Kauttua ruukinpuisto

Vanha Kauttua – vesivoiman

kupeessa

Raudasta paperiin ja

pakkauksiin

Vanha Kauttua on syntynyt runsaan 320 vuoden aikana raudan ja paperin jalostuksen ympärille. Kuitenkin jo yli tuhat vuotta sitten Kauttua on ollut merkittävä asuinpaikka, josta esimerkkinä Kauttualla on mm. Pohjoismaiden suurin tutkit-tu viikinkiajan hautakalmisto, Luistari. Ennen raudanvalmistusta, 1500-luvulla, Kauttuan läpi virtaavan Eurajoen kosket antoivat voimaa vilja-myllyille.

Myllyoikeuksien ja koskien haltija, vapaaherra Lorenz Creutz, oli perehtynyt Keski-Euroopassa raudanvalmistukseen. Creutz oli Turun ja Porin läänin maaherra sekä Suomen vuoritoimen johta-ja. Kun lähiseudun metsien puuta oli tarjolla hii-lenpolttoon ja talonpoikia saatiin työhön seppien rinnalle, täyttyivät raudanvalmistuksen edelly-tykset.

Vuonna 1689 vuorikollegio myönsi Creutzille pri-vilegion rautaruukin perustamiseen. Kauttualle ei rakennettu raudanvalmistukseen omaa masuunia, vaan rauta tuotiin aluksi Teijosta ja myöhemmin Ruotsista harkkorautana.

Kankivasaran viereen rakennetun nip-puvasaran avulla tehtiin myös ohuita tankoja ja nauloja. Muita tuotteita olivat mm. sorkkaraudat, kettingit ja hevo-senkengät.Satakuntalainen liikemies Antti Ahl-ström osti Kauttuan ruukin v. 1873. Vuosisadan lopulla, kun raudan valmis-tustekniikka Kauttualla vanheni ja mark-kinat tiukkenivat, ruukkitoiminta taantui. Oma maataloustuotanto alkoi tuottaa jo enemmän tuloja kuin raudanvalmis-tus. Raudantuotannon rinnalla alettiin kehittää 1900-luvun taitteessa puun-jalostusta, ensin sahaustoimintaa ja sitten paperin jalostusta eri muodoissa.

Myöhemmin rautaa saatiin myös Kul-laan Leineperistä Kauttualle taottavak-si. Ruukkitoiminta jatkui Creutzin jäl-keen Timm- ja Falck -sukujen johdolla. Suurimmillaan tuotanto oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin Kauttua oli maan johtava kankiraudan tuottaja.

1689 perustettiin rautaruukki Kauttuan kosken rannalle. Ruukin jälkeen käynnistetty sahaustoi-minta jäi pieneksi.

1907 aloitti paperitehdas, joka moneen kertaan laajennettuna on edelleen suuri työnantaja. (Nyk. Jujo Thermal Oy ja Ahlstrom Tampere Oy)

1937 käynnistettiin paperitehtaan kyljessä

pakkausten valmistus. Pian tämä jalostamoksi sanottu yksikkö siirtyi silloisena Euran Paperina nykyiselle paikalleen.

1989 teollisuutta oli harjoitettu 300 vuotta.

Vanha ruukkikylä avautui entistä enemmän myös ruukkialueen ulkopuolelta tuleville. Euran kun-nan, teollisuuden ja muiden tahojen yhteistyössä kehitettiin ympäristöä ja matkailua. Alueelle pe-rustettiin Pyhäjärvi-instituutti.

1990-luvulla teollisuutta yhtiöitettiin. Uutena yksikkönä käynnistyi v. 1992 suomalais-japani-lainen lämpöpapereita valmistava yritys (Jujo Thermal Oy).

Vuosituhannen vaihteessa pakkaustehtaille tuli uudet omistajat. (Amcor Flexibles Finland Oy ja A&R Carton Oy).

