtoniset arvot, ominaispiirteet ja erityisluonne pyritään varmistamaan myös tulevissa korjauksissa. Keski-Suomen museon peruskorja-us ajoittuu Jyväskylän Tilapalvelun investointiohjelman mukaan vuosille 2017 - 2018.

Henkilöstöasioissa merkittävää oli kertomusvuoden alkupuolella Jyväskylän mu-seopalveluissa käynnistynyt museoammatillisen henkilöstön työn vaativuuden arvioinnin kehittämishanke, jota vietiin eteenpäin yhteistyössä kaupungin henki-löstöpalvelujen kanssa. Keski-Suomen museossa tapahtui myös henkilöstömuu-

5

toksia, kun museon pitkäaikainen intendentti Olli Lampinen jäi syksyllä eläkkeel-le. Ollin isoihin saappaisiin hyppäsi omasta talosta arkistopalveluista vastannut amanuenssi Virpi Mäkinen. Ollille lämpimät kiitokset merkittävästä työpanokses-ta Keski-Suomen museossa ja koko maakunnan eteen tehdystä keskisuomalai-sen kulttuuriperinnön vaalimisesta. Samalla kiitokset koko henkilökunnalle ku-luneesta, työntäyteisestä vuodesta. Toiminnan ja yhteistyön kehittäminen ja ke-hittyminen ovat näkyneet työyhteisössä mukavalla tavalla.

Heli-Maija Voutilainenmuseonjohtaja

6

TOIMITILAT

Keski-Suomen museo toimii kolmessa yksikössä Jyväskylän Ruusupuistossa, Va-paudenkatu 28:ssa ja Kokoelmakeskuksessa Salmirannassa. Tilojen ylläpidosta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu.

MUSEORAKENNUS

Keski-Suomen museon museorakennus sijaitsee Ruusupuistossa. Vuonna 1960 valmistuneen, funktionalistista tyyliä edustavan museorakennuksen suunnitte-li arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna 1990. Mu-seorakennuksen pinta-ala on 2 526 m², josta näyttelytilaa on 1 551 m². Kahden perusnäyttelykokonaisuuden lisäksi rakennuksessa on kaksi vaihtuvien näytte-lyiden tilaa. Lisäksi rakennukseen kuuluu 84-paikkainen auditorio, luentosali, kahviotila, kolme työhuonetta sekä noin 300 m² muuta käyttötilaa. Sisääntuloau-lan yhteydessä toimii museokauppa Vakka. Museorakennukseen sijoittuvat Kes-ki-Suomen museon näyttelytoiminta, museokasvatus ja yleisötyö. Kertomusvuo-den aikana museorakennuksen 4. kerroksen näyttelytilaan rakennettiin kostu-tuslaitteisto. Museorakennuksen saavutettavuuteen ja asiakaspaikoitukseen vai-kutti syksyllä 2013 käynnistynyt Jyväskylän yliopiston lisärakennushanke Ruu-supuistossa.

Keski-Suomen museon museorakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma laadittiin vuoden 2013 aikana. Peruskorjaushanke toteutuu todennäköisesti vuosina 2017–2018.

Kuva

: Pek

ka H

elin

/ Ke

ski-S

uom

en m

useo

.

7

KOKOELMAKESKUS

Jyväskylän museopalveluiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) val-mistui Salmirannan alueelle vuonna 2009. Kokoelmakeskuksessa on esine- ja taidekokoelmien säilytystilojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointiti-lat ja kokoelma-aineistojen käsittelytiloja. Rakennuksessa on museotoimintoi-hin varattua tilaa kaikkiaan 2 927 m². Keski-Suomen museon käytössä siitä on 1 753 m². Kokoelmakeskuksen yhteydessä sijaitsevat myös kokoelmista vastaa-van amanuenssin ja konservaattorin työtilat. Rakennuksen sivustan kylmävaras-toon on suunniteltu tilat Schildtin navetan varastotilasta siirrettäville esineille.

Kokoelmakeskuksen yhteyteen B-rakennukseen remontoitiin alkuvuonna 2013 Keski-Suomen museon lepovarasto. Tilassa on vakioilmastoitua säilytystilaa kuva- ja arkistoaineistoille yhteensä 62 m². Keski-Suomen museon käytössä Salmirannan B-rakennuksessa ovat lisäksi kiertonäyttelyvarasto, kaupunginta-lon rakennusosavarasto sekä näyttelytarvikevarasto. Myös Keski-Suomen muse-on valokuvaajan studiotilat (47 m²) on sijoitettu Kokoelmakeskuksen B-raken-nukseen.

VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO

Keski-Suomen museon hallinto, maakunnallinen museotyö, kulttuuriympäris-tön hoidon ja arkeologian palvelut sekä arkistopalvelut muuttivat huhtikuussa 2013 Tietotalosta uusiin tiloihin Vapaudenkatu 28:aan. Toimitilat sijaitsevat ra-kennuksen 1. kerroksessa yhdessä Jyväskylän taidemuseon toimistotilojen kans-sa. Keski-Suomen museon käytössä on yhteensä 461 m². Vapaudenkatu 28:n kokonaisuuteen kuuluu työhuonetilojen lisäksi kaksi kokoushuonetta, rakennus-tutkimuksen ja arkistojen yhteinen asiakaspalvelutila, käsikirjasto sekä aineisto-jen käsittely- ja varastotiloja.

Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston kokoelma-aineistot saivat kertomusvuonna uudet arkistotilat Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopis-to -rakennuksen kellarikerroksesta (Vapaudenkatu 39-41). Keski-Suomen mu-seon käyttöarkisto valmistui kesäkuussa 2013. Jyväskylän Tilapalvelun raken-nuttaman arkistotilan pääurakoitsijana toimi Total Kiinteistöpalvelut. Uuteen käyttöarkistoon sijoittuvat Keski-Suomen museon kuva-arkiston ja tutkimusar-kiston kokoelmat. Arkistotilan lisäksi käyttöarkistoon kuuluu kylmäsäilytystila ja työtila. Käyttöarkistossa on yhteensä 206 m².

8

ERILLISMUSEOT

Keski-Suomen museon käsityöläiskodit (Cygnaeuksenkatu 2) ovat osa Toivo-lan Vanhaa Pihaa. Käsityöläiskoteihin kuuluvat vuonna 1842 rakennettu ja vuon-na 1850 laajennettu kupariseppä Sjöblomin talo sekä vuonna 1844 valmistu-nut, hattumaakari Fagerlundin rakennuttama puusepäntalo. Rakennukset siir-rettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2010. Keski-Suomen museon käsityöläisko-dit avattiin yleisölle 30.9.2012 osana Toivolan Vanhan Pihan matkailukohdetta.

Heiskan taiteilijakoti (Kramsunkatu 8) tuli Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1993. Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoiton opet-tajana toimineen Maikki Heiskan sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija Vappu Heiskan koti, joka avattiin yleisölle museona vuonna 1998.

Jyväskylän Lyseon museo toimii Jyväskylän Lyseon rakennuksen kellariker-roksessa (Yliopistonkatu 13). Vuonna 1902 valmistuneeseen koulurakennuk-sen suunniteltu, ensimmäisen suomenkielistä oppikouluopetusta antaneen kou-lun historiaa esittelevä museo avattiin vuonna 1979. Lyseon museoon kuuluu vuonna 2008 uudistettu perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Näyttelyi-den käytössä on noin 300 m².

Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köh-niöjärven rannalla. Vuonna 1984 avattuun museoon kuuluu kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa noin 400 m². Rakennuksiin on sijoitettu Jyväskylän kau-pungin katurakentamiseen, viemäröintiin ja julkisiin työmaihin liittyvää esineis-töä. Piha-alue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille.

Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta, joista suurin osa on rakennet-tu 1700- ja 1800-luvulla. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Vuoden 2013 aikana Pienmäen na-vetan museokasvatus- ja yleisötilan kalustusta täydennettiin puuseppäharjoitte-lijan valmistamilla työpöydillä ja penkeillä. Myös museon turvallisuussuunnitel-ma päivitettiin.

Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku) Vaajakoskella siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Niitynpään työläiskoti-museoon kuuluu kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus, jotka esittele-vät työväen asumisoloja 1920- ja 1930-luvulla. Kertomusvuonna museokohtee-seen saatiin ruskeapohjainen palvelukohteiden opastusviitoitus.

9

Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä luovutettiin Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1997. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan raken-nuskokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus-veneverstas, paja, sauna ja liiteri. Pi-hapiirin rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1950 - 1966 välillä. Kertomus-vuonna veneverstaan yhteyteen rakennettiin ulkokäymälä.

Majuri C. C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jääskelän tilan mailla Oravasaaressa. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen Rosenbröijerin puurakenteinen kappeli on ympäröity hirsiaidalla. Hautakappeli on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

PALVELUT JA AUKIOLO

• Museokohteet

Keski-Suomen museo oli avoinna ti-su klo 11 - 18. Avoinnapidosta vastasivat museoassistentit Anna Möttönen ja Johanna Puhakka sekä tp. museoassistent-ti Johanna Kotilainen.

Pääsymaksut: aikuiset 6 euroa, opiskelijat, yli 20 hengen ryhmät ja Jyväskylän kaupungin työntekijät 3 euroa.

Lapsille (alle 18-vuotiaille), alan opiskelijoille (museologia, historia, etnologia, taidehistoria, OKL, käsi- ja taideteolliset oppilaitokset) sekä opiskelijaryhmille oli ilmainen sisäänpääsy. Perjantaisin museoon oli kaikille ilmainen sisäänpää-sy. Marras- ja joulukuun ajan museoon oli vapaa pääsy keskisuomalaisella kir-jastokortilla.

Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla olivat avoin-na arkisin klo 11 - 17 ja lauantaisin klo 11 - 15. Vapaa pääsy. Museovalvoji-na toimivat kertomusvuonna Pirkko Hakola, Tarja Ketola ja Juhani Starczerwski. Avoinna pitoon osallistuivat myös Julia Autio, Hannele Hakanen, Johanna Kotilai-nen, Emilia Laulainen ja Anni Niekka.

Pienmäen talomuseo Hankasalmen Niemisjärvellä oli avoinna 26.6. - 4.8. ke-su klo 11 - 18. Pääsymaksut olivat samat kuin Keski-Suomen museossa. Pienmäen valvojana toimi kertomusvuonna opiskelija Emilia Laulainen.

Heiskan taiteilijakoti oli avoinna perjantaisin klo 13 - 14, muina aikoina sopi-muksesta. Pääsymaksu: aikuiset 6 euroa. Lapset, koululaisryhmät ja opiskelijat opintokäynteinä ilmaiseksi.

10

Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä oli avoinna so-pimuksesta.

Lyseon museo oli avoinna 26.6. - 4.8. keskiviikkoisin klo 11 - 15, muina aikoi-na sopimuksesta. Avoinnapidosta huolehtivat Jyväskylän Lyseon lukion oppilaat, jotka osallistuivat Lyseon lukion ja Keski-Suomen museon järjestämälle opas-kurssille keväällä 2013.

Niitynpään työläiskoti Vaajakoskella oli avoinna 27.6. - 1.8. torstaisin klo 12.30 - 15. Vapaa pääsy. Niitynpään työläiskotimuseon avoinnapito toteutettiin palve-lusopimuksella Naissaaren Näyttämöyhdistys ry:n kanssa.

• Muut palvelut

Muuton vuoksi Keski-Suomen museo toimisto sekä tutkimukseen, kulttuuriym-päristön hoitoon ja maakunnalliseen museotyöhön liittyvät palvelut olivat suljet-tuina 1. - 12.4. Palvelut toimivat 2.5. alkaen Vapaudenkatu 28:n tiloissa.

Keski-Suomen museon kuva-arkisto ja tutkimusarkisto olivat suljettu koko ker-tomusvuoden ajan muuton takia.

11

NÄYTTELYT

Keski-Suomen museon näyttelytoiminnasta vastasi kertomusvuonna intendentti Erkki Fredrikson. Näyttelyrakenteiden valmistamisen ja näyttelyiden pystytyksen toteuttivat museomestari Tuukka Eskola ja esineiden vaatimien erityisrakentei-den osalta konservaattori Esko Ahola. Näyttelytilojen siivouksesta huolehtineet Pirkko Wirlander-Ojala, Tuula Etelämäki ja Leena Reho avustivat myös näytte-lyiden pystytyksessä. Näyttelyihin liittyvästä tiedotuksesta vastasi museolehto-ri Tuula Vuolio-Vallenius.

PERUSNÄYTTELYT

Keski-Suomen museon kaksi perusnäyttelyä esittelevät Keski-Suomen alueen historiaa maakunnallisesti esihistoriallisesta ajasta alkaen sekä vuonna 1837 pe-rustetun Jyväskylän kaupungin vaiheita. Vuonna 1996 valmistunut Keski-Suomi – maakuntako sekin on? -näyttely sijaitsee museorakennuksen 2. kerroksessa. Kaksi vuotta aiemmin avautunut Jyväskylän – kaupunkiko sekin on? -näyttely on rakennettu 3. kerrokseen. Kertomusvuonna perusnäyttelyiden kuvitusta uusittiin ja täydennettiin. Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? -näyttelyn yhteyteen toteutet-tiin erityisesti koululaiskäynteihin liittyvä Rastipolku. VAIHTUVAT NÄYTTELYT

Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden tiloina toimivat museorakennuk-sessa 1. kerroksen Alahalli ja 4. kerroksen Taidehalli. Pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyitä oli esillä myös sisääntulokerroksen aulatilassa. Kertomusvuonna museossa oli esillä 15 vaihtuvaa näyttelyä. Näistä Keski-Suo-men museon omaa tuotantoa oli 7 näyttelyä. Keski-Suomen museon kuva-arkis-ton kokoelmiin pohjautuva valokuvanäyttely Harjun takana – Kuvakertomus Mä-ki-Matin, Syrjälän ja Nisulan kaupunginosien vaiheista Jyväskylässä jatkoi muse-on kaupunginosanäyttelyiden sarjaa. Pääsiäisnäyttely Valamon ikonit keräsi mu-seoon 1700-luvulta 1930-luvulle asti ulottuvan maalattujen ikonien ja esipiir-rosten kokonaisuuden Valamon luostarin kokoelmista. Ikoneiden rinnalla muse-ossa oli esillä Keski-Suomen museon kokoelmahankintoihin ja lahjoituksiin pe-rustuva Taidekokoelmien kertymää -näyttely.

Keski-Suomen museon tuottamia kesänäyttelyitä olivat Alahallin taidenäyttely Alvar Cawénin Korpilahti ja Taidehalliin rakennettu Rantasauna – kaupunkilais-saunojen, uimahuoneiden ja kylpylöiden perillinen. Syksypuolella esillä olivat tai-teilija Onni Kososen eri aikakausien tuotantoa laajasti esittelevä Muistonäyttely sekä Eero ja Erkki Fredriksonin taidekokoelmiin pohjautunut, keskisuomalaisten kuvataitelijoiden teoksien näyttelykokonaisuus Kotiseutuharrastajan kokoelma.

12

Keski-Suomen museon laitosmuseoyhteistyön tuotantoa oli ala-aulaan pystytet-ty Rautpohjan tehtaiden 75-vuotisnäyttely.

- 6.1.2013 Minna Havukainen: Exitus ja Tiina Osara: SanatON - 6.1.2013 Täällä on kaikki mi kallista on. Jyväskylän Taiteilijaseuran 67. vuosinäyttely12.1. - 10.3. Harjun takana – Kuvakertomus Mäki-Matin, Syrjälän ja Nisulan kaupunginosien vaiheista Jyväskylässä12.1. - 10.3. ARTAPESTRY 3 – Kolmas uusimman eurooppalaisen kuva- kudoksen näyttely16.3. - 14.4. Pieni historia – Jaakko Valo, Perhearkeologiaa: Esineteoksia, valokuvia ja maalauksia16.3. - 14.4. Valamon ikonit – Näyttely Valamon luostarissa 1700-luvulta 1930-luvulle maalatuista ikoneista ja esipiirroksista20.4. - 2.6. Jukka Nousiaisen Tourujoki20.4. - 2.6. Taidekokoelmien kertymää. Keski-Suomen museon koko- miin viime vuosina hankittujen ja lahjoitettujen teosten näyttely8.6. - 1.9. Alvar Cawénin Korpilahti8.6. - 1.9. Rantasauna. Kaupunkilaissaunojen, uimahuoneiden ja kylpylöiden perillinen7.9. - 3.11. Kullervon kovaosainen tarina. Ritva-Sofia Linnun rakukera- miikkaa

Rantasauna-näyttely esitteli suomalaisia rantasaunoja eri ajoilta sekä rantasaunakulttuurin vaiheita. Kuvassa Ahvenlammen leirintäalueen hirsirakenteinen sauna Saarijärvellä.

Kuva

: Ola

vi V

alliv

aara

/ Ke

ski-S

uom

en m

useo

.

13

7.9. - 3.11. Onni Kosonen (1920 - 1999). Muistonäyttely9.11.2013 - Anna Ruth – Vahinko: Accident/Damage9.11.2013 - Kotiseutuharrastajan kokoelma

Aulatila:7.9.2013 - 6.1.2014 Rautpohjan 75-vuotisnäyttely. 75 vuotta teollista toimintaa Rautpohjassa

KIERTONÄYTTELYTOIMINTA

Keski-Suomen museon kiertonäyttelytoiminnan vastuuhenkilönä oli amanuens-si Pirjo Sojakka. Kertomusvuonna kiertonäyttelyt ja maakunnallisen museokas-vatuksen aineistot sijoitettiin uuteen varastotilaan Kokoelmakeskuksen B-raken-nukseen. Samassa yhteydessä aineistot järjestettiin. Mallinukke lainattiin Raut-pohjan tehdasmuseon näyttelyyn.

Näyttelylainat: Se lasku kannatti maksaa -näyttely, Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Jyväskylän Paviljongissa 27.4.

