Sivu 1/41

___ &KEULINKE~p. bncstd mmwtäcidn

Keski-Suomen LP-hankeloppuraporttiKautto Marjukka

Sivu 2/41

— 42___ otflanutOaan ‘-‘ KEULINK

Sisällys1. Toteuttajan nimi

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus

3. Yhteenveto hankkeesta

4. Raportti

4.1 Hankkeen tavoitteet

a) ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on

b) hankkeen tavoitteet

4.2 Toteutus

a) toimenpiteet

b) aikataulu

c) resurssit

d) toteutuksen organisaatio

e) kustannukset ja rahoitus

f) raportointi ja seuranta

g) toteutusoletukset ja riskit

4.3 Yhteistyökumppanit

4.4 Tulokset ja vaikutukset

4.4.1 Seurantaryhmän arvio

4.4.2 Projektipäällikön arvio

4.4.3 Ulkopuolisten arvioijien arviot

5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi

6. Allekirjoittajat ja päiväys

Sivu 3/41

1 Toteuttajan nimiKehittämisyhtiö Keulink Oy

2. Hankkeen nimi ja hanketunnusKeski-Suomen LP-hanke 28770

3. Yhteenveto hankkeestaHanke käynnistyi 1.7.2016, toiminta-alueena on ollut entisten Karstulan, Hankasalmensekä Keuruun paikallisyksiköt.

Tukipäätöksen mukaisesti hankkeelle valittiin projektipäällikkö, jonka työaika on 100 %hankkeelle. Paikka oli julkisesti avoimena mol.fi-sivuilla sekä Suur-Keuruu ettäkeskisuomalainen-lehdessä. Projektipäälliköksi valittiin 15 hakijan joukosta agrologi(AMK), LuK Marjukka Kautto, hanketyö alkoi 1.9.2016.

Hankkeen lähtötilanne — Keski-Suomen lomituspalveluiden muutokset;

Karstula ja Hankasalmi irtisanoivat toimeksiantosopimuksensa Melan kanssa vuoden 2015lopulla, perusteluinaan taloudelliset ja toiminnalliset riskit. Kyseiset yksiköt hoitivattoimintaansa 31.12.2016 saakka. Keuruun kaupunki teki toimeksiantosopimuksen Melankanssa 14.7.2016. Karstulan ja Hankasalmen paikallisyksiköt yhdistyivät Keuruunpaikallisyksikköön 1.1.2017. Karstulan ja Hankasalmen työntekijät siirtyivät Keuruunkaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.

Keski-Suomen LP-hanke on käynnistetty tukemaan ja kehittämään paikallisyksiköitämuutosvaiheessa sekä luomaan pilottihankkeena uusi toimiva, tasapuolinen ja avoinpalvelumalli maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujärjestelmäksilaajentuneen Keuruun paikallisyksikön alueelle, joka käsittää lähes koko Keski-Suomen.

Karstulan paikallisvksikkö 31.12.2016 saakka;

Lomituspalvelujohtaja 1 hIö

Lomasihteeri 1 hlö

Johtavia lomittajia 3 hlö

Maatalouslomittajia 63 hlö

Maat. yrittäjiä 429 hiö

Maatiloja 293 kpl

Kunnat; Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas,Viitasaari, Saarijärvi

Toimipiste; Karstulan kunnanvirasto

Sivu 4/41

Hankasalmen paikallisyksikkö 31.12.2016 saakka;

Lomituspalvelupäällikkö 1 hlö

Lomasihteeri 1 hlö (työaika 30 %)Johtavia lomittajia 2 hiö

Maatalouslomittajia 41 hIö

Maat. yrittäjiä 257 hlö

Maatiloja 178 hlö

Kunnat; Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Uurainen, Äänekoski

Toimipiste; Hankasalmen kunnanvirasto

Keuruun paikallisyksikkö 31.12.2016 saakka;

Lomituspäällikkö 1 hlö

Palvelusihteeri 1 hiö (työaika 50 %)Lomitusohjaajia 2 hlö

Maatalouslomittajia 39 hlö

Maat. yrittäjiä 241 hiö

Maatiloja 176 kpl

Kunnat; Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia, Muurame, Mänttä-Vilppula,Petäjävesi

Toimipiste; Keuruun kaupungintalo

Hankkeen alkuvaiheen toimenpiteenä selvitettiin Hankasalmen, Karstulan ja Keuruunpaikallisyksiköiden kanssa ko. yksiköiden tahtotiloja, asiakirjoja, käytäntöjä sekäongelmakohtia. Suurten paikallisyksiköiden toimintamalleja kartoitettiin Kauhavan,Kuopion, Iisalmen sekä Limingan paikallisyksiköistä.

4. Raportti

4 1 Hankkeen tavoitteet

a ylemman tason tavoitteet, joiden osa hanke on

Hanke muodostaa syntyvän uuden paikallisyksikön palvelurakennemallinjota hyödynnetään valtakunnallisen itsehallintoaluemuutoksentoimintamallin luomisessa. Hankkeen tehtävänä on tuoda yhteen tarvittavattahot suunnittelemaan palvelurakennemallia. Hanke turvaa asiakkaidenpalvelujen toimivuuden, tasapuolisuuden ja avoimuuden muodostettavallauudella palvelualueella. Tavoitteena on myös selvittää ja kehittää olemassa

Sivu 5/41

olevia digitaalisia järjestelmiä, joita voidaan hyödyntäälomituspalvelujärjestelmässä. Lomituspalveluja ostopalveluina tarjoavienyritysten toimintaa ja palveluja tulee myös edistää.

b hankkeen tavoitteet

hankesuunnitelman mukaan:

Hankkeen tavoitteena on ollut luoda pilottihankkeena uusi toimiva,tasapuolinen ja avoin palvelumalli maatalousyrittäjien ja turkistuottajienlomituspalvelujärjestelmäksi aiempien Hankasalmen, Karstulan sekäKeuruun paikallisyksiköiden alueille jotka yhdistyivät yhdeksipaikallisyksiköksi 1.1.2017 alkaen.

Hankkeen tavoitteena on ollut tunnistaa aiempien toimintamallienheikkoudet ja vahvuudet, luotaessa muuttuvaan toimintaympäristöönsoveltuvaa lomitusjärjestelmää.

Hankkeen aikana syntynyttä mallia hyödynnetään valtakunnallisenitsehallintoaluemuutoksen toimintamallin luomisessa.

Hanke parantaa lomitusjärjestelmän hallinnoinnin tehokkuutta ja lisäävuorovaikutusta järjestämis- ja toteuttamisvastuussa olevien tahojen välillä.

Hanke kehittää lomituspalveluja ostopalveluina tarjoavien yritystentoimintaa ja palveluja sekä edistää tarjottujen palveluiden hyödyntämistä.

Pilottivaiheen kokemuksia ja tuloksia hyödynnetään siirryttäessämaakunnalliseen hallintomalliin 2020. Hanke huomioi mahdollisenhallintorakenneuudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomat velvoitteet jarakennemuutokset sekä juurruttaa ne Keski-Suomen lomitusjärjestelmään.

4.2 Toteutus

a) toimenpiteet

hankesuunnitelman mukaan:

Hankkeen luonne on koordinoiva, käynnistävä ja ohjaava. Erityistä huomiotakiinnitetään siihen, että koko Keski-Suomen ja Mänttä-Vilppulan aluehuomioidaan kokonaisuutena ja kokonaisuutta käsitellääntarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti. Hankkeessa huomioidaanonnistumisen kannalta oleellisten verkostotoimijoiden ja kehittäjätahojentasapuolinen ja laaja-alainen osallistaminen kehittämiseen. Selvitetäänvaltakunnallisesti paikallisyksiköiden käytössä olevat toimintamallit. Hankkeenluonne on innovatiivinen, joten hanke etsii uusia ja kehittämiskelpoisiatoimintatapoja.

Sivu 6/41

Hankkeen toiminta uuden organisaation luomisessa 1.9.2016-

Yrittäjät, lomittajat sekä yhteystiedot;

Hankkeen ensimmäisiä tehtäviä oli muodostaa kokonaiskuva Karstulan,Hankasalmen sekä Keuruun paikallisyksiköistä numeraalisesti. Selvitin tilojenja maatalousyrittäjien määrät sekä kunnallisessa että itsejärjestetyssälomitusmallissa paikallisyksiköittäin. Tilastoin myös eri lomatyyppejä alueittain.Lomittajista ja yrittäjistä tein myös sekä postiosoitelistat että spostilistat. Sain valmiita listauksia paikallisyksiköiltä mutta varsinkin s-postiosoitteistot olivat hyvin vajaat, joten niitä täytyi täydentää. Hankasalmenalueella oli lomittajilla käytössä hankasalmi.fi-loppuiset osoitteet jotkalakkasivat toimimasta joulukuun lopussa 2016. Selvitin myös alueidenlomitusrenkaiden määrät. Karstulan alueella ilmoitettiin rengasmääräsuuremmaksi, kuin mitä se käytännössä oli. Osa toimi vajaasti tai ei lainkaan,tarkka määrä ei ollut tiedossa.Paikallisyksiköiden ilmoittamat lomarenkaiden määrät 1.9.201 6;Karstula 27 kplHankasalmi 3 kplKeuruu 1 kpl

Käytäntö 1.1.2017 alkaen;

Lomittajien ja asiakkaiden osoitteet tallensin sähköisesti alueittain elikuuteen ryhmään sen mukaan, kuka toimii kyseisellä alueellalomitusohjaajana. Maatalousyrittäjien eli asiakkaiden s-postiosoitteitakartoitin ja päivitin, samoin kuin lomittajien. Sähköpostiosoitteista on luotusamalla tavalla sähköisesti alueittain sekä excel-listoina että s-postiryhmiin. 5-postiryhmät on tallennettu jokaisen lomitusohjaajan koneelle, jotta he voivatniitä sujuvasti hyödyntää. Karstulan paikallisyksikön alueella oli huomattaviapuutteita s-postiosoitteissa, tein huomattavasti työtä osoitelistojenpäivityksessä.

Päivystys! vartiointil mobiilin käyttö;

Karstulan paikallisyksikkä;Vakituisilla lomittajilla oli yleisesti käytössä mobiili ja pääsääntöisesti heomistivat puhelimet itse. VartiointilUke Securitas Oy hoiti lomittajientyöajanseurantaa. Lomittajat kuittasivat mobiilin avulla, kun he menivättyöpisteeseen ja samoin lähtiessä. Vartiointiliikkeelle oli annettutyöaikakuittauksen sekä sairaspäivystyksen vartiointi. OngelmatilanteissavartiointilUke ilmoitti tapahtumasta lomahallinnolle joka vuorollaan “päivysti”vartiointilflkettä. Lomahallinnossa jokainen päivysti viikon kerrallaan ja hesaivat siitä korvaukseksi 5 h vapaata. Yrittäjiä ei päivystetty, vartiointisopimuspäättyi 31.12.2016.

Sivu 7/41

Hankasalmen paikallisyksikkö;Mobiili oli käytössä kaikilla vakituisilla lomittajilla (= työsuhde yli 3 kk).Puhelimet olivat Hankasalmen kunnan omistuksessa. VartiointilHke Responda113 Oy suoritti päivystyksen. VartiointilHke suoritti maatalouslomittajien sekätyöajan- että sairaspäivystystä. Ongelmatilanteissa liike ilmoitti tapahtumistalomituspäällikölle joka “päivysti” vartiointiliikettä. Yrittäjiä ei päivystetty,vartiointisopimus päättyi 31.12.2016.

Keuruun paikallisyksikkö;MobHli oli käytössä kaikilla vakituisilla lomittajilla. Puhelimet olivat Keuruunkaupungin omistuksessa. Keuruun kaupunki ei käyttänyt minkäänvartiointiliikkeen palveluja, vaan päivystystoimintaa hoitivat lomittajienesimiehet eli lomitusohjaajat. Yrittäjiä ei ole päivystetty.

Kilpailutus;

Keuruun kaupunki pyysi tarjouksia seuraavista vartiointilUkkeistä, mahdollistav. 2017 toimintaa ajatellen;

+ Responda 113, Sami Saarilahti, Tampere+ Securitas Oy, Erkki Rosvall, Tampere.. JVP Group Oy, Ville Auranen, Jyväskylä+ Turva- ja vartiointipalvelu in safe NiUes Ilkka tmi, Uurainen+ S&L Turvapalvelut Oy, Jyväskylä

Ainoat yritykset joilla oli valmiuksia ja mielenkiintoa lomituspalveluidenvartiointia kohtaan olivat Responda 133 ja Securitas Oy. Yritysten kanssaneuvoteltiin ja kumpikin jätti tarjouksen palvelusta.

