FIDES 12-13/2001 1

KATOLINEN HIIPPAKUNTALEHTI 2001 KATOLSKT STIFTSBLAD

Ursuliinisisaret hiippakunnan tukena jo 25 vuotta sivut 6-7.Muukalaisuudesta Taivaan Isän kotiin sivut 8-11.

Kohti nuortenpäiviä Torontossa 2002 sivu 12.

FIDES 12-13

FIDES 12-13/20012

FIDES. Katolinen hiippakuntalehti. 64. vuosikerta (2001). Numero 12/13. ISSN 0356-5262. Päätoimittaja: Marko Terva-portti. Toimitus ja tilaukset: Katolinen tiedotuskeskus, Pyhän Henrikin aukio 1, 00140 Helsinki. Puhelin 0208350751. Fax(09) 650715. Pankkiyhteys: Sampo 800019-1242553. Ilmestyy 20 kertaa vuodessa. Vuosikerta 120 mk, ulkomaille 170 mk.FIDES. Katolskt stiftsblad. 64. årgång (2001). Nummer 12/13. ISSN 0356-5262. Huvudredaktör: Marko Tervaportti.Redaktion och prenumeration: Katolsk informationstjänst, Sankt Henriksplatsen 1, 00140 Helsingfors. Telefon 0208350751.Fax (09) 650715. Bankförbindelse: Sampo 800019-1242553. Utkommer med 20 nummer årligen. Prenumeration 120 mk,till utlandet 170 mk. SÄLEKARIN KIRJAPAINO OY, SOMERO, 2001.

Duc in altum!Hiippakuntalehti FIDES il-mestyy tällä kertaa pitemmäntauon jälkeen. Lehden edelli-sen päätoimittajan, diakoniPentti Laukaman, siirtymi-nen ajasta ikuisuuteen oliodottamaton muutos myöslehdelle. Muistamme häntä jahänen perhettäänrukouksissamme. Lehdenuusi päätoimittaja MarkoTervaportti on joutunutaloittamaan tehtävässään ly-hyessä ajassa ja ilmanetukäteisvalmisteluja. On-neksi hänellä on paljon ko-

kemusta alalta, onhan hän toiminut muun muassa maammesuurimman opiskelijalehden Ylioppilaslehden toimitusneuvostonpuheenjohtajana.

Jokainen muutos ja uudistus on haaste. Katolinen tiedotus-keskus ja FIDES haluavat tarttua innolla tähän haasteeseenja kehittää lehteä entisestään. Uuden päätoimittajan johdollaFIDES tahtoo olla nimensä mukaisesti ennen kaikkea katoli-nen hiippakuntalehti, joka seuraa mukana kirkon elämäs-sä niin kaikkialla maailmassa kuin omassa maassamme,hiippakunnassamme ja seurakunnissamme. Fides tarkoittaauskoa, jota lehti tahtoo kaikessa palvella Jumalan kunniaksija kirkon rakentumiseksi.

Duc in altum! Souda vene syvään veteen, laskekaasinne verkkonne! (Luuk. 5, 4) Näillä sanoilla paavimmeJohannes Paavali II kutsuu uusimmassa kiertokirjeessäänNovo millennio ineunte kaikkia uudistumaan uskossaanja elämässään kristittyinä. Tässä aidossa uudistuksessa FIDEStahtoo olla mukana ja kutsua siihen muutkin.

Toimitukselta

Kansi: Hiippakunnan kesäleirin lapsia ursuliinisisar BarbaraOgieniewskan valvomina Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksenmessussa Köyliönjärven Kirkkokarilla 2001.Kuva: isä Zdzislaw Huber SCJ.

CREDO IMAGEBANK/ MAGNUS LÖFVING

Tässä numerossa :3 Uutisia: Kuulumisia hiippakunnasta ja muu-

alta maailmasta.

6 Merentähden suojeluksessa:Ursuliinisisarten katsaus historiaansa Suomes-

sa.

8 “Koti on siellä, missä voimme eläärauhassa ja rakkaudessa” : Muis-tamme edesmennyttä isä Martti Voutilaista OP.

10 “Elämämme on aina valmistautu-mista kohtaamiseen Jumalankanssa” : Muistamme poisnukkuneita isäJac Reijndersiä SCJ ja diakoni Pentti

Laukamaa.

12 “Rakastakaa Kristusta ja rakas-takaa kirkkoa!” : Matkalla Maailmannuortenpäiville Torontoon.

13 Pilgrim i Lourdes: På Pilgrimsfärd medfader Zenon.

14 Kalenteri: Helsingin hiippakunnan tulevaaohjelmaa.

FIDESin korjattu ilmestymisaikataulu:

E N S I N U M E R O S S A M M:

Hiippakunnan ykseyden merkit: Köyliön pyhiin-vaellus ja hiippakuntajuhla. Perheviikonlopun satoa.Pyhän isän matkassa. Elämän ilosanoma.

14-151617181820

14.9.28.9.12.10.26.10.9.11.23.11.

3.10.17.10.31.10.14.11.28.11.12.12.

Lehdennumero

Aineistonjättöpäivä

Ilmestymis-päivä

FIDES 12-13/2001 3

UudistuksiaKatolisessatiedotus-keskuksessaFIDES-lehden päätoimittajan ja Kato-lisen tiedotuskeskuksen tiedottajan,diakoni Pentti Laukaman kuolemanjohdosta piispa Józef Wróbel SCJ onuusinut tiedotuskeskuksen rakennet-ta ja tehtäviä.

Tiedotuskeskuksen johtajaksi jajohtokunnan puheenjohtajaksipiispamme on nimittänyt 13. elokuu-ta alkaen isä Tuomo T. Vimparin,tiedottajaksi ja FIDES-lehden päätoi-mittajaksi Marko Tervaportin sekätalousjohtajaksi Maila Berchtoldin.Edellä mainittujen lisäksi johtokun-taan kuuluvat isät Peter Gebara SCJja Paolo Berti sekä Märta Aminoffja Caterina Stenius.

Tiedotuskeskuksen toimisto-sihteerinä jatkaa Inger Honkaranta.Keskuksen henkilökunta on parhai-ten tavoitettavissa arkisin klo 9-12. IsäVimpari hoitaa uutta tehtäväänsäRoomasta, jossa hän jatkaa tohtori-opintojaan.

Uutisia

Isä Martti onpoissaHiippakuntamme menetti heinäkuus-sa kolme uskollista papistonsa jäsen-tä. Studium Catholicumia johtanutdominikaani-isä Martti Voutilainenmenehtyi pitkään sairastettuaan hei-näkuun 7. päivänä. Hän oli 74-vuoti-as.

Tohmajärvellä 1926 syntynyt isäMartti suoritti dominikaaniveljeskun-nan novisiaatin ja akateemiset opin-tonsa Ranskassa, ja hänestä tuli 1961ensimmäinen reformaation jälkeenSuomessa vihitty katolinen pappi.

Isä Martti osallistui lukuisten eku-meenisten tehtäviensä lisäksi Vatikaa-nin II kirkolliskokouksen päätöstentoteuttamiseen Suomen katolisessakirkossa. Hänen päätyökseen tuliMessukirjan kääntäminen, minkä yh-teydessä hän loi uranuurtajana kato-lista liturgista kieltä suomeksi.

Aitona dominikaanina isä Marttipaneutui jatkuvasti teologiaan. Hän olikeskustelija, kuuntelija, rohkaisevarippi-isä ja sielunhoitaja sekä innokassaarnaaja.

Tiedotuksenkehittäjät isäJacobus jadiakoni Laukamakuolivat kesälläKatolisen tiedotuskeskuksen perusta-ja ja Pyhän Birgitan ja autuaanHemmingin seurakunnan pitkäaikai-nen kirkkoherra, isä Jac Reijnders SCJsiirtyi ajasta ikuisuuteen 7. heinäkuu-ta synnyinmaassaan Hollannissa. Hänoli palannut sinne 1989 yli neljänkym-menen Suomessa viettämänsä vuodenjälkeen.

Isä Jacobus toimi vuosikausia piis-pa Verschurenin yleisvikaarina, mut-ta hän työskenteli paljon myös nuori-

Isä Martti Voutilainen OPLiedon Vanhalinnassa 1999.

STUDIUM CATHOLICUM

Juhlallinen sielunmessu isä Martinmuistoksi vietettiin katedraalissammepiispamme Józef Wróbelin SCJ joh-dolla 3. elokuuta. Hautaaminen tapah-tui seuraavana päivänä Turun katoli-sella hautausmaalla.

sotyön hyväksi. Isä Reijnders haudat-tiin muutama päivä kuolemansa jäl-keen Jeesuksen pyhän sydämen pap-pien hautausmaalle Nijmegeniin,Hollantiin.

Diakoni Pentti Laukama kuoliodottamattomasti viikkoa myöhem-min, 14. heinäkuuta. Hänet vihittiinhiippakuntamme ensimmäiseksi py-syväksi diakoniksi 1981. TiedottajanaPentti Laukama vei eteenpäin ja ke-hitti isä Reijndersin aloittamaa toimin-taa.

Tunnettu ekumeenikko PenttiLaukama avusti päätyönsä lisäksi ah-kerasti diakonina eri puolillahiippakuntaamme mm. saarnaten,kastaen ja vihkien avioliittoon. Häneton haudattu Helsinkiin.

