imiin ih-titeettiin.rii laisin-l kuvanosoittaa

'ahtumaa

me sin-ralmiiksihaastat-

nan vuo-ei herlitiiuuttumi-Lteittensa5n j[se-ympiiris-iaalisista

n kuvas-rimustenrajautuurlle. Ku-

suvunr jonkinssa uot-ryydestii,rsta elii-rja selai-Ftaavan-

Eino Koskinen

Kauhia neljiin ihmisen murha Mouhij?irven (Lavia) Majavedentalossa vuonna 1863

Lienee yleisesti hyvi iksytty ajatus, ett i i suku-tutkimus juontaa juurensa toisaalta suku-laisav io I i itot kie ltavasta tabuj iirj estelmiistii j atoisaalta maan- ja kruununperimykseenliittyvistii m?iiiriiyksistii, joiden pohjalta

voit i in toimia vain, jos sukulaisuudet suku-tutkimuksen avul la tunnett i in.

Muinaisuudessa t i imii tarkoit t i vain kor-keimman ylhi i isdn sukutietojen yl lapitamist i i ,

mutta ajan myii t i i hal l i tsi jat tarvitsivat ene-nevi issl mii i i r in verovaroja ennen kaikkeasodanki iynnin aiheuttamien kulujen peittAmi-seen. Ti imii taas t iesi, ett i i kaikki kansa ol iverol le pantava, ja se taas vaati tehokkaanseurantaj i i r jestelmiin luomista, el i mitenmonta veronmaksajaa valtakunnassa ol i .Ni i in pi i i is i rahvaskin mukaan kuvioihin.Alkoi eri laisten luetteloiden ja kir jojen pito,joissa esi intyivi i t kaikki valtakunnassa asuvatalamaiset ikean ja sukupuoleen katsomatta.

Tiiniiiin yksittiiinen sukututkija keriiii tie-don murusia ni i ist i i er i l i ihteist i i . Mielenki in-toisena havaintona voidaan pitaa sita, ettdesim. Metson mikrof i lmien katseluhuoneessaniihdi i i in pal jon myds nuoria sukujuuriaanselvit t i imiissi i . Hekin haluavat t iet i i i i missi ies i - i s i i t ova t e l i inee t , m i l la is ia perhe i t i he i l l i ion o l lu t ja onko mahdo l l i ses t i jo tak in e r i -koista tapahtunut heidi in maall isen vael luk-sensa aikana. Ti imii vi imeinen vaihtoehto eiuse inkaan o le mahdo l l i s ta ns . rahvaan e l i i -miinvaiheista. Melko usein ki iy ni in, etteitu tk imus tuo ta muuta ku in es ivanhempiensyntyma- ja kuol inajat seki i ni iden paikat, jos

aina ni i t i ik i i?in. Mutta esi- isi in nimen lciyty-minen vanho is ta k i rkonk i r jo is ta vo i an taaihmeell isen l i impimiin syki ihdyksen tutki-j a l l e .

Ennen varsinaista murhatapahtumaa, joka

mainit t i in otsikossa, l ienee syyti i tarkastel laomien tutkimusteni taustoja ja sit i i , mitenn i i ih in raako ih in murh i in ioudut t i in .

Omalta kohdaltani sukututkimuksen kiirpii-nen pisti minua vajaat kymmenen vuottasitten. Yrit in seurakuntien historiankirjojenavulla saada selvli i esivanhemmistani. muttapidemm?ille edetessiini kirjojen teksti alkoituottaa vaikeuksia. Tiime johtikin siihen, etti iki ivin Jorma Riisiisen johdolla sukututkimuk-sen sekii perus- etti i jatkokurssin, jossaopetetti in my<is vanhaa saksalaista kirjoitus-tapaa. Nii in alkoivat asiakirjojen salat hie-man enemm[n avautua.

Paadyin vuonna 1763 syntyneeseen OlofMattsson'i in, jonka ammatiksi oli merkittysoti las ruotuarmeijaan ja oli saanut soti las-nimekseen Lil ja. Sitten alkoivat vaikeudet.Mies oli putkahtanut Suodenniemen Jalkava-lan Kannin torppaan 1795. Kannin talontorpissa asuivat mycis soti laat Johan Fribergsekii Erik Lil ja. (taulu 1). Tiima sai minutolettamaan, etti i kyseessii olivat soti lastorpat.Erik Lil ja oli mycis soti lasnimi, eikii herroil laOlof ja Erik t ietti ivi isti ollut mitaian sukulai-suussuhdetta. Taulussa Olofin soti lasnimi onkirjoitettu kahdella "allalla". Rippikirjoissahiin esi intyy yksi-i i l l i i isenii.