Securitas Oy olisi hoitanut vartioinnin ja tilalle tarkistuskäynti olisi tehtypaikallista taksia hyödyntäen perusmaksu n. 195,00 €/kk (alv. 0€)+tapahtumakohtainen maksu 6,50 €/krt+ etsintäpalvelu 65 €1 alkavatunti+ taksimaksu.Responda 113 olisi hoitanut vartioinnin yhdessä postin kanssa. Postin työajateivät sopineet yhteen lomittajien työaikojen kanssa, vartiointi ei vastannuttarkoitustaan. Hinta n. 3000 €Ikk.

Käytäntö 1.1.2017 alkaen;

Keuruun paikallisyksikkö päätti, ettei ota minkään vartiointiliikkeen palvelujakäyttöönsä uudessa Keuruun paikallisyksikössä. Lomitusohjaajat suorittavatpäivystystä vuorovHkkoina ja ylityöt heille korvataan vapaana. Päätöksenperustelu; vartiointiliikkeiden työ ei vastaa täysin tarkoitustaan, koskalomahallinnolle jäisi kuitenkin vielä käytännön valvontaa. Taloudelliset syytvaikuttivat myös lopulliseen ratkaisuun, vartiointilflkkeiden käyttö olisi tullutverrattain kalliiksi.

Sivu 8/41

Etäpisteet

Kolmen paikallisyksikön mallissa varsinaisia hallinnon työpisteitä on ollutKeuruun kaupungintalolla, 1-lankasalmen kunnantalolla sekä Karstulankunnantalolla. Etätyöpisteitä on ollut Korpilahti-talolla, Petäjäveden jaPihtiputaan kunnantalolla sekä Saarijärven kaupungintalolla. Sopimuksenmukaan lomitusohjaajat ovat voineet tavata asiakkaita myös mm.Kannonkosken ja Pihtiputaan kunnanvirastoissa sekä Jämsänkaupungintalolla.

Yhdistymisen jälkeen päätoimipisteeksi jäi Keuruun kaupungintalo.Etäpisteiden tarpeellisuudesta käytiin vilkasta keskustelua lomahallinnon,lomittajien, viljelijöiden sekä K-S:n LP-hankkeen seurantaryhmän kanssa. Osakatsoi etätoimipisteet hyvin tärkeäksi, asiakaspalvelun tason säilyttämisenvuoksi ja osa ei pitänyt niitä lainkaan tähdellisinä. Mahdollisia toimitilojatiedusteltUn seuraavista paikoista;

+ SSYP Kiinteistöt OY Saarijärvi/ kaupungintalo+ Aloha Tietotalo Oy, Karstula~. Karstulan kunnantalo.. Hankasalmen kunnantalo+ MTK-keski-Suomi+ Tommi Salo, Karstulan liikehuoneisto

Lyhyempi aikaiseen tapaamiseen tiedusteltiin myös tiloja, lähinnä eri kuntienkunnanvirastoista;

.. Pihtipudas, Laukaa, Viitasaari, Konnevesi, Äänekoski, Saarijärvi

.. Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Uurainen

Tilojen vuokrataso vaihteli suuresti aina ilmaisista tiloista n. 16 €1m2.Huomioitavaa oli, että Saarijärvi, Viitasaari, Pihtipudas sekä Kinnula olivathyvin halukkaita vuokraamaan tilat lomituspalvelulle, kun taas Karstulankanssa jouduttiin käymään hyvin pitkälliset ja monivaiheiset neuvottelut.Yleisesti oltiin huolestuneita lomitusohjaajien työssä jaksamisestamaakunnassa, jossa työmatkat muodostuvat pitkiksi. Pihtiputaan alueellakoettUn, että he jäivät etäpiste-keskustelussa ilman huomiota ja samallapainottivat alueen korkeaa kotieläinmäärää.

Käytäntö 1.1.2017 alkaen;

Lopullisen etätyöpisteiden sijainnin määräsi lomitusohjaajien työalueet sekäniiden myötä työnteon sujuvuus. Etätyöpisteet ovat seuraavat;+ Aloha Tietotalo Oy! Karstulan kunnanvirasto, Alohan tiloissa toimii

lomitusohjaajat Sanna HoIm sekä Annukka Lahdenvesi ja Karstulankunnanvirastossa palkanlaskija Sirpa Friman neljänä päivänä viikossa.Sirpa on myös siirtynyt Alohan tiloihin joulukuusta 2017 alkaen.

Sivu 9 / 41

.. Hankasalmen kunnanvirastossa toimivat lomitusohjaajat Arttu Pöyhönensekä Lenita Prättälä, samoin neljänä päivänä viikossa

~. Korpilahden Korpilahti-talolla toimii lomitusohjaaja Jouni Kinkkula kahtenapäivänä viikossa

(. Petäjäveden kunnantalossa lomitusohjaaja Päivi Kirri kahtena päivänäviikossa

Pihtiputaalla ja Saarijärvellä voi lomitusohjaajan tavata tarvittaessaajanvarauksella. Päätoimipiste on koko lomitushallinnolla Keuruunkaupungintalolla, jossa kaikki lomitusohjaajat työskentelevät vähintään kerranviikossa. Asiakastapaamiset tapahtuvat ajanvaraus-periaatteella.

Aluejakol lomitusohjaajat

Lomitusohjaajia oli ennen 1.1.2017 seitsemän henkilöä joista yksimääräaikainen.Ohjaajien alueet muodostuivat seuraavasti;HoIm Sanna PihtipudasLahdenvesi Annukka(Kukkonen Kirsi sijaisena 4.6.2017 saakka) Viitasaari, SaarijärviNina Soininen(määräaikainen työsuhde 31.12.2016 saakka) Kinnula, Karstula,

Kannonkoski, Kyyjärvija Kivijärvi

Prättälä Lenita Laukaa, Äänekoski,U urainen

Niskanen Paula Konnevesi, Hankasalmi(Pöyhönen Arttu sijaisena 15.9.2018 saakka)Kirri Päivi Petäjävesi, Keuruu, Multia ja

osa JyväskylääKinkkula Jouni Jämsä, Mänttä-Vilppula,

Muurame ja osa Jyväskylää

Käytäntö 1.1.2017 alkaen;

Lomitusohjaajia on ollut vuodenvaihteen jälkeen kuusi vakituista, heidänalueensa ovat seuraavat;HoIm Sanna Pihtipudas, Kinnula, KivijärviLahdenvesi Annukka Saarijärvi, Karstula,

Kannonkoski, KyyjärviPrättälä Lenita Laukaa, VNtasaariNiskanen Paula Äänekoski, Konnevesi,(Pöyhönen Arttu sijaisena 15.9.2018 saakka) HankasalmiKirri Päivi Petäjävesi, Multia, Keuruu,

UurainenKinkkula Jouni Jämsä, Mänttä-Vilppula,

Jyväskylä, Muurame

Sivu 10/41

Aluejakoa täytyi muuttaa, koska ohjaajia on nykyisellään yksi aiempaavähemmän. Lomitettavista tiloista hyvin suuri osa sijoittuu pohjoisen Keski-Suomen alueelle, mikä aiheutti aluejakoon omat haasteensa. Lomansaajattoivoivat, että Viitasaari, Pihtipudas sekä Kinnula olisivat muodostaneet yhdenohjaajan alueen. Käytännössä se ei ollut mahdollista, koska alueesta olisimuodostunut huomattavasti muita suurempi. Muualla maakunnassa aluejakoaei kyseenalaistettu. Lomittajia on n. 20-25 jokaista ohjaajaa kohden.

KInnu\~’åF’~

KiviJärvi VIITASAARI.Kyyjärvi

Kannan .k.,KaatUa ~..‘s•

SAARIJÄRY)PØönm ÄÄNEKOSKI

13 Kon

Muilla tiinatauba

KEURUU yväsk NnriikPrn ve

~SKYLui.,; e

JAMSÄN 05Mänttä-Viippula Tolvakka

Kortti

eJÄMSÄ Luhankä

Sivu 11/41

ICT-Iaitteet

Lomahallinnolla on ollut eri paikallisyksiköissä käytössään sekä kiinteitä ICTlaitteita että läppäreitä.

Käytäntö 1.1.2017 alkaen;

Karstulan etätyöpisteessä on kaikilla läppärit käytössään ja palkanlaskijalla onmyös pöytäkone, jokaisella on myös oma tulostin. Hankasalmella ja Keuruullaon samoin kaikilla lomitusohjaajilla kannettavat ICT-laitteet ja omat tulostimet.Keuruun toimistossa muilla kuin ohjaajilla on vain kiinteät pöytäkoneet sekätulostimet.

Työterveys

Karstulan paikallisyksikön lomittajat ovat saaneet työterveyspalvelunsapääasiassa työterveyshuolto Saarikasta. Kinnulan, Viitasaaren sekäPihtiputaan lomittajat ovat käyttäneet WUtaunionin palveluja. Hankasalmen jaKeuruun paikallisyksiköiden lomittajat ovat sen sijaan käyttäneettyöterveyshuolto Aallon palveluja.

Käytäntö 1.1.2017;

Uudessa Keuruun paikallisyksikössä kaikki lomittajat käyttävättyöterveyshuolto Aallon työterveyspalveluja. Palvelupisteet säilyvätmaatalouslomittajille samoina, sillä Aalto ostaa palveluja Saarikalta jaWNtaunionilta.

Postitusl monistus

Paikallisyksiköt ovat noudattaneet kyseisen viraston ohjesääntöjä eli postituson tapahtunut frankkeemalla tai sähköisesti. Monistusta ja skannausta vartenon yksiköissä ollut omat koodit viraston monistuskoneille.

Käytäntö 1.1.2017;

Koko lomahallinnon ollessa Keuruun kaupungin työntekijöitä, muuttui postitus,monistus ja skannaus käytäntö seuraavasti:Karstulan kunnanvirastossa avattiin Keuruun lomituspalveluhenkilöille erillinenkoodi monistamista varten. Koodille otetut monisteet laskutetaan Keuruultakerran vuodessa. Monistustaksat ovat mustavalkoisessa 0,10 €/kpljavärillisissä 0,20 €/kpl. Karstulasta postitus tapahtuu Keuruun kustantamillapostimerkeillä. Karstulassa on oma skannauslaite.

Hankasalmella lomitusohjaajat pitävät kirjaa Hankasalmen koneellamonistamastaan määrästä ja sen mukaan Hankasalmen kunta laskuifaaKeuruuta. Hankasalmella postitus tapahtuu frankkeeraamalla. Hankasalmen

Sivu 12/41

kunta lähettää laskun puolen vuoden välein Keuruulle. Skannaus tapahtuuilmaiseksi Hankasalmen kunnan monistuskoneella.Koko Keuruun lomahallinto pyrkii monistamaan, tulostamaan ja postittamaanKeuruun kaupungintalolla niin paljon, kun käytännössä on mahdollista.

Työvaatteet

Karstulan kunnan työvaatteet on hankittu pääsääntöisesti Pelmalta jasaappaat paikallisesta liikkeestä. Keuruu ja Hankasalmi ovat tilanneettyövaatteet Sivas Oy:ltä ja saappaat paikallisista liikkeistä esim. K-rautaKeuruu sekä Keuruun saha-ja erä.

Käytäntö 1.1.2017;

Työvaate ja saapas hankinnat on kilpailutettu tammi-helmikuussa Keuruunkaupungin taholta. Koko paikallisyksikön tarpeisiin tehdään yksi iso tilausKeuruulta käsin. Tahot joille tarjouspyynnöt on esitetty; Keuruun Saha ja EräOy, Kankaanpään Medipiste Oy, K-Rauta Keuruu, Pelma Oy sekä AP-SafetyOy.

ICT-kehityskohteet

Lomitusnetti

Lomituspalveluiden perustyökalu valtakunnallisesti on Melan hallinnoimasähköinen lomitusnetti-ohjelma. ICT-järjestelmän suunnittelu alkoi jo vuonna1995 ja se otettiin käyttöön vuoden 1997 alussa. Lomitussovellus kehitettiinalun alkaen niin, että se muodostui kolmesta komponentista:lomitusohjelmisto, solid ODBC-ajuri ja solid server-tietokantapalvelin.