Intendentti Erkki Fredriksonin luennot ja esitelmät

8.1. Jyväskylän kaupungin neuvoskunnan kokous Keski-Suomen museossa: Esi-telmä vanhojen rakennusten homeongelmista

19.1. Lions klubin kokous Hotelli Alexandrassa: Esitelmä Jyväskylän historian tärkeistä vaiheista

5.3. Svenska Klubben muistomerkkitukiryhmä: Esitelmä lehtokurpan kulinaari-historiasta

14.3. Jyväskylän Zontakerho Jyväskylän Lyseon museossa: Esitelmä Jyväskylän Lyseon merkityksestä Jyväskylälle

20.3. Jyväskylän Lyseon oppilaat Jyväskylän Lyseon museossa: Esitelmä lyseo-talon vaiheista

27.4. Suomi-talo Pietarissa: Esitelmä pietarilaisten kauppasuhteiden sekä maun ja tyylin vaikutuksesta Jyväskylän historiassa

4.4. Valamon ikonit näyttely Keski-Suomen museossa: Esitelmä Valamon luos-tarin ikoniperinteestä

9.4. Inner Wheel – kerho Keski-Suomen museon ikoninäyttelyssä: Esitelmä Vala-mon luostarin ikoniperinteestä

25.4. Päijänteen Rotaryklubi Kokoelmien kertymää -näyttelyssä Keski-Suomen museossa: Esitelmä keskisuomalaisesta kuvataiteesta

6.5. Jyväskylän Rotaryklubi Jyväskylän Klubilla: Esitelmä elävästä historiasta7.6. Rantasauna-näyttely Keski-Suomen museossa: Avajaispuhe Rantasaunan

kulttuurihistoriasta

14

29.7. Pyhän Olavin Killan vuosijuhlassa Savonlinnan Vanhalla kasinolla: Esitelmä kylpylöiden ja rantasaunan kulttuurihistoriasta

20.8. Sotainvalidiryhmä Keski-Suomen museon perusnäyttelyssä: Esitelmä ran-tasaunan kulttuurihistoriasta

18.9. Ikääntyvien Yliopisto Jyväskylän Yliopisto: Esitelmä kylpylaitosten tervey-denhoidosta

1.10. Opetusalan seniorialan koulutuspäivä Hotelli Laajavuori: Esitelmä Jyväsky-län opillisesta historiasta

14.10. Sotainvalidinaiset Keski-Suomen museossa: Esitelmä jyväskyläläisestä elämänmenosta 1800-luvulla

26.10. Suomen partiokiltojen seniorien vuosikokous ravintola Vesilinnassa: Esi-telmä partioliikkeen varhaisvaiheista Jyväskylässä

9.11. Yläkaupungin asukasyhdistyksen 30-vuotisjuhla Minnansalissa: Esitelmä asumistavan muutoksista Jyväskylän keskustassa

22.11. Kotiseutuharrastajan kokoelma -näyttely Keski-Suomen museossa: Esi-telmä taiteen keräilyharrastuksesta

19.12. Kansallisten seniorien pikkujoulu Jyväskylän klubilla: Esitelmä Jyväskylän klubin taidekokoelmasta

19.12. Jyväshovin Pyöreän pöydän pikkujoulu: Esitelmä Jyväshovin kulinaarihis-toriasta

Syksyllä 2013 Keski-Suomen museossa esillä ollut Onni Kososen Muistonäyttely esitteli taiteilijan tuotantoa laajasti. Kineettisten teosten lisäksi näyttelyyn sisältyi eri tyyppisiä teoksia Kososen koko uran ajalta.

Kuva

: Jar

no S

eppä

nen

/ Kes

ki-S

uom

en m

useo

.

15

MUSEOKASVATUS

Keski-Suomen museon opetuksesta, museokasvatuksesta ja tiedotuksesta vas-tasi kertomusvuonna museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Museokasvatustyö-hön osallistuivat myös museoassistentit Anna Möttönen ja Johanna Puhakka.Keski-Suomen museon museokasvatus on kulttuuriperintökasvatusta, jossa on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympä-ristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä keskisuomalaisesta kult-tuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä arkeologisesta kult-tuuriperinnöstä sekä vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon mu-seokasvatus perustuu Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen museopedagogi-seen strategiaan.

Keski-Suomen museossa museokasvatus on koko organisaation läpäisevää toi-mintaa, joka tuottaa monipuolisia opetuspalveluja ja -materiaaleja, työpajoja, tapahtumia, luentoja, opastuksia ja esittelyjä tavoitteellisesti, kestävästi ja laa-jasti verkottuneesti. Museokasvatuksen avulla tarjotaan elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle mahdollisuus aktiiviseen, vuorovai-kutteiseen ja kokemukselliseen oppimiseen sekä helposti saavutettavaan oppi-misympäristöön.

OPETUSTOIMINTA

Museolehtorin opetustoiminta kertomusvuonna liittyi yhteistyöhön oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa sekä museon tapahtumatuotantoon. Kertomusvuonna näitä olivat Jyväskylän kaupungin koulujen viidesluokkalaisten Kompassi-käyn-nit museoon (tammikuu ja elo-syyskuu) ja Paluu Jyväskylään -prosessidraama-työpajat 4. ja 5. luokkalaisille. Keski-Suomen museon tapahtumatuotannon vuo-tuisia tilaisuuksia olivat kevätpuolella mm. Lasten perinneviikko (helmikuu), Jy-väskylä-päivän tapahtumat (22.3.), Keski-Suomen päivä (18.4.), Museoviikko ja Valtakunnallinen museopäivä (18.5.) sekä Yläkaupungin yö ja museoiden yö (19.5.). Syksypuolen tapahtumia olivat Euroopan rakennusperintöpäivät (syys-kuu), Mennään museoon -viikko (lokakuu) ja Vanhusten viikko (lokakuu).Museolehtori suunnitteli toimintaa myös osaksi Lasten Loiskis -tapahtumaa sekä Keski-Suomen museon tuottamiin Joulu ennen vanhaan -työpajoihin. Osa mu-seokasvatustyötä olivat myös kuvaesitykset vanhainkoteihin ja päiväkeskuksiin.

KESKI-SUOMEN MUSEON ERILLISMUSEOIHIN LIITTYVÄ MUSEOKASVATUS

Museolehtori vastasi kertomusvuonna Keski-Suomen museon käsityöläiskotien toiminnan koordinoinnista, kehittämisestä ja oppaiden perehdyttämisestä. Mu-

16

seolehtori toimi Toivolan Vanhan Pihan ja käsityöläiskotien yhteyshenkilönä. Kä-sityöläiskoteihin liittyvä tapahtumayhteistyö jatkui vilkkaana mm. Kulttuurisuun-nistuksen, Paussin paikka -tapahtuman ja Toivolan Vanhan Pihan muiden ta-pahtumien osalta. Myös yhteistyötä Ahonpolun oppaiden kanssa jatkettiin. Mu-seolehtori osallistui tiiviisti Keski-Suomen museon toteuttaman Toivolan per-heen vaiheista kertovan näyttelyn suunnitteluun Kahvila Muistoon.

Toivolan Vanhan Pihan toimijat saivat kertomusvuonna Keski-Suomen kulttuuri-ympäristöpalkinnon. Palkinnon vastaanottivat Käsityöläiskotien museonvalvojat Tarja Ketola ja Pirkko Hakola sekä Keski-Suomen museon puolesta museolehto-ri Tuula Vuolio-Vallenius.

Lyseon museon avoinnapito ja opastukset kesällä 2013 toteutettiin yhteistyös-sä Jyväskylän Lyseon lukion opetustoiminnan kanssa. Museolehtori vastasi opis-kelijoiden kouluttamisesta Lyseon museon oppaiksi. Koulutus järjestettiin opas-kurssilla keväällä 2013. Heiskan taitelijakodin perjantain yleisöopastuksia ja erityisopastuksia muina ai-koina jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Museolehtori toteutti myös Niitynpään työläiskotimuseon opastuksia ja osallistui Pienmäen talomuseon työpajatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla kasvattivat kävijämäärään-sä toisena aukiolovuotenaan. Kävijöitä kiinnostivat myös pihalla järjestetyt tapahtumat. Jesse Kaikuranta esiintyi Vanhalla Pihalla 25. toukokuuta.

Kuva

: Pek

ka H

elin

/ Ke

ski-S

uom

en m

useo

.

17

MUU YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Kertomusvuonna museolehtori vastasi Keski-Suomen museossa Jyväskylän am-mattiopiston matkailualan perustutkinnon työssäoppijoiden ohjauksesta ja arvi-oinnista yhteistyössä Jyväskylän ammattiopiston työssäoppijuuden laaduntark-kailun kanssa. Museolehtori osallistui myös museologian harjoittelijoiden ohja-ukseen museokasvatuksen ja yleisötyön osalta. Museolehtorin ohella museoassistentit Johanna Puhakka ja Anna Möttönen vas-tasivat kertomusvuonna kuuden harjoittelijan ja työkokeilijan ohjauksesta. Mu-seonvalvoja Tarja Ketola ohjasi asiakaspalveluharjoittelua Keski-Suomen muse-on käsityöläiskodeissa. Keski-Suomen museon näyttelyihin liittyvää museokasvatustoimintaa varten museorakennuksen opintotilan varustusta täydennettiin ja tila muutettiin Kontti-nimiseksi yleisötilaksi. Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? -perusnäyttelyyn toteu-tettiin koululaisryhmiä ja opastustyötä palveleva Rastipolku.

Museolehtori osallistui myös Jyväskylän museopalveluiden museopedagogisen strategian kehittämistyöhön ja Keski-Suomen ympäristökasvatusyhteistyöryh-män toimintaan (KYKY).

Kauppa-Lopo -näytelmän suunnittelu Jyväskylän kaupunginteatteriin työllisti myös museolehtoria näytelmän ohjaajan ja näyttelijöiden vieraillessa museossa. Myös yhteistyötä Kulttuuriluotsi-toiminnan ja Jyväskylä-seuran kanssa jatkettiin.

HANKKEET

Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius vastasi ELY-keskuksen hankerahoitukseen pohjautuvan Juuret ja Siivet -hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kerto-musvuonna tuotettiin hankkeen verkkomateriaalit ja pilotoitiin yksi osio yhdessä Jyväskylän ammattiopiston matkailualan opettajien ja opiskelijoiden sekä Jyväs-kylän ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija Olli Lapin kanssa. Verkkosi-vuston teknisestä toteutuksesta vastasi Anssi Harjula. Museolehtori Tuula Vuolio-Valleniuksen pitämät luennot ja esitelmät 20.2. ja 27.3. Lyseon museon opaskurssi Lyseon opiskelijoille, kevät 20135.3. Luento museopedagogiikasta Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille Keski-Suomen museon käsityöläiskoteihin liittyvät luennot: 20.8. Keski-Suomen lääkäriyhdistys, Kahvila Muisto 20.8. Kuopion museoiden henkilökunnan vierailu 27.8. Keski-Suomen historian ja yhteiskuntaopin opettajat 26.11. JAPA ry.

18

MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ

MUSEOKÄYNNIT

Keski-Suomen museon näyttelyissä, erillismuseokohteissa ja museon tapahtu-missa vieraili kertomusvuonna 53 822 kävijää. Kävijämäärät kasvoivat edellis-vuodesta 12 582 asiakkaan verran. Kävijämääriltään suosituin kohde olivat Kes-ki-Suomen museon käsityöläiskodit, joissa vieraili 33 432 kävijää.

Kävijöistä maksaneita kävijöitä oli 4 206 ja ilmaiskävijöitä 49 616. Ilmaiskävi-jöiden määrää kasvattivat museon perjantainen vapaa sisäänpääsy sekä kam-panja ilmaisesta sisäänpääsystä keskisuomalaisella kirjastokortilla. Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien osuus kävijöistä oli 3 124 asiakasta. Ulkomaa-laisia kävijöitä oli 1 751.

Museokäynnit kohteittain vuonna 2013

Muut käynnit museon tiloissa

Keski-Suomen museon auditoriota, luentosalia ja kahviotilaa vuokrattiin ulko-puolisille. Muiden järjestämissä tilaisuuksissa auditoriossa tai muissa tiloissa kävi vuoden aikana 2 368 asiakasta.

Asiantuntijapalvelukäyntejä arkistossa ja toimistossa, Kokoelmakeskuksessa sekä kulttuuriympäristöpalveluissa oli yhteensä 1 751.

Kohde Maksaneet kävijät Ilmaiskävijät Kävijät yhteensä

Keski-Suomen museo (museorakennus)

4 000 15 394 19 394

Heiskan taiteilijakoti 65 75 140

Keski-Suomen museon käsityöläiskodit

33 432 33 432

Jyväskylän kunnal-listekniikan museo, Könkkölä

17 17

Jyväskylän Lyseon museo

580 580

Pienmäen talomuseo 141 37 178

Niitynpään työläiskoti-museo

81 81

Yhteensä 4 206 49 616 53 822

19

Kävijät 2011 2012 2013

Keski-Suomen museo

25 984 27 577 23 399

Museon muut kohteet

1 506 13 663 34 428

Keski-Suomen museon kokonaiskävijämäärät 2011-2013

YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT

Yleisötapahtumat Keski-Suomen museossa

13.-17.2.2013 Arktisen Upeeta -festivaalin elokuvaesitykset Arktisen Upeeta -elokuvafestivaali järjesti Nordic Glory Festival ry. Keski-Suo-men museo oli mukana yhtenä tapahtuman yhteistyökumppaneista. Festivaalin ohjelmistoon kuulunut keskisuomalaisiin, vuosina 1945 - 1994 toteutettuihin elokuvatuotantoihin keskittynyt näytössarja, oli nähtävillä Keski-Suomen muse-on auditoriossa 15. - 17.2. Keski-Suomi -sarjan lisäksi museon auditoriossa nähtiin myös Pätkiä-lyhytelokuvakilpailun satoa sekä saamelaisohjaaja Paul-An-ders Simman kaksi elokuvaa. Tapahtuman aikana museon auditoriossa järjestet-tiin kaikkiaan seitsemän elokuvanäytöstä, joissa katsojia kävi yhteensä 77 hen-kilöä. Osaan näytöksistä oli vapaa pääsy.

17.3. Keski-Suomen Muinaistutkijoiden esitelmätilaisuus Luennoitsijoina FL Raimo Jussila ja FM Jarmo Laakkonen. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy. Osallistujia 19.

18.-24.3.Jyväskylä-viikko Jyväskylän juhlaviikolla museokävijöitä oli yhteensä 884 henkilöä. Jyväskylän syntymäpäivänä pe 22.3. museoon oli vapaa pääsy, kävijöitä 352.

Jyväskylä-palkinto 19.3. klo 18.00 Jyväskylä-palkinto on Jyväskylä-Seura ry:n vuosittain jakama palkinto, joka myönnetään Jyväskylän kaupungin asukkaalle tunnustukseksi poikkeuksellisen mittavasta jyväskyläläisyyden tai Jyväskylän henkisen ja aineellisen perinteen hy-väksi tehdystä työstä. Palkinto jaetaan vuosittain kaupungin perustamisen juhla-viikolla maaliskuussa ja sen jakamisesta päättää yksinoikeudella Jyväskylä-Seu-ran johtokunta. Vuonna 2013 palkinnon sai Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu. Osallistujia 99.

20

Tourujoen kunnianpalautus 19.3. klo 18–19.30, auditorioFL, kalabiologi Anssi Eloranta, Keski-Suomen ELY-keskus Kylä tutuksi -luentosarjan luento. Järj. Jyväskylän kansalaisopisto, Jyväskylä-Seura ja Keski- Suomen museo. Vapaa pääsy. Osallistujia 99.

6.4. Keski-Suomi -päivä Esitelmätilaisuus Keski-Suomen museon auditoriossa. Esitelmät aiheista: Kirjal-lisuuden maakunta ja Opettajat kulttuurin kasvattajina. Tilaisuuden järjestivät Keski-Suomen kulttuuriyhdistys, Keijo Siekkinen -seura ja Keski-Suomen mu-seo. Tapahtuma oli osa Jyväskylän Talvi -tapahtumaa ja Jyväskylän Kevät -kult-tuuriviikkoja. Vapaa pääsy. Osallistujia 25.

13. -19.5. Valtakunnallinen museoviikko Museoviikon tämän vuoden teemana oli Yhdessä museoon. Viikon kokonaiskä-vijämäärä Keski-Suomen museossa oli yhteensä 701 henkilöä.

18.5.Yläkaupungin Yö ja Museoiden yö Yläkaupungin Yö -tapahtuma järjestettiin valtakunnallisella museoviikolla. Sa-maan aikaan Yläkaupungin Yön kanssa vietettiin myös Museoiden yötä. Museo oli avoinna klo 11 - 23, sisäänpääsy oli vapaa. Kävijöitä yhteensä 503 henkilöä.

Ohjelma auditoriossaklo 18:00 Kauppakadun laudatur, Jussi Jäppinen ja Heli-Maija Voutilainenklo 19:00 Katsaus moderniin rakennusperintöön, projektitutkija Hanna Tyveläklo 19:30 Real Skifin urbaanihiihtovideotklo 20:00 SKATE OR DIE -dokumenttielokuva

Musiikkiesitykset Vanhassa luentosalissa:- Lauluyhtye LauCanto, Ikivihreitä iskelmiä, laulelmia ja kansansävelmiä- Kansanmusiikkiyhtye Mikstuuri - Katarzyna, Unilauluja

18.9. Maakunnallisen modernin rakennusperinnön esittelytilaisuus Rakennustutkija Päivi Andersson esitteli maakunnallisen modernin rakennuspe-rinnön inventointihanketta kuntayhdyshenkilöille ja Keski-Suomen maakunnal-lisen kulttuuriympäristöryhmän edustajille. Tilaisuus järjestettiin Keski-Suomen museossa. Osallistujia 12.

7. - 13.10. Vanhusten viikot Vanhusten viikkojen aikana järjestettiin Keski-Suomen museossa pe 11.10. Jy-väskylän kulttuuriluotsien vetämä Oi niitä aikoja -muisteluhetki. Museoon oli va-paa pääsy. Ei osallistujia. Lisäksi Keski-Suomen museon henkilökunta kävi Kel-jon vanhainkodilla ulkoiluttamassa ja jutustelemassa vanhusten kanssa.

21

19.11. Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä.Teemana Sointuja paikallisuudesta. Päivän järjestivät yhteistyössä Keski-Suo-men museo, Keski-Suomen museoyhdistys, Jyväskylän musiikkiyhdistys, Suo-men kantelemuseo ja Keski-Suomen liitto. Paikka: Palokan pelimannitalo. Osal-listujia 48 henkilöä.

Kylä tutuksi -luentosarjaLuentosarjassa pohdittiin Jyväskylän kaupungin ja seudun menneisyyttä ja tule-vaisuutta eri näkökulmista. Luentotilaisuudet Keski-Suomen museolla järjestet-tiin 15.1., 19.2. 19.3., 16.4., 17.9., 15.10 ja 19.11. Sarjan toteuttivat yhteistyös-sä Keski-Suomen museo, Jyväskylä-Seura ja Jyväskylän kansalaisopisto. Lu-entosarja oli osa Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Osal-listujia yhteensä 350.

Toivolan Vanhan Pihan (Keski-Suomen museon käsityöläiskodit) tapahtumat

21.- 24.3. Pääsiäispiha Toivolan Vanhalla Pihalla Toivolan Vanhalla Pihalla järjestetyn pääsiäistapahtuman yhteydessä Keski-Suo-men museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä yli 2 000 kävijää.

5.9. Maaseutu kaupungissa Tapahtuman yhteydessä Käsityöläiskodeissa vieraili 371 kävijää.

12. - 15.9. Hansapiha Toivolan Vanhalla Pihalla Toivolan Vanhalla Pihalla järjestettyjen Hansa-markkinoiden yhteydessä Keski-Suomen museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä 2 593 kävijää. Käsityöläis-kodit olivat poikkeuksellisesti avoinna myös sunnuntaina klo 10 - 16.

31.8., 28.9. ja 26.10. Tehtailijan korjaustorit Toivolan Vanhalla Pihalla Tapahtumien yhteydessä museon konservaattori ja kokoelma-amanuenssi jakoi-vat käsityöläiskodeissa kävijöille tietoa museoesineiden säilytyksestä ja käsitte-lystä. Kiinnostuneet saivat myös kysyä vinkkejä omien aarteidensa käsittelyyn ja säilytykseen. Kävijöitä yhteensä 816.