Koska Olaf Lil jan syntymiisti i tai kasteestaei kiydy mitaAn merkinti i i i Suodenniemen tail i ihipit i i j ien historiankirjoista ja koska Olofasui Pohjois-Satakunnassa ja todenniikdisestisoti lastorpassa, oletin etti i Porin rykmentinsoti lasrull issa hiin varmaan esiintyisi. Muttaviela mita! Ei minkii i inlaista mainintaa hii-nestd.

Vuoden 1800 asutusluet te lossa Olof es i in-tyy palveluksesta eronneena soti laana(avskedad soldat) , e ik i i es im. reserv i in s i i r ty-neeni, vaikka hiinen ikiinsii on vasta 37vuot ta. Kun l is i iks i as iak i r jassa on main intakerjuusta (bettlas), syntyy mielikuva, etti iOlofi l le on tapahtunut joko onnettomuus taihiin on saanut vaikean sairauden tai haavoit-tunut ns. Kustaan sodassa 1788-90. Esim.

l 9

{ueta* at. ES AAo/. !'.^2.

/

7

T.seurLavHarjMor

l" l$oo t*s t806

?

o4+

e

kynlneurOlo .erittvanlJohtkakrraa'iLavtapa

Krtanietsi iteki"o l inmie ljota;

senanytlehtiUndilme

W:- t t , a .TalA*y afeqtna.*

Q n t u , 2 - I/t,t lnh 4Olti* 4'

f.r/ A*'/Qa"A I

s*&*

{,il {."h ,otaFa*'a o b

J lav

ht"* Fu!.*otlr."a. hn "

/ha

qLry,4].4utta11o . ryo btfui

4 ttzt*

4/ h^"

: {o*ate't{ai'l!-"Co.Zn

Taulu l

Porin rykmentin miehii i taisteli Porrassal-mella l l ihel l2i Mikkeli l i vo itokkaasti. T6llaistamahdoll isuutta en vieli i ole pystynyt selvit-tiimiiiin.

Seuraavana vaiheena oli k2iydii lapi I.G.I-e l i ns. mormooni luet te lot ja poimia kaikk iv .1763 maal iskuun 20 pv. syntyneet Olof i t .Mutta ti i l laista Olofia ei ollut kirjoissa eikiikansissa. Seuraavaksi poimin samasta luette-losta patronyym inimen Mattson Olof-nimisethenki lc i t . Edel leen vesiper i i .

_ a(0 a*

Sitten kiytyi eris rippikirjamerkinti i, etti isoti las Olof Lil ja olisikin syntynyt 1769 eikasuinkaan 1763. Si isp?i uudel leen mormooni-luetteloita tavaamaan. Mutta j i i l leen vesipe-rd.

PeAtin kayda huolella l i ipi uudelleen rip-pikirjamerkinniit, joista kiivi i lmi, etti i mai-nittu syntymiivuosi 1769 on ainoa poikkeusOlof Lil jan rippikirjamerkinnii issii ja luulta-vast i v i rheel l inen. El i vuot ta 1763 p idanoikeana.

ot

Jr*

-lel-l,.1,l7l',,,, llv "e,a lS"blt 'n-l

I;lr I*T

Tiiiillii Tampereen seudun sukututkimus-seuran eriiiillii kyselytunnilla sain kuulla, ettiiLaviassa vaikuttaa kotiseutuneuvos ArvoHarjunmaa, jolla on laajat t iedot ja arkistotMouhijiirven emiipitiijiin suvuista. Niinpiikynii ki iteen ja kirjoittamaan kyseiselleneuvokselle. Mutta ei hiinell i i ollut antaaOlof Lil jasta uutta tietoa. Sensijaan saineritt i i in mielenkiintoisen vihjeen, etti i Olofinvanhimman tyttdren Hedvikin pojan JohanJohanssonin koko perhe - isiintii, emiintii jakaksi aikuista lasta, poika ja tyti ir, murhatti inraa'asti 17.12.1863 Majaveden eriimaatalossaLaviassa (Mouhij i irvi). Lisiit ietona oli, ett?itapahtumasta oli tehty 60-siikeinen surulaulu.