Järjestelmän tavoitteet kuntien kannalta olivat;

+ tarjota lomituksen hoitoon entistä monipuolisemmat teknisettyövälineet.

+ parantaa lomitushallinnon palveluedellytyksiä mm. luovuttamalla tiedotMYEL-vakuutetuista maatalousyrittäjistä, tiedot heidänsijaisapumaksuistaan sekä pitämällä nämä tiedot viikottain ajan tasalla.

+ parantaa lomitushallinnon työn virheettömyyttä tarjoamalla riittävättiedot päätöksenteon pohjaksi.

~. yhtenäistää käytäntöä eri kunnissa siten, että toiminta täyttää lainvaatimat määrämuodotja asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu turvataankoko maassa. (lähde: Mela, ATK-sovelluksen käyttöohje 16.1.1998s.17)

Lomitusnettfln on vuosien varrella tehty paljon uudistuksia, lisäyksiä jaerinäisiä päivityksiä. Kehitystyöstä huolimatta ohjelma on tämän päivänlomitustarpeisHn nähden vanhanaikainen, hidas ja hyvin jäykkä. Ohjelmassa

Sivu 13/41

on yhä edelleen paljon kehittämistä. Lomitusnetin eri osioita käyttävätlomahallinto, maatalouslomittajat sekä lomiin oikeutetut maatalousyrittäjät.

Lomitusnetin keskeiset osiot joiden kautta toimitaan ohjelmassa;

Etusivu

Lomittaja- lomittajan haku ja ryhmä- lomitusrengas ja lomittajatulosteet

Yrift~ä ja tila- yrittäjän haku ja tulosteet- tilan haku ja tilakäyntikertomukset

Lomitusten suunnittelu- kalenteri, lomituspyyntö ja —varaus, poissaolo, vapaapäivä,työaikavaraus ja —vuoroluettelo sekä työsopimukset

Hakemukset ja päätökset- sijaisapu, vuosiloma, itsejärjestetty lomitus, hakemus-japäätöstulosteet sekä lausuntopyynnöt

Toteutuneet lomitukset- työajan ja matkakulujen kirjaus, yrittäjien lomaseuranta,ostopalvelulomitus sekä lomasaldojen siirto

Palkat- palkka-aineiston erittely sekä palkkaerät

Laskutus- laskujen valmistelu ja —erät

Tulosteet- työvuoroluettelot ja tilastot

Paikallisyksikkö- tiedot, kustannusselvitys, ennakon tarkistus

Järjestel mätiedot

VNtteet

Sivu 14/41

Mobiili. lyöaianseuranta

Vakituisilla maatalouslomittajilla sekä pitkäalkaisilla määräaikaislomittajilla onkäytössään Keuruun kaupungin omistamat mobiilipuhelimet. Mobiilien avullahe kuittaavat työaikansa, sekä navettaan mennessä että sieltä pois lähtiessä.Tieto työajasta siirtyy automaattisesti lomitusnetti-ohjelmaan — toteutuneetlomitukset- osioon. Lomitusohjaajat seuraavat työaikojen lisäksi myösmatkakulujen kirjauksia samassa oslossa. Ohjaajien hyväksyessä työaika- jamatkatiedot siirtyvät ne automaattisesti seuraavaksi palkanlaskijoidenkäyttöön. Lomitusnetin palkat-osiossa palkanlaskijat käsittelevät tietoja jamaksavat palkat sen mukaisesti.

Tuntipalkkaiset lomittajat täyttävät paperiset työajanseurantalomakkeet jotkahe toimittavat lomahallinnolle. Lomitusohjaajat tallentavat tiedot lomitusnettiin,jonka jälkeen niitä käsitellään ohjelmassa samalla tavoin kuin vakituistentyöaikatietoja.

Tyäajanseurannan tarpeet tulevaisuudessa;

Maatalouslomittajien työajanseuranta mobiilin avulla, lomitusnetin kautta, ontällä hetkellä suhteellisen toimivaa. Ainoa isompi puute on se, ettei voidatarkkaan tietää, missä lomittaja tekee työaikakirjautumisen.

Tulevaisuudessa, lomitusnettiä kehittäessä, olisi hyvä luoda — työajan kirjaus— osioon kohta jossa näkyisi karttakuvalla työntekijän paikannustietokellonajan yhteydessä. Paikannustiedon saaminen nykytekniikalla ei olevaikeaa, mutta aiheuttaisi lomitusnetin kaltaiseen sovellukseen suuren jakalliin muutoksen. Kehittämistyön haasteena on myös se, etteivät ulkopuolisetyritykset ole halukkaita kehittämään Melan ohjelmaa ja olisiko heillä siihenmyöskään mahdollisuutta?

Yritykset ja tahot joilta on tiedusteltu yhteistyötä kehitystyöhön:

Keuruun kaupunki! Keuruumarkku maianiemi~keuruu fiKeuruun kaupungille on tarjottu paikannusta mutta kustannussyistä sitä ei oleotettu. Hinta olisi n. 1 €/laite/kk eli koko Keuruun henkilöstölle (400 hlö) n.5600 /vuosi, lomittajille (1 € x 144 hlö x 12 kk) 1728 €1 vuosi.

Keski-Suomen Tietotekniikka Oy! Tikkakoskiiarkko mustonen~kstietotekniikka.comYrityksen sovelluksissa ei ole tarjota tällaista paikannus/kuittaus sovellustalomituspalveluiden käyttöön. Heidän sovelluksia ovat esim. kuntien käytössäoleva likuma-kuljetusten hallintajärjestelmä.

JK. Center Oy! Jyväskyläiarmo.kemprainen~ikcenter fi

Sivu 15/41

Paikannus onnistuu yrityksen kautta mutta pitäisi “rakentaa”pieni ohjelma paikannustiedon ja lomitusnetin väliin. Yritys voi antaakonsultointiapua, ei muuta.

Keuruun ATK-palvelut! Juha Peltolaiuha.nekkahti@cimail comPaikannuksen ohjelmointi ohjelmaan on niin laaja ja iso työ, ettei heillä oleresursseja sellaiseen työhön. Pääasiallinen ongelma on, että Melanohjelmaan on hyvin vaikea toisen firman alkaa tekemään lisäasennuksia.Tekevät mielellään yhteistyötä mulla eivät voi auttaa tässä asiassa.Valonnopea Oy, Rantaniityntie 5B7, 40800 Vaajakoski

mika.saveIa~valonnopea.fiYritykseltä saa paikannussovelluksia liitettäväksi Melan ohjelmaan, joslomitusnetin pohjana on API- tai REST-järjestelmä, hinta n. 1000€.Laajempi ohjelman kehittely edellyttää, että kyseinen firma loisi uudenohjelman, eivät kehitä Melan ohjelmaa.

lnfo(ä~pomolle fiYritykseltä saa paikannussovelluksia, yli 50 työntekijän firmalle alkaen 250€Ikk. Ei tarkempaa yhteydenottoa.

info(ä~loginets.comNopsa = monipuolinen ja helppokäyttöinen työajanseurantajäijestelmäsis. Ei tarkempaa yhteydenottoa.> mobiilituntikirjaukset kentällä> gps-paikannus> tuntien hyväksyntä ja raportit> mobiili ajoneuvoseuranta ja ajopäiväkirja> työntekijätietojen ja pätevyyksien hallinta> käyttöönotto

Lomitusnetin tulevaisuus:Lomitusnettiä ovat kehittäneet alan ammattilaiset, henkilöt jotka ovat pitkääntyöskennelleet lomituksen parissa. Ohjelman “sielua” on vaikea ymmärtääsellaisten tahojen jotka eivät tunne alaa. Olisi hyvin tärkeätä, että jatkossakinohjelmaa kehittäisivät henkilöt, jotka tuntevat sekä ammattialan ettätietotekniset mahdollisuudet.

Maakuntauudistuksen myötä, vuoden 2020 alusta lähtien, nykyinenlomitusnetti todennäköisesti lakkaa toimimasta ja sen tilalle tarvitaan uusitietojärjestelmä. Hankkeen toimesta on kartoitettu nykyisen lomitusnetinpuutteita ja siihen liittyen pidetty ICT-suunnitteluryhmän kokous 28.9.2017.Ryhmässä oli edustettuna lähinnä lomansaajat mutta myös MTK-Keski-Suomi, hanke sekä osa Keuruun lomahallintoa. Suunnitteluryhmä piti yhdenkokouksen, tilaisuudessa kartoitettiin maatalouslomituksen palvelutarvettaICT:n näkökulmasta.

Sivu 16/41

Lomitusnetin kehitystyö on siirtynyt 1.9.2017 alkaen STM:n työ-ja tasa-arvoosaston alaisuuteen (ylitarkastaja Mikko Rissanen). Lähetinpalvelutarvelistauksen Rissaselle joka toimitti sen myös Teija Inkilälle.STM:ssä käynnistyy loppuvuodesta ICT-suunnitteluhanke (6 kk), uuttajärjestelmää varten. Asiantuntijaryhmään pyydetään sekä Melan ettälomituspalveluyksiköiden edustajia. Valtion yritykset Vimana Oy ja Hetli Oytulevat tekemään maakuntien käyttöön tulevat tietojärjestelmät.Todennäköisesti Vimana teettää lomitusnettiä korvaavanpäätöksentekojärjestelmän ja Hetli hankkii siihen kytkeytyvät muut ohjelmat.On sovittu, että hankkeen päätyttyä STM on kehitystyön suhteen tarvittaessayhteydessä Keuruun lomahallintoon.

Microsoft Lync

Microsoft Lyne on Microsoftin valmistama kaupallinen pikaviestinsovellus. Setoimii yhdessä Microsoft Lyno Server-palvelinohjelmiston kanssa. Ohjelmistotoimii pikaviestimenä, läsnäolotiedon välittäjänä ja videoneuvottelulaitteenajonka kautta pystytään välittämään mm. PowerPoint-esitykset. Lync-ohjelmanominaisuuksiin kuuluu myös kokousten tallentaminen.

Keuruun kaupungilla on valmiudet kyseisen sovelluksen asentamisellelomahallinnon tarpeisiin. Tarkoitus on, että asennus tapahtuu tarvittaessa.Viestinsovelluksen avulla voidaan tehostaa välimatkoista riippumattakeskinäistä yhteydenpitoa.

Osoitteistolen la s-postii’yhmien luonti

Hankkeen toimesta on luotu uuden Keuruun paikallisyksikön tarpeisiin, sekämaatalousyrittäjieri että -lomittajien osoiteryhmät kunkin lomitusohjaajanalueen mukaisesti. Sähköpostiryhmät on luotu myös alueittain ja tallennettukunkin lomitusohjaajan koneelle. Lomittajista n. 70 %:lla ja maatalousyrittäjistän. 80 % on käytössään sähköpostiosoite. Sähköisen viestinnän tehokkuuttaheikentää se, etteivät kaikki seuraa sähköpostiliikennettä aktiivisesti.

Sivu 17/41

Ryhmätekstiviestit

Maatalousyrittäjistä ja -lomittajista osalla ei siis ole käytössään sähköpostia elisähköinen viestintä ei Keuruun paikallisyksikössä ole sujuvaa. Viestintäävoidaan huomattavasti parantaa ottamalla käyttöön ryhmätekstiviestipalvelu,joka on otettu käyttöön keväällä 2017. Sovelluksen käyttäminen on hyvinhelppoa, kirjoitetaan viesti normaalisti sähköpostfln ja se välittyy ohjelmankautta vastaanottajien puhelimiin tekstiviestinä. Kerralla voidaan lähettääesim. yksi viesti usealle kymmenelle vastaanottajalle. Kyseistä palveluatarjoaa valtakunnallisesti useampikin yritys;

1. Tekstartfi

> ei avaus- eikä kuukausimaksuja> viestin lähetys on 0,09 €1 kerta

2. Tavoittaja.fi

> ei avaus- eikä kuukausimaksuja~ viestin lähetys on 0,059 €1 kerta

3. Ryhmä tekstiviestit. fi

> ei avausmaksua> kiinteä hinta 270 €16 kk> käyttöhinta 0,054 €1 viesti

4. Terakuu.fiI Jukka-Pekka Kinnunen, Keuruu p. 050-5436339, Multiantie 7

> maksullinen> käyttöhinta 0,09 €1 viesti+alv 24 %~ sis. vain yksisuuntaisen viestin — ei vastaus mahdollisuutta.

