40
Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu 3 10 Kaupan kärki vuodesta toiseen Ruotsi, Saksa ja Venäjä

Kauppapolitiikka 3 / 2010

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

3 1

0

Kaupan kärkivuodesta toiseen

Ruotsi, Saksa ja Venäjä

Page 2: Kauppapolitiikka 3 / 2010

JulkaisijaUlkoasiainministeriö

PäätoimittajaJari SinkariPuh. (09) 160 [email protected]

Toimituspäällikkö Mikko Taivainen, Edita Press OyPuh. 040 860 [email protected]

ToimitussihteeriHarri KilpiPuh. (09) 160 [email protected]

ToimitusneuvostoJorma Korhonen (pj.), UM/KPOJukka Ahtela, EKPekka Huhtaniemi, UM/KPOSeveri Keinälä, TEMMatti Rasimus, FinproJukka Seppälä, MetsoPetri Tuomi-Nikula, UM/VKOJari Sinkari, UM/VKOMikko Taivainen, Edita

KustantajaEdita Press Oy, PL 739, 00043 EDITAwww.edita.fi/press, puh. 020 450 00fax 020 450 2750Toimitusjohtaja Rita Jussila

UlkoasuAdults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

TaittoCrisme Kotilainen, Edita Press Oy

IlmoituksetJulkaisu Bookers OyTanja LauronenPuh. (09) 77 38 22 [email protected]

Tilaajapalvelu jaosoitteenmuutoksetpuh. 020 450 [email protected]

PainopaikkaEdita Prima Oy, 2010ISSN 0783-490X

Painosmäärä11 000 kpl

Paperi:Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa.

3/20

10

Pääkirjoitus: Jari Sinkari ................................................................. 3

VIP-haastattelu: Hannu Penttilä ................................................... 4

Xport factor .................................................................................. 8

Risupaketin saksalaiset juuret ..................................................... 12

Hampuri tuulettaa elinkeinorakennettaan ................................. 14

Vilunkipeli ei kannata .................................................................. 16

Mistä nyt diskuteerataan? .......................................................... 18

Suomalaiset vientiyritykset esittäytyvät ..................................... 20

Suomen talous kasvoi metsäteollisuuden viennillä ................... 22

Cleantech-huiput kohtasivat Piilaaksossa .................................. 26

Kolumni: Dan Steinbock ............................................................. 27

Rahoitusapua Balkanin investoinneille ....................................... 28

Muotoilumarssi Yhdysvaltain markkinoille jatkuu ...................... 30

Kolumni: Manu Virtamo .............................................................. 31

Silta Etelä-Koreaan levenee ......................................................... 32

Moldova – miksi? ........................................................................ 34

Lyhyesti .................................................................................. 36–38

Ministerin mietteet ..................................................................... 39

Professori Markku Kuisma ja ulkomaankaupan historia:

tuotteet vaihtuvat mutta kauppakumppanit pysyvät.

Kan

ne

n k

uva

: Th

inks

tock

22

Page 3: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 3

Moskova, Berliini, Tukholma. Näiden pääkaupunkien väli-set suhteet ovat historiallises-ti määrittäneet Suomen ase-

man. Venäjä, Saksa ja Ruotsi ovat myös Suomen tärkeimmät kauppakumppanit, eikä näköpiirissä ole muutosta kolmikon koostumukseen.

Kun perspektiiviä laajentaa Itäme-ren alueelle, käy ilmi, kuinka suuri merki-tys lähialueellamme on. Yli 40 prosenttia kaupasta käydään Itämeren maiden kans-sa. Valtaosa suorista investoinneista tulee niistä, ja huomattava osa suomalaisyritys-ten investoinneistakin tehdään Itämeren alueelle.

Nykyisin kauppa on yritysten välis-tä, mutta vielä 1980- ja 1990-luvuilla ul-komaankauppa oli valtiojohtoista, kertoo professori Markku Kuisma haastattelus-saan. Hän taustoittaa Suomen kauppasuh-teita kärkikolmikkoon ”tuhannen vuoden” perspektiivillä.

Viime vuonna Suomen vienti kutistui tullin lukujen mukaan kolmanneksen ei-vätkä kevään tilastot näytä vieläkään toi-pumisen merkkejä. Itämeren talousalue on myös yksi niistä maailmankolkista, joi-ta talouskriisi on kolhinut kaikkein tylyim-min. Tämä peittää näkyvistä yhden histo-riallisen muutoksen Itämeren alueella. Se on Suomen oman suhteellisen merkityk-sen kasvu.

Kun Itämeren alueen taloudellinen integraatio etenee, tapahtuu maantieteel-linen siirtymä itään. Kolmen vuoden ta-kaisessa mainiossa ”Itämeren alue Suomen taloudellisena toimintaympäristönä” - ra-portissaan professori Urpo Kivikari mai-nitsee, että kaupan painopiste siirtyy Tuk-holma-Hampuri-akselilta itään. Tämä joh-tuu erityisesti Venäjän ja Puolan tiiviim-mästä integroitumisesta maailmantalou-teen. Samalla Pietari, Helsinki ja Tallinna nostavat merkitystään.

Suomi on paalupaikalla, kun Pietarin talousalue lähtee taas kasvuun. Eikä län-sinaapurinkaan suhteen ole imagovajetta. Ruotsalaisilla on positiivinen kuva suoma-laisista, eikä psykologisia esteitä Ruotsin

”valloitukselle” ole, muistuttaa suomalais-ruot-salaisen kauppa-kamarin toimi-tusjohtaja Marja Kahra.

Euroopan suurimman talouden hyö-dyntämisessä riittää mahdollisuuksia. Sak-salais-suomalaisen kauppakamarin toimi-tusjohtaja Manfred Dransfeld nostaa esi-merkiksi elintarvikeviennin. Suomella on naurettavan pieni osuus Saksan 40 miljar-din euron elintarviketuonnista. Siivu tästä kakusta on yhtä kapea kuin ennen EU-jä-senyyttä.

Vaikka valtio ei enää raamita ulko-maankauppaa jättisopimuksin, sen edus-tajien vetoavulla on edelleen merkitys-tä. Kilpailuympäristöä pyritään yhtenäis-tämään. Venäjän WTO-jäsenyyttä ediste-tään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Promootiotoiminnassa ollaan aktiivisia. Kirnu-paviljonki Shanghaissa ja Suomi-päivä toimivat näyteikkunana pitkäjän-teisestä työstä, jolla on merkitystä Kiinas-sa. Moskovan suurlähetystö ja Pietarin pääkonsulaatti toimivat läheisessä yhteis-työssä yritysten kanssa, jotka suuntaavat itänaapurin uusille alueille.

Innovaatioyhteistyön edistäminen tähtää pitemmän aikavälin kilpailuetui-hin. Manu Virtamo kertoo kolumnissaan, kuinka ulkoministeriö edustustoverkkoi-neen siirtyi äänettömästä yhtiömiehestä tunnustetuksi kumppaniksi.

Kannattaa myös vilkaista takakant-ta. UM:n tietopalvelut mielletään usein raportoinniksi, mutta todennäköisesti te-hokkain tapa tietotaidon välitykseen ovat keskustelutilaisuudet. Elokuun lopun ME-NA ja MINÄ -seminaari luotaa keino-ja, kuinka pahasti repsahtanut vienti Lä-hi-idän, Persianlahden ja Pohjois-Afrikan maihin saataisiin uudestaan lentoon, yh-teisvoimin.

Sitä ennen, rentouttavaa kesää!

Jari Sinkaripäätoimittaja

Ujo potentiaalinen voittaja

Pääkirjoitus

27Dan Steinbockin

mielestä Nokia on maailman

globaalein yritys.

4Miksi tavarataloja ei

voi viedä? kertoo Stockmannin

toimitusjohtaja Hannu Penttilä.

Page 4: Kauppapolitiikka 3 / 2010

4 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

VIP

Idän ihme

Stockmannin tavaratalot menestyvät Venäjällä

ja Baltiassa, vaikka toimialan vanha totuus on,

että tavaratalot ovat huonoja vientituotteita.

Stockmannin toimitusjohtaja Hannu Penttilä

kertoo VIP-haastattelussa syyt.

Toimittaja & Teksti: Mikko Taivainen

STRATEGIA

Kansainvälistyminen on keskeinen osa kaikkien liiketoimintayksiköidemme stra-tegiaa. Stockmann-konserniin kuuluu tavarataloryhmä, johon vuoden 2010 alussa yhdistettiin Hobby Hall -etämyynti, Lindex ja Seppälä.

Suomessa on seitsemän Stockmann-tavarataloa, ja tämän mittakaavan yksiköt tarvitsevat noin 250 000 asukasta ympärilleen. Pääkaupunkiseudulla on neljä tava-rataloa. Tampereella, Turussa ja Oulussa on yksi kussakin. Suomessa emme pysty enää laajenemaan.

Seppälä-ketjulla on sama tilanne. Myymälöitä on 130 eri puolilla maata, jo-ten kovin monta uutta ei voi avata. Kansainvälistyminen on oikeastaan ainoa kei-no kasvaa.

Vuonna 2007 toteutettu Lindex-osto on Stockmann-konsernin suurin askel kansainvälistymisessä. Saimme kerralla yli 400 myymälää: Ruotsissa noin 200, Nor-jassa noin 100 ja Suomessa vajaa 60. Suomeen mahtuu vielä jokunen lisää.

Lindexin tilanne oli sama kuin Stockmannilla, eli kotimarkkinoilla kasvun ra-jat olivat tulleet vastaan. Olemmekin vieneet Lindexiä kansainvälisille markkinoille.

Page 5: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 5

Page 6: Kauppapolitiikka 3 / 2010

6 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

SUOMALAISET TUOTTEET

Stockmann toimii rajoitetusti vientialus-tana suomalaisille tuotteille. Tavaratalot muistuttavat toisiaan, koska ne perustu-vat samaan konseptiin. Valikoima sisäl-tää huomattavasti enemmän kansainvä-lisiä kuin suomalaisia tuotteita. Asiakkai-den kulutustottumusten vuoksi ulkomai-sissa tavarataloissa esimerkiksi elintar-vikkeet ovat pääosin paikallisia.

Suomessa ei ole paljon kulutusta-varoiden tuottajia. Ulkomailla on tar-jolla joitakin samoja tuotteita esimer-kiksi Iittalalta ja Fiskarsilta kuin Suo-messakin.

ITÄ

Merkittävin markkina-alue meille on Ve-näjä, jonne lähdimme jo Neuvostolii-ton aikana. Baltiaan menimme, kun Vi-ro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät. Baltias-sa meillä on Tallinnan ja Riian tavaratalo-jen lisäksi yli 40 Seppälä-myymälää sekä kasvava Lindex-ketju.

Tällä hetkellä kaikki liiketoiminta-alueet laajenevat Venäjällä. Myyntipistei-tä on noin 70 eri puolilla maata, ja Mos-kovassa on viisi tavarataloa. Kohta ava-taan ensimmäinen Moskovan ulkopuo-linen tavaratalo, kun ensi marraskuus-sa valmistuu Pietarin keskustaan omalle tontille kauppakeskus.

Stockmannin tilanne Venäjällä muuttuu merkittävästi. Uusi kauppakes-kus täyttää lippulaivastrategian tunnus-merkit: se sijaitsee keskeisellä paikalla ja arvokiinteistössä.

Omalla tontilla sijaitsevaan kiin-teistöön kuuluu muun muassa 600 au-ton parkkihalli. Kauppakeskuksessa on Stockmann-tavaratalon lisäksi Seppälän ja Lindexin myymälät, ja noin puolet ti-lasta vuokrataan ulkopuolisille tahoille esimerkiksi Hennes & Mauritzille.

Kun Pietarin uusi kauppakeskus ava-taan, muuttuu Stockmannin kassavirta ja kannattavuus Venäjälle. Koska vuok-raamme puolet kiinteistöstä ulkopuolisil-le, se luo heti meille tulovirtaa. Siinä mie-lessä kyseessä on poikkeuksellinen tava-rataloinvestointi.

Normaalisti tavaratalon ensimmäi-nen vuosi on raskaasti tappiollinen, myös toinen vuosi tehdään tappiota ja kolman-tena saadaan nenä pinnalle. Vuokratu-lojen ansiosta Stockmannin toiminta on kannattavaa ensimmäisestä vuodesta läh-tien.

LÄNSI

Lindexin ostaminen olisi ollut vuoden 2007 suurin yrityskauppa Suomessa, el-lei Nokia olisi hankkinut samana vuon-na Navteqia. Lindex avasi Stockmannil-le aivan uuden suunnan. Saimme kannat-tavaa liiketoimintaa Ruotsista ja Norjasta.

Sen jälkeen olemme laajentuneet uu-sille markkinoille. Lindex-liikkeitä on avattu Tšekissä ja viime vuonna Slova-kiassa. Franchising-toiminnan käynnis-täminen on vienyt Lindexin Saudi-Ara-biaan ja Dubaihin. Toinen franchising-partneri on avannut liikkeen Bosnia-Hertsegovinassa ja vie ketjua Balkanille.

Seppälä on avannut kaksi myyntipis-tettä Ukrainassa, mutta maa on vielä po-liittisesti niin epävakaa, että emme ole voineet viedä muita konsepteja sinne.

Stockmann-konsernilla on myynti-toimintaa tällä hetkellä 13 maassa. Lisäk-si meillä on ostotoimintoja Kiinassa, Inti-assa, Bangladeshissa, Pakistanissa ja Tur-kissa. Kaiken kaikkiaan Stockmann on läsnä 18 maassa.

VENÄJÄ-KOKEMUKSIA

Venäjä on selkeästi tulevaa kasvua aja-tellen päämarkkina. Neuvostoliiton sor-tuessa maassa tapahtui rajuja muutok-sia. 1990-luvun puolivälissä törmäsimme ongelmiin, jolloin päätimme venäläistää paikallisen organisaation. Ennen sitä lä-hetimme Venäjälle paljon väkeä Suomes-ta, ja 1990-luvun alussa maassa asui oikea suomalaissiirtokunta.

– Olen kertonut näkemykseni henkilökohtaisesti Venäjän johdolle: mikäli Venäjä haluaa ulkomaisia investointeja, yritysten on kyettävä luottamaan oikeusvaltion toimivuuteen, sanoo Hannu Penttilä.

”Venäjälle meno ei voi perustua

kvartaali­kapitalismiin.

Page 7: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 7

Vuoden 1998 Venäjän talouden ro-mahduksesta vuoden 2008 talouskriisiin asti oli Stockmannille voimakkaan kas-vun aikaa. Viime vuosi oli vaikea, mutta nyt näyttää siltä, että meidän on mahdol-lista kasvattaa liiketoimintaamme.

Venäjälle meno ei voi perustua kvar-taalikapitalismiin. Se on pitkän tähtäi-men toimintaa, jossa pitää olla valmis kestämään vastoinkäymisiä. Niitä tulee varmasti ja silloin tarvitaan kestokykyä. Ja sitten jonakin päivänä mahdollisuudet voivat toteutua.

Korostan pitkäjännitteisyyden mer-kitystä. Toinen tärkeä seikka on ymmär-tää, mitä Venäjällä oikeasti tapahtuu. Ve-näjällä tarvitaan oma paikallinen organi-saatio, sillä liiketoimintaa ei voi etäohjata.

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Venäjä on hankala liiketoimintaympä-ristö. Sen luonteenpiirteisiin kuuluu by-rokratia käsittämättömässä mittakaavas-sa. Byrokratia on ja pysyy, mikä tarkoit-taa sitä, että tarvitaan Suomeen verrattu-na kymmenkertainen organisaatio pape-rin ja lupien pyörittämiseen.

Avasimme Zara-myymälöitä hyvin tuloksin, mutta Inditexin johdon vaih-duttua yritys halusi ottaa Venäjän toimin-not omaan haltuunsa. Yhteistyösopimuk-sen purkamisesta saimme yli 20 miljoo-nan euron voitot vuonna 2006.

VENÄJÄ OIKEUSVALTIO?

Pari vuotta sitten tapahtui ikävä asia, kun jouduimme sulkemaan Smolenskin ta-varatalon Moskovassa. Stockmannilla oli vuokranantajan kanssa 20-vuotinen vuokrasopimus. Kymmenen vuoden jäl-keen meillä oli yksipuolinen oikeus jatkaa sopimusta kymmenellä vuodella.

Ilmoitimme, että haluamme jatkaa sopimusta, mutta vuokranantaja halu-si tavaratalon kannattavuuden tuhoavan määrän lisää rahaa, eikä hyväksynyt so-pimusta. Veimme asian kansainväli-seen välimiesoikeuteen, joka ratkaisi asi-an Stockmannin hyväksi. Jatkoimme toi-mintaa, mutta jouduimme lopulta sulke-maan tavaratalon ja teimme isot tappiot sen vuoksi.

Kansainvälinen välimiesoikeus määräsi vuokranantajan maksamaan Stockmannille seitsemän miljoonan dollarin korvaukset, mutta paikallinen oikeusistuin ei vahvistanut tätä päätös-tä. Tilamme kauppakeskuksessa ovat yli kaksi vuotta olleet pääosin tyhjinä, ja vuokranantaja on kärsinyt kymmenien miljoonien tappiot menettelynsä seu-rauksena.

Oikeusvaltio otti Venäjällä taka-as-keleen päätöksen myötä. Olen kertonut näkemykseni henkilökohtaisesti Venä-jän johdolle: mikäli Venäjä haluaa ul-komaisia investointeja, yritysten on ky-ettävä luottamaan oikeusvaltion toimi-vuuteen.

LOKAALI JA GLOBAALI

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että tava-ratalot eivät kansainvälisty, sillä liiketoi-minta on täysin lokaalia. Kun Stockmann meni Venäjälle, maassa ei ollut tavarata-loja, eikä kunnollisia vähittäiskauppo-ja. Pääsimme neitseellisille markkinoille.

Olemme pystyneet viemään Stockmann-tavaratalot myös Baltiaan.

Minua huvitti, kun Kampin kaup-pakeskus avattiin. Silloin puhuttiin, että Kamppiin halutaan Stockmannin tasoi-nen ulkomainen tavaratalo. Miksi ne tu-lisivat Suomeen, jos ne eivät mene mui-hinkaan maihin? Ranskalainen Galeries Lafayette on muutaman kerran hakan-nut päätä seinään kansainvälisillä mark-kinoilla mutta aina tullut takaisin veris-sä päin.

Muotikauppaketjujen kansainvä-listyminen sen sijaan toimii. Hyviä esi-merkkejä ovat Hennes & Mauritz ja Zara. Luotan, että Lindexillä on hyvät mahdol-lisuudet kehittyä aidosti kansainvälisek-si brändiksi. Lindex onkin pärjännyt hy-vin: se teki kaksi kolmasosaa koko kon-sernin liikevoitosta viime vuonna. Myös Seppälän konsepti voi menestyä kansain-välisesti.

Meidän suuntamme on Baltia, Ve-näjä ja Itä-Eurooppa, sillä länsimarkki-nat ovat niin kovasti kilpailtuja, että tu-loksen tekeminen siellä ei ole kenelle-kään helppoa. Yhtään tavarataloa emme nyt ole länsimarkkinoille perustamassa, koska hyviä esimerkkejä ei ole olemassa. Olemme jäsen International Association of Department Stores -järjestössä. Sen piirissä liikkuu sanonta: ”Department stores don’t travel well.”