22.9. Kulttuurisuunnistus Kulttuurisuunnistuksen avauspaikkana ja yhtenä rastina olivat Toivolan Vanha Piha ja Keski-Suomen museon käsityöläiskodit. Kävijöitä päivän aikana yhteen-sä 323.

22

28.11 - 22.12. Joulupiha Toivolan Vanhalla Pihalla Keski-Suomen museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä 7 375 kävijää.

Työpajat

Keski-Suomen museo järjesti kertomusvuonna 94 työpajaa. Perusnäyttelyihin liittyvien työpajojen ohella museossa oli kuusi työpajatapahtumaa. Päiväkodeil-le, kouluille ja opiskelijoille suunnattuihin työpajoihin osallistui kertomusvuon-na 1 125 kävijää.

10. - 13.12. Joulu ennen vanhaan -työpajat Peruskoulun 1. ja 2. luokille suunnattu tutustuminen entisajan jouluun ja joulun valmisteluun museon näyttelyiden ja työpajan avulla. Joulukuusenkoriste -työ-paja: Koristekaramellin, villalankatontun ja joululinnun askartelua. Työpajoja pi-dettiin yhteensä 6 ja niihin osallistui kaikkiaan 106 kävijää. Työpajojen vetäji-nä toimivat Tuula Vuolio-Vallenius, Johanna Puhakka, Johanna Kotilainen, Anna Möttönen, Sanna Tarnanen ja Pirjo Sojakka.

Muualla kuin Keski-Suomen museon tiloissa järjestetyt tapahtumat

7.9. Kuhmoisten rakennusperinnön esittelytilaisuus Rakennustutkija Päivi Anderssonin esitelmä aiheesta Uutta ja vanhaa rakennus-perintöä Kuhmoisissa. Esitelmä käsitteli Kuhmoisten modernin rakennuskannan inventointituloksia vuodelta 2012 sekä vanhan rakennuskannan uusiokäyttöä. Esitelmä oli osa Kuhmoisten rakennusperintöpäiviä. Tilaisuus järjestettiin Kuh-moisten kirjastossa. Osallistujia 15.

23.9. Rakennusperintöilta Jämsässä Neuvoja vanhojen rakennusten kunnostamiseen ja tukien hakemiseen. Keski-Suomen museon edustajana Päivi Andersson. Järjestäjä: Mahdollisuutena maise-ma -hanke, jossa mukana mm. Keski-Suomen ELY-keskus. Tilaisuus järjestettiin Hassin Mäntylässä. Osallistujia 45.

26.9. Keuruun modernin rakennusperinnön esittelytilaisuus Rakennustutkija Päivi Andersson luennoi yleisölle Keuruun modernista raken-nusperinnöstä. Tilaisuus järjestettiin Keuruun museolla. Osallistujia 9.

23

Kohde opastusten määrä osallistujamääräKeski-Suomen museo 181 2140Keski-Suomen museon käsi-työläiskodit

188 2494

Heiskan taiteilijakoti 33 140Lyseon museo 65 580Jyväskylän kunnallisteknii-kan museo, Könkkölä

2 17

Pienmäen talomuseo 3 31Yhteensä 472 5402

OPASTUKSET

Näyttely- ja kohdeopastukset museokohteissa

Vaihtuviin näyttelyihin liittyvät yleisöopastukset ja taitelijatapaamiset

Yleisöopastus Valamon ikonit -näyttelyynTo 4.4.2013 klo 16.30, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7.Esittelijänä Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson. Osallistujia 27.

Jaakko Valo esittelee Pieni historia -näyttelynsäSu 7.4.2013 klo 13.00, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7.Osallistujia 10.

Jukka Nousiainen esittelee Tourujoki-näyttelynsäSu 26.5.2013 klo 13, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7Osallistujia 4. Näyttelyn esittely sisältyi museon pääsymaksuun.

Ritva-Sofia Lintu esittelee Kullervon kovaosainen tarina -näyttelynsäPe 20.9. klo 16, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7Osallistujia 27. Vapaa pääsy.

Ritva-Sofia Lintu esittelee Kullervon kovaosainen tarina -näyttelynsäPe 18.10. klo 16, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7Osana Valtakunnallisen Satu-päivän ohjelmaa.Osallitujia 18. Vapaa pääsy.

Erkki Fredrikson esittelee Kotiseutuharrastajan kokoelma -näyttelynPe 22.11. klo 15. Osallistujia 25. Vapaa pääsy.

Taiteilijatapaaminen: Anna Ruth ja Vahinko-näyttelyPe 13.12. klo 16.30. Osallistujia 7. Vapaa pääsy.

24

TIEDOTUS JA MARKKINOINTI

Keski-Suomen museon tiedotuksesta ja markkinoinnista vastasi kertomusvuon-na museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Tiedotukseen museon verkkosivuilla ja facebook-sivuilla osallistuivat myös museoassistentit Anna Möttönen ja Johan-na Puhakka.

Näyttelyistä, tapahtumista ja aukioloajoista tiedotettiin museon omilla netti-sivuilla, avoinmuseo.fi -sivuilla, facebook-sivuilla, lehdistötiedottein, Jyväskylän matkailun neuvonnan kautta sekä viikoittain museoiden ja gallerioiden tiedotus-renkaan kautta.

Kertomusvuonna osallistuttiin edelleen Jyväskylän Aaltoja-kulttuurilehden toi-mittamiseen. Museota markkinoitiin myös City-opaskartan, Jyväskylän seudun matkailuesitteen sekä venäjänkielisen esitteen kautta. Museon kotisivuja ja face-book-sivuja kehitettiin edelleen. Markkinoinnissa tehtiin tiivistä yhteistyötä Toi-volan Vanhan Pihan tapahtumamarkkinoinnin kanssa.

Ajankohtaisista museoasioista lähetettiin tiedotekirjeitä sekä tarjottiin aineistoa tiedotusvälineille. Toiminnasta kerrottiin aktiivisesti myös Jyväskylän kaupungin tiedottajien ja tiedotuslehden välityksellä. Museolehtori antoi kertomusvuonna useita tv-, radio- ja lehtihaastatteluja. Tiedotuksellista yhteistyötä jatkettiin Jy-väskylän museoiden tiedottajien kanssa. Opetukseen ja tiedottamiseen liittyen kertomusvuonna järjestettiin yleisötilaisuuksia ja tapahtumia.

25

KOKOELMATOIMINTA

TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTITYÖ

Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO)

Keski-Suomen museon kokoelmatoiminnassa jatkettiin vuonna 2010 alkanutta valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä (TAKO) osallistumalla hank-keen koulutuksiin sekä poolityöskentelyyn. Keski-Suomen museo kuuluu Arki-teemaa tallentavaan 3. pooliin vastuualueenaan opiskelijan arki ja kulttuuriym-päristö.

Keski-Suomen museon TAKO-toiminnasta on vastannut työryhmä, jonka jäseniä ovat amanuenssit Suvi Hänninen, Virpi Mäkinen, Pirjo Sojakka, Sirpa Suhonen, Sanna Tarnanen ja Susanna Terho. Työryhmän jäsenet osallistuivat TAKO-yhteis-työn seminaareihin, poolikokouksiin ja dokumentointiprojekteihin vuorotellen.

Laitosmuseoyhteistyön kautta Keski-Suomen museon tallennus- ja kokoelma-yhteistyö laajeni kertomusvuoden aikana myös teollisuutta tallentavan 4. poo-lin toimintaan Rautpohjan tehdasmuseon liityttyä metalliteollisuutta tallentavaan alapooliin.

Suomi syö ja juo -hankeyhteistyö

Keski-Suomen museo osallistui kertomusvuonna TAKO:n pooli 3:n yhteishank-keeseen Suomi syö ja juo. Hankkeessa toteutettiin 11 poolimuseon yhteinen, so-siaalista mediaa hyödyntävä kuvakeräysprojekti suomalaisesta ruokaperintees-tä. Weebly-ohjelmistolla laadittu tallennusalusta avattiin hankkeen verkkosivuil-la 9.9.2013. Keräys oli avoinna marraskuun loppuun saakka. Keräyksen kautta verkkosivujen galleriaan saatiin 310 kuvaa, joista 178 kuvaa luettelointiin ke-räysajan päätyttyä Museoviraston kuva-arkiston tietokantaan. Suomi syö ja juo -hankkeesta tiedotettiin aktiivisesti myös Keski-Suomen museon verkkosivuilla ja facebook-sivuilla.

Yhteisen kuvakeräyksen ohella Suomi syö ja juo -hankkeeseen osallistuneet mu-seot toteuttivat ruokakulttuuriin liittyviä kyselyitä ja dokumentointiprojekte-ja, joista raportoitiin hankkeen sivustoilla. Keski-Suomen museo dokumentoi 9.5.2013 Jyväskylän Lyseon lukion kouluruokailua. Päivän aikana Keski-Suomen museon amanuenssit ja valokuvaaja seurasivat ruokailutilannetta Lyseon suu-remmassa ruokasalissa. Ruokailutapahtumaa tallennettiin myös videokuvaamal-la. Erityisesti havainnoitiin Lyseon lukion 2. vuosikurssin opiskelijan ruokailua; kohteena ollutta opiskelijaa myös haastateltiin suhtautumisesta kouluruokai-

26

luun. Kouluruokailudokumentoin-nin kuvia julkaistiin Suomi syö ja juo -hankkeen verkkosivuilla. Do-kumentoinnissa syntyneet kuvat, arkistoaineisto ja esineet luetteloin-tiin Keski-Suomen museon kokoel-matietokantoihin.

Keski-Suomen museo toteutti Suo-mi syö ja juo -verkkosivuille doku-mentoinnin myös työpaikkaruokai-lusta. 18.9.2013 tehdyssä tallen-nuksessa valokuvattiin Keski-Suo-men museon työntekijöiden tauko-tiloja ja ruokailua museon kolmes-sa toimipisteessä. Dokumentoinnin kuvia julkaistiin Suomi syö ja juo -verkkosivuilla, ja kuvat luetteloi-tiin museon kuvienhallintajärjestel-mään.

Jyväskylän Lyseon lukion toiminnan dokumentointi

Keski-Suomen museon nykyajan dokumentointityö keskittyi kertomusvuonna Jyväskylän Lyseon lukion toiminnan tallentamiseen vanhassa lyseorakennukses-sa, jossa koulutoiminta päättyi vuoden 2013 lopussa. TAKO-yhteistyön Suomi syö ja juo -hankkeen kouluruokatallennuksen lisäksi museo toteutti lyseossa kaksi tallennusprojektia.

Keski-Suomen museon amanuenssi Ulla Pohjamon kertomusvuonna laatiman Jy-väskylän Lyseon rakennushistoriaselvityksen tietoja täydennettiin valokuvaamal-la kaikki lyseon tilat sekä vanhassa osassa että 1950-luvun lopussa valmistu-neessa laajennusosassa. Syyslomaviikolla tehdyt kuvaukset toteutti Keski-Suo-men museon valokuvaaja Pekka Helin.

Keski-Suomen museo dokumentoi koulu-ruokailua Jyväskylän Lyseon lukiossa. Ly-seon toiminta vuonna 1902 valmistunees-sa kulttuurihistoriallisesta arvokkaassa koulurakennuksessa päättyi vuoden 2013 lopussa.

Kuva

: Pek

ka H

elin

/ Ke

ski-S

uom

en m

useo

.

27

Marraskuun 18. päivänä Keski-Suomen museon kokoelmatyöstä vastaavat ama-nuenssit ja valokuvaaja viettivät päivän Jyväskylän Lyseossa seuraamassa kou-lun henkilökunnan työtä ja toimintaa rakennuksessa. Henkilökunnan työtä doku-mentointiin valokuvaamalla ja havainnoimalla. Dokumentoinnin kohteena olivat mm. koulun rehtorin ja kanslian työt, opettajainfo vanhassa opettajainhuonees-sa, luokkaopetus, opettajien ruokailu ja opettajanhuonetyöskentely sekä kou-lun tukitoiminnot.

Museologian opiskelijoiden nykyajan tallennusharjoitukset

Kertomusvuoden aikana Keski-Suomen museon kokoelmatyöstä vastaavat ama-nuenssit jatkoivat Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden nykyajan tallennus- ja dokumentointiharjoitusten ohjausta. Tallennusharjoitusten luet-telointia varten järjestettiin kaksi lähiopetuspäivää 5.3. ja 14.3. Keski-Suomen museon auditoriossa.

Keväällä 2013 valmistui kuusi museon kokoelmiin tallennettua tallennushar-joitustyötä, joiden aiheena olivat opiskelijaruokailu Jyväskylä ammattiopistos-sa, Kankaan tehtaan entisen isännöitsijän haastattelu, Jyväskylän Imetystuki ry:n toiminta, VauVauva -liikkeen kestovaippatoiminta, Säynätsalon Virkalan asuin-talon vaiheet sekä Paunun suvun esineistö porvariskodin osana. Dokumentoin-neissa saatiin kokoelmiin valokuva- ja arkistoaineistoa sekä esineitä.

KOKOELMANHALLINNAN KEHITTÄMINEN

Keski-Suomen museon esine-, taide-, mitali - ja arkistokokoelmien luetteloin-nissa käytössä oli Polydoc-tietokantaohjelma. Vuodesta 1986 tuotannossa ol-lutta Polydoc-järjestelmää ei aktiivisesti kehitetä, vaan kartunta luetteloitiin ole-massa oleviin tietokantapohjiin. Museon ylläpitämän järjestelmän tiedot tullaan aikanaan siirtämään uuteen Museo2015 -kokoelmanhallintajärjestelmään.

Keski-Suomen museon kuva-arkiston digitoidut kuvakokoelmat ja digitaalise-na syntynyt kuva-aineisto luetteloitiin vuonna 2010 käyttöön otettuun Jyväsky-län kaupungin kuvienhallintajärjestelmään, joka pohjautuu Profiumin Sähköinen Arkisto -tuotteeseen. Kuvienhallintajärjestelmää ylläpitää Jyväskylän kaupungin tietohallinto.

Keski-Suomen museo osallistui kertomusvuonna kuvienhallintajärjestelmän jul-kisen näkymän kehittämistyöhön yhdessä Jyväskylän kaupungin tietohallinnon ja viestinnän edustajien kanssa. Hankkeessa parannettiin julkisen näkymän toimi-vuutta sekä kuvien käyttöön ja tilaamiseen liittyvää ohjeistusta. Järjestelmän toi-mittaja Profium toteutti muutostyöt vuoden 2013 lopussa. Muutostöiden testaa-mista jatketaan vuonna 2014. Julkisen näkymän kehittäminen mahdollistaa Kes-

28

ki-Suomen museon kuva-arkiston kuvien julkaisemisen ja tilaamisen internetin kautta vuoden 2014 kuluessa.

ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT

Keski-Suomen museon esine- ja taidekokoelmista vastasi kertomusvuonna amanuenssi Sirpa Suhonen ja esinekokoelmien konservoinnista konservaatto-ri Esko Ahola.

Keski-Suomen museon esine- ja taidekokoelmat 2011 - 2013

Vuosi Kartunta Esinemäärä2011 751 68 0002012 1214 70 2862013 523 71 121

Esinekokoelmien kartunta

Museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 47 päänumerolla, joista 43 oli lahjoituksia ja ostoja neljä. Kertomusvuonna museon kokoelmiin lahjoitet-tiin muun muassa Jyväskylän Seminaarin kertomukset vuosilta 1907 - 1908 ja 1911 - 1912 sekä Telefooniluettelo vuodelta 1913, joka liitettiin museon käsi-kirjastoon. Kokoelmat karttuivat myös 1930 - 1940-luvun äänilevyillä ja 1960- 1980-luvun kahvipaketeilla sekä Paunun suvulle kuuluneilla esineillä. Valoku-vaaja Kauko Kipon käyttämät valokuvaustarvikkeet ja kamerat täydentävät Kipon valokuvakokoelmaa. Tekstiilikokoelmiin lahjoitettiin kastemekko, aamutakki ja nukenvaatteita. Iältään vanhin esine oli kokoelmiin liitetty, 1300-luvulle ajoitettu jousen katkelma. Muita lahjoituksia olivat Jyväskylän Vanhan apteekin rohdos-purkki sekä Jyväskylän Lyseon ensimmäiseen rehtoriin, G. L. Pesoniukseen liit-tyvä muistoaineisto.

Jyväskylän kaupungin yksiköistä Huhtarinteen erityiskoulu lahjoitti museon ko-koelmiin huonekalujaan. Keski-Suomen museon Tourula-tallennushankkeen in-noittamana kokoelmiin lahjoitettiin ”jytkyksi” nimetty poikien leikkikalu. Muse-on omaan dokumentointityöhön ja TAKO-yhteistyöhön liittyvän Jyväskylän Lyse-on lukion kouluruokailutallennuksen esineistö tallennettiin museon kokoelmiin. Keski-Suomen museon käsityöläiskoteihin liittyvät kokoelmat karttuivat myös kertomusvuonna, kun Herman Toivolan jälkeläiset lahjoittivat museon kokoel-miin suvun historiasta kertovia esineitä.

29

Esinekokoelmien luettelointi ja kuntokartoitustyö

Esinekokoelmissa on vuoden päättyessä yli 71 100 esinettä, joista hakukelpoi-sessa tietokannassa on 66 272 päivitettyä esinekorttia. Vuosien 2005 - 2012 ai-kana karttuneista 398 kokoelmasta oli vuoden lopussa luetteloimatta 180 ko-koelmaa. Kertomusvuonna tulleista 47 kokoelmasta on luetteloitu vuoden aika-na 9 lahjoitusta. Vuosien 1999 - 2013 aikana on kuvattu digitaalisesti 25 734 esinettä.

Kokoelmien luettelointiin osallistuivat amanuenssi Virpi Mäkinen sekä museolo-gian harjoittelijat Ella Wihinen, Heidi Clee ja Stina Savilehto. Sini Saarilahti luet-teloi ja järjesteli museon kokoelmissa olevia tapettinäytteitä. Myös museoapulai-nen Jarno Seppänen avusti kokoelmien kuvaamisessa ja sijaintitietojen täyden-tämisessä tietokantaan.

Keski-Suomen museon esinekokoelmien luettelointi oli huomattavasti vähäi-sempää edellisvuoteen verrattuna. Kertomusvuonna luetteloitiin muutamia uusia lahjoituksia ja keskeneräisiä kokoelmia. Taiteilija Urho Lehtisen luonnoskokoel-man täydennysluettelointia jatkettiin.

Kokoelmakeskuksessa esineiden sijaintipaikkojen merkitsemistä jatkettiin. D-ti-lan tekstiilien osalta roikkuvat ja rullilla säilytettävät tekstiilit, hatut ja kengät käytiin läpi. Myös G-tilan lasi- ja posliiniesineet sekä C- ja H-tilojen taide saatiin järjestettyä. Edellä mainittujen esineryhmien sijaintipaikkojen kirjaaminen tieto-kantaan jatkuu. Kertomusvuonna aloitettiin esineiden kuntokartoitus ja inven-tointi. Vuoden kuluessa kuntokartoitettiin, täydennysluetteloitiin ja valokuvat-tiin kokoelmiin kuuluvat polkupyörät, höyläpenkit, puusorvit ja orsipöydät, kaik-kiaan 28 esinettä.