5. Finder Yhteystieto-palvelu

> maksullinen~ yhteystietohaku-palvelun lisäksi ohjelman avulla voi lähettää

tekstiviestin 40 hengelle kerralla.> enintään 500 hakua/ kk-> 40 €/kk~ enintään 1000 tekstiviestiäl kk-> 80 €/kk~ käytössä mm. logistiikkafirma Kaukokfldolla

6. Joomia, Keuruun kaupungin oma sovellus

~‘ muodostari puhelinnumero-ryhmät sovellukseen> on otettu lomituspalvelun käyttöön keväällä 2017

Maakuntauudistus

Valmistelun vaiheet

Sivu 18/41

9/2016 — 5/2018

1-sivalmisi elii javalniist elu70 77kk

6/2018 — 12/2018V~iliaikRinen

hallinto-8 kk

1/2019 - 12/2019

K~ynnist~irnirieri17 kk

Uudistuksen valmisteluyhteistyössä

O muutoavbic Ja tavoitteetO ~ Ja

tehtlwlan st4uvMle sflflhnlsetlasanlin argr.ls.etIoUt~n

O ahntava suunnitelmasraakwnn palyskato4Qaeabta*sbta,petuetutevelttdsta japah.etulden tuatantenia&btajatkuu 1.8.2017 alkaenproj’ektlna siihen sudcka~kunnas vohn..npa~.oImklvohmasse

Valmisteluvastuuvälialkalsella valmistelutoimielimelläO iovltun •

tarldstani4nan IQOVOUPS 201$O talniie4bt tekee v&laIkaI.Le

piMöksI& uutta ntaauntaa

O tarkka suunnitelma uudenOnaakuranan köynnlstd.mlsostöja toiminnasta

O maekwttawaabt 29102018

Maakuntavaaleilla valittumaakuntavaltuusto aloittaa

O m..kw4ra4h~ntc valitsee,n.abnnabawtukwataskatwsautalasiw~n ja uudenoeganbeatlen 1014&a

O maakw.tav.ltuintojatdwvlt pdltöksotp.ivoI~akanalsa*sbt~ nj&rjast&nlsasA stttohrbtianalkaen

Keski-Suomen maakuntauudistuksessa on ollut lokakuulta 2016 alkaen ns.esivalmisteluvaihe meneillään joka päättyi 30.6.2017.Uudistusorganisaatiossa esivalmisteluun osallistui poliittisen ohjausryhmä jajohtoryhmän ohella useita asiantuntijaryhmiä. Maaseutuasiantuntijatyöryhmäkäsitteli keskeisiä maaseutupalveluihin liittyviä asiakokonaisuuksia.

Työrvhmällä oli viisi alatvörvhmää;

> maatilapalvelut> ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto> lomitus> maaseudun kehittäminen> kalatalous ja vesitalous

Lomituspalvelut-alatvörvhmä

Puheenjohtaja Hannu Mars, kaupunginjohtaja, Keuruu

Sihteeri Marjukka Kautto, projektipäällikkö, K-S:n LP-hanke Keulink Oy

Jäsenet;

Arja Kolu, lomituspäällikkö, KeuruuLenita Prättälä, lomitusohjaaja, KeuruuSirpa Friman, palvelusihteeri, Keuruu

lasekaL1.2020

Keski-Suomi2020

Päivi Tikkala, lomitussihteeri, Keuruu (opintovapaalla 1.3.2017 alkaen)

Sivu 19/41

Jyrki Hollanti, maatalousyrittäjä, PihtipudasMatti Haapala, maatalousyrittäjä, JoutsaPaula Pusa, maatalousyrittäjä, KeuruuJuhana Jalkanen, maatalousyrittäjä, LaukaaTapio Leppänen, turkistuottaja, Karstula

Asiantuntjjajäsen;

Taina Blomqvist, tomituspalvelujohtaja, Sysmä

Varajäsen;

Martti Mäkelä, maatalousyrittäjä, Pihtipudas

Lomitus-alatyöryhmä kokoontui seuraavasti;30.11.2016, 11.1,8.3 sekä 8.5.2017. Työryhmän pääasiallinen tarkoitus oliselkeyttää maatalouslomituksen toimintaperiaatteita tulevaa maakuntamalliaajatellen. Nykyinen Keuruun lomituspalveluiden paikallisyksikkö ja Keski-Suomen maakunta muodostuvat hieman eri alueista. Maakunnasta Toivakka,Luhanka, Kuhmoinen ja Joutsa eivät kuulu Keuruun paikallisyksikköön, sensijaan Mänttä-Vilppula Pirkanmaalta kuuluu. Kokouksissa aiheutti hyvinpaljon keskustelua kyseisten kuntien asema tulevassamaakuntamallissa. Toinen paljon pohtimista aiheuttanut seikka oli pohjoisenKeski-Suomen tasa-arvoinen asema, maakunnan muihin alueisiin nähden.

Alatyöryhmä laati myös kaksi väliraporttia joiden pohjalta mm.maaseutuasiantuntijatyöryhmä loi näkemyksiään tulevasta maaseutuakoskevasta toimintamallista. Väliraporteissa käsiteltiin ja haettUn vastauksiamm. seuraaviin asioihin; palvelulupaus, asiakkaat, henkilöstö ja resurssit,palveluiden järjestäminen ja tuottaminen, vaikuttavuus, talous sekä riskit. LPhanke on ollut hyvin tiiviisti mukana alatyöryhmän toiminnassa mm. kirjallistenselvitysten laatimisessa Keski-Suomen Ely-keskukseen.

Lomitus-alatyöryhmän toiminta loppui esivalmistelutyön päättymisen myötä30.6.201 7. Keski-Suomen Ety-keskuksesta pyydettiin syys-lokakuussa 2017vielä kaksi raportointia edellisten lisäksi; järjestäjän tehtävien ja roolinmäärittely sekä palvelukokonaisuuden kuvaus, koskien Keuruunlomituspalvelua.

Tämänhetkisten visioiden mukaan tulevassa maakunnassa pyritääntarjoamaan palveluita “yhden luukun”-periaatteella. Keski-Suomessamaataloushallinto on jakautunut neljään YTA-alueeseen; Pihtipudas, Keuruu,Saarijärvi ja Laukaa. Lomituspalvelut halutaan tarjota tulevaisuudessamahdollisesti maataloushallinnon kanssa samoista palvelupisteistä. Yhtenävaihtoehtona nähdään YTA-alueiden mukainen jako.

Lomituspalveluhanketta on kuluvan vuoden aikana työllistänyt hyvin paljonmaakuntauudistukseen liittyvät tehtävät, tiedotustilaisuudet, kokoukset janiiden valmistelu.

Sivu 20/41

Maatila- ja lomituspalvelut — loppuraportti -

palvelulupaus;

Takaamme maakunnan yrityksille ja asukkaille asiantuntevia ja laadukkaitamaatilapalveluja sekä maatioille kohdennettuja lomituspalvelujatasapuolisest~ edistäen ihmisten hyvinvointia ja yritysten elin voimaisuutta.Palvelumme on luotettavaa, ammattitaitoista ja se on helposti saavutettavissa.

Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen;

Palveluiden tulee olla helposti saatavilla ja niiden tulee olla monipuolisia.Tajvitaan useita erilaisia palvelukana via. Palveluja on pystyttävä tarjoamaanniillä välineillä, joita asiakkaiden on mahdollista käyttää.

Sähköisten palvelukanavien käytön lisääntymiseen varaudutaan kaikissapalveluissa. Digitaaliset alustat määrittyvät tarpeen mukaan. Niidentoimivuuteen ja käyttäjälähtöisyyteen on kIInnitettävä erityistä huomiota.Käytettävyys edellyttää myös toimivia yhteyksiä. Vaihtoehtoisiapalvelukanavia on pidettävä rinnalla sIIhen ast4 kunnes asiakkaat pystyvätasioimaan sähköisesti Sähköisten palvelukanavien kehitystyötä tehdäänmonien järjestelmien osalta valtakunnallisestL Maakunnassa on varauduttavavaikuttamaan myös kansalliseen kehittämistyöhön. Sähköposti tulee edelleenolemaan käytössä. Myös sosiaalisen median käyttö lisääntyy, mikä tuleehuomioida työtehtävissä ja resursoinnissa. Nopea viestintä ei ole välttämättäaina tasapuolista ja oikeaa. Viranomaisviestintä on erotettava yleisestäkeskustelusta.

Henkilökohtaista palvelua ta.’vitaan jatkossakin ja sIIhen on syytä panostaa.Lähipalvelupisteitä sffoitetaan maakuntaan siten, että asiakkaiden kohtuullisetasiointimaksutja synenergiat muiden viranomaisten, neuvonnanjatuo ttajajärjestön palveluiden sekä asiakkaiden asiointiliikenne esim.kauppoihin ja muihin palveluihin huomioidaan. Mm. lomitus-ja maatilapalvelut,maaseudun kehittämispalvelutja eläinlääkintähuollon palvelut toimivatsamojen asiakkaiden parissa.

Palvelut sisältävät pääsääntöisesti merkittävää julkisen vallan käyttöä.Poikkeuksena tästä ovat osin lomituspalvelut ja eläinlääkintähuollonpraktiikkaeläinlääkärin palvelut sekä yleisesti koulutus-, neuvonta- jatukipalvelut. Ostopalveluja voidaan käyttää niin lomituksessa kuinympäristöteiveydenhuollossakin (erityisesti lemmikkieläinpäivystys).Ulkoistettavia asioita voisivat olla myös kala talousmaksujentoteuttamissuunnitelmien laadinta, mitä jossain määrin jo nyt tapahtuu.

Palveluiden tuottamisessa on tärkeää myös hyödyntää maakuntien välistäyhteistyötä. Yhteistyötä on kuitenkin tehtävä asiakastarpeista käsin, eikärakentamalla kankeita hallinnolllsia ratkaisuja.

Sivu 21/41

Talous;

Palvelukokonaisuuksissa kustannuksia muodostuu toimin tamenoista,henkilöstökuluista, toimitilakuluista tarvikkeiden ja laitteiden hankinnasta,työvaatteista, IC T-kuluista ja matkakustannuksista. Osa edellä mainituistamenoista syntyy ostopalveluiden hankintana. Lomituspalveluissa kustannuksiasyntyy myös itsejärjestetyn lomituksen korvauksista. Lisäksi kustannuksiasyntyy koulutuksista ja kokouksista, erilaisten palveluiden (esim.vaikuttavuusarvioinnit, valvontapalvelut) sekä tiedon hankinnasta.

Talouden pelivaraa voisi syntyä toimialojen/palvelukokonaisuuksienyhdyspintojen tarkasteluila sekä yhdistämällä toimintojatarkoituksenmukaisesti samaan toimintayksikköön. Yhdistämiselläpoistettaisiin päällekkäisiä toimintoja ja parannettaisiin tiedonkulkua. Lisäksitehtäisiin yhteistyösopimuksia yli maakuntarajojen.

Toimivat ja tehokkaat tietojärjestelmät tuovat tehokkuutta työhön. Merkitystäon myös henkilöstöllä; kun se on osaa vaa, hyvinvoiva, motivoitunutjavakinainen, tuottavuuskin paranee.

Asiakasmaksujen korottaminen tai maksuperusteiden muuttaminen niissäpalveluissa, joissa on maksullista toimintaa, voi tuoda pelivaraa. Maksutperustuvat yleensä lainsäädäntöön. Osa lomittaflsta voi siirtyä itsenäisiksilomituspalveluyrittäjiksi. Eläinlääkäripalveluita voidaan myös siirtääyksityissektorille. Yksityistämisessä on kuitenkin vaarana kustannusten nousuasiakkaille.

Maakuntauudistuksen aiheuttamat haasteet lomituspalvelulle

Lomahallinnon päätoimipiste on Keuruulla ja tärkeimmät etätyöpisteet ovatHankasalmella sekä Karstulassa. Maakuntauudistuksen myötä mahdollisestitoteutuva YTA-yhteistyö romuttaa tämänhetkisen lomituspalveluiden aluejaonjoka on muodostettu 1.1.2017. Muutoksen myötä organisaatioon voi tullamuutoksia jotka saattavat heikentää palveluiden tasoa (ammattitaidonsäilyvyys).