Kauttuan ympäristö- ja matkailusuunnitelmien toteuttaminen on jatkunut vaiheittain.

Ruukin pitkä historia

Sepäntien kyläraittiKauttuan kyläkuvan kannalta merkittä-vä maiseman muokkaaja on ollut kylän halki kulkeva, jo myöhäiskeskiajalla tunnettu maantie, Sepäntie. Vanhat punamullatut asuinrakennusrivit reu-nustavat tietä. Edelleen asuntokäytös-sä olevat rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta, joitakin rakenteita peräi-sin 1700-luvulta.

Vanha saha1900-luvun vaihteessa joen rannal-le rakennettu saha on toiminut viime vuosina tapahtumien näyttelyalueena. Hyvin säilyneen rakennuksen kyljessä kulkee puinen vesikouru.

PalokunnantaloRakennusmestari Arthur Fagerholm laati Mikolanmäellä sijaitsevan Kaut-tuan WPK:n talon eli palokunnantalon piirustukset 1916. Talo oli tehdasyh-dyskunnan työläisten sosiaalisen elä-män keskus. Rakennus on nykyisin yksityiskäytössä.

Punamullanvärittämää

kulttuurihistoriaa

MikolanmäkiMikolanmäellä sijaitsee 1920 valmis-tuneita työväenasuntoja. Sepäntien asuntoihin verrattuna nämä rakennuk-set ovat väljempiä ja niitä ympäröi pi-hamaa.

Historian vaiheet

näkyvät ympäristössä

Ruukinkartanonaikaan

Pajavasaran pauke vaihtuimaatalouteen

Kauttuan tuotannon kehitys näkyy ympäristös-sä rakennuksina ja rakenteina. Ruukin alkuajoilta ovat muistoina vain holvikellarit, jotka sijaitse-vat ns. keskusrakennuksen aittojen sisällä. Tuo-tantoon liittyvistä rakennuksista on jäljellä aino-astaan hiilisuuli vuodelta 1876. Sen sijaan seppien asunnot keskiaikaisen maantien, Sepäntien, var-rella ovat hyvin säilyneet.

Maatalouden aikaanKauttuan Klubia vastapäätä Sepän-tien toisella puolella sijaitsevat maa-taloustuotantoon liittyvät rakennukset 1900-luvun alusta lähtien: asuinra-kennukset Pehtoori ja Renkipirtti, maaseututyöväen majoitusrakennus Kyöpeli, talli, ratasvaja, vilja-aitta ja maitokoppi.

Kauttuan KlubiAlkuaan omistajan asuntona toiminut ruukinkartano oli alueen merkittävin rakennus raudanvalmistuksen aikoi-hin. Nyt rakennuksessa toimii edusta-va ravintola ja yksilöllinen hotelli.Klubin kauniit juhlasalit ja entisaikaa kunnioittava sisustus luovat ainutker-taiset puitteet erilaisiin juhliin ja tilai-suuksiin. Idyllistä tunnelmaa eivät saa rikottua edes tarinat salaneuvoksen ja Valkean Neidon kummituksista, joiden huhutaan liikkuvan kartanossa.

Ruukin ensimmäinen päärakennus toteutettiin 1780-luvulla. Mahdollisesti siitä on kellariosia seuraavan, v. 1802 valmistuneen päärakennuksen perustuksena. Keltaiseksi maalattu ruukinkarta-no, nykyinen Kauttuan Klubi, sijaitsee Sepäntien ja purettujen kankivasarapajojen välissä. Tähän uusklassistiseen rakennukseen lisättiin 1820-lu-vulla päätysiivet. Samalta ajalta on myös vierei-nen kellotapuli.

Klubin puistoalueeseen liittyvä kello-tapuli on ainutlaatuinen Suomessa. Rakennuksen alaosa toimi kartanon halkovajana ja kellossakin oli vain tun-tiviisari. Nyt rakennuksessa on satun-naisesti kesäaikaan aukioleva näytte-lytila.