Tiedotuskeskuksen uusi tiedottaja ja Fides-lehden päätoimittaja Marko Tervaportti.

TUOMO T. VIMPARI

H I I P P A K U N N A S T A

FIDES 12-13/20014

Birgittalais-luostari Kuubaanpyhän isänvierailunmuistoksiKuuban presidentti Fidel Castro suh-tautuu myönteisesti birgittalaissisartenyleisabbedissan, äiti TeklaFamigliettin tar joukseen avatasisarten luostari maan pääkaupungis-sa Havannassa. Luostarin tarkoitus onmuistuttaa vierailusta, jonka pyhä isäteki maahan tammikuussa 1998.

Italialaisen päivälehti Avvenirenmukaan äiti Teklan oli onnistunut vä-littää tarjouksensa Castrolle kumman-kin vieraillessa samanaikaisesti Mek-sikossa viime toukokuussa. Pian tä-

män jälkeen Castro kirjoitti paavillekirjeen, jossa hän ehdotti luostarinavaamista Havannaan.

Tukholman hiippakunnassa ilmes-tyvän Katolskt magasin -lehden tieto-jen mukaan Havannan arkkipiispa,kardinaali Jaime Lucas Ortega yAlamino on jo lahjoittanut sisarilleluostariksi sopivan talon. Korjaustöi-den jälkeen seitsemän tai kahdeksansisaren odotetaan asettuvan sinne.

Birgittalaissisarten toiminta laaje-nee muutenkin. Sääntökunta on tä-män vuoden aikana ehtinyt avata jokaksi uutta luostaria, toisen Breme-nissä Pohjois-Saksassa ja toisen Mek-sikossa. Tässä kuussa birgittalaissisaretavaavat lisäksi uuden luostarinBetlehemissä ja Piritan luostari vihi-tään vihdoin käyttöön Virossa.

Etelä-Afrikanpiispoilta toivonsanoma aidsiavastaanTiedotusvälineissä esiintyneet huhutsiitä, että eteläisen Afrikan katolisetpiispat olisivat poikkeamassa kirkonperinteisestä moraaliopetuksesta sal-limalla kondomien käytön taistelussaaidsin leviämistä vastaan, ovat osoit-tautuneet tyhjiksi. Piispojen toivon sa-nomaksi nimeämä lausunto päinvas-toin vahvistaa kirkon opetuksen ajan-kohtaisuuden ja voiman.

Lausunnossaan piispat ensinmuistuttavat, että kondomien jakami-nen ja niiden käyttöön kannustami-nen on sekä moraalitonta että hyödy-töntä. Kondomin käyttö on ihmisenarvon vastaista, koska se muuttaa rak-kauden kauniin aktin itsekkääksi javastuuttomaksi nautinnon tavoitteluksi.Sen lisäksi, etteivät kondomitkaan ta-kaa täydellistä suojaa aidsia vastaan,ne johtavat toisaalta ihmisten itsekurinhöltymiseen ja molemminpuolisenkunnioituksen vähenemiseen.

Niin sanottu turvallinen seksi, jotakondomien väitetään tarjoavan, mu-rentaa todellisuudessa kansakunnanmoraalista perustaa, koska siinä välit-tyy ihmisille vääränlainen viesti sek-suaalisuudesta.

Etelä-Afrikan piispat luettelevatlausunnossaan kolme syytä moraalinlöyhentymiselle. Syyt ovat itsekurin jatoisten kunnioituksen puute, uskot-tomuus ja vastuuton seksuaalinenkäyttäytyminen sekä vapaamielinenelämänasenne, joka tuhoaa ihmisar-von ja itsekunnioituksen.

Piispojen erityisesti päättäjille,nuorille ja aviopuolisoille kohdistamasanoma on selvä: Pidättäydy ennen avio-liittoa ja ole uskollinen aviopuolisollesi. Hekutsuvat uskovia ja kaikkia ihmisiäkääntymykseen, jossa ihmiset ottavatvastuun omista teoistaan Jumalanedessä. He kutsuvat uskovia toimi-maan sekä ennaltaehkäisevissä tehtä-vissä että hoitoa tarjoten. Ja he kut-suvat ihmisiä rukoukseen.

Lausunto annettiin 30. heinäkuu-ta Etelä-Afrikan piispainkokouksentäysistunnossa Pretoriassa.

M A A I L M A L T AKatedraali-seurakuntaremontin keskelläPyhän Henrikin katedraali-seurakunnan kesäkuussa alkanut re-montti on yhä täydessä käynnissä.Kustannuksiltaan n. 5 miljoonaanmarkkaan nouseva remontti käsittääpappilan, seurakuntasalin jaursuliinisisarten Pyhän Marian lasten-tarhan tilojen perinpohjaisen sanee-rauksen.

Remontin seurauksena pappilanvintti otetaan asuinkäyttöön jaseurakuntasalin ja lastentarhan tilatvaihdetaan päittäin. Seurakuntasalin japappilan pohjakerroksen välille teh-dään samalla oviaukko. Saliin on myösrakennettu kulkuluiska pappilaneteläpuolitse. Lastentarhan osalta re-montti on jo valmistumassa. Tähänasti sisaret ovat joutuneet huolehti-maan lapsista omassa talossaan.

Katedraaliseurakunnan kirkkoher-ra, isä Teemu Sippo SCJ olettaa, ettäkoko remontti on valmis ennen vuo-denvaihdetta. Vaikka rahoitus suurim-maksi osaksi onkin jo järjestynyt, isäTeemu joutuu silti muistuttamaan,ettei seurakuntalaisten lahjoituksiaseurakunnan oman osuuden (250.000mk) maksamiseksi juurikaan ole ker-tynyt. Monesta purosta tulee iso joki,hän sanoo ja laskee, että jokaisenseurakuntalaisen osuudeksi tulisi vainn. 200 markkaa. Lahjoituksen voimaksaa suoraan seurakunnan tililleMerita 221920-28083 tai Sampo800015-355632.

Äiti Elisabet uusiylisisar TurussaTurun birgittalaisluostarin ylisisar onvaihtunut. Tehtävään on nimitettySuomessa jo pitempään asunutintialaissyntyinen äiti Elisabet OSSS.Hän otti uuden tehtävänsä vastaanelokuun alussa. Luostaria tähän astijohtanut äiti Guadalupe on nytbirgittalaissisarten Trondheimin-luos-tarin ylisisar Norjassa.

FIDES 12-13/2001 5

Påven har igenkorat fem nyahelgonSöndagen 10. juni korade påven femhelgon vid en ceremoni påPetersplatsen. Fyra var italienare ochden femte Libanons första kvinnligahelgon: den heliga Rafca (Rebekka)Qhoboc Ar-Rayés av Himlaya.Hon levde 1832-1914 och var en nun-na i den maronitiska St. Antoniusordensom också kallas Baladiter. De sistaåren av sitt liv var hon blind och lam,men accepterade sina lidanden urGuds hand utan att mista något avden glädje som gjorde henne till ettideal för alla hon mötte. Hon blevsaligförklarad år 1985.

Med dessa fem helgonförklaringarhar påven Johannes Paulus II undersitt drygt 22 åriga pontifikatkanoniserat 452 personer ochsaligförklarat 1239 personer.

UR KO

Förstaprästvigningen iSibirien sedanrevolutionenSöndagen 10. juni vigde kardinalDarío Castrillón Hoyos den förstamannen sedan revolutionen 1917 tillromersk-katolsk präst i Sibirien.Kardinal Castrillón är prefekt förprästkongregationen i Vatikanen ochkom till prästvigningen på inbjudanav biskop Jerzy Mazur, apostoliskadministrator för östra Sibirien.Prästvigningen av diakonen JevgenijJuryevitsj skedde i katedralen iIrkutsk. Det finns bara 14 präster iOstsibirien och de betjänar 50.200katoliker på ett område om 6 millionerkvadratkilometer.

UR KO

ArkkipiispaJohanneseläkkeelle

Ortodoksinen kirkollishallitus onmyöntänyt Suomen ortodoksisen kir-kon arkkipiispana vuodesta 1987 toi-mineelle arkkipiispa Johannekselleeron arkkipiispan virasta 1.10.2001 lu-kien. Uusi arkkipiispa valitaan kirkol-liskokouksessa, joka kokoontuu Va-lamon luostarissa lokakuussa. Eku-meenisen patriarkaatin lupa eläkkeel-le siirtymiseen on saatu jo aiemmin.

Yleisesti arvellaan, että uudeksiarkkipiispaksi valitaan joku kolmestanykyisestä ortodoksipiispasta: Helsin-gin hiippakunnan metropoliitta Leo(52), Oulun hiippakunnan metropo-liitta Ambrosius (56) tai Karjalanapulaispiispa Panteleimon (51). Ark-kipiispan valinta tapahtuu nyt ensim-mäistä kertaa ilman tasavallan presi-dentin nimitystä.

Henkilövaihdoksiadominikaani-sääntökunnassaHeinäkuussa Yhdysvalloissa pidetys-sä dominikaanien yleiskapitulissa va-littiin sääntökunnan uudeksi yleisesi-mieheksi argentiinalaissyntyinen isäCarlos Azpiroz Costa OP. Kokouk-seen osallistui dominikaaniveljiä,kontemplatiivisia nunnia ja aktiivisiasisaria kaikkialta maailmasta.