Taide- ja mitalikokoelmien kartunta ja kokoelmaselvitystyö

Kuluneen vuoden aikana Keski-Suomen museon vanhemman keskisuomalaisen taiteen kokoelmat karttuivat lahjoituksilla ja ostoilla. Lahjoituksina taidekokoel-miin saatiin Veikko Hirvimäen teoksia, Jaakko Valon kaksi maalausta, Onni Ko-sosen kineettisten teosten materiaalia sekä tohtori Eira Paunun kodin irtaimis-toon kuuluneita maalauksia ja akvarelli Elsa Siltalan perikunnalta. Ostoina taide-kokoelmiin hankittiin Alvar Cawénin, Pellervo Lukumiehen, Oiva Syyrakin, Onni Kososen, Matti Särkän ja Juuso Putron teoksia. Vuoden aikana taidekokoelmiin tehtiin yksi deponointi, kun Pekka Salojärven kokoelman Jyväskylän kaupungin-taloon sijoitetut vanhemman suomalaisen taiteen teokset talletettiin kokoelmiin. Mitalikokoelmat karttuivat filatelia-aiheisilla mitaleilla. Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluu noin 6 500 eri tekniikoin valmistettua taideteosta ja mitalia.

30

Keski-Suomen museo osallistui kertomusvuoden aikana Museoviraston kehittä-mispalveluiden vuonna 2012 käynnistämään Valtakunnalliseen taidekokoelma-kartoitukseen, jonka pilottialueena oli Keski-Suomi. Hankkeessa ovat mukana Keski-Suomen alueen ammatillisesti hoidetut museot. Vastauksia kartoitukseen saatiin myös viideltä alueella merkittävää taideomaisuutta omistavalta kunnalta tai muulta organisaatiolta. Hankkeessa kartoitettiin kokoelmien määrää, sisältöä, kartuttamisperiaatteita, hallintaa ja käyttöä. Yksittäisiä kokoelmia arvioitiin myös sisällöllisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä museoiden alueellisen ja valtakunnallisen työnjaon selkeyttämiseen ja taidekokoelmien painopistealu-eiden täsmentämiseen. Projektin tulokset Keski-Suomen osalta esiteltiin Kansal-lismuseossa TAKO-yhteistyön seminaarissa 20. - 21.1.2014.

Esine- ja taidekokoelmien käyttö ja lainaus

Keski-Suomen museon esinekokoelmia käyttivät hyväkseen kanteleita tutkinut soitinrakentaja Rauno Nieminen ja riimusauvatutkija Anne Pöyhönen. Suomen käsityön museon amanuenssi Taina Kangas ja amanuenssi Marja-Liisa Väisä-nen hyödynsivät museon tekstiilikokoelmia Saarijärven kansallispuvun tarkista-mista varten.

Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluvia esineitä käytettiin vuoden aika-na museon omissa näyttelyissä ja tapahtumissa. Näitä olivat Taidekokoelmien kertymää, Alvar Cawénin Korpilahti, Rantasauna, Onni Kososen muistonäyttely ja Keski-Suomen museon joulun ajan interiöörisisustus. Keski-Suomen museon käsityöläiskodeissa Toivolan Vanhalla Pihalla kokoelmia hyödynnettiin pääsiäi-sen ja joulun ajan sisustuksissa.

Kokoelmista lainattiin esineitä seuraaviin ulkopuolisiin näyttelyihin: Pyörällä päästään, Kuntaliiton 20-vuotisjuhlanäyttely, Jakkara tekee historiaa, Palasia Tu-run yliopiston historiasta mitalitaiteen valossa, Mankolan koulun vihkiäisnäyt-tely, Alfred Kordelinin säätiön taidekokoelmaa esittelevä näyttely, Oi kuvatuksia ja mielijohteita – Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon perusnäyttely, Sarvilakki ja samsara, Jyväskylän kansalaisopiston 80. juhlavuoden näyttely. Kreeta Haapasa-lon kanteleen laina-aikaa jatkettiin. Jyväskylän kaupungintalolle sijoitettiin Pek-ka Salojärven kokoelmadeponoinnin lisäksi museon taidekokoelmista neljä maa-lausta. Kaikkiaan esine- ja taidekokoelmista lainattiin vuoden aikana 16 esinet-tä tai teosta.

Esineiden konservointi

Konservaattori Esko Ahola osallistui vuoden aikana esinekokoelmien inventoin-ti- ja kuntokartoitustyöhön arvioimalla esineiden kuntoluokitusta, kunnostus-tarvetta, suojaamista ja asianmukaista sijoittamista Kokoelmakeskuksen tiloihin.

31

Keski-Suomen museon tuottamien näyttelyiden valmistelu ja pystyttäminen työllistivät myös konservaattoria erityisesti kesäkuussa avautuneen Rantasau-na-näyttelyn rakenteiden osalta. Konservaattori suunnitteli ja valmisti näytte-lyn historiallisiin interiööreihin liittyneet uuni-, kiuas- ja lauderakenteet. Kon-servaattori osallistui vuoden aikana myös muiden näyttelyiden rakenteiden val-mistamiseen.

Kertomusvuoden aikana Kuopion kulttuurihistoriallinen museo käytti konser-vaattorin palveluita ostopalveluna kahteen näyttelyynsä liittyvien esineiden kun-nostukseen. Keski-Suomen museo osti konservointipalveluita ulkopuolelta mu-seon kokoelmiin kuuluvan kontrabasson kunnostukseen. Vilho Lähteenmäen vuonna 1973 lahjoittama kontrabasson (päänumero 1361) konservoinnin teki Vesa Huhtala 6.2. - 13.5.2013.

Keski-Suomen museon esinekokoelmien konservointityössä avustivat vuoden aikana työharjoittelujaksoillaan puuseppäopiskelijat Toni Jokinen, Liisa Virtanen ja Sami Huovinen.

Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluvan puisen polkupyörän kunnostaminen kuului konservaattorin tehtäviin vuoden aikana. Pyörän puurungon vaurioita korjattiin paitsi käy-tön myös aiempien korjausyritysten jäljiltä.

Kuva

: Esk

o Ah

ola

/ Kes

ki-S

uom

en m

useo

.

32

Erilliskokoelmat

Keski-Suomen museon kahdeksan erillismuseokohteen kokoelmien tiedot on lu-etteloitu Keski-Suomen museon kokoelmatietokantoihin kokonaan tai osittain.

Jyväskylän lyseon museon kokoelmassa oli 2 200 esinettä, 705 valokuvaa ja 645 arkistoyksikköä. Kokoelmatiedot on siirretty digitaaliseen muotoon syöttötie-dostoiksi. Lyseon museon varastossa olevien esinekokoelmien inventointi aloi-tettiin vuoden lopulla. Lyseon museon kuvakokoelmat karttuivat vuoden lopussa Jyväskylän Lyseon lukion ja Jyly ry:n lahjoittaessa kuva-aineistojaan kokoelmiin.

Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelmissa oli kertomus-vuonna 991 esinettä. Vuodesta 1989 lähtien kartunta on luetteloimatta. Heiskan taiteilijakodista on luetteloitu 2 092 esinettä. Esineluettelointi on yhä kesken.

Keski-Suomen museon erilliskokoelmiin kuuluu erillismuseoiden kokoelmien li-säksi Luomaan radiomuseokokoelma, jossa on yli 520 luetteloitua esinettä. Ko-koelmatietojen siirto digitaaliseen muotoon on vielä kesken.

KÄSIKIRJASTO JA LEIKEKOKOELMA

Keski-Suomen käsikirjaston kartunta oli kertomusvuonna 97 nidettä. Kirjaston kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2013 lopussa 10 351 teos-ta. Keski-Suomen museon toimiston muuton jälkeen käsikirjasto järjestettiin uu-siin tiloihin Vapaudenkatu 28:aan. Tilanahtauden takia osa käsikirjaston kirjoista sijoitettiin kellarikerrokseen varastokirjastoon.

Toimistoon sijoittuneen käsikirjaston luokitus tarkistettiin ja sijaintitiedot päi-vitettiin tietokantaan. Kirjaston järjestämistyöhön osallistui työjaksollaan kirjas-toharjoittelija Mari Vauhkonen. Luokitustyön saattoi loppuun Jyväskylän Työ- ja elinkeinotoimiston työkokeilujaksolla Marko Kärkkäinen (Jyväskylän taidemu-seo).

Tilattuina lehtinä Keski-Suomen museoon tulivat Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat, Kameralehti, Muinaistutkija ja Numismaatikko. Lisäksi useita maakun-nan alueella julkaistavia paikallislehtiä saadaan museoon ilmaiskappaleena.

Leikekokoelman lehtileikkeitä on aikaisemmin kartutettu kolmeen leikekirjasar-jaan: Maakunta, Yleistä ja Jyväskylä. Vuoden 1990 alusta siirryttiin käyttämään vain yhtä leikekirjaa. Leikekokoelmaa kartutettiin keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Lehtileikekokoelman sys-temaattinen kartuttaminen lopetettiin vuoden 2013 lopussa, koska vastaavaa ai-neistoa voidaan käyttää muiden tuottamien digitaalisten tietokantojen kautta.

33

Lehtileikekokoelmaan liitetään yhä tarvittaessa Keski-Suomen museon näytte-lyihin liittyviä arvosteluja.

Lehtileikekokoelma on luetteloitu Polydoc-tietokantaan. Tietokantahaku on käy-tössä seuraaviin leikekirjoihin: Maakunta I - XII, Jyväskylä I - VIII, Leikekirja 1990 - 1994, Arkkitehti-lehden leikkeet (osa) vuodesta 1926 ja Jyväskylään liit-tyvät artikkelit Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2013 lopus-sa haun piirissä on 20 430 lehtileikettä. Vuoden 1998 lehtileikkeistä on päivit-tämättä 299 artikkelia.

Keski-Suomen museo kiittää kokoelmiin vuonna 2013 aineistoa lahjoittaneita.

Anneli Lehtisen perikuntaAutere Vappu / Jyväskylän kau-

punki / KonsernihallintoBengts AnttiBäck UllaEira Paunun perikuntaEskola Viivi / Lemminkäinen OyjFredrikson ErkkiFredrikson TimoHeikkinen HenriikkaHeiska OlaviHokka HeikkiJokipii HeliKaplas OsmoKero Helena / Nykopp OyKinnunen HilppaKippo VesaKojola MikkoKoski KaleviKosonen IsmoKuokkanen Jorma / Kumpulainen

MiikkaKurki SinikkaLaakso ErkkiLaine TiinaLakka JeminaLampinen Olli

Laurila Tanja / Jyväskylän kaupungin Kylän kattausLeppänen JormaLiimatainen EevaLovén JaakkoLuukkonen IidaMantere ElliMatilainen LeenaMikkonen AnneliMäkinen LinneaMörk AinoNieminen HeikkiOjanen AarnoOjaniemi ElinaOrell Sirpa / Jyväskylän kau-

punki / Keljon kouluPaavilainen EnnaPamilo HeikkiPasanen MaijaPasanen RaijaPulli MattiPöyhönen LeenaRaitio JormaRoutti SusannaRusanen Timo / Jyväskylän kaupunkiRäty Ritva

Rönkkö MarjuRönnholm HarriSalojärvi Pekka (talletus)Savilehto StinaSiikaluoma Sirpa / Keski-Suo-

men Ely-keskusSiltala Timo / Elsa Siltalan perikuntaTalvensola Sami / Jyväskylän

kaupunki / Huhtarinteen erityiskouluTawast RistoToivola-Kauppinen PirjoTuomi TurkkaTuononen MarjaTurpeinen KirstiValo JaakkoVertainen ErkkiWihinen EllaViitala AnjaYrjölä Jyrki

34

KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO

Kuva-arkiston ja tutkimusarkiston muutto

Keski-Suomen museon arkistojen työtilat muuttivat huhtikuussa uusiin tiloihin Vapaudenkatu 28:een. Museon toimistokokonaisuuteen kuuluvien työtilojen yh-teyteen tuli rakennustutkimuksen ja arkiston yhteinen asiakaspalvelutila sekä käsittelytila vastaanotettaville aineistoille. Asiakaspalvelutilaan hankittiin arkis-tokaapit rakennusinventointiaineistoille sekä tilassa säilytettäville perinnekyse-lyaineistoille. Käsittelytilassa on työpisteen lisäksi vetokaappi aineistojen puh-distamista varten.

Keski-Suomen museon kuva-arkiston ja tutkimusarkiston kokoelmille raken-nettiin kertomusvuoden aikana uudet arkistotilat Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen kellarikerrokseen (Vapaudenkatu 39 - 41). Arkis-tossa on varsinaisen arkistotilan lisäksi kylmäsäilytystila, jonka olosuhteet sovel-tuvat erityisesti filmimateriaalisen pitkäaikaiseen säilytykseen. Käyttöarkistossa on myös työtila valokuvaajalle ja amanuenssille. Työtilaan hankittiin uudet kalus-teet sekä tarvittava laitteisto skannaus-, kuvankäsittely- ja tietokantatyötä var-ten. Yhteensä Keski-Suomen museon käyttöarkistossa on tilaa 206 m², josta var-sinaisen arkistotilan osuus on noin 173 m².

Muuton takia Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkisto olivat suljettuna koko vuoden 2013. Kevään aikana aineisto entisessä arkistotilassa Tietotalos-sa (Kilpisenkatu 1) pakattiin odottamaan muuttoa, joka tapahtui heinä-elokuun vaihteessa. Aineistojen pakkaamistyöhön osallistuivat amanuenssien lisäksi mu-seoapulaiset Veera Marttinen ja Jarno Seppänen. Loppusyksyn aikana testattiin kylmäsäilytystilan olosuhteita ja aloitettiin filmiaineistojen asteittainen siirto kyl-mäsäilytykseen. Muut kokoelmat järjestettiin arkistotilaan. Keski-Suomen muse-on käyttöarkisto saatiin toimintakuntoon loppuvuoden aikana.

Kuvakokoelmien kartunta

Kertomusvuoden aikana Keski-Suomen museon kuva-arkiston kokoelmat kart-tuivat lahjoituksilla ja oman dokumentointikuvauksen kautta. Kokoelmiin han-kittiin yhteensä 36 uutta kuvakokonaisuutta sekä neljä aiempia kokoelmia täy-dentävää lahjoitusta. Vuoden kokoelmakartunta oli yhteensä 19 826 kuvaa. Kes-ki-Suomen museon kuva-arkistossa on kaikkiaan 2 383 kuvakokoelmaa, joihin sisältyy noin 594 826 kuvaa.

Yksityishenkilöiden lahjoituksina kokoelmiin saatiin kuvia kuningatar Elisabet II:n vierailusta Jyväskylässä vuonna 1976, Jyväskylä-aiheisia kuvapostikortteja, Keljon kouluun ja Kankaan paperitehtaaseen liittyviä kuvia, vanhusten palvelu-

35

Muutot hallitsivat Keski-Suomen museon arkistojen toimintaa vuonna 2013. Kuva- ja tutki-musarkistojen kokoelmien muutto vaati tarkkaa suunnittelua ja aikataulutusta sekä muutto-ammattilaisten apua.

Kuva

: Virp

i Mäk

inen

/ Ke

ski-S

uom

en m

useo

.

keskus Väkkärän kuvia, JyväsHyvä Oy:n kuvakokoelma, Liimataisen suvun käyn-tikorttikuvia, Korpilahden kunnalle kuuluneita kunnalliselämään liittyviä kuvia ja filmejä sekä Tawastin ja Pesoniuksen sukujen kuvia.

Keski-Suomen museon arkistojen muuton yhteydessä kuvakokoelmiin liitettiin useita muuton yhteydessä esille tulleita kuvakokonaisuuksia. Näitä olivat mm.

36

Tourulan SAKO:n asetehtaaseen liittyvä kuvakokonaisuus, jyväskyläläisen Puki-mo Tammivuoren mainosfilmit 1960- ja 1970-luvun vaihteesta, professori Mau-no Jokipiin lahjoitukseksi muutetun deponoinnin kuvat sekä valokuvaamalla do-kumentoitujen taiteilija Outi Markkasen Jyväskylä-aiheisten sarjakuvamaalausten kuvat. Kuvakokoelmiin liitettiin myös aiemmin luetteloimattomia 1990-luvulla tehtyjen museologian tallennusharjoitusten kuvakokonaisuuksia.

Jyväskylän Lyseon lukion koulutoiminnan päättyminen vanhassa koulurakennuk-sessa vuoden 2013 lopussa heijastui myös Keski-Suomen museon kuvakoko-elmien kartuntaan. Kuvienhallintajärjestelmään luetteloitiin toukokuussa tehdyn lyseon kouluruokailudokumentoinnin kuvia, henkilökunnan työn dokumentoin-tikuvia sekä Lyseon tilojen dokumentointikuvia. Lyseoon liittyvät kuvakokoelmat karttuivat myös yksityishenkilöiden lahjoituksilla.

Keski-Suomen museon kuvakokoelmat karttuivat kertomusvuonna lahjoitusten ohella myös museologian tallennusharjoitusten kuvamateriaalilla sekä museon omien näyttelyiden ja erityiskohteiden dokumentointikuvilla.

Keski-Suomen museon kuvakokoelmat 2011 - 2013

Vuosi Kartunta Valokuvamäärä2011 227 800 530 0002012 45 000 575 0002013 19 826 594 826

Tutkimusarkiston kartunta

Keski-Suomen museon tutkimusarkiston kokoelmat karttuivat kertomusvuoden aikana 21 kokoelmalla. Tutkimusarkistoon kuuluu yhteensä 1 406 arkistokoko-elmaa. Arkistokokoelmien laajuus on 201 hyllymetriä.

Vuoden aikana arkistokokoelmiin lahjoitettiin Jyväskylän ystävyyskaupunkitoi-minnan taidenäyttelyiden luetteloita, professori Mauno Jokipiin henkilohistorial-lista aineistoa ja Heiskan taiteilijaperheeseen liittyvä leikearkisto.

Arkisto karttui myös museologian opiskelijoiden tallennusharjoitusten haastat-teluaineistoilla sekä Keski-Suomen museon TAKO-kokoelma- ja tallennusyh-teistyön teematallennusten aineistoilla. Arkiston muuton yhteydessä tehtyjen in-ventointien pohjalta arkistokokoelmiin liitettiin joukko aiemmin tehtyjä haastat-teluja sekä museologian tallennusharjoitusten aineistoja 1990-luvun alkupuo-lelta.

37

Keski-Suomen museon oman toiminnan kautta kokoelmat karttuivat Kauppaka-dun laudatur- verkkosivustoon liittyvän kyselyn ”Tarinoiden Kauppakatu” vas-tausaineistolla.