”Oikeusvaltio otti Venäjällä

taka­askeleen.

”Liiketoimintaa ei voi

etäohjata.

Venäjällä haluaa yksinkertaistaa by-rokratiaa, mutta se ei ole käytännös-sä helppoa. Byrokratian vuoksi tarvitaan suuri hallinto-organisaatio, joka on itse asiassa yksi osa meidän Venäjä-osaamis-tamme. Tämän osaamisen ansiosta toim-me Zara-ketjun yhdessä Inditexin kanssa Venäjän markkinoille.

VIP

Page 8: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Xport factor

Joissakin maissa on vain sitä jotakin, joka tekee niistä

Suomen parhaita kauppakumppaneita. Kauppa luistaa

vuodesta toiseen Ruotsin, Saksan ja Venäjän kanssa.

Kauppakamarien toimitusjohtajat kertovat miksi.

Teksti: Mikko Taivainen

KYSYMYKSET

Miksi Ruotsi/Saksa/Venäjä on niin tärkeä kauppakumppani Suomelle?

2 Miksi suomalaisyritysten kannattaa tulla näille markkinoille?

3 Mikä olisi järkevä strategia, vienti vai paikallisten toimintojen perustaminen?

4 Onko mielestäsi maiden välisessä kaupassa vielä hyödyntämätöntä

potentiaalia?

5 Millaisia vinkkejä antaisit maan markkinoille aikovalle yritykselle?

6 Muuta tärkeää tai mitä haluat korostaa?

Kauppakamarit

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Page 9: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kauppakamarit

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 9

Toimitusjohtaja Marja Kahra, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari FinSve

Ruotsi on pitkään* kuulunut Suo-men kolmen tärkeimmän kauppa-kumppanin joukkoon. Sijoitus on vaihdellut tärkeimmästä toiseksi tai kolmanneksi viennin kohdemaana. Vuonna 2009 Ruotsi oli Suomen toi-seksi tärkein viennin kohdemaa. Noin kymmenen prosenttia Suomen tavara-viennistä meni Ruotsiin. Suomi puo-lestaan oli vuonna 2009 Ruotsin vii-denneksi tärkein kauppakumppani kuuden prosentin osuudelle tavaraviennistä.

Tämä kauppakumppanuuden tärkeys johtuu maantieteelli-sistä, kulttuurillisista ja taloudellisista syistä. Valtaosa yrityksis-tä valitsee Ruotsin kansainvälistymisen aloitusmaaksi. Ruotsin markkinat muistuttavat paljon Suomen markkinoita, joten sa-mantyyppiset liiketoimintakonseptit toimivat suuremmalla to-dennäköisyydellä kuin muissa maissa. Ruotsissa on tarjolla suu-rempi markkina, joka on kuitenkin hallittavissa.

Poliittiset riskit ovat pienet, talous vakaa ja kauppa ei ole korruptoinutta. Tietoa on hyvin saatavilla, asiakkaiden käyttäy-tyminen on tutkittavissa ja ennustettavissa suhteellisen hyvin. Markkinoilla on ostokykyisiä kuluttajia, ja b-to-b -markkinat toi-mivat ennakoitavalla tavalla. Suomalaiset ja ruotsalaiset ymmär-tävät toisiaan kauppakumppaneina paremmin kuin muut poh-joismaalaiset toisiaan.

Ruotsi on helppo maa opetella kansainvälistymistä ja kui-tenkin tarpeeksi kilpailtu, jotta täällä oppii uutta. Voidaan mel-kein sanoa, että jos Ruotsissa pärjää, niin pärjää muuallakin.

Jo markkinoilla olevat yritykset pysyvät täällä ja menevät usein Ruotsin kautta Eurooppaan. On monia yrityksiä, jotka ei-vät enää ole suomalaisia eivätkä ruotsalaisia vaan pohjoismaisia.

2 Ruotsin markkinat ovat kaksi kertaa Suomea suuremmat, ja täällä on ostokykyisiä ja vaativia kuluttajia. Ruotsista saa näkö-alan Eurooppaan, ja yritysilmasto on terve. Usein trendit tulevat Euroopasta ja maailmalta Ruotsin kautta Suomeen, jolloin pysyy ajan tasalla kansainvälisistä virtauksista.

3 Strategia kannattaa luoda aina yritys- ja markkinakohtaises-ti riippuen yrityksen tavoitteista ja resursseista sekä tuotteen tai palvelun ominaisuuksista.

Pienille yrityksille, joiden resurssit ovat rajalliset, voisi suosi-tella aloitusta suoraviennillä tai yhteistyökumppanin kautta. Re-surssien kasvaessa voi alkaa valmistella tarpeen mukaan omaa organisaatiota.

Suurten yritysten, joilla on paljon resursseja käytettävissään ja jotka haluavat nopeasti markkinaosuuksia, kannattaa tutkia yritysostovaihtoehtoa. Mutta kuten sanottu, mitään nyrkkisään-töä ei ole, vaan strategia kannattaa tehdä tapauskohtai-

VientiSaksa 4 625 meuroa 10,3 % (osuus kokonaisviennistä)Ruotsi 4 405 meuroa 9,8 %Venäjä 4 044 meuroa 9,0 %

TuontiVenäjä 7 026 meuroa 16,2 % (osuus kokonaistuonnista)Saksa 6 313 meuroa 14,6 % Ruotsi 4 306 meuroa 10,0 %

Lähde: www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/muut_katsaukset/kuluvavuosi/taskutilasto2009/liitteet/tasku2009.pdf

* ks. kaupan historiasta s.22

Page 10: Kauppapolitiikka 3 / 2010

10 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Toimitusjohtaja Manfred Dransfeld, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari DFHKsesti perustuen markkina-analyysiin

ja kannattavuuslaskelmiin.

4 On paljonkin hyödyntämätön-tä potentiaalia. Kasvu on elinkeino-elämän avainsana, ja monille niche- tuotemarkkinoilla toimiville yrityk-sille kasvun raja tulee nopeasti vas-taan Suomessa. Ruotsissa on jo tarjol-la kaikkea, mutta oikealla strategialla ja taktiikalla sekä hyvällä viestinnällä voi vallata markkinaosuuksia ja kas-vaa kannattavasti.

5 Suomalais-ruotsalainen kauppa-kamari korostaa kaikessa viestinnäs-sään, että suomalaiset ja ruotsalaiset ovat samanlaisia mutta kuitenkin niin erilaisia. Suomessa toteutettu konsep-ti ei välttämättä ole menestysresep-ti Ruotsissa. Arvostukset, ostotottu-mukset ja -käyttäytyminen, lainsää-däntö, mainonnan ilme saattavat poi-keta paljon maissamme ja aiheuttaa yllätyksiä.

Kaikki tällaiset seikat kannat-taa huomioida ja sopeuttaa konsep-tia paikallisesti. Kaiken A ja O on pe-rusteellinen markkina-analyysi, jon-ka ehdottomasti suosittelemme te-kemään. Tämän perusteella voidaan miettiä kohdeasiakasta, segmentoin-tia, markkinointipanostuksia, oikeata jakelukanavaa ja toimintamallia.

Suomalais-ruotsalaisen kauppa-kamarin palvelut (www.finsve.com) ovat suomalaisten yritysten käytettä-vissä. Autamme mielellämme liike-toiminnan aloittamiseen ja kehittä-miseen liittyvissä asioissa ja jäsentoi-mintamme tarjoaa erinomaisen mah-dollisuuden verkostoitua Ruotsissa.

6 Euro on se ikuinen keskustelunai-he kauppasuhteissamme. Kurssivaih-telut voivat aiheuttaa yllätyksiä, ja ne kannattaa huomioida hintoja lasket-taessa.

Haluamme korostaa seikkaa, jo-ta ei Suomessa ehkä tiedosteta: ruot-salaisilla on positiivinen kuva suo-malaisista! Tuotteita ja palveluja pi-detään laadukkaina, suomalaiset koe-taan luotettavina kauppakumppanei-na ja miellyttävinä ihmisinä.

Toimitusjohtaja Mirja Tiri, Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK

Kuvitellaanpa, että Suomella ja Venäjällä ei olisi kauppasuhteita keskenään. Tavaranvienti Venäjäl-le työllistää yli 30 000 ihmistä Suo-messa. Venäläiset yritykset työllis-tävät Suomessa noin 8 000 henkeä. Transito työllistää edelleenkin arvi-olta pari tuhatta henkeä. Mistä nämä ihmi-set hankkisivat leipänsä jos ei olisi Venäjän-kauppaa?

Venäläisiä turisteja saapuu Suomeen 1,5–2 miljoonaa vuodessa ja jättävät maa-han useita satoja miljoonia euroja – entäpä jos ei olisi venäläisiä turisteja? Suomessa on Venäjän-kauppiaita nelisen tuhatta – mis-tä nämä yritykset saisivat liikevaihtonsa jos heillä ei olisi Venäjän-kauppaa? Venäjälle on etabloitunut 600–800 suomalaisyritystä, jois-ta useimmat tekevät siellä – normaalioloissa – hyvää tulosta ja joiden kasvu tulee Venä-

Noin 45 000 ulkomaista yritystä on investoinut Sak-saan, niiden jou-kossa maailman 500 suurinta yritys-tä. Saksalla on sijoittajille paljon tarjottavaa: erinomaista insinööritaitoa, kilpailukykyinen yritysverotus, loistava infrastruktuuri ja eten-kin Euroopan suurimmat sisämarkkinat.

3 Pienien ja keskisuurten yritysten, jot-ka vievät verrattain vähän Saksaan, ei var-maan kannata perustaa tytäryhtiötä Sak-saan. Järkevintä lienee toimia yhteistyössä hyvän saksalaisen maahantuojan tai edusta-jan kanssa. Saksalais-Suomalaisen Kauppa-kamarin yhtenä päätehtävänä on etsiä yri-tyksille sopivia yhteistyökumppaneita.

Myös suurempien yritysten on miele-kästä laajentaa toimintaansa Saksan mark-kinoille saksalaisen kumppanin avulla en-nen kuin suunnittelee tytäryhtiön perusta-mista. Sen voi tehdä, kun kaupankäynti pää-see vauhtiin. Myös yrityksen perustamiseen ja sijaintipaikan valintaan liittyvissä kysy-myksissä Kauppakamari voi auttaa.

jältä – mistä voisimme saa-da korvaavan liiketoimin-nan kasvun?

Venäjä on Suomel-le erittäin tärkeä kauppa-kumppani, sillä ilman Ve-näjää – joka on tuossa maa-rajan takana miljoonine ku-luttajineen ja tuhansine yri-tyksineen – joutuisimme hakemaan työllisyyden, lii-

kevaihdon ja yrityskasvun aina jostakin me-ren takaa. Myös Suomi on Venäjälle tärkeä kauppakumppani, sekä tuonti- että vienti-maa ja investointilähde.

2 Venäjän markkinat kasvavat koko ajan. Venäläisten kuluttajien ja yritysten ostovoi-ma kasvaa. Markkinat eivät ole juuri min-kään tuotteen osalta vielä kypsät vaan ky-syntää riittää. Suomalaiset levittäytyvät yhä laajemmalle alalle Venäjää ja kysyntää suo-malaistuotteille on enenevässä määrin myös muualla kuin Pietarissa ja Moskovassa.

Saksa on maailman neljänneksi suurin kansantalous. Sen bruttokansantuote on 2 400 miljardia euroa, joka on 20 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuottees-ta, mikä tekee Saksasta Euroopan talouden moottorin. Saksa on Suomen teollisuuden tärkein vientimarkkina-alue ja toiseksi tär-kein tuontimaa.

Molemmissa maissa on korkeasti ke-hittynyttä teollisuutta, joka osittain kilpailee keskenään mutta myös täydentää hyvin toisi-aan. Saksa on esimerkiksi koneenrakennuk-sessa selvästi Euroopan johtava maa ja mo-nilla koneenrakennuksen aloilla jopa joh-tavassa asemassa maailmassa. Siten monet suomalaisvalmistajat päätyvät saksalaisiin erikoiskoneisiin, joita ilman heidän tuotan-tonsa ei pyörisi.

2 Saksaan kannattaa mennä, koska maas-sa on mahdollista ansaita kilpailukykyisil-lä tuotteilla hyvin. Saksassa on 82 miljoo-naa asukasta. Markkinat ovat hyvin kilpail-lut, mutta ne tarjoavat samalla myös menes-tyksen mahdollisuuksia. Ja se joka menestyy kilpailussa Saksan markkinoilla, menestyy maailman muillakin markkinoilla.

Kauppakamarit

Page 11: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 11

Ku

va:

An

tero

Aal

ton

en

, SV

KK

4 Varmasti kauppaa voidaan vielä kas-vattaa molempiin suuntiin. Esimerkik-si elintarvikkeiden viennin osuus Suo-men koko viennistä Saksaan on vain yk-si prosentti. Vuonna 2009 tämä tarkoit-ti 70 miljoonaa euroa, mikä on nauret-tavan pieni summa Saksan koko elintar-viketuonnista, eli 40 miljardista euros-ta. Suomen elintarvikevienti oli muuten yhtä pientä jo ennen Suomen liittymistä EU:hun. Euroopan unionin sisämarkki-noiden tarjoamat mahdollisuudet on siis jätetty käyttämättä.

Saksalais-Suomalainen Kauppa-kamari on käynnistänyt projektin edis-tämään suomalaisten elintarvikkeiden vientiä Saksaan. Toivomme suomalais-ten elintarviketuottajien todella kiinnos-tuvan Saksan-vientinsä laajentamisesta ja osallistuvan hankkeeseen. Saksan mark-kinoilla on esimerkiksi funktionaalisil-la elintarvikkeilla loistavat näkymät. Suo-malaisyrityksillä on tällä alalla aivan eri-tyisen laajaa osaamista.

Yritämme myös saada kemikaliotar-vikkeita myyvät suuret saksalaiset ketjut kiinnostumaan Suomen markkinoista. Suomalaisilla on hyvä ostovoima ja toi-saalta hintataso on korkea, minkä voisi kuvitella houkuttelevan saksalaisyrityk-

siä avaamaan Suomen-markkinansa. Tä-mä hyödyttäisi myös suomalaista kulut-tajaa, sillä koveneva kilpailu tapaa laskea hintoja melko nopeasti. Tämä havaittiin selvästi Bauhausin tultua markkinoille, kun myös suomalaisten rautakauppojen hinnat laskivat äkkiä.

5 Saksan kilpailtuja markkinoita ei vallata ilman selvää strategiaa ja selväs-ti muotoiltuja tavoitteita. Hyvä valmis-telu on välttämätöntä. Pyörää ei tarvit-se kuitenkaan itse aina keksiä uudes-taan ja tehdä itse markkinatutkimuk-sia, sillä niitä on jo olemassa riittäväs-ti oikeastaan joka tuotteesta. Jotta tä-tä tietoa voi arvioida, on tietysti saksan kielen taito välttämätön. Jos yrityksellä ei sitä itsellä ole, täytyy hankkia kump-pani, jolla on.

Usein Saksan markkinoita yksin-kertaisesti aliarvioidaan. Esimerkke-jä on riittävästi siitä, miten kansain-välisestikin huomattavat yritykset ovat saaneet nenilleen, koska odottivat asiak kaiden käyttäytyvän Saksassa sa-malla tavalla kuin vaikkapa Amerikan markkinoilla. Myös suomalaisyritysten on muistettava, että saksalaiset kulut-tajat ovat pääsääntöisesti vaativampia

kuin suomalaiset ja pitävät palveluta-soa tärkeämpänä.

Suomalaisten yritysten on usein hy-vä alueellisesti rajoittaa markkinointiaan Saksassa, koska niiden tuotanto- ja mark-kinointikapasiteetti ei riitä kattamaan ko-ko maata. Saksassa on 82 miljoonaa asu-kasta, ja se on markkina-alueena 16 ker-taa Suomea suurempi.

Järkevä tapa tutustua Saksan mark-kinoihin on käydä vieraana tai osallistua näytteilleasettajana ammattimessuille Sak-sassa. Neljä viidestä maailman tärkeim-mästä messutapahtumasta järjestetään Saksassa. Saksalais-Suomalainen Kauppa-kamari edustaa kuutta saksalaista messu-yhtiötä ja neuvoo mielellään suomalaisyri-tyksiä oikeiden messujen valinnassa.

6 Vaikka Suomen ja Saksan yrityskult-tuurien välillä on tiettyjä eroja, ovat sa-mankaltaisuudet kuitenkin silmäänpis-täviä. Luottamus toiseen osapuoleen on pitkäaikaisten liikesuhteiden perusta-na saksalaisten ja suomalaisten yritysten välillä. Kun suhde on syntynyt, se jatkuu usein vuosikymmeniä ja säilyy niin hyvi-nä kuin huonoinakin aikoina.

Kasvuyrityksille Venäjän markkinat ovat potentiaaliset kunhan vain tarjottu tuote ja palvelu sopivat Venäjän markkinoille, et teivät ole esimerkiksi liian high tai low tech.

3 Karkeasti määriteltynä strategia ra-kentuu osittain tarjontaan. Esimerkik-si palvelut ja monet teknologiateol-lisuuden oheispalvelut, on useimmi-ten syytä tuottaa lähellä asiakasta, jo-ten etabloituminen Venäjälle on täl-löin järkevää.

Tavaroiden ollessa kyseessä strate-gia perustuu suomalaisyrityksen Venä-jä-kokemukseen ja tuotteeseen. Aloitte-levan high tech -tuotteen tai erikoisku-lutustuotteen, brändituotteen, myyjän on parasta aloittaa viennillä, mutta Venäjä-konkarin, joka tuottaa bulkkitavaraa tai peruskulutustuotteita, paras strategia on oma tuotanto Venäjällä.

Oma taiteen lajinsa on sitten jälleen-viejillä, joiden on tehtävä strateginen pää-

tös, perustaako varasto ja oma tytäryhtiö Venäjälle vai toimittaako tuotteet edel-leenkin Suomesta venäläisille asiakkaille.

4 Koko ajan tulee lisää potentiaalia. Toi-mialoittaisesta potentiaalista mainitta-koon palvelualat, mukaan lukien hyvin-vointipalvelut, joka on vielä alkuvaihees-saan. Matkailu on edelleenkin yksisuun-taista, Venäjältä Suomeen. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus tuottaa mat-kailupalveluja yhteistyössä venäläisten kanssa Venäjällä - tämä on täysin kyntä-mätön pelto.

Yhteistyö energia- ja innovatiivis-ten teknologioiden alalla on vasta alka-massa, siitä voi joskus koitua meille mo-lemmille paljon hyvää. Venäläisten in-vestoinnit Suomen tuotantotalouteen ovat hyvin tervetulleita, jos voimme tar-jota hyvän ja kilpailukykyisen ympäris-tön. Alihankinta Suomessa ja markki-noillepääsy Eurooppaan kiinnostaa ve-näläisiä yrityksiä.