Kyöpeli oli 1900-luvun alussa maa-seutuväen majoitustalo. Sittemmin rakennuksessa ovat toimineet mm. pakari ja postitoimisto. Kyöpeli toimii nykyään kesäkahvilana.

1. KuntosaliEuran Kunnon koti, hyvinvointikeskus. eurankunnonkoti.fi

2. Jokisauna ja DesingPesulaKahvila, sauna ja desingmyymälä. jokisauna.fi 3. Alinen koskiVanhan kivisen Myllysillan vieressä sijaitsevat vanhojen myllyjen rauniot.

4. TerassitaloAlvar Aallon suunnittelema. www.eura.fi/terassitalo

5. PehtooriYksityiskoti ja kauneussalonki

6. Taiteilijakoti Tuiska Annette Juuselan taitelijakoti. annettejuusela.fi

7. Villa AaltoAlvar Aallon suunnittelema rakennus, hotellikäytössä. ahlstrominruukit.fi

8. TallinmäkiTallin ja vanhojen maatalous-rakennusten rajaama, nykyinen tapahtuma-aukio. 9. KyöpeliKesäkahvila ja matkailuinfo.

10. Vanha Saha1905 rakennettu saha ja silta.

11. Kauttuan KlubiRuukin päärakennus. Hotelli- ja ravintolapalveluja. ahlstrominruukit.fi

12. Ompelupalvelu Pirjo Aroompelupirjoaro.com

13. Hotel KauttuaPieni huoneistohotelli teollisessa uniikissa ruukkiympäristössä. hotelkauttua.fi

14. Villa Ahlström, Pyhäjärvi-instituuttiEntinen tehtaanjohtajan asunto, Pyhäjärvi-instituutti.pyhajarvi-instituutti.fi

15. RantasaunaTunnelmallinen sauna Pyhäjärven rannalla. Vuokrattavissa. ahlstrominruukit.fi

16. Pyhäjärvi-teatteriKatettu kesäteatteri. pyhajarviteatteri.fi

17. TehdasmuseoKauttuan tehtaiden kiehtovaa historiaa, nostalgian aikamatka.eura.fi/kulttuuri

18. LinnavuoriRautakautinen linnavuori, jonne paettiin vihollisen tieltä eura.fi/kulttuuri

19. MakeistamoMakeisten valmistus ja myynti, J.S Sirénin suunnittelema Ahströmin vanha navettarakennus.makeistamo.fi

20. Kirpputori Pehtoorikirpputoripehtoori.fi

-

PALOKUNNANTALO

KUNTOSALI

ALVAR AALLON TIE VILLA AALTO

TAITEILIJAKOTI TUISKA

PYHÄJÄRVI

PYHÄJÄRVI-TEATTERI

TEHDASMUSEO

LINNA-VUORI

VOIMA-LAITOS

ALINEN KOSKI

PAPERITEHDAS

TIM

MIN

TIE

MIK

OLA

NM

ÄEN

TIE

MYL

LYSI

LLAN

TIE

KUN

TOLA

NTI

E

VARKAUDENM

ÄENTI

E

SEURAKUNTAKOTI

VANHA RIVIUUSI RIVI FLEMING GRÖNROOS PITKÄ RIVI KAFFARI

TALLINMÄKI HALLITALO

HOTELKAUTTUA

MÄNTYLÄ

TENNISKENTTÄ

RANTASAUNA

PYHÄJÄRVI

EURAJOKI

TEHTAANTIE

CREU

TZIN

TIE

TAM

MEN

SILL

ANTI

E

VILLA AHLSTRÖM

KYÖPELI

KAUTTUAN KLUBI

VANHA SAHA

JOKISAUNA

SEPÄNTIE SEPÄNTIE

SEPÄNTIE

TERASSITALO

FALCKINTIE

LUVA

LAH

DEN

TIE

ALINEN KOSKI

MAKEISTAMO

KELLOTAPULI

1

2

3

4

6

7

OMPELIMO12

8

9

10

11

14

15

16

17

19

18

13

PEHTOORI5

KIRPPUTORI PEHTOORI20

MAITO-KOPPI

Ruukinpuiston alueen kartta

Paperiteollisuusaloitti Kauttuan