Kuva- ja arkistopalvelut

Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston palvelut olivat suljettuna koko kertomusvuoden ajan arkistojen muuton takia. Vuoden aikana toimitettiin vain kiireellisiä, lähinnä museon omaan toimintaan liittyviä kuva- ja aineistotilauksia. Alku- ja loppuvuoden aikana toimitettiin myös yksittäisiä kuvatilauksia aiemmin digitoiduista aineistoista. Vuoden aikana kuvapalveluista toimitettiin 52 tilausta, joihin sisältyi 491 kuvaa.

Kuva-arkiston kokoelmien kuvia käytettiin kertomusvuoden aikana seuraavis-sa näyttelyissä: Jyväskylän Tilapalvelun 20-vuotisnäyttely, Jyväskylän kansa-laisopiston juhlanäyttely, Metson Rautpohjan tehtaiden juhlanäyttely ja Toivo-lan Vanhan Pihan Kahvila Muiston näyttely. Keski-Suomen museon omissa näyt-telyissä kuvakokoelmia käytettiin Harjun takana -valokuvanäyttelyssä sekä Ran-tasauna-näyttelyssä. Arkistokuvia tilattiin somistuskäyttöön Jyväskylän kaupun-gintalolle ja Toivolan Vanhan Pihan sepän pajaan.

Internetissä Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvia käytettiin museon tuot-taman Kauppakadun laudatur -verkkosivuston kuvituksessa sekä TAKO-yhteis-työn Suomi syö ja juo -verkkosivuilla. Jyväskylän kaupunginteatterin Kauppa-Lopo -näytelmän lavastuksen suunnittelu, taustatutkimus ja mainonta työllistivät kuva-arkistoa laajan, 1800-luvun lopun kuviin liittyvän tilauksen kautta.

Arkistokuvia tilattiin myös julkaisujen kuvitukseen. Kuvia tilattiin seuraaviin teoksiin: Kizavirsi: karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa, Miehit-täjän morsiamet: rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa, Jyväskylän yli-opiston 150-vuotishistoriikki, Minna Canthin elämäkerta, Kankaan muistikirja ja Eero Fredriksonin muistojulkaisu. Kuva-arkiston kuvia käytettiin myös Hankasal-men historiassa, Keljon Viestin historiassa ja kenraali Lauri Sutelaa käsitteleväs-sä teoksessa. Lehtiartikkeleiden kuvituksena museon kuvia käyttivät mm. Keski-suomalainen, Helsingin Sanomat, Suur-Keuruu, Glorian Antiikki, Kotiliesi ja Jy-väskylä-lehti.

Tutkimus- ja opetuskäytössä kuva-arkiston ja tutkimusaineiston aineistoja hyö-dynnettiin Keski-Suomen museon rakennushistoriaselvityksessä ja Jyväskylän Lyseon rakennushistoriaselvityksessä. Tutkimuskäyttöön kuvia tilattiin myös Jy-väskylän Vanhaa Pappilaa koskevaan selvitykseen ja Viitaniemen modernin ra-kennusperinnön inventointia varten sekä arkkitehti Raimo Halosen tuotantoa kä-sittelevään opinnäytetyöhön. Keski-Suomen museon omassa toiminnassa kuva-

38

arkiston kuvia käytettiin luennoissa Vesilinnan rakennushistoriasta, modernin rakennusperinnön inventoinnista, Jyväskylän kansalaisopiston vaiheista ja Jyväs-kylän Yläkaupungin rakennuksista. Hanketyötä varten kuvia tilattiin Keski-Suo-men museon museokasvatuksen Juuret ja siivet -verkkomateriaalien kuvittami-seen.

Muuton takia tutkimusarkiston käyttö kertomusvuonna oli vähäistä. Tutkimus-arkiston aineistoja käytettiin Kahvila Muiston näyttelysuunnittelussa, sukututki-muksessa, rakennushistoriaselvityksissä ja Jyväskylän Normaalikoulun historia-teoksen taustatutkimuksessa.

Kokoelmien digitointi ja luettelointi

Kertomusvuonna Keski-Suomen museon kuvia digitoitiin ja luetteloitiin Jyväsky-län kaupungin kuvienhallintajärjestelmään 783 kuvaa. Pääosa digitoinnista ja lu-etteloinnista liittyi kuvatilauksiin. Vuoden 2013 kuvakartunnasta digitoitiin ja lu-etteloitiin 13 kokoelmaa. Lisäksi jatkettiin Kadonnutta Tourulaa -kuvakeräyksen kuvien digitointia ja luettelointia. Tästä aineistosta kuvienhallintajärjestelmään vietiin 137 kuvaa. Kuvienhallintajärjestelmään syötettiin lisäksi maakunnallisen museotyön kuva-aineistoa. Vuoden loppuun mennessä kuvienhallintajärjestel-mään oli syötetty kaikkiaan 3 419 Keski-Suomen museon arkistokuvaa. Van-hempaan Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitettynä yhteensä 9 268 tietuetta. Lukuun sisältyvät 2 347 kuvakokoelman tiedot. Kaikkiaan tietokantoi-hin on luetteloitu 10 340 kuvaa.

Äänitearkiston digitointia jatkettiin kertomusvuonna. Laboratorioteknikko, ääni-suunnittelija Seppo Niemi digitoi museon kelanauhoja ja c-kasetteja. Digitoidus-ta aineistosta tehtiin käyttökopiot audio-cd -levyinä sekä varmuuskopiot. Vuo-den loppuun mennessä Keski-Suomen museon äänitearkiston nauhoitteita oli digitoitu noin 190 tuntia. Tutkimusarkiston kokoelmista digitoitiin lisäksi aineis-totilausten yhteydessä yksittäisiä asiakirjoja.

Arkistotoimintaan liittyvät luennot

25.10. Luento kuva-arkistotoiminnasta Jyväskylän yliopiston Historian ja etnolo-gian laitoksen Arkistonhallinnan maisteriohjelman opiskelijoille

7.11. Luento aiheesta Valokuvat muistina ja muistoina, Matkalla – keskustelua valokuvista, Pohjoismaisten arkistopäivien seminaari, Suomalaisen Kirjallisuu-den Seura, Helsinki.

9.12. Esittely kuva-arkiston toiminnasta Jyväskylän Työllisyyspalvelun Nuorten työpajojen valokuvausopiskelijoille

39

YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ

Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön koordinointi

Keski-Suomen museon koordinoimassa yritys- ja laitosmuseoyhteistyössä oli vuonna 2013 mukana kolme museota: Sanomalehti Keskisuomalaisen museo, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo sekä Metson omistama Raut-pohjan tehdasmuseo. Keski-Suomen museo tarjoaa yhteistyökumppaneille os-topalveluna amanuenssin työpanoksen sekä muuta asiantuntija-apua yrityksen tai laitoksen historiaan ja toimialan kulttuuriperintöön liittyen.

Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön museoiden kokoelmat 2013

Esinemäärä Valokuvamäärä Muut kokoelma-aineistotKeski-Suomen sai-raanhoitopiirin sairaa-lamuseo

5 037 9 553 tallenteita 72 kpl

Sanomalehti Keskisuo-malaisen museo

400 2 700 arkistoa (830 yksikköä)

Metson Rautpohjan teh-dasmuseo

333 200 000 – 300 000 (luetteloimaton)

Osakasmuseoiden työjaksot jakautuivat kertomusvuonna seuraavasti:1.1. - 8.2. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo 11.2. - 7.6. Metson Rautpohjan tehdasmuseo 10.6. - 5.7. Sanomalehti Keskisuomalaisen museo 8.7. - 31.12. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo

Yritys- ja laitosmuseoiden toiminnasta vastasi amanuenssi Susanna Terho. Sai-raalamuseolla jatkui keskussairaalan tilojen ja toiminnan dokumentointihan-ke, johon oli palkattuna projektitutkija HuK Esfir Linna sairaanhoitopiirin rahoi-tuksella. Valokuvaajana dokumenttihankkeessa toimi graafikko Jussi Jäppinen. Hankkeen dokumentointikuva-aineistosta muodostui ennakoitua laajempi. Pro-jektitutkijan työsuhdetta jatkettiin 31.1.2013 asti, jotta kuvien luettelointi saatiin vietyä loppuun. Jatkosopimukseen kytkettiin myös aineistosta tuotettavan juh-lakirjan kuvatoimitustyö. Laitosmuseoyhteistyön osakkaiden vuotuinen yhteis-työkokous pidettiin 8.10.2013, ja kokouksessa sovittiin muun muassa vuoden 2014 työjaksoista.

40

Rautpohjan tehdasmuseo

Tehdasmuseon toiminta jatkui neljättä vuotta. Museotyön linjat ovat selkiyty-neet: kokoelmien luettelointi etenee työjaksoilla ja museon tuottama näyttelytoi-minta on käynnistynyt. Tehdasmuseon näkyvyys kasvoi työjaksolla merkittävästi ja tietoisuus museon olemassaolosta on lisääntynyt. Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunta kokoontui työjaksolla kerran, helmikuun 14. päivänä.

Kesäkuussa 2013 tuli kuluneeksi 75 vuotta Rautpohjan teollisen toiminnan aloit-tamisesta. Työjakson tehtävät liittyivät juhlavuoden tapahtumajärjestelyihin. Tehdasmuseo työsti Rautpohjan historiasta kertovan juhlanäyttelyn, joka toteu-tettiin postereina. Näyttelyn vedokset asetettiin esille sekä Rautpohjan hallinto-rakennuksen asiakasaulaan että tuotantohalliin. Näyttelyn kolmas vedos oli esillä Keski-Suomen museossa 7.9.2013 - 12.1.2014. Paperikoneiden huoltotoimin-nasta vastaavan servicen museoaktiivit tuottivat juhlavuoden kunniaksi omasta toiminnastaan kertovan näyttelyn, jonka suunnittelussa amanuenssi toimi oh-jaajana.

Kevään aikana Metson suomenkielisillä intrasivuilla julkaistiin haastatteluihin perustuva juttusarja, jonka pohjana toimivat freelancetoimittaja Terhi Salpakos-ken tekemät haastattelut. Haastatteluaineistot tallennettiin tehdasmuseon ko-koelmiin. Rautpohjan tehtaiden virallista juhlaa vietettiin 7.6., jolloin tehdasalu-eella sijaitsevilla varavoimalaitoksella ja mäkimuuntamolla pidettiin henkilökun-nalle avoimet ovet -tilaisuus. Samalla julkaistiin talon sisäiseen käyttöön suun-nattu Rautpohjan museokohteet -esite, johon on koottu tehdasalueen museo-kohteet ja niiden historia. Iltajuhla pidettiin Paviljongissa, jossa amanuenssi esitti tarinallisen, valokuvin elävöitetyn katsauksen Rautpohjan historiaan aina tykki-tehtaan ajoista nykypäivään. Sanomalehti Keskisuomalainen huomioi näyttävästi Rautpohjan juhlavuoden julkaisemalla lehdessä 7.6. koko sivun historiajutun ot-sikolla ”Tykeistä paperikoneisiin”.

Sanomalehti Keskisuomalaisen museo

Keskisuomalaisen yhden kuukauden työjakson tavoitteena oli laatia suunnitel-ma Keskisuomalaisen näyttelyiden hajauttamiseksi eri puolelle toimitaloa. Sa-nomalehtitalon keskellä sijaitseva perusnäyttely on pitkään koettu vaikeasti saa-vutettavaksi. Jotta sanomalehden historia ja näyttelyt olisivat näkyvämmin esil-lä ja sisällytettävissä muun muassa yritysvieraille suunnattuihin talokierroksiin, päätettiin laatia suunnitelma näyttelyiden tuomisesta osaksi työtiloja. Suunni-telma näyttelyiden hajauttamisesta käsiteltiin museotoimikunnan kokouksessa 9.9.2013

41

Historiakierros Keskisuomalaisen museossa Maakunnan Markkinat Live -tapahtumassa tu-tustutti kävijöitä myös vanhojen koneiden käyttöön. Juhani Lonkainen kertoi, kuinka hän ai-kanaan käytti kyseistä konetta. Kone on ollut jo 40 vuotta eläkkeellä.

Kuva

: Mar

ko K

auko

/ Ke

skis

uom

alai

sen

arki

sto.

Työjaksoon sisältyi merkittävä lahjoitus, kun edesmenneen päätoimittaja Erkki Laatikaisen omaiset lahjoittivat Keskisuomalaisen museolle Laatikaisen kunnia-tohtorin hatun sekä miekan.

Keskisuomalainen järjesti Aholaidassa 19.5. ja 11.8. Maakunnan Markkinat Live -kirpputoritapahtumat, joihin sisältyivät yleisölle avoimet talokierrokset lehtita-lossa. Tulostuksen, painon ja postituksen lisäksi oli mahdollisuus tutustua Kes-kisuomalaisen museoon sekä vanhan rivilatomakoneen toimintaan. Amanuens-si kierrätti vieraita museossa ja latomakonetta esitteli koneella vielä 1970-luvun taitteessa työskennellyt Juhani Lonkainen.

Keskisuomalaisen museotoimikunta kokoontui kertomusvuonna kahdesti 15. maaliskuuta ja 9. syyskuuta.

42

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo

Sairaalamuseon työjakso oli kaksijakoinen. Tammikuun jaksolla paneuduttiin te-ho-osaston 40-vuotisnäyttelyn suunnitteluun. Varsinainen näyttelynrakentami-nen tapahtui Metson työjakson aikana ja amanuenssin rooli oli lähinnä ohjaa-va, sillä teho-osaston näyttelytyöryhmä rakensi tehohoitoa 1970- ja 1990-lu-vuilla kuvaavat interiöörit. Näyttelynavajaisia vietettiin 16.4.2013. Tammikuussa amanuenssi ohjasi myös Jyväskylän yliopiston museologian tallennusharjoituk-sen työryhmää, joka dokumentoi sairaalan sänkykorjaamolla työskentelevän eri-koisammattimies Aarre Hautamäen työpäivää.

Syksyn työjakson tehtävät sairaalamuseossa liittyivät museotoimikunnan ke-säkuussa käynnistämään keskussairaalan juhlakirjahankkeeseen. Amanuens-sin tehtävänä oli kirjoittaa kaksi artikkelia keskussairaalan ja sädesairaalan his-

Keski-Suomen keskussairaalan dokumentointiprojektin tuloksena saatiin 4 842 valokuvaa. Kuvassa vasta-syntyneiden teho-osaston tehohoitohuone.

Kuva

: Jus

si Jä

ppin

en /

Kesk

i-Suo

men

sai

raan

hoito

piiri

n sa

iraal

amus

eo.

43

toriasta sekä vastata kirjan toimitustyöstä. Artikkeleiden kirjoittajiksi lupautui-vat myös sairaanhoitopiirin entinen johtaja Timo Kunttu sekä nykyinen johtaja Juha Kinnunen ja museotoimikunnan entinen puheenjohtaja Jorma Anttinen. Pro-jektitutkijan työsuhdetta jatkettiin, ja dokumentointikuvien luetteloinnin lisäksi hän vastasi juhlakirjan kuvatoimitustyöstä. Käsikirjoitus valmistui loppuvuodesta 2013. Graafikko Jussi Jäppisen taittama kirja julkaistaan huhtikuussa 2014 kes-kussairaalan täyttäessä 60 vuotta. Sanomalehti Keskisuomalainen ennakoi tu-levaa juhlavuotta julkaisemalla lehdessä 29.12.2013 koko sivun jutun keskus-sairaalan alkuvaiheista. Juhlavuoteen liittyen aloitettiin myös postereina toteu-tettavan juhlanäyttelyn ideointi ja päivitettiin keskussairaalan historiasta kerto-vaa verkkonäyttelymuotoista aikajanaa.

Työjaksoa leimasivat myös lukuisat esinelahjoitukset, joiden taustalla olivat sai-raanhoitopiirin toimintojen uudelleenjärjestelyt. Uuteen Väistö 3 -rakennukseen Keskussairaalanmäellä muuttaneet osastot lahjoittivat muun muassa Kinkomaan keuhkotautiparantolan aikaista aineistoa. Sisä-Suomen sairaalassa päättynyt toi-mintaterapia lahjoitti runsaasti muun muassa potilaskäsitöitä. Sairaanhoitopiirin henkilöstölehti luovutti museolle kaikki lehdissä vuodesta 2009 lähtien julkaistut kuvat. Samalla toimituksen kanssa tehtiin sopimus, että jatkossakin lehtikuvat tallennetaan sairaalamuseoon. Lisäksi eräs sairaanhoitopiirin työntekijä lahjoitti tuhatlukuisen dokumenttikuva-aineiston keskussairaalan päivystysosan raken-tamisesta vuosina 2004 - 2008.

Kuvakokoelmien luettelointiruuhkaa purettiin aiemmin tulleiden lahjoitusten osalta noin 500 kuvan verran. Esinepuolella luetteloitiin muutamia pieniä lahjoi-tuskokonaisuuksia. Amanuenssi paneutui myös vuonna 2005 aloitetun ja kes-keneräiseksi jääneen kirurgian historiikin tilanteeseen. Hanke yritetään saattaa loppuun lähitulevaisuudessa. Fysiatrian osastolle ideoitiin pientä vitriininäytte-lyä, jonka sisällön suunnittelusta vastaa osastonhoitaja eläkeläisaktiivien kans-sa. Museon varastotilanteesta ja uusien tilojen etsimisestä neuvoteltiin sairaan-hoitopiirin kiinteistöpäällikön kanssa, mutta asiassa ei tapahtunut merkittävää edistystä.

Sairaanhoitopiirin museotoimikunta kokoontui kertomusvuonna kolmasti 15. tammikuuta, 16. toukokuuta ja 13. marraskuuta.

44

MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ

Paikallismuseotoimintaa ja maakunnallista museotyötä sekä kiertonäyttelytoi-mintaa hoiti amanuenssi Pirjo Sojakka. Lisäksi museorakennusten kunnostus-kohteissa asiantuntijana toimi konservaattori Esko Ahola.

Alueellinen toimintasuunnitelma

Kertomusvuosi oli Museoviraston ja Keski-Suomen museo välisen alueellisen toi-mintasuunnitelman 2011 - 2013 kolmas ja viimeinen toimintakausi. Maakunnal-lisessa museotyössä noudatettiin kolmivuotista toimintasuunnitelmaa. Paikallis-museon työkirjan käyttöä paikallismuseoiden toiminnan arvioinnin ja kehittämi-sen työkaluna jatkettiin. Paikallismuseon työkirja -haastatteluja tehtiin vuoden aikana yhdeksässä museossa. Museoille laadittiin yhteistyössä kehittämisoh-jelmat ja analysoitiin museoiden kokoelmia keskuskortistotietojen perusteella. Kertomusvuonna valmistuivat työkirjat Konginkankaan kotiseutumuseolle, Pe-täjäveden radio- ja puhelinmuseolle sekä Keski-Suomen tieliikenteen museolle.

Syksyllä 2013 laadittiin Museoviraston ja Keski-Suomen museon vuosien 2014 - 2017 alueellisen toiminnan nelivuotissuunnitelma.