Koska Johan Johansson oli eri is esiserkuis-tani (taulu 1b), kiinnostuin asiasta ja aloinetsii i surulaulua. Koska laulun nimesta, sentekij i isti i tai painajasta ei ollut mitaen tietoa,olin kuin tyhji in pii i i l l i i . Ensimmiiisenii tulimieleeni, etti i sanomalehdet ehkii mainitsevatjotain moisesta teosta. Kiivin l i ipi moniasenaikaisia sanomalehti i i , mutta eipii lciyty-nyt mainintaa Majaveden murhista. Tii l laisialeht i i i o l ivat mm. Hels ingfors Dagblad, AboUnderriittelser, Liinnetbr ja Suometar. Lehtiiii lmestyi tuolloin melko paljon, mutta

ilmestyiviit vain viihiin aikaa. Ainoarikosreportterin maininta, jonka li iysin, olikun Porin kaupungin lukkarin hevonen olivarastettu apteekin edest?i. Hevosestaannetti in varsin seikkaper?iiset tuntomerkit.Varkaan tuntomerkkejii ei tiedetty taiainakaan mainittu. Seuraavana vaiheena olietsii i arkkiviisuja, ja niitehen on Vammalanvanhojen kirjojen messuil la, joten sinne.

Kyll i i siell i i niit i i arkkiviisuja olikinmonista traagisista tapahtumista, mutta eiMajaveden murhista.

Sitten uudelleen kirjastoon. Siell i i ki ivinliipi Satakunnan ja Pirkanmaan bibliografiatalusta loppuun ja lopusta alkuun, mutta eivain tiirpiinnyt. Epiiusko alkoi jo tulla puse-roon, etti i surulaulu on vain muistit ietonakulkeutunut eteenpii in.

Vuosi kului ja tuli uudelleen Vammalankirjamessujen aika, ja taas etsitt i in arkkivii-suja, mutta ei tulosta. Poikani lciysi kuitenkinHelsingin Yliopiston Kansanrunouden arkis-ton siihktipostin numeron, jonka avulla ottiyhteytta arkistoon. Mutta tietoverkon avullaei asia selvinnyt, sen sijaan eriis virkail i jaotti puhelimitse yhteytti i hiineen ja tiedustelisurulau lun eriiitii faktatietoj a vAittAen, etta

Tau lu lb

Olof Li l ja, soti las* 2 0 . 3 . t 7 6 3 , + 1 6 . 3 . 1 8 1 6

Justi ina Henriksdr. pso,* 1 4 . 1 0 . 1 7 6 3 , { f 1 8 . 3 . 1 8 3 7

Hedv ig * 1783L i isa *1794Jus t i ina * 1796Johan * 1798A n n a * 1 8 0 1Kaisa * 1804Isak * I 807

Johan Mattsson{< 1784pso, v ih . I 806

Johan * 1806Maja Stina * 1809I s a g * l 8 l 5A r v i d * 1 8 1 7Anna Caisa* 1823Malakias * 1825Ida *1827

lerkint[, ett?i

fVt 1769 eika

F mormoonl-fleen vesipe-I

rdelleen rip-ri, ettii mai-Loa poikkeussii ja luulta-1763 pidiin

21

Arkkiviisut

Arkkiviisut ovat yleensii jostakin traa-gisesta tapahtumasta runomuotoon kirjoitettukirjall inen tuote. Jos runoon sovitetti in myossiivel, sanotti in t i i l laista esitysti i ballaadiksi.Arkk iv i isu ja a let t i in runoi l la jo 1600- luvul la ,joskin Suomessa vasta paljon mytihemmin.Viisujen tekijat olivat usein kansanmiehii i tai-naisia ja aiheeksi kelpasi jokin paikkakun-nalla tapahtunut traaginen tapahtuma. JotkutteistA ovat varmaankin tutustuneet Kuru-laivan tai Titanicin surulauluihin.

Kirjanoppineet vAittAvat, etti i arkkiviisutolivat alkuna nykyisil le salapoli isiromaaneil-le. Koska arkkiviisujen kantavana voimanaoli kuolema - muodossa tai toisessa ja kuo-lema on o l lu t ja tu lee a ina o lemaan ihmis-mielelle mystinen ja mielenkiintoa heriitt i ivi iasia. Tiimiin vuosisadan alkupuolella arkki-viisuja aletti in korvaamaan ns. rikosnovel-leil la, jotka suurelta osalta perustuivat fak-tatietoihin. Ensimmtisen maailmansodan

ii i lkeen novell ien pituus l isi i5ntyi ja niisti ituli dekkarikirjoja, jotka olivat jo pitkii l t if iktiota. Niissii kuitenkin miltei poikkeuk-setta esiintyy murha muodossa tai toisessa.