Myös Pohjoismaiden dominikaa-nit ovat saaneet uuden esimiehen, kunLundin luostarin priori, elsassilaissyn-tyinen isä Pascal René Lung OPvalittiin viime keväänä Daakianvikariaatin johtoon. Nimi Daakiajuontuu 1200-luvun alusta, jolloindominikaanit ensimmäisen kerrantulivat Pohjoismaihin. Suomeen do-minikaanit perustivat yhteisön ensik-si vuonna 1249, uudestaan vuonna1799 ja viimein 1949.

Pohjoismaiden dominikaanit kuu-luvat veljeskunnan Ranskanprovinssiin. Sen esimiehenä eliprovinsiaalina on toiminut isä Eric deClermont-Tonnerre OP, joka onusein vieraillut myös Suomessa. IsäEric saa seuraajan joulukuussa, kunprovinssin yleiskokous kokoontuuPariisiin.

Isä Martti Voutilaisen kuolemanjälkeen Helsingissä asuu enää yksidominikaani, nimittäin isä GuyBethune OP. Isä Bethune on synty-nyt Ranskassa 1916, ja hän on asunutSuomessa vuodesta 1958. Elämän-työnsä hän on tehnyt Helsingin yli-opiston ranskan kielen ja kirjallisuu-den lehtorina. Kirjastonapulaisjohtajan ja historiallisen arkis-ton hoitajan tehtävässä jatkaa OutiKecskeméti ja kirjastonassistentteina toimivat Inger Honka-ranta ja Markku Koponen.

Nuntius muuttaaTukholmaanApostolinen nuntius Pohjoismaissa,arkkipiispa Piero Biggio muuttaaFIDESin saamien alustavien tietojenmukaan Vedbaekistä Kööpenhami-nan läheltä Tukholmaan.Nuntiatuurin siirtämistä on toivottuerityisesti siitä syystä, että Pohjoismai-den katolisista hiippakunnista juuriTukholman hiippakunta, joka käsit-tää koko Ruotsin, on suurin. Ruotsissaasuu lähes parisataa tuhatta katolilais-ta.

Suomen Caritas

Maahanmuuttajatyöryhmään etsitäänvapaaehtoisia ideoimaan ja toteutta-maan toimintaa. Ota yhteyttä HelenaNurmioon (09) 4583204 tai 050-3042591.

FIDES 12-13/20016

Ursuliinisisaret viettävät tänä vuonnaSuomessa olonsa 25-vuotisjuhlaa.

Haluamme sydämellisesti kutsua Teidät kaikkiviettämään kanssamme juhlal l istakiitosmessua:

Jyväskylässä : Pyhän Olavin kirkossalauantaina 29.9. klo 12.00. Yhdessäoloajatkamme pyhän messun jälkeenseurakuntasalissa.

Lähes sadan vuoden historia

Stella Maris Merentähti on hiippakuntamme leiri- jaretriittikeskus. Varsinkin kesäisin paikka on täynnä vilkkai-ta, iloisia lapsia, nuoria leiriläisiä ja mietiskeleviä aikuisia.Aiemmin Stella Maris -niminen paikka sijaitsi Suomenlah-den rannalla, lähellä Sortavalaa. Sinne äiti UrszulaLedóchowska oli perustanut tyttöjen sisäoppilaitoksenkappeleineen. Paikan suojelijaksi hän oli valinnut NeitsytMarian Merentähden.

Vuonna 1914 äiti Urszula karkotettiin Ruotsiin ja kes-kuksen toiminta loppui pian, mutta myöhemmin Suomes-sa perustettu hiippakunnan leirikeskus sai saman nimen.

Uusi alku 60 vuotta myöhemmin

Monissa Suomen seurakunnissa työskennelleet Jeesuk-sen Pyhän Sydämen sisaret olivat palaamassa takaisin koti-maahansa Hollantiin. Piispa Paul Verschuren halusi löytääsisarkunnan, joka jatkaisi mm. kasvatus- ja pastoraalityötä.Viipurissa aikaisemmin toimineelta kirkkoherra Holzeriltapiispa sai tietää, että äiti Urszula Ledóchowska oli työsken-nellyt tyttöjen parissa Stella Marisissa ennen ensimmäistämaailmansotaa. Holzer itse kävi Stella Marisissa ja näki sielläkoulun, asuntolan ja kappelin. Paikalliset asukkaat muisti-vat äiti Urszulan ja kertoivat, että sisarten talo oli heilleaina avoin. Vaikka he eivät itse olleet katolilaisia, he osallis-tuivat yhteisiin rukouksiin ja lauloivat äiti Urszulan heitävarten suomentamia lauluja. Piispan mieleen tuli ajatus sel-

vittää, toimiko äiti Urszulansisarkunta edelleen ja jos niinmissä.

Kirje Puolasta

Yhtenä päivänä piispa Paulsai kirjeen ursuliinisisariltaPuolasta. Kirjeessä pyydettiintietoja äiti UrszulaLedóchowskan toiminnastaSuomessa. Roomassa oli alka-massa hänen autuaaksijulista-misprosessinsa. Piispa ymmär-si, että kirjeen olivat lähettäneetsisaret, joita hän etsi. Myöhem-min ursuliinien ylisisar äitiAndrzeja Gorska tapasi piis-pa Verschurenin Bolognassa

kongressissa, jonka aiheena oli Jeesuksen pyhä sydän. Hei-dän keskustelunsa kääntyi kuitenkin ursuliinisisarten mah-dolliseen paluuseen Suomeen. Pian lähtevien hollantilais-ten sisarten ylisisar lähetti kirjeen äiti Andrzejalle ja pyysisiinä ursuliineja ottamaan vastaan tehtävän, josta hänensisarkuntansa oli luopumassa.

Ursuliinisisarten tulemisesta Suomeen, ensin Jyväsky-lään ja myöhemmin Helsinkiin, päätettiin huhtikuussa 1976.Saman vuoden elokuun 26. päivänä, joka on CzestochowanMarian muistopäivä, äiti Andrzeja Gorska, sisar UrszulaKozlowska ja sisar Maria Grzesiuk tulivat laivalla Hel-sinkiin. Satamassa heitä olivat vastaanottamassa isäReijnders ja hollantilaiset sisaret.

Sisar Renata makkaranpaistossa Stella Marisin leirilla kesällä 2000.

BA

RBARA O

GIE

NIE

WSK

A

Merentähden

FIDES 12-13/2001 7

Hyvät vanhemmat ja lapset!

Alkusyksyn aikana haluaisin kutsua Teidät,jotka olette täyttäneet 4, 5 tai 6 vuotta,lastenkerhoon viettämään yhteisiä hetkiäaskartelemaan, leikkimään, laulamaan jarukoilemaan. Tapaamme lauantaina 13.10. klo10.00 Pyhän Marian lastentarhan tiloissa(Puistokatu 1a). Seuraavat lastenkerhon päivätovat 17.11. ja 22.12.2001 sekä 12.1., 16.2.,16.3., 13.4. ja 18.5.2002. Jokaisella kerrallavietetään katedraalissamme pyhää messua,johon olette kaikki tervetulleita.

SISAR BOZENA

Helsingissä: Pyhän Henrikin katedraalissasunnuntaina 30.9. klo 11.15. Tilaisuus jatkuupyhän messun jälkeen Johanneksen kirkonjuhlasalissa.

Paras lahja on se, kun näemme Teidätjuhlassamme. Mikäli kuitenkin haluattemuistaa työtämme, voitte osallistua lastenja nuorten uskonnonopetuksenmateriaalihankintoihin: Katekeettinenkeskus, Leonia 800011-174839. ViestiksiSisaret 25 vuotta. Meidän Rouvamme patsas uudessa Stella Marisissa.

Suomeen tutustuminen

Alku ilman suomen kielen taitoa oli vaikea, täynnä yllä-tyksiä ja vaati paljon huumorintajua. Kaikki oli uutta ja tun-tematonta: maa, kieli, kulttuuri, elin- ja työtavat Muttaihmiset olivat ystävällisiä ja auttavaisia. Ei voi olla mainit-sematta kiitollisuudella Jyväskylän seurakunnan kirkko-herraa isä Jan Koolenia ja isä Jan Aartsia, jotka toimivatopettajina ja tarjosivat jatkuvaa ensiapua. Tietoisuus, ettäJumala rakastaa ja huolehtii pienestä laumasta, rohkaisi, an-toi voimaa ja toivoa.

25 vuoden kokemus

Aika rientää eteenpäin. Kirkko elää ja kasvaa. 25 vuo-den aikana on ehtinyt tapahtua paljon. On tullut uusia pap-peja ja sisaria, kirkkomme on saanut paljon uusia jäseniä.Suomesta on myös tullut kotimaamme, jota arvostammeja rakastamme. Yhdessä muiden kanssa vaellamme taivas-ta kohti rukoillen ja palvellen oman karismamme mukaan.Tässä vaelluksessa pyydämme Jumalalta varjelusta jajohdatusta, pyydämme myös Merentähden esirukouksia.

Kiitämme piispa Paul Verschurenia luottamuksesta, jotahän osoitti sääntökuntaamme kohtaan kutsuessaan senSuomeen. Kiitämme Jeesuksen Pyhän Sydämen sisariaanteliaisuudesta, ja kaikkia teitä, jotka avoimesti otitte mei-dät vastaan, kiitämme kärsivällisyydestänne jaymmärtäväisyydestänne sekä siitä, että autatte meitä edel-leen yhteisellä matkallamme.