Tällä hetkellä Luhanka, Joutsa, Toivakka ja Kuhmoinen kuuluvat Sysmänpaikallisyksikköön. Mänttä-Vilppula Pirkanmaan alueelta sen sijaan kuuluuKeuruun paikallisyksikköön. Maakunnat päättävät vuoden 2020 alustapalvelumallit.

Kaikekseen asiakaspalvelun tason säilyminen on tulevaisuudessa suurihaaste maakunnassa, jossa viljelijöiden määrä vähenee jatkuvasti.Lomitettavien tilojen etäisyydet kasvavat ja samalla lomittajien työalueetlaajentuvat. Tullaan vääjäämättä tilanteeseen, jossa lomittajien työssäjaksaminen saattaa olla entistä useammin kyseenalaista. Lomittajienpalkkaustason nostamisella voidaan tietysti vaikuttaa työntekijöidenpysyvyyteen, jos sellainen on mahdollista.

Sivu 22/41

Ostopalvelutoiminta

Hanke on kartoittanut vertailun vuoksi, muutaman ison paikallisyksikönostopalvelutoimintaa.

Muut paikallisyksiköt;- Ylä-Savon paikallisyksikkö;

Paikallisyksikön alueella toimii n. 10 ostopalveluyrittäjää jotka onkilpailutettu. Lomitusmuoto on toiminut hyvin mutta tällä hetkelläei voi, maakuntauudistuksen vuoksi, tehdä sopimuksia kuin v.2018 loppuun saakka.

- Sysmän paikallisyksikköAlueella on 21 sopimusta jotka v. 2016 muodostivat 8,25 htv.Ostopalveluyrittäjät on kilpailutettu, kriteereinä koulutus jatyökokemus. Nykyinen sopimus jatkuu 2017 vuoden loppuun eliuusi kilpailutus tehdään kuluvana vuonna. Ostopalveluyrittäjyyson toiminut hyvin.

- Kouvolan paikallisyksikköAlueella toimii useita ostopalveluyrittäjiä jotka on kilpailutettu.Lomitusmuoto on toiminut hyvin. Nykyinen sopimus päättyy31.12.2018+1 optiovuosi.

Keuruun paikallisyksikön ostopalvelutoiminta;Keuruun paikallisyksikön alueella on tällä hetkellä 18 ostopalvelusopimustalomituspalveluista. Suuri osa yrityksistä tekee myös muuta kuinmaatalouslomitustyötä esim. koneurakointia, EU-tukineuvontaa taipeltoviljelyä. Lähetin kaikille ostopalveluyrittäjille kyselyn koskien heidänyritystoimintaansa. Kysymyksiin vastasi n. 30 % yrittäjistä, lähinnä pohjoisenKeski-Suomen alueelta.

Ohessa kysymyksiä ja vastauksia muutamiin keskeisiin kysymyksiin:

Ostopalveluyrittäiät (tekevät lomitustyötä Keuruun kaupungille ja/tai tiloille,jotka ovat valinneet itsejärjestetyn lomituksen)

Onko töitä tarjolla sopivasti, liikaa vai liian vähän?Pääsääntöisesti töitä oli vaihtelevasti eli välillä liikaa (syksy) ja välillä liianvähän. Pelkän lomitustyön ei katsottu riittävän ympärivuotiseksitoimeentuloksi.

Sivu 23/41

Ostopalvelutoiminnan edut?Lomitusyrittäjät voivat vapaammin valita lomitettavat tilat ja ajat jolloin työtätekevät, joustavuus lisääntyy. Yrittämisen itsenäisyys koetaan positiivisena.Lomitettavien tilojen pysyvyys on varmempaa, tilat voivat käyttää tuttualuotettavaa lomittajaa.Riskitek~ät?Ostopalveluyrittäjän sairastuessa on korvaavan lomittajan saaminen tilallevaikeata.Hiljaisina aikoina, jolloin lomitustyötä on vähän, pitäisi löytää muuta korvaavaatyötä.Työstä saatava tuntihinta on alhainen.

Miten ostopalveluiden saatavuutta voisi kehittää?Markkinointia tulisi parantaa ja antaa viljelijöille ostopalveluyrittäjienyhteystietoja. Säännöllinen yhteistyö palveluyrittäjien kanssa on tärkeätä.

Mitä kehitettävää on ostopalvelutoiminnassa?Ostopalveluyrittäjien ja lomatoimiston välistä yhteistyötä tulisi parantaa jakehittää.Palveluyrittäjien tulisi saada kilometrikorvauksetja tuntityön hintaa tulisiparantaa.Töiden pitäisi jakautua tasaisemmin eri palveluyrittäjien kesken.Viljelijöiden ja yrittäjälomittajien yhteistyötä tulisi lisätä, työt pitäisi sopiaparemmin.

Ostopalveluyrittäflen tyytyväisyys työ tänsä kohtaan, maa talouslomituksenosalta?Puolet ovat tyytyväisiä ja puolet tyytymättömiä työhönsä.Positflvisena seikkana koetaan, tilojen hyvä suhtautuminenostopalvelutoimintaan.Haittapuolina pidetään alhaista tuntihintaa, pitkiä työmatkoja ja osalla onlomitustyötä liian vähän.

Tein ostopalveluyrittäjyyttä koskevan kyselyn myös lomitusohjaajille, ohessaheidän vastauksensa.

Lomitusohiaaiat

Onko alueellasi kiinnostusta ostopalvelutoimintaa kohtaan (= tyhtyä itseyrittäjälomittajaksi)?Kiinnostusta on vähän tai korkeintaan jonkun verran. Kflnnostustayrittäjälomittajien palkkaamiseksi tiloille töihin, sen sijaan ilmenee viljelijöidenkeskuudessa enempi.

Miten ostopalvelutoimintaa voitaisIIn tehostaa ja laajentaa?Dstopalveluyrittäjiä pitäisi saada lisää.

Sivu 24/41

Irifotilaisuuksia pitäisi järjestää kyseisestä yritysmuodosta ja yrittäjienpalkkausta nostaa.

Mitkä ovat kyseisen yritysmuodon edut lomituksen onnistumisen kannalta?Yrittäjälomittaja on mahdollisesti kunnallista motivoituneempi —

henkilökohtaisen yrittämisen edut.Yllättävfln lomitustarpeisfln saa ostopalveluyrittäjältä usein apua.

Mitkä ovat suurimmat haasteet lomituksen onnistumisen kannalta?Ostopalveluyrittäjä hoitaa itse kirjanpidon ja hankkii työtehtävätPitäisi olla muutakin yritystoimintaa, maatalouslomitus ei riitä ympärivuocien.Sijaisen saaminen on vaikeata.Itsejärjestetyssä lomituksessa lomittajan saanti voi olla vaikeampaa, kunyrittäjiä on vähempi.

Miten parhaiten kartoitetaan yritysmuodosta kiinnostuneet henkilöt(lomittajat)?Lehti-ilmoitusten tai s-postikyselyjen avulla.

Miten ostopalvelua pitäisi kehittää?Siirryttäessä maakuntauudistuksen myötä uuteen maakuntamallHn, korostuuyrittäjyys entisestään kaikilla toimialoilla myös maatalouslomituksessa.Lomitus on yksi hyvä lisätyö mm. niille yrittäjille, jotka jo aiemmin ovattoimineet maatalouden sivuelinkeinoyrittäjinä.

Ostopalveluyrittäjyyttä tulisi tuoda enemmän esille eri yhteyksissä. Näkisinmyös hyvänä vaihtoehtona ostopalveluyrityksien luomista nUn, että yrityksissäolisi useampi työntekijä. Yrittäjyyden suurimpia ongelmia ovat varallaolot, kukatekee lomituksen lomittajan sairastuessa? Isommassa yksikössä olisi useampityöntekijä ja näin ollen lomitukset hoituisivat paremmin varsinaisen lomittajansairastuessa. Ostopalveluyrittäjien tulisi itse hyvin aktiivisesti markkinoidayrityksensä palveluja. Kilpailukykyinen tuntikorvaus parantaa tietysti myöskiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan.

Sivu 25/41

Viestintä

Facebook-iutut

Hankkeen tapahtumista ja hanketyöri etenemisestä on julkaistu säännöllisestifacebook-juttuja. Sivut ovat olleet suosittuja, niillä käy säännöllisesti 50-300henkilöäl päivitys. Olen tarkoituksella pitänyt sivut lähinnä informatiivisena,en pyri runsaaseen mielipiteiden vaihtoon. Keskustelua ja tykkäyksiäsivuilla on verrattain vähän mutta ne ovat olleet pääsääntöisestipositiivisia. Facebook-sivuilla on julkaistu päivityksiä seuraavasti;

vuosi 2016-> 3, 16, 24 marraskuuta2, 20 joulukuuta

vuosi 2017-> 5, 13 tammikuuta

1, 17,23 helmikuuta16, 17, 22 maaliskuuta13, 28 huhtikuuta24 toukokuuta2, 13 kesäkuuta3 heinäkuuta11 elokuuta15 syyskuuta6 lokakuuta3, 30 marraskuuta21 joulukuuta5 tammikuuta1 helmikuuta

/1/40

T 1 ~

Jouluateria Karstulan seudun Iomittaflhle 15.12.2016.

Sivu 26/41

Lehdistä:

Keski-Suomen LP-hanketta sekä lomituspalveluja on käsitelty seuraavissajulkaisuissa;

Keskisuomalainen 25.9.2016ViitasaarenSeutu 1.12.2016ViitasaarenSeutu 28.9.2016Kotiseudun Sanomat 28.9.2016Hankasalmen Sanomat 29.9.2016Suur-Keuruu 3.10.2016Laukaa-Konnevesi-lehti 6.10.2016Keskisuomalainen 13.1.2017Keskisuomalainen 18.1.2017Maaseudun Tulevaisuus 27.1.2017Maaseudun Tulevaisuus 3.2.2017Laukaa-Konnevesi-lehti 11.5.2017Suur-Keuruu 9.11.2017Laukaa-Konnevesi-lehti 9.11.2017Keskisuomalainen 12.11.2017Maaseudun Tulevaisuus 13.11.2017

:I~~1 TMUI

Kealliikin pr4ektipiilllkkö Marjukb Kautto po&kesl kysymässä. miten lomitukset koituvat HuttubntUalb KeumunASunhlaIIa. PaavoRyyminin mukaan systeemi pelaa, mutta palveMd tumlnenonbdtt1nYthUdta.0fgaflkaattOmhIut0~e0 sijaan ei kiitti pelOta.

Keskisuomalainen 25.9.2016.

Sivu 27/41

Tilaisuudet loissa hanke on pitänyt esityksiä:

Yhteistoimintaryhmän kokous, Keuruun kaupungintalo 26.10.2016Lomitushallinnon-seminaari, Tampere-talo 1.11.2016Lomituspalveluiden aluepalaveri, Hankasalmi Revontuli-hotelli 17.11.2016Hankasalmen lomittajapalaveri, Hankasalmi Revontuli-hotelli 21.11.2016Tiedotustilaisuus lomansaajille, Viitasaari Wiikinkartano 28.11.2016Karstulan lomittajapalaveri, Karstula Wanhat Wehkeet 15.12.2016Tiedotustilaisuus lomansaajille, Saarijärvi kaupungintalo 16.12.2016Tiedotustilaisuus maatalousylioppilaille, Keuruun kaupungintalo 22.2.2017Tiedotustilaisuus lomansaajille, Puustellin Työkylä Laukaa 21 .3.2017Tiedotustilaisuus Sysmän paikallisyksikön lomahallinnolle sekäalueen MTK:n edustajille, Lamminmäeritila Joutsa 9.5.2017Tiedotustilaisuus lomittajille, Karstulan kunnanvirasto 11.5.2017Tiedotustilaisuus lomittajille, Wiikinkartario 12.5.2017Yritystoiminta maatalouslomitus palveluissa,Varjolan matkailutila Laukaa 27.11.2017Yhteistoimintaryhmä, Lemettiläntila Petäjävesi 29.11.2017Kauhajoen kunnan vierailu, Keulink Oy Keuruu 24.01 .2017

_~

Keuruun kaupungintalo,

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen lomitus-alatyöryhmän vieraana 11.1.2017.