kultakaudenVilla AhlströmUuden paperitehtaan mukana Kauttu-alle tuli paikallisjohtaja, jolle rakennettiin oma edustusasunto Säkylän Pyhäjär-ven rannan tuntumaan. Omistajan mu-kaan nimetty Villa Ahlström valmistui vuonna 1911 arkkitehti Jarl Eklundin piirustusten mukaan.Alunperin metsä erotti päärakennuk-sen järvestä, mutta v. 1916 tunnetut suunnittelijat Svante ja Paul Olsson laativat talon ja järven väliin puutarha- ja puistosuunnitelman. Alkuperäinen suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Nykyisin Pyhäjärvi-instituutin käytössä olevassa kivisessä päärakennuksessa yhtyvät myöhäisjugendin ja klassismin piirteet.

Ahlström-yhtiö päätti 1905 perustaa Kauttualle puuhiomon ja paperitehtaan. Rakennus oli koneis-tuksineen toimintavalmiina vuodenvaihteessa 1907-08. Paperikoneiden energia saatiin höyryvoi-malasta, joka toi paikkakunnalle tehtaanpiipun. Tehdasta laajennettiin asteittain. Tehdas toi yh-dyskuntaan puuvaltaisen rakentamisen sekä tiilen että betonin.

Tehtaan myötä Kauttuan asukasmäärä kasvoi verrattuna ruukin aikoihin. Varsinkin naisia pal-kattiin uusiin erikoistuneisiin työtehtäviin.

Suuri muutos oli myös rautatien avaaminen Kauttualle 1912. Rahtitavaran lisäksi junat kul-jettivat myös matkustajia.

Esineistöä vuosisatojen varrelta on nähtävissä Kauttuan tehtaitten museossa.

Kauttua on ainutlaatuinen paikka Suomessa, sil-lä täällä teollisuus on yhtäjaksoisesti toiminut yli 300 vuotta.

Euran kanssa Kauttua muodostaa tänäkin päi-vänä Suomen teollistuneimman kasvualueen.

Kauttuan Ruukinpuistossa toimivan Pyhäjärvi-instituutin tehtävinä on edis-tää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutki-musta ja muuta kehitystoimintaa. Sen erityisosaamisalueisiin kuuluvat elintar-viketalous sekä vesistöjen tila, vesien-suojelu ja -kunnostus.Sen tavoitteena on turvata Satakun-nan elintarviketuotannon kilpailukykyä kestävästi, parantaa vesien tilaa sekä lisätä ja soveltaa tietoutta vesistöjen kunnostuksessa.

Luonto sekä hoidetut puistot ja puutar-hat ovat kuuluneet kartanomiljööseen. Historian hengessä tehtyjä, mutta uu-sia suunnitelmia toteutetaan asteit-tain. Vuonna 2007 Pyhäjärvi-instituutin viereiseen hongikkoon perustettiin Rhododendron-tarha, jossa kasvavat kaikki suomalaiset alppiruusulajikkeet (17 erilaista).

HistoriallinenSäkylän

Pyhäjärven ympäristö

PyhäjärviPyhäjärvi on lähes kokonaan yhtä saa-retonta avointa selkää. Kyseessä onkin yksi Suomen suurimmista yhtäjaksoi-sista selkävesistä. Järvi on tunnettu kalaisuudestaan. Tämä on mahdollis-tanut alueellisen ammattikalastuksen jatkumisen elinkeinona.