5 Välittäisin mielelläni Venäjä-konka-reiden terveiset:– Kielitaito on avuksi, joskus välttämätön– Henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä– Suhteet viranomaisiin, hallintoelimiin

muistettava– Johtaja päättää– Myyjän oltava aktiivinen, reagoi kyse-

lyihin nopeasti– Sopimukset kirjallisina– Liiketoimintakulttuurin ja tapakulttuu-

rin tuntemus – Markkinoiden jatkuva seuranta– Asiantuntija-apua kannattaa käyttää

(ks. esim www.finruscc.fi > ”Palveluk-sessanne”)

6 Suomalaiset ja venäläiset ovat mones-sa asiassa samanlaisia ja monessa asiassa erilaisia. Kannattaa rakentaa liikeyhtey-det samanlaisuuden varaan ja oppia tun-temaan erilaisuudet mahdollisimman hy-vin – molemmin puolin rajaa.

Page 12: Kauppapolitiikka 3 / 2010

12 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

nan taso aurinkosähkölle voinut olla jopa nelinkertainen.

Tämä ylivoimaisesti kalleimmal-la hinnalla tuettu uusiutuvien muoto yl-si vasta vuonna 2009 ensimmäistä kertaa yli prosenttiin Saksan kokonaissähkön-tuotannosta. Silti siihen kohdistui korke-an tariffin houkuttelemana samana vuon-na yli puolet kaikista uusiutuviin energia-muotoihin tehdyistä investoinneista, rei-lut yhdeksän miljardia euroa.

Keväällä 2010 liittohallitus vastasi kritiikkiin ja päätti leikata aurinkosähkön syöttötariffeja noin 15 prosentilla. Halli-tuksen mukaan EEG:n alkuperäinen ta-voite on toteutunut: syöttötariffit ovat li-sänneet kilpailua ja tehneet aurinkosäh-köstä markkinoilla kilpailukykyisempää.

Näin ollen tukijärjestelmästä voi hy-vin tehdä dynaamisemman, eli laskea tu-kitasoja sitä enemmän, mitä enemmän sähköä markkinoille tuotetaan. Aurinko-sähköteollisuuden tyytymättömyys pää-tökseen on ollut odotettua, mutta koko-naiskuvan kannalta korjausliikettä on pi-detty oikeansuuntaisena.

Kysyntää älykkäille sähköverkoille

Suurempi rakenteellinen ongelma ei liity niinkään sähkön tuotantoon vaan siirto-verkkoihin. EEG:n ansiosta ennen kaik-kea tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on kasvanut nopeasti. Tuulivoimalat ovat nousseet ennen muuta maan pohjois- ja itäosiin, missä tuuliolosuhteet ovat voi-maloille otollisimmat. Sähkönkulutus on kuitenkin suurinta Saksan länsi- ja etelä-osissa.

Nykyisen siirtoverkon kapasiteetti ei enää riitä siirtämään sähköä tuotanto-alueilta kuluttajille, ja uusia investointe-ja sekä perinteiseen infrastruktuuriin että uusiin, ”älykkäisiin” verkkoihin kaivattai-siin kipeästi. Kantona kaskessa ei ole niin-kään pääoman puute kuin ruohonjuurita-son vastustus. Paradoksaalista kyllä, uusiu-tuviin erittäin myönteisesti suhtautuva sak-salainen yleinen mielipide vastustaa anka-rasti uusien voimalinjojen rakentamista.

Myös virallisia tietoja uusiutuvien työllisyysvaikutuksista on epäilty. Kriitik-kojen mukaan syöttötariffien keinotekoi-sen korkealla pitämä sähkön hinta on vä-lillisesti vahingoittanut Saksan teollisuu-den kilpailukykyä niin paljon, että haitat painavat vaa’assa välittömiä työllisyyshyö-

Sekä ydinvoimasta että uusiutuvien energianlähteiden tukimuodoista keskustellaan parhaillaan kiivaasti Berliinissäkin. Päähuomio julki-

suudessa kiinnittyy saksalaisten ydinvoi-maloiden käyttöikien mahdolliseen jatka-miseen, mutta syksyksi uutta kansallista energiakonseptia valmisteleva liittohalli-tus vannoo samalla ”uusiutuvien energia-muotojen aikakauden” nimeen.

Pitkällä aikavälillä koko Saksan ener-giantuotannon on liittohallituksen mu-kaan nojattava pääasiallisesti uusiutu-viin energiamuotoihin. Määritelmä on to-ki tarkoituksellisen epäselvä, mutta suun-ta on yksiselitteinen. Uusiutuvat ovat Sak-sassa voimakkaalla kasvu-uralla.

Meneillään oleva uusiutuvien energia-muotojen buumi sai Saksassa toden teol-

la alkunsa tasan kymmenen vuotta sitten. Vaatimattomampi syöttötariffijärjestelmä oli ollut toiminnassa jo 1990-luvun alusta lähtien, mutta punavihreän liittohallituk-sen johdolla läpi ajettu keväällä 2000 voi-maan tullut uusiutuvia energiamuotoja koskeva laki (Erneuerbare-Energien-Ge-setz, EEG) muutti asetelman täysin.

EEG:n syöttötariffien myötä uusiu-tuvien osuus sekä sähkön- että kokonais-energiantuotannosta on vuosikymme-nessä lähes kolminkertaistunut. Vuonna 2009 uusiutuvilla energiamuodoilla katet-tiin 10 prosenttia loppuenergiankulutuk-sesta ja 16 prosenttia sähkönkulutuksesta.

Vaikka lukemat ovat edelleen selväs-ti Suomen vastaavia alempana, on kasvu-vauhti yllättänyt tukipaketin suunnitteli-jatkin. Syöttötariffit ovat purreet yli odo-tusten – 30 prosentin osuuteen sähkön-

tuotannosta vuonna 2030 tähdännyttä ai-kataulua ollaan selvästi edellä.

Aurinkosähkön syöttötariffeja alennettiin

EEG:n ansiosta uusiutuvat energiamuo-dot ovat pitäneet pintansa talous- ja fi-nanssikriisin keskelläkin. Samalla kun Saksan bruttokansantuote kokonaisuu-dessaan vuonna 2009 putosi viidellä pro-sentilla, kasvoivat investoinnit uusiu-tuviin energiamuotoihin 20 prosentil-la. Teollisuudenalan kokonaisliikevaihto oli 33 miljardia euroa. Myös suorat työl-lisyysvaikutukset vahvistuivat maailman-talouden kriisistä huolimatta entisestään. Vuonna 2009 jo yli 300 000 saksalaista an-saitsi leipänsä välittömästi uusiutuvasta energiateollisuudesta.

Ilmaiseksi näin merkittäviin tulok-siin ei tietenkään ole päästy. EEG-järjes-telmässä on määritelty 20 vuoden ajan vakaana pysyttelevä syöttötariffitaso kul-lekin energiamuoto- ja laitoskokotyypil-le. Varhaisten aloittajien suosimiseksi ja kasvavaan tehokkuuteen ja markkina-ehtoisuuteen kannustamiseksi tariffien lähtötaso laskee asteittain vuosi vuodel-ta, mutta kumulatiiviset kustannusvaiku-tukset luonnollisesti kasvavat kaiken ai-kaa. Vuonna 2009 syöttötariffijärjestel-män kokonaiskustannukset olivat jo 9,5 miljardia euroa.

Paisuvien kokonaiskustannusten-sa ohella EEG-järjestelmää on arvostel-tu eniten sen selvimmästä vinoumasta, eli aurinkosähkön ylitukemisesta. Kun syöt-tötariffien keskihinta on liikkunut noin 11 sentissä kilowattitunnilta, on takuuhin-

Risupaketin saksalaiset sukujuuret

Investoinnit puhtaaseen teknologiaan ovat kovassa myötätuulessa. Uusiutuvien energiamuotojen osuus

kolminkertaistui vuosikymmenessä.

Page 13: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 13

Saksa

Ku

va:

Thin

ksto

ck

tyjä enemmän. Lisäksi nykyisellä tiukalla taloustilanteella on alkanut olla uusia hei-jastusvaikutuksia myös uusiutuvien tuke-miseen.

Uusiutuvien investointitukiin val-tion menoarviossa vuodelle 2010 jo vara-tut 115 miljoonaa euroa jäädytettiin tou-kokuun alussa budjettisyistä. Isku on ko-va ennen muuta sähkön ja lämmön yh-teistuotannolle.

Kaikenlaisia syöttötariffeihin ja mui-hin uusiutuvien tukimuotoihin liittyviä ongelmia riittää siis Saksassakin. Koko-naisuutta katsoessa vaikuttaa kuitenkin il-meiseltä, että viivan alle jäävä tase on po-sitiivinen. EEG:n kymmenvuotinen ai-kakausi on ollut Saksalle menestystarina, jonka vaikutukset eivät suinkaan pysähdy maan ulkorajoille.

Saksalaisyritykset ovat buumin myö-tä nousseet globaaleiksi markkinajohta-jiksi monilla uusiutuvan energiateknologi-an aloilla. Teknologiavienti vetää edelleen vahvasti. Huhtikuun lopulla Pohjanmerel-lä avattiin virallisesti Saksan ensimmäinen offshore-tuulipuisto Alpha Ventus.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä koko saksalaisen offshore-tuulivoiman yhteenlaskettu teho olisi jo 25  000 megawattia. Saksalaisyritykset ovat johtoroolissa myös suuren mittakaa-van Desertec-suunnitelmissa, jotka toisi-vat Pohjois-Afrikassa tuotettua aurinko-sähköä kattamaan Euroopan tarpeita.

Saksa esiintyy mielellään kansainvä-lisesti uusiutuvan energiapolitiikan mal-limaana, joka ei pidä kynttiläänsä vakan alla. Uutena välineenä lainsäädäntökoke-musten jakamiseen on Saksan voimak-kaasti ajama alan kansainvälinen järjes-tö IRENA, joka perustettiin tammikuus-sa 2009 Bonnissa. Saksan motiivit EEG-evankeliumin levittämisessä eivät suin-kaan ole yksinomaan pyyteettömiä, sillä mukana on kaiken aikaa voimakas vien-ti-intressi.

Ehkä vakuuttavin argumentti EEG:n puolesta on juuri se, että saksalaista tuki-järjestelmää on kopioitu sellaisenaan tai soveltuvin osin jo yli 50 maahan. Syöttö-tariffijärjestelmän voittokulku tuntuu jat-kuvan edelleen. Suomalaisen risupaketin-kin juuret ovat osaltaan Saksassa.

Jukka Hakkarainen ulkoasiainsihteeri, sl Berliini

Page 14: Kauppapolitiikka 3 / 2010

14 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Saksa

Hampuri tuulettaa

Vanhan satamateollisuuden tilalle

on saatu tuulivoimateknologiaa.

elinkeino- rakennettaan

Page 15: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 15

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Hampuri valittiin Euroopan ko-mission järjestämässä kilpailus-sa Euroopan ympäristöpääkau-pungiksi vuonna 2011. Parhail-

laan titteliä kantaa ensimmäisenä Tukhol-ma. Vuonna 2011 Hampuri tarjoaa koh-taamispaikan eurooppalaisille ympäristö-alan asiantuntijoille, aktivoi kansalaisia ja tuottaa ympäristönsuojeluun liittyvää tie-toa ja tapahtumia. Teemavuoden viralli-nen ohjelma julkaistaan kesällä.

European Green Capital -titteli ko-rostaa esimerkillisyyttä panostuksissa ympäristönsuojeluun. Hampuri onkin jo onnistunut vähentämään hiilidioksi-dipäästöjään. Tavoite on kunnianhimoi-nen: 40 prosentin vähennys vuoteen 2020 ja 80 prosentin vähennys vuoteen 2050 mennessä.

Kaupunki on myös panostanut jouk-koliikenteeseen sekä ekologiseen raken-tamiseen ja energiantuotantoon. Se myös muokkaa satamateollisuuden leimaamaa kaupunkikuvaansa vihreämpään suun-taan. Tästä ovat hyviä esimerkkejä tuuli-voimateknologian keskus ja matalaener-giatalojen rakentaminen HafenCityn uu-delle asuinalueelle.

Tuulivoimateknologian keskus

Tuulivoimalla tuotetaan Pohjois-Saksas-sa jo 19,1 prosenttia energiasta. Tämän uusiutuvan energiamuodon kannatta-vuuden ovat huomanneet myös ulkomai-

set sijoittajat. Kaupungissa eivät itse tuu-limyllyt juuri pyöri, mutta sen sijaan sii-tä on tulossa tuulivoimateknologian kes-kus. Uusimpana suursijoittajana on ame-rikkalainen General Electric (GE).

GE sijoittaa eurooppalaiseen tuuli-voimaan yhteensä 340 miljoonaa euroa, josta 105 miljoonaa euroa yksin saksa-laisten merialueiden tuulivoimapuistoi-hin. Yhtiö keskittää Hampuriin suunnit-telu- ja kehitystyötään sekä korkeatekno-logian osaamistaan. Useat muutkin kes-keiset tuulienergiayritykset toimivat Kes-ki-Euroopassa Hampurista käsin.

Näitä ovat tanskalainen Westas, in-tialaisen Suzlonin tytäryhtiö Repower Systems, Siemens sekä pian myös Nor-dex. Hampurin kolmessa yliopistossa panostetaan tuulivoimatutkimukseen ja koulutetaan alan insinöörejä. Kaupunki haalii aktiivisesti alan yrityksiä alueelleen ja toivoo mukaan etenkin pohjoismaisia, brittiläisiä ja kiinalaisia toimijoita.

Kesäkuun alussa Hampurin Kauppa-kamarissa esitellään suomalaista uusiutu-van energia-alan osaamista ja markkinoi-ta. Tavoitteena on solmia yrityskontakte-ja ja lisätä yhteistyötä.

HafenCityn vihreä arkkitehtuuri

Hansakaupunki on myös ekologisen ra-kentamisen edelläkävijä Saksassa. Eten-kin Elbelle nouseva HafenCity -kau-punginosa näyttää vihreän rakentami-

Suomi toimii tämän vuoden kumppa-nimaana lokakuun lopussa alkavassa hanseboot-messutapahtumassa. Ham-purissa vuodesta 1961 lähtien järjeste-tyillä Pohjois-Euroopan suurimmilla ve-nemessuilla kohtaavat venerakennus-alan huippuosaajat ja veneilystä kiin-nostuneet kuluttajat sekä muut alan ammattilaiset.

Viime vuonna lähes satatuhatta vie-railijaa tutustui venerakennuksen uu-simpaan teknologiaan. Esimerkik-

si Saksan vene- ja laivanrakennusliiton GreenPower -nimikkeen alle oli koot-tu ympäristöystävällisiä alusten energia-lähteitä.

Kumppanimaana Suomi esittäy-tyy venerakennusalan osaamisen lisäksi myös kiinnostavana matkailukohteena.

Marianne Sinemus-Ammermannvarakonsuli ja hanseboot­yhteyshenkilö, Hampurin pääkonsulaatti

sen mallia. Entisen satama-alueen jouto-maasta hyötykäyttöön otettua rakennus-maata on yhteensä 157 hehtaaria.

HafenCity laajentaa Hampurin kes-kusta-aluetta 40 prosentilla ja miltei kak-sinkertaistaa alueen asukasmäärän. Se on Euroopan tämän hetken suurin kaupun-kirakentamisprojekti, jossa on keskityt-ty matalaenergiataloihin niin asuin- kuin toimistorakentamisessa samoin kuin me-lusuojaukseen ja autottomiin alueisiin.

Rakennusvaiheessa ekorakennusten kustannukset ovat korkeammat kuin pe-rinteisessä rakentamisessa, mutta käytös-sä niiden sähkö- ja lämpökustannukset voivat laskea jopa puoleen. HafenCitys-sä joitakin kuukausia toiminut Unilever-talo on ekorakentamisen pioneerihanke, joka on innoittanut entistä useampia yri-tyksiä rakennuttamaan vihreitä toimisto-taloja. Unilever-talossa ei esimerkiksi ole koneellista ilmastointia. Sen sähkökus-tannukset ovat 61 prosenttia ja lämmitys-kustannukset 40 prosenttia tavanomais-ta alemmat. Myös Spiegel-konsernille ja Greenpeace-järjestölle on rakenteilla ma-talaenergiatalot HafenCityyn.

Hampurissa energiankulutuksen vä-hentäminen on keskittynyt uusrakenta-miseen. Sen sijaan vanhojen energiasyöp-pöjen talojen remontointi on jäänyt vä-hemmälle huomiolle, mikä alentaa Ham-purin kokonaissijoitusta asumisen ener-giatehokkuusvertailuissa.

Hampuri haluaa levittää vihreitä aja-tus- ja toimintamallejaan myös ulkomail-le. Ympäristöystävällisen rakentamisen lippulaivana on Shanghain maailman-näyttelyyn pystytetty Hamburg House. Se on asuin- ja toimistokäyttöön sovel-tuva, energiataseeltaan ”nollaenergiata-lo”. Hampurilaista ekorakentamisen ilo-sanomaa halutaan viedä nimenomaan Kiinaan.

Erja Tikka pääkonsuli, Hampurin pääkonsulaatti

Anni Kervinenkorkeakouluharjoittelija, Hampurin pääkonsulaatti

Suomi venemessujen tähtenä

Page 16: Kauppapolitiikka 3 / 2010

16 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Venäjä

Talouskriisistä toipuva Venäjä tun-tuu kiinnostavan yhtä paljon kuin ennen. Sen markkinoita tutkivat myös monet sellaiset suomalais-

yritykset, joille itä on uusi ilmansuunta. Venäjä on öljyn ja muiden energiatuottei-den hintojen noustua jälleen kiinni kas-vussa, joskaan viime vuosien kuplatalou-teen tuskin enää on paluuta.

Ylilyönnit ovat karsiutuneet myös kiinteistöjen hinnoista ja palkkatasosta, mikä helpottaa yritysten toimintaa. Hal-linto on julistanut raaka-aineriippuvuu-desta irtipääsyn päämääräksi. Tähän py-ritään modernisaation ja innovaatioiden avulla. Samalla hallitus kuitenkin säilyt-tää mahdollisuuden tarvittaessa suojata kotimaista tuotantoa.

Maassa on havaittu tullikäytäntöjen ja teknisten määräysten monilta osin jää-neen jälkeen jopa Kazakstanista ja Valko-Venäjästä, joiden kanssa Venäjä raken-taa tulliliittoa ja sisämarkkinoita. Samal-la WTO-jäsenyysprosessia yritetään pe-ruuttaa takaisin sivuraiteelta.

Venäjällä eletään muuttuvassa mai-semassa, jossa talouden veturina toi-mii nopeasti kehittyvä yksityissektori, ja moottorina kasvussa oleva kulutus. Kiis-taton taloudellinen ja poliittinen keskus on Moskova, josta myös usein jakeluket-jut alkavat.

Suomalaiset yritykset ovat edenneet Pietarista ja Moskovasta jo monille muil-lekin alueille. Kiinnostavia seutuja löy-

Suomalaisten lainkuuliaisuus kantaa Venäjällä.

Mutta vaatimattomuus ei. Kiinnostavia kasvualueita

löytyy Uralilta, Volgalta ja Siperiasta.

tyy erityisesti Uralilta, Volgan varrelta ja Siperian luonnonvararikkailta alueilta. Moskovan ja Pietarin ohella myös muis-sa 11 miljoonakaupungissa on kasvavas-ti ostovoimaa – ja vähemmän kilpailua.