Sivu 28/41

Koulutukset/infot loissa K-S:n LP-hanke on ollut mukana;

Pöllöparlamentti, K-S:n Ely-keskus Jyväskylä 14.9.2016Digikoulutus, Keulink Oy Keuruu 21.9.2016Kauhavan lomitusp. tutustuminen, Kortesjärven kunnant. 7.10.2016Sosiaalisen median hyödyntäminen-koulutus, Laukaa Vuolake 13.10.2016Kaikki hankkeet-palaveri, Kehittämisyhtiö Keulink Oy Keuruu 9.1.2017Oppisopimus-info, hotelli Keurusselkä Keuruu 18.1.2017Kaikki hankkeet-palaveri, Kehittämisyhtiö Keulink Oy Keuruu 6.2.2017Kaikki hankkeet-palaveri, Yrittäjäin toimisto Keuruu 20.3.2017Facebook-koulutus, Kehittämisyhtiö Keulink Oy Keuruu 28.3.2017Välitä viljelijästä —treffit, Kartano Kievari Äänekoski 26.4.2017Pöllöparlamentti, JKL ammattikorkeakoulu Jyväskylä 29.8.2017Lomittajakoulutus, Peurunka Laukaa 15.9.2017Pöllöparlamentti, Voimala Jyväskylä 31.10.2017Digikoulutus, Satamakapteeni Korpilahti 22.11.2017Maatalouden digiteknologiat, Revontuli Hankasalmi 04.12.2017Pöllöparlamentti, K-S:n Ely-keskus Jyväskylä 31.01.2018ICT-infotilaisuus, Kaupungintalo Keuruu 07.02.2018

Tilakä ynnit (maatiloilla kä ynnit lomitusohiaalien kanssa);

Lypsykarjatila (1 tila), Saarijärvi Mahlu 16.2.2017

Lypsykarjatila (1 tila), VUtasaari Kärnä 24.2.2017

Lypsykarjatiloilla (2 tilaa) käynti Pihtiputaan Elämäjärvellä

sekä Peningissä 4.5.2017

Keski-Suomi Roadshow

Roadshow-kierroksen (29.5-9.5.2017) tarkoituksena oli tuoda julkimaaseuturahoitusta, maakunnassa toimivia eri maaseutuhankkeita sekäKeski-Suomen Ely-keskuksen toimintaa. Roadshow kävi kaikissa Keski-Suomen kunnissa päivien aikana. Keski-Suomen LP-hanke oli kierroksellamukana esittelemässä lomituspalveluja ja hanketoimintaa.

Hanke esittäytyi seuraavilla paikkakunnilla;

Paletti Kyyjärvi, S-market Karstula 29.5.2017

S-market Saarijärvi 30.5.2017

S-market Pihtipudas, WHtakeskus Vfltasaari 1.6.2017

Sale Uurainen, S-market Laukaa 5.6.2017

S-market Hankasalmi 7.6.2017

luo Bistro, Keuruu 8.6.2017

Sivu 29/41

b) aikataulu

Hankkeen kesto 1.7.2016-28.2.2018, josta projektipäällikkö on palkaftunaajalla 1.9.2016-28.2.2018.

c) resurssit

Projektipäällikkö Marjukka Kautto on vienyt hanketta eteenpäin palkattunaKehittämisyhtiö Keulink Oy:lle. Hänen työpanoksensa oli 18 kuukaudentyötunnit ajalla 1.9.2016- 28.2.201 8.

d) toteutuksen organisaatio

Toteutus- ja rahoitusvastuut: Toteuttamisvastuussa on Kehittämisyhtiö KeulinkOy hallinnoijana.

Rahoitusvastuut: Kehittämisyhtiö Keulink Oy haki aktivointihankkeellerahoitusta seuraavilta tahoilta; Keski-Suomen ELY-keskus 90 % ja Mela 10 %.

Seurantarvhmä/ työryhmä

Hankkeen seurantaryhmä koottiin heti hankkeen alussa. Ensimmäisessäkokouksessa 23.9.2016 käsiteltiin hankkeen yhteisiä tavoitteita jaaikataulutusta.

Seurantaryhmä koottiin tukipäätöksen mukaisesti:

Laitinen Riitta Keski-Suomen Ely-keskusKoski Veli Keski-Suomen Ely-keskusAhlsten Marketta MelaKolu Arja Keuruun kaupunkiKontoniemi Nea Kehittämisyhtiö Keulink Oy, eronnut 1.5.2017

(irtisanoutui Keulink Oy:n palveluksesta)Pohjoisvirta Ritva Kehittämisyhtiö Keulink OyKautto Marjukka Kehittämisyhtiö Keulink OyKettunen Anja MTK-Keski-SuomiJalkanen Juhana maatalousyrittäjä, LaukaaPusa Paula maatalousyrittäjä, KeuruuMäkelä Martti maatalousyrittäjä, PihtipudasLeppänen Tapio turkistuottaja, Karstula

Seurantarvhmän pidetyt kokoukset:

Kehittämisyhtiö Keulink Oy 23.9.2016Hankasalmen kunnanvirasto 25.11.2016Karstulan kunnanvirasto 17.2.2017Pihtiputaan kunnanvirasto 24.4.2017Kehittämisyhtiö Keulink Oy 23.8.2017K-S:n Ely-keskus 14.11.2017

Sivu 30/41

Hankkeelle perustettiin myös työryhmä joka kokoontui kerran kuukaudessaensimmäisen puolen vuoden ajan jolloin kokoontumiselle oli akuutti tarve.

Työryhmän kokoonpano:

Kolu Arja Keuruun kaupunkiAhonen Helena Keuruun kaupunkiKirri Päivi Keuruun kaupunkiKinkkula Jouni Keuruun kaupunkiKautto Marjukka Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Työryhmän kokoukset:

Keuruun kaupungintalo 14.09.2016Keuruun kaupungintalo 12.10.2016Keuruun kaupungintalo 16.11.2016Keuruun kaupungintalo 14.12.2016Keuruun kaupungintalo 25.01 .2017Keuruun kaupungintalo 15.03.2017

e) kustannukset ja rahoitus

Hankkeen rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudunkehittämisohjelma 2014-2020 (90 %) sekä Mela (10 %).

f) raportointi ja seuranta

Projektipäällikkö on pitänyt kirjaa excel-muodossa kaikistasidosryhmätapahtumista, tiedottamisesta sekä yhteistyötahoista.

Hankkeen tunnit ja tehtävät on raportoitu rahoittajan kaavakkeillepäiväkohtaisesti.

Mittareina hankkeella:

Keuruun lomituspalveluiden paikallisyksikkö on aloittanut toimintansa entistenHankasalmen, Karstulan sekä Keuruun paikallisyksiköiden alueella.Toiminnan kannalta tärkeät etätyöpisteet, lomitusohjaajien alueet, mobiili,päivystys, työvaate, työterveyspalvelut sekä muut käytännön järjestelyt onjärjestetty niin, että paikallisyksikkö on toiminut reilun vuoden täysipainoisesti.

Lomitusnetin kehitystyössä on oltu mukana valtakunnantasolla sekäparannettu mahdollisuutta käyttää ja hyödyntää entistä tehokkaamminsähköisiä viestimiä. Ryhmätekstiviesti mahdollisuus on luotu lomahallinnolle jaolen koonnut useita s-postiryhmiä joita lomituspalvelut voivat käyttää.Pikaviestinsovelluksen (lync/ skype) mahdollisuutta olen kartoittanut, toimintaon käyttökelpoinen Keuruun paikallisyksikössä. Toiminnan käyttöönotto onkiinni sitä käyttävien tahojen tahtotilasta. Erilaisia taulukoita, osoitteistoja jaselvityksiä on tehty paikallisyksikön tarpeisiin myös runsaasti.

Sivu 31/41

Hanke on ollut tiiviisti mukana Keski-Suomen maakuntauudistuksenvalmistelussa, laatien raportteja ja tiedotteita lomituspalvelusta.

Ostopalvelutoiminnasta on informoitu, selvitetty tahtotilaa ja tuotuyritysmuotoa esille.

Edellä mainitut toimet ovat kehittäneet Keuruun paikallisyksikön toimintaa jatiivistäneet yhteistoimintaa muihin paikallisyksiköihin.

Miten hankkeessa syntvvää toimintaa iatketaan hankkeen iälkeen?

Alueiden yhdistymiseen liittyvät toiminnat toimivat jo moitteettomasti.Keuruun paikallisyksikön arki jatkuu entisellään toimen ja viranhaltioidentoimesta. ICT-kehitystyö (lomitusnetti) edistyy valtakunnan tasolla ja kehittäjätesim. STM:stä ovat tarvittaessa yhteydessä Keuruun paikallisyksikköön.Ostopalveluun liittyvää kehitystyötä jatkaa niin ikään lomahallinto.Maakuntauudistustyö etenee valtakunnan tasolla uuden aikataulun mukaisesti(2020). Raportteja ja selvityksiä lomituspalveluista laatu jatkossa lomahallintosekä osallistuu tarvittaessa kokouksiin. Tilastoinnit, exceleiden ym.tiedotteiden laatimiset siirtyvät niin ikään lomahallinnolle.

g) toteutusoletukset ja riskit

Keuruun paikallisyksikön laajentuminen lähes koko maakuntaa kattavaksi onmuodostettu ja toimii hyvin. Oletuksena on, että toiminta jatkuu vuoden 2019loppuun nykyisen kaltaisena. Tilojen määrä tulee vähenemään ja samallalomittajien tarve. Lomittajien työmatkat tulevat pitenemään ja uusia tiloja tuleejokaiselle lomittajalle aiempaa enemmän. Yksikön toiminnan supistuessa,hallinnon työmäärä tulee vähenemään. Maakuntauudistus astuutodennäköisesti voimaan 1.1.2020 eli sen mukanaan tuomat muutokset ovatsuurin haaste nykyiselle toiminnalle.

4.3 Yhteistyökumppanit

Hankkeen tärkeimmät yhteistyötahot:

Keuruun lomahallintoKeski-Suomen Ely-keskusMelaMTK-Keski-Suomimuiden hankkeiden toimihenkilötmuiden alueiden lomituksen paikallisyksiköt (hallinto)Keski-Suomen alueen maaseutuviranomaisetviljelijätmaatalouslomittajatmuut sidosryhmät (esim. kuntien maataloushallinto)

Sivu 32/41

44 Tulokset ja vaikutukset

4.4.1 Seurantaryhmän arvio

Hanke on onnistunut kokonaisuutena hyvin. Lähtötilanteessa lomituksenhallinnointi oli sekaisin ja käytännöt hyvin erilaiset Hankasalmen, Karstulan jaKeuruun alueilla. LP-hankkeessa pystyttiin kartoittamaan tilanne hyvin ja näinautettiin hallinnon siirtymistä Keuruun alaisuuteen. Loppuraporttiin on koottuerittäin kaifavasti tehdyt työt ja huomiot. Hankkeen seurantaryhmässä onmietitty lomituksen tulevaisuutta ja palvelun kehittämistä.

Kuten loppuraportissa on mainittu, epävarmuustekijöitä on runsaasti mm.maakuntauudistus ja uusi lomituspalvelulaki. Tästä johtuen on ollut vaikeaantaa yksityiskohtaisia kehittämisideoita. Tulevaisuudessa todennäköisestilomitettavat tilat vähenevät rajusti ja jäljelle jääneille tiloille yrittäjälomittaja onentistä houkuttelevampi vaihtoehto.

Työtä on varmasti vaikeuttanut se, että lomituslakiuudistus ei ole valmistunut.On vaikeaa miettiä tulevia toimintamalleja, kun toimintaa ohjaava laki onmuuttumassa mutta ei tiedetä miten.

Hankkeen aikana on luotu hyvä verkosto lomatoimen ympärille ja sitä täytyyhyödyntää maakuntauudistuksessa. Valtakunnan tasolla tehtävissäpäätöksissä on myös hyödynnettävä LP-hankkeessa saatuja tietoja jakokemuksia.