Surulaulmalla. Siivuotta sitnoil i ja tot

Murhaa;kulkivat raina yhdtmuut tiirk,

Lysti evelkojatsekii alkoiJuhoista,keksi, ettsieltii rahrloytiiii niipii lottaner

jos laulu on painettu, kyl l i i se hei l ta l i l 'ytyy.Muutaman pi i iv i in pi i i ist i i sain kir jeen, ja

siel l i i se ol i kopio kauan etsimiist i ini surulau-lusta. (kuva 2). Tiihiin piiiviiiin mennessii enole saanut Kansanrunouden arkistosta min-ki i i inlaista laskua, joten ki i tol l isena voin vaintodeta, etta on Suomessa viel i i hienoakinpa lve lua .

Runon on kir joi t tanut C.A.Grcineberg ja ol ihi in painattanut sen omalla kustannuksel laanO.Palanderin "kir jatehtaassa" 1867. Kir jasennimi ol i , kuten kuvasta ni ikyy "Surul l inen

0tdr l0 Irdl

Kuva 2

laulu nel j?ist l i kauhiasta murhasta Majavedentalossa Mouhij i i rvel l i i v. 1864". Ti imli vuosi-luku on kuitenkin viilirli. Murhat tapahtuivatvuotta aikaisemmin kuol leit ten ja haudattu-jen luettelon mukaan. (taulu 3). Kir jasenhinta ol i l0 pennii i . Hintavertai luna mainit-takoon, ett i i 1850-luvun j i i lkeen l0-12 smpitki i t Fennia sikari t maksoivat 5p / 3 kpl.

Ourullincn Soulur c l i 6 e t i

fcuDic6fc muuDo8to

lllninmsbsn tuto{n$lon[iifttuellii,

1964.[ .L; ) C {.. ({,1...rt.r.. q .,

| ^ i t '<FD..lpolon bc'ln tirjctrflcclfq 1137-

or.ffirrl.

Taulu 3

Dec.

9 6 2o 2 lo 2 4

mdrdadmdrdadditodito

- 1 81 l 54 92 1 8

l7 Majavesinybyggaren" hustrut t son

" dotter

LAVIADODE OCII BEGRAFNE

AR 1863

Johan JohanssonSara Stina Johansdr.Johan FredrikIda Kaisa

Surulaulu alkaa vi inan kiroista varotta-mal la . S i i t i i , m i ten v i ina jo s i l lo in y l i 130vuotta sit ten vi l l i tsi Suomen nuorisoa. Ru-noi l i ja toteaa ndin:

"Jos v i inan ka ikk i hy l j i i i s i :Sen kauhian myrkyn vasta,Ei Siperiaan viet i i is i ,N i in mon ia Suomen maasta . "

Murhaajat viett ivf l t pi i iv i insi i krouveissa ja

ku lk iva t markk ino i l la . He o l i va t i lme ises t iaina yhdessi i , ni imii kaksi Juhaa - jAekitdt

muut t i i rkeimmiit nimet mainitsematta.Lysti elZimii toi poj i l le myos velkoja ja

velkojat ki ivivi i t hieman ki irsimii t tdmiksiseki i alkoivat vaatia hei l t i saataviaan. ToinenJuhoista, jota jatkossa kutsutaan Juha 1:si,keksi, ett i i mennAdn Majaveteen ja vied?i i insielt i i rahat, johon toinen sanoi: "Emme voil i iyt i i i i ni i te, koska ovat ne varmasti huolel lapi i lottaneet." Ti ihdn vastasi Juha l :

"Ki idel l?i tuol laRahat esi l le saatan.Sitten perkelet murhaamallaEliimiistii pois saatan. "

Juha 2:ta t i imii ensin vi ihi in kauhistutt i , kunhiin kuuntel i moista puhetta, mutta vi imeinkuitenkin mycintyi, kun vi ina huulia huuhtel i .

Poikien aikei l le tul i kuitenkin eri laisiaesteite, ni in ett i i toimeenpano vi ivi istyi perl i t iko lme vuot ta . Mut ta 17 . jou lukuuta 1863 hel i iht ivi i t vi inapi i issi i i in i l lansuussa koval laki ireel l i kohden Majaveden taloa ki isissi i i insuuret puunuijat. Piiiistyiiiin talon kartanollekohtaavat he ensinni i talon pojan, 21- vuoti-aan Johan Fredrikin, joka ol i menossa anta-maan e la imi l le i l ta -apet ta .