Suomen ja Venäjän talouskomissi-on alaisuudessa toimii kahdeksan alue-työryhmää, joiden avulla myös yrityk-set voivat rakentaa suhteita Venäjän kas-vualueille – sellaisille kuin Jekaterinburg, Jamalo-Nenetsia, Donin Rostov, Samara, Komi tai Tatarstan.

Moni suomalainen investoija toi-mii vähittäiskaupan, rakennusmateriaali-en tai elintarviketeollisuuden alalla, mut-ta suomalaiset ovat läsnä Venäjän mark-kinoilla jo paljon tätä laajemminkin. Ve-näjästä on tullut suomalaisille myös tär-keä palvelumarkkina. Suomalaisyrityksiä kiinnostavat Venäjän suurhankkeet ku-ten Sotshin talviolympialaiset.

Laivanrakennussektorilla on näh-tävissä suuria mahdollisuuksia esimer-kiksi suunnittelun tai valmistusyhteis-työn alalla. Suomalaiset tarjoavat arktis-ta osaamistaan myös pohjoisen energia-hankkeisiin, joiden käynnistyminen tar-joaisi epäilemättä töitä myös Lapin palve-lusektorille.

Lainkuuliaisuus kannattaa

Suomalaiset yritykset ovat lainkuuliai-sia, mikä Venäjän oloissa on erityisen tär-keää. Vilunkipelistä jää kiinni, ja erilai-set hämärätahot pääsevät helposti käsik-

si sameissa vesissä kalastavaan. Yritys-ten onkin tärkeää tuntea viranomaismää-räykset ja noudattaa niitä pikkutarkas-ti. Tehtävä on haasteellinen, sillä viran-omaisten välinen työnjako on välillä häi-lyvä, määräykset muuttuvat jatkuvasti ja toimeenpano vaihtelee.

Byrokratian vaatimukset kasvatta-vat toiminnan kustannuksia. Korruption-vastainen taistelu on saanut viime aikoina uutta vauhtia, mutta ongelman laajuuden vuoksi tulokset ovat toistaiseksi vaatimat-

Vilunkipeli ei kannata

Page 17: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 17

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Yli 90 työntekijänsä voimin Moskovan suurlähetystö on Suomen suurin. Se pitää yh-teyttä kaupungissa toimiviin suomalaisyrityksiin ja järjestää säännöllisin väliajoin suurlä-hettilään yritysaamukahveja ja muita tilaisuuksia. Samoin toi-mii pääkonsulaatti Pietarissa.

Kaupan ja investointien edistäminen sekä liiketoimin-taympäristöön vaikuttaminen ovat Suomen ulkomaanedus-tustojen keskeisiä tehtäviä. Pysyvinä kumppaneina vien-nin ja kansainvälistymisen edistämisessä toimivat Ve-näjällä markkinoinnin asian-tuntijaorganisaatiot Finpro ja Suomalais-venäläinen kaup-pakamari. Yhteistyötä teh-dään myös muiden ministeri-öiden, liike-elämän liittojen ja edunvalvojien sekä konsultti-yritysten kanssa.

Suurlähetystö yhteistyö-kumppaneineen järjestää muun muassa vienninedistä-mismatkoja Venäjän eri alu-eille. Usein valtuuskunnan kärkeen asettuu ministeri tai suurlähettiläs. Yrityksille yh-teismatkat tarjoavat mahdol-lisuuden päästä tapaamaan alueen päätöksentekijöitä. Venäjällä tämä on tärkeää ja sillä on yritykselle pr-arvoa. Samalla niille räätälöidään ta-paamisohjelma potentiaalis-

ten asiakasyritysten kanssa. Kustannuksiin voi hakea työ ja elinkeinoministeriön kan-sainvälistymistukea.

Yritykset voivat myös itse järjestää edustustojen moni-toimitiloissa omalla kustan-nuksellaan erilaisia markki-nointitilaisuuksia – esimer-kiksi tuote-esittelyjä tai semi-naareja. Diplomaattiedustus-tojemme venäläisessä yhteis-kunnassa nauttima arvostus – ja niiden hyvä sijainti keskellä kaupunkia – puoltavat usein juuri suurlähetystön tai pää-konsulaatin valintaa tilaisuuk-sien pitopaikaksi.

Ulkoministeriö seuraa jat-kuvasti eri maiden liiketoi-mintaympäristön kehitystä, ja yrityksiä kehotetaan ilmoitta-maan kaupan esteistä minis-teriön verkkosivuilta löytyvän kaavakkeen avulla. Venäjän tariffeissa ja tuontimääräyk-sissä on tapahtunut runsaas-ti muutoksia maan pyrkies-sä kriisin oloissa suojaamaan kotimaista tuotantoa. Ongel-miin pyritään vaikuttamaan kauppapolitiikan ja diploma-tian keinoin. EU-maana Suo-men yhteistyökumppani näis-sä kysymyksissä on komis-sio. Venäjällä toimiva Asso-ciation of European Busines-ses on valpas vaikutuskanava myös suomalaisille yrityksille,

ja monet ovatkin sen jäseniä.Suurlähetystö seuraa Ve-

näjän talouden kehitystä, energiasektoria, maa- ja met-sätalouden kysymyksiä, inno-vaatio- ja tiedepolitiikkaa, in-vestointi-ilmapiiriä ja markki-noillepääsyasioita.

Yritysedustajat ovat terve-tulleita suurlähetystöön kes-kustelemaan talouden toi-mintaympäristöstä henkilö-kohtaisesti ja luottamuksel-lisesti. Virkamiehille on hyö-dyllistä saada tietoa asioiden sujumisesta käytännössä. Suurlähetystön Tullihallituk-sen edustaja seuraa Venäjän tullimenettelyissä tapahtuvia muutoksia ja informoi niistä Suomen elinkeinoelämää.

Asia on erityisen ajan-kohtainen nyt, kun Venäjä on sulkenut monia sisämaan tullauspaikkoja – ennen kuin on ehtinyt lisätä tullauskapa-siteettia ulkorajojen läheisyy-dessä, minne tullauksen on il-moitettu siirtyvän. Myös tul-lausarvoon, tullaukseen ku-luvaan aikaan ja mutkikkai-siin menettelyihin liittyvät on-gelmat huolestuttavat yrityk-siä. Viime vuosien kesto-on-gelmaan, työlupakäytäntöi-hin, on onneksi heinäkuus-sa luvassa helpotusta Venä-jän lainsäädännön muutos-ten myötä.

tomia. Laittomat yritysvaltaukset piinaa-vat erityisesti venäläisiä yrityksiä, mutta uhkaavat toisinaan myös ulkomaalaisia yrityksiä. Ongelmatapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä suurlähetystöön.

Kun suomalaisyritys tulee Venäjälle edistämään vientiä, miten sen tulisi toi-mia saadakseen viestinsä perille.

Suomalaisten tulisi hylätä perintei-nen vaatimattomuutensa ja opetella ke-humaan tuotteitaan. Vienninedistämis-matkojen yhteydessä tarjottava lyhykäi-

nen aika on hyvä käyttää kertomalla siitä, miksi venäläisten tulisi valita juuri tämä – maailman paras, suomalainen, ongelmat ratkaiseva – tuote. Teknisten yksityiskoh-tien ja firman historian sijaan kannattaa esitellä kuvia referensseistä – mieluiten Venäjältä.

Materiaalien tulee olla venäjänkieli-siä. Yritysten venäläiset työntekijät ovat usein mainioita esiintyjiä eikä heidän pu-huessaan muodostu kieliongelmia, mutta kuitenkin tekee säväyksen, mikäli paikal-la on yrityksen suomalainen edustaja. Il-tatilaisuudet kannattaa hyödyntää tutus-tumalla venäläisiin asiakkaisiin henkilö-kohtaisella tasolla.

Venäjällä tehdään kauppaa ihmis-ten kanssa – eikö kaikkialla? – ja hen-kilökohtaisen luottamuksen rakentami-nen on tärkeää. Tutustuminen vie aikaa, ja kokeneet Venäjän-kauppiaat muistut-tavatkin kärsivällisyyden hyveestä. Venä-läinen päätöksenteko saattaa vaatia mon-ta tapaamiskertaa ja asioiden toistoa. Kun päätöksenteon hetki koittaa ja asiakas tie-tää mitä haluaa, on myyjän oltava valmis toimimaan.

Marja Liivalaministerineuvos, sl Moskova

Edustustoilta VKE-palveluita

Page 18: Kauppapolitiikka 3 / 2010

18 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Ruotsi

Mistä nytdiskuteerataan?

Ruotsalaiset jonottavat

äänestyspaikoille 19. syyskuuta,

suomalaiset 17. huhtikuuta.

Talous huolettaa

Pohjanlahden

molemmin puolin.

Mitkä ovat ruotsalaisten

lääkkeet?

Kolmas avaa aiheelle kuin aiheel-le kansainvälisen näkökulman, ja yleen-sä länsinaapurissa käyty keskustelu tih-kuu Suomeen. Millä lupauksilla ruotsa-laispuolueet ratsastavat vaaleihin tavoit-teenaan tiivistää kansakunnan kilpailu-kykyä?

Suomalaisittain mielenkiintoista on, että valuutan vaikutus kilpailukykyyn on esiintynyt keskustelussa paljon vaimeam-min Ruotsissa kuin Pohjanlahden itäpuo-lella. Suomessa tuskailtiin finanssikrii-sin alkuvaiheessa ruotsin kruunun tuo-maa kilpailuetua, kun euro vahvistui ja kruunu heikkeni. Närää herätti erityises-ti metsäteollisuuden tuotannon siirtymi-nen länsinaapuriin.

Vanhan toimittajaletkautuksen mukaan uralla riittää kolme ky-symystä: 1) miten tähän on tul-tu, 2) miten tästä eteenpäin ja 3)

miten Ruotsissa?

Page 19: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 19

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Ruotsissa vientikilpailuun liittyvää valuuttakeskustelua ei käytännössä ole käyty – ei ainakaan niin, että Suomi olisi nimeltä mainittu. Todennäköisesti Suo-mea ei pidetä yhtä suurena kilpailijana kuin Ruotsi koetaan Pohjanlahden tällä puolella.

Alkuvuodesta hieman virinnyt euro-keskustelu on tyssännyt lähes kokonaan, vaikka Ruotsin kruunun kurssi on heilah-dellut Kreikan kriisin myötä. Sekä pää-ministeri että oppositiojohtaja ovat ol-leet varovaisia lausunnoissaan. Syykin on selvä. Kreikan kriisin myötä yhteisvaluu-tan kannatus on heikentynyt. Mielipide-mittausten mukaan 55 prosenttia kansas-ta sanoo sille nej.

Puolueiden kannanottojen valossa näyttää jo nyt selvältä, ettei kansa äänes-tä eurosta seuraavallakaan vaalikaudella. Näin kansanäänestys siirtyisi aikaisintaan vuodelle 2015. Suomen ja Ruotsin eriseu-raisuus valuutoissa näyttää siis jatkuvan vähintään 2010-luvun loppupuolelle.

Hallitusrintama lupaa…

Yksi kevään poliittisia yllätyksiä Ruotsis-sa oli se, ettei keskustaoikeistolainen hal-litus käärinytkään kovin muhkeaa lisä-budjettia vaalien alla. Huhtikuinen ”ke-vätbudjetti” perustui oletukselle, että el-pyminen tapahtuu oletettua rivakammin.Lukujen valossa uskotaan 2,5 prosentin BKT-kasvuun 2010, ja nousun jyrkenty-miseen 3,9 prosenttiin ensi vuonna. Jul-kisen talouden alijäämän uskotaan palau-tuvan ylijäämäksi jo vuonna 2012.

Talouden elpymistä vauhdittaa eri-tyisesti kotimainen kysyntä. Vienti alkaa hiljalleen vetää, mutta siitä ei odoteta sa-manlaista talouden veturia kuin aiem-mista kriiseistä toivuttaessa. Tämä vas-taa muun muassa Suomen Pankin arvi-ota kotimaan tilanteesta. Kriisistä toivut-taessa Suomen tuonti kasvaa lähivuosina vientiä nopeammin.

Hallituksen hihasta löytyivät lisäbud-jettiin kuitenkin viiden miljardin kruunun lisäsatsaukset. Niitä kohdistetaan muun muassa eläkeläisten veronkevennyksiin ja lapsiperheiden tukemiseen. Ei kovin huo-not kohderyhmät vaaleja ajatellen.

Hallitus oli jo aiemmassa retoriikas-saan luonut talouskriisiä vastaan kolme

puolustuslinjaa. Yksi juoksuhauta laman ilkeitä hyökkäyksiä vastaan kaivettiin työllisyyden hoitoon, toinen koulutuk-sen ja osaamisen vahvistamiseen. Kolmas puolustuslinnake sijoitettiin hyvinvoin-nin ytimen suojaamiseen. Sotilastermis-tö ei rajoittunut abstraktioihin, vaan lisä-budjetti sisälsi myös rautaa rajalle. Sukel-lusvenelaivasto uusitaan ja helikopterika-pasiteettia lisätään.

Eturintamaan nousi myös yrittäjyy-den vahvistaminen ja tuottavuuden lisää-minen. Pienyritysten hallinnollista taak-kaa kevennetään. Tilintarkastusvelvolli-suus poistuu, ja ALV-tilitykset helpottu-vat. Infrastruktuurihankkeissa on suuria suunnitelmia.

Jo aiemmin oli visioitu peräti 482 miljardin kruunun infrasijoituksia. To-sin takaraja on vuodessa 2021, eli turval-lisesti useamman vaalikauden päässä. Pi-temmän tähtäimen hankkeisiin kuulu-vat Tukholman kehätie sekä Sundsvallin ja Uumajan välinen rautatie. Jo kuluvana vuonna infraan päätettiin panostaa kaksi miljardia kruunua.

Hallituksen rahkeissa on vielä varaa. Kunnille odotetaan lisärahaa vielä vähän ennen vaaleja.

Oppositio lupasi myös veronkorotuksia

Punavihreä oppositio lanseerasi omat vaihtoehtonsa heti vapun jälkeen. Yh-deksi kärjeksi otettiin työllisyyden paran-taminen. Oppositio muistutti, että istu-van hallituksen aikana työttömien määrä oli lisääntynyt sadalla tuhannella. Ruot-sin työttömyys oli noussut nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin – jopa yhtä korkeaksi kuin Suomen, minkä oppositio muisti mainita.

Työllisyyttä oppositio parantaisi pienyritysten työnantajamaksuja keven-tämällä, infrahankkeilla, joissa kaavail-tiin muun muassa luotijunaverkostoa. Li-säksi se helpottaisi työttömyyden taak-kaa lisäsatsauksilla hyvinvointi- ja koulu-tuspalveluihin. Kuntasektorin työpaikko-ja lisättäisiin.

Valtaan noustessaan punavihreä hal-litus lupasi myös veronkorotuksia. Ne suunnattaisiin hyvätuloisille eli 40  000 kruunua ansaitseville. Tilastokeskuksen

mukaan näitä äveriäitä riittää Ruotsis-sa 450  000 yksilön verran. Tuloverotuk-sen lisäksi nostettaisiin ympäristövero-ja ja polttoaineveroja. Lisäksi otettaisiin käyttöön varallisuusvero sekä kiinteistö-vero arvoltaan yli 600 000 euron omako-titaloille. Alkoholin ja tupakan verotus-ta kiristettäisiin 20 miljardilla kruunulla.

Suomessa jo vakiintunut kotitalous-vähennys on Ruotsissa kovan poliittisen keskustelun kohteena. Vähennys jakau-tuu kahteen käyttökohteeseen. Remontti- ja korjaustyöt käyvät päinsä oppositiol-le, kunhan avustus ulotetaan kattamaan omistusasuntojen lisäksi myös vuokrata-lot, ja remonteille annetaan vihreä silaus erityisen ilmastobonuksen kautta. Sen si-jaan piikameiningiltä vaikuttava siivous- ja siihen verrattavan työn kotitaloustyö-vähennys haluttaisiin poistaa kokonaan. Ruotsissa herättää ihmetystä, että Suo-messa myös vasemmisto kannattaa laajan käyttötarkoituksen kotitalousvähennystä.

Entä kumpi hyötyy Etelä-Euroopan valtiontalouksien vajekriisistä, hallitus vai oppositio?

Toukokuun mielipidemittauksissa hallitusallianssi kuroi opposition johdon umpeen ja johtaa viimeisimmissä tiedus-teluissa (28.5.) parin prosenttiyksikön marginaalilla. Osa kommentaattoreista katsoo, että opposition veronkorotuspu-heet säikäyttivät äänestäjät, jotka ovat sitä mieltä, että hallitus on kaikesta huolimat-ta hoitanut talouskriisiä jämäkästi. Arvel-laan yleisesti, että PIIGS-maiden (Portu-gal, Irlanti, Italia, Kreikka, Espanja) vai-keudet pitkittyessään sataisivat hallitus-rintaman kannatuksen laariin.

Ehkä tästä voi tiivistää globaalita-louden aikaan sopivan uuden poliittisen teesin. Aiemmin ajateltiin, ettei talou-den yleisen epävarmuuden lisääntymi-nen nosta istuvan hallituksen kannatus-ta. Jos uhka kuitenkin näyttää todellisel-ta, mutta vaikuttaa pysyvän pääosin rajo-jen ulkopuolella, kerää istuva hallitus ase-telmasta itselleen kannatusbonukset.

Jari Sinkari

Artikkeli perustuu Tukholman suurlähetystön raportointiin. Kirjoittaja vastaa tulkinnoista.

Page 20: Kauppapolitiikka 3 / 2010

20 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Konevuokrausta rakentajille, tiedonhallintajärjestelmiä laboratorioihin,

innovatiivisia kananmunia ja lämmöneristeitä uusiutuvista raaka-aineista.

Näillä eväillä suomalaisyritykset menestyvät Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä.

Vientiyritykset

CramoCramo on kansainvälinen konevuokraus-alan yritys, jolla on toimintaa yhdessätoista Euroopan maassa ja yhteensä yli 280 toimi-paikassa. Suomessa, Skandinaviassa, Balti-assa, Venäjällä, Tšekin tasavallassa, Slova-kiassa ja Puolassa työskentelee noin 2 000 cramolaista. Yhtiön mukaan laaja tuote- ja työmaapalveluvalikoima sekä paikallisten olojen ja lainsäädännön tuntemus auttavat toteuttamaan rakennushankkeet sujuvasti.

Cramo-konsernin emoyhtiö on Cra-mo Oyj, jolla on kussakin maassa opera-tiivinen tytäryhtiö. Suomessa toimii Cra-mo Finland Oy. Cramo kertoo olevansa ra-kentajille, rakennusliikkeille, teollisuudelle ja julkiselle sektorille Cramo on kumppani kansallisissa ja kansainväliset rajat ylittävis-sä rakennushankkeissa. Cramon mukaan yhteistyö kannattaa aloittaa rakennushan-ketta suunniteltaessa.

Tutut kauppakumppanit, monipuoliset tuotteet

Page 21: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 21

Ku

vat:

Yri

tyst

en

om

at k

uva

pan

kit

EkovillaEkovilla Oy on perustettu 1979. Toi-minta-ajatuksena on luonnollisen ja ter-veellisen asumisen mahdollistavan läm-möneristeen valmistaminen uusiutuvis-ta raaka-aineista, yhtiö kertoo.