SISAR BARBARA OGIENIEWSKA

BARBARA OGIENIEWSKA

suojeluksessa

FIDES 12-13/20018

Rakkaat veljet ja sisaret!

Heprealaiskirjeessä on kirjoitettuna: Jokaisen ihmisen osanaon kerran kuolla. (9, 27). Pyhä Augustinus on toisaalta sa-nonut: Elämä on vaellus kohti kuolemaa, eikä sitä voi kukaanhetkeksikään pysäyttää tai sen askeleita hidastaa. Tunnettu sak-salainen filosofi Heidegger on kirjoittanut seuraavasti: Ih-misen elämä on vain olemassaoloa kohti kuolemaa.

Juuri tämän totuuden takia kauhistuu ihminen ajatustaomasta kuolemastaan. Joskus kuolema tulee odottamatta,ilman jäähyväisiä, äkkiä, kuten onnettomuus tai sydän-pysähdys. Joskus kuolema kulkee pitkään vierellämme. Mei-dän on pakko seurata, kuinka meille rakas ihminen käy van-haksi ja sairaaksi, kärsii avuttomana ruumiillisia tai henki-siä tuskia; emme voi häntä paljonkaan auttaa; voimme vainolla lähellä, voimme ehkä sanoa hyvän sanan, joka herättäätoivoa. Kovin usein voimme kuitenkin vain odottaa, kun-nes hänen silmänsä sammuvat.

Näin tulee kuolemisen pakosta meille katkera tosiasia.Enimmäkseen ihmistä koettelee silloin ahdistus, joskus jopaepätoivo. Ei saisi olla niin, että ihmisen täytyy kuolla. Mitäjää silloin hänen ajatuksistaan, toiveistaan, rakkaudestaan,kun hän sulkee silmänsä? Koemme ihmisen kuoleman ko-vin kohtalokkaana. Ja kuitenkin se toisinaan tulee ystävä-nä, vapauttajana. - Useimmiten kuolemisen pakko kuiten-kin merkitsee katkeraa kuolinkamppailua. Jeesuksen Kris-

tuksen itsensä oli pakko kestää tämä tuska, kun hän maka-si maassa Öljymäellä. Hän on kärsinyt meidän kanssam-me. Mutta tämä Jeesus on myös Kristus, joka nainilaisennuorukaisen paarien ääressä seisten käskee: Nuorukainen,minä sanon sinulle: nouse! Hän, Jeesus, seisoo myös Lasa-ruksen haudan ääressä ja kutsuu häntä kuoleman majasta:Lasarus, tule ulos!

Niin loistaa kuoleman synkkyydessä merkki. Se, mitätapahtuu, ei ole vain näytelmä, jossa joku palaa kuolemastaja saa elää vielä pari vuotta. Mitä merkitystä sillä oikeastaanolisi? Ei, näin todistetaan, että keskelle meidän katoavaistaelämäämme tuli katoamattomuus, Elämän Herra. Jeesustuli elämäämme ja voi itseään tarkoittaen sanoa: Minä olenylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikkakuoleekin.

Usko Jeesukseen ei kuitenkaan merkitse, että usko Ju-malaan yksin riittäisi, ja sillä pääsisimme taivaaseen. Siitäkirjoittaa hyvin selvästi apostoli Jaakob kirjeessään: Sinäuskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet - pahat hengetkinsen uskovat ja vapisevat (Jaak. 2, 19).

Usko Jeesukseen Kristukseen merkit-see, että otat vastaan hänen jumalallisenpersoonansa ja hänen oppinsa, myös hä-nen evankeliuminsa ja hänen käskynsä japidät ne.Jeesus Kristus itse sanoo Johanneksen evankeliumissa:

Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni. Jokanäkee minut, näkee lähettäjäni. Minä olen valo ja olen tullutmaailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pi-meyteen. Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on nekuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaanmaailmaa, vaan pelastamaan sen. Jos joku torjuu minut, eikäota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa; se sana,jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä. Enminä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lä-hettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa(Joh. 12, 44-49).

Tarkoittavatko nämä sanat siis, että olemme tuomitut,kun emme ole täyttäneet Jeesuksen opetuksia, kun emmeole olleet kuuliaisia, kun siis olemme tehneet syntiä? Eivättarkoita. Jeesuksen Kristuksen vastaanottaminen merkit-see myös sitä, että uskomme kasteen sakramenttiin, ripinsakramenttiin ja sairasten voitelun sakramenttiin, ja myöstoteutamme niitä. Ihmisen tulee myös katua syntiään ja

Martti Voutilainen noviisina La Chauxn luostarissa kesällä 1957.

“Koti on siellä, missä voimme Piispamme saarna isä Martti Voutilaisen OP sielunmessussa

STUDIUM CATHOLICUM

FIDES 12-13/2001 9

kääntyä pois siitä. Vain silloin hän voi kokea Jumalan ar-mon, pelastua sen avulla ja uudistaa menetetyn ystävyydenJumalan kanssa. Silloin kuolema menettääkauhistuttavuutensa.

Kun siis pidämme sen, mitä JeesusKristus on opettanut, ei kukaan voi hau-data ajatuksiamme, rakkauttamme jakärsimystämme. Silloin voimme myös ollaHerran luona ikuisesti.Se tarkoittaa juuri sitä, että olemme todellisessa

kodissamme. Se koti ei ole talo eikä kotiseutu. Koti ei olevain ne tuhannet esineet, jotka meitä ympäröivät. Koti onsiellä, missä voimme elää rauhassa ja rakkaudessa. Juuri sentahtoo Jumala antaa meille. Hän tahtoo olla meille ikuisestiisä, äiti, sisar ja veli, olla meidän rauhamme ja rakkautemme.

Rakkaat veljet ja sisaret! Hyvästelemme tänään kuol-leen veljemme, isä Martti Voutilaisen (1926-7.7.2001). Hänliittyi katoliseen kirkkoon käännynnäisenä vuonna 1953,jolloin oli 27-vuotias. Kirjallisuus opiskeluaikana oli tutus-tuttanut hänet katolisuuteen. Helsingissä asuvat ranskalai-set dominikaani-isät olivat hänen ystäviään, ja heiltä hänsai tietoa sääntökunnasta, jonka noviisiksi hän lähti jo kak-si vuotta kääntymisensä jälkeen. Hän antoi ikuiset luostari-

lupaukset vuonna 1959. Hänet vihittiin papiksi Helsingis-sä vuonna 1961. Siten hänestä tuli ensimmäinen Suomessavihitty katolinen pappi reformaation jälkeen eli neljään sa-taan vuoteen. Hän edusti näkyvästi sääntökuntaansa jakatolisuutta Helsingin kulttuurielämässä luennoiden mm.Helsingin yliopistossa ja Turussa Åbo Akademissa. Häntuli tunnetuksi ekumeenisessa työssä, mutta myössuomentamistyössä. Tämän työn tuloksena rakentuireformaation jälkeinen katolinen sanasto suomenkieleen.Isä Martti oli myös taiteellinen, monissa katolisissa tilai-suuksissa saatiin kuulla hänen huilumusiikkiaan. Hiljaa jakärsivällisesti hän jatkoi dominikaanien kulttuurikeskuksentyötä, ja tuli samalla tallentaneeksi paljon Suomenkatolisuuden historiaa. Kuollessaan vaikeaan sairauteen isäMartti oli 74-vuotias.

Isä Martti Voutilainen on suorittanut meille itsellemmeja myös hiippakunnallemme elämällään arvokkaan palvelus-tehtävän. Olemme siksi hänelle hyvin kiitollisia. Tänään hänsuorittaa meille vielä viimeisen palveluksen, mikä ei olesuinkaan vähäisin: Hän saa meidät ajattelemaan omaa elä-määmme ja tulevaisuuttamme. Siitäkin olemme hänellehyvin kiitollisia. Aamen.

+ JÓZEF WRÓBEL SCJHELSINGIN PIISPA

MAG

NU

S LÖ

FVIN

G

Papisto saapuu kuoriin isä Martin sielunmessussa.

elää rauhassa ja rakkaudessa”

FIDES 12-13/200110

Rakkaat sisaret ja veljet!

Tänään jätämme jäähyväiset diakoni Pentti Laukamalle. Hänpalveli hiippakunnassamme hyvin tärkeissä tehtävissä ja tekipaljon kirkkomme eteen. Odottamatta hänen elämänsä tulitiensä päätökseen muutama viikko sitten. Kuten jokainenviimeinen hyvästeleminen, niin myös tämä kuolema - eh-käpä tämä vielä erityisemmin - herättää poisnukkuneen lä-heisissä tuskaa ja surua. Vielä enemmän meissä kaikissaherää kysymys, jota tavallisesti emme arkielämän keskelläesitä; kysymys, jota mielellään kartamme. Tämä kysymyskuuluu: Mitä on kuolema? Erottamattomasti siihen kuu-luu toinenkin kysymys: Mitä on elämä?