Sauna on nyt peruskorjattu ja siinä toi-mivat saunan lisäksi kahvila, pieni gal-leria ja design-myymälä.

JokisaunaHirsinen sauna on pesulan muodosta-malla jalustalla, jonka katto on samalla saunan vilvoitteluterassi.

TerassitaloRinnettä porrasmaisesti laskeutuva kerrostalo. Jokaiseen asuntoon kuljetaan si-sälle omaa pihapolkua pitkin. Vuonna 1938 valmistuneen rakennuksen asuntojen katot ovat ylempien asuntojen terasseja. Aalto pyrki liittämään asunnot mahdolli-simman välittömästi ympäröivään mäntymetsään.

Villa AaltoVirkanaisten asuintalo eli Tipula valmis-tui vuonna 1942. Rakennus on nyt ma-joituskäytössä.

TyyppitalotAlvar Aalto suunnitteli Ahlströmin käyt-töön puisen, runkorakenteisen ja stan-darditaloksi kutsumansa yhdenper-heentalon 1937. Nämä olivat Suomen ensimmäiset helposti, ilman rakennus-alan ammattilaisia, koottavat elementti-talot. Varkaudenmäellä sijaitsevat talot ovat yksityiskäytössä.

Alvar Aalto ja Ahlström-yhtiön johtaja Harry Gullichsen aloittivat yhteistyön Sunilan sellu-tehtaan ja sen asuinalueen suunnittelussa 1935. Samana vuonna perustettiin Aallon suunnittele-mien kalusteiden jälleenmyyjäksi Artek Oy, jonka keskeisenä voimahahmona oli puolestaan Maire Gullichsen, Antti Ahlströmin pojan Walter Ahl-strömin tytär. Aallon ja Gullichsenien läheinen yhteistyö ja ystävyys johti kymmenisen vuotta kestäneeseen, Ahlström-yhtiön useiden teollisuus-paikkakuntien kasvutarpeita palvelleeseen raken-tamiseen. Aalto sai Gullichseneista vauraan ja ennakkoluulottoman tukijan, he puolestaan Aal-losta modernin arkkitehtuurin kärkeen lukeutu-neen toteuttajan yhtiön uudisrakentamiselle.

1930-luvun lopun voimakas noususuhdanne johti Kauttuallakin tuotannon kasvuun. Paperitehtaan yhteydessä aloitti jalostamo 1937. Tämä antoi sysäyksen laajaan, tehdasta vastapäiselle rin-teelle sijoittuvaan uudisrakennuskokonaisuuteen. Talvisodan keskeyttämästä hankkeesta toteutui vain yksi rakennus, vuonna 1938 valmistunut ns. Porrastalo. Jalostamo siirtyi uuteen tehdasraken-nukseen 1942 ja sen kasvu johti laajaan asuinra-kentamisohjelmaan. Se koostui pääosin yhtiön Varkauden talotehtaan puisista, esivalmistetuista yhdenperheen taloista. Niiden alkuperäiset suun-nitelmat olivat Aallon. Hän laati Kauttualle myös yleiskaavan 1943. Tämän voimakkaan, Aallon suunnittelun leimaaman kasvuvaiheen rakennuk-sista mainittakoon vielä virkanaisten asuntola eli Tipula vuodelta 1942 sekä 1946 valmistunut, työväen sauna- ja pesularakennus joen rannassa. Se päätti Aallon ja Ahlström-yhtiön yhteistyön paikkakunnalla.

Alvar Aalto Kauttualla

Pekka Korvenmaa:

RUUKINPUISTON NÄHTÄVYYDET & PALVELUT RUUKINPUISTON TAPAHTUMAT & OPPAAT

Alvar Aallon terassitaloTutustu Aallon suunnittelemaan uniikkiin terassita-loon, jossa arkkitehtuuri, sisustus ja taide kohtaa-vat. Yksi talon huoneisto toimii näyttelytilana.