Ekovilla Oy:llä on neljä tehdasta: Ekovilla Oy ja Ekovillalevy Oy Kuusan-koskella, Pohjolan Sellueriste Oy Kii-mingissä ja Ylisvilla Oy Ylistarossa.

Yhtiön tuotteita ovat kierrätyspa-perista valmistettavat Ekovilla-lämmön-eriste ja Eki-12 -asfaltin lisäaine sekä uutena tuotteena Ekovillalevy, joka on puukuidusta tehty lämmöneristelevy.

Ekovilla lämmöneristettä viedään eripuolille Ruotsia Ekovillaa puhaltaville yrityksille. Vientiä on myös Pietarin alu-eelle Venäjälle sekä Viroon ja Norjaan.

Software Point Software Point on laboratorioiden tie-donhallintajärjestelmiin keskittynyt kas-vuyritys Espoosta, jonka yritysjohto omistaa. Vuonna 1992 perustettu yritys on viime vuosina laajentanut toimintaan-sa kaikissa Pohjoismaissa. Yhtiö kertoo, että se muun muassa voittanut useita jul-kisia tarjouskilpailuja Norjassa ja Ruot-sissa sekä ostanut vuonna 2010 ruotsalai-sen kilpailijansa liiketoiminnan.

Software Pointin uusin alueval-taus ovat pohjoismaiset sairaalalabo-ratoriot, joihin on toimitettu yrityk-sen vuonna 2007 julkaisemaa Sapphire C5 LIMS -ohjelmistoa. Muun muassa Akerin ja Stavangerin sairaalat Norjas-sa, Norrbottenin läänin sairaalalabora-toriot Ruotsissa ja Ruotsin kansallinen biopankkirekisteri ovat Software Poin-tin asiakkaita.

KiekuKieku Oy on vuonna 2007 perus-tettu kananmuna-alan yritys Var-sinais-Suomessa. Yrityksen omistaa 17 tuottajaperhettä, jotka kertovat pa-nostavansa tutkimukseen ja tuotekehi-tykseen. Tällä hetkellä Kieku tuottaa noin 20 prosenttia Suomen kananmunamää-rästä, josta 80 prosenttia myydään koti-maassa ja 20 prosenttia viedään kansain-välisille markkinoille.

Kiekun omegaOptima lanseerat-tiin toukokuussa vuonna 2009. Yhtiön

Kieku on vienyt ka-nanmunia teollisuuden käyttöön perustami-sestaan lähtien. Vuo-den 2010 alusta vien-

ti on laajentunut Sak-saan, jossa tuotteet myy-

dään kauppaketjujen omi-en merkkien alla. Tulevai-

suudessa pyritään markkinoi-maan myös Kiekun omaa omegaOptima brändiä, jonka terveellistä koostumusta yhtiö pitää poikkeuksellisena myös Eu-roopan markkinoilla.

Software Point toimittaa ohjelmisto-jaan terveydenhuollon lisäksi teollisuu-den, tutkimuksen ja analyysipalvelula-boratorioiden käyttöön. Software Poin-

tin liikevaihto oli vuonna 2009 lähes kuu-si miljoonaa euroa, josta noin 40 prosent-tia oli vientituloja.

mukaan uuden ruokintamallin ja rehun koostumuksen avulla kananmunan ravit-semuksellinen laatu – myös rasvan osalta – saatiin suositusten mukaiseksi.

Page 22: Kauppapolitiikka 3 / 2010

22 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Page 23: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 23

Historia

Suomentalous kasvoimetsäteollisuuden

viennillä1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella Suomen kolme

suurinta kauppakumppania olivat Venäjä, Englanti

ja Saksa. Nämä maat hallitsivat kahta kolmannesta

koko Suomen ulkomaankaupasta. Ruotsi tuli todella

kuvioihin vasta paljon myöhemmin, ja kauppaa on aina

leimannut sekä yhteistyö että kilpailu.

Englanti oli 1800-luvulta aina 1950-luvulle asti Venäjän ohella Suomen toi-nen tärkeä kauppakumppani. Suomen viennistä oli pääosa 1800-luvun lop-pupuolelta lähtien lähes pelkästään metsäteollisuuden tuotteita, ja Britan-nian vienti edusti juuri nimenomaan metsäteollisuutta kuten puuta ja sel-

lua. Englannin merkitys alkoi sulaa, kun metsäteollisuuden suhteellinen osuus Suo-men viennistä alkoi vähetä. Tuonti Britanniasta on ollut aina vientiä vähäisempää.

Samalla kun Englannin suhteellinen osuus on vähentynyt, Ruotsin merkitys kauppakumppanina on kasvanut. Venäjä, Saksa ja Ruotsi ovat muodostaneet Suo-men ulkomaankaupan kärkikolmikon vasta 1970-luvulta lähtien.

Page 24: Kauppapolitiikka 3 / 2010

24 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Ku

vat:

Th

inks

tock

, La

ura

Mal

miv

aara

– Tärkein vaikuttava tekijä ulko-maankaupassa on aina maantieteellinen, kuljetuksiin liittyvä kaikkialla maailmas-sa. Jos erityisiä esteitä ei ole, kauppaa py-ritään käymään lähellä olevien maiden kanssa. Erityinen este voi olla esimer-kiksi hyvin samantyyppinen tuotantora-kenne kuten Suomella ja Ruotsilla on ol-lut pitkään. Se selitti kaupan vähäisyyttä 1800–1900-luvuilla, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian pro-fessori Markku Kuisma kertoo.

Talous ja politiikka kaupassa käsi kädessä

Ulkomaankauppa oli ensimmäi-sestä maailmansodasta lähtien aina 1980–1990-luvuille hyvin valtiojohtois-ta. Valtioiden väliset kauppasopimukset olivat tärkeitä. Vaikka Neuvostoliitolla oli samantapaisia suhteita esimerkiksi Itäval-lan, Italian ja Ranskan kanssa, Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimuskaup-pa muotoutui toisen maailmansodan jäl-keen aivan omanlaatuisekseen.

– Neuvostoliitto pyrki koko ajan kahdenkeskisiin kauppasopimuksiin. Nythän koko tapa hoitaa asioita on erilai-nen. Ei ole enää valtioiden välisiä kaup-pasopimuksia tai niiden painoarvo on vähäisempi, ja kauppa tapahtuu yritysten välillä, Kuisma sanoo.

Talous ja politiikka kietoutuvat kui-tenkin aina yhteen niin, että joskus on vaikea erottaa, kummat syyt ovat paina-vampia.

– Kylmän sodan poliittisiin asetel-miin liittyvät tekijät olivat tärkeitä. Idän-kauppa oli suomalaisyrityksille niin edul-

lista ja sopimukset niin tuottoisia, että yritykset eivät olisi luopuneet siitä mielel-lään – minkään länsi-integraation vuoksi. Metsäteollisuudessa intressit olivat suu-ressa määrin lännessä, ja ne oli turvatta-va Efta- ja EEC-ratkaisuilla. Uskon, et-tä Moskovassakin tiedettiin tämä, vaik-ka siellä johtopäätökset olivat toisenlaisia.

Laivanrakennus nousi idän viennillä

Suomi oli 1800-luvulla suuriruhtinaskun-tana osa Venäjän keisarikuntaa. Kauppa oli tavallaan oman maan sisäistä. Tullira-ja oli kuitenkin suomalaisille tuotteille ul-kopuolisia maita matalampi.

– Suomi oli teollisesti kehittyneem-pi kuin Venäjä. Veimme sinne jalostet-tuja teollisuustuotteita kuten konepajate-ollisuuden tuotteita sekä paperia ja teks-tiilejä. Suomi toi enimmäkseen raaka-ai-neita kuten viljaa ja elintarvikkeita. Vaik-ka Venäjä oli poliittisesti emämaa, kau-pankäynnissä Suomi oli siirtomaaisäntä ja Venäjä siirtomaa, Kuisma luonnehtii.

pa jatkui aina vuoteen 1991 eli Neuvosto-liiton romahtamiseen asti, jolloin kauppa väheni hetkellisesti.

– Suomen laivanrakennusteollisuus nousi toisen maailmansodan jälkeen ni-menomaan Neuvostoliiton-kaupan toi-mitusten avulla. Tekstiili-, kenkä-, ja vaa-tetusvienti jäivät laivanrakennuksen sekä metalli- ja konepajateollisuuden varjoon. Neuvostoliitosta tuotiin raakaöljyä ja öl-jytuotteita, Kuisma kertoo.

Vaihtoon perustuva bilateraali kaup-pa oli molemmille osapuolille hyödyllis-tä. Suomen ulkomaankauppa, tuotanto-rakenteet ja teollisuus pääsivät kehitty-mään voimakkaammin kuin muuten oli-sivat ehkä päässeet. Samalla Suomesta tu-li Neuvostoliiton portti länteen ja näky-vin maan kanssa kauppaa käyvä länsi-maa. Kauppa tasasi myös Suomen läntis-ten päämarkkinoiden kriisejä kuten esi-merkiksi öljykriisin aikaan.

Ruotsin kauppa kilpailua ja yhteistyötä

Kun Suomi erosi Ruotsista vuonna 1809 ja siirtyi Venäjän vallan alle, idän suun-ta voitti myös kaupassa. Ruotsi hävi-si pitkäksi aikaa Suomen suurena kaup-pakumppanina, ja sen osuus putosi noin viiteen prosenttiin, kunnes alkoi jälleen nousta 1960–1970-lukujen taitteessa.

– Molemmat olivat suuria metsä-teollisuusmaita. Ruotsi ei tarvinnut Suo-men paperia tai sellua eikä Suomi tar-vinnut Ruotsin paperia eikä sellua. Suo-men metalliteollisuus ei myöskään pys-tynyt kilpailemaan vahvemman ja kehit-

Filosofian tohtori Markku Kuisma on kirjoittanut useita kirjoja teollisuus­ ja yrityshistoriasta kuten palkitun pankkihistorian Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis­Osake­Pankki 1940­1995.

” Suomi oli siirtomaaisäntä ja Venäjä siirtomaa.

Venäjän vallankumouksen vuonna 1917 Suomen Venäjän-kauppa kuihtui olemattomiin aina toiseen maailmanso-taan asti. Sekasortoisessa tilassa oleva Ve-näjä ei pystynyt käymään kauppaa kun-nolla minkään maan kanssa.

Toisen maailmansodan jälkeen Neu-vostoliitto nousi taas kohisten yhdeksi Suomen suurista kauppakumppaneista ja Suomesta tuli 1800-luvun tapaan kehitty-neemmän teknologian toimittaja.

Sotakorvausten rinnalle solmittiin 1950-luvulla ensimmäinen laajempi vii-sivuotiskauppasopimus. Sopimuskaup-

Page 25: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 25

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Historia

tyneemmän Ruotsin metalliteollisuuden kanssa, jonka markkinat olivat lännessä. Kun Suomen teollinen rakenne alkoi mo-nipuolistua, myös kaupankäynti vilkastui länteen, Kuisma kertoo.

Kaupassa Ruotsin kanssa iso linja on tuhannen vuoden taakse ulottuva jatku-vuus. Kauppa on ollut aina naapurikaup-paa, jota on leimannut yhteistyön ja kil-pailun samanaikaisuus. Metsäteollisuuk-sien välinen kilpailu ja osittain myös yh-teistyö toteutui muun muassa 1930-lu-vulla perustettujen Scan-kartellien muo-dossa, joilla Ruotsi ja Suomi pyrkivät Eu-roopan markkinoiden hallitsemiseen.

Saksa varusti Suomea tekniikalla

Saksa tuli isoksi kauppakumppanik-si Suomelle 1800-luvun lopulla moder-nisoitumisen ja teollistumiskehityksen myötä ja on säilyttänyt asemansa siitä lähtien aina tähän päivään. Vain toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli vähän aikaa poissa pelistä, mutta nousi taas pian merkittäväksi kauppakumppaniksi.

Suomella oli 1920–1930-luvuil-la Saksan kanssa jatkuvia tullipoliitti-sia kahnauksia. Osaltaan maat taistelivat myös samoista paperiteollisuuden mark-kinoista. Jatkuvuus ja suhteen pysyvyys on ollut kuitenkin merkittävämpää kuin kriisit.

Kauppasuhde Saksan kanssa oli luonteeltaan vastakkainen Venäjän kans-sa käytävälle kaupalle. Kun Venäjältä tuo-tiin raaka-aineita ja sinne vietiin teol-lisuustuotteita, Saksasta tuotiin pitkäl-le jalostettuja teollisuustuotteita. Saksa oli Suomen korkean tekniikan varustaja ja toimittaja. Suomi vei Saksaan lähinnä metsäteollisuus- ja maataloustuotteita.

Tieto kriisistä leviää nopeasti

Valtioiden välisessä (keskinäisessä) kau-passa ja globaalissa maailmankaupassa on ollut erilaisia kriisejä tasaisin välein. Onko niistä opittu mitään?

– Kyllä esimerkiksi vuoden 2008 kriisissä otettiin oppia 1930-luvun krii-sistä. Valtiot elvyttivät voimaperäisesti ja pyrittiin estämään ketjureaktion synty, pankkien kaatuminen ja sitä kautta syn-tyvä tuhon kierre. Ikuisempi ongelma on se, että aina ohjaksiin tulee uusi sukupol-vi, joka ei ole itse kokenut tapahtumia ja kuvittelee, että kaikki on muuttunut, jol-

loin sorrutaan samoihin virheisiin, Kuis-ma toteaa.

– Markkinatalousjärjestelmään on sisäänrakennettuna nopeamman kasvun kausia ja hengähdystaukoja. Nopeam-man kasvun aikana saattaa kiehua yli, ja sitä me kutsumme kriisiksi. Se on myös opetus, että kriisejä tulee ja menee. Ne ovat aina menneet ohi, ja elämä on jatku-nut. Se tuo tiettyä perspektiiviä, mutta ei ole lupaus eikä takuu siitä, että niin olisi aina, Kuisma pohtii.

Nykyiset kriisit poikkeavat aikaisem-mista siinä, että tietotekniikan kehityksen seurauksena online-yhteiskunnassa kaik-ki tapahtuu samanaikaisesti ja vaikutus-virrat kulkevat paljon voimakkaampina läpi maapallon.

– Kriisit ovat olleet ennenkin kan-sainvälisiä. Ennen kriisi eteni tiedon no-peudella, joka eteni purjelaivan nopeu-della. Nyt sama myrkkypilvi rävähtää sa-man aikaisesti kaikkialla, mikä tekee sen vaikeammaksi hallita ja kovempia liik-keistä.

pänä kuin Keski-Eurooppa kokonaisuu-dessaan. Meillä on pitkä yhteinen histo-ria ja takana Suomen kannalta kultakausi 1800-luvulla sekä merkittävä idänkaupan vaihe kylmän sodan aikana. Kauppaan liittyy suuria mahdollisuuksia, joista on merkkejä näkyvissä. Esimerkiksi Stock-mann pärjää hienosti ja monet muut ku-ten rakennusyritykset. Pietarin metropoli Suomenlahden pohjukassa on merkittävä alue tulevina vuosikymmeninä.

Kuisma uskoo, että Venäjä nousee Suomen johtavaksi kauppakumppaniksi.

– Siihen kannattaa yrittää tarttua ot-tamalla vähän mallia sieltä 1800-luvus-takin. Kaupallinen eteneminen edellyt-tää, että meidän täytyy oppia myös Venä-jän kulttuuria ja kieltä. Suomalaisilla on kuitenkin moniin muihin verrattuna par-haat mahdollisuudet ymmärtää Venäjää. Siihen kannattaa satsata, koska se lupaus on hyvin suuri.

Jouni Suolanen

Lisää aiheesta Markku Kuisman (2009) teoksessa Suomen poliittinen taloushistoria 1 000–2 000. Kustannusosakeyhtiö Siltala. Helsinki.

”Vuoden 2008 kriisissä otettiin

oppia 1930­luvun kriisistä.

Venäjä nousee kauppakumppanina

Suomen Saksan, Ruotsin ja Venäjän vä-lisessä kaupassa isoimmat kriisit ovat ol-leet poliittisia. Missä tilanteessa kauppa-suhteissa ollaan nyt ja miltä tulevaisuus näyttää?

– Nyt eletään aika lailla jännitteettö-mässä ja normaalissa tilanteessa. Kaup-paa käydään kaupallisista syistä, ja kehi-tysnäkymät ovat vähintäänkin varovaisen optimistiset, Kuisma vastaa.

– Venäjän markkina on meille lähei-sin, todella suuri markkina. Se on lähem-

Page 26: Kauppapolitiikka 3 / 2010

26 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Ku

va:

Los

An

ge

lesi

n p

ääko

nsu

laat

ti

Cleantech

Los Angelesin pääkonsulaatti edus-ti yhdessä Piilakson FinNoden kanssa paikallista organisaatiover-kostoa cleantech-alan huipputa-

paamisessa, jossa keskusteluaiheet olivat uusiutuvan energian tuotanto, älykkäät energiaverkostot (Smart Grid), vihreä ra-kentaminen, vesi ja IT-infrastruktuuri.

Tapahtuma loi mahdollisuuden Poh-joismaisille toimijoille verkottua Pii-laaksossa toimivien asiakkaiden, yhteis-työkumppanien, riskipääomasijoittaji-

Cleantech-huiputkohtasivat PiilaaksossaNordic Green II kokosi yhteen pohjoismaisia cleantech-alan

yrityksiä Palo Altoon Kaliforniaan 27.–28. huhtikuuta.

en ja paikallisen innovaatioekosysteemin kanssa. Seminaari järjestettiin hyvässä yhteishengessä muiden Pohjoismaiden kanssa ja loi oivan tilaisuuden markki-noida suomalaista ympäristöteknolo-giaosaamista yhdellä alan yritysten pää-markkina-alueella.

Piilaakson innovaatiokeskittymä tar-joaa valtavasti vaihtoehtoja, joten jos yri-tyksellä ei ole paikallista edustusta ”30 minuutin” etäisyydellä yhteistyö rahoit-tajien kanssa voi olla kiven alla. Panee-

likeskusteluissa olleet pääomasijoittajat huomauttivatkin, että he kohdistavat re-surssinsa paikallisiin toimijoihin ja katso-vat, että sijoitukset ulkomaille ovat riski-alttiita. Kriittistä on myös, että yritykset tuntevat liiketoimintaympäristön ja omat mahdollisuutensa hyvin.

Suomea ja Pohjoismaita tukee hyvä maine. Yhdysvaltalaiset alan toimijat liit-tävät edelleen Pohjoismaat puhtauteen, täsmällisyyteen ja rehellisyyteen, ja pitä-vät niiden ympäristöteknologiaa maail-man edistyksellisimpänä.

Suomi oli erittäin hyvin edustettuna yritysten ja Cleantech Finlandin myötä, joka toimi samalla kaikkien jäsenyritys-ten näyteikkunana.

Muilla mailla – Islanti, Tanska, Nor-ja, Ruotsi ja Viro – ei ollut vastaavaa brändiä, joka olisi tuonut yhteen clean-tech-toimijoita.