Löydämme niihin vastauksen lukukappaleista: apostoliPaavalin kir jeestä korinttolaisille ja Johanneksenevankeliumista. Pyhä Paavali, joka oli ammatiltaan teltan-tekijä ja joka oli työskennellyt Korintissa teltantekijä Aquilanluona, vertaa maanpäällistä elämää teltassa asumiseen jakuolemaa telttamajan purkamiseen. Ketkä sitten asuvat tel-toissa? Niissä asuvat beduiinit erämaassa, missä he yhä tä-nään paimentavat laumaansa. Niissä asuvat sotilaat taistelu-kentillä. Niissä asuvat nuoret, jotka haluavat lomalla ko-keilla toisenlaista elämäntapaa. Teltoissa asuvat sellaisetihmiset, jotka viipyvät paikkakunnalla vain lyhyen aikaa, jajoiden täytyy olla aina valmiit keskeyttämään oleskelunsa jamuuttamaan muualle.

Tällaista on Paavalin mukaan myös maanpäällinen elä-mämme, joka on suhteellisen lyhyt ja jossa olemme mat-kalla kohti kaukaista päämäärää. Edelleen Paavalin mukaankuolemassa tämä telttamajamme puretaan ja me muutam-me siihen ikuiseen asuntoon, joka Jumalalla on taivaassa meitvarten ja joka ei ole ihmiskätten työtä.

Asuinsijoista puhuu myös Jeesus evankeliumissa. Hänsanoo: Minun Isäni kodissa on monta huonetta... Menen valmis-tamaan teille asuinsijan. Niin Jeesus kuin Paavalikin puhuvatsiitä, mitä meitä odottaa kuoleman jälkeen, jos vain olem-me uskollisia Jumalalle tässä elämässä ja täytämme hänenkäskynsä. Silti se, mikä meitä odottaa kuoleman jälkeen,herättää meissä uteliaisuutta. Ehkä kysymme itseltämme,millainen on asunto, jonka Jumala on meille valmistanut,miltä kuolemanjälkeinen elämä ylipäätään näyttää?

Emme voi antaa tähän kysymykseen mitään tarkkaa vas-tausta. Mutta yhden vastauksen antavat ne sanat ja käsit-teet, joita Paavali käyttää lukukappaleessa ja Jeesusevankeliumissa. Päinvastoin kuin teltta, tuo asunto tarjoaavarmuutta ja turvallisuutta, sanalla sanoen: kodin. Meilleluvattu asunto on Jumalasta, sen on valmistanut JeesusKristus. Se on uusi luomus, niin kuin ylösnousseen Kris-

“Elämämme on aina valmistautumista Piispamme saarna diakoni Katolisen tiedotuskeskuksen perustajan,

isä Jac Reijndersin SCJ kuolema 7.7.edelsi vain viikolla tiedotuskeskuksenpitkäaikaisen tiedottajan, diakoni PenttiLaukaman odottamatonta poismenoa 14.7.Kumpikin heistä rakensi osaltaankirkkomme avointa ja vastuullista ilmettä,isä Reijnders myös Juventus Catholicanmoderaattorina ja Pentti Laukamatunnustettuna ekumeenikkona.

Isä Reijnders viettämässä Juventus Catholicankesämökin vihkiäismessua v. 1959.

FINLANDIA CATHOLICA

Isä Jac Reijnders SCJ (1919-2001) toimi Suomessa pappi-na yli 40 vuoden ajan aina vuoteen 1989 saakka, jolloinhän palasi synnyinmaahansa Hollantiin viettämääneläkepäiviään veljeskunnan vanhainkodissa. Isä Reijndersmuistetaan erityisesti Juventus Catholican moderaattorina jaKatolisen tiedotuskeskuksen perustajana. Hän tunsi erin-omaisesti suomen kielen, mikä olikin välttämätöntä mm.hiippakuntalehden toimittamisessa ja Vatikaanin II kirkol-liskokouksen dokumenttien suomentamisessa. IsäReijndersin tuotantoa oli myös katolisen uskonlevittämiseksi tarkoitettu kirjekurssi, joka sittemmin onmuuttunut seurakuntien järjestämäksi informaatiokurssiksi.

Isä Jan Aartsin SCJ muistokirjoitusta lainaten: Muis-tamme isä Reijndersin ihmisenä, joka ajatteli selkeästi ja ilmaisiitsensä selvillä käsitteillä. Hänen huumorintajunsa tuli näkyviinvarsinkin hauskoissa sanaleikeissä. Isä Jac oli Jumalan ja kirkonuskollinen palvelija ja monille ihmisille hyvä ystävä. Hän oli hurs-kas ihminen, joka kuoli ruusukko käsissään.

MT

FIDES 12-13/2001 11

tuksen ruumis on uusi luomus. Tuleva maailma on erilai-nen kuin meitä ympäröivä maailma. Siksi emme voi kuvatasitä oman ympäristömme käsittein.

Mitä on kuolema?, kysyimme aluksi ja kuulimme vas-tauksen: Muutto telttamajasta ikuiseen asuntoon, joka on Juma-lan luona taivaassa; muutto muukalaisuudesta Isän kotiin. Kunme, rakkaat sisaret ja veljet, todellisina kristittyinä uskom-me tähän vastaukseen, niin kuin meidän tulee, meissä he-rää kokonaan uusia kysymyksiä. Nämä kysymyksetkyseenalaistavat vakiintuneet elämäntapamme ja siksi mie-lellään välttelemme niitä: Ovatko meitä tällä hetkellä huo-lestuttavat asiat - kaikki se, mihin vaivalla pyrimme - todel-lakin aina tavoittelemisen arvoisia? Ovatko meitä painavatasiat, joista näemme paljon vaivaa, todellakin aina tällaisenvaivannäön arvoisia? Kaikki asiat saavat todellisen paino-arvonsa iankaikkisuuden horisonttia vasten. Tämä on to-tuus, jota meidän ei tule unohtaa.

Meidät on kutsuttu pitämään silmiem-me edessä iankaikkisen elämän ulottu-vuus, siis elämämme kuoleman jälkeen.Tämä tarkoittaa myös sitä, että pidämmeJumalaa lakkaamatta elämämme korkeim-pana arvona ja Herrana, että pidämme ainamielessämme hänen laupeutensa ja rak-

kautensa meitä kohtaan, mutta myös hä-nen oikeudenmukaisuutensa.Arkielämässämme voimme siirtää kuoleman totuuden

syrjään, mutta silti kuolema pysyy aina väistämättömänätodellisuutena. Voimme tulkita elämää eri tavoin ja täyttääsen erilaisilla asioilla, mutta omasta hyväksymisestämmeriippumatta se on aina enemmän tai vähemmän aikaa kes-tävää valmistautumista kuolemaan eli kohtaamiseen Juma-lan, Tuomarin, kanssa. Näin tästä sanoo Katolisen kirkonkatekismus: Kuolema vie päätökseen ihmisen elämän ajassa, min-kä kuluessa hän voi ottaa vastaan tai hylätä Kristuksessa ilmoitetunJumalan armon. Uusi Testamentti puhuu tuomiosta pääasiassa lo-pullisena kohtaamisena Kristuksen kanssa tämän toisen tulemisenyhteydessä. Siinä sanotaan myös toistuvasti, että jokainen on saavakuoleman jälkeen palkkion teoistaan ja uskostaan. Vertaus köy-hästä Lasaruksesta ja Jeesuksen ristillä hyvälle ryövärille lausumatsanat, kuten muut Uuden Testamentin tekstit puhuvat sielun vii-meisestä kohtalosta, joka voi olla erilainen eri ihmisille.

“Kuoleman hetkellä jokainen ihminenvastaanottaa kuolemattomassa sielussaanikuisen palkkion. Tämä tapahtuu henkilö-kohtaisen tuomion välityksellä, jossa hä-nen elämänsä punnitaan suhteessa Kris-tukseen ja josta sielu siirtyy joko erityisenpuhdistuksen kautta tai suoraan taivaanautuuteen tai sitten tuomitsee itse itsensäikuiseen kadotukseen.” (KKK 1021-1022)Tänään hyvästelemme veljemme Pentti Laukaman, joka

oli hiippakuntamme pysyvä diakoni. Hän oli syntynyt Hel-singissä vuonna 1945. Hän omistautui Jumalan ja kirkonpalvelukselle erityisellä tavalla, kun hänet vuonna 1981 vi-hittiin diakoniksi. Jo aikaisemmin hän oli muun muassaavustanut Katolista tiedotuskeskusta toimittajana. Parinvuoden ajan diakoni Laukama toimi myös edeltäjäni, piis-pa Paul Verschurenin, sihteerinä. Vuonna 1989 hänet ni-mitettiin tiedotuskeskuksen tiedottajaksi ja hiippakunta-lehtemme FIDESin päätoimittajaksi. Tiedottajana diakoniLaukama edisti kirkon tuntemusta Suomessa ja hänen an-sionsa olivat merkittävät erityisesti ekumenian alalla, jollehän omistautui koko sydämellään. Varsinaisen päivätyönsälisäksi Pentti Laukama avusti ahkerasti diakonina saarnaten,kastaen, vihkien avioliittoon ja siunaten myös pääkaupun-kiseudun ulkopuolella.

Tänään tässä sielunmessussa kiitämme häntä kaikestahyvästä, mitä hän on tehnyt, ja rukoilemme Jumalaa, ettähän olisi poisnukkuneelle veljellemme laupias Tuomariosoittaen hänelle laupeutensa ja armollisuutensa. Aamen.

+ JÓZEF WRÓBEL SCJHELSINGIN PIISPA

CREDO IMAGEBANK / TIMO MERENSILTA

Diakoni Pentti Laukama.

kohtaamiseen Jumalan kanssa” Pentti Laukaman sielunmessussa

FIDES 12-13/200112

Rakastakaa Kristusta ja rakastakaa kirkkoa!