"Tee ny t muonaa hevos i l lePidemmiiksikin aikaa.Heini i i pal jon el i i imil le:Sanoi murhaajat poikaa."

Poika totesi, ettA kyl le ni imii aamuunkestii2i, ja sai samassa nuijasta piiiihiinsiikuol len heti . Seuraavaksi murhaajat menivettaloon. Talon isi int i i ehti ottaa pyssyn seini i l -tA ja ki i si l l i i Juha l : t i i ni in, ett i i t i imi i kaatuila t t ia l le .

Majaveden'iimii vuosi-tapahtuivata haudattu-). Kirjasenrna mainit-

l 0 -12 sm/ 3 kpl.

daddad

r;rrdl

Y-t- ' . . t

+.-

---_

Juha 2 koppasi is?intiiii, 57-vuotiasta JohanJohanssonia takaapii in tukasta kiinni ja pit itat6 tAssa asennossa, kunnes lattialla makaa-va Juha 1 ehti piristyii. Pliiistyiiiin jaloilleenalkoi hiin kolkutella isi inti i i i nuiialla kunnes:

"Isiinti i kaatui viimeiselti iPahasti raivottuna,Juhan nuij alta veriseltiiKuolema kuvattuna."

62-vuotias talon em?inti i Sara-Stina Jo-hansdotter, liihtciisin talon tytar Susinie-mestii, pakeni siingyn alle ja tyti ir uunintaakse. Ensin murhaajat vetivlit em?inniinsiingyn alta ja peittiviit hiinen silmiinsii januij ivat hengilt i i . Molemmat vanhemmatmakasivat nyt lattialla murhattuina ja tytaruunin takana hirvitt i ivi in peloissaan. Sielt ihiinet otetti in esiin, jolloin hiin lankesipolvil leen rukoilemaan armoa. Mutta eipfltytdn armon anelu paljon painanut.

"Vastasi tuohon murhaaja-poikaNuij aansa puristaissa:'Olit si i kyll i i kehno ja hoikkaPoikain rakastaissa.

Nakkelit niskoja, veentelit paetzi,Katselit karsaasti meiti i .Koska me puhuimme niit i i ja n?iit2i.Kulj imme nuorien teita'."

Talon 24-vuotias tyti ir Ida Caisa oli i lmei-sesti antanut pakit ainakin toiselle Juhista,joka tapaus vieii i kipristeli muistoissa. Nythiin vaati kostoa. Ensin on tuotava isiinniinrahat heil le ja sen j i i lkeen seuraa hauta.

"Kosto on tullut nyt sinulle,Eikii nyt rukous auta;Islisi rahat tuo ensin minulle.Sitten on surma ja hauta."

Tyttri etsi isiinsd rahat ja antoi ne hiidissiiiinmurhaajalle alitajuisesti ehkii ajatellen, etti ise siiiistiiisi hiinen henkensd. Vaan eipii tullutarmoa. Tyttt i nuij i tt i in myos hengilt i i .

Juha II oli herkempiii i sortt ia ja kauhistelitapahtunutta, johon murhaaja - Juha I:

"Veikko! ' : Sanoi h i in v ihassa:'Kovin hempeii sulla

Grnfintil.poSutdr uunin9ictlfifi tllan

feni:Idng}n olttaafii;fuolcmolle

1r' .Ejr

ldtrilaot. - dolcr:

fr;r, ltt(iirti L.&rirr.i;'Ertri3 &l

'4#l'nt lrt

,Elll.oA'r

tutuh;pr;..f i d f u ' f .

Ur+Urtt!t':-Bi..r dLt

l n r

raa*i...$i*for

9bPun,'8ryfjlre

8.td sdd8lr1

'Dil

i l-'!!]

Y;.i.f 'l

. r a

lllidod

.Ot'l't'.Olltlira-r

s&

9tifindt'iorrtuoofff.SlurDairit nfan ulod bcti,

.Suiruitlo fitmdt Dcitti,t$idDfifu , nrriiotlc lu0bcn Defi,ttiiri fr'Dengenfd Dcitti.

flDsfohi io-faotttaflc.{BcrtDcmmgt m.mDattuna;SUtilr uunin..trirtftotla' lpcluolta polluthrno.' frufolti'tutril Di[tui[iint-0, '€ilmfinfi luuoti tuettil,8anfcfi ruffc fodnoiffonfc€rfncii Sbdncdt{:

,rfilfdfitte' ru'eifqt . ulf oidfonncgtuotcfio idttfinilllllnus tdDbcn $umaloni,Dttafo $rngeltilni."