Paikallismuseoiden neuvontatyö

Keski-Suomen museo tarjoaa museoammatillista asiantuntija-apua maakun-nan alueella toimiville paikallismuseoille. Maakunnallisesta museotyöstä vastaa-va amanuenssi neuvoo paikallismuseoita museorakennusten hoitoon ja kunnos-tukseen sekä museoiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa an-netaan myös kokoelmien hoitoon, esilläpitoon ja tutkimukseen liittyvissä asiois-sa sekä avustusasioissa.

Keski-Suomen alueen seitsemän paikallismuseota sai kertomusvuonna Museo-viraston harkinnanvaraista avustusta, joiden käyttöä Keski-Suomen museo val-voi ja ohjasi. Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo sai Suomen kulttuurirahastol-ta apurahan. Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima Laatua perinnerakenta-miseen ja ympäristönhoitoon (LAPE) -hanke jatkui. Ohjaus- ja työryhmissä toimi Keski-Suomen museon edustajia asiantuntijoina. Paikallismuseoissa ja kulttuu-riympäristöissä toteutettiin kunnostustöitä avustusten ja hanketyön kautta. Kes-ki-Suomen museon maakunnallisen museotyön muu neuvontapalvelu muodos-tui eri sidosryhmien ohjauksesta sekä kehittämis- ja yhteistyötoimista. Maakun-taan suuntautui vuoden aikana 37 neuvonta- ja asiantuntijamatkaa.

45

Paikkakunta Avustukset (MV) Lape-hanke Neuvonta / TyökirjaHankasalmi

Hankasalmen esine-museo

esineinventointi, ohjausmatkat 4.6. ja 18.6.

kirkollisten maalausten konser-vointiprosessi, perusnäyttelyn uudistusneuvonta (avustusha-kemus)

Hankasalmen kotiseu-tuarkisto

kaitafilmien digita-lisointi (tallennus-avustus)

Joutsa

Joutsan talomuseo

museorakennusten pärekattojen uusi-minen

museorakennusten pärekattojen uusi-minen

museon infotaulun sisällön kommentointi ja esineluette-loinnin neuvonta (avustusha-kemus)

Jyväskylä

Korpijoen mylly

katselmus 13.2., ka-toksen rakentaminen pärehöylälle

Suomen tietojenkäsitte-lymuseo työkirjahaastattelu 11.9.Keski-Suomen sairaan-hoitopiirin sairaalamuseo työkirjahaastattelu 22.10.

Osuusliike Keskimaa kokoelmiin ja museotiloihin tutustuminen 31.1.

Jyväskylän seurakunta

Sankarihautausmaan perus-kunnostusselvitys ja ehdotuk-set (työryhmä) valmistui 6.6.

Palokan pelimannitalo

Korpelan talo

katselmus 13.2., kattojen ja aidan kun-nostus

Jämsä Längelmäen kotiseutu-museo

katselmus ja kunnos-tusohjaus 17.4.

museorakennusten kunnostus-neuvonta (avustushakemus)

Pälämäen kotiseutu-museo työkirjahaastattelu 1.10.Maamiehen museo työkirjahaastattelu 1.10.

Aarresaaren kotiseutu-museo

museorakennusten pärekattojen uusi-minen

museorakennusten pärekattojen uusi-minen

museon opasteiden ja museo-rakennusten kunnostusneu-vonta (avustushakemus)

Kuoreveden kotiseutu-museo

riistakameroiden hankinta murtosuoja-usta varten

Maakunnallisen museotyön paikkakuntakohtainen neuvontatyötaulukko

46

Jämsän kulttuuri- ja luontopolkuhanke museokohdekommentointia

Jämsän kulttuuritoimi Vinnin talon esineistöneu-vontaa

Keuruu

Keuruun kotiseutumuseo tuulimyllyn siipien uusiminen

Pihlajaveden kotiseutu-museo saunan kunnostus Kuhmoinen

Kuhmoisten kotiseutu-museo

perusnäyttelyn uusi-minen ostopalveluna Keski-Suomen mu-seolta

(2,5 kk)

työkirjahaastattelu 19.9., va-kuutus-, lomake-, lahjoitus-, säilytystilan suunnittelu- ja esi-neistön siirtoneuvonta (avus-tushakemus)

Kuhmoisten kauppa-museo

esineiden luettelointineuvonta (avustushakemus)

Luutsaaren kalapirtti luettelotietojen siirto 15.4.Laukaa

Laukaan kirkkomuseo

Museokylä Kalluntalo

päärakennuksen katemateriaalin mää-rittely

Muurame

Muuramen kunta Mehtolan ja Saunakylän koko-elmien hajauttaminen

Petäjävesi

Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo

(Suomen kulttuurira-haston apuraha)

työkirjahaastattelu 8.2. val-mistui 13.3., Museovirastolle kohteen viitoitustiedot, näyt-telysuunnittelu- ja arkiston luettelointineuvonta (avustus-hakemus)

Keski-Suomen tieliiken-nemuseo

työkirjahaastattelu 26.2., val-mistui 5.8., yhdistysrekisteri-neuvontaa

Pihtipudas Pihtiputaan kotiseutu-museo

työkirjahaastattelu 21.8., val-mistui 2.12.

Pihtipudas-seura asiakirjaneuvontaToivakka

Toivakan pitäjäseura

katselmus 8.10. puolustusvoi-mien varikolla varastoraken-nuksen siirtohankkeen vuoksi

47

Muut yhteistyöhankkeet

Muuramen kunnan kanssa toteutettiin yhteistyönä Muuramen kunnan omistami-en Mehtolan ja Saunakylän kokoelmien hajauttaminen. Osa kokoelmista lahjoi-tettiin Keski-Suomen museolle, osasta esineistöstä toteutetaan Muuramen kun-nalle eri toimipisteisiin lainattavia matkalaukkunäyttelyitä. Suurin osa Mehtolan kokoelmasta palautettiin Mehtolan suvulle. Saunakylän kokoelmasta osa luovu-tetaan siirrettävien saunojen mukana.

Maakunnallisesta museotyöstä vastaava amanuenssi osallistui myös Jyväsky-län seurakunnan perustamaan Jyväskylän sankarihauta-alueen peruskunnos-tushankkeeseen asiantuntijajäsenenä sekä Tiehallinnon Keski-Suomen tieverkon palvelukohdeopastuksen ja matkailun yhteistyöryhmän toimintaan kulttuurihis-toriallisten kohteiden viitoitusten asiantuntijana. Työryhmä käsitteli Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren palvelukohteiden opastussuunnitelmia. Keski-Suo-men ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) kehittämispalaveri järjestet-tiin Vesalassa 27.11.

Museoiden tapahtumia ja merkkipäiviä

Keski-Suomen museo järjesti yhdessä Keski-Suomen Museoyhdistyksen, Jyväs-kylän kansanmusiikkiyhdistyksen ja Suomen kantelemuseon kanssa Keski-Suo-men maakunnallisen museo- ja kotiseutupäivän Palokan pelimannitalolla 19.11.

Uurainen

Uuraisten kotiseutu-museo

katselmus 5.6., sau-mapeltikaton, vesiko-urujen ja syöksytorvi-en uusiminen

museorakennuksen maalaus

katselmus 5.6. puisten enke-leiden konservointi ja suoja-usprosessi, työkirjahaastattelu 7.10., museon valaistuksen suunnittelua (avustushakemus)

Viitasaari Huopanankosken kult-tuuri- ja luontopolku -hanke

raivaustöitä ja infotau-lujen pystytykset ohjausryhmä päätti toimintansa

Huopanankosken näyt-tely -hanke ohjausryhmä päätti toimintansaÄänekoski

Konginkankaan kotiseu-tumuseo

työkirja valmistui 18.1., esine-kokoelmien luettelointineuvon-taa (avustushakemus)

Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen museo

tutustuttiin ehdolla olleeseen uuteen museotilaan ja annet-tiin ohjausta tilasuunnittelussa 21.5.

48

Kuhmoisten kotiseutumuseon perusnäyttelyä on uudistettu kahdessa jaksossa vuosien 2012-2013 aikana. Museon omistaja Kuhmoisten kunta osti suunnittelun ja toteutuksen Keski-Suomen museolta. Kuvassa talonpoikaisnaisen elämää kuvaava osasto. Kauniiden kirkkovakkojen ja -silkkien taustalla ovat kuhmoislaisen Vilhelmiina Harjusen kudontatai-doista kertovat kunniakirjat Pariisin maailmannäyttelystä 1900 ja Pietarin maatalousnäytte-lystä 1913.

Tilaisuutta tuki taloudellisesti Keski-Suomen liitto. Päivän otsikkona oli Sointu-ja paikallisuudesta.

Kertomusvuonna merkkipäivää vietti Kuhmoisten kotiseutumuseo, joka on toi-minut viljamakasiinirakennuksessa 60 vuotta. Päivää juhlistettiin avaamalla uu-

Kuva

: Pirj

o So

jakk

a / K

eski

-Suo

men

mus

eo.

49

distettu perusnäyttely, jonka maakuntatyöstä vastaava amanuenssi esitteli. Pe-rusnäyttelyn uudistustyöhön osallistui myös Keski-Suomen museon projektitut-kija Marja-Liisa Rajaniemi. Kuhmoisissa on ollut museotoimintaa vuodesta 1934 lähtien.

Kuoreveden kotiseutumuseo täytti 50 vuotta ja juhli kesällä merkkipäiväänsä ko-tiseutumuseolla. Petäjäveden radio- ja puhelin museon apurahahankkeen avulla uudistetun perusnäyttelyn avajaisia vietettiin 5.12. Huopanankosken kulttuuri- ja luontopolku -hanke ja Huopanankosken näyttelyhanke Viitasaarella vastaan-ottivat Keski-Suomen Ely-keskuksen kunniakirjan 4.12.

Keskuskortistotoiminta

Maakuntamuseon ylläpitämän paikallismuseoiden kokoelmien keskuskortiston täydentämistä jatkettiin kertomusvuonna. Museologian opiskelijat Ella Wihinen ja Heidi Clee syöttivät Pihlajaveden kotiseutumuseon tietoja keskuskortistotie-tokantaan. Maakunnan kuvat Kuvapankkiin

Maakunnallisen museotoiminnan digitaalisten kuvien tallentamista kuvienhallin-tajärjestelmään jatkettiin. Kertomusvuonna Pirjo Sojakka luetteloi paikallismuse-oista otettuja kuvia. Kuvia tallentui Konginkankaan, Kuhmoisten ja Pälämäen ko-tiseutumuseoista.

Opetus- ja opastustehtävät sekä työnohjaus

22.4. Laukaan kirkkomuseon ja viljamakasiinimuseon esittelyt Jyväskylän yli-opiston museologian opiskelijoille

19.6. Kuhmoisten kotiseutumuseon uudistetun perusnäyttelyn esittely avajaisis-sa.

3.9. Vaajakummun koulun 2. luokkalaisille opastukset Niitynpään työläiskoti-museossa.

14.11. Luennot hautausmaiden ja kirkollisen esineistön inventointihankkeis-ta Keski-Suomessa ja Maakunnallinen museotyö paikallismuseoissa Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille

Maakunnallisesta museotyöstä vastaava amanuenssi hoiti pääasiassa Keski-Suo-men museon tilapäisen työvoiman ja harjoittelijoiden työhönoton ja perehdyttä-misen kuluvana vuonna. Amanuenssi osallistui myös Keski-Suomen museon tal-lennus- ja dokumentointityöhön sekä työpajatoimintaan. Maakunnallisen nyky-dokumentoinnin kehittämistä ideoitiin kertomusvuonna Keski-Suomen museon TAKO-työryhmässä.

50

KULTTUURIYMPÄRISTÖ

ARKEOLOGINEN TOIMINTA

Keski-Suomen museon arkeologisesta toiminnasta vastasi amanuenssi Miik-ka Kumpulainen. Kenttätyöt vuonna 2013 painottuivat muinaisjäännösten tar-kastuksiin ja pienimuotoisiin työmaiden arkeologisiin valvontoihin. Arkeologiset neuvonta- ja asiantuntijatehtävät liittyivät kaavoitusasioihin ja yksityisten mail-la olleiden muinaisjäännösten rajaamiseen. Vuoden tärkeimpiä arkeologisen alan tapauksia oli joulukuussa esillä ollut lyhytkestoinen pop-up -näyttely Jämsästä löytyneistä rautakautisista esineistä.

Nelivuotissuunnitelmat ja viranomaistoiminta

Museoviraston ja Keski-Suomen museon välistä nelivuotissuunnitelmaa toteu-tettiin kuluneena vuonna edistämällä Saaristoinventointihanketta. Hankkees-ta jätettiin ELY-keskukselle rahoitushakemus, mutta inventointihanke ei saanut myönteistä päätöstä.

Viranomaistoiminta keskittyi pääasiassa maankäytön neuvotteluihin osallistumi-seen ja viranomaislausuntojen tekemiseen. Arkeologiaan liittyviä kaavoitus- ja muita viranomaislausuntoja annettiin kuluneena vuonna 112 kappaletta. Lisäksi viranomaistoimintana tehtiin lausuntojen valmisteluun liittyviä tarkastuksia mui-naisjäännöspaikoille.

Arkeologiset kenttätyöt

Omia kaivauksia ei tehty kuluneena vuonna. Sen sijaan osallistuttiin valvovan viranomaisen roolissa Helsingin yliopiston alaisuudessa tehtyyn koekuopituk-seen Multian kirkonkylällä, jossa määritettiin Multkynnään kivikautisen asuin-paikan rajat.

Tarkastuksia tunnetuille ja uusille muinaisjäännöskohteille tehtiin tasaisesti ym-päri Keski-Suomea yhteensä 44 kenttäpäivänä. Uutta arkeologista tietoa anta-viin kohteisiin kuuluivat Pihtiputaan Rajakankaan kivikautinen pyyntikuoppa- ja asuinalue sekä Jämsän kirkonkylän rautakautiset kalmistot.

Vuoden merkittävimpinä arkeologisina esineinä voidaan pitää jyväskyläläisen ar-keologian harrastajan tekemää, Keski-Suomen mittakaavassa vaikuttavaa rauta-kautista löytöä. Syksyllä 2013 Jämsänjoen varrelta löytyi ennestään tuntemat-tomia, osittain tuhoutuneita rautakautisia kalmistoja harrastaja-arkeologin me-tallinpaljastintutkimuksissa. Löytökokonaisuus sisältää useita, pääasiassa 600 - 1300 jKr. ajoittuvista polttohautauksista peräisin olevia koruja ja korufragment-

51

teja. Lisäksi löytökokonaisuudessa on punnus, joka paljastaa ainakin yhden hau-tauksista kuuluneen kauppiaalle. Löytökokokonaisuuden helmenä voidaan pitää hopeasta valmistettua erittäin koristeellista kerubilusikkaa 1600-luvun alusta.

Arkeologin pitämät luennot

8.1. Luento arkeologiasta, Jyväskylän Yliopisto, museologian oppiaine, Jyväskylä 15.5. Luento kalliomaalauksista, Tikkakosken lukio, Laukaa 24.10. Luento arkeologian mahdollisuuksista rakennustutkimuksessa, Raken-

nustutkijoiden täydennyskoulutus, Tampereen Yliopisto, Jyväskylä 26.11. Luento arkeologiasta, Jyväskylän Yliopisto, museologian oppiaine, Jyväs-

kylä

Muuta

Keski-Suomen museon toimistot muuttivat kevään 2013 aikana Kilpisenka-tu 1:stä Vapaudenkatu 28:aan kaupungin organisaatiouudistuksen seuraukse-na. Arkeologian amanuenssi toimi koko kevään ajan museon muuttovastaava-na. Muuton organisointi ja käytännön toimien järjestäminen vei suurimman osan työajasta välillä tammikuusta toukokuun alkuun. Tänä aikana arkeologinen toi-minta keskittyi vain välttämättömimpiin toimiin viranomaistoiminnan ylläpitä-miseksi. Normaaliin arkeologiseen toimintaan voitiin palata toukokuun aikana.

Jämsänjoen alueen löydöistä järjestettiin Keski-Suomen museoon lyhytkestoinen näyttely ”Aarnitulien aarteet, uusia löytöjä Jämsän rautakaudesta ” ajalla 1.-4. 12. 2013. Kuvassa löy-tökokonaisuuteen kuulunut kerubilusikka 1600-luvun alusta.

Kuva

: Miik

ka K

umpu

lain

en /

Kesk

i-Suo

men

mus

eo.

52

RAKENNUSTUTKIMUS

Rakennetun ympäristön viranomaistyö

Keski-Suomen museon rakennetun ympäristön asiantuntijuus maakunnan alu-eella nojaa pitkään jatkuneeseen alueelliseen yhteistyöhön Museoviraston, alue-hallintoviranomaisten, kuntien ja muiden maakuntamuseoiden toimijoiden kans-sa. Keski-Suomen museossa on kaksi rakennustutkijaa: Saija Silenin vastuualu-eena on Jyväskylä, Päivi Anderssonin muu maakunta. Modernin rakennusperin-nön inventointihanke työllisti vuoden aikana kolme määräaikaista projektitutki-jaa. Lisäksi kulttuuriympäristöön liittyvään viranomaistyöhön osallistuu museon-johtaja Heli-Maija Voutilainen. Kertomusvuonna museonjohtaja osallistui maa-kuntamuseoiden edustajana ympäristöministeriön johtamaan Suomen hallitus-ohjelmaan kirjatun valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian valmisteluun. Museonjohtajaa työllistivät myös Jyväskylän Seminaarinmäen valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön ja rakennusperinnön suojeluprosessit, Jyväs-kylän Lyseo sekä merkittävä määrä Jyväskylän kaupungin alueella olevia kaupun-kisuunnittelun ja kulttuuriympäristön hoidon kehittämishankkeita. Kertomus-vuonna Keski-Suomen museon rakennustutkimustoimintaan vaikutti museoiden hallinnon, toimistojen ja arkistojen muutto Tietotalolta Vapaudenkatu 28:n ti-loihin.

Keski-Suomen museon rakennustutkimus osallistui aiempien vuosien tapaan Jy-väskylän kaupungin ja maakunnan eri kuntien alueen kaavoituksen viranomais-neuvotteluihin ja antoi niitä koskevia lausuntoja sekä neuvoi kiinteistöjen omis-tajia ja arkkitehti- ja suunnittelutoimistoja rakennus- ja restaurointihankkeiden toteuttamisessa. Lausuntoja annettiin niin kaavojen osallistumis- ja arviointi-suunnitelmista, luonnoksista ja ehdotusvaiheista kuin rakennuslupa- ja toimen-pidelupa- ja poikkeamislupa-asioistakin. Vuoden 2013 aikana työtä teettivät erityisesti tuulivoimarakentaminen ja useat julkisten rakennusten käyttötarkoi-tuksen muutokset ja kuntarakenneuudistuksiin tai yksityisten kiinteistönomista-jien tarpeisiin liittyvät purku- ja lisärakennustoimet.