Maailman nuortenpäivät järjestetään ensi vuonna Kanadan Torontossa.

JUVENTUS CATHOLICA

Suomalaiset pyhiinvaeltajat Maailman nuortenpäivillä Roomassa viime vuonna.

Pyhä isämme paavi Johannes Paavali II kutsuu katolistanuorisoa kaikkialta maailmasta ensi vuoden kesällä Toron-toon, jossa järjestetään kuudennettoista Maailman nuorten-päivät. Edellisen kerran yli kaksi miljoonaa nuorta kokoon-tui yhteen riemuvuonna 2000 Roomassa.

Juventus Catholican puheenjohtaja Teemu Heiramo oli17 muun Suomesta lähteneen katolilaisen kanssa viimevuonna Maailman nuortenpäivillä Roomassa, jossa ryhmääjohti isä Tuomo T. Vimpari. FIDES kysyi Rooman ja To-ronton puolivälin tietämissä Teemu Heiramon mielipidet-tä Maailman nuortenpäivien sanomasta ja näkemystä siitä,millaisin eväin Torontoon lähdetään.

Miljoonien nuorten kokoontuminen pyhän isän kutsustarukoilemaan ja jakamaan uskonsa ja elämänsä kokemuksiasaattaa vaikuttaa Heiramon mukaan paradoksaaliselta. Niinristiriitaisen vastaanoton maallisen median vanhaksi javäsyneeksi leimaama paavi saa. Ja samalla jää huomiotta se,että nämä nuoret todellakin ovat kokoontuneet yhteen juurikirkon kutsumana, todistuksena näkyvästä uskon yksey-destä ja haluten vastata pyhän isän pyyntöön: RakastakaaKristusta ja rakastakaa kirkkoa!

Väentungoksen keskelläkään tämä rakkaus ei vähene,päinvastoin. Nuoret kaipaavat uskon, toivon ja rakkaudensanomaa, joka ei muutu maailman hyörinässä, vaan pysyy

turvallisena ja aina houkuttelevana. Paavi kutsuu heitä jakaikkia ihmisiä tuolle tielle Kristuksen sijaisena:

“Pyhä isä viitoittaa meille tietä elämäm-me pyhyyteen. Hän kehottaa meitä kuun-telemaan kirkon opetusta ja elämään sitä

todeksi vastataksemme oikeinJumalan rakkauteen.”

Heiramo tietää, ettei kutsuun vastaami-nen käy helposti. Kirkon uskoa vastaanhyökätään rajusti. Hänen mukaansa roh-keus katolisen uskon todeksi elämiseensaadaan ennen kaikkea Jumalalta, pala-vasta rukouksesta, ripistä ja pyhästä messu-uhrista. Meidän on oltava yhä uudelleenvalmiita tunnustamaan syntimme ja pyrit-tävä elämään Jumalan armon ilossa, hänsanoo.

Mutta siinäpä ongelma onkin. Synti jarippi ovat kovin vaikeita käsitteitä... Tee-mu Heiramo myöntää, että näin on. Mut-ta meidän on myös ymmärrettävä, että syn-nin todellisuus avautuu meille vain, kun tun-nistamme Jumalan rakkauden voiman. Sil-loin rippi on helppo tie pois synnistä, Isäntykö.

Teemu Heiramo muistaa vieläkin elävästi pitkät jonotlähes loppumattomien rippituolirivistöjen vierellä Roomanpuistoissa:

“Roomassa koettiin lukemattomia katu-muksen ja kääntymisen ihmeitä!”Ensi vuoden teema Torontossa on Te olette maan suo-

la... Te olette maailman valkeus. Mikä siis on Toronton mer-kitys? Teemu Heiramo vastaa nopeasti: Luultavasti jatkam-me vain pyhän vuoden hedelmien korjaamista. Näillähedelmillä Heiramo tarkoittaa ykseyttä uskossa,voimistunutta rakkautta pyhää kirkkoa kohtaan javahvistunutta sakramentaalista elämää. Hän toivoo kuiten-kin, ettei nuoria turhaan yritettäisi kalastaatekonuorekkuudella, sillä todellisia pysyviä hedelmiä saa-vutetaan vain turvautumalla kirkon traditioon.

Juventus Catholica pyytää, että Maailman nuorten-päivistä 2002 kiinnostuneet ottaisivat yhteyttä yhdistyksenpuheenjohtajaan (puh. 045-6770773) mahdollisimmanajoissa. Toronto on kaukana, Teemu Heiramo arvelee,mutta silti pyhän isän kutsu on lähes vastustamaton.

MT

FIDES 12-13/2001 13

Många andra har under årens lopp i Fides berättat om dennastad, vackert belägen vid floden Gave, full av hotell ochännu fullare med butiker och fromt krafs, men med dethelgade området som en stor lugn oas i mitten. Dennadomineras i ena ändan av tre kyrkor, av vilka två, byggdauppe på berget: Maria Immaculata basilikanoch dess underkyrka eller krypta blevfärdiga på 1800-talet. Den tredje,Rosenskranskyrkan med sina femtonkapell, byggdes när de övre blivit för småför pilgrimsskarorna, framför dessa mellande omfamnande ramperna som leder upptill kyrkorna på berget. Den invigdes 1901.Den blev också för liten och efter andravärldskriget byggdes det en väldigunderjordisk basilika vid sidan avprocessionsesplanaden. Denna syns blottsom en flat kulle under gräsmattan. Trotsatt staden är full av folk (i juni 2000 besöktesden av 76 pilgrimsgrupper) ger hela ortenen känsla av lugn, kanske för att biltrafikenär obetydlig och alla besökare är inriktadepå samma mål.

Jag vill därför nöja mig med att berättaom besökets höjdpunkter. Vi anländelördag eftermiddag och söndag morgon kl.6 hade vi redan tid reserverad för vår mässai Mariagrottan. Det småregnade och var skumt när visömniga och duvna traskade till grottan. Där är det välordnat. Några ordningsmän ställer med tillhjälp av bänkaroch flyttbara grindar för varje mässa i ordning en inhägnadinom vilken bara medlemmar av den grupp som skall hasin mässa kommer in. Men redan så här tidigt på morgonensamlade det sig snart andra mässdeltagare bakom barriären.Vår mässa var naturligtvis på finska vilket säkert ingen avde andra kunde förstå men jag märkte hur Amen börjadeljuda allt kraftigare. Och så kom vi till Fader vår. Då föll allade andra mässdeltagarna, var på sitt språk in i bönen, så attvi var en verklig enhet trots språkförbistringen.

För mig som vuxit upp med den latinska mässan somlästes lika i alla länder, har det alltid känts som om vi medfolkspråken blivit splittrade. Men nu fick jag uppleva attäven den moderna, förkortade, mässans liturgi trotsspråkskiljaktigheter formar oss till en verklig enhet. Detvar ett stort ögonblick.

Fadersom en offergåvaöverlämnar jag migmed allt vad jag är och hari dina händer

Må din vilja styra varje steg

Min Herre och Frälsaremå mitt liv vara en förbönför dem som vandrari dödsskuggans och ångestens dalför dem som förlorat hoppet

Kristus förbarma dig över oss

Heliga Ande och Livgivaremå mitt liv varaen kanal för din kärlek.Amen.

På kvällen var jag med om ljusprocessionen. Jag harsett bilder av den, där den slingrar sig i mörkret som eneldorm. Nu var det bara skymning när vi startade och närman själv gick med i processionen med sitt av enuppstående manschett skyddade ljus gjorde ljusskenet inte

samma intryck. Men att gå tillsammansmed hundratals människor från olikaländer, att få hylla Maria med sång och medde andra lyfta ljusen vid refrängen Ave, ave,ave Maria och att med alla dessa berosenkransen i vilken Hell dig Maria i turoch ordning lästes på olika språk, var enstor glädje. Att få uttrycka sin kärlek tilljungfrun och modern Maria tillsammansmed så många andra höjde kärlekensvärmegrad. Hela processionen samladestill sist på den öppna platsen framför detre kyrkorna och fick där en välsignelse.

En annan dag var jag med omsakramentsprocessionen och de sjukasvälsignelse. Den startade i jämhöjd medde centrala kyrkorna och följde i börjansamma väg som ljusprocessionen. Denbestod av många pilgrimsgrupper frånolika länder med sina sjuka i rullstolar.Efter dem kom fanor och prästerskap ochtill sist helgedomens rektor = ansvariga

präst, som under en baldakin bar monstransen med en storHostia. Jag stod på en utsiktspunkt på en av ramperna ochväntade att processionen skulle komma tillbaka tillkyrkorna. Men när den hunnit drygt halvvägs försvann denplötsligt till höger. Jag häpnade men insåg snart att dengått in i den underjordiska Pius X:s basilika. Jag kilade ivägoch kom genom en annan ingång in i kyrkan. Den centraladelen var reserverad för deltagarna i processionen med desjuka främst. När alla kommit in hölls det en kort andaktoch därefter välsignades först de sjuka och sedan allanärvarande. Det var vackert, men av bilder har jag intrycketatt det var ännu vackrare utomhus. Där kunde prästenvälsigna var och en av de sjuka skillt för sig.

Våra mässor i olika kapell med korta men givandepredikningar av fader Zenon förenade oss till en verkligpilgrimsgrupp. Vi var mycket tacksamma över att ha honommed oss.