Suomalaisista yrityksistä muka-na olivat Eagle Windpower, Elisa, Gran-lund, Kemira, Nokia Siemens Networks, ja Pöyry.

Amerikkalaiset sijoittajat arvostavat, jos ulkomaisella yrityksellä on realistinen kuva omista mahdollisuuksistaan.

Page 27: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 27

Kolumni

Ku

va:

An

tero

Aal

ton

en

Today, the growth momentum in the global electronics sector has to do with the transition to smartphones. While Nokia

continues to dominate the global mobile communications marketplace, it is facing tough competition from leading U.S.-based multinationals, such legendary companies as Apple, Google, and RIM.

These are all considered to be global. But none of them are as global as Nokia, which offers great insights into strategic global management.

It has been able to turn most adversities into learning experiences, which generate strategic advantages – not just a single advantage, but multiple advantages.

Balancing Geographic Diversification

“One thousand companies can recognize a strategic opportunity,” says Craig Barrett, former CEO and Chairman of Intel, about Nokia, “but only one can grow to dominate the market.”

Most major multinationals operate in a marketing-intensive or a technology-intensive environment. Unlike these companies, Nokia operates in a technology- and marketing-intensive environment.

Like Intel and Microsoft, it seeks to stay at the cutting edge of the latest technologies worldwide; like Coca-Cola and Procter & Gamble, it also monitors closely the latest fashions and trends in the increasingly global markets.

The global strategic management lessons to be gained from Nokia will be studied for years to come

because they herald the future of all multinationals in increasingly global markets.

Unlike large and wealthy nations, Finland, along with other Nordic countries, is dramatically dependent on international markets, foreign trade, and investment. Nokia was not born in a huge and prosperous home market

Some 50 percent of Motorola’s revenues derive from its home base, the United States. Apple, Microsoft, Google, and Yahoo are often thought of as global companies. However, they garner 55-70 percent of their revenues from the U.S., their home base.

In contrast to most of its rivals, Nokia’s geographic distribution is much more even:

It has operations in some 150 countries. Over a third of its net sales originate from Europe and almost as many from Asia. The other sales come from the Americas, the Middle East, and Africa. Its home market, Finland, accounts for less than 1 percent of net sales.

When it comes to globalization, Nokia is in a category of its own.

Globalization as a Matter of Life and Death

Due to its distinctive legacy as a small-country multinational with a tiny home market, Nokia must be flexible and very responsive locally.

On the one hand, because of its peculiar global strategy, it sees the world as a single global village, emphasizing uniformity in customer needs, distribution channels, offerings, markets, and regulatory requirements.

On the other hand, its legacy as a small-country multinational supports local responsiveness, pressuring the company

to consider variations in customer needs, distribution, adaptations, market structure, and regulatory demands.

Humility has been its recipe for winning across global markets.

To large-country multinationals, foreign markets mean ancillary revenue sources. To small-country multinationals, foreign markets are their revenue sources.

Necessity is the mother of invention, and it is the inherent constraints of Nokia’s landscape—a miniscule home market and a highly technology-intensive, marketing-intensive environment—that have forced this company to develop the distinctive strategy, organization, and values that have led to its success. In turn, they may offer strategic inspiration for success to many other companies in various industries and environments.

“We’re probably the most global company there is,” says Olli-Pekka Kallasvuo, Nokia’s CEO and chairman. “We don’t really have a home market. We had no alternative but to think differently from the very beginning.”

Dan Steinbock Dr. Dan Steinbock is Research Director of International Business at the India, China and America Institute.

The column is based on his Winning across Global Markets: How Nokia Creates Strategic Advantage in a Fast­Changing World (Jossey­Bass/Wiley), the first independent account on Nokia’s strategy, organization, and values that is based on interviews with all of Nokia’s leading senior executive, since the 1990s.

The Story of Nokia, or How to Succeed Without

a (Large) Home Market

Page 28: Kauppapolitiikka 3 / 2010

28 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Länsi-Balkan

Rahoitusapua Balkan-investoinneille

Kansainvälinen rahoitus ja yksityissektorin kehittyminen tarjoavat suomalaisyrityksille mahdollisuuksia Länsi-Balkanilla.

Page 29: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Viime vuosina Länsi-Balkanin maat ovat kehittyneet poliittisesti ja taloudellisesti, ja kaikilla on tavoittee-na EU-jäsenyys. Alue kattaa Albanian, Bosnia-Hert-segovinan, Kosovon, Kroatian, Makedonian, Mon-

tenegron ja Serbian. Albaniaa lukuun ottamatta kaikki maat kuuluivat vuonna 1991 hajonneeseen Jugoslavian sosialisti-seen liittotasavaltaan.

Valtioiden yhteenlaskettu väkiluku on 25 miljoonaa. Ta-louskasvun odotetaan kiihtyvän sitä mukaa, kun Länsi-Balka-nin ja EU:n väliset suhteet tiivistyvät. Unionin Länsi-Balkania varten luoman vakautus- ja assosiaatioprosessin ansiosta kaik-ki maat on hyväksytty EU:n ehdokasmaiksi tai mahdollisiksi jäsenehdokkaiksi. Erityisen tärkeää on ollut siirtyminen kohti toimivaa markkinataloutta.

Ennen talouskriisiä vuonna 2008 Länsi-Balkanin mai-den bruttokansantuotteen kasvu oli keskimäärin 5,6 prosent-tia, mikä päihitti selvästi unionimaiden keskimääräiset luke-mat. Merkittäviä investointeja on tehty muun muassa ener-gia-, kaivos-, tietoliikenne- ja matkailusektoreille. Talousuu-distusten eteneminen ja yksityissektorin kehittyminen avaa-vat uusia mahdollisuuksia myös suomalaiselle liike-elämälle.

Investointeja infraan

Viime joulukuussa lanseerattiin Länsi-Balkanin investointike-hys (Western Balkans Investment Framework, WBIF). EU:n komissio on siinä johtoroolissa yhdessä Euroopan investoin-tipankki EIB:n, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n ja Euroopan neuvoston kehityspankki CEB:n kans-sa. Kehys koostuu kahdesta komponentista. Toinen tuo yhteen lahjoitusrahat investointihankkeiden teknisen avun tarpeisiin (Joint Grant Facility, JGF) ja toinen rahoituslaitosten myöntä-mät lainarahat investointien rahoitukseen (Joint Lending Fa-cility, JLF).

Tarkoituksena on sovittaa yhteen lahja- ja lainarahoitusta Euroopan komissiolta, rahoituslaitoksilta ja EU:n jäsenmailta sekä muilta avunantajilta investointien tehostamiseksi. Inves-tointeja rahoitetaan erityisesti ympäristö-, energia- ja liiken-neinfrastruktuurin sekä koulutus- ja terveydenhoitopalvelu-jen parantamiseen. Tukea kohdennetaan myös pk-yrityksille ja finanssisektorille. Kyseeseen tulevat sekä yksityisen että jul-kisen sektorin hankkeet.

Kannustaakseen suomalaisia yrityksiä seuraamaan ja osallistumaan EBRD:n ja muiden rahoituslaitosten sekä EU:n kansainvälisiin tarjouskilpailuihin ulkoministeriön Euroop-pa- ja Itäosastot järjestivät maaliskuun alussa yrityksille suun-natun tietoiskun. Tavoitteena oli tarjota tietoa Länsi-Balka-nin investointikehyksestä sekä EBRD:n rahastojen tarjoamis-ta mahdollisuuksista. Suomi on EBRD:n pitkäaikainen rahoit-taja.

Indufor varhain liikkeellä

Jotkut suomalaisyritykset ovat jo hyödyntäneet Länsi-Balkanin mahdollisuuksia. Indufor Oy:n toimitusjohta-ja Tapani Oksanen kertoi, että yritys on toteuttanut alueel-la hankkeita lähinnä Maailmanpankin ja UM:n rahoituksella.

Hän näkee EBRD:n tarjoavan Induforille mahdollisuuksia myös alueen yksityisen metsätalouden ja -teollisuuden kehit-tämiseen kohdistuviin investointeihin ja niiden suunnitteluun.

Parhaillaan Indufor toteuttaa EBRD:n rahoittamaa han-ketta metsäsertifioinnin kehittämiseksi Ukrainassa, ja Oksa-sen mukaan vastaavantyyppinen hanke voisi olla hyödyllinen myös Länsi-Balkanilla.

Investointihankkeista voivat hyötyä suomalaisten kon-sulttiyritysten lisäksi myös laitetoimittajat. EBRD:n edustaja Engin Göksu painottaa, että Länsi-Balkanilla on tarjolla mit-tavat markkinat. Investointikehyksen johtokunta hyväksyi en-simmäisessä kokouksessaan teknisen avun hankkeita 25 mil-joonan euron edestä. Niitä vastaavat investoinnit ovat arviol-ta 3,6 miljardia euroa. Göksu toivottaa suomalaisyritykset ter-vetulleiksi.

Laura Hassinen, harjoittelijaEU:n laajentumisen ja Länsi­Balkanin yksikkö

Lisätietoa: www.wbif.eu ja www.ebrd.com

LJBBERGMANNA t t o r n e y s a t L a w

BJL Bergmann Attorneys at LawEteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki

[email protected]. +358 9 696207 0

Tilaa maksuton tietopakettimme:Suomalaisen yrityksen laki- ja veroasiain vientikompassi

Kansainvälisten transaktioidenasiantuntijat Helsingissä

www.bjl-legal.com

- Kansainvälistyminen ja omistajaohjaus (ilmestynyt)

- Sopimusosaaminen ulkomaankaupassa (ilmestynyt)

- Ulkomaankaupan myyntiväylät (ilmestynyt)

- Työsuhteet ja lähetetyt työntekijät (ilm. 8/2010)

- Riitojen hallinta ja ratkaisu (ilm. 10/2010)

- Verotuksen kansainväliset ulottuvuudet (ilm. 12/2010)

Page 30: Kauppapolitiikka 3 / 2010

30 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Ku

va:

Ilya

Po

pe

nko

Muotoilu

Muotoilumarssi Yhdysvaltain markkinoille jatkuuPuolensataa suunnittelijaa ja muotoilualan yritystä

osallistui New Yorkissa toukokuun puolivälissä järjestettyyn

STRAIGHTFORWARD New Finnish Design -tapahtumaan.

Paikan päälle näistä muotoilijoista saapui nelisenkymmentä.

Tapahtuman järjestivät Suomen New Yorkin pääkonsulaatti ja Suo-men New Yorkin kulttuuri-instituut-ti yhteistyössä Huippu Design Ma-nagementin ja paikallisten kumppa-

nien, Meatpacking District Ini-tiativen ja ABE NYC:n, kanssa.

Yliopistoyhteistyössä mu-kana ovat Aalto-yliopisto ja newyorkilainen Parsons the New School for Design. Yh-teistyökumppaneina hank-keessa olivat Aero Design Fur-niture, Genelec, Selki-asema, Stora Enso Timber ja Virtual Air Guitar Company.

STRAIGHTFORWARD-ta-pahtumaa tukivat Digium, opetusministeriö, Private Ca-se, ulkoasiainministeriö ja World Design Capital Helsin-ki 2012.

Mukana oli sekä kokeneempia suunnittelijoita että vasta siipiään Suomen ulkopuo-lella kokeilevia uusia lah-

jakkuuksia. Tavoite oli kuitenkin kaikil-la sama: oman osaamisen markkinointi ja kontaktiverkoston rakentaminen pai-kallisiin design-vaikuttajiin ja jakeluka-naviin.

STRAIGHTFORWARD valloitti Manhattanin Meatpacking Districtilla si-jaitsevan Chelsea Marketin neljän päivän

ajaksi. Näyttelyn ja myytävänä olleiden design-tuotteiden lisäksi paikalle hou-kuteltiin uteliaita new yorkilaisia laajal-la tapahtumien kirjolla. Seminaarit kek-seliäistä kaupungeista globaalien uhkien ja mahdollisuuksien urbaanissa viidakos-sa sekä katsaus suomalaisen designin his-toriaan vetivät lounge-tilaan kiinnostu-neen yleisön.

”Date the Designer” eli mahdolli-suus kolmen minuutin pikatreffeihin suomalaismuotoilijoiden kanssa ilahdut-ti ja herätti huomiota erityisesti median edustajissa. Myös Aalto-yliopisto ja Hel-singin voittama titteli maailman design-pääkaupunkina vuonna 2012 saivat ta-pahtumassa huomiota.

Tapahtumakokonaisuuteen osallis-tuminen on tuonut ainakin muutamille muotoilijoille tuloksia saman tien: PasPas eli Mari Isopahkala ja Tanja Sipilä möi-vät kierrätetyistä anatolialaisista villama-toista uudelleen muokkaamiaan BoxBox-mattoja suoraan kuluttajille sekä neuvot-telivat yhdysvaltalaisten jälleenmyyjien kanssa. Jalo Helsingin valmistama ja Har-ri Koskisen suunnittelema uusi Kupu-pa-lovaroitin saattaa päätyä New Yorkin Mo-dernin taiteen museon MoMA:n näytte-lykalustoon.

– STRAIGHTFORWARD:ssa pa-nostimme erityisesti osallistuvien muo-toilijoiden viennin ja kansainvälistymi-sen edistämiseen. Maaliskuussa Hel-singissä järjestetty Design Boot Camp -vientikoulutus antoi osallistujille eväitä niin PR-työhön ja markkinointiin, kan-sainvälistymiseen kuin oikeudellisiin ky-symyksiinkin. Suunnittelijoiden on nyt tärkeää hoitaa seuranta ja jälkihoito saa-tujen kontaktien osalta huolellisesti, ker-too pääkonsuli Ritva Jolkkonen New Yorkista.

Työ suomalaisten muotoilijoiden ja pienten muotoiluyritysten tukemisek-si heidän etsiessään jalansijaa Pohjois-Amerikan markkinoilta jatkuu myös en-si vuonna.

Lisätietoja: www.straightforward­design.net

Kuvan mekko on osa suunnittelija Marita Huurinaisen Poems­kokoelmaa, jossa jokaisen vaatekappaleen mukana tulee sitä varten kirjoitettu runo

Page 31: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 31

Ku

va:

Työ

- ja

elin

kein

om

inis

teri

ö,

Ee

ro K

uo

sman

en

Kolumni

Työ- ja elinkeinomi-nisteriö, ulkoasianmi-nisteriö, Tekes ja Fin-pro allekirjoittivat Fin-

Node-toiminnan kehittämis-tä koskevan yhteistyöasiakirjan 26. huhtikuuta. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän julkiset toimijat vahvistivat näin yhteis-työtään innovaatiotoiminnan kansainvälistämisessä.

Oma FinNode-tarinani al-koi vuonna 2005 jo ennen it-se FinNode-käsitteen syn-tyä. Tuolloin puhuttiin vie-lä Suomen innovaatiokeskuk-sista, joille etsittiin sopivia si-joituspaikkoja maailmal-ta. Olin pääkonsulina Los Angelesissa, kun SITRA toi Kaliforniaan silloisen yliasiamiehen Esko Ahon johdolla korkean tason valtuuskunnan.

Siinä olivat edustet-tuina viiden tulevan Fin-Node-perustamissopi-muksen allekirjoitta-jan Sitran, Tekesin, Finpron, VTT:n ja Suomen Akatemian ylimmät johtajat, valtionhallin-non ylimpiä virkamiehiä, kuu-den suuren suomalaisen yri-tyksen toimitusjohtajat sekä kahdeksan yliopiston rehtorit ja muuta johtoa. Matkan aika-na valtuuskunta vakuuttui sii-tä, että Kalifornia on oikea si-joituspaikka ensimmäiselle in-novaatiokeskukselle, joiden ni-meksi myöhemmin vakiintui FinNode, ”Suomi-keskus”.

Kalifornian FinNode pe-rustettiin vuoden 2007 alussa Piilaaksoon, Santa Claran kau-punkiin, jota ympäröivän piiri-kunnan alueelta löytyvät muun muassa Googlen, Applen, Yahoon ja Intelin pääkonttorit sekä Stanfordin yliopisto. Yh-teisiin tiloihin Santa Clarassa asettuivat Tekesin, Finpron ja VTT:n Kalifornian-toimistot. Piilaakson yksikköä seurasivat FinNodet Pietarissa ja Tokios-sa vuonna 2008 ja vuotta myö-

hemmin Shanghaissa, jossa si-jainnut FinChi-keskus jo toi-mi vuodesta 2005 eräänlaisena FinNoden ituna ja esiasteena.

FinNode-järjestely pohjaa Suomen kansalliseen innovaa-tiostrategiaan. Kun FinNode-keskusten perustamisesta ai-kanaan sovittiin, ulkoasianmi-nisteriö ei ollut muodollisesti järjestelyssä osallisena. Yhteis-työlle löytyi kuitenkin alusta lähtien luonnollinen pohja Ka-liforniassa, jossa Los Angelesin pääkonsulaatti ja Piilaaksoon sijoittautuneet muut toimijat löysivät yhteisiä projekteja.

Yksi hyviin tuloksiin joh-tanut hanke oli niin sanottu Mobile Life -projekti. Siinä et-sittiin uusia markkinoita Suo-men mobiiliosaajille tekno-logiassa ja sisällöntuotannos-sa. Projektiin liittyneen Mobile Hollywood -osion onnistumi-seksi tärkeät kontaktit Los An-gelesin viihdeteollisuuden pii-rissä löytyivät pääkonsulaatin kontaktiverkosta.

FinNode-järjestelyn edut olivat konkreettisesti nähtä-vissä. Se tarjosi organisaatioil-le mahdollisuuden toimia jous-tavasti yhteisen ”sateenvarjon” alla ja antoi suomalaisista va-kuuttavamman kuvan ulos-päin. Tuota kuvaa vahvisti pää-konsulaatti, jonka osallistumi-nen mobiiliprojektiin toi mu-kaan myös valtiovallan tuen.

Kuluneiden vuosien ai-kana ulkoasiainministeriö on vahvistanut asemiaan Piilaak-son, Pietarin, Tokion ja Shang-hain FinNode-keskusten yh-

teistyökumppanina: ensin eräänlaisena ”äänettömä-nä yhtiömiehenä” tarjo-ten eri toimijoille tärkei-tä arvovalta- ja verkottu-mispalveluja paikallisten päättäjien ja muiden toi-mijoiden suuntaan, mut-ta myöhemmin myös toi-minnan ideointiin osal-listuvana jäsenenä kes-

kusten paikallisissa ohjausryh-missä. UM:n kauppapoliittisen osaston osastopäällikkö on ol-lut lisäksi mukana keskusten strategisessa ohjausryhmässä Helsingissä.

Yhteistyö tiivistyi vuo-den 2009 alusta, kun Tallinnan, Tukholman, Kööpenhaminan, Lontoon ja Bernin suurlähe-tystöt tulivat mukaan Tekesin kanssa toteutettavaan enna-kointiyhteistyöhön niin sanot-tujen heikkojen signaalien ke-räämiseksi ilmiöistä, joilla olisi

Yhteistyöasiakirjan allekirjoittivat Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen, TEM:n kansliapäällikkö Erkki Virtanen, UM:n valtiosihteeri Pertti Torstila ja Tekesin pääjohtaja Veli­Pekka Saarnivaara.

mahdollista myöhempää kau-pallista merkitystä.