Keski-Suomen museon ja Museoviraston kesken käydyissä alueellisen toiminnan nelivuotisneuvotteluissa 25.10. sovittiin Keski-Suomen museon vuosien 2014 - 2017 painopistealueet. Rakennetun ympäristön ja kulttuuriympäristön hoi-don osalta Keski-Suomen museo osallistuu edellisvuosien tapaan alueelliseen maakunnalliseen ohjelmatyöhön, hoitaa ensisijaisesti alueidenkäytön suunnitte-luun ja rakennustutkimukseen liittyvät viranomaisasiantuntijatehtävät sekä jat-kaa vuonna 2012 aloitettua Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inven-tointihanketta.

53

Keski-Suomen museo on aloittanut vuonna 2012 maakunnallisena kolmivuotisena yh-teishankkeena kuntien ja Keski-Suomen lii-ton kanssa sotien jälkeisen, aina 2010-luvul-le asti ulottuvan nuoremman keskisuomalai-sen rakennusperinnön inventoinnin. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Inven-tointihankkeen ohjausryhmänä toimii Kes-ki-Suomen maakunnallinen kulttuuriympä-ristöryhmä. Hankkeen koordinaattorina toi-mii Keski-Suomen museon maakunnallisesta rakennustutkimuksesta vastaava amanuens-si Päivi Andersson. Jyväskylää koskevan in-ventointityön ohjaajana on ollut amanuenssi Saija Silen. Inventointityöhön osallistui ker-tomusvuonna kolme projektitutkijaa: Han-na Tyvelä Jyväskylässä sekä Nina Moilanen ja Virpi Myllykoski maakunnassa kesään 2013 asti. Maakunnallisina projektitutkijoina työs-kentelivät kesästä 2013 alkaen vuoden lop-puun Sini Saarilahti ja Aada Mustonen. Vuonna 2013 valmistuivat Kioski-tietokan-taan tallennetut ja julkaisuraporteiksi paine-tut aineistot Keuruun Valkealahden ja kes-kustan reuna-alueilta, Kinnulan kirkonkyläs-tä, Konneveden kirkonkylästä, Laukaan kir-konkylästä, Vihtavuoren taajamasta, Leppä-

vedeltä ja Tiituspohjasta, Toivakan kirkon-kylältä ja Huikon kylältä, Pihtiputaan kir-konkylän keskustasta, Viitasaaren keskus-tasta ja Saarijärven Summassaaresta sekä Ranta-Hännilän ja Kalmarin kylistä. Keski-Suomen museon maakunnallisessa inventointihankkeessa syntyvää 1900-lu-vun jälkipuolen ja 2000-luvun alun moder-nin rakennusperinnön arvotettua aineistoa käytetään selvitysaineistona niin maakun-takaavoituksessa kuin kuntien omissa kaa-voitushankkeissa sekä muussa rakentami-sen ohjauksessa. Projekti kytkeytyy myös Museoviraston vetämään Rakennettu hyvin-vointi -hankkeeseen. Modernin rakennusperinnön inventointi-hanketta esiteltiin kuntien yhdyshenkilöille ja maakunnalliselle kulttuuriympäristöryh-män jäsenille sekä muille yhteistyökump-paneille 18.9. Keski-Suomen museon au-ditoriossa pidetyssä tilaisuudessa. Lisäk-si järjestettiin kuntakohtaisia esittelytilai-suuksia. Hanke on ollut hyvin esillä myös tiedotusvälineissä. Hankkeen etenemises-tä tiedotetaan myös Keski-Suomen muse-on facebook-sivuille toimitetussa viikoittai-sessa ajankohtaiskatsauksessa.

Maakunnallinen modernin rakennusperinnön inventointihanke vuonna 2013

Modernin rakennusperinnön inventointihankkeen yhtenä kohteena vuonna 2013 oli Kinnulan kirkonkylä. Kin-nuskeskus kuvastaa modernia liikekeskusrakentamista 1970-luvulla. Perinteisessä puukirkonkylässä tasakat-toinen ja rakennusmassoiltaan melko suurikokoinen, joskin matala Kinnuskeskus erottui tyylillään. .

Kuva

: Nin

a M

oila

nen

/ Kes

ki-S

uom

en m

useo

.

54

Maakunnallista yhteistoimintaa ja yleisötyötä

Maakunnallinen rakennustutkija osallistui Keuruun Haapamäen rautatieläismil-jöön kehittämishankkeeseen, maakunnalliseen Keski-Suomen ELY-keskuksen Laatua perinnerakentamiseen -hankkeen ohjausryhmän toimintaan puheenjoh-tajana ja rakennussuojelukohteiden asiantuntijana sekä Unescon maailmanpe-rintökohteen Petäjäveden vanhan kirkon hoito- ja käyttösuunnitelman ja Keski-Suomen maakuntastrategian valmisteluun. Amanuenssi oli myös Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän jäsen. Työryhmät ja hankkeet työllistivät amanuenssia vuoden 2013 aikana 32 kokouksen verran.

Rakennustutkija piti yleisöluentoja erityisesti modernin rakennusperinnön tutki-muksesta ja suojelutarpeista. Keski-Suomen museo järjesti Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Pro Agrian kanssa rakennusperinnön hoidon avustuksiin liittyvän avustusinfon Mahdollisuutena maisema -hankkeen tilaisuudessa Jämsän Has-sin seurantalolla. Lisäksi maakunnallinen rakennustutkija antoi avustusneuvon-taa Euroopan rakennusperintöpäivillä syyskuussa Kuhmoisissa. Modernin raken-nusperinnön inventointihankkeen tuottamia aineistoja esiteltiin kuntatilaisuuk-sissa Keuruulla ja Toivakassa.

Keski-Suomen museo on ollut mukana suunnittelemassa Jyväskylän yliopistos-sa vuonna 2014 käynnistettävää kulttuuriympäristön maisteriohjelmaa. Maakun-nallisen modernin rakennusperinnön inventointityön kehittämiseen on liittynyt myös yhteistoimintaa Satakunnan museon ja Pirkanmaan maakuntamuseoiden sekä Lahden kaupunginmuseon kanssa modernin kaupunkisuunnittelun ja arvo-rakennusten suojelupyrkimyksistä keskusteltaessa. Maakuntamuseoiden ja Mu-seoviraston teemapäivillä Oulussa pohdittiin kaupunkikeskustojen uudistumista. Seminaariin osallistuivat museonjohtaja ja arkeologi. Museoviraston Hämeenlin-nan yksikön kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä lausuntovalmistelussa Seminaa-rinmäen suojelualueella ja valtion omistamien kiinteistöjen tultua suojelupoh-dinnan piiriin omistajavaihdosten takia.

Jyväskylän rakennustutkimus

Jyväskylän alueen rakennustutkijan osalta työn painopiste oli kertomusvuonna erilaisissa kaava- ja korjaushankkeissa sekä niihin liittyvissä selvityksissä. Ra-kennustutkijaa työllistivät erityisesti Kankaan aluetta koskevat selvitykset sekä Jyväskylän yleiskaavatyö. Keski-Suomen museo oli vahvasti mukana myös Puis-tokoulun peruskorjaushankkeessa. Rakennustutkijan työn osana olivat myös ra-kennettua kulttuuriympäristöä koskevat inventointi- ja tutkimushankkeet, joita tehtiin kertomusvuoden aikana kaupungin keskusta-alueella, Vaajavirran alueel-la ja Jyväskylän Tilapalvelun omistamissa yksittäiskohteissa. Rakennusperinnön hoidon neuvonnassa erityisesti Jyväskylän kaupunkikeskustan alueella sijaitsevat

55

Modernin rakennusperinnön arvoja ollaan parhaillaan hahmottamassa. Rakennusinventointien lisäksi arvo-keskustelua käydään korjausrakentamisen ja purkulupahakemuksien yhteydessä. Keski-Suomen museon ja Museoviraston edustajat kokoontuivat paljon keskustelua herättäneen Kortepohjan MNOP- kerrostalokoko-naisuuden katselmustilaisuuteen Ylioppilaskylään.

Kuva

: Päi

vi A

nder

sson

/ Ke

ski-S

uom

en m

useo

.

56

korjaus- ja muutoshankkeet olivat keskeisesti esillä: kohteet vaihtelivat moder-niin rakennusperintöön kuuluvista kerrostaloista entisen Halosen Harmoniteh-taan muutos- ja kunnostushankkeisiin. Rakennustutkija vastasi myös Jyväskylän Tilapalvelun juhlavuoden näyttelyn suunnittelusta yhdessä Tilapalvelun ja Keski-Suomen museon kuva-arkiston kanssa.

Hanke- ja työmaakokouksia, katselmuksia sekä suunnitteluun liittyviä tapaami-sia oli viikoittain tai useammin työvaiheiden mukaan. Amanuessi osallistui kerto-musvuoden aikana 31 kokoukseen. Asiakastapaamisia ja kohdekäyntejä on vuo-sittain noin 100.

Kertomusvuoden aikana valmistui kaksi Jyväskylän Tilapalvelun tilaamaa raken-nushistoriaselvitystä. FT Ulla Pohjamon laati rakennushistoriaselvitykset Keski-Suomen museosta ja Jyväskylän lyseosta. Ulla Pohjamo teki myös kohteiden ka-lustoinventoinnit Jyväskylän lyseon suojelurakennuksen jatkotoimia varten sekä Keski-Suomen museon peruskorjaussuunnittelua varten.

Lausuntojen valmistelu

Keski-Suomen museon viranomaistyöhön osallistuivat kertomusvuonna raken-nustutkimuksesta vastaavat amanuenssit Päivi Andersson, Saija Silén ja Ulla Poh-jamo, arkeologian amanuenssi Miikka Kumpulainen ja museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Myös modernin rakennusperinnön inventointihankkeen projektitut-kijat Nina Moilanen, Virpi Myllykoski, Hanna Tyvelä, Aada Mustonen ja Sini Saari-lahti osallistuivat inventoimiensa alueiden ja kohteiden arvottamiseen ja kaava-lausuntojen valmistelun asiantuntijatyöhön. Museoviraston entistämisavustusten valvonnasta vastasi konservaattori Esko Ahola. Lausuntotyöskentelyä varten on pidetty viikoittain museon sisäisiä lausuntopalavereja. Samassa tilaisuudessa on pohdittu myös inventointikohteiden arvottamiseen ja tutkimiseen liittyviä kysy-myksiä.

Kertomusvuoden aikana Keski-Suomen museo antoi 235 lausuntoa. Osa lausun-noista oli monen kunnan yhteisiä. Kuntakohtaisten lausuntojen lisäksi annettiin viisi lausuntoa maakuntakaavaa tai maakuntasuunnittelua varten.

57

Päivi Anderssonin luennot

7.5. Kokemuksia tuulivoimarakentamisen suunnittelusta Keski-Suomessa ja työ-paja, Museoviraston Tuulivoimaseminaari Kulttuuritalolla, Helsinki

27.8. Survo-Korpelan kulttuuriympäristön viranomaistyön esittely, Laatua perin-nerakentamiseen -hankkeen koulutuspäivät, Jyväskylä

7.9. ”Eläköön Kuhmoisten moderni rakennusperintö”. Esittely Virpi Myllykosken kokoamasta Kuhmoisten modernin rakennusperinnön inventointiaineistosta ja avustusneuvontaa Kuhmoisten perinnepäivillä / Euroopan rakennusperintöpäi-villä

18.9. Maakunnallisen modernin rakennusperinnön inventointihankkeen esitte-ly kuntayhdyshenkilöille ja Keski-Suomen maakunnallisen kulttuuriympäristö-

Kunta LausuntomääräHankasalmi 5Joutsa 2Jyväskylä 100Jämsä 15Kannonkoski 3Karstula 1Keuruu 18Kinnula 3Kivijärvi 2Konnevesi 0Kuhmoinen 1Kyyjärvi 1Laukaa 21Luhanka 1Multia 0Muurame 4Petäjävesi 4Pihtipudas 13Saarijärvi 18Toivakka 1Uurainen 2Viitasaari 7Äänekoski 11Muut lausunnot 5

Viranomaislausunnot kunnittain vuonna 2013

58

ryhmän kokousväelle Keski-Suomen museon auditoriossa 23.9. Rakennusperinnön arvot valtakunnallisella kulttuurimaisema-alueella ja

rakennusten entistämisavustukset Keski-Suomen ELY-keskuksen hankkeen Mahdollisuutena maisema -hankkeen esittely- ja neuvontatilaisuudessa Jäm-sän Hassin Mäntylän maamiesseurantalolla

26.9. ”Eläköön Keuruun uusi rakennusperintö” – Niina Moilasen tekemien mo-dernin rakennusperinnön inventointiaineistojen esittely ja avustusneuvontaa Keuruun museolla

2.10.”Eläköön Toivakan uusi rakennusperintö” – Virpi Myllykosken tekemän Toi-vakan modernin rakennusperinnön inventointiaineiston esittely ja avustusneu-vontaa Toivakan kirjastolla

24.10. Luento inventointihankkeen tiedotusprosessista Tampereen kesäyliopis-ton organisoimassa Rakennetun ympäristön tutkimuksen täydennyskoulutuk-sessa Keski-Suomen museossa

12.12. Keski-Suomen museon modernin rakennusperinnön inventointihankkeen esittely Äänekosken kaupungintalolla

16.12. Keski-Suomen museon modernin rakennusperinnön inventointihankkeen esittely Jämsän kaupungintalolla

Saija Silenin luennot

8.2. Esittely Kortepohjan rakennusperinnön arvoista, MNOP- arkkitehtuurikilpai-lun käynnistämisen yhteydessä Innovassa NCC:n järjestämässä seminaarissa

24.10. Luento inventointien luotettavasta lähdetiedosta ja tiedonkeruusta Ra-kennetun ympäristön tutkimuksen täydennyskoulutuksessa Keski-Suomen museossa

29.10. Luento Tikkakosken lukiolaisille Tikkakosken rakennusperinnöstä

59

HALLINTO JA TALOUS

Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii maakunta-museona ja Jyväskylän kaupungin museona. Keski-Suomen museo tallentaa, dokumentoi ja tutkii keskisuomalaista kulttuuriperintöä, järjestää näyttelyitä ja muita museokasvatuksellisia palveluita eri-ikäisille asiakkaille ja erilaisille koh-deryhmille. Museo edistää aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön sekä kult-tuuriympäristön säilymistä ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuutta. Keski-Suo-men museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Mu-seolla on Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kult-tuuriympäristön vaalimisessa sekä viranomaisrooli kulttuuriympäristön suoje-luun ja hoitoon liittyvissä asioissa Keski-Suomessa.

Keski-Suomen museo on yksi Jyväskylän kaupungin museopalvelujen kolmes-ta museosta. Keski-Suomen museo toimii kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alai-suudessa ja kuuluu kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palvelukokonaisuuteen.

Jyväskylän kaupunkiKulttuuri- ja liikuntapalvelut

Kulttuuri- ja liikuntalautakuntapj. Antti Saleva

Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto

Kulttuuri- ja liikuntapalvelutvastuualuejohtaja Ari Karimäki

• KIRJASTOPALVELUT, kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma• LIIKUNTAPALVELUT, liikuntajohtaja Pekka Sihvonen• MUSEOPALVELUT, museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna• KAUPUNGINTEATTERI, teatterinjohtaja Kari Arffman• JYVÄSKYLÄ SINFONIA, intendentti Lasse Allonen• JYVÄSKYLÄN KANSALAISOPISTO, rehtori Sini Louhivuori• KULTTUURIPALVELUT, kulttuurijohtaja Mari Aholainen

60

pj Antti Saleva, KOKhvj Jonna Temonen, KOK

vpj Tarja Viikari, SDPhvj Sirkka Sivil, SDP

Samuel Taylor, SDPhvj Petri Jussila, SDP

Anneli Puskala, SDPhvj Hilkka Vänni, SDP

Janne Rummakko, SDPhvj Mika Tiitinen, SDP

Juha Venäläinen, KOKhvj Iida Liimatainen, KOK

Marja Mustikkamaa, KOKhvj Caius Forsberg, KOK

Eija Reili, PShvj Maria Halme, PS

Keski-Suomen museon menot ja tulot vuosina 2011 - 2013

TALOUSARVIO 2011 2012 2013

Menot 1 812 908 1 858 712 1 917 687Tulot 104 000 106 000 107 300

TOTEUTUNUT

Menot 1 958 929 2 104 063 2 089 609Tulot 254 545 368 070 318 957

Valtion osuus 640 263 601 105 621 671

Juha Tuikkainen, PShvj Juha Vimpari, PS

Laura Piippo, VAShvj Antti Suora, VAS

Jukka Ammondt, VIHRhvj Tero Uuttana, VIHR

Jyri Ylönen, KESKhvj Erkki Savolainen, KESK

Eeva Harjula, KESK hvj Aino Löppönen, KESK

Kaupunginhallituksen edustaja 2013 - 2014Aimo Asikainen, KESK

SihteeriElvi Saarola

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 2013 - 2016

61

Keski-Suomen museon hallintoon, talouteen ja henkilöstöön liittyvistä asioista vastasivat kertomusvuonna museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen (vs. museotoi-menjohtaja 1.2. - 31.12.) ja toimistosihteeri Mirja-Liisa Norontaus (ts. hallinto-sihteeri 19.8. -).

Kertomusvuonna Keski-Suomen museo osallistui yhdessä Jyväskylän kaupun-gin muiden museopalveluiden museoiden kanssa suoriteperustaisen budjetoin-nin (SPB) pilottihankkeeseen. Uuden budjetointitavan suunnittelu jatkuu vuonna 2014. Myös museoiden työn vaativuuden arvioinnin kehittämishanke käynnis-tyi vuonna 2013. TVA-hanketta työstettiin yhteistyössä palvelussuhdeasiantun-tija Anne Piippasen kanssa.

Jyväskylän kaupungin kireästä taloustilanteesta huolimatta Keski-Suomen muse-on sai intendentti Olli Lampisen eläkkeelle jäämisen yhteydessä täyttöluvan in-tendentin virkaan. Keski-Suomen museon kokoelmapäällikkönä toimivan inten-dentin virkaan valittiin 1.12. alkaen amanuenssi Virpi Mäkinen.