Loppuun olisi kaivattu hiukan enemmän JOHTOPÄÄTÖKSIÄ.Esim. Tärkeimmät huomiot maakuntamalliin siirryttäessä:

+ Alkuvaiheen yllättävän suuri työmäärä- tietojen keruu, muokkaus, yhteensopivuudet jne.- yhteistyö tietojen luovutuksessa varmistettava

+ Aluerajat mielellään selville jo ennen siirtymistä+ “Uusi” keskushallintopaikka ei välttämättä vaihdu. K-S:ssa ei esim. ole

tullut esiin mitään syytä, miksi se ei voisi jatkossakin olla Keuruu.. Lomitusohjaajien fyysisiä työpaikkoja mietittäessä, otettava huomioon

etäisyydet. Onko tarvetta heidän käydä viikottain keskuspaikalla,digitaaliset keinot käyttöön.

+ Miten lomituspäällikön työmäärä on hallittavissa? Kenelle kuuluuasiakkaan digitaalisten palveluiden opastaminen? Tarvitaanko aloitusvaiheessa lisäresurssointia?

+ K-S:ssa toimintakulttuurit yhdenmukaistuivat melko vaivattomasti. Muuallapäin maata voi tulla yhteentörmäyksiäkin.

+ Lomitusyrittäjien kanssa paljon haasteita. Monimuotoisella yrittäjyydellänäyttäisi olevan parhaat edellytykset toimia, kannustamista siihensuuntaan jatkossa. Lakiuudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomalisähoukuttelevuus itse järjestettyyn lomitukseen auttanee tätä asiaa.

Nämä eivät siis ole mitattavissa olevia tuloksia, vaan pohdintaa siitä, mitäpilottihankkeen tuloksena pitää uudistusta tehtäessä ottaa huomioon.

Sivu 33/41

Seurantaryhmän Melan edustajan arvio

Vaikka projektipäällikön näkökulmasta projektissa ei ehkä päästy niin pitkällekuin olisi toivottu, on projekti Melan näkökulmasta onnistunut. Onnistuminennäkyy ennen kaikkea siinä, että Keuruun paikallisyksiköstä ei ole kolmenpaikallisyksikön yhdistymisen jälkeen tullut asiakkailta Melaan juuri lainkaannegatiivista palautetta. Päinvastoin on jopa tullut sellaista palautetta, ettälomituspalvelut toimivat nyt paremmin ja asiakaslähtöisemmin kuin esimerkiksientisessä Karstulan paikallisyksikössä. Tämä on harvinaistayhdistymistilanteissa.

Tästä voidaan päätellä, että hanke on vähintäänkin tukenut ja auttanut Keski-Suomen lomituspalvelujen yhdistymisprosessissa merkittävästi. Sille, ettämaakuntauudistukseen liittyvät asiat (mm. tietojärjestelmäasiat) eivät oleedenneet siinä tahdissa kuin hankkeen alussa ehkä kuviteltiin, ei ole olluthankkeen tai hankkeessa toimineiden ihmisten käsissä. Suuri laiva kääntyyhitaasti ja sille me emme voi mitään.

Kiitän puolestani hankkeessa toimineita ja hankkeen seurantaryhmää hyvästäyhteistyöstä sekä valaisevista että rakentavista keskusteluistaseurantaryhmän kokouksissa.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö)Marketta Ahlsten

4.4.2 Projektipaa likön arvio

Paikallisyksiköiden yhdistyminen! lomituspalveluiden toimivuus;

Hankkeen alkuvaiheen tehtäviin kuului paljon tiedon keruuta, koskien luopuviapaikallisyksiköitä eli Karstulaa ja Hankasalmea. Luopuvat yksiköt olivat hyvinnihkeitä luovuttamaan tietoja, perustelut olivat hyvin moninaiset. Osasaaduista tiedoista ei pitänyt paikkaansa, esim. Karstulan alueenlomarenkaitten määrä ilmoitettiin puolta suuremmaksi kuin mitä se oli.Virheelliset tiedot aiheuttivat turhaa työtä ja hämmennystä. Oletettavaa oli,että niistä asioista informoiminen, jotka eivät luopuvissa yksiköissä olleet ajantasalla, oli hyvin nihkeää.

Yhteistyön kankeus vaikeutti myös etäpisteiden valintaa ja vuokrahintojensopimiseen, etenkin Karstulassa. Muiden kuntien osalta etäpisteidenlöytyminen ja vuokrasta sopiminen ei tuottanut ongelmia. Luopumisen tuska,lienee suurin syy yhteistyön nihkeyteen. Etätyöpisteet, riittävät tiedot sekämateriaalit onnistuttiin kuitenkin saamaan, Keuruun paikallisyksikköön,oikeassa aikataulussa.

Alhainen kyselvien vastausprosentti;

Hanke on laatinut erinäisiä tiedusteluja ja mielipidekyselyjä. Lomaoikeutetuilleviljelijöille sekä maatalouslomittajille on lähetetty keväällä 2017 webrobolmielipidekyselyt koskien lomituspalveluja. Elokuussa lähetin kyselynostopalveluyrittäjille jossa tiedustelin heidän tyytyväisyyttään yritysmuotoa

Sivu 34/41

kohtaan sekä kehitystarpeitaan. Kiinnostus vastata kyselyihin on ollut sekämaatalousyrittäjillä, lomittajilla sekä ostopalveluyrittäjillä hyvin laimeaa.Erilaisten kyselyjen määrä nyky-yhteiskunnassa on runsasta, eli lieneeaiheuttanut jonkin asteista vastaamisväsymystä.

Yhteenvetona kyselyistä todettakoon seuraavaa (arvosanat: 1 huono-

5 kiitettävä);

Lomansaajat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä muutokseen ja moni onkokenut, että asiat ovat menneet parempaan suuntaan (yleisarvosana 3,9).Lomittajien työhön ja ammattitaitoon ollaan myös tyytyväisiä (ya 4,0) samoinlomittajien saantfln (ya 3,9). Osa lomansaajista on turhautuneita järjestelmäänja se näkyy heidän vastausten kohdalla. Mitkä ovat todelliset syyttyytymättömyyteen, ei vastauksista välttämättä selviä.

Lomittajat ovat arvioineet yrittäjien toiminnan tiloilla arvosanalla 3,0, puutteitanähdään mm. opastuksessa ja tiedon kulussa. Lomahallinnon toiminta saiarvosanan 3,4 ja työhyvinvointinsa he arvioivat yleisarvosanalla 2,96. Ehkäsuurin tyytymättömyyden aihe lomittajien keskuudessa on Karstulan alueenlomittajien osa-aikaisuus.

Vastauksissa tulee ottaa huomioon, että vastausprosentti oli vain n. 20 %.

Keuruun lomahallinnon suuri työmäärä;

Paikallisyksiköiden yhdistyessä suurin muutos koettiin lomahallinnossa.Alueella toimii nykyään, entisen seitsemän sijasta, kuusi lomitusohjaajaa.Aiemmin oli kolme lomituspäällikköä/ johtajaa ja nykyään yksi. Lomansaajienja lomittajien määrä ei kuitenkaan ole ratkaisevasti muuttunut, joten työmääräon ollut suuri.

Organisaatiomuutoksissa tehdään usein säästöjä vaihtelevine perustein,henkilöstön supistaminen on usein tavallista. Se, onko suuri työmäärä jatyöntekijöiden liiallinen kuormittaminen kestävää kehitystä, lienee pohtimisenarvoinen asia.

Turkistuotanto;

Hankkeen tavoite oli toimia sekä maatalousyrittäjien että turkistuottajienlomituspalvelu-toiminnan hyväksi. Hankkeen seurantaryhmään tuli ottaaedustajat kummastakin tuotantosuunnasta, kuten myös tapahtui. Keuruunpaikallisyksikön alueella toimii (5-7) turkistuottajaa eli turkistuotanto onmaakunnassamme hyvin vähäistä. Hankkeen aikana olen havainnut, ettäturkistuottajien kiinnostus projektitoimintaa kohtaan ei ole mainittavaa.

ICT-sovellusten kehitystyö;

Hankkeen tehtävänä on ollut selvittää digitaalisia järjestelmiä, joita voidaanhyödyntää lomituspalvelujärjestelmässä ja saattaa ratkaisutlomituspalvelualueen käyttöön.

Sivu 35/41

Hanke on edellä mainitulla tavalla tehnyt ICT-kehitystyötä, mutta haasteitakinon ollut. Lomituspalvelulain uudistus on ollut meneillään samaan aikaanhankkeeni kanssa. Lainsäädännön ollessa muutoksessa, on hyvinvaikeata uudistaa ja kehittää ICT-ohjelmistoja. Ohjelmien kehitystyön pohja onolemassa oleva lainsäädäntö ja jos sellaista ei ole, on kehitystyö hyvinvaikeata ja turhauttavaakin.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän lomituspalvelusta,laiksi turkistuottajan lomituspalveluista, laiksi poronhoitajan sijaisavusta sekäeräiksi niihin lUttyviksi laeiksi hyväksyttänee vuoden 2018 aikana. Laki on ollutlausunnolla keväällä 2017.

Maakuntauudistus;

Hankkeen alkaessa oli tiedossa, että maakuntauudistus astuu voimaan1.1.2019. Kesällä 2017 valtiovalta kuitenkin ilmoitti, että uudistus siirtyyvuodella eteenpäin. Hanke osallistui alkuvuodesta 2017 hyvin aktiivisesti,maakuntauudistusta koskeviin kokouksiin, hankesuunnitelman mukaisesti.Hankkeeni osalta kesä oli hyvin hiljaista aikaa asian suhteen, kuluneenasyksynä olen laatinut muutaman raportin Keski-Suomen Elyyn maatalouslomituksesta.

Ostopalvelu;

Hankkeen tehtävänä on ollut kehittää, lomituspalveluja ostopalvelunatarjoavien yritysten toimintaa ja palveluja. Ostopalveluyrittäjät ovat itsenäisiäyrittäjiä. Yrittäjyyteen kuuluu luoda itse oma asiakaskunta ja ylläpitäätoimintaansa, palvelujaan sekä markkinointia. Hankkeella olisi tietysti ollutmahdollisuus tarjota ostopalveluyrittäjille esim. uusien mahdollistenasiakkaiden osoitteistoja. Tällaisen kehitystyön kuitenkin kieltäälomituspalveluiden vaitiolovelvollisuus. Hanketyöntekijällä ei myöskään ole“valtaa” mennä esim. ohjeistamaan ostopalveluyrittäjien asiakkaita lomitustyönsuhteen, eikä operoida lomitussuunnittelua. 1-lankkeella ei ole juridista oikeuttapuuttua lomituspalveluiden operatUviseen työhön, ei siis myöskäänostopalveluyrittämisen suhteen.

KUnnostusta ostopalveluyrittäjyyttä kohtaan on tiedusteltu lomittajilta, mutta seei ole saanut suurta kannatusta. Hanke piti 27.11.2017 ostopalveluakäsittelevän tilaisuuden Laukaassa. Tilaisuudesta ilmoitettiin neljässälehdessä; keskisuomalainen, maaseuduntulevaisuus, Laukaa-Konnevesi-lehtisekä Suur-Keuruu. Osallistujia tilaisuudessa oli hieman vajaa 20 henkilöä.

Keuruun lomituspalvelun

vahvuudet:

- ammattitaitoinen henkilökunta- lomahallinnolla on hyvä työilmapHri- lomittajat ovat pääasiassa tyytyväisiä työhönsä ja

esimiestyöskentelyyn

Sivu 36/41

- lomittajat kokivat yhdistymisen suurelta osin uutenamahdollisuutena, ei vaikeana asiana

- lomansaajat ovat pääsääntöisesti kokeneet muutoksenmyönteisesti

- suurempi työntekijämäärä lisää toimintavarmuutta esim.sairaslomien aikana

- työasioita pystytään käsittelemään laajemmalla porukalla- uuteen maakuntamallHn meno helpompaa, kun osa työstä on jo

tehty- miltei koko Keski-Suomen alueella yhtenäiset toimintamallit

haasteet:

- suuri työmäärä ja jatkuva kiire- osa hallintohenkilökuntaa kokee matkat Keuruulle työläinä- maakuntauudistus luo epävarmuutta ja —tietoisuutta- ICT-taitojen kehittäminen ja ylläpito vaatii kiinnostusta ja aikaa- uudistumisen nopea aikataulu- lainsäädäntö ja talous luo toiminnalle rajalliset puitteet- työvoiman ja työmäärän tasapaino on joskus vaikea saavuttaa- viljelijöiden työn haasteellisuuden lisääntyminen, lisää myös

lomahallinnon työmäärää ja haastetta- maatalouden negatiivinen rakennemuutos, vaikuttaa

lomituspalveluiden toimintaan, esim. lomittajien työmatkat ovattulevaisuudessa mahdollisesti entistä pidempiä

- ammattitaitoisen työvoiman saaminen- palkkakehitys, onko palkat kilpailukykyisiä muihin kilpaileviin

työpaikkoihin verrattuna

Sivu 37/41

4 4 3 Ulkopuo isten arvioijien arviot

Hei Marjukka, tässa ommenttini oppuraportistanne, hieman myöhässä, pahoittelen. Toivottavastiennättää vielä mukaan.