MÄRTA AMINOFF

Pilgrim i LourdesFrån 9.-15. juni var jag tillsammans med 20 andra personer från Finland på pilgrimsfärd i Lourdes.Som vallfartspräst hade vi med oss fader Zenon Strykowski SCJ från Åbo som på bästa sätt skötteom vår andliga näring.

FIDES 12-13/200114

Pyhän Birgitan ja autuaanHemmingin seurakunta

Ursininkatu 15a, 20100 Turku. Puh.(02) 2314389, fax (02) 2505090.Sähköposti turunkat@saunalahti.fi.

Su 10.30 päämessu, 18.30 evening mass.Ma, pe, la 7.30 aamumessu, ti 18.30iltamessu, to 18.00 adoraatio, 18.30iltamessu. Ke 17.00 messu Piikkiössä.Rippitilaisuus ennen messuja ja sopi-muksen mukaan.

15.9. la katekeesi ja lastenkerho Turus-sa. 13.00 pyhä messu.

16.9. Kirkkovuoden 24. sunnuntai: 9.15aamumessu, 10.30 päämessu, 18.30englanninkielinen messu.

22.9. la katekeesi Raumalla ja Porissa.18.00 messu Porissa.

23.9. Kirkkovuoden 25. sunnuntai: 9.15aamumessu, 10.30 päämessu, 18.30englanninkielinen messu.

30.9. Kirkkovuoden 26. sunnuntai: 9.15aamumessu, 10.30 päämessu, 18.30englanninkielinen messu.

6.10. la 18.15 messu Naantalissa.7.10. su seurakuntamme

nimikkopyhimyksen pyhän Birgitanjuhlapyhä. 10.30 päämessu, 18.30englanninkielinen messu.

Pyhän Marian seurakunta

Mäntytie 2, 00270 Helsinki. Puh. (09)411633, fax (09) 2411634. Sähköpostimarian.srk@kolumbus.fi. Kotisivuwww.kolumbus.fi/marian.srk.

Su 10.00 päämessu, kirkkokahvit, 18.30iltamessu. Ma, ke, pe 7.15 aamumessu,ti, to, la 18.30 iltamessu. Ti 7.30 ja ke17.00 messu Karmeliittaluostarissa.Rippitilaisuus la 18.00 ja sopimuksenmukaan. Papit tavattavissa parhaiten klo9-12 paitsi maanantaina.

13.9. to 17.00 Fransiskaanit srk-salissa15.9. la 12.00 Ristin ylentäminen

Espoossa (ekumeeninen tapahtu-ma), messu Riihimäellä/vietnamiksi,18.30 iltamessu

16.9. Kirkkovuoden 24. sunnuntai:10.00 päämessu suomeksi, 11.30messu englanniksi, 18.00 adoraatio,18.30 iltamessu

18.9. ti 19.00 teresat seurakuntasalissa22.9. to 18.30 iltamessu23.9. Kirkkovuoden 25. sunnuntai:

10.00 päämessu suomeksi, 11.30messu italiaksi, 15.00 messu Soukankappelissa, 18.30 iltamessu

24.9. ma 18.30 informaatiokurssi25.9. ti 19.00 fransiskaanit srk-salissa26.9. ke 14.00 seniorit seurakuntasalissa27.9. to 19.00 srk-caritas29.9. la 13.00 lauantaikurssi,

ruusukkorukous, 16.00 messuHangossa, 18.30 iltamessu

30.9. Kirkkovuoden 26. sunnuntai:10.00 päämessu suomeksi, 11.30 eimessua, 18.30 iltamessu

5.10. pe ei aamumessua, 18.00adoraatio, 18.30 pyhän sydämenmessu

6.10. la 16.30 messu Riihimäellä(suomeksi), 18.30 iltamessu

7.10. Kirkkovuoden 27. sunnuntai:10.00 päämessu suomeksi;seurakuntajuhla, 11.30 ei messua,16.00 messu puolaksi P. Henrikinkatedraalissa, 18.30 iltamessu

8.10. ma 18.30 informaatiokurssi

Kalenteri

HelsinkiPiispantalo

Rehbinderintie 21, 00150 Helsinki.Uusi puhelinnumero on (09)6877460. Sähköpostia piispalle voilähettää osoitteeseenpiispan.sihteeri@nic.fi.

Pyhän Henrikinkatedraaliseurakunta

Pyhän Henrikin aukio 1, 00140 Helsin-ki. Puh. (09) 6824040, fax (09) 6224618.Sähköposti henricus@cath.fi.

Messut su 10.00 missa lat./engl.,ranska, esp. saksa, 11.15 päämessu/högmässa, 18.00 iltamessu/kvällsmässa.Remontin johdosta ei kirkkokahvia.Aamumessu ma, ti, to klo 7.30 jailtamessu ma, ke, pe, la klo 18.00.Ruusukko ja sakramenttihartaus to klo18.00. Rippitilaisuus la 17.3018.00.Vesper la klo 17.40. Isä Paolo Bertihoitaa Oulun seurakuntaa 7.9.8.10.

15.9. la 10.00 lastenkerho lastentarhas-sa. 17.40 vesper, 18.00 aattomessu.

16.9. su 10.00 lat./esp., 11.15 pää-messu/högmässa, 14.00 messuPorvoossa, 18.00 iltamessu.

22.9. la 17.40 vesper, 18.00 aattomessu.23.9. su 10.00 lat./engl., 11.15 pää-

messu/högmässa (kirkon vihkimi-sen juhlapyhä), 18.00 kvällsmässa.

26.9. ke 14.00 seniorien messu p.Marian kirkossa.

29.9. la 9.30 lördagskursen, mässa iMaria-kyrkan, 10.00 lauantaikurssienglantilaisessa koulussa, 17.40vesper, 18.00 aattomessu.

Turku

Informaatiokurssi

Helsingin seurakuntien yhteineninformaatiokurssi on jo alkanut. Kurssipidetään katedraaliseurakunnanremontin takia Pyhän Marian kirkonseurakuntasalissa Meilahdessa, Mäntytie2, maanantaisin klo 18.30 20.30.Seuraavat kurssi-illat:

24.9. Jeesus Kristus - isä KazimierzLewandowski SCJ (Katolisen uskonperusteet -kirjan sivut 104-146).

8.10. Rukous - sisar Marta Koltko (18-74).

Maanantaiklubi

Helsingin seurakuntien yhteinenmaanantaiklubi kokoontuu maanantai-sin klo 14 Pyhän Marian kirkonalakerrassa ja on avoin kaikille jakaikenikäisille.

30.9. su 10.00 lat./saksa, 11.15 pää-messu/högmässa (ursuliinisisartenjuhlamessu), 18.00 iltamessu.

1.10. ma 18.30 jatkokurssi Marianseurakuntasalissa.

6.10. la 17.40 vesper, 18.00 aattomessu.7.10. su 10.00 lat./engl., 11.15 pää-

messu/högmässa, 16.00 puolan-kielinen messu, 18.00 iltamessu.

8.10.10. Pappienneuvoston kokous:maanantain iltamessu ja tiistainaamumessu jäävät pois.

10.10. 18.00 isä Guy Barbierinpappeuden 50- ja isä StanislawSzymajdan SCJ pappeuden 25-vuotisjuhlamessu.

Studium Catholicum

Ritarikatu 3b A, 00170 Helsinki. Puh.(09) 660901, fax (09) 68712244.Kirjasto palvelee jälleen keskiviikkoisinklo 1418.

FIDES 12-13/2001 15

Juventus Catholica

Sähköposti teemu.heiramo@ helsinki.fi.Kotisivu: www.come.to/JuventusCatholica.

JC-leiri

pidetään Stella Marisissa 5.-7.10. Kaikkinuoret 13-vuotiaista alkaen ovattervetulleita. Ohjelmassa mm. pyhämessu, iltaohjelmaa, rukousta ja kolmetuntia työtä, ripittäytymisen ABC jatietysti mukavaa yhdessäoloa! Hinta n.100-150 mk jäseniltä. Tarkemmat tiedotja ilmoittautumiset: Teemu Heiramo,045-6770773, tai sähköposti, ks. yllä.Ilm. 30.9. mennessä.

Catholic Students ClubRuusukko klo 18.00 ja pyhä messulatinaksi englanninkielisin lukukappaleinklo 18.30 Pyhän Henrikin katedraalissajoka toinen tiistai-ilta (huom! uusikellonaika). Tapaamiset: 18.9., 2.10.,16.10., 30.10., 13.11., 27.11. ja 11.12.WELCOME!

Pyhän ristin seurakunta

Amurinkuja 21 A, 33230 Tampere. Puh.(03) 2127280, fax (03) 2147814.Sähköposti katristi@nic.fi. Kotisivuwww.nic.fi/~katristi

Su 10.00 ruusukkorukous, 10.30päämessu. Ti, to 7.30 aamumessu, ma,ke, pe 19.00 iltamessu. Ke 18.40.vesper. La messu 8.30. Rippitilaisuusennen messuja ja sopimuksen mukaan.