Museonjohtaja / museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilaisen pitämät luen-not ja esitelmät

7.3. ja 12.3. Jyväskylän yliopisto, Museologian luennot (6 t) kulttuurihistorialli-sen museon näyttelyistä

12.3. Jyväskylän museoiden ajankohtaisten asioiden esittely Museoviraston ja VOS-museoiden tapaamisessa Keski-Suomen museossa

1.-2.10. Moderaattori Museoviraston ja maakuntamuseoiden Kulttuuriympäris-tön neuvottelupäivillä Oulussa

12.11. Jyväskylän kansalaisopiston juhlavuoteen liittyvä esitelmä kanasalaisopis-toin toimipaikkojen rakennushistoriasta Jyväskylässä

19.11. Ajankohtaisten museoasioiden esittely Keski-Suomen maakunnallisessa museo- ja kotiseutupäivässä Palokan pelimannitalollla

62

HENKILÖKUNTA

VAKINAINEN HENKILÖKUNTA museonjohtaja FM Heli-Maija Voutilainen, vs. museotoimenjohtaja 1.2. - 31.12. intendentti FM Olli Lampinen, 1.1.-30.9. FM Virpi Mäkinen 1.12. - amanuenssi FK Päivi Andersson (rakennustutkimus)

amanuenssi FM Suvi Hänninen(luettelointi) (perhevapaa 6.5.-31.12.) ts. FM Sanna Tarnanen

amanuenssi FM Miikka Kumpulainen (arkeologia)

amanuenssi FM Virpi Mäkinen, 1.1.-30.11. (arkistot)

amanuenssi FM Saija Silen(rakennustutkimus)

amanuenssi FK Pirjo Sojakka (maakunta)

amanuenssi FM Sirpa Suhonen (kokoelmat)

amanuenssi FM Susanna Terho (yritys- ja laitosmuseot)

intendentti FL Erkki Fredrikson (näyttelyt)

konservaattori rakennusmestari Esko Ahola

museoassistentti FM Anna Möttönen

63

museoassistentti HuK Johanna Puhakka museolehtori FM Tuula Vuolio-Vallenius (opetus, tiedotus) museomestari puuseppä Tuukka Eskola siistijä laitoshuoltaja Leena Reho, 1.6. - Tuula Etelämäki

toimistosihteeri yo-merkonomi Mirja-Liisa Norontaus, ts. hallintosihteeri (museopalvelut) 1.8.-

vahtimestari-siistijä siivousteknikko Pirkko Wirlander-Ojala

valokuvaaja HuK Pekka Helin

MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖKUNTA

Määräaikaiset työsuhteet vuonna 2013

amanuenssi Ulla Pohjamo 18.2.-17.5., 3.-28.6., 1.8.-29.11.museoapulainen Veera Marttinen 1.1.-31.5. Jarno Seppänen 25.2.-30.9.

museoassistentti Johanna Kotilainen 4.-6.1., 15.5., 18.6.-9.8. 3.9.-31.12.

museonvalvoja Julia Autio 15.9., 30.9. Pirkko Hakola 1.11.-31.12. Hannele Hakanen 15.5., 3.8., 9.-12.8., 2.9., 16.9. Tarja Ketola 12.7.-31.12. Johanna Kotilainen 1.3.-30.4., 3.5., 25.-27.5., 5.6., 15.-29.8. Emilia Laulainen 26.6.-4.8. Anni Niekka 2.3., 9.3., 11.3.-30.4., 2.5., 14.-18.5., 5.-8.7., 13.7., 2.8., 30.8. Juhani Starczewski 1.5.-31.7., 1.-30.9.

64

projektitutkija Esfir Linna 1.1.-31.12. Aada Mustonen 24.6.-31.12 Nina Moilanen 1.1.-31.12. Virpi Myllykoski 1.1.-31.12. Marja-Liisa Rajaniemi 2.5.-14.6. Sini Saarilahti 8.4.-31.5., 12.8.-31.12. Sanna Tarnanen 1.1.-5.5. Hanna Tyvelä 1.1.-31.12.

siistijä Tiia Parviainen 1.-31.7. Leena Reho 1.1.-31.5.

Harjoittelijat ja työssäoppijat

Jyväskylän yliopisto/Museologia Ella Wihinen 7.1.-15.2 Heidi Clee 18.2.-28.3. Stina Savilehto 6.-17.5. ja 19.8.-13.9.

Jyväskylän ammattiopisto/Liiketalouden perustutkinto Marina Tishchenko 1.10.- 1.11.

Jyväskylän ammattiopisto/Matkailualan perustutkinto Ida Hytönen 2.1.-15.2. Janette Kallio 11.3-19.5 Saara Mäkinen 25.3.- 30.5.

Jyväskylän ammattiopisto/Puualan perustutkinto Toni Jokinen 14.1.-15.2. ja 18.11.-20.12. Liisa Kainulainen 4.3.-29.3. Sami Huovinen 23.9.-7.11.

Haapaveden Opisto/Liiketalouden perustutkinto Mari Vauhkonen 15.4.-17.5. Jyväskylän Työ- ja elinkeinotoimisto/Työkokeilu Marko Kärkkäinen 27.5.-25.10. (yhdessä Jyväskylän taidemuseon kanssa) Sirke Santander 11.3.-7.6. ja 10.6.-6.9.

KK-Kunto Oy/Työkokeilu Anne Mäenpää 6.5.-7.6.

65

Keva/työkokeilu Juhani Starczewski 1.5.-31.7. ja 1.-30.9. Tarja Ketola 1.5.-30.6.

Henkilökunnan toiminta

Vuoden 2013 aikana järjestettiin kaksi Keski-Suomen alueen ammatillisesti hoi-dettujen museoiden yhteistä Museoforum-tilaisuutta. Museoiden ajankohtaisia aiheita käsittelevät tilaisuudet pidettiin Keski-Suomen museossa (16.1.) ja Tik-kakoskella (26.11.) Keski-Suomen Ilmailumuseon isännöimänä. Jyväskylän mu-seopalveluiden yhteinen tilaisuus työn vaativuuden arvioinnin kehittämisestä oli 25.4. Tiedotustilaisuus Jyväskylän kaupungin taloustilanteen vaikutuksista pi-dettiin Keski-Suomen museon auditoriossa 12.11. museopalveluiden henkilö-kunnalle. Keski-Suomen museon sisäisenä koulutuksena järjestettiin kuvienhal-lintajärjestelmän (kuvapankki) käyttöön liittyvää opastusta.

Jyväskylän kaupunkiorganisaation uutta osaamisen kehittämisen mallia toteu-tettiin Keski-Suomen museossa ottamalla käyttöön työyhteisön yhteiset kehitys-keskustelut sekä tiimitason kehityskeskustelut.

Keski-Suomen museon intendentin saappaanvaihtajaisia vietettiin Kirjailijatalolla 24.1.2014. Maljat on nostettu kiitoksiin Olli Lampiselle pitkäaikaisesta työstä Keski-Suomen museossa.

Kuva

: Pek

ka H

elin

/ Ke

ski-S

uom

en m

useo

.

66

Henkilöstön työhyvinvointia tuettiin kertomusvuonna tyhy-toiminnan avulla. Ke-vätpuolen tyhy-tapahtumassa tutustuttiin FolkJam -liikuntamuotoon (14.5.) ja tehtiin retki Tampereen museokohteisiin (15.5.). Käyntikohteina Tampereella olivat Amurin työläiskortteli, Vapriikin museokeskus ja Finlaysonin alue. Syksy-puolen tyhy-matka suuntautui Kuhmoisiin, jossa tutustuttiin Linnavuoren aluee-seen, Kuhmoisten kotiseutumuseon uudistettuun perusnäyttelyyn sekä yksityi-seen asemuseoon. Henkilökunta ruokaili yhdessä Toivolan Vanhalla Pihalla kah-vila Muistossa 13.11. Perinteiset joulukahvit tarjottiin henkilökunnalle 13.12.

Keski-Suomen museo osallistui lokakuussa Vanhusten viikon tapahtumiin ulkoi-luttamalla Keljon vanhainkodin asukkaita 10.10.

Toimikunnat, työryhmät ja luottamustoimet

Andersson Päivi, amanuenssiKeski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän (MAKU) jäsen; Keski-Suomen ELY-keskuksen Laatua perinnerakentamiseen –hankkeen ohjausryhmän puheenjoh-taja (LAPE); Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunnan jäsen; Keski-Suomen lii-ton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten ryhmän (YVA-ryhmä) jäsen; Haapamä-en Rautatieläismiljöön hankkeen ohjausryhmän jäsen 17.6.-10.12.2013; Sata-kuntaliiton vetämän Keski-Pohjolan kulttuuripäivien suunnittelutyöryhmän jäsen

Eskola Tuukka, museomestari Jyväskylän kaupungin kulttuurin ja liikunnan valmiusryhmän jäsen

Fredrikson Erkki, intendentti Jyväskylän Kotitalousoppilaitoksen hallituksen jäsen; Keski-Suomen Sotainvali-dien sairaskotisäätiön jäsen; Sotainvalidien Palvelukoti Telkänpesän ja hoitoko-ti Telkänhoivan hallituksen jäsen; Jyväskylän Seudun Sotainvalidit ry:n hallituk-sen jäsen; Keski-Suomen Alueooppera ry:n hallituksen jäsen; Tammisunnuntain Killan hallituksen jäsen

Hänninen Suvi, amanuenssiKansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämisverkoston jäsen; Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen

Kumpulainen Miikka, amanuenssi Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmän asiantuntijajäsen; METSO-ohjelman yhteistyöryhmän jäsen; Mahdollisuutena Maisema hankkeen (Etelä-Sa-von ja Keski-Suomen ProAgria, MKN Maa- ja kotitalousnaiset sekä Keski-Suo-men ja Etelä-Savon ELY-keskukset) ohjausryhmän puheenjohtaja; Keski-Suo-men museon muuttotyöryhmän jäsen

67

Lampinen Olli, intendentti Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen ympäristötyöryhmän jäsen; Lapuan hiip-pakunnan hautausmaakulttuuritoimikunnan jäsen; Kylän kello käy -julkaisun työryhmäjäsen; Salmirannan lepovaraston suunnittelutyöryhmän jäsen; Keski-Suomen museon käyttöarkiston suunnittelutyöryhmän jäsen

Mäkinen Virpi, amanuenssi Keski-Suomen museon käyttöarkiston suunnittelutyöryhmän jäsen; Salmirannan lepovaraston suunnittelutyöryhmän jäsen; Keski-Suomen museon muuttotyö-ryhmän jäsen; Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen; Palokan kaupun-ginosan historiatyöryhmän jäsen

Silen Saija, amanuenssiJyväskylän Vaajavirran hanketyöryhmän jäsen; VT 4 – Vaajakosken yleissuun-nitelman työryhmäjäsen; Puistokoulun peruskorjauksen hanketyöryhmän jäsen; Villa Ranan sisäilmakorjauksen hankeryhmän jäsen; Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin rakennussuojelun yh-teistyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoja koskeva viranomaistyöryh-män jäsen; Jyväskylän yleiskaavan kulttuuriympäristö- työryhmän jäsen

Sojakka Pirjo, amanuenssi Jyväskylän sankarihauta-alueen peruskunnostushankkeen valmistelutyöryhmän asiantuntijajäsen; Tiehallinnon Keski-Suomen piirin Keski-Suomen tieverkon palvelukohdeopastuksen ja matkailun yhteistyöryhmän asiantuntijajäsen; Kes-ki-Suomen ympäristökeskuksen Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristön-hoitoon (Lape) -hankkeen työryhmien asiantuntijajäsen ja ohjausryhmän vara-jäsen; Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) varajäsen; Huopanankosken Hautomo -hankkeen seurantaryhmän jäsen; Huopanankosken näyttelyt ja kulttuuripolku -hankkeen seurantaryhmän jäsen; Maakuntamuseo-tutkijayhteisön jäsen; Yritys- ja laitosmuseotoimikunnan asiantuntijajäsen; Kes-ki-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen

Suhonen Sirpa, amanuenssi Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen

Tarnanen Sanna, amanuenssi Museo 2015 -hankkeen luettelointityöryhmän kommenttiryhmän jäsen; Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen

Terho Susanna, amanuenssi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Kes-ki-Suomen keskussairaalan 60-vuotisjuhlakirjatoimikunnan jäsen; Sanomaleh-ti Keskisuomaisen museotoimikunnan jäsen; Metson Rautpohjan tehdasmuseon

68

museotoimikunnan jäsen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen; Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen

Voutilainen Heli-Maija, museonjohtaja (vs. museotoimenjohtaja 1.2. - 31.12.2013)Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden johtoryhmän jäsen 1.2. - 31.12.; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden johtoryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin museopalvelujen suoriteperusteisen budjetoinnin suunnittelutyöryh-män jäsen; Jyväskylän kaupungin henkilöstöpalvelujen osaamispääomaryhmän jäsen; Jyväskylän Lyseon hankeselvitystyöryhmän jäsen; Sparvinin talon hanke-suunnittelutyöryhmän jäsen; Keski-Suomen museon peruskorjauksen hanke-suunnitelmatyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin kaupunkikuvatoimikunnan asiantuntijajäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoja koskeva viranomaistyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin rakennussuojelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän kau-pungin nimistötyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungintalon korjaus- ja entisöi-mistyöryhmän jäsen; Kankaan maankäytön suunnittelutyöryhmän jäsen; Jyväs-kylän Vaajavirran yleissuunnitteluryhmän jäsen; Ruusupuiston lähiympäristön suunnittelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoituksen Keskustan do-minantit -työryhmän jäsen; Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen suojelun yh-teistyöryhmän jäsen; Jyväskylän yliopiston liikennesuunnittelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kunnostuksen suunnittelutyöryhmän jä-sen; Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän varapuheenjohtaja; Yritys- ja lai-tosmuseotoimikunta; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoi-mikunnan jäsen; Keski-Suomen keskussairaalan dokumentointi- ja juhlakirja-työryhmän jäsen; Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan jäsen; Rakennettu hyvinvointi -hank-keen ohjausryhmän jäsen; Suomen kulttuuriympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän jäsen; Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston Ilamon ra-haston hoitokunnan jäsen; Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen

Vuolio-Vallenius Tuula, museolehtori Jyväskylän kaupungin viestintävastaavien ryhmä; Jyväskylän kaupungin muse-opalveluiden viestintävastaavien ryhmä; Keski-Suomen maakunnan ympäris-tökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) jäsen; Jyväskylä-Seura ry. johtoryhmän jäsen; Jyväskylän Lyseon entiset oppilaat JYLY ry:n hallituksen jäsen; Keski-Suo-men ympäristökasvatuspalkinnon Kolkuttimen tuomariston jäsen, syksy 2013

69

Koulutus ja seminaarit

28.- 29.1. TAKO-seminaari, ja pooli 3:n kokous, Kansallismuseo, Helsinki (Suvi Hänninen, Pirjo Sojakka)

7.2. Museoalan teemapäivät, Oikeus kokoelmiin, Valtion taidemuseo ja Museovi-rasto, Helsinki, etäosallistuminen (Pirjo Sojakka)

11.-12.2 .Arkeologisten kenttätöiden esittely, Museovirasto, Helsinki (Miikka Kumpulainen)

15.2. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, Mikkeli (Suvi Hän-ninen)

12.3.Museoviraston ja VOS-museonjohtajien tapaaminen, Keski-Suomen museo, Jyväskylä (Heli-Maija Voutilainen)

18.-19.3.Kuva-arkistolaisten kuntokurssi, Suomen valokuvataiteen museo, Hel-sinki (Virpi Mäkinen)

20.3.Profium, käyttäjätapaaminen, Helsinki (Sanna Tarnanen)

27.-28.3. Ympäristöministeriön ja Museoviraston järjestämät vuotuiset Raken-nusperinnön hoidon neuvottelupäivät, Helsinki (Päivi Andersson, Saija Silen)

9.-10.4. Muinaisjäännösten merkittävyyden arviointiseminaari, Museovirasto, Helsinki (Miikka Kumpulainen)

18.-19.4. Lumemenneisyys, museologian seminaari, Jyväskylä (Miikka Kumpu-lainen, Virpi Mäkinen)

19.4. TAKO-hankkeen Pooli 3 -kokous, Kansallismuseo, Helsinki (Pirjo Sojakka)

29.4. Rakennustutkimukseen soveltuvan laserkeilaus- menetelmän esittely, Pro Solve –yritys, Jyväskylä (Päivi Andersson, Saija Silen)

7.5. Museoviraston Tuulivoimaseminaari Kulttuuritalolla, Helsinki (Päivi Anders-son, Saija Silen)

22.-24.5. Valtakunnalliset museopäivät, Kouvola (Olli Lampinen, Heli-Maija Voutilainen)

70

30.5. Maakuntamuseotutkijoiden tapaaminen, Museovirasto, Helsinki (Pirjo So-jakka) 4.8. Kuoreveden kotiseutumuseon 50 –vuotisjuhla, Jämsä (Pirjo Sojakka) 8.-11.8. Valtakunnalliset kotiseutupäivät, Seinäjoki (Pirjo Sojakka, Heli-Maija Voutilainen)

10.8. Kulttuuria harvassa -seminaari, järjestäjinä Kulttuuriteemaryhmä, Maaseu-tupolitiikan yhteistyöryhmä c/o OKM, Harvaanasutun maaseudun teemaryhmä, Kuulto-hanke, Jyväskylän yliopisto c/o OKM, Helsinki (Pirjo Sojakka)

19.8. TAKO,Pooli 3:n poolikokous, Pori (Susanna Terho) 6.-7.9. ja 14.9. Suomen kotiseutuliiton ja Jyväskylän maakunta-arkiston järjes-tämä Kotiseutuarkisto-osaaja koulutus, Jyväskylä (Pirjo Sojakka)

23.9.Museoviraston ja VOS-museonjohtajien tapaaminen, Helsinki

25.9. Digitoi kokoelmiesi kulttuuriperintöä, Digitointi- ja konservointikeskus, Mikkeli (Sirpa Suhonen, Virpi Mäkinen)

26.-27.9. Maakuntamuseotutkijoiden neuvottelupäivät, Tammisaaren museo-keskus, Raasepori (Pirjo Sojakka)

1.-2.10. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelu-päivät, Museovirasto, Oulu (Miikka Kumpulainen, Heli-Maija Voutilainen)

9.10..TAKO Pooli 3:n kokous, Kansallismuseo, Helsinki (Virpi Mäkinen)

18.10. Terveydenhuoltoalan museoiden tapaaminen, Harjavalta (Susanna Terho)

19.10.Maakunnalliset museo- ja kotiseutupäivät Palokan Pelimannitalolla, Jyväs-kylä (Päivi Andersson, Pirjo Sojakka, Heli-Maija Voutilainen)

25.10. Alueellisen suunnitelman 2014-2017 neuvottelutilaisuus, Museovirasto, Helsinki (Päivi Andersson, Miikka Kumpulainen, Saija Silen, Pirjo Sojakka, Heli-Maija Voutilainen)

28.10. Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) seminaari, Museovirasto, Hel-sinki (Sirpa Suhonen)

29.10. Avoin data ja avoimet sisällöt museoissa, etäosallistuminen (Sanna Tar-nanen)

71

31.10. Jyväskylän kaupungin Viherseminaari, Vaajakosken Liekkilä (Päivi Anders-son)

4.-5.11. Kuva-arkistopäivät, Kansallismuseo, Helsinki (Sanna Tarnanen)

6.11.Taitoja museoon – museopedagogiset menetelmät yleisötyöhön, Suomen museoliiton koulutus, Jyväskylä (Pirjo Sojakka, Tuula Vuolio-Vallenius)

7.11. Matkalla – keskustelua valokuvista, Pohjoismaisten arkistopäivien semi-naari, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki (Virpi Mäkinen)

8.11.Avoin kulttuuriperintö –työpaja, Avoimen tiedon kuntakiertue - Open kno-wledge roadshow 2013, Jyväskylä (Sanna Tarnanen)

5.12.Talouden hallinta osana lähiesimiestyötä, Jyväskylä (Heli-Maija Voutilainen)

11.12. Tekniikan museopäivä, Helsinki (Pirjo Sojakka)

19.12.Uusien työsopimusten teko, Jyväskylä (Heli-Maija Voutilainen)

72