Selvityksen tarve on noussut lomituspalveluyksiköiden yhdistymisen tukemisesta, mutta samaan aikaanmyös lomituspalvelut ovat olleet muutoksessa koko maassa. Samaan aikaan käynnissä olleetmaakuntauudistus ja lomituslain uudistaminen ovat tuoneet omat tarpeensa tälle hankkeelle. Kutenraportissa todetaan, tällaisessa muutostilanteessa on lomituspalveluiden kehittäminen haasteellista. Hankeon kuitenkin nostanut hyvin esille niitä käytännön kysymyksiä ja ratkaistavia asioita Keski-Suomessa. Näitäsamoja asioita pohditaan ja tullaan pohtimaan myös muissa maakunnissa, maakuntauudistuksen edetessä.

Maakuntauudistuksen yhteydessä on keskustelu paljon tulevasta palveluverkosta eli toimipisteidensijoittumisesta. Tähän liittyviä haasteita (mm. etäisyydet, toimistot/palvelupisteet jne.) on käsitelty tässäkinselvityksessä. Etäisyyksien merkitys sekä lomittajien työn että lomitushallinnon tehtävien osalta on nostettuhaasteeksi; tämän tarkempi selvittäminen/avaaminen olisi ollut kiinnostavaa, erityisestimaakuntauudistuksen valmistelun näkökulmasta.

Lomituspalveluja koskevat muutokset koskevat suurta henkilöstömäärää ja siten hankkeen tuki yksiköidenyhdistymisessä on ollut tärkeä. Hankkeen toimenpiteet, tilannekuvaus sekä erilaisten toimintatapojenavaaminen ovat edesauttaneet yhteisten toimintatapojen rakentamiseen. Tähän viittaa mm. Melan arviohankkeen vaikutuksista.

Yksityisten lomituspalveluyrittäjien/ostopalvelusopimusten tulevaisuus on kiinnostava asia. Selvitysnostaa hyvin esille niiden ongelmia ja haasteita, mm. työn vähyyden /osa-aikaisuuden. Vaikka näitäkysymyksiä koskevaan kyselyyn saatuja vastauksia oli suhteellisen vähän, niin ne antanevat hyvin suuntaalomituspalveluyrittäjyyden edellytyksistä ja haasteista.

Kaiken kaikkiaan muutosta tukeva tarpeellinen hanke tänä suurten muutosten aikanal

T.Taina

Taina VäreErityisasiantuntija, maaseudun kehittäminen ja pienkunta-asiatAlueet ja yhdyskunnat, Alueet ja elinkeinotSuomen Kuntaliitto ryToinen linja 14, 00530 Helsinki+358 9 771 2030, +358 50 462 7279Taina.Vare@kuntaliitto.fiwww. kunta INtto. fi

Kuntal iittoKommunförbundet

Sivu 38/41

Kunta-alan sopimusneuvotteluihin viitaten en ole ehtinyt kommentoimaan raporttia, tässä lyhyesti muutamakommentti myöhässä.

Kaikkiaan hanke ei tuonut varsinaisesti mitään uutta esille, mikäli komituspalvelut siirtyvättoimeksiantosopimuksen tehneiltä kunnilta

maakunnille.

Hankkeen tavoitteena on ollut alueellinen Keuruun paikallisyksikön toimintamallin luominen.

-aika monessa asiassa kantaa on otettu valtakunnallisesti

Lomituspalvelut-alatyöryhmässä ei ollut maatalouslomittajien edustajaa, kuten ei ilmeisesti missäämuussakaan ryhmässä?

Henkilöstön asemaan vaikuttavat asiat tulee käsitellä vähitäin kunnan YT-elimessä! Näin ollen olisinodottanut, että henkilöstö olisi ollut mukana hankkeessa.

Maakuntamallin lomituspalvelulaki ei ole ollut vielä edes lausunnolla (eduskunnassa kesäkuu 2018), siihenverrattuna aika paljon pelkkiä arvioitia.

Voiko hankkeessa arvailla tulevaa, ‘nykyinen lomitusnetti lakkaa toimimasta” Teksti s.15

Lomitusyrittäjyyttä korostetaan,

PuhuttNn Limingan paikallisyksiköstä. Ei sellaista enää ole, Liminka kuuluu Muhokseen.

Voiko sanoa, että “siirrytään maakunnalliseen hallintomalliin 2020”? Kun ei mitään fakta tietoa olesiirrytäänkö vaiko ei.

.Ja lopuksi häiritsevin juttu loppuraportissa oli, että siellä oli paljon kirjoitusvirheitä. Pilkkuja puuttui ja onko“kaikekseen” s.21 ja “Vaikeata” s.23 mitään sivistyssanoja?

Raimo KivinevaToiminnanjohtajaMaatalouslomittajat ryPL 13, 61301 KURIKKAP. (06) 4208221www maatalouslomittajat fi

Sivu 39/41

5 Esitykset jatkotoimenpiteiksiKeuruun lomituspalvelut jatkavat toimintaansa, olemassa olevan mallin mukaisesti. Onhyvin tärkeätä, että Keuruun paikallisyksikkö on jatkossakin lomitusnetin muutoksessa/uudistamisessa mukana asiantuntijana. Samoin maakuntauudistusta koskeva työskentelytulee säilyttää Keuruun paikallisyksikön toiminnassa.

Maatalouslomittajat muistuttivat kyselyjen vastauksissaan koulutuksen ja yhteistenpalavereiden tärkeydestä. Yhteisten tilaisuuksien järjestäminen näin laajalla alueella ei olehelppoa, kun ottaa huomioon lomittajien työn luonteen. Tärkeätä kuitenkin olisiammattitaidon, yhteishengen sekä henkisen jaksamisen kannalta, yhteiset kokoontumisetja koulutukset vuosittain.

Kehitystyölle on aina tilausta toiminnasta ja sen laajuudesta riippumatta. Keuruunpaikallisyksikön siirtyessä uuteen maakuntamalliin, on varmaan hyvä tarkastella tätäkinpuolta entistä enemmän. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa tulee jatkossa myöslisääntymään, asia joka varmaan nähdään yleisesti etuna ja hyvänä mahdollisuutena.

Keuruun paikallisyksikössä on nähdäkseni asiat hyvin, jopa paremmin kuin monessamuussa paikallisyksikössä, mentäessä kohti vuotta 2020. Mikä tärkeintä, asiakkaidenollessa palveluunsa tyytyväisiä, voi silloin tyytyväisiä olla palvelun tuottajatkin.

4

; ‘~s~2~

Lypsykarjaa Keuruulta 25.9.2016.

Sivu 40/41

Pohdinta

Maatalouslomitustoiminta alkoi 1960-luvulla Maa-ja kotitalousnaiset — järjestön ansiosta.Maatalousnaisten keskus käynnisti lomaemäntätoiminnaksi kutsutun maatalouslomitusmuodon. Lomaemäntä teki päivämaksua vastaan emännän osuuden karja- jakotitaloustöissä.

Maatalousyrittäjien lomituspalvelut saatiin lakisääteiseksi v. 1974, joten vähitellenlomaemäntätoiminta hHpui. Aluksi maidontuottajat olivat oikeutettuja 6 päivän vuosilomaan(nykyisin 26 vuosilomapäivää). Toiminnan hallinnosta, ohjauksesta ja valvonnasta vastasialkuvaiheessa sosiaalihallitus. KuntHn muodostettiin myöhemmin lomalautakuntia joissatyöskenteli yleensä yksi lomasihteeri ja kunnan koosta riippuen 1-3 johtavaa lomittajaasekä maatalouslomittajat.

Maatalouslomitus eli 1980-luvulla voimakasta nousu kautta, joten kunnat palkkasivatmaatalouslomittajia hyvin paljon. Lisääntyvään työvoiman tarpeeseen vaikuttivat myösviljelijöiden vuosilomapäivien määrän kasvu.

Maatalouslomitusjärjestelmä muuttui 1990-luvulla Sosiaali- ja terveysministeriönalaisuuteen, koska sosiaalihallitus lakkautettfln. Vuonna 1991 lomituksesta aiheutuneetkustannukset kasvoivat rajusti, joten ryhdyttiin kustannussäästöihin. Toimintaa tehostettNnlomaoikeutettujen etuuksia supistamalla mm. lomaan oikeutetun vähimmäisyksikkömäärännostolla (2 yks.-> 4 yksikköön).

Lomituspalveluiden toimeenpanoa alkoi 2000-luvun alussa hoitaa Maaseutuyrittäjieneläkelaitos (Mela). Ylintä johdon, ohjauksen sekä valvonnan tehtävää hoitaa Sosiaali- jaTerveysm i n isteriö.

Maatalouslomituksessa on eletty nousukautta ja maatalouden rakennemuutoksen tuomaalaskukautta. Maatalouslomitukseen oikeuttavien yrittäjien, samoin kuin maatalouslomittajana työskentelevien henkilöiden määrä on laskenut voimakkaasti viime vuosina.

Keuruun paikallisyksikkö on tällä hetkellä kolmanneksi suurin Suomessa toimivamaatalouslomituksen paikallisyksikkö. Ennusteiden mukaan lomaoikeutetut vähenevät 7-8% vuosivauhdilla, toki pudotus taantuu jossain vaiheessa. Uskon, että kotieläintuotanto eiSuomesta koskaan täysin lopu, kuinka laajana se säilyy tämän hetken muutoksessa, onavoin kysymys.

Keski-Suomen LP-hanke on ollut pilottihanke moninaisine tavoitteineen. Mielestäni hankeon onnistunut ja saanut edellä mainitut tavoitteet kohtuullisen hyvin täytettyä. Haasteeksimuodostuivat hankkeesta riippumattomat tekijät kuten, maakuntauudistuksen aikataulunmuutos ja kesken oleva uusi lomalainsäädäntö. ICT:n kehitystyön onnistumiseen voivaikuttaa myös se, koetaanko asia tärkeäksi ja ollaanko siitä kiinnostuneita.

Ainoana epäkohtana hankkeessa nään sen, että työmäärä on jakautunut epätasaisesti.Vuosi 2016 oli hyvin työlästä aikaa ja esim, kesällä 2017 oli hiljaista. Positiivisia seikkojaolen kokenut runsaasti mm. hyvän työilmapHrin ja myönteisen suhtautumisen hanketyötäkohtaan.

Sivu 41/41

Olin itse toiminut maatalouslomituksen parissa viimeksi v. 1995. Saatuani hanketyön,minua askarrutti, kuinka paljon ala on muuttunut? Muutoksia oli tietysti tullut, lähinnälainsäädäntöön, mutta yllättävän moni asia oli kuin ennen.

Ehkä on ollut eduksi, että tulin tehtävään toisenlaisesta työmaailmasta, enkä tiedä ihankaikkia asioita ja kuvioita. Maatalouslomituksessa on paljon “siirtyviä osioita”, jotenmielipiteiden vaihtoa ja erilaisia näkemyksiä syntyy herkästi. Olen tietoisesti pyrkinytolemaan “näkemyksien” ulkopuolella.

Hankkeeni erikoisuutena on ollut se, etten ole fyysisesti läsnä työnantajani tiloissa, enkäpäivittäin tekemisissä esimieheni kanssa. Olen kokenut sitäkin tärkeämpänä ajoittaisetpäiväkävelyni Kehittämisyhtiö Keulinkin tiloihin, toiseen työpisteeseeni. On ollut hienoa ollaluomassa, miltei koko Keski-Suomen käsittävää Keuruun lomituspalvelujenpaikallisyksikköä.

6 Allekirjoittajat ja päiväys

OUL-Lk ~ ~OI~

QiJt%~

‘?AULAr ~Q~A~,kLtk ~-S~-’-~

R7v—

R~tt~

4q’c~i

sZ&wrtitiq «aafWf?K1

~J-rLt~N-.- /4i~t~