Katso avoinnaolot osoitteesta: www.eura.fi/terassitalo

Alvar Aallon jokisaunaAallon suunnitteleman Jokisaunan tiloja vuokrataan mm. juhliin ja kokouksiin ympäri vuoden. Halutes-sasi järjestämme ruokailun tai muuta sopivaa tarjoi-lua. Jokisaunan alakerrassa myydään laadukasta suomalaista ja ulkomaista designia ja mankeligalle-riassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. www.jokisauna.com

Kartanoravintola Kauttuan KlubiKauttuan Klubi houkuttelee vieraita kodikkailla ho-telli– ja saunapalveluilla. Nauti upeasta ja historialli-sesta tunnelmasta ruokaillen, juhlien tai majoittuen. Keittiön herkut takaavat nautinnon arkisin lounas- ja ilta-aikaan. Viikonloppuisin tilauksesta.

www.ahlstrominruukit.fi/kauttua

KyöpeliEuran 4h:n ylläpitämä Kahvila Kyöpeli sijaitsee iha-nassa vanhassa 1900-luvun alun aikaisessa raken-nuksessa. Tunnelmalliset kahvit ja pientä purtavaa voit nauttia täällä kesäaikana.

Facebook: Kahvila Kyöpeli

MakeistamoKauttuan Ruukinpuiston monisatavuotiset käsityö-perinteet yhdistyvät makuelämyksiin Makeistamon tiloissa. Parhaista raaka-aineista käsintehtyjä ma-keisia löydät helpoiten Makeistamon Tehtaantien myymälästä. Samasta rakennuksest löydät myös Kipputori Pehtoorin.

www.makeistamo.fi ja www.kirpputoripehtoori.fi

Kauttuan tehtaitten museoMuseossa on esillä 320 vuotta Kauttuan teollista historiaa. Tekniikan ja tuotannon lisäksi näyttelyssä tutustutaan myös ihmisiin teollisuuden takana.Avoinna kesäaikaan, muina aikoina tilauksesta.

www.eura.fi/kulttuuri

Alasatakunnan OppaatTule, näe, koe Ruukinpuisto ja sen kiehtova ympä-ristö koulutettujen oppaiden johdolla.

Varaukset: Juhani Eskola puh. 0500 786 622 juhani.eskola@dnainternet.net Kaisa Repo puh. 044 533 1561 kaisa.repo@dnainternet.net

Pyhäjärvi-teatteriPyhäjärvi-teatteri on tarjonnut teatterinautintoa kesäisin jo vuodesta 1982 alkaen. Ohjelmistossa on ollut suomalaista teatteria aina paikallisista tari-noista jokaiselle suomalaiselle tuttuihin klassikoihin kuten ”Tukkijoella”, ”Kaunis Veera” ja paljon muuta.

www.pyhajarviteatteri.fi

Tapahtumat ja näyttelyRuukinpuiston kaunis miljöö toimii monien tapah-tumien näyttämönä ympäri vuoden. Kesän aloittaa perinteisesti wanhan ajan leikkipäivät ja elokuussa tavataan Antiikki- ja keräilymessuilla. Ruukinpuis-ton tilat toimivat myös näyttelytiloina kesäaikaan.

www.eura.fi/fi/tapahtumakalenteri

Saunat RuukinpuistossaJokisauna tarjoaa mahdollisuuden saunomiseen upeassa Alvar Aallon suunnittelemassa sauna- ja pesularakennuksessa. Kauttuan Klubi vuokraa kahta Klubin läheisyydessä sijaitsevaa tilaussaunaa. Toinen on tunnelmallinen turvekattoinen sauna Pyhäjärven rannalla ja toinen on Pyhäjärvi-instituutin alakerrassa sijaitseva edus-tussauna.

Euran kuntaSorkkistentie 10PL 2227511 Eurapuh. (02) 839 901www.eura.fi

@kauttuanruukinpuistokauttuanruukinpuisto.fi