Kuluvan vuoden alusta ennakointiyhteistyö ulotettiin edustustoihin FinNode-maissa Yhdysvalloissa, Venäjällä, Japa-nissa ja Kiinassa. Mukaan tuli myös kolme vapaaehtoisesti il-moittautunutta edustustoa, eli suurlähetystöt New Delhissä, Pretoriassa ja Hanoissa.

Alkuperäisen FinNode-so-pimuksen umpeutuessa kulu-vana vuonna uuden, 26.4.2010 allekirjoitetun yhteisymmär-rysasiakirjan allekirjoittajik-si tulivat työ- ja elinkeinomi-nisteriö, ulkoasiainministeriö, Tekes ja Finpro. Todistaessani asiakirjan allekirjoitustilaisuut-ta työ- ja elinkeinoministeriös-sä todistin samalla jälleen yh-den uraan mahtuneen ympy-rän sulkeutumista.

FinNode-ajatusta alusta lähtien lämpimästi tukenees-ta, mutta siihen muodollisesti kuulumattomasta ulkoasiain-ministeriöstä oli tullut järjeste-lyn virallinen osapuoli. Yhteis-ymmärrysasiakirjassa todetul-la tavalla UM vahvisti aseman-sa Suomen innovaatiojärjestel-män keskeisenä julkisena toi-mijana.

Manu Virtamoulkoasiainneuvos, VKE­koordinaattori

Kuinka oma innovaatio- ympyräni sulkeutui

Page 32: Kauppapolitiikka 3 / 2010

32 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Etelä-Korea

Korealaisomisteinen suomalai-nen telakkateollisuus on osoitus maailmantalouden nykyisistä voimasuhteista. Aasian taloudel-

linen vaikutus näkyy miltei kaikkialla Eu-roopassa. Tilastojen valossa Korean tasa-valta lukeutuu Euroopan unionin ja myös Suomen suurimpiin kauppakumppanei-hin Aasiassa.

Euroopan komission kauppapolitiik-kaa käsitelleessä Globaali Eurooppa -tie-donannossa nostettiin syksyllä vuonna 2006 Suomen puheenjohtajuuskaudella esille keskeisten kumppanimaiden kans-sa solmittavat kahdenväliset vapaakaup-pasopimukset. Niiden nähtiin täydentä-vän maailman kauppajärjestö WTO:ssa tehtävää työtä kaupan esteiden purkami-seksi.

Etelä-Korea oli Suomenkin ajamien kriteerien mukaan järkevä valinta EU:n neuvotteluosapuoleksi. Maan tullit ovat teollisuusmaaksi korkeita, sen talous on suuri ja tullien lisäksi on muitakin kau-panesteitä.

Varsinaiset neuvottelut käynnistet-tiin Etelä-Korean kanssa keväällä vuonna 2007 komission saatua jäsenmailta neu-vottelumandaatin.

SiltaEtelä-Koreaan

leveneeUuden sukupolven vapaakauppasopimus on

tärkeä virstanpylväs. Elinkeinoelämä toivoo sen

nopeaa voimaansaattamista.

Asiantuntija-arvioiden mukaan sekä Etelä-Korea että EU-maat tulisivat hyö-tymään kaupan laaja-alaisesta vapaut-tamisesta. Neuvotteluprosessin edetessä on tosin kuulunut myös kriittisiä äänen-painoja erityisesti tuonnin potentiaalista kasvua pelkäävien eurooppalaisten teol-lisuussektorien. Epäilyjä on esittänyt esi-merkiksi autoteollisuus.

Tulevaisuuden mittatikku

Useiden neuvottelukierrosten jälkeen so-pimusteksti saatiin hiottua valmiiksi vii-me syksynä. Kauppakomissaarina toimi-nut Catherine Ashton luonnehti neuvot-telutulosta ensimmäiseksi 2000-luvun va-paakauppasopimukseksi, joka tulee avaa-maan eurooppalaisille yrityksille uuden-laisia mahdollisuuksia.

– Kyseessä on merkittävä virstan-pylväs jatkoa ajatellen, korostaa neuvot-teluprosessia alusta asti seurannut kau-pallinen neuvos Juuso Moisander ul-koasiainministeriön kauppapoliittiselta osastolta. Hänen mukaansa sopimusta tullaan pitämään vertailukohtana EU:n tulevaisuudessa neuvottelemiin vastaa-viin sopimuksiin, mikä lisää sen paino-arvoa.

Moisander toteaa, että Suomen ta-voitteena oli saada aikaan nopealla ai-kataululla kunnianhimoinen ja laaja so-pimus, millä pystyttäisiin helpottamaan yritysten markkinoille pääsyä. Etelä-Ko-rea oli prosessin kuluessa myös valmis myönnytyksiin, mikä osaltaan helpot-ti neuvottelujen suhteellisen nopeaa lop-puun saattamista.

Ennen sopimuksen voimaantuloa se on kuitenkin käsiteltävä Euroopan parla-mentissa, jonka odotetaan äänestävän so-pimuksesta kuluvan vuoden loppupuolella.

Vapaakauppasopimuksen ohella EU ja Etelä-Korea ovat äskettäin allekirjoitta-neet myös laajan puitesopimuksen, jossa käsitellään muun muassa poliittisia kysy-myksiä. Yhdessä sopimukset luovat vah-van perustan keskinäisen kumppanuu-den syventämiselle.

Page 33: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 33

Ku

va:

Thin

ksto

ck

Vientiteollisuus, palvelut ja maataloussektori hyötyvät

Vapaakauppasopimuksen keskeisenä si-sältönä on teollisuustuotteilta perittä-vien tuontitullien poistaminen. Astues-saan voimaan sopimus tulee lähivuosina johtamaan tullimaksujen poistamiseen useimmilta Etelä-Koreaan vietäviltä teol-lisuustuotteilta.

Monilta tuotteilta tullit poistuvat vä-littömästi sopimuksen tultua voimaan. Eräiden sensitiivisempien tuoteryhmi-en kuten henkilöautojen ja kulutuselekt-roniikan osalta on sovittu siirtymäajasta, jolloin tulleja alennetaan asteittain.

EU-maista Etelä-Koreaan vietävil-tä tuotteilta tulee poistumaan vuositasol-la noin 1,6 miljardin euron arvosta tulli-maksuja. Suurimpia hyötyjiä ovat kone- ja laitevalmistajat sekä kemianteollisuus.

Myös elintarvikkeiden osalta kaupan vapauttaminen on mittakaavaltaan mer-kittävää. Maataloustuotteilta perityt tuon-titullit ovat olleet Etelä-Koreassa erityisen korkeita, joten sopimus turvaa eurooppa-laisten asemia suhteessa amerikkalaisiin ja australialaisiin kilpailijoihin. Euroop-palaisilla elintarvikkeilla on lisäksi hyvä maine korealaisten kuluttajien keskuudes-sa, mikä antaa hyvät lähtökohdat viennin kasvattamiseen tällä sektorilla.

Tullien alentamisen ohella mark-kinoille pääsyä pyritään helpottamaan poistamalla muitakin kaupan esteitä. Ete-lä-Korea esimerkiksi hyväksyy euroop-palaisten standardien aiempaa laajem-man käytön, mikä parantaa liiketoimin-nan ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä.

EU haluaa vahvistaa asemiaan myös palvelukaupassa, jonka merkitys on vii-

me vuosina kasvanut nopeasti perintei-sen tavaroilla käytävän kaupan rinnalla. Sopimuksessa Etelä-Korea on valmis te-kemään aiempaa pidemmälle meneviä si-toumuksia muun muassa tietoliikenne-alalla, rahoitus- ja ympäristöpalveluissa sekä laivanvarustustoiminnassa.

Tullialennuksia Suomelle 30 miljoonalla

Vapaakauppasopimuksen on arvioitu hyödyttävän myös suomalaisia vientiyri-tyksiä. Viime vuonna Suomen viennin arvo Etelä-Koreaan oli 551,9 miljoonaa euroa, ja sopimuksen ansiosta viennis-tä perittävien tullien määrä laskee siirty-mäkauden päätyttyä vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa.

Suomen päävientituotteita Korean markkinoille ovat koneet ja laitteet, elekt-roniikka sekä metsäteollisuuden puu- ja paperituotteet.

– Tullit poistuvat useilta Suomen kannalta merkittäviltä vientituotteilta he-ti sopimuksen tullessa voimaan, toteaa asiantuntija Satu Vasamo Elinkeinoelä-män keskusliitosta. Hän kertoo, että neu-vottelutulosta voidaan pitää suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta hyvänä.

Vasamon arvion mukaan Etelä-Ko-realla ja Suomella ei ole sellaista kilpaile-vaa teollisuutta, jolle sopimuksen myötä lisääntyvä tuonti muodostaisi uhkaa. Ete-lä-Koreasta tuodaan Suomeen erityisesti kuluttajaelektroniikkaa ja autoja.

Hänen mukaansa EK:n myönteinen suhtautuminen vapaakauppasopimuk-seen perustuu sekä suomalaiselta yritys-sektorilta että teollisuusliitoilta kerättyyn tietoon. EK on myös tuonut aktiivisesti esiin tukensa neuvotteluprosessin aikana.

– On kannatettavaa, että EU pyrkii turvaamaan eurooppalaisten yritysten asemia kahdenvälisillä sopimuksilla. Täs-tä huolimatta WTO:n merkitys on edel-leen keskeinen myös yrityskentän näkö-kulmasta, Vasamo painottaa.

Neuvottelujen tuloksena syntyneen sopimuksen mahdollisimman nopeaa ra-tifiointia pidetään EK:ssa tärkeänä, jotta vapaakauppasopimuksella saavutettavaa kilpailuetua muun muassa Yhdysvaltoi-hin pystyttäisiin hyödyntämään.

Mika Mickelssonma. avustaja, viestintäyksikkö

Page 34: Kauppapolitiikka 3 / 2010

34 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Nopea katsaus Suomen tär-keimpien päivälehtien arkis-toihin kertoo, mistä Moldova Suomessa tunnetaan: köyhyy-

destä, ihmiskaupasta, Transnistrian jääty-neestä konfliktista ja viime vuoden vaali-en jälkeisistä levottomuuksista. Tästä pal-jon on totta, mutta kyllä myönteistäkin sanottavaa olisi.

Moldovalla on viime syyskuusta as-ti ollut uusi hallitus, joka on vienyt maa-ta vauhdilla lähemmäs EU:ta, onnistunut aloittamaan assosiaatiosopimusneuvot-telut ja puhuu jo viisumivapaudesta sekä laajasta vapaakauppasopimuksesta.

Moldova– miksi?Euroopan köyhimmällä valtiolla riittää

motivaatiota, kun tähtäimessä on EU-jäsenyys. Hallitus toivottaa

ulkomaiset yritykset avosylin vastaan.

EU-integraation sekä maailman va-luuttarahasto IMF:ltä saadun lainalu-pauksen tueksi on aloitettu laaja säästö- ja uudistusohjelma. Virkamiehistöä on vaihdettu ja oikeusjärjestelmää remon-toidaan. Byrokratiaan, harmaaseen talo-uteen ja korruptioon on alettu puuttua ai-empaa jämäkämmin.

Mutta millaisesta maasta oikeasti on kysymys? Romanian ja Ukrainan välis-sä sijaitseva Moldova on maatalousval-tio, jonka talous nojaa voimakkaasti vii-nin tuotantoon. Viini kattaa noin viiden-neksen bruttokansantuotteesta, työllis-tää noin neljänneksen maan nelimiljoo-

naisesta väestöstä ja on tärkein vientituo-te. Toinen keskeinen ala on tekstiiliteol-lisuus, joka vastaa reilusta viidennekses-tä maan viennistä.

Nykyteollisuus ei kuitenkaan elätä Moldovaa eikä maa pysty työllistämään tarpeeksi. Tavallisen moldovalaisen nä-kökulmasta tilanne on niin huono, että ulkomaille, IVY-maihin ja EU:hun, läh-detään töihin vaikka laittomasti. Noin 300  000–1 000 000 moldovalaista asuu-kin ulkomailla. Heidän rahalähetyksensä kotimaahan tuovat lähes kolmanneksen Moldovan bruttokansantuotteesta.

Kehitys ei voi pohjautua ulkomailta lähetetyn rahan kulutukseen. Siksi halli-tus toivottaa ulkomaiset sijoittajat lämpi-mästi tervetulleiksi.

Sijoita Moldovaan, koska...

Moldovaa markkinoidaan ennen kaikkea kahdella argumentilla: halvat työvoima-kustannukset ja investointeja suosiva yh-tiöverotus. Esimerkiksi tehtaissa palkat ovat sivukuluineen vain noin 200–250 euroa kuussa, mikä onkin saanut monet ulkomaiset tekstiiliyritykset siirtämään maahan tuotantoaan. Korkeasti koulutet-tujen palkatkin jäävät noin 1 000 euroon, mikä on tuonut maahan esimerkiksi oh-jelmistofirmoja.

Perusteilla on verovapaita talousalu-eita. Niissä ulkomaiset yhtiöt voivat tuot-taa vientiin tarkoitettuja tuotteita ilman arvonlisäveroa ja tullimaksuja.

Sotamuistomerkin viereen noussut oranssi delfiini, ranskalaisen puhelinope­raattori Orangen tunnus, viestii siitä, miten vahvan otteen markkinoista ovat saaneet muutamat isot Moldovaan uskaltautu­neet ulkomaiset yritykset.

Page 35: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 35

Ku

vat:

Ve

sa K

oti

lain

en

Moldovan markkinoijat haluavat myös kääntää entisen neuvostotasavallan kehittymättömyyden myyntivaltiksi. Sa-malla, kun infrastruktuurin tila on vaikea este monille investoinneille, se voi toimia houkutteluvalttina ulkomaisille raken-nusyrityksille. Tieverkosto on lähes rauni-oina, ja teitä rakennetaan kansainvälisten rahoituslaitosten rahoilla. Samoin vesi- ja viemäriverkosto on joko rappeutunut-ta tai puuttuu kokonaan. Kunnallisteknii-kan puute on johtanut siihen, että pääkau-punki Chisinaun laitamille nousee hieno-ja omakotitaloja, joissa on ulkovessat.

Myös energiateknologiaan tullaan si-joittamaan lähivuosina paljon. Suuri osa rahasta tulee avunantajamailta. Moldova on lähes täysin riippuvainen Venäjältä tu-levasta kaasusta, ja sen oma energiantuo-tanto kattaa vain prosentin kulutukses-ta. Energiasta vastaavaan virastoon onkin kuulemma ollut viime kuukausina tun-gosta, kun ulkomaiset yritykset haluavat keskustella mahdollisuuksista.

Mutta älä hätäile, koska...

Investoijilla on kuitenkin syytä varovai-suuteen ennen ryntäämistä Moldovan markkinoille. Poliittinen tilanne on yhä epävakaa. Moldova on poliittisessa umpi-kujassa, koska nykyinenkään parlament-ti ei ole onnistunut valitsemaan maalle presidenttiä. Laki vaatii siksi uudet parla-menttivaalit, joiden ajankohta ei ole vie-lä selvillä.

Irmeli Mustonen, Suomen suurlähetti-läs Romaniassa ja Moldovassa, katsoo, et-tä Moldovan kehitys on viime syyskuus-ta lähtien ollut erittäin myönteistä. Uudet suunnitelmat on kansainvälisen yhteisön toimesta palkittu runsailla apulupauksilla. Moldova on saamassa seuraavan neljän vuoden aikana maalle 1,9 miljardin euron arvosta lainoja sekä kehitystukea.

Poliittinen tilanne on kuitenkin edel-leen epävakaa. Edessä on ehkä piankin uudet ennenaikaiset parlamenttivaalit, joi-den tuloksena voi olla jälleen hallituksen vaihdos.

– Oleellisinta on kuitenkin, että maan hallitus – mitkä puolueet siinä sitten ovat-kaan mukana – haluaa jatkossakin edis-tää maan lähentymistä EU:hun. Tämä pro-sessi tuo mukanaan suotuisia reformeja ja vakautta sekä pakottaa puuttumaan se-kä poliittisiin että taloudellisiin ongelmiin, Mustonen sanoo.

Finpron Bukarestin toimiston päällik-kö Matti Niemelän mielestä Moldovan kehitystä kannattaa seurata, mutta täs-sä vaiheessa maa ei vielä ole kovin kiin-nostava ainakaan pk-sektorin yrityksille.

Suomalaisyritysten näkökulmasta ehkä parhaimmat mahdollisuudet maassa tarjo-avat tällä hetkellä erilaiset rakennusprojek-tit, joita rahoittavat kansainväliset toimijat, kuten EBRD ja Maailmanpankki.

– Moldovassa tarve on loputon – kysy-mys on vain siitä, millä yhtiöillä on mah-dollisuuksia ja kiinnostusta toimia maassa, Niemelä toteaa.

Maassa on Niemelän mukaan erityis-tä tarvetta ulkomaiselle osaamiselle liitty-en muun muassa infrastruktuurin raken-tamiseen sekä energia- ja ympäristötek-nologioihin. Jatkossa Moldova voisi myös kiinnostaa esimerkiksi matalien työvoima-kustannusten takia; esimerkiksi tekstiili- ja kenkäteollisuus voisi tarjota ulkoistamis-mahdollisuuksia.

Niemelä kuitenkin muistuttaa, että Moldova on yhä varsin tuntematon maa ja suomalaisille on tarjolla monia muita-kin mahdollisuuksia: esimerkiksi Romania ja Bulgariakin ovat vielä melko uusia aluei-ta suomalaisille yrityksille, ja EU-maina ne ovat kuitenkin helpompia toimintaympä-ristöjä.

Rahanvaihtopaikkoja tarvitaan. Arvioiden mukaan jopa viidesosa ihmisten tuloista kertyy sukulaisten rahalähe­tyksistä.

Tie EU:hun vie kohti parempaa tu­levaisuutta, lupaa hallitus. Samalla se tunnustaa, että EU­raiteella puk­sutetaan hitaasti. Integraatio vaatii rutkasti reformeja.

merkittävästi tämä muuttaisi maan suun-taa esimerkiksi suhteessa ulkomaisiin si-joituksiin – jos lainkaan.

Moldovalaisia tavatessa saa toisinaan kuulla melko kyynisiä lausuntoja maan johtajista.

Joka tapauksessa pitää muistaa, et-tei oikeusvaltion ja hyvän hallinnon ke-hittäminen tapahdu hetkessä ja jostakin on aloitettava. Juuri nyt alku näyttää lu-paavalta.

Vesa KotilainenOhjelmakoordinaattoriSuomen Bukarestin suurlähetystö

Loputon tarve

Moldova

Uudet vaalit voivat hyvinkin tuottaa vallanvaihdoksen, jolloin uuden hallituk-sen kantavana voimana olisivat mahdolli-sesti uudelleen kommunistit, kuten vuo-sina 2001–2009. On epäselvää, kuinka

Page 36: Kauppapolitiikka 3 / 2010

36 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Lyhyesti

Suomi kirnuaa mainetta Shanghaissa

Urakka Shanghai Expo 2010 -maail-mannäyttelyssä on alkanut tavoittei-

den ylittymisellä. Torstaina 27. toukokuu-ta vietetyn Suomi-päivän kunniaksi saatiin maukas voitto kunniavieraiden suhteen.