16.9. su 15.00 Päämessu, nimikkojuhla19.9. ke 19.30 Informaatio kurssi22.9. la 9.30 katekeesi, 14.15 messu23.9. su 10.30 äämessu29.9. la 12.00 messu Pietarsaaressa,

16.00 messu Vaasassa, 18.30 messuKauhajoella

30.9. su 10.30 päämessu6.10. la 9.30 katekeesi, 14.15 messu7.10. su 10.30 päämessu, 15.00 messu

Hämeenlinnassa

Nasaretin Pyhän Perheenseurakunta

Liisantie 2, 90560 Oulu. Puh. (08)347834, fax (08) 347029. Sähköpostimarino@pp.inet.fi.

Su 11.00 päämessu. Ma, ti, ke, pe18.30 iltamessu. Ke, la 19.00neokatekumenaaliyhteisön liturgia.Rippitilaisuus pe 17.3018.30 jasopimuksen mukaan. Kirkkoherra onlomalla syyskuussa.

9.9. su 11.00 päämessu. 17.00 messuRovaniemellä.

16.9. su 11.00 päämessu. 17.00 messuTorniossa.

23.9. su 11.00 päämessu. 17.00 messuRaahessa.

Pyhän Olavin seurakunta

Yrjönkatu 36, 40100 Jyväskylä. Puh.(014) 612659, fax (014) 612660.Kotisivu credonet.credo.fi/katt/olavi.htm.

Su 10.30 päämessu. Ke 18.00 iltamessu.Tiedot muiden arkipäivien messuistapuhelimitse ja kirkon ovelta.Rippitilaisuus sopimuksen mukaan.

12.9. ke 18.00 iltamessu16.9. su 10.30 päämessu19.9. ke 18.00 iltamessu22.9. la 11.00 messu Savonlinnassa23.9. su 10.30 päämessu, 16.00 messu

Kuopiossa26.9. ke 18.00 iltamessu29.9. la 12.00 Piispan messu; Ursuliinit

25 vuotta Jyväskylässä; lastenuskonnonopetus Jyväskylässä

30.9. su 10.30 päämessu3.10. ke 18.00 iltamessu7.10. su 10.30 päämessu10.10. ke ei iltamessua

Tampere

Oulu

Jyväskylä

Autuaan Ursulanseurakunta

Valimontie 1, 45100 Kouvola. Puh. (05)3711251. Sähköpostistan.szymajda@sci.fi. Kotisivuwww.sci.fi/~stan.

Kouvola

Su 11.00 tai 18.00 päämessu kirkossa.Rippitilaisuus puoli tuntia ennenmessuja ja sopimuksen mukaan.Kirkkoherra tavattavissa parhaitentorstaisin.

13.9. to 18.00 iltamessu (p. JohannesKhrysostomos)

14.9. pe 18.00 Pyhän Ristin ylentämisenjuhla

16.9. su 18.00: Kirkkovuoden 24.sunnuntai

20.9. to 18.00 iltamessu23.9. su 18.00: Kirkkovuoden 25.

sunnuntai27.9. to 18.00 iltamessu (p. Vincent de

Paul)30.9. su 11.00: Kirkkovuoden 26.

sunnuntai4.10. to 18.00 iltamessu (p. Franciskus

Assisilainen)5.10. pe 18.00 p. messu ja adoraatio

(kuukauden ensimmäinen perjantai)7.10. su 11.00: Kirkkovuoden 27.

sunnuntai

Uskonnonopetus Kouvolassa kuukau-den toisena lauantaina klo 11.0013.00.Päivät: 8.9., 13.10., 10.11., 8.12.Syystalkoot Autuaan Ursulan kirkollalauantaina 20.10. klo 12.00. Ottakaamukaan työvälineitä ja joitain eväitägrillijuhlaa varten. Tervetuloa!

Diaspora

Lahti (huom. uusi paikka!). Ortodoksi-nen kirkko (Harjukatu 5) klo 1416uskonnonopetus, messu klo 16.00.Päivät: 1.9., 6.10., 3.11., 1.12.Lappeenranta. Ortodoksinen kirkkoklo 11.30. Päivät: 16.9., 21.10., 18.11.,16.12.Hamina. Poitsilan seurakuntakoti klo11.00. Päivät: 23.9., 28.10., 25.11.,23.12.

Jeesuksen pyhän sydämen maallikotjärjestävät

hiljaisen viikonlopun

Stella Marisissa 2.-4.11. isä TeemuSipon SCJ johdolla. Aiheena onKuolema - toivomme koetinkivi.Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita!Tiedustelut ja ilmoittautumiset: LeenaKangas, 019-335793.

30.9. su 11.00 päämessu.4.10. to 19.00 ekumeeninen Sanan

jumalanpalvelus ortodoksisessakirkossa.

7.10. su 11.00 päämessu. 17.00 messuTorniossa.

GregorianiikkaaSibelius-Akatemian kirkkomusiikinosasto ja Helsingin hiippakunta järjestä-vät Gregoriaanisen laulun kurssin 3.-5.10. klo 10-16. Opettajana dosenttiAnders Ekenberg Uppsalan yliopistos-ta. Opetuspaikkana on Helsingin PyhänMarian kirkko Meilahdessa (Mäntytie2). Kurssille voi osallistua aktiivisestikuorossa laulaen tai kuunteluoppilaana.Kurssi on tarkoitettu kaikillegregoriaanisesta laulusta kiinnostuneille;laulajilla toivotaan olevan jonkin verrankuorokokemusta, mutta kuuntelemaankaikki ovat tervetulleita. Torstai-iltana4.10. kurssilaisista koottu kuoroosallistuu Anders Ekenbergin johdollavesperin ja messun viettoon. Kurssi onmaksuton.

Ilmoittautuminen 28.9. men-nessä puh. (09) 4054 527 taisähköpostilla: matti.kaasinen@siba.fi. Tiedusteluihin vastaa VesaMäkeläinen, puh. 050-5249454.

FIDES 12-13/200116

Syyskuu

Me rukoilemme, että kolman-nen vuosituhannen nuoretlöytäisivät Kristuksesta syväl-lisen ihanteen elämänsämerkitykselle ja arvolle.

Me rukoilemme, että In-donesian monet kieli-, kult-tuuri- ja uskonnolliset ryhmätponnistelisivat kohti yhä suu-rempaa oikeudenmukaisuut-ta, keskinäistä kunnioitusta jakansanvaltaa.

Lokakuu

Me rukoilemme, että kaikissamaissa arvostettaisiin erikansallisuusryhmien ja uskon-nollisten vähemmistöjen kult-tuurisia ja henkisiä aarteita.

Me rukoilemme, että en-simmäisen helluntain kaltai-nen lähetysinto syttyisi kol-mannen kristillisen vuositu-hannen alkaessa.

September

Vi ber att det tredjeårtusendets unga i Kristusskall finna det djupa ideal somger mening och värde åt derasliv.

Vi ber att de olika etniskagrupperna i Indonesien skullesträva till allt större rättvisa,ömsesidig respekt och sådanademokratiska former somkan omfatta de mångaspråken, kulturerna ochreligionerna.

Oktober

Vi ber, att man i alla länderskall uppskatta de olikanationella och religiösaminoriteternas kulturella ochandliga rikedomar.

Vi ber, att det i början avdet tredje årtusendet skulletändas en missionsiver lik denförsta pingstens.

Sunnuntaiden ja juhlapyhien lukukappaleet

Ruk

ouks

en a

post

olaa

tti /

Bön

eapo

stol

atet

Keskiviikko 12.9.Pyhän Henrikin katedraalin vihkiminenJuhlapyhä Pyhän Henrikin katedraalissa

Perjantai 14.9.Pyhän ristin ylentäminenJuhlapyhä Pyhän ristin kirkossa

Sunnuntai 16.9. (IV)Kirkkovuoden 24. sunnuntai

2. Moos. 32: 7-11, 13-14Ps. 51: 3-4, 12-13, 17 + 19. - Lk. 15: 181. Tim. 1: 12-17Luuk. 15: 1-32 tai 15: 1-10

Sunnuntai 23.9. (I)Kirkkovuoden 25. sunnuntai

Aam. 8: 4-7Ps. 113: 1-2, 4-6a, 7-8. - 1a+7a1. Tim. 2: 1-8Luuk. 16: 1-13 tai 16: 10-13

Sunnuntai 30.9. (II)Kirkkovuoden 26. sunnuntai

Aam. 6: 1a, 4-7Ps. 146: 7, 8-9a, 9bc-10. 11. Tim. 6: 11-16Luuk. 16: 19-31

Pyhän ristin ylentäminen

14. syyskuuta vietetään pyhän ristin ylentämisen juhlaa. Juhla periytyyvuodelta 335, jolloin 15 vuotta aiemmin löytyneen ristin osia asetettiinesille keisari Konstantinuksen rakennuttamaan Pyhän ristin kirkkoon.

Kirkon oletettiin sijaitsevan paikalla, jolla Jeesus oli ristiinnaulittu.Juhlan viettäminen levisi Roomaan 600-luvulla.

Crux fidelis

Risti yksin uskollinen

puita muita jalompi:

runko, kukka, hedelmäsi

vertaistansa hakevi.

Sulo puu ja sulo naulat,

suloisempi taakkasi.

Yksin olit arvollinen

alttarille uhriksi,

valkamaksi valmistettu

hukkuville arkiksi,

karitsaksi, jonka veri

vuoti lunastukseksi.

Julkaisija: Katolinen tiedotuskeskusPyhän Henrikin aukio 1, 00140 Helsinki

MARKO TERVAPORTTI

Pyhän Henrikin katedraalin ulkoseinän krusifiksi.