"gbrdffitrrc nd, polpitlqniSutoilcn ueifot tcitfi;.guMrnen oollot fad.nolllcnt{Bahuat ,fggnclclt{."

Sydiin parka on rinnassa -Rohkeus mulla."

"Ndil la rahoil la saamme suoria velkojatniskastamme ja viinanmaku kielellZimmeeliimii maistuu taas eliimiiltii. "

"Surma osansa saanut.Jiirki hurjasti kiiytettynii -Piru sen toimittanut.

Niin laski pii ivi i majoil lensaVeripunertavana;Majavesi perheinensiiSurmattu kohdastansa. "

Herkempi Juha 2:si ei kesti inyt tekojensapainetta, vaan melko pian tunnusti rikoksenkruunun palveli joil le ja tietenkin pidiitetti in.

Murhaaja Juha 1:si pakeni pitdjastA, muttasaatiin kiinni ja tietenkin vangitt i in.

Molemmat Juhat saivat kuolemantuomion,jonka kenraalikuvernoori muutti elinkauti-seksi karkoitukseksi Siperiaan. Karkoitus-matka oli tehti ivi i jalan. Karkoituksen jalkeenmiehist?i ei t iedeti i mitaan. On todenniikdisti i ,ett i i murhatuil la ja murhaaji l la oli joitakinsukulaisuussuhteita keskeneen.

Kuriositeettina tulkoon mainitua, etti i vi iki-lukutaulussa "Kuolleet" kuolemansyysarak-keessa (sjukdomar) on rovasti ensin kirjoit-tanut murhatut (miirdade) ti i l le rivi l le, muttasitten veti inyt sen yli ja muuttanut sen rivi l letapaturmat (olyckshiindelser) (kuva 5). Miksiniiin on tehty? Sita en ole pystynyt selvitt?i-miiin, mutta eriis mahdollisuus on se, ettiimolemmat pojat olivat isojen, sen aikaistencikytalojen poikia ja talojen vaikutusvaltaakayttaen saatiin kirkonarkistossa murhani-mike muutettua tapaturmaksi.

Kuolleitten ja haudattujen luettelossa eimurhanimiketti i ole kuitenkaan muutettu,sil l i i vuoden I 863 Lavian seurakunnanlistassa pappi on merkinnyt niimii neljZionnetonta uhria murhatuiksi. (taulu 3).

Jokunen viikko sitten kiivin Turun maakun-ta-arkistossa ja tarkoitukseni oli etsiZi maini-tun tapauksen oikeuden p6yti ikirjat. Muttakuten tapana minulla jo on, en niita ldytdnyt,kun sinisilmii isyydessZini uskoin painettuunsanaan, eli surulaulun kansilehteen, jokamainitsi murhavuodeksi 1864. Selail in kokopitklin pAiv?in vuoden 1865 oikeuden pciyti i-kirjoja, t ietenkin turhaan. Lavian seurakun-nan kuolleiden luettelosta sitten varmistin,etti i murhavuosi olikin 1863. Tiime tarkoittaasitA, etta oikeuden istunto olisikin ollut miti ii lmeisemmin 1864. Uusi matka Turkuun ontehtava l i ihitulevaisuudessa. TZimli opettij i i l leen kerran, ettei painettuun sanaan oleaina luottamista, ja sen, ettl i sukututkimuson, nobelkirjail i jaamme mukaellen, ihmis-elon ihanuus ja kurjuus.E

' Lavian kirkolle n.

Kar tt a mur hapai kan maas tos ta

,.:.,,',,i)

rr"f '.

M"*iIfut

Naisten kc

Suomalaiselutusta ja lhistoriaanMeillii onkoulumuotrmerkiksi Ajen vaihteertoksen his'teos Oppi,1982. Muutyliopiston I

Niiiden ilon mycis tohistoriaan.musperinntkierron tutlvuuden tutjia ja suur(Suolahti) jkaisi vuonrjassa tutkiAkatemianrun Akaterja kotipaikrmuksissa kmuksen koeelta tai tiersiiiitykierrokasiftelivatkayntiii jaoli ymmZedeltiijiit sy

Tarkastelhistoriaa 1!sa kahdestasosiaalinentyttrijen javat toisistakoulutietii,mahdollisur

r l A

5 k m

l

I

I

26