– Presidentti Tarja Halosta tuli Pekin-gistä tapaamaan kannaltamme tärkein mi-nisteri, tiede- ja teknologiaministeri Wan Gang, kertoo Suomen Shanghain pääkon-suli Matti Heimonen.

– Tämä vauhdittaa ja konkretisoi jo ennestään merkittävää tiede- teknologia-yhteistyötä. Suomi on Kiinassa ja erityi-sesti Shanghain alueella kokoaan suurem-pi maa. Perustana tälle on ollut kova, vuo-sia kestänyt työ suhteitten lujittamiseksi ja uusien yhteistyökuvioiden avaamisek-si niin viranomaisten kuin yritystenkin kanssa, Heimonen toteaa.

Suomen Expo-organisaation vies-tintäpäällikkö Mikko Puustisen mukaan Suomi-päivä sujui mainiosti.

– Kirnu on ollut hienosti esillä sekä paikallisilla televisiokanavilla että kansal-lisella CCTV-kanavalla. Suomi-päivän vi-

ralliset osuudet presidentti-, viranomais- ja yritysvieraineen sujuivat myös kitkat-tomasti. Voimme siis tähän mennessä olla erittäin tyytyväisiä, Puustinen toteaa.

Kulttuuritarjonta tuntuu myös osu-neen nappiin. Suomalainen pop, rock ja metalli löivät Expon omien edustaji-en mukaan tähänastiset kävijäennätykset. Metalliyhtye Negativen kiinalaiset fanit olivat piirittäneet bändin hotellin ja nuk-kuneet kaduilla makuupusseissaan keik-kaa odottaessaan. Kun bändi pääsi lavalle, meininki esiintymisareenalla oli Puustisen mukaan paikoin jopa villiä.

Suomen paviljonki tarjoaa aikaisem-paa laajemmat tilat kumppaniyrityksille. Maailmannäyttelyn sääntöjen takia mes-sumaista myyntiä vältetään. Sen sijaan Kirnussa on satsattu runsaisiin kokousti-loihin, joissa yritykset voivat verkostoitua kiinalaisten potentiaalisten partnereiden ja asiakkaiden kanssa. Näiden kautta pää-see varmemmin kosketukseen markkinoi-den kanssa kuin suoraan kävijöitä puhut-telemalla.

Maailmannäyttelyssä on nyt vieräh-tänyt kuukauden päivät. Suomen kävijäta-voitteet ovat Puustisen mukaan ylittyneet selvästi.

– Tavoitteemme oli saada 3–5 pro-senttia päivittäisestä kokonaiskävijämää-rästä. Nyt olemme kuitenkin noin 10 pro-sentissa. Tämä selittyy osin koko Expon odotettua pienemmällä kävijämäärällä, jo-ka varmasti korjaantuu ylöspäin kesän ai-kana. Vielä ei siis voi paukutella henkse-leitä, vaikka tyytyväisyyteen on toki aihet-ta. Tässä on myös hyvä haaste loppuajak-si: pitää korkeat prosentit kasvavista kävi-jämääristä huolimatta.

Lisää aiheesta: www.finlandatexpo2010.fi

Page 37: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 37

Kiina kiri Suomen ohi kilpailukykyvertailussa

Suomi liikkuu rivakasti ylös- ja alaspäin Institute for Management Developmentin (IMD) mittareilla. Viime vuonna noustiin kuusi pykälää, ja tänä vuonna romahdet-

tiin kymmenen sijaa alaspäin IMD:n julkaisemassa maailman kilpailukyvyn vuosikirjas-sa, joka mittaa maakohtaista kilpailukykyä. Suomi oli taulukon 9. vuoden 2009 mittauk-sessa ja putosi nyt 19. sijalle heti Kiinan taakse.

Edellisen vuoden Top 10 -maista vain Tanskan pudotus on samaa suuruusluokkaa Suomen kanssa. Muita kilpailukykyään selvästi menettäneitä maita olivat Japani, Liettua, Bulgaria, Slovenia ja Slovakia. Vaikka Suomi ja Tanska putosivat, on IMD:n tiedotteen mukaan pohjoismaisella mallilla vielä vetovoimaa.

Maininta todennäköisesti esiintyy siksi, että IMD hehkutti tiedotteessaan pohjois-maista mallia vuonna 2009. Erityisesti tuolloin kehuttiin viidenneksi sijoittuneen Tans-kan kestokykyä (resilience). Tänä vuonna Tanskasta todettiin tiedotteessa vain nopea putoaminen, ja todisteeksi pienten pohjoismaiden menestyksestä mainittiin vain Ruotsi, joka säilytti sijoituksensa ja Norja, joka petrasi kaksi sijaa ylöspäin.

Lisätietoja: www.imd.ch/wcc

ACTA jacta est…julkisuuteen

Vuodesta 2008 on käyty neu-votteluja väärentämisenvas-

taisesta kauppasopimuksesta. Se tunnetaan lyhenteellä ACTA, An-ti-Counterfeiting Trade Agree-ment. Tavoitteena on tuotevää-rennösten ja piratismin torjun-ta tuotekehityksen ja innovaatioi-den edistämiseksi sekä tekijöiden oikeuksien suojaamiseksi.

Samalla pyritään suojaa-maan myös kansalaisten terve-yttä ja turvallisuutta esimerkiksi lääkeväärennöksiltä. Tavoitteena on sorvata sopimus tämän vuo-den loppuun mennessä.

UM:ssä järjestettiin aihees-ta asiantuntijaseminaari 25. tou-kokuuta. Kauppapoliittisen osas-ton päällikkö Jorma Korhonen muistutti avaussanoissa, että Suo-men ja EU:n kilpailuetu syntyy jatkossa entistä selvemmin inno-vaatioiden ja niiden suojaamisen pohjalle.

Seminaarikeskustelu oli vä-rikästä. Sähköä loi muun muas-sa se, että tekijänoikeuksista elä-vän musiikkiteollisuuden ja pi-raattipuolueen näkökannat eroa-vat huomattavasti.

Kansainvälisesti suurin-ta kritiikkiä ACTA-neuvottelu-ja kohtaan on esitetty niiden käy-mistä suljettujen ovien takana. UM ja erityisesti vastuuvirka-mies Mary-Anne Nojonen saivat kuitenkin seminaarilaisilta kii-tosta siitä, että sidosryhmät ovat saaneet tietoa neuvotteluista sii-nä mitassa, kuin se on ollut mah-dollista. Sopimustekstin luon-nos ”hakasulkeineen” julkistet-tiin neuvottelijoiden päätöksellä 21. huhtikuuta.

Seuraava ACTA-neuvottelu-kierros käydään Sveitsissä kesä-heinäkuun vaihteessa.

Hamilosta kauppapoliittinen alivaltiosihteeri

Pekka Huhtaniemi (vasemmalla) briiffasi Esko Hamiloa tulevista tehtävistä UM:ssä 24.5. Kuva: Eero Kuosmanen.

Esko Hamilo aloittaa uutena kauppa-poliittisen alivaltiosihteerinä 1. elo-

kuuta, kun Pekka Huhtaniemi siirtyy suurlähettilääksi Lontooseen. Hamilo on avustanut pääministeri Matti Vanhasta ulkopoliittisena alivaltiosihteerinä.

Sitä ennen hän on muun muassa toi-minut suurlähettiläänä Pariisissa ja Can-berrassa sekä johtotehtävissä kauppa-poliittisella osastolla.

Page 38: Kauppapolitiikka 3 / 2010

38 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0

Lyhyesti

Mercosur-vääntö käynnistyy uudelleen

Kauppapolitiikan seuraaminen on välillä kaukana tylsästä. Esimerkistä käy EU:n ja Mercosurin eli etelän yhteismark-

kinoiden välisten vapaakauppaneuvottelujen uudelleen käynnis-täminen. Mercosuriin kuuluvat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Neuvotteluja käytiin 1995–2004, mutta ne keskeytet-tiin, kun erimielisyydet lähinnä maataloustuotteista nousivat lii-an suuriksi.

EU:n komissio ju-listi huhtikuussa, hyvis-sä ajoin ennen EU:n ja Latinalaisen Amerikan toukokuista huippuko-kousta, että neuvottelut käynnistetään uudes-taan. Monelle EU:n jä-senmaalle tämä ulostu-lo tuli yllätyksenä, eikä komission päätä silitel-ty. EU:lla on defensiivi-siä etuja puolustettava-naan nimenomaan maa-taloudessa, ja useat uni-onin maatalousministe-rit muistuttivat kirjeellä komissiota siitä, kuinka keskeistä neuvot-teluissa on puolustaa unionin maatalousetuja.

Jos EU:n sisällä esiintyy epäilyjä, ei vastapuolenkaan yhte-näisyys ole aukotonta. Vähän ennen EU:n ja Latinalaisen Ame-rikan huippukokousta tärkeä Mercosur-maa Argentiina otti käyt-töön elintarvikkeiden tuontikiellon, joka herätti suurta närkäs-tystä Uruguayssä, Brasiliassa ja Paraguayssä. Tuontikielto nimit-täin koski myös niitä. Mercosurissa vallitsee tällä hetkellä näke-mys, että niin kauan kuin yksi Mercosurin oma jäsenmaa ei nou-data kauppablokin omia sääntöjä, neuvotteluihin EU:n kanssa ei paljon lasketa.

Monenlaisista jännitteistä huolimatta EU–Mercosur-talous-suhteen vahvistaminen on hyvin kiinnostavaa, erityisesti EU:n te-ollisuustuotteiden markkinoillepääsyn kannalta. Koska Mercos-ur-maat ovat vielä varsin protektionistisia, toisi vapaakauppaso-pimus merkittäviä etuja niin suomalaiselle kuin eurooppalaiselle teollisuudelle ja palveluyrityksille. Muun muassa Brasilian talous kasvaa voimakkaasti.

Mercosur-maiden yhteenlaskettu BKT on 1300 miljardia eu-roa. EU:n vienti alueelle on jo nyt saman suuruista kuin Intiaan, ja suurempaa kuin Kanadaan ja Etelä-Koreaan. Vuonna 2008 EU:n vienti alueelle oli noin 33 miljardia euroa ja tuonti noin 48 miljar-dia euroa. Eurooppalaisen maatalouden näkökulmasta neuvotte-luista tulee kuitenkin erittäin haastavat, sillä Mercosur-maat ovat eräitä maailman tärkeimpiä maataloustuottajia. EU:n kannalta herkkiä tuotteita ovat muun muassa lihatuotteet. Noin viidennes EU:n maataloustuonnista on peräisin Mercosur-alueelta.

Innovaatioihin itänaapurin kanssa

EU:n ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön tehosta-mista pohdittiin Lappeenrannassa 27. toukokuuta. To-

sin pääosissa olivat Suomi ja Venäjä, jotka esiintyivät päämi-nisteritasolla. Matti Vanhanen painotti yritysten välisen yh-teistyön roolia innovaatioiden kehittämisessä ja kansainväli-sen kilpailukyvyn luomisessa.

Vladimir Putin kertoi, että Venäjän yliopistot ja tutki-muslaitokset ovat hiljattain saaneet luvan perustaa yrityksiä kaupallistaakseen osaamistaan. Itänaapurissa panostetaan energiatehokkuuteen sekä tieto-, avaruus, ydin- ja lääketek-nologiaan, joissa maalla on perinteitä. Lisäksi tarjotaan ve-rohelpotuksia innovaattoreille.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vetosi Lappeenrannassa Venäjän WTO-jäsenyyden puoles-ta. Venäjän jääminen WTO:n ulkopuolelle voi muodostua ongelmaksi maan pyrkiessä uudistamaan talouttaan ja halu-tessa korkean teknologian vientimaaksi.

Väyrynen muistutti, että yrityksillä tulee olla vapaa pää-sy komponentteihin ja materiaaleihin voidakseen menes-tyä nykypäivän globaalissa taloudessa. Lisäksi uudistuksis-ta ja kasvavasta määrästä innovaatioita saadaan suurin hyö-ty, kun ne ankkuroidaan vankkaan ja uskottavaan kauppa-poliittiseen kehykseen.

50 miljoonaa nanoteknologiaan

Yksi konkreettisimmista Lappeenrannan tu-liaisista oli sopimus, jonka Suomen Teolli-

suussijoitus Oy ja Venäjän nanoteknologiayhtiö RUSNANO allekirjoittivat 27. toukokuuta pää-ministerien läsnä ollessa. Tavoitteena on sijoit-taa yhteensä 50 miljoonaa euroa nanoteknolo-giaa soveltaviin nopeasti kasvaviin ja kansainvä-listyviin yrityksiin, jotka toimivat sekä Suomes-sa että Venäjällä.

Ensimmäinen yhteissijoitus voi toteu-tua puolen vuoden sisällä. RUSNANOn mukaan yhteinen sijoitusohjelma suomalaisten kanssa avaa venäläiselle teknologialle uusia mahdolli-suuksia päästä maailmanmarkkinoille. Elinkei-noministeri Mauri Pekkarisen mukaan sopimus lisää huippuosaamista hyödyntävän liiketoimin-nan kilpailukykyä molemmissa maissa.

Page 39: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Kau p p ap o l i t i i k k a • 3 / 2 0 1 0 • 39

Kansainvälisestä ilmastopolitii-kasta keskusteltaessa on tullut esiin hyvin mustavalkoista ajat-telua. Vaihtoehtoina nähdään

usein vain metsien suojeleminen tai nii-den hävittäminen.

Osa metsistä on toki suojeltava luon-non monimuotoisuuden säilyttämisek-si, mutta suurimmalle osalle maailman metsiä oikea vaihtoehto on kestävä met-sätalous. Kun metsiä hoidetaan ja uudis-tetaan, ne sitovat hiiltä enemmän kuin luonnontilainen metsä.

Monessa maassa metsien pinta-alaa voidaan lisätä, jolloin kestävän metsäta-louden tuottamat hiilinielut lisääntyvät.

Vaikka metsien roolista kansainväli-sessä ilmastopolitiikassa ei ole vielä pääs-ty sopimukseen, puun käyttöä polttoai-neena on ryhdytty monin tavoin edistä-mään.

Euroopan unionissa on asetettu kun-nianhimoiset tavoitteet sekä hiilidioksi-dipäästöjen vähentämiselle että uusiutu-valle energialle. Puupohjaisilla polttoai-neilla on keskeinen merkitys uusiutuvan energian tuottamisessa. Liikenteen polt-toaineista tulee vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia olla biopohjaisia. Näistäkin osa valmistetaan puusta.

Sen sijaan puurakentamisen edistä-miseksi ei ole sen paremmin EU:n puit-teissa kuin globaalistikaan tehty käytän-nöllisesti katsoen mitään.

Tämä on omituista, sillä hiilen va-rastoiminen puusta valmistettuihin ra-kennuksiin, rakenteisiin ja huonekalui-hin on ilmaston kannalta paljon parem-pi vaihtoehto kuin puun polttaminen. Li-säksi puun käyttäminen rakentamiseen lisää tehokkaasti hiilen sitoutumista met-

siin, kun se turvaa niiden oikea-aikaisen uudistamisen.

Suomen metsätaloudelle ja koko kansantaloudelle puurakentamisella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Jos puura-kentaminen ilmastonmuutoksen torju-miseksi lisääntyy sekä Euroopassa että koko maailmassa, meidän puutuotevien-nillemme avautuvat huikaisevat näköalat.

Suomen metsänkasvattajien kanto-rahatulosta 75–80 prosenttia tulee tukki-puun myynnistä. Kun tukkipuun kysyntä kasvaa, sille syntyvät vakaat markkinat ja hyvä hintataso. Tämä edistää metsien oi-kea-aikaista uudistamista ja turvaa myös kuitu- ja energiapuun saantia.

Puuteollisuudessa on jo tehty paljon tuotekehitystyötä. Jos puurakentamiseen saadaan kansainvälisellä tasolla vauh-tia, saatamme saada männyn, kuusen ja koivun lisäksi myös muille puulajeillem-me, kuten haavalle ja pihlajalle, arvokasta käyttöä. Lisäksi pienikokoisempikin puu saattaa kelvata mekaaniseen jalostukseen.

Mekaaninen puunjalostusteollisuus työllistää runsaasti ihmisiä ja sen tuottei-den jalostusarvo saattaa olla hyvin kor-kea. Lisäksi se tarvitsee suhteellisen vä-hän energiaa.

Suomen kansantalouteen kaivataan nyt ”uutta Nokiaa”. Sellaista ei tule, vaan tarvitsemme useita kasvun kärkiä. Puu-rakentamisella voisi kuitenkin olla kan-santalouteemme parhaimmillaan saman mittaluokan vaikutus kuin Nokialla on ollut.

Ministerin mietteet

Ku

va:

Sin

i Pe

nn

ane

n

Puurakentamisesta Suomen taloudenveturi

Nyt puurakentamisen edistämisek-si on ponnisteltava erityisesti YK:n puit-teissa käytävissä ilmastoneuvotteluissa. EU:lla on niissä keskeinen rooli. Ja EU voi toimia, vaikka muualla vielä emmit-täisiin. Pienikin lisäys koko EU-alueen puurakentamisessa riittäisi jo mullista-maan markkinat ja avaamaan ovet puu-tuoteteollisuuden vahvalle nousulle.

Paavo Väyrynen Ulkomaankauppa­ ja kehitysministeri

Metsillä on keskeinen merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Noin 30 prosenttia maapallon maapinta-alasta on metsien peitossa. Metsiin on sitoutunut valtava määrä hiiltä. Jos metsiä hävitetään, tämä hiilivaranto hupenee ja ilmakehään vapautuu hiilidioksidia. Jos metsät kasvavat hyvin, ne toimivat hiilinieluina.

Page 40: Kauppapolitiikka 3 / 2010

Suomen vienti MENA-alueelle romahti pitkän myötätuulen jälkeen 60 prosenttia viime vuonna. Lähi-idän, Persianlahden ja Pohjois-Afrikan ostovoima ei kuitenkaan kadonnut mihinkään, ja viiteryhmämailla viennin notkahdus oli vain muutaman prosentin luokkaa. Myös usea suomalaisyritys pärjää MENA-alueella mainiosti. Miljardien eurojen infrahankkeita on jatkuvasti näköpiirissä.

Miten käännetään kauppasuhteet uuteen nousuun? Mitä voidaan tehdä yhdessä? Ulkoasiainministeriö järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa yrityksille suunnatun VKE-seminaarin MENA-alueen mahdollisuuksista 31. elokuuta. Tule kuulemaan vienninedistäjien ja alueella toimivien yritysten näkemyksiä.

Lähi-idän, Persianlahden ja Pohjois-Afrikan mahdollisuudet

suomalaisyrityksille

MENA ja MINÄ

Paikka Ulkoasiainministeriön Engel-sali, Merikasarmi, Laivastokatu 22, Katajanokka, Helsinki

Aika Tiistai, 31. elokuuta kello 8.30–12.00

Seminaariohjelma20. kesäkuuta mennessä osoitteessa www.kauppapolitiikka.fi

Ilmoittaudu 25. elokuuta mennessä: [email protected]

Tilaisuus on maksuton, mutta osallistuja- määrä rajoitettu tilojen